DOT #2

Kiinnostava kenkä Tarina Suomen kenkäteollisuuden pääkaupungista

22 - 26

Työhuoneiden tunnelmaa

Ole hyvä, lehti on

Vanhoista tehdasrakennuksista löytyy muotoilijoiden työhuoneita

ILMAINEN / FREE

10 - 11

DesignOnTampere TAMPERELAINEN MUOTOILUJA KAUPUNKIKULTTUURILEHTI

NÄKÖKULMA

Hyvän Tampereen mittakaava S.14 Kotilinnoista julkikoteihin S.8 - 9 KUVAKULMA

Maria Jokelan muotikuvituksia S.42 - 45 Endangered Species -kuvasarja S.32 - 35 Tommi Musturin sarjakuva S.51 KAUPUNKIKULTTUURIA

Se aika vuodesta S.30 - 31 Lapsellisen mukava Tampere S.38 - 41 Tapahtumakalenteri S.36 -37

02

PÄÄTOIMITTAJA

Emilia Kiialainen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Merja Häikiö GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO

Jaakko Rantanen KUSTANTAJA

DesignOnTampere ry info@designontampere.com www.designontampere.com KIRJOITTAJAT

Leena Aalto Virva Antila Tiina Kälkäinen Jon Thureson Anna Mattelmäki Roosa Mattsson Saara Naskali Anni Nissi Anna Reilin

Design On Tampere LEHTI 2 DesignOnTampere ry (DOT) muotoilee Tampereesta sympaattisen designkaupungin. Yhdistyksen energinen synergia mahdollistaa notkean toiminnan ja eloisat tapahtumat. DOT järjestää vuosittain kolme Designtoria, Tampereen Designviikon ja julkaisee DOT-putiikkikarttaa sekä DOT-lehteä. Pitelet kädessäsi yhdistyksen DOT-lehden toista numeroa - nauti lukemastasi!

SISÄLLYS

KUVAAJAT JA KUVITTAJAT

Noora Federley Laura Happo Jonna Hietala Maria Jokela Konsta Leppänen Tommi Musturi Jaakko Rantanen Karita Rantanen Johanna Sarajärvi KANNEN KUVA

4

Pääkirjoitus

5

Lehden tekijöiden esittely

6

Kulttuuriministeri Pia Viitasen tervehdys

8–9

Karita Rantanen

Kotilinnoista julkikoteihin Jon Thureson pohtii kodin käyttöä julkisena tilana

TEKIJÄNOIKEUS

DOT-LEHTI 2 kirjoittajat ja kuvaajat Kopioiminen ilman lupaa kielletty

10 – 11

Työhuoneiden tunnelmaa Vanhoista tehdasrakennuksista löytyy muotoilijoiden työhuoneita

12 - 13

14

DesignOnTampere kartta

Hyvän Tampereen mittakaava Anna Mattelmäen avaimet elävään kaupunkikulttuuriin

DOT-LEHDEN SÄHKÖINEN VERSIO LÖYTYY OSOITTEESTA

www.designontampere.com/dot-lehti

15 - 20

Piilossa

38 - 41

Muotikuvasarja

22 - 26

Lapsellisen mukava Tampere Tervetuloa aikuiset, lapset ja lapsenmieliset matkalle Tampereelle

Kiinnostava kenkä Tarina Suomen kenkäteollisuuden pääkaupungista

42 - 45

Big Picture Maria Jokelan muotikuvituksissa kohtaavat paikallisuus ja suuri maailma

28 – 29

Kuka asuu missäkin?

Mitä koti tai kaupunginosa kertoo asukkaistaan

48 – 49 30 – 31

Oma kauppa tavaratalossa DesignOnTampere pop up -kauppa Sokostavaratalossa

Se aika vuodesta Tiina Kälkäinen vieraili kevään Designtorilla

51 32 – 35

Endangered species Näyteikkunat osana uniikkia kaupunkikuvaa - kuvasarja

36 – 37

Tapahtumakalenteri Vuoden mielenkiintoisimmat tapahtumat Tampereella

Sarjakuva Tommi Musturi

Pääkirjoitus

YHDEN SUHDE KAHTEENSATAANKAHTEENKYMMENEENTUHANTEEN Ensimmäinen DOT-lehti ilmestyi syksyllä 2013. Lehti lanseerasi uuden muotoilupainotteisen näkökulman Tampereesta. Ensimmäinen numero herätti laajalti kiinnostusta ja poiki yhteistyöehdotuksia. Se vakuutti paikalliset hotellit ottamaan lehden huonekohtaiseen jakeluun oppaana kaupunkikulttuuriin. 15 000 kappaleen painos jaettiin loppuun puolessa vuodessa. Tästä kiitollisina ovat odotukset toisen numeron kohdalla korkealla.

Tukijoidemme avulla saamme mahdollisuuden lunastaa odotukset. Ensimmäinen lehti opetti paljon uutta lehden toimittamisesta, mutta tässä toisessa numerossa pääsimme vasta kunnolla vauhtiin.

Vuoden 2014 Tampereen Designviikon teema on Mittakaava. Teemalla hahmotetaan asioiden skaalautuvuutta, kuinka pienet teot vaikuttavat laajemmin ja asiat seuraavat toisiaan. Pienet päätökset heijastuvat suuressa mittakaavassa elinympäristöömme. Ensimmäisenä tämä näkyy lähiympäristössämme; elävän kaupunkikeskustan kulmakiviä ovat kivijalkaliikkeet, joiden palveluita nauttiessamme syntyy paikallista kaupunkikulttuuria. Yksikin ostos vuodessa reilun 220 000 asukkaan kaupungissa on merkittävä päätös kivijalkakaupan tulevaisuudelle. Tiiviin kaupunkikeskustan tärkeydestä kirjoittaa osuvasti Anna Mattelmäki näkökulmatekstissään Hyvän Tampereen mittakaava.

Globaalit ilmiöt muokkaavat kulttuuriamme ja kansainväliset virtaukset leviävät yhä kiihtyvällä vauhdilla. Alunperin New Yorkin antitrendikkään alakulttuurin sosiaalista käyttäytymistä kuvaamaan keksitty termi normcore valloittaa maailmalla seuraavana trendivirtauksena. Normcore viittaa tavallisuuteen ja antimuotiin vastareaktiona yksilökorostuneelle erikoisuudenhakuisuudelle. Valtavirtatrendien rinnalla paikallisuuden, aitouden ja omaperäisyyden arvostamisen tärkeys korostuu. Vaatesuunnittelija Maria Jokelan muotikuvitussarja Big Picture on inspiroitunut paikallisten suunnittelijoiden mallistoista. Kuvitusten omaleimainen ote on kansainvälistä tasoa.

4

PÄÄKIRJOITUS

Emilia Kiialainen Emilia Kiialainen on muotoilija, joka on saanut oikeutuksen nirsoudelleen ammatinvalinnan myötä. Laadun arvostaminen näkyy arjen lisäksi työssä MUKA VA-merkin suunnittelijana ja DOT ry:n toiminnanjohtajana. Asuu ja työskentelee Aaltosen kenkätehtaan työntekijöille rakennetuissa asuinrakennuksissa.

Jaakko ja Karita Rantasen kuvasarja Endangered Species leikittelee kulttuurista pikkuhiljaa katoavilla ilmiöillä. Käsinkirjoittaminen ja kirjat uhkaavat päätyä samalle listalle uhanalaisten eläimien kanssa. Päätyvätkö arkiset tavarat kuten muistivihkot, viivottimet ja kirjahyllyt tämän myötä pian museoesineistöön VHS- kasettien rinnalle?

Asioiden todelliset mittasuhteet paljastuvat usein vasta ajan kuluessa. Tampereen kenkäteollisuuden historian merkittävyys hahmottuu Roosa Mattssonin artikkelissa Kiinnostava kenkä. Tunnetut tehdasrakennukset heräävät henkiin Mattssonin vaarin haastattelussa elävinä muistoina. Monet tehdaskäytöstä poistuneet rakennukset toimivat tänä päivänä kulttuurialan toimijoiden työtiloina.

Lehden sivuilla pääsemme kurkistamaan neljän muotoilijan työympäristöön Merja Häikiön kokoamassa jutussa Työhuoneiden tunnelmaa.

DOT-lehden toisen numeron toimitus kerää yhteen 25 paikallista toimijaa. Tekijöitä yhdistää aito kiinnostus omaan aiheeseen, lähtivätpä he mukaan haasteeseen ensikertalaisina tai alan ammattilaisina. Tunteella tehty työ erottuu edukseen ja on palkitsevaa. Silloin kun tekeminen tuntuu vatsanpohjassa asti, tietää olevansa oikeilla jäljillä.

Kokonaisuus täytyy hahmottaa ennen yksityiskohtia.

Näkökulmaa pitää zoomata kauas ja lähelle riittävän usein. Se, mitä mikrotasolla tapahtuu, voi olla merkittävä osa koko organismin toimintaa. Toisaalta ei pidä takertua lillukanvarsiin jos kokonaisuus jämähtää. Määrätietoinen eteneminen edellyttää pieniä tekoja, sillä vain tekemisen kautta päästään liikkeelle. Tekojen kautta tavaksi. Tapojen myötä kulttuuriin.

Lehden tekijät esittäytyvät

Laura Happo

Anna Reilin

Laura Happo tekee valokuvaajan ja graafikon töitä, kerää vanhoja astioita ja on koukussa Instagramiin. Hän myös pyörittää Tampereella vaatelainaamo Luottovaatetta. Lauran mielestä Tampereella on tällä hetkellä käynnissä monta hyvää ja inspiroivaa kaupunkikulttuurista muutosta.

Tervetuloa ratikka!

Anna Reilin on vastavalmistunut muotoilija, jota kiinnostavat niin vaatesuunnittelu, valokuvaus kuin teatteripuvustuskin.

Haaveilee pyöräretkistä, mutta pyörä on vielä ostamatta. Ideoi ja kirjoitti lehteen artikkelin, jossa tutustuttiin inspiroiviin koteihin ja ihmisiin.

KUVANNUT PIILOSSA -MUOTIKUVASARJAN S.15-20

Merja Häikiö

Konsta Leppänen

Merja Häikiö on vaatetusalan ammattilainen, joka haluaisi puhua sujuvasti ainakin viittä eri kieltä ja oppia pitsinnypläyksen salat. Inspiroituu ympärillä olevista ihmisistä, jotka tekevät työstä ja arjesta yllätyksellisen. Haluaa täyttää kodin viherkasveilla, eikä malta odottaa että pääsisi jo tekemään kolmatta DOT -lehteä.

Toimii DOT ry:n tuottajana ja varapuheenjohtajana.

Konsta Leppänen on Rovaniemeltä lähtenyt valokuvaaja. Tampereella jaksaa hämmästyttää liikennevalot, useamman auton jonot ja pikitie.

LEHDEN TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, JÄRJESTÄNYT PIILOSSA -MUOTIKUVASARJAN S.15-20 KIRJOITTANUT ARTIKKELIN TYÖHUONEIDEN TUNNELMAA S.10-11

Jaakko Rantanen Jaakko Rantanen on tamperalainen graafinen suunnittelija, joka toivoisi että viikossa olisi 8 päivää ja jokaisessa enemmän tunteja.

LEHDEN GRAAFINEN SUUNNITTELU JA ENDANGERED SPECIES KUVASARJA S.32-35

Noora Federley Noora Federley on Lappeenrannasta kotoisin oleva, sittemmin tamperelaistunut kuvittaja / graafikko / kulttuurialan sekatyöläinen. Opettelee piirtämään suurta vapaata viivaa sivellintussilla. Päätyy lähes aina piirtämään pikkutarkkaa jälkeä ohutkärkisellä lyijykynällä. Pitää erityisesti vaateprinttien ja keikkajulisteiden suunnittelusta. Toimii myös DJ:nä ja muusikkona (mm.

Seremonia). On mukana Heavy Merry Finland -taiteilijaryhmässä, joka on esitellyt suomalaista nykytaidetta mm. Brysselissä, Tukholmassa ja Rotterdamissa. Alkukantaiset heimot, kesäyöt, kirpputorit ja kissojen pikkuruiset etuhampaat inspiroivat.

KUVITTANUT TAPAHTUMAKALENTERIN S. 36 - 37

KUVANNUT ARTIKKELIIN OMA KAUPPA TAVARATALOSSA S.48-49 SEKÄ TYÖHUONEIDEN TUNNELMAA S.10-11

Jonna Hietala Jonna Hietala on tamperelaisen Lankakauppa Kerän omistaja, joka pakastaa tiukan paikan tullen itselleen mehujäätelön Limoncellosta ja haaveilee hienosta vaatekappaleesta, jossa olisi helppo imettää pientä nelikuista punapäätä. Uutta kameraakaan ei katsoisi kieroon.

KUVANNUT ARTIKKELIIN LAPSELLISEN MUKAVA TAMPERE S.38-41

Kirsi Mäenpää Kirsi Mäenpää työskenteli aiemmin ammattimallina niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hän rakastaa kuvattavana olemista, koska silloin kaikki ympärillä oleva unohtuu. Kirsi suosittelee kaikille metsälenkkejä Pyynikin upeissa maisemissa, joissa tehtiin myös lehden muotikuvaukset.

MALLINA PIILOSSA -KUVASARJASSA S.15-20

Saara Naskali Saara Naskali on ompelija, joka ei osaa elää ilman kameraa eikä tanssitunteja. Haluaa mullistaa vaatetusteollisuuden, ottaa täydellisen valokuvan ja oppia rentoutumaan muutenkin kuin liikkumalla. Kuvasi tähän lehteen koteja ja ihmisiä ja vaikuttui niistä jokaisesta.

KIRJOITTANUT JA KUVANNUT ARTIKKELIIN KUKA ASUU MISSÄKIN S.28-29

KIRJOITTANUT ARTIKKELIIN KUKA ASUU MISSÄKIN S.28-29

Tommi Musturi

Tommi Musturi on Juupajoelta kotoisin oleva tamperelainen sarjakuvaja kuvataiteilija. Häneltä on ilmestynyt parikymmentä kuva- ja sarjakuvateosta, joita on julkaistu Suomen lisäksi mm.

Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa ja Brasiliassa. Tommi on teoksillaan ollut mukana yli 120 näyttelyssä eri puolilla maailmaa.

Hän toimii aktiivina nykysarjakuvayhdistys Kutikutissa, pyörittää omaa pienkustantamoa nimeltä Huuda Huuda ja käy vähintään kerran viikossa kalassa.

TEHNYT SARJAKUVAN S.51

Johanna Sarajärvi Johanna Sarajärvi on kolmekymppinen freelance kuvittaja-graafikko ja pienen pojan äiti, joka tasapainoilee hiekkalaatikon ja piirrustuspöydän välillä. Innostuu kivoista projekteista, inspiroituu arjen pienistä hetkistä. Rakastaa värejä, mutta pukeutuu ja sisustaa mustavalkoisesti. www.johannasarajarvi.carbonmade.com KUVITUS LAPSELLISEN MUKAVA TAMPERE -ARTIKKELIIN S.38-41

Tiina Toratti Tiina Toratti on tamperelaistunut meikkaaja sekä ekokampaaja, haaveilija, haahuilija ja hetkessä eläjä. Vuosi sitten maailmankaikkeudelle esitetty toive ekokampaamosta / luonnonkosmetiikan kivijalkaputiikista on käynyt toteen, ja syksyllä juhlitaan Lumon 1v. synttäreitä.

MEIKKAUS JA KAMPAUS PIILOSSA -MUOTIKUVASARJAAN S.15-20

Jatta Tuomikoski Jatta Tuomikoski on DOT ry:n vapaaehtoinen avustaja, joka tykkää pitää monta rautaa kuumana. Ikuinen esteetikko ja intohimoinen kirpputoriaarteiden metsästäjä, joka saa virtaa vuorovaikutuksesta.

LEHDEN TEKIJÄT ESITTÄYTYVÄT

5

Muotoilu on kaikkien asia

Ihmisen kokoisessa kaupungissa liikkuessa tulee mieleen, että hyvää palvelumuotoilua on sujuvien liikenneyhteyksien suunnittelu, esteettömien kulkuteiden muotoilu ja asukkaiden viihtyisään ympäristöön panostaminen. Kun kulttuurielämyksiä on tasa-arvoisesti, jokapäiväisessä arjessa helposti saatavilla kyse on myös hyvästä muotoilusta. Joku on muotoillut tilat, myyntipalvelut, tekstiilit, astiat, www-sivut. Suomalaisen muotoilun ylpeyden aihe on, että muotoilua tehdään ihmisille, ihmisten käytettäväksi ja ihmisten sujuvan, hyvän elämän tarpeisiin.

Tampere on kyselyiden mukaan suosituin paikka asua. Jos pysähtyy vaikka Tammerkosken äärelle ja katselee ympärilleen ymmärtää osan siitä miksi.

Vanha teollisuusmiljöö on silmiä hivelevää ja toimintoja pursuavaa, ja se on vain osa kotikaupunkimme monista kulttuurimaisemista. Olemme mahdollisuuksia täynnä oleva kaupunki.

“Muotoile Suomi, kansallinen muotoiluohjelma” julkaistiin vuonna 2013. Olemme Opetus- ja kulttuuriministeriössä vieneet ohjelmaa eteenpäin Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Ohjelmassa korostetaan, että muotoilu on paljon muutakin kuin taidetta ja kulttuuria. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa muotoilun asemaa kaikilla koulutusasteilla ja huomiota kiinnitetään suomalaiseen muotoilulukutaitoon. Muotoiluymmärrystä voidaan vahvistaa

lisäämällä muotoilun lukutaitoa varhaiskasvatuksen, järjestötoiminnan ja viestinnän avulla. Ohjelma alkaa oppimisesta. Meistä kaikista olisi hyvä tulla hyviä muotoilun käyttäjiä, valistuneita kuluttajia ja muotoilutaiteesta nauttijoita.

Teollisuustaiteen Liitto Ornamon tuoreessa tutkimuksessa peräti 79% muotoiluun panostaneista yrityksistä on pystynyt lisäämään markkinaosuuttaan ja parantamaan liiketoimintansa tulosta.

Muotoilijat itse ovat painottaneet, että esimerkiksi tuotteen suunnittelussa muotoiluosaamisen pitäisi olla mukana jo alusta alkaen.

On monia keinoja lisätä ymmärrystä muotoilusta.

DesignOnTampere yhdistyksen DOT -lehti tekee tätä työtä hienolla tavalla. Se nostaa sivuillaan parhaat puolet tamperelaisesta kaupunkikulttuurista osoittaen samalla, että muotoilu sisältää niin eettisen, ekologisen kuin esteettisenkin ulottuvuuden. Laajalle ja verkostoituneelle tekijäjoukolle ja muille toimijoille suuret kiitokset siitä, että olette osa sitä kulttuuria, joka tekee meistä kaikista parempia muotoilun ymmärtäjiä!

Pia Viitanen KULTTUURI- JA ASUNTOMINISTERI

L U N D I A TA M P E R E TA KOJA N K AT U 1 W W W. L U N D I A . F I PUH. 010 525 9630

LU O N N O S TA A N L U OVA

Polkupyöriä ja tarvikkeita kaupunkija aktiivipyöräilyn tarpeisiin.

Koko tuotevalikoima ja kotipaikkasi jälleenmyyjät osoitteessa

PELAGOBICYCLES.COM Seuraa meitä: facebook & instagram /pelagobicycles

Contemporary Finnish Fashion Otavalankatu 3 Tampere mon-fri 11-18 sat 11-16

http://supermukava.wordpress.com/ www.supermukava.fi 040 9332440

KOTILINNOISTA JULKIKOTEIHIN Koti on suomalaisille yksityinen paikka, jonne ei perheen tai muun asuinkunnan lisäksi päästetä vieraita kuin harvoina hetkinä suursiivouksen jälkeen. Olemme tottuneet viettämään seuraelämäämme kodin ulkopuolella kahviloissa, kuntosaleilla, puistoissa ja pubeissa. Työtä tehdään lähes aina erillisellä työpaikalla kodin ulkopuolella, ellei satu olemaan etätyöntekijä tai freelancer.

TEKSTI JA KUVAT JON THURESON

1.

1.

DJ JUKOLAN ELI ANTTI KUJALAN OLOHUONEESSA ON RADIOSTUDIO, JOSSA HÄN SEKÄ MUUTAMA MUU DJ NAUHOITTAA OHJELMANSA BASSORADIOLLE JA RADIO MOREENILLE. RADIO-OHJELMIEN VIERAAT KUTSUTAAN MYÖS KUJALAN KOTIIN, JOSSA TUNNELMA ON HÄNEN MUKAANSA PERINTEISTÄ RADIOSTUDIOTA RENNOMPI JA KOTOISAMPI.

Itsestäänselvältä tuntuva jaottelu koti- ja työelämän sekä vapaa-ajan välillä on kuitenkin Suomessa vasta noin satavuotias keksintö. Maanviljelijän arjessa työ ja vapaa-aika ovat perinteisesti sulautuneet yhteen.

Ennen maatilan työntekijät ja suvun jäsenet asuivat usein samoissa tiloissa. Suomalaiset porvarit asuivat myös perheineen kauppiastaloissaan yhdessä kauppahuoneen työyhteisön kanssa. Kauppiaiden perheiden tilat alkoivat erottua vasta 1800-luvun lopulla kauppahuoneesta. Teollistumisen mukanaan tuoma rationaalinen ajattelu synnytti muusta elämästä erotetun modernin yksityisen kodin, joka muodostui ydinperheen linnakkeeksi.

Asumisen eriyttäminen on tarjonnut kotirauhaa, mutta tuonut mukanaan paljon ongelmia. Asuinalueiden tarjotessa vain vähän aktiviteetteja, on kodin ulkopuolinen sosiaalinen elämä heikentynyt, eikä naapurustoissa enää koeta yhteisöllisyyttä.

Taloudelliset paineet ovat vieneet työn ja palvelut

8

KOTILINNOISTA JULKIKOTEIHIN

suuriin keskuksiin, joihin saattaa olla asuinalueelta pitkä matka.

Väliaikainen on uusi pysyvä Kaupunkielämään ilmestynyt pop-up -ilmiö on antanut erilaisille toiminnoille mahdollisuuden olla väliaikaisia. Raskaiden, jatkuvaan liiketoimintaan tähtäävien toimintojen sijaan pop-up -kaupat, -ravintolat, -galleriat tai vaikka -elokuvateatterit ovat antaneet mahdollisuuden kokeilla kevyemmin jotakin uutta – vain hetken aikaa. Tyhjillään olevia tiloja on valjastettu väliaikaiskäyttöön ja näin synnytetty säpinää sinne, missä sitä ei ole ollut. Pop-up -tapahtumat elävöittävät kaupunkien kulttuuria ja piristävät taloutta.

Eikö säpinää voisi synnyttää myös sinne, missä ihmiset asuvat? Pop-up -ajattelu on luonut uusia tapoja käyttää myös kotia väliaikaisesti julkisena

Jon Thureson Kirjoittaja on omaehtoisesta toiminnasta kiinnostunut arkkitehti ja DJ, joka puuhastelee tällä hetkellä Tampereen Arkkitehtuuriviikon, kaupunkisarjakuvaprojektin ja Plauge-kollektiivin tapahtumien parissa.

Hän kirjoitti diplomityönsä julkikodeista ja on toteuttanut omaan kotiinsa radiostudion, ravintolan, levykaupan ja elokuvateatterin.

tilana. Esimerkiksi monet ravintolapäivänä järjestetyt ravintolat syntyvät ihmisten koteihin. Vastaavanlaiset tempaukset ovat alkaneet kannustaa ihmisiä järjestämään koteihinsa myös gallerioita ja elokuvateattereita. Kodin käyttö on merkinnyt uudenlaista vapautta ja helppoutta kokeilla uutta ja toimia mielikuvituksellisilla tavoilla.

Suuressa osassa uusista tavoista käyttää kotia ei rahan ansainta ole välttämättä pääosassa, vaan toiminnasta haetaan myös kokemuksia, kohtaamisia ja yhdessä tekemisen iloa. Kansainvälisiä tutustumisia tarjoavat majoituspalvelut ovat tuoneet matkustamiseen uusia sosiaalisia ulottuvuuksia. Couchsurfing eli “sohvasurffaus” pohjautuu verkoston jäsenten vie-

Teollistumisen mukanaan tuoma rationaalinen ajattelu synnytti muusta elämästä erotetun modernin yksityisen kodin, joka muodostui ydinperheen linnakkeeksi. raanvaraisuuteen ja sitä kautta syntyviin tuttavuuksiin. Paitsi kotisohvaa, myös paikallistuntemusta ja -kulttuuria tarjotaan näin avoimin mielin matkaaville turisteille. Airbnb taas on kaupallinen alivuokrauspalvelu, joka on jo alkanut kilpailla majoitusalalla hotellien kanssa. Kuka tahansa voi vuokrata palvelun

kautta sänkyä, huonetta tai koko asuntoaan itselleen sopivina aikoina. Kotien ylimääräistä tilaa käytetään palvelun keinoin näin taloudellisesti hyväksi.

Facebookissa vaikuttamisesta konkreettiseen toimintaan Monia uusia julkikoteja yhdistävät uudet digitaaliset työkalut, kuten sosiaalinen media sekä karttapalvelut, jotka ohjaavat asiakkaita ja vieraita muuten katukuvassa näkymättömiin koteihin. Kynnys toiminnan aloittamiseksi ja ylläpitämiseksi madaltuu markkinoinnin ollessa helppoa ja kohdennettua.

Ylimääräisiltä ja epätoivotuilta vierailta vältytään myös räätälöivää internet-markkinointia käyttämällä. Apuvälineiden tuoman helppouden lisäksi tilan ylimääräisten kustannusten puuttuessa voi julkikodin toimija keskittyä olennaiseen – itse tekemiseen.

Kodeissa pidetyt kaupat, harrastuspiirit, kahvilat, työtilat, korjaamot, keikkapaikat ja teatterit ovat syntyneet tekijöidensä intohimoista ja haaveista käytännön toteutukseen vaivattomasti.

Onko tulevaisuudessa ihmisten omalla vastuulla tuottaa toimintaa lähialueillensa? Ainakin siihen on jo olemassa mahdollisuus ja varmasti myös kysyntä.

Julkikoti-ilmiön kasvu olisi askel kohti elävämpää ja ekologisesti kestävämpää kaupunkia, jossa uusien ideoiden haaveilun ja toteuttamisen välillä olisi lyhyempi matka.

TAIDETTA ENNEN JA NYT | ARKKITEHTUURIA | HISTORIAA Kaksi museota, kolme museorakennusta. Useita näyttelyitä: nykytaiteen isoja nimiä, kultakauden mestareita, dramatisoitua historiaa.

Göstan veistospuisto. Taavetinsaari. Puhtaiden makujen ravintola Gösta. Museokauppoja kaksin kappalein.

Teostiedot: Jiri Geller, Dunkelheit VI, 2009. Kuva: Timo Jaakola. Akseli Gallen-Kallela, Symposion, 1894. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.

Taidemuseo Gösta, Joenniementie 47, Mänttä | Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä | (03) 488 6800 | www.serlachius.fi Museot avoinna: kesällä 1.6.–31.8. avoinna joka päivä 10–18 (myös juhannuksena), talvella 1.9.–31.5. avoinna ke–su 12–17. Avoinna ryhmille tilauksesta myös muina aikoina!

1.

TYÖHUONEIDEN TUNNELMAA KIRJOITTAJA

Merja Häikiö KUVAT

Konsta Leppänen

Tampereen keskustaa ympäröivät vanhat tehdasrakennukset ovat nykyisin suurelta osin työhuonekäytössä kädentaitojen harjoittajille. Keskustan välittömässä läheisyydessä valmistetaan edelleen muun muassa jalkineita, vaatteita, asusteita ja moottoripyöriä. Tinkimättömiä tekijöitä vie eteenpäin ammattitaito ja vahva oma näkemys.

1.

KORKEA HUONE JA ISOT IKKUNAT TUOVAT VALOA JA VIIHTYISYYTTÄ TYÖHUONEELLE. VASEMMALTA VEERA MARKKANEN JA MAISA SALONEN.

2.

MALLISTON KEHYKSET OVAT MUOTOKIELELTÄÄN VAHVOJA JA VÄRIKKÄITÄ. KUVASSA EDESSÄ MATTI HÄNNINEN JA TAKANA JUHO RONKAINEN.

Kenkäpaja Pihka Veera Markkanen ja Maisa Salonen tutustuivat toisiinsa jalkinealan opintojen aikana Tampereen ammattikoulussa.

Vuonna 2013 he perustivat yhdessä Kenkäpaja Pihka -nimisen yrityksen, joka valmistaa kenkiä, laukkuja ja asusteita nahasta. Kaikki tuotteet valmistetaan alusta loppuun Lielahden työhuoneella.

Pihkalla on oma mallisto, mutta tuotteita saa myös kokonaan mittatilaustyönä.

Jo nuoresta käsillä tekeminen on ollut

10

TYÖHUONEIDEN TUNNELMAA

luonteva osa suunnittelijoiden identiteettiä - molempien mielestä se onkin työn parhaita puolia suunnittelun ohella.

3.

P.A. PORAMON STANDARD -PYÖRÄMALLI ON AJOKUNNOSSA ENSI KESÄÄN MENNESSÄ.

Kenkäpaja Pihkan työhuone sijaitsee Lielahden vanhan sellutehtaan alueella, tehdasrakennusten keskellä, luonnon läheisyydessä. Työhuone on aiemmin toiminut sellutehtaan rakennusosien varastona.

4.

HANNAN TAKANA ON POSTITUSPISTE, JOSTA LÖYTYY PAKKAUSMATERIAALIT, KIRJEKUORET JA VANHA MINTUNVIHREÄ VAAKA.

Kraa Kraa Eyewear Kraa Kraa Eyewear suunnittelee ja valmistaa puisia silmälasikehyksiä suomalaisesta koivuviilusta.

Puuseppä Matti Hänninen ja vaatesuunnittelija Laura Lehtinen perustivat yrityksen yhdessä vuonna 2012. Kaikki Kraa Kraan tuotteet valmistetaan alusta loppuun Tammelan työhuoneella. Tuotannossa käytettävät työvälineet ovat kaikki itse muokattuja, yhtään standardityökalua ei ole käytössä. Messuilla Kraa Kraa käyttää itse tehtyjä

kalusteita säilyttäkseen esteettisen yhteneväisyyden tuotteiden kanssa.

Kraa Kraa Eyewearin työhuone sijaitsee PMK-talossa Tammelassa, joka on toiminut puuvillatehtaiden myyntikonttorina ja keskusvarastona. Radan vieressä olevaan rakennukseen on kuuleman mukaan aikoinaan päässyt junalla sisään asti.

2.

Pekka Poramo

3.

Pekka Poramo on moottoripyörävalmistaja, joka suunnittelee ja valaa kaikki pyörän osat itse. Oppi on kerääntynyt vuosien saatossa harrastuksen myötä. Pekka sai ensimmäisen moottoripyöränsä 18-vuotiaana ja siitä lähtien kiinnostus on vain kasvanut. Päivätyökseen hän toimii pyörämekaanikkona. Suunnittelussa näkyy 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun moottoripyörien estetiikka. Työ vaatii tekijältään

pitkäjänteisyyttä, sillä yhden pyörän valmistuminen vie vuosia.

Pekan valmistamia pyöriä on ollut esillä moottoripyöränäyttelyissä ja gallerioissa.

Poramon työhuone sijaitsee Rantatien varrella olevassa vanhassa pahvitehtaassa. Punatiilinen tehdasrakennus on autenttisessa kunnossa.

Työhuoneen ikkunoista avautuu suora näkymä Näsijärvelle.

Uhana Design Uhana Design on naistenvaatteita ja asusteita valmistava yritys, jonka ovat perustaneet Mira Vanttaja ja Hanna Virkamäki-Repo vuonna 2012. Molemmat ovat valmistuneet Hämeen ammattikorkeakoulusta vaatetusmuotoilijoiksi. Pyynikin työhuoneella suunnitellaan, kaavoitetaan ja tehdään tuotteiden mallikappaleet, myös malliston korut kootaan ja värjätään siellä.

Suunnittelijat kokevat vahvuuksikseen käytännön tekemisen

monipuolisen osaamisen ja joustavuuden – ominaisuudet, joita molempia tarvitaan vaatetusalalla sekä yrittäjyydessä.

Uhana Designin työhuone sijaitsee Pyynikin Trikoon vanhassa tehdasrakennuksessa. Tiloissa on aiemmin toiminut Suomen Trikoon neulostehdas, alusvaateompelimo, sukkatehdas ja värjäämö. Nykyisin rakennuksessa on työhuoneita, varastoja ja asuntoja

4.

TYÖHUONEIDEN TUNNELMAA

11

DesignOnTampere –KARTTA Esittelee Tampereen parhaimmat kivijalkaliikkeet, ruokapaikat ja galleriat.

Kartan löytää kohtaamispaikoista ympäri kaupunkia kuten hotelleista, ravintoloista ja infopisteistä. Kartan levikki on 40 000.

Design / Clothes

Vintage

1. SUPER MUKAVA Contemporary Finnish Fashion

10. VINTAGE GARDEN Valikoitua ajankohtaista ja ajatonta vintagea Selected Contemporary & Classic Vintage

OTAVALANKATU 3 WWW.SUPERMUKAVA.FI

2. MIRAAKKELI Ihastuttavia leluja ja lastenvaatteita Lovely Toys and Childrenswear ALEKSANTERINKATU 28 WWW.MIRAAKKELI.FI

3. KUOPUS Värikkäitä, laadukkaita, skandinaavisia lastenvaatteita Playful, Colourful Clothing for Children KEHRÄSAARI B HATANPÄÄN VALTATIE 4 WWW.KUOPUS.FI

4.SEELE Tyylikästä ja laadukasta ekodesignia Ecodesign With Quality and Style

OTAVALANKATU 3 WWW.VINTAGEGARDEN.FI

11. HELGA-NEITI Second hand aarteita & av Annina hattuateljee Second Hand Treasures & av Annina Millinery ALEKSANTERINKATU 30 WWW.HELGANEITI.FI WWW.AVANNINA.FI

12. KÄTKÖ VINTAGE Vintage muotia, huonekaluja & löytöjä Stylish and Fun Vintage AALTOSENKATU 31-33 WWW.KATKOVINTAGE.FI

Design / Accessory

KAUPPAKATU 6 WWW.SEELE.FI

13. ONNELA DESIGN Suomalaista laukku-ja asustemuotoilua Finnish Bags and Accessory Design

5. UNIIKIT Värejä, laatua, palvelua Uniikeista Colourful, Exclusive Finnish Design

ALEKSANTERINKATU 28 WWW.ONNELADESIGN.COM

NÄSILINNANKATU 21 WWW.UNIIKIT-TAMPERE.FI

14. PAJUMAJA Vaihtoehtoinen lapsiperheiden erikoisliike Alternative Shop for Families

6.ARELA Parhaat materiaalit, toimivat muodot ja harkitut värit Functionality, Contemporary Elegance and Considered Colors ILMARINKATU 9 WWW.ARELASTUDIO.COM

Design / Home Decor 7. DESIGN BOULEVARD Sisustuksen ja muotoilun erikoisliike Urban Contemporary Design HATANPÄÄN VALTATIE 6 WWW.DESIGNBOULEVARD.FI

8. DOMDOM Skandinaavisen sisustamisen kauppa Fresh, Scandinavian Home Decor ALEKSIS KIVEN KATU 30 WWW.DOMDOM.FI

9. SISUSTUS ID Moderneja designklassikkoja Modern Design Classics ALEKSIS KIVEN KATU 28 WWW.SISUSTUSID.FI

19. PIKKUPUTIIKIT Suomalaista käsityönä tehtyä muotoilua Handmade Finnish Design KEHRÄSAARI WWW.PIKKUPUTIIKIT.FI

20. LANKAKAUPPA KERÄ Kaupungin ihanin lankakauppa The Loveliest Yarn Store in Town ALEKSIS KIVEN KATU 13 WWW.KERA.FI

21. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSKESKUS VERKARANTA Kädentaitojen talo Arts and Crafts

29. KLUBI Coffee & Live Music TULLIKAMARIN AUKIO 2 WWW.KLUBI.NET

30. GASTROPUB TUULENSUU Suomen Paras Olutravintola 2013 Best Beer Restaurant in Finland HÄMEENPUISTO 23 WWW.GASTROPUB.NET

31. RAVINTOLA HENRIKS Cozy Restaurant with Style SATAMAKATU 7 WWW.HENRIKS.FI

VERKATEHTAANKATU 2 WWW.TAITOPIRKANMAA.FI

32. RAVINTOLA 4 VUODENAIKAA Ranskalainen bistro Kauppahallissa French Bistro in Old Markethall

22. TAITO SHOP Kotimaisia käsintehtyjä tuotteita ja käsityömateriaaleja Finnish Handicrafts and Materials

HÄMEENKATU 19, KAUPPAHALLI WWW.4VUODENAIKAA.FI

HATANPÄÄN VALTATIE 4 WWW.TAITOPIRKANMAA.FI

23. TALLIPIHA Poikkea puoteihin, viivähdä kahvilassa Quaint Atmosphere, Unique Shopping, Café

33. TAPAS BAR INEZ Moderni & rento Tapasbar Cocktail & Tapas Bar PELLAVATEHTAANKATU 19 WWW.GASTROPUB.NET

KUNINKAANKATU 4 WWW.TALLIPIHA.FI

34. GASTROPUB NORDIC Skandinaavinen baari & ravintola Cosy Scandinavian Style Gastropub

ALEKSANTERINKATU 30 WWW.PAJUMAJA.FI

Food / Drink

OTAVALANKATU 3 WWW.GASTROPUB.NET/NORDIC

15. KORUS DESIGN Korkealaatuisia designkoruja Quality Design Jewellery

24. TAMPEREEN VOHVELIKAHVILA Aito sympaattinen vohvelikahvila Sympathetic Original Waffle Cafe

35. RAVINTOLA HELLA & HUONE Modernia skandinaavista ruokaa Modern Scandinavian Food

HÄMEENKATU 14 WWW.KORUS.FI

OJAKATU 2 WWW.VOHVELIKAHVILA.COM

SALHOJANKATU 48 WWW.HELLAJAHUONE.FI

16. NAGUAL Taidokkaat jalometallikorut Handmade Fine Jewellery

25. KAHVILA RUNO Kahvia, runoja ja herkkuja Coffee, Poetry & Delicacies

HÄMEENPUISTO 31 WWW.NAGUAL.FI

OJAKATU 3 WWW.KAHVILARUNO.FI

AALTOSENKATU 27-29 WWW.LAHIRUOKAPUOTI.FI

17. KRAA KRAA EYEWEAR Puisia design silmälasikehyksiä Wooden Design Eyewear

26. KAHVILA VALO Paikan päällä paahdettua kahvia Self Roasted Coffee

Galleries

PELTOKATU 16 D 3KRS. WWW.KRAAKRAA.COM

PUUTARHAKATU 11 WWW.KAHVILAVALO.FI

Arts / Crafts

27. PYYMÄEN OMA KAHVILA Aistikkaita makuhetkiä Tasteful Feeling

18. ATELJEEKATU Käsintehtyjä asusteita ja sisustustuotteita Handmade Accessories and Homedecor KEHRÄSAARI WWW.ATELJEEKATU.FI

36. RUOKAPUOTI LEMPI ...kuin silloin ennen ...Like The Good Old Days

37. GRAFIIKANPAJA HIMMELBLAU Korkeatasoinen taidegrafiikan paja ja galleria Contemporary Art and Printmaking FINLAYSONINKUJA 9 WWW.HIMMELBLAU.FI

TUOMIOKIRKONKATU 30 WWW.PYYMAENLEIPOMO.FI

38. GALLERIA RAJATILA Taidegalleria, nykytaide, pienkustanne, kirjakauppa Contemporary Art, Independent Bookstore

28. TAMPEREEN PAAHTIMO Tampereella paahdettua herkullista kahvia

HÄMEENPUISTO 10 WWW.RAJATAIDE.FI

HÄMEENKATU 19 TAMPEREENPAAHTIMO.FI

39. SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO Nykytaiteen ystävien kohtauspaikka Modern and Contemporary Art LAITURIKATU 13 WWW.TAMPERE.FI/SARAHILDEN

12

DESIGN ON TAMPERE KARTTA

11.

10.

12.

15.

14.

13.

4.

9.

8.

3.

6.

2.

7.

1.

5.

1.

2.

tyynyt FUSS, Johanna Gullichsen, By Nord Copenhagen, Brun Klaus Amsterdam, 49-87€, SISUSTUS ID

astiat Sami Oikarinen, 38€-45€ , KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSKESKUS VERKARANTA

7.

purkit Kotimo Design, 22,90-27,90€, KÄSIJA TAIDETEOLLISUUSKESKUS VERKARANTA

reppu Jonas Hakaniemi for Lahtiset, 129€, TAITO SHOP

3.

kashmir neulepaita, 250€, ARELA

4.

Donitsi-huivi MUKA VA, 49€, SUPER MUKAVA

5.

6.

Block tarjotinkärry, Normann Copenhagen, 220 €, DESIGN BOULEVARD

8.

tuoli Artek, kampanjahinta 1.11.2014 saakka 275€ (ovh.320€), SISUSTUS ID

9.

pärekori Annansilmät-Aitta, 29,90€, TAITO SHOP

10.

supikkaat, 28€, HELGA-NEITI

11.

päähineet Beehive 62€ ja Pastilli 86€, ANNINA NYBERG-SAXBERG

12.

takki Noolan, 305€, UNIIKIT

13.

rannekorut, 750€/kpl, NAGUAL

14.

paita 139€ ja housut 105€ MUKA VA, kengät Skin by Finsk, 325€, SUPER MUKAVA

15.

postikortit, 1,50€/kpl, ONNELA DESIGN DESIGN ON TAMPERE KARTTA

13

Hyvän Tampereen mittakaava KAUPUNKISUUNNITTELUN MITTAKAAVASSA TIHEIMMÄT IHMISVIRRAT LUOVAT PAIKKOJA MENESTYVILLE YRITYKSILLE

Anna Mattelmäki Anna Mattelmäki on 36-vuotias taiteenmaisteri. Annan intohimona, työnä ja huvina on vaatemallisto MUKA VA ja muotiliike Super Mukava. Jos on aikaa, hän mielellään nauttii Nordicin Norjan ankasta huippujen työkavereiden kanssa tai tutkii kukkia ja haaveilee Islannista.

”Ennen olin vaatesuunnittelija ja muotiliikkeen pitäjä, nyt olen lisäksi tapahtumajärjestäjä” totesi Limbo-boutiquen omistaja Heini Lindström. Hänellä on 20 vuoden kokemus kivijalkaliikkeen pitämisestä Helsingissä. Olen huomannut saman pyörittäessäni kymmenen vuoden ajan Super Mukava -liikettä Tampereella. Vaatii intohimoa luoda menestyvä kivijalkaliike. Tarvitaan paljon raakaa operatiivista kenttätyötä, havainnointia ja kokeilemista sekä vahvaa omaa näkemystä – onnea unohtamatta. Super Mukavan onni ovat avuliaat ystävämme, kumppanit ja sukulaiset sekä asenne, jossa työtä ja lomaa ei tarvitse erottaa. Tapahtumien järjestäminen Super Mukavan kautta synnytti DesignOnTampere -yhdistyksen. On ollut hauskaa tehdä hyviä tapahtumia. Sitä kautta on saanut perspektiiviä keskustan kehittämiseen.

Vuoden 2014 Tampereen Designviikon teema on mittakaava. Matti Apunen sanoi joskus oivallisesti, että median tärkein tehtävä on antaa asioille mittasuhteet.

Miten asioita voisi muuten arvioida ja ymmärtää, jos ei osaa suhteuttaa niitä toisiinsa. Kaupunkikulttuurin kehittämisessä on kyse ihmisten ja ympäristöjen suhteesta toisiinsa. Olennaista on ymmärtää, miten liikkeet, kahvilat, tapahtumat, ilmiöt ja ihmiset ovat suhteessa toisiinsa nähden sekä missä mittasuhteissa ne voivat vaikuttaa hyvän kaupunkikulttuurin syntymiseen.

Olennaista on ymmärtää miten liikkeet, kahvilat, tapahtumat, ilmiöt ja ihmiset ovat suhteessa toisiinsa nähden sekä missä mittasuhteissa ne voivat vaikuttaa hyvän kaupunkikulttuurin syntymiseen Brittiläinen kaupunkikonsultti Charles Landry käyttää termiä kolmas tila. ”Tarvitaan muutakin kuin koti ja työpaikka, tarvitaan kohtaamispaikkoja. Hyvä kaupunkiympäristö ei tarkoita pelkkää wau-arkkitehtuuria – muutaman huippukohdan rytmittämä mukava peruskaupunki riittää. Suurien, tyhjien aukioiden rakentamista kannattaisi välttää.” Mikäli haluamme pitää Tampereen keskustan virkeänä, tarvitsemme ”kolmansia tiloja”.

Eniten ihmisiä kiinnostavat toiset ihmiset.

14

HYVÄN TAMPEREEN MITTAKAAVA

Kaupunkisuunnittelijoiden vastuulla on luonnollisten ihmisvirtojen ohjaaminen. On suhteeton vaatimus, että yritykset yksin elävöittäisivät keskustan. Ihmiset tarvitsevat viihtyäkseen muutakin kuin mahdollisuuden kuluttaa.

Tarvitaan satunnaisia ja aitoja erilaisten ihmisten kohtaamisia ja kuhinaa. Ei missään tapauksessa yhtään lisää tyhjiä toreja ja aukioita, joihin yritysten odotetaan tuovan ihmiset. Suomessa on jostain syystä ajateltu, että eri keskittymien eriyttäminen kauas toisistaan on toimivaa.

Rakennetaan yritys- ja opiskelijakampukset kilometrien päähän keskustoista, jolloin keskittymien välinen kohtaaminen muodostuu hankalaksi. Vaikka keskustoihin luotaisiin kolmansia tiloja, ei niistä ole hyötyä, jos ihmiset ovat muualla. Keskustaan tarvitaan tiiviyttä ja paljon erilaisia ihmisiä, siitä syntyy virkeä keskusta. Suomessa on monissa pikkukaupungeissa miellytty mataliin rakennuksiin. Niiden ongelmana on se, että asunnot ja ihmiset levittäytyvät laajalle pinta-alalle eikä tiiviyttä synny.

Korkeammalla rakennuskannalla kaupunkien keskustat voitaisiin hyödyntää paremmin.

Ihmiset tekevät kaupungin Oma lempiajatukseni Tampereen keskustan kehittämiseksi on Tampereen teknillisen yliopiston sijoittaminen Finlaysonin ja Frenckelin alueelle kaupungin hiljaisten virastojen tilalle. Opiskelijat ovat oiva tapa luoda kuhinaa ja kohtaamispaikkoja. He ovat kiinnostuneita uusista asioista, järjestävät tapahtumia ja luovat trendejä.

Opiskelijat käyttävät paljon julkista liikennettä eivätkä siten ruuhkauta keskustaa autoilla. Arkkitehtiopiskelijat voisivat tehdä omannäköisensä osan kampukselle, jonne TAMKin taiteen- ja viestinnänlaitos voisi myös palata.

Tämä saisi aikaan huikean paljon pöhinää ja kehittäisi keskustaa vilkkaammaksi. Kolmansiin tiloihin syntyisi kohtaamisia.

Tunnelmaa ei synny, jos mukana ei ole mitään henkilökohtaista. On parempi olla rehellisesti subjektiivinen kuin varovaisesti kaikkiin suuntiin vähän kallellaan.

Virkamiehillä ei ole kaupunkikehityshankkeissa omat pennit pelissä. Ja tulos on usein sen näköistä. Tunnelmaa ei synny, jos mukana ei ole mitään henkilökohtaista. On parempi olla rehellisesti subjektiivinen kuin varovaisesti kaikkiin suuntiin vähän kallellaan. Olen varmasti DOT:n puheenjohtajana ärsyttänyt monia voimakkailla subjektiivisilla käsityksilläni. Arvioidessamme DOT-karttakohteita ja Designtorin myyjiä, arvioin kohteita sen perusteella, mistä olen aidosti innostunut. Minulle on tärkeää, että oma liikkeeni on absoluuttisesti parhaimpien seurassa, vaikka ne olisivatkin pahimpia kilpailijoita.

DOT-kartalla Tampereen täytyy näyttää kiinnostavalta.

Koska rakastan kaupunkimatkailua, on helppo eläytyä turistin asemaan ja miettiä, mitä itse haluaisin vieraassa kaupungissa kokea.

PIILOSSA KUVAT

Laura Happo TYYLI

Merja Häikiö MALLI

Kirsi Mäenpää MEIKKI JA HIUKSET

Tiina Toratti

PIILOSSA -MUOTIKUVASARJA

15

UHANA DESIGN musta kaapu 169€ ARELA iso huivi 275€ ANNINA NYBERG-SAXBERG mallin muodistettu hattu 48€, muut päähineet 86€

16

PIILOSSA -MUOTIKUVASARJA

DEAD BIRDS & LIONHEART Platinum Dress 500€ Kengät kuvausrekvisiittaa

PIILOSSA -MUOTIKUVASARJA

17

ARELA LOVE velour sweatshirt 100€

18

PIILOSSA -MUOTIKUVASARJA

MUKA VA Eerika hame 196€ Kengät kuvausrekvisiittaa

PIILOSSA -MUOTIKUVASARJA

19

MUKA VA Vuokko 210€

20

PIILOSSA -MUOTIKUVASARJA

Aitoja Italian makuja viinibaarin tunnelmassa ITAlIAn wInE BAR & RESTAuRAnT

Suvantokatu 9, 33100 TAMPERE puh. (03) 225 5505 | info@piemonte.fi | www.piemonte.fi

sisusta äänellä.

Täydellinen koti näyttää, kuulostaa ja tuntuu hyvältä.

Äänimaailma vaikuttaa olennaisesti kodin viihtyvyyteen. Täydellisen kodin tulee kuulostaa yhtä kauniilta kuin se näyttää. Puhtaan äänen tuottama nautinto on tarkoitettu kaikille ja sen tulisi olla osa jokapäiväistä elämää. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee kaiuttimien sulautua kodin sisustukseen.

Amphionin tuottama laaja ja tasainen äänikenttä täyttää koko asunnon, myös hiljaisella voimakkuudella.

www.amphion.fi

1.

Roosa Mattsson

KIINNOSTAVA KENKÄ

Roosa Mattsson on tamperelainen vaatetuksen artesaani, jolla on kymmenittäin keskeneräisiä käsityöprojekteja valmistusvuoroaan odottamassa. Jalkinemuotoilusta ja nahantyöstöstä kiinnostunut kirjoittaja haastatteli Aaltosen tehtaassa työskennellyttä isoisäänsä Lasse Huhtasaloa

Tarina Suomen kenkäteollisuuden pääkaupungista ”Aamulehdessä kuulutettiin Attilaan, Aaltosen kenkätehtaaseen, 16-vuotiaita poikia töihin. Menin tehtaalle seuraavana aamuna yhdeksältä ja sille tielle jäin. Sain ensimmäisen tilini saman viikon perjantaina. Itkin korkealla työtuolillani seteleitäni katsellen. Ajattelin, että kyllä Huhtasalon pojan elämä nyt muuttuu. Sen jälkeen minulta ei ole raha loppunut”, kertoo Lasse Huhtasalo, 81.

TEKSTI ROOSA MATTSSON

KUVAT EMILIA KIIALAINEN & TIMO-SEPPO PIRILÄ

Vuonna 1949 Huhtasalo muutti Ikaalisista raskaista maatilanoloista siskonsa luo Tampereen keskustaan. Mukanaan hänellä oli vain kilo voita ja linja-autolippu. Kuten sadat muut jo vuosikymmeniä ennen Huhtasaloa, aloitti hänkin työuransa tehdasympäristössä.

1.

AALTOSEN KENKÄTEHDAS OY:N JA PARTOLAN KENKÄTEHTAAN

Suomen ensimmäinen kenkätehdas, Tampereen Jalintehdas, perustettiin Hämeenpuiston ja Satakunnankadun kulmaukseen vuonna 1875. Finlaysonin puuvillatehtaan rahastonhoitaja Arthur Sommerin tehdas toimi yksitoista vuotta ennen sulkemistaan.

Seuraajaksi Sommerille tamperelainen kenkäteollisuus sai sääksmäkeläisen Emil Aaltosen.

VANHAT LESTIT OVAT EDELLEEN TAMPERELAISTEN KENGÄNTEKIJÖIDEN KÄYTÖSSÄ.

neen keppitehtaan tiloihin Tammelan kaupunginosaan vuonna 1905. Myöhemmin Aaltonen muutti kasvavan yrityksensä tehtaan naapuritontille, jolla teetettiin mittavat laajennus- ja uudisrakennustyöt.

Nelikerroksinen, koko korttelin ympäröivä tehdasrakennus on yhä edustava näky Tammelantorin kulmauksessa.

Vaatimattomista oloista ponnistanut tehtaanomistaja Aaltonen koki velvollisuudekseen työväen aseman parantamisen ja työn tarjoamisen mahdollisimman monelle. Käytännössä Aaltosen korkea moraali näkyi esimerkiksi tehtaan osinkovoittojen keruussa vararahastoon, josta varmistettiin tehdastyöläisten toimeentulo lama-aikojen yli.

Suutarin opin saanut Aaltonen perusti oman tehtaansa, Tampereen Kenkätehtaan, konkurssiin menKIINNOSTAVA KENKÄ

23

Lestittäjät ja syrjänkursijat – ammattiosaamista jalkinetehtaassa

2.

LASSE HUHTASALO 20-VUOTIAANA

Jalkinetehtaan työntekijöitä ammattikuntana ei Tampereella vielä 1900-luvun alussa ollut, joten Aaltosen oli koulutettava uudet tehdastyöläisensä itse.

Monivaiheinen jalkineiden valmistus vaati ammattitaitoa eri työpisteisiin: suunnitteluun, kaavoitukseen, leikkuuseen, neulomoon, pinkomoon, pohjaamoon ja viimeistämöön.

Kenkäteollisuuden vakiinnuttua Tampereelle suuri osa aloittavista jalkinealan yrittäjistä nousi uudesta ammatinharjoittajien ryhmästä. Esimerkiksi Aaltosen tehtaassa teknisissä johtotehtävissä työskennellyt Pentti Palmroth perusti oman tehtaansa, Partolan Kenkätehtaan, Pirkkalaan vuonna 1928. Palkittu jalkineiden valmistus jatkui myöhemmin Pentin poikien Pertin ja Juhanin toimesta. Punatiilinen tehdasrakennus muutettiin asuinrakennukseksi vuonna 1987.

minua kotoa töihin seuraavana päivänä. Hän valitteli, että koko syrjähöyläyksen linjasto jossa työskentelin, oli sekaisin. Höyläystä kyllä yritettiin tehdä, mutta kenkien pohjat piti repiä irti huonon työnjäljen vuoksi. Hän ehdotti, että tulisin tehtaalle sairaslomasta huolimatta. Minulle ojennettaisiin aina seuraava käsiteltävä jalkine käteen, siten minun ei tarvitsisi kumarrella. Minä menin sitten”, Huhtasalo muistelee.

MOOTTORIPYÖRÄNSÄ SELÄSSÄ AMURISSA NIEMIKADUN PÄÄSSÄ.

3.

PAPERINARUSTA VALMISTETUT NAISTEN JALKINEET 1930-LUVULTA KUOKKALAN MUSEORAITIN KOKOELMASTA.

Työtahti jalkinetehtaissa oli hyvin nopea. Linjastotyössä kukin suoritti oman tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti urakkatyön kannustamana. Pelkkä vauhti ei kuitenkaan riittänyt, sillä työnlaadun oli oltava moitteetonta. Rivakasta työtahdista kertoo tamperelaisten kenkätehtaiden osuus jalkinevalmistajana: vuonna 1910 Tampereella tuotettiin lähes 75 prosenttia koko Suomen jalkineista.

2.

”Kerran sain nielutulehduksen, josta lääkäri määräsi minulle viikon sairasloman. Mestari tuli hakemaan

Aaltonen rakennuttaa tehdasTulipalo tuhoaa Aaltosen

Aaltonen muuttaa

työläisilleen Pikilinna-asuin-

tehtaan täysin. Vielä saman

Tampereen Kenkätehdas

Tampereen Kenkätehtaan

rakennuksen. Myöhemmin

Arthur Sommer

vuoden aikana Aaltonen

muuttaa nykyiselle paikalleen

osakeyhtiöksi nimellä

valmistuvat myös Akolinna-,

perustaa Tampereen Ja-

perustaa Tampereen

Tammelantorin kulmaukseen

Aaltosen Kenkätehdas Oy.

Sorsapuisto- ja Pinkola- asuntolat.

lintehtaan. Yritys toimii

Kenkätehtaan Tammelaan

Epilään muuttaneen tapetti-

Aaltosen tehdas lainoittaa 500

vuoteen 1886 asti.

osoitteeseen Kyllikinkatu 19.

tehtaan tiloihin.

tehdastyöläisensä omakotitalon rakentamista.

1875

1896

1905

1907

1910

1914

1917

1918

1924

1927

Jalkineteollisuuden koneita Emil Aaltonen perustaa

vuokraava ja myyvä United Shoe

Syttyy Ensimmäinen

suutarinverstaan

Machinery Oy perustaa Suomen

maailmansota. Venäjän

Kansalaissota ja lakot

lähes kahdenkymmenen

Hattulaan, vuonna 1902

myyntikonttorinsa Tampereelle.

armeijan jalkinetilaukset

lopettavat jalkineteollisuu-

kenkätehtaan voimin

verstas muutetaan

Uusien yrittäjien on mahdollista

työllistävät Suomen

den lähes täysin. Aaltosen

yli 1,3 miljoonaa paria

Hattulan Jalintehtaaksi.

aloittaa jalkineiden teollinen

kenkätehtaat.

tehdas seisoo tuottamatto-

jalkineita.

valmistus pienellä alkupääomalla koneiden vuokraamisen mahdollistuessa.

24

KIINNOSTAVA KENKÄ

Tampereella tuotetaan

mana neljä kuukautta.

Sanastoa

Sopeutuminen ajan vaateisiin

LESTI

Kolmekymmenluvulla kotimainen jalkineteollisuus kohtasi uuden haasteen. Ulkomaiset muotivirtaukset alkoivat ohjailla myös Suomen sesonkien trendejä. Haasteeseen oli vastattava uudenlaisella muotoilulla, mallistojen laajentamisella ja värien keskinäisellä leikittelyllä. Pian toinen maailmansota ja Suomen talvisota kuitenkin pakottivat muodin toissijaiseksi ja tuotannon uudelleenjärjestely kävi välttämättömäksi. Armeijan tarpeet menivät kaikessa teollisuudessa edelle.

puusta, metallista tai synteettisestä materiaalista valmistettu jalkineen sisäosan mallinne PINKOMO

pingottaa, vaihe jalkineen valmistuksessa, jossa ommeltu päällinen pingotetaan eli kiristetään lestin päälle siten, että kengän lopullinen muoto tulee näkyviin

Herkästi muutoksiin sopeutuva Aaltonen aloitti armeijan jalkinetilausten lisäksi patruuna- ja kenttäpullopussien valmistuksen. Sotatilasta johtuva raaka-aineiden heikko saatavuus vaikutti korvikeaineiden käyttöönottoon jalkineiden teollisessa valmistuksessa. Paperinarusta ja keinonahasta alettiin valmistaa kenkien päällisiä, pohjia taas puusta. Korvikeaineiden käyttö tuotannossa toi kenkäteollisuuteen uusia yrittäjiä, sillä käsityömäisesti valmistettujen korvikekenkien työstöön ei tarvittu tehtaiden raskaita koneita eikä nahkakenkien valmistuksessa vaadittua ammattitaitoa.

SYRJÄHÖYLÄYS

syrjän kursoaminen, anturan eli jalkineen ulkopohjan reunan tasoittaminen hiomalla

aalit hankittiin Aaltosen Kenkätehtaan omistamasta Viialan nahkatehtaasta.

Samalla vuosikymmenellä havahduttiin ulkomaisten tuontijalkineiden markkinavaltaukseen. Kotimaisen jalkineen aseman parantamiseksi perustettiin Kenkä- ja Nahka-alan Muotineuvosto. Neuvoston tehtävänä oli nopeasti vaihtuvien kansainvälisten muotisuuntausten seuraaminen ja raportoiminen.

Neuvosto kannusti kenkätehtaita panostamaan jalkineiden suunnitteluun ja valikoiman monipuolisena pitämiseen. Kotimaisen kilpailun lisäämiseksi neuvosto järjesti kenkämessuja, joilla jalkinetehtaat lanseerasivat uusia mallistojaan.

Muotineuvosto tukemaan kotimaisen jalkineen asemaa Vuonna 1954 Suomen suurimmaksi jalkinetehdasjätiksi nousi Aaltosen Kenkätehdas Oy. Tammelassa sijaitsevan päätehtaan lisäksi jalkineita valmistettiin Attilan ja Solenan tehtaissa. Jalkineiden pintamateri-

3.

Perustetaan Emil Aaltosen Talouslama horjuttaa ken-

Säätiö, joka tekee mittavan

kätehtaita. Vakavaraisim-

lahjoituksen suomenkielisen

Emil Aaltonen luopuu

maksi nousee Aaltosen

kulttuurityön tieteellisen tutki-

Alkaa jalkineiden kulu-

Virassa jatkaa Lauri J.

Tampereella 34 ken-

Kenkätehdas.

muksen edistämiseksi. Säätiö

tuksen säännöstely.

Kivekäs. Vuonna 1949

kätehdasta, seitsemän

tukee edelleen suomenkielisten

Aaltonen menehtyy 80

vuoden päästä vuonna

tutkijoiden luovaa tutkimustyötä

vuoden iässä.

1969 lukumäärä laskenut

tehtaanomistajan paikasta.

apurahoja myöntämällä.

1929

1930

1937

1939

kymmenellä.

1940

1941

1947

Tampereella aloitetaan

Talvisota lamaannuttaa

ammattityöntekijöiden

jalkinetehtaat miehistön

Jatkosota valjastaa

koulutus kenkäteollisuuden

joutuessa rintamalle.

jalkinetuotannon armeijan

palvelukseen Aaltosen

Jalkineiden valmistuksessa

tarpeita tyydyttämään.

tehtaan teknisen johtajan

turvaudutaan korvikeainei-

Pasi Tawastin aloitteesta.

den käyttöön raaka-aine-

1949

1962

1984

Aaltosen Kenkätehdas Oy lopettaa toimintansa.

Kaikki nahkajalkineet vapautetaan säännöstelystä.

pulan vuoksi.

KIINNOSTAVA KENKÄ

25

Tuoreita kokoelmia esiteltiin myös elokuvateattereissa ennen elokuvaa lähetetyissä uutiskatsauksissa. Suomalainen neuvosto toimi tiiviissä yhteistyössä niin Pohjoismaisen vastaavan järjestön kuin Euroopan maiden yhteisen organisaation, Modeuropin kanssa.

4.

AMURIN SUUTARIN VILLE PRUSTI LEIKKAAMASSA NAHKAA SOITINLAUKKUA VARTEN.

Eurooppalaista jalkinealan kilpailua virkistettiin maiden yhteisillä kenkämessuilla, joilla mallistojen läpikäymisen lisäksi alan mestarit mittelivät työnäytteitä antaen. ”Syrjähöyläyksestä tuli minulle oikein kultamitaliammatti. Osallistuin Italiassa pidettyihin kenkätehtaiden Euroopan mestaruuskilpailuihin ja voitin oman osioni tarkalla ja nopealla työllä. Kilpailuita seurannut palkankorotus oli niin tuntuva, että menin heti ostamaan kesämökin tontin”, Huhtasalo muistelee.

Jalkineteollisuuden hiipuminen Vuonna 1962 tamperelaisten jalkinetehtaiden ennätysmäärä rikkoontui 34 tehtaan rajan ylittyessä. Huippuvuodesta huolimatta kenkätehtaiden lukumäärä alkoi vähitellen laskea. Suomalainen

jalkinevienti oli keskittynyt Neuvostoliittoon, jonne toimitettiin lähinnä miesten kenkiä. Vientijalkineiden yksipuolistuminen salli tuotteiden suunnittelun laiminlyönnin, joka taas lisäsi maahantuonnin osuutta. Lopulta työvoimakustannusten kohoaminen kilpailijamaita korkeammaksi johti kenkätehtaiden sulkemiseen.

1980-luvun puolivälissä myös Aaltosen Kenkätehdas Oy joutui lopettamaan jalkinetuotannon.

Parhaimmillaan Aaltosen kolme kenkätehdasta työllisti kerralla yli 2000 henkilöä. Tänä päivänä koko kenkä- ja nahka-ala työllistää Suomessa vain noin 1500 henkilöä.

Modernit kengäntekijät Vastaavaa muutamien vuosikymmenten takaista jalkineteollisuutta Tampereella ei enää ole. Sen sijaan tilaa on avautunut pienen volyymin mittatilaus- ja käsityöjalkineita valmistaville, Kenkäpaja Pihkan ja Amurin Suutarin kaltaisille kengäntekijöille. Ajan hengen mukaisesti tekemisessä korostuvat eettiset ja ekologiset arvot sekä toiminnan omaperäisyys ja erikoistuminen.

Sepänkadulla sijaitsevan Amurin Suutarin Jenni Hämäläinen ja Ville Prusti panostavat kivijalkaliikkeensä palveluiden laaja-alaisuuteen. Perinteisten korjauspalveluiden ja jalkineiden valmistuksen lisäksi liikkeessä suunnitellaan ja työstetään uusia nahkatuotteita lompakoista liiveihin ja naamareista soitinlaukkuihin. Varsinaisen korjaustyön ohella suutarit tekevät myös tuotteiden muodistamista, muun muassa lisäämällä nahkatakkiin taskuja tai muita yksityiskohtia.

4.

LÄHTEET Lasse Huhtasalo, haastattelu

Teollisuusrakennusten uusi käyttö – Aaltosen vanha kenkätehdas, Timo

Amurin Suutarit, Jenni Hämäläinen ja

Heikkilä, 1987

Ville Prusti, haastattelu 75 vuotta kenkäteollisuutta, Aaltosen ”Siellä otettiin ihminen ihmisenä”,

Kenkätehdas Oy 1964, 1964

Töissä Aaltosella, julkaisija Emil Aaltosen Säätiön Teollisen kulttuurin

www.emilaaltonen.fi, 5/2014

tutkimusrahasto, 2011 www.historia.tampere.fi, 5/2014 Teollinen kenkä, Tamperelaisen kenkäteollisuuden vaiheet, Juhani Seppinen, 1989

26

KIINNOSTAVA KENKÄ

”Kenkiäkin pystyy muokkaamaan monella eri tavalla. Epämieluisat elementit ovat yleensä melko helposti korjattavissa, esimerkiksi korkojen tai pohjien vaihto on mahdollista. Halutessaan voi purkaa koko kengän osiin ja koota uudelleen”, kertoo Hämäläinen.

Työnjaon nuoret yrittäjät ovat linjanneet selkeästi: Hämäläinen vastaa korjausompeluista ja uusien tuotteiden visuaalisesta ilmeestä ja valmistuksesta, Prusti taas kenkien pohjituksesta ja korjauspalveluista.

www.avainlippu.fi, 5/2014

Hämäläisen ja Prustin omistamana liike on toiminut vuoden 2013 marraskuusta lähtien. ”Putiikissamme on paljon potentiaalia ison liiketilan vuoksi. Olemme laittaneet myyntiin myös valikoiman second hand -vaatteita ja -jalkineita. Pyrimme siihen, että asiakas viihtyisi, saisi kattavasti palvelua ja tunnelma olisi kotoisa”, suutarit kertovat.

Itse tehty on ihanin.

Lankakauppa Ker채 Aleksis Kiven katu 13, kera.fi

VALIKOITUA VINTAGEA

KUKA ASUU MISSÄKIN? C

Mitä koti tai kaupunginosa kertoo asukkaastaan, onko asukas aina kotinsa näköinen? Tutustuimme Tampereella viiteen erilaiseen kotiin, niiden asukkaisiin ja kaupunginosiin. Arvaatko kuka asuu missäkin?

YHDISTÄ OIKEA ASUKAS TAI ASUKKAAT OIKEAAN KOTIIN (1-5) JA SIJOITA KOTI OIKEAAN KAUPUNGINOSAAN (A-E). VASTAUKSET SIVULLA 47

TEKSTI SAARA NASKALI JA ANNA REILIN KUVAT SAARA NASKALI

A Lassi

D

E

B Juha ja Riitta

28

KUKA ASUU MISSÄKIN

1

4

2

Miia

5

Anniina

3 Tiina

KUKA ASUU MISSÄKIN

29

1.

Se aika vuodesta Tiina Kälkäinen Kirjoittaja on freelancer-graafikko ja bloggari, joka on vieraillut alusta asti Designtorilla. Nauttii työnsä vapaudesta ja kotielämästä. Osaa sanoa harvoin ei ja on sitä mieltä, että vuorokaudessa on liian vähän tunteja.

Seuraa paikallista designkulttuuria, suosii pikkuputiikkeja ja on iloinen kehityksestä, jonka Tampere ja sen ympäristö on viime vuosina tällä saralla kokenut.

DIVAANIBLOGIT.FI/DOTSANDSTRIPES

30

SE AIKA VUODESTA

Vuoden kulkua rytmittävät yleiset juhlapyhät, oman perheen syntymäpäivät ja muut kekkerit. Nykyään tamperelaiseen ajanlaskuun voidaan liittää myös toistuvasti järjestettävä Designtori - niin tutuksi on tapahtuma tullut sekä kävijöille että yrittäjille. Sitä osaa jo odottaa.

TEKSTI JA KUVAT TIINA KÄLKÄINEN

Kevään Designtori toukokuussa käynnistää kesäkauden ja seuraavan kerran pöytiä pöyhitään loppukesästä, yleensä elokuussa. Vuoden lopussa, joulukuussa, on kaksipäiväisen tapahtuman aika, jolloin torilla kiertelee runsaslukuinen väki jouluostoksilla.

En kyllä tiedä parempia lahjoja kuin paikallisten- ja pienyrittäjien tuotteet markettikrääsän sijaan.

Vieraillessani viimeksi Designtorilla toukokuussa, ulkona satoi räntää, mutta sisällä tunnelma oli lämmin. Taustalla soi hyvä musiikki ja iltapäivällä torilla

oli sopivan väljää liikkua. Toria on vuosien saatossa järjestetty eri paikoissa, mutta vakiintunein paikka on Pakkahuone. Tapahtuma houkuttelee vuosittain entistä enemmän väkeä Pirkanmaan ulkopuolelta, joten keskeinen sijainti Tampereen sydämessä ja rautatieaseman läheisyydessä on pelkkää plussaa.

Kevään Designtorilla Klubin alueella sijaitsivat lastenvaatteisiin ja -tavaraan keskittyneet myyjät, kuten esimerkiksi kierrätysmateriaaleja hyödyntävä Punainen Norsu, useita kotimaisia pienmerkkejä

myyvä Kuopus sekä paikallinen merkki Papu.

Osaston yhteyteen oli järjestetty lapsille omaa ohjelmaa taidetyöpajan muodossa. Tilojen jako oli mielestäni onnistunut ratkaisu: kun hiki ja jano iski pienempään torikansaan, oli kätevää mennä huilimaan hetkeksi väljemmille vesille, tutkimaan työpajassa suurennuslasilla kasveja ja piirtelemään isoille arkeille. Samalla kaitsijat saattoivat vilkuilla myyntipöytiä. Kun mies ja poika jäivät Klubin mehujen ääreen, minä

suuntasin Pakkahuoneen puolelle katsastamaan myyntipöytien tarjontaa. Kyseessä oli jo 15. kertaa järjestettävä tori ja paikalla oli paljon ennestään tutuksi tulleita myyjiä. Heidän kanssaan tulee samalla vaihdettua kuulumisia, mutta aina joukossa on myös ensikertalaisia ja uusiakin tuttavuuksia. Näytteilleasettajia oli kaiken kaikkiaan noin 60.

toimintaansa nettikauppana sekä tuo tuotteita esiin Designtorilla ja vastaavissa tapahtumissa ympäri Suomen. Asiakkaalle on tärkeää päästä tunnustelemaan materiaaleja ja näkemään värejä luonnossa. Näihin aistikokemuksiin ei nettikauppa yksistään pysty.

Tamperelaisen Uhana Designin suunnittelijakaksikko kertoi myös saaneensa hyvän alkusy-

Juttelin korvakorukauppoja tehdessäni tamperelaisen Onnela Designin suunnittelija Maija Onnelan kanssa, joka on ollut laukkuineen ja koruineen mukana tapahtumassa alusta alkaen.

Kauppa oli käynyt jälleen mukavasti ja asiakkaita riitti pöydän ympärillä tasaiseen tahtiin. Maija oli myymässä Designtorilla jo vuonna 2008, jolloin

Designtorin kaltaiset tapahtumat ovat suunnittelijoille ja yrittäjille erityisen tärkeitä niin tuotteiden tunnetuksi tekemisessä kuin kontaktin ottamisessa asiakkaisiin.

4.

2. käyksen merkilleen, kun he toissa syksynä toivat ensimmäisen mallistonsa heti julkaisun jälkeen Designtorille. Villaisista huppuhuiveista, printtipaidoista ja pisarakorvakoruista tuli hittejä ja tuore merkki sai mukavasti tuulta alleen. Uhanan

1.

DESIGNTORILLA RIITTÄÄ KUHINAA KOKO PÄIVÄN AJAN.

On hienoa huomata, että

2.

Designtorin hyvän tunnelman aistivat sekä myyjät että asiakkaat.

TAMPERELAISEN UHANA DESIGNIN LUOMUPUUVILLAINEN KARKKIPÄIVÄ-TEEPAITA

3.

LAPSILLE OLI YKSI KESÄN UUTUUKSISTA.

3.

ENSIMMÄISTÄ KERTAA TORILLE OLI JÄRJESTETTY LAPSILLE

tapahtuma järjestettiin osuuskunta Super Mukavan toimesta ensimmäisen kerran. Tuolloin paikkana oli Ojakadun päädyssä oleva aukio.

Muistan kyllä olleeni itsekin silloin paikalla.

Järjestettiinhän tapahtuma silloisen kotimme naapurissa.

OMAA OHJELMAA. TYÖPAJASSA PÄÄSI TUTKIMAAN KASVEJA SUURENNUSLASILLA.

4.

TAMPERELAISEN ONNELA DESIGNIN PILKKU- JA RAITAKORVIKSET OLIVAT RAKKAUTTA ENSI SILMÄYKSELLÄ.

Designtorin kaltaiset tapahtumat ovat suunnittelijoille ja yrittäjille erityisen tärkeitä niin tuotteiden tunnetuksi tekemisessä kuin kontaktin ottamisessa asiakkaisiin. Yksi netissä toimiva yritys on Designtorilla muutaman vuoden mukana ollut helsinkiläinen konseptimyymälä Paloni, joka kokoaa yhteen yli 80 designalan yrittäjän tuotteet. Vuoden 2014 alkupuolella Paloni lopetti kivijalkamyymälänsä Helsingissä, mutta jatkaa

pöytä onkin yksi niistä, jonka ääressä allekirjoittaneella vierähtää aina tovi jutustellessa ja koruja mallaillessa. Yksi Designtorin kestosuosikeistani on helsinkiläinen Poola Kataryna. Muutamat korut ja ainakin college on tullut vuosien mittaan tältä kojulta itselle ostettua. Tällä kertaa ihastuin merkin mustaraidalliseen jättipaitaan. Suunnittelija Paula Kasurinen kertoi, että Tampereelle on mukava palata vuosi toisensa jälkeen ja Designtorilla vallitsee aina hyvä, ainutlaatuinen henki.

On hienoa huomata, että Designtorin hyvän tunnelman aistivat sekä myyjät että asiakkaat.

Pinnan alla kuplii koko ajan uusia, kiinnostavia asioita ja ilmiöitä, Designtori yhtenä niistä. Joka kerta kehittyen, säilyttäen kuitenkin omaleimaisuutensa sympaattisena tapahtumana.

SE AIKA VUODESTA

31

Endangered Species NÄYTEIKKUNAT OSANA UNIIKKIA KAUPUNKIKUVAA. KUVAT JAAKKO JA KARITA RANTANEN

Jaakko Ja Karita Rantanen Endangered species -kuvasarjan toteuttajat omistavat tamperelaisen muotoilu- ja sisustusalan liikkeen Design Boulevardin.

Muotoilija ja visuaalisen alan moniosaaja asuvat, työskentelevät ja viettävät vapaa-aikansa kaupunkiympäristöissä ja siten herkästi innostuvat kotikaupunkinsa kaupunkikulttuurin kehittämisestä.

WWW.DESIGNBOULEVARD.FI

32

ENDANGERED SPECIES

KUVAN TUOTEET DESIGN BOULEVARD DROPIT SEINÄKOUKUT 26,90 €/2KPL

125 CM LAMPPU 29 €

GUIDELINES LEHTITELINE 209 €

NEON STRIPED TYYNY 57 €

HÖYHEN PÖLYHUISKA 22 €

KONJAKKILASIT 44,50 €/ 2 KPL

FLUID VALAISIN 199 €

SAPIENS HYLLY 202 CM 289 €

KUPARIKANTAINEN LAMPUNJOHTO 45 €

BELLA PÖYTÄ 192 €

ABOUT A NOJATUOLI ALK. 879 €

LAATIKKOSETTI 47 €.

KUVAN TUOTEET DESIGN BOULEVARD SEINÄVALAISIN 73 € POLTTIMO 25 €

CRUSHED KULHO ISO 79 €

COPENHAGUE TYÖPÖYTÄ 589 €

ASSAR MUOVIMATTO 87 €

WIRE KORI ALK. 60,90 €

PUINEN KÄSI ALK. 20 €

TOLIX A TUOLI ALK 227 €

KALEIDO TARJOTTIMET ALK 13 €

RUUTU TAPETTI 69 € / RULLA

PUUVIIVOITIN 7 €

ABOUT A KEITTIÖSAAREKEJAKKARA 193 €

PUUHYRRÄ 16 €.

BAU VALAISIN ALK. 196 €

PLISSÉ KANSIO 31 €

MONO MOBILE 54 €

KUVAN TUOTEET DESIGN BOULEVARD WATCH ME KELLO 42 €

WOODY HYLLY 339 €

RU TUOLI 221 €

PUINEN GORILLA 139 €

THE DOTS SEINÄKOUKKU ALK. 17,90 €

SARVIKUONO PANKKI 52 €

PANDA, TIIKERI, KOALA, LEIJONA TYYNY 49,90 €

TOLIX JAKKARA 167 €.

KUPARI HENKARI 12€ / 5KPL

APINA, SEEPRA JA PINGVIINI TYYNY 29

BUBBLE MATTO 260 €

INKA VILTTI 106 €

KILPIKONNA RASIA 58 €

VALO MASSIIVIHAAPA VALAISIMET ALK 248 €

Tapahtumakalenteri TOIMITUKSEN VINKIT TAMPEREEN TAPAHTUMATARJONTAAN KUVITUS NOORA FEDERLEY

Tomaatteja! Tomaatteja!

Stand up-komiikan festivaalit.

TAMMIKUU

TOUKOKUU

SÄV/SAN Uusi laulun- ja biisintekijyyteen keskittyvä festivaali.

Mukamas nukketeatterifestivaali Nukketeatterin taikaa kaikenikäisille.

Tampere Kuplii Viiden päivän sarjakuvafestivaali.

Tanssivirtaa Kuuden päivän nykytanssifestivaali.

HELMIKUU

Valoa festival Talven valopilkku on kahden päivän musiikkifestivaali jääveistoksineen.

Food is Art FIA ravintolat järjestävät kulinaaritapahtumia pitkin vuotta, helmikuussa herkkusuille luvassa Kulinaariviikot

KESÄKUU

Taidesuunnistus Avoimet ovet taiteilijoiden ja kädentaitajien työhuoneille.

MAALISKUU

Tampere Film Festival Pohjoismaiden vanhin lyhytelokuvafestivaali.

36

HUHTIKUU

TAPAHTUMAKALENTERI

Designtori Kevät Muotoilun myyntitapahtuma.

Annikin runofestivaali Runofestivaali Annikinkadun puukorttelin sisäpihalla.

Valtteri festival Kaupunkijuhannuksen musiikkifestivaali. (vinkki: sisältää myös ikärajatonta ja ilmaista päiväohjelmaa!)

SYYSKUU

Monsters of pop Kolmen päivän indiemusiikkifestivaali.

Suvi-Vintage Menneen ajan tyyliä, musiikkia ja kulttuuria Tallipihan myyntitapahtumassa.

HEINÄKUU

MARRASKUU

Maailmantango festivaali Taidekenttää monipuolisesti yhdistelevä viikko tangon perinteitä kunnioittaen.

Tampere Jazz happening Kansainvälinen musiikkifestivaali laajentaa jazzin käsitettä.

JOULUKUU

Designtori Joulu Kahden päivän muotoilun joulumyyjäiset.

LOKAKUU

Mäntän kuvataideviikot Suomalaisen nykytaiteen kesänäyttely.

Lost In Music Musiikkifestivaali tarjoaa yli 100 artistia 15 keikkapaikalla.

Hukkatila ry Vuosittain vaihtuvat kesätempaukset kaupunkitilaa monipuolisesti hyödyntäen.

ELOKUU

Designviikko Muotoilua ja kaupunkikulttuuria yhdistävä viikko sisältää mm.

Designtori Syksy -tapahtuman.

Tampereen Arkkitehtuuriviikko Viikko sisältää sekä seminaareja alan ammattilaisille että avoimia tapahtumia yleisölle.

Y-festivaali Y-sukupolven poikkitaiteellinen kaupunkifestivaali.

TAPAHTUMAKALENTERI

37

Leena Aalto ja Virva Antila Kirjoittajilla on takanaan yhteistä historiaa reilut 25 vuotta. Molempien esikoiset näkivät päivänvalon vuonna 2013.

Kumpikaan ei ole täysin pullantuoksuinen kotiäiti, joten yhteisiä retkiä lasten kanssa tehdään usein. Näin arki on vieläkin mukavampaa taaperoiden kanssa. Molemmat ovat DesignOnTampere ry:n perustajajäseniä vuodelta 2010. Taaperoarjen ulkopuolella Leena pyörittää omaa yritystään, Vintage Gardenia ja Virva tekee hortonomin / floristin töitä. Juttua kirjoittaessa heitä työllistivät täysipäiväisesti molempien parhaat aikaansaannokset: Leenaa herttainen Liina-tyttö ja Virvaa veikeä Venla-neito.

38

LAPSELLISEN MUKAVA TAMPERE

LAPSELLISEN MUKAVA TAMPERE Tervetuloa aikuiset, lapset ja lapsenmieliset matkalle Tampereelle!

Tutustuimme tuoreina äiteinä Tampereen keskustaan lasten kanssa ja testasimme missä meillä - sekä aikuisilla että lapsilla - on oikeasti kivaa.

TEKSTI LEENA AALTO & VIRVA ANTILA KUVAT LEENA AALTO & JONNA HIETALA KUVITUS JOHANNA SARAJÄRVI

PUISTOJA Tampereen parhaimmat puistot lasten ja aikuisten näkökulmasta ovat ehdottomasti Näsinpuisto, Sorsapuisto, Pikku Kakkosen puisto sekä Hatanpään arboretum.

Näsinpuisto Kaunis Näsinpuisto sijaitsee korkealla kalliolla ja matka huipulle on seikkailu täynnä katseltavaa. Mukavasti mutkittelevan kävelytien varteen voi pysähtyä eväsretkelle taivasalle tai sadesäällä puistokatokseen. Puistoon on sijoitettu pienen pieniä pronssisia hahmoja. Niitä löytyy vaikkapa kengästä tai hatusta. Montako sinä löydät?

Kallion päällä on Tiitiäisen satupuisto, joka valmistui vuonna 2013. Tiitiäisen satuihin liittyvät otukset seikkailevat puistossa ja mielikuvitus pääsee valloilleen niitä tarkkaillessa. Puistossa on kiipeilytelineitä, iso hiekkalaatikko ja trampoliineja, jotka kestävät myös aikuisia. Koko komeuden keskellä maisemaa hallitsee iso nojatuoli, johon on mukava kiepsahtaa hetkeksi kuuntelemaan ja kertomaan satuja tai keskittyä nojatuolin valloitukseen. Suurena plussana puistosta on huikea näköala Näsijärvelle ja Särkänniemeen. Myös pohjoiseen matkaavia junia pääsee kummastelemaan todella läheltä. Pikajuoksijalasten kanssa saattaa aiheutua pieniä ongelmia, koska aluetta ei ole aidattu.

Sorsapuisto Vihreä, siisti ja kaunis keidas lampineen keskellä kaupunkia on kaikenikäisten kaupunkilaisten suosiossa ympäri vuoden.

Talvisin puistossa voi laskea pulkalla ja jos saadaan kunnon pakkastalvi, voi lammen jäällä luistella. Puistossa on järjestetty myös muutama rusettiluistelutapahtuma. Kesällä Sorsapuisto herää henkiin, kun jää sulaa lammesta, jäätelökioski ilmestyy puiston kulmaan ja erilaiset linnut ihastuttavat häkeissään kaiken ikäisiä. Sorsapuiston kruunaavat mahtavan kokoinen leikkipuisto ja pelikenttä hieman isommille lapsille. Hyvällä säällä ehdoton piknikpaikka koko perheelle.

LAPSELLISEN MUKAVA TAMPERE

39

Pikku Kakkosen puisto Koskipuistossa, aivan keskellä kaupunkia, seikkailevat lasten lempihahmot Pikku Kakkosesta. Lapset viihtyvät puistossa jo vauvasta lähtien eikä aikuisillakaan käy aika pitkäksi kaupunkifiilistä aistiessa. Erilaiset keinut, juna, laiva, kiipeilyteline ja suuri hiekkalaatikko ovat omiaan kaikenikäisten leikkeihin. Puisto on erittäin suosittu ja leikkikavereita löytyy varmasti aina. Lapsi ei katoa helposti alueelta, sillä vankka aita estää holtittoman juoksentelun Koskipuistoon. Toisaalta aikuisten satunnainen säntäily Koskipuistossa pysyy myös aidan toisella puolella.

Leikkipuiston sisällä oleva kahtiajako kaupunkiin ja metsään on mielenkiintoinen sekä toimiva ratkaisu.

Hatanpään arboretum Mennäänpä keskustasta noin kolme kilometriä etelään ja pääsemme Pyhäjärven rantaan Hatanpään arboretumiin.

Varsinaista lasten leikkipuistoa alueelta ei löydy, mutta sitäkin enemmän ihmeteltävää ja kummasteltavaa lähes kesyjen oravien ja tuhansien eri kasvilajien parissa. Isot nurmikentät ovat omiaan kaikenlaiseen temmellykseen. Arboretumin ylpeys on erillinen ruusutarha, joka sijaitsee Hatanpään kartanon vieressä.

Miljöö sopii mainiosti vaikkapa prinsessaleikkeihin. Pienemmille lapsille on hoitohuone arboretumin kahvilassa ja isommille vierailijoille saatavana se usein niin tärkeä kahvikupponen.

KULTTUURIA Lastenkulttuurikeskus Rulla Komeassa Finlaysonin tehdasmiljöössä on lapsille ja aikuisille paljon kiinnostavaa katsottavaa. Vuonna 1899 rakennettua Finlaysonin piippua aivan sen juurelta ihmetellessään itsensä tuntee pieneksi vähän isompikin. Piipulta kivenheiton päässä on paikka, jossa lapset pääsevät jo pienestä pitäen kuvataiteen makuun. Rullan avulias henkilökunta on miettinyt valmiiksi monipuolista puuhaa lapsille. Vanhemmat voivat kiitollisina seurata kulttuurin parissa iloisesti äheltäviä jälkeläisiään.

Tarjolla on vaihtuvia näyttelyitä, vauvojen oma vedenalainen maailma ja lukuisia mahdollisuuksia askarteluun. Rullassa järjestetään ympäri vuoden erilaisia kursseja ja leirejä, ja se on yksi tärkeimmistä tapahtumapaikoista helmikuussa järjestettävän lastenfestivaali Pirkkasten aikaan. Mukavaa on, että Rulla on ilmainen kaikille.

FINLAYSONINKUJA 6 AVOINNA TO-PE 11-14, LA-SU 11-16

Sara Hildénin museo Tampereen yksi perinteisistä kesämenoista lapsiperheissä on tietenkin käynti Särkänniemessä. Sara Hildénin museo, joka löytyy aivan Näsinneulan juurelta, on vierailun arvoinen kohde myös lapsille. Vierailu pelkistetyn kauniiseen museoon on virkistävää vaihtelua ja mukava rauhoittumishetki huviajelujen lomassa tai niiden sijaan. Rauhallisuus onkin museossa lasten kanssa käymisen hohto ja hankaluus. Arvokkaiden teosten keskellä ei sovi koheltaa. Onneksi museon rauhoittava tunnelma on hyvin tarttuvaa.

Museossa sekä lapset että aikuiset saavat ahaa-elämyksiä taiteesta joko opastetun kierroksen avustuksella tai juttelemalla töistä oman taideseurueen kesken. Jokaisesta taiteilijasta on tehty tietopaketti eli kyselyikäiselle tai muuten tiedonnälkäiselle museovieraalle informaatiota on aivan käden ulottuvilla.

Museoon voi lähteä viettämään rauhallista päivää vaunuillen, mikäli kotiseinien taulut alkavat käydä liian tutuiksi. Museoon on sijoitettu pysyvästi Sara Hildénin säätiön omistama suomalaisen ja ulkomaisen nykytaiteen kokoelma, joten katsottavaa riittää. Lisäksi museossa on vuosittain muutaman kerran vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä. Museossa vierailemisen arvoinen on myös sen viihtyisä kahvila Café Sara Näsijärvelle avautuvine terasseineen. Sinne kannattaa pistäytyä nauttimaan herkkuja ja ahmimaan maisemaa.

LAITURIKATU 13, SÄRKÄNNIEMI AVOINNA JOKA PÄIVÄ 10-18

RUOKAA Hotelli Tammerin brunssi Hotelli Tammerin prameat puitteet ovat jo itsessään näkemisen arvoiset. Lisätäänpä siihen vielä leppoisa, kiireetön sunnuntaipäivä ja kunnon brunssi isossa juhlasalissa, niin isompikin perhe ja myös perheen pienimmät viihtyvät Tammerissa jopa muutaman tunnin. Hotelli Tammer valmistui vuonna 1929 ja sen ravintolaan rahdattiin huonekaluja, pöytähopeoita ja astioita Ranskasta asti. Osa niistä on edelleen käytössä ja muutenkin loistokas sisustus takaa pienimpien suusta monta ooh-huudahdusta. Brunssilla pääsee nauttimaan erittäin runsaasta alkupalapöydästä. Lämpimiä ruokia on tarjolla monipuolisesti ja jälkiruokapöytä vie kielen mennessään. Brunssin pienimmät testaajat istuivat kiltisti heille valmiiksi tuoduissa syöttötuoleissa ja nauttivat sormiruokasyömisestä puolitoista tuntia.

Vaipanvaihtomahdollisuus on hotellin alakerrassa sijaitsevassa ravintola Trattoriassa, jonne pääsee vaivattomasti hissillä.

Brunssit ovat ohjelmassa aina sunnuntaisin lukuun ottamatta kesätaukoa. Pöytävaraus kannattaa tehdä etukäteen ja mainita madollisista erikoistoiveista. Henkilökunta on erittäin mukavaa ja palvelualtista. Syyskausi huipentuu itsenäisyyspäivän brunssiin. Rakennuksen arvokkaat puitteet ja maistuvat tarjottavat tekevät kokemuksesta ruhtinaallisen.

SATAKUNNANKATU 13 BRUNSSI TARJOILLAAN SUNNUNTAISIN KLO 12-14

LAPSELLISEN MUKAVA TAMPERE

41

BIG PICTURE

Maria Jokela Maria Jokela tuli suurelle yleisölle tutuksi Muodin Huipulle -ohjelmasta. Dead Birds & Lionheart –merkin taiteellinen johtaja käyttää vaatteiden suunnittelun perustana, ohessa ja esilletuomisessa luovia poikkitaiteellisia keinoja; hän piirtää, maalaa, kirjoittaa ja valokuvaa. Elämän suolana ovat kissat, vesi ja uiminen, elokuvat ja Red Hot Chili Peppers. Lehden muotikuvituksissa hän visioi paikallisuutta ja suurta maailmaa.

MOKKAMESTARIT

Kahvin ja teen erikoisliike ja kahvila Specialty coffee and tea Shop & Cafe

#loveisallbright

Verkatehtaankatu 9, 33100 Tampere | Puh. 050 453 52 03 Aukioloajat: ma-pe klo 10-18, la klo 10-16

mokkamestarit.fi

Mokkamestarit facebookissa Join us on facebook

ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE / 03 5656 6966 / WWW.VAPRIIKKI.FI 9/3 造

Kuka asuu missäkin?

+ 3 + E Hämeenpuisto

VASTAUKSET SIVUN 28 - 29 KUVATEHTÄVÄÄN

Miia asuu miehensä kanssa valoisassa ja avarassa kulmahuoneistossa Hämeenpuistossa. Asunnon huoneissa eri tyylit ja aikakaudet sulautuvat harmonisesti toisiinsa. Helsingistä muuttanut Miia nauttii lyhyistä välimatkoista erityisesti Kauppahalliin ja kaupungin virkistysalueille.

+ 5 + B Pyynikki

+ 4 + C Keskusta

Juha ja Riitta asuvat lapsineen kivitalon ylimmässä kerroksessa Pyynikillä. Sisustusta hallitsevat lukuisat kirjat, joita pariskunta on kerännyt asuntoon jo 20 vuotta. Kodin sydän on kotoisa olohuone, jossa perhe ja ystävät kokoontuvat keskustelemaan ja kuuntelemaan musiikkia.

Lassi on perustanut vintage-kommuunin, jolle ydinkeskustan vanha kivitalo tarjoaa ihanteelliset puitteet. Asunnon yhteiset tilat edustavat sisustukseltaan funkkista tai sitä varhaisempia tyylejä. Lassin oma huone on sisustettu jugend-tyyliin. Lassi on Fintage ry:n puheenjohtaja ja vintage-pukeutuminen on hänelle myös elämäntapa.

+ 1 + A Pispala Anniina on viihtynyt pian neljä vuotta Pispalassa keltaisessa yhteisöllisessä puutalossa, jossa asuu hänen lisäkseen kuusi henkilöä. Talon ulkomailla asuva omistaja osti sen aikanaan purkukuntoisena kaupungilta ja kunnosti sen itselleen. Talo sopii täydellisesti myös yhteisasumiseen. Tilava keittiö on asunnon keskipiste, jossa yhdistyvät kekseliäät ratkaisut ja karibialainen tunnelma.

+ 2 + D Petsamo Tiina asuu lapsineen Petsamossa vanhassa hirsitalossa, jota ympäröi viihtyisä puutarha luonnonkukkineen. Alkuperää kunnioittaen remontoidussa kodissa mennyt aika ja nykyisyys kohtaavat kauniisti. Tunnelmat eri huoneiden välillä vaihtelevat mystisestä maalaisromanttiseen ja raikkaan vaaleaan.

OMA KAUPPA TAVARATALOSSA Sokokselle vuodeksi pystytetty pop up -kauppa toi tamperelaissuunnittelijoiden vaatteet ostosreissun varrelle.

KIRJOITTAJA ANNI NISSI

KUVAT KONSTA LEPPÄNEN

Tampereella suunniteltuja ja valmistettuja vaatteita esillä Sokoksen naistenosastolla – kuulostaako uskomattomalta? Se on ollut mahdollista vuoden 2013 elokuusta alkaen, kun DesignOnTampere -yhdistys (DOT) aloitti yhteistyön Sokoksen kanssa. Yhteistyön tuloksena on seitsemän neliömetrin pop up -tila tavaratalon toisen kerroksen naistenvaateosastolla.

Anni Nissi Anni Nissi on vapaa toimittaja, joka asuu Helsingissä, mutta ikävöi usein Tampereen Armonkalliolle. Työskentelee eri aikakauslehdille ja kirjoittaa kaikesta, mikä elämässä on kaunista tai rumaa. Uskoo vakaasti, että elämä on raiteillaan silloin, kun on aikaa silittää vaatteet ja kertoa huonoja vitsejä. Jäi tämän jutun kirjoitettuaan vähän liian pitkäksi aikaa pyörimään kivijalkaputiikkien nettikauppoihin.

Esillä on ollut vaatteita ja asusteita 14 eri merkiltä tai suunnittelijalta. Osastolle valittuja brändejä yhdistää laatu, eettisyys ja paikallisuus. Suurin osa esillä olleista vaatteista on valmistettu käsityönä Tampereen seudun ompelimoissa. Mukana ovat olleet merkit Arela, Dead Birds & Lionheart, MUKA VA, Uhana Design sekä Papu ja Terho. Edellä mainittujen merkkien rinnalla on nähty asusteita Annina Nyberg-

Suunnittelijoiden kannalta kyseessä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus saada näkyvyyttä ja testata oman malliston kaupallisuutta.

Saxbergiltä, Kraa Kraa Eyeweariltä, Kanelimaalta ja Onnela Designilta. Elokuun loppuun saakka esillä on Sanna Rinteen vaatteita ja Humbugin asusteita, ja yli vuoden kestäneen putken päättää syys–lokakuussa 2014 Anne-Mari Pahkalan mallisto ja Laurasen

48

OMA KAUPPA TAVARATALOSSA

asusteet. Yhden merkin tuotoksia on esillä kaksi kuukautta kerrallaan, suunnittelijat ovat itse paikalla kertomassa tuotteistaan kuukauden ensimmäisenä lauantaina. Muina aikoina esittelytyön hoitaa Sokoksen oma henkilökunta.

Suunnittelijoiden kannalta kyseessä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus saada näkyvyyttä ja testata oman malliston kaupallisuutta. Tampereen Sokoksella käy päivittäin jopa viidestä kymmeneen tuhatta asiakasta. Ostotilanne on tavaratalossa hyvin erilainen kuin nettikaupoissa tai pienissä ja intiimeissä kivijalkaputiikeissa, joissa kyseisten tamperelaismerkkien vaatteita normaalisti myydään. ”Omissa liikkeissämme konsepti on hyvin palveleva, mutta tavarataloympäristössä tuotteiden on puhuttava puolestaan”, kertoo Arelan toimitusjohtaja Maija Arela. “Pop up -osasto toi uusia asiakkaita omaan putiikkiin ja oli mielenkiintoinen kokemus.

Pienen merkin on tärkeää olla esillä”, Arela jatkaa.

Lastenvaatemerkki Papu sai oman pop up -tilansa Sokoksen lastenosastolta, liukuportaiden ja vilkkaan lounaskahvilan tuntumasta. Suunnittelija Anna Kurkela odotti yhteistyöltä ennen kaikkea näkyvyyttä ja uusia asiakkaita. Toive toteutui. ”Osasto oli hyvännäköinen ja tyylillisesti meille sopiva, ja olimme tosi tyytyväisiä myyntiin. Suurin osa kävijöistä oli ohikulkijoita, jotka bongasivat osaston sattumalta.”

Pienet ja isot yhdessä Alkuperäisen idean tamperelaissuunnittelijoiden ja tavaratalojätin yhteistyöstä keksi Tampereen Sokoksen tavaratalojohtaja Maija Korpela. Ensitapaamisen jälkeen Korpela antoi DOTille vapaat kädet osaston toteutuksesta. DOTin toiminnanjohtaja Emilia Kiialainen ja tuottaja Merja Häikiö ovat hoitaneet yhteydenpitoa suunnittelijoiden ja tavaratalon välillä sekä vastanneet osaston visuaalisesta ilmeestä.

Yhdistys on kuratoinut pop up -osastolle mukaan valitut merkit.

Dotin kannalta konseptin tärkein tavoite on edistää muotoilualaa tuomalla paikallista muotoiluosaamista ihmisten päivittäisten kauppareissujen varrelle.

Toisaalta projektilla haluttiin madaltaa pienten ja suurten toimijoiden kynnystä yhteistyöhön.

Papun suunnittelija Anna Kurkela on tyytyväinen siihen, miten mutkattomasti kuvio toimi ison tavaratalon kanssa. ”Oli kiva huomata, että pienet merkit kiinnostavat Sokoksen kaltaisia isoja toimijoita.

Tällainen yhteistyö antaa itseluottamusta.”

2.

1.

1.

ARELAN KASHMIRNEULEET JA KUUSIVANERINEN POP UP -TILA EROAVAT VISUAALISELTA ILMEELTÄÄN YMPÄRÖIVÄSTÄ

Lähiruokaa, lähi-designia

TAVARATALOSTA.

2.

ANNA KURKELAN PAPU-MERKIN LASTENVAATTEET SAIVAT SOKOKSELTA UUSIA ASIAKKAITA.

Pop up -konsepti on ollut onnistunut kokeilu myös tavaratalon kannalta. Sokos hyödyntää valikoimissaan muutenkin lähialueen tuotteita, ja ruokaosastolta löytyy esimerkiksi lähiseudun maatilatuotteita ja tamperelaisen Böönan raakakakkuja. ”Olimme jo muutaman vuoden ajan miettineet,

”Oli kiva huomata, että pienet merkit kiinnostavat Sokoksen kaltaisia isoja toimijoita. Tällainen yhteistyö antaa itseluottamusta.”

voisimmeko tuoda jollain tavalla myös paikallista designia asiakkaiden saataville. Asiaa helpotti, kun löysimme DesignOnTampere -yhdistyksen yhteis-

työkumppaniksi. Meidän ei tarvinnut olla jokaiseen suunnittelijaan erikseen yhteydessä”, Maija Korpela kertoo.

Sokoksen tavarataloissa on ollut aiemminkin muutaman päivän pop up -myyntejä, mutta vuoden mittainen yhtäjaksoinen tila on kokeiluna ainutlaatuinen. ”Henkilökunta on ollut ihan innoissaan, ja olemme päässeet tukemaan paikallista yrittäjyyttä ja lähituotantoa. Tätä ei ole tehty taloudellisista syistä, mutta pop up -kauppa on tuonut meille myös aivan uusia asiakkaita”, Korpela summaa.

Nykyisten suunnitelmien mukaan konsepti päättyy lokakuun lopussa, mutta voi hyvin olla, että DOT ja Sokos yhdistävät voimansa toistekin.

OMA KAUPPA TAVARATALOSSA

49

käsi- ja taideteollisuus, finnish arts and crafts Käsi- ja taideteollisuusalan näyttelyitä ja tuotemyymälä

Ihanien tavaroiden, käsityötuotteiden ja materiaalien kauppa

Exhibition and gift shop

Gift shop and materials for handicrafts

Taito Pirkanmaa ry Verkatehtaankatu 2 Tampere 03 225 1409 ma-pe 10-18, la-su 11-16

Pirkanmaan Kotityö Oy Hatanpään valtatie 4 Tampere 03 225 1415 ma-pe 10-18, la 10-15

w w w.t a i t o p i r k a n m a a .f i