2
SISÄLTÖ 3 4
ASENTO 2015! Puolustusvoimien
ylikapellimestarin tervehdys
MUUTOKSEN TUULET Pääesikunnan komentopäällikön haastattelu
10 12
SOTILASMUSIIKIN
MAAILMA
Katsaus Norjan, USA:n ja Japanin sotilasmusiikkiin
MILJAZZ 2015 Festivaalikiertue pähkinänkuoressa
6
ELÄMÄN KOKOINEN ASE
14
ELÄKKEELLE REVONTULTEN LOISTEESSA
8
VARUSMIES KOHTAA
15
KOTIMAINEN SOTILASMUSIIKKI
Musiikin strateginen ja operatiivinen merkitys
SOTILASMUSIIKIN
Kaartinjääkärin näkökulma sotilasmusiikkiin
Vastaava päätoimittaja: Mikko Ilkko Graafikko: Eetu Lehmusvaara Tuottaja: Deniz Kaya Apulaistuottaja: Juho Mäki-Lohiluoma Kuvat: (c) Puolustuvoimat
Juha Tiensuun teesit nykyisille ja tuleville sotilasmuusikoille
Katsaus nykyhetkeen ja kurkistus tulevaan
Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino
3
ASENTO 2015!
Musiikki on viestintää, sotilasmusiikki erityisesti täsmäviestintää. Muinoin sotaväessä komennot annettiin signaalein ja rummuniskuin. Tulivoiman tehokkuus perustui viestin lähettäjän täsmällisyyteen ja vastaanottajan ymmärtämykseen. Viestin perille meno oli elämän ja kuoleman kysymys. Vuonna 1963 perustetulle Pääesikunnan tie-
asioita joilla vaikutetaan ihmisiin. Vaikutus
dotusosastolle muodostettiin viisi vuotta myö-
on suoraan yhteydessä kansalaisten luotta-
hemmin sotilasmusiikkisektori vastaamaan
mukseen ja omien joukkojen suorituskykyyn.
puolustusvoimien musiikki- ja viihdytystoi-
Suorituskyvyn keskiössä on operaation
minnasta. Historian valossa sijoituspaikka
ratkaiseminen ja sotilasmusiikilla
oli luonteva, vaikkei soittimin annettuja tuli-
voi olla myös tässä keskeinen
komentoja enää juurikaan tarvittu. Sotaväen
rooli.
teknistymisen myötä operatiivisen johtamisen
Sotilasmusiikin vai-
keinot ovat muuttuneet, mutta vasemman ja-
kutusta on Suomessa
lan tahti annetaan edelleen isorummun iskuin.
tutkittu varsin vä-
Työ viestintäosastolla on ollut kehittävää
hän. Viime so-
ja luontevaa. Luottamus niin esimiehiin kuin
tien ajalta on
työkavereihinkin on ollut mutkatonta, yhteis-
tietoa viihdytyskiertueiden
”Vasemman jalan tahti annetaan edelleen isorummun iskuin.”
va i k ut u k sest a jaksamiseen tai surumusiikin lohduttavasta vaikutuksesta vainajien hautaamisessa, mutta linkki nykypäivään puuttuu. Kansainvälisesti asia on toisin. Suurissa armeijoissa musiikkia käytetään osana suori-
toiminta joustavaa ja tavoitteisiin pyrkiminen
tuskyvyn rakentamista. Musiikin
tinkimätöntä. Haluankin lausua sotilasmusii-
avulla nostatetaan taistelutahtoa,
kin parhaat kiitokset viestintäosaston entisille
vahvistetaan joukkoidentiteettiä
ja nykyisille esimiehille sekä kaikille työkave-
ja kohotetaan kansallistunnet-
reille asemaan tai arvoon katsomatta.
ta. Näistä asetelmista siirty-
Vuoden vaihtuessa sotilasmusiikki siirtyy
minen henkilöstötoimialalle
henkilöstötoimialalle. Pääesikunnan henki-
onkin perusteltua, vaikka
löstöosasto vastaa sotilasmusiikin ohjaukses-
päätöksen tekijät eivät ole sitä
ta käyttäen muun muassa viestinnän kanavia.
ilmaisseet – ilmeisesti kuitenkin
Luottamuksen ollessa vahva on helppo aloittaa
ajatelleet.
varsinainen yhteistyö.
Uusi asento 2015 – ja työ alkakoon!
Painotus on siirtynyt viestin välittämisestä musiikilla vaikuttamiseen. Toimintakyky, joukkohenki ja informaatio-operaatiot ovat
GRANDE FINALE
Elias Seppälä Puolustusvoimien ylikapellimestari Musiikkieverstiluutnantti
21.5.2015 klo 19, Finlandia-talo
Näkyvän uran suomalaisen puhallin- ja sotilasmusiikin kehittäjänä tehneen puolustusvoimien ylikapellimestari Elias Seppälän läksiäiskonsertissa kuullaan Lapin sotilassoittokunnasta sekä Kaartin soittokunnasta koottua sinfonista puhallinorkesteria yhdessä Polyteknikkojen kuoron sekä oopperasolistien kanssa. – Konsertti on maksuton, mutta lippua lunastettaessa Lippupalvelu perii palvelumaksun.
4
MUUTOKSEN TUULET DENIZ KAYA Vuoden 2015 alusta alkaen sotilasmusiikki siirtyy
kannalta järkevöitettyä.
hallinnollisesti puolustusvoimien viestintäosastolta
Ojala kiteyttää sotilaallisen tekemisen olevan tie-
henkilöstöosastolle. Muutoksen yhteydessä on aiheel-
toa, taitoa ja tahtoa. Sotilasmusiikki edustaa toki näitä
lista pohtia, mikä strateginen merkitys musiikilla on
kaikkia, mutta erityinen vaikutus sillä on ihmisten
osana maanpuolustusta?
tahtoon.
Organisaatiomuutoksen myötä Pääesikunnan ko-
– Musiikki kertoo tahdosta organisaation ulko-
mentopäällikkö, prikaatikenraali Jukka Ojala saa
puolelle kansalaisille, yhteiskunnalle ja monesti myös
alaisuuteensa sotilasmusiikin. Hän kokee muutok-
kansainvälisille yhteisöille. Meillä sotilasmusiikki on
sen tukevan sotilasmusiikin asemaa osana henki-
aina sitonut merkittävässä määrin Suomen puolustus-
löstötoimialaa. Ojalan mukaan sotilasmusiikki saa
voimat ja kansalaiset yhteen.
prioriteetin, jonka avulla se huomioidaan aina osana toimintaa. – Ihmiset voivat vaikuttaa siihen, että eri paikoissa ymmärretään missä tätä arvokasta välinettä voidaan
Muistot sotilasmusiikista kantautuvat Ojalalle itselleen vahvasti aina varusmiespalveluksen aikoihin saakka. Musiikki on ollut osa sekä varusmiespalveluksen että uran huippuhetkiä.
parhaiten käyttää hyödyksi. Näin saadaan paras ym-
– Musiikki on ollut tekemässä tilaisuudesta merkit-
märrys kokonaisuuden kannalta kaikista tapahtu-
tävää ja juhlallista, tietyllä tapaa meidän sotilaskult-
mista, joissa on tarkoituksenmukaista olla mukana,
tuurin mukaisen tunnelman ja hengen.
Ojala kiteyttää.
Vuosien ja muutosten myötä puolustusvoimat ja
Tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa sotilasmu-
sotilasmusiikki ovat tulleet yhä lähemmäs kansalai-
siikki on oikeissa tapahtumissa, tasokkaasti toteu-
sia. Aikaisemmin puolustusvoimat ja sotilasmusiikki
tettuna ja vahvasti kokonaisuuteen liitettynä. Soti-
olivat visusti sotilasalueiden aitojen sisäpuolella.
lasmusiikin yhteys viestintään tulee säilymään myös tulevaisuudessa.
– Ne aidat ovat niin sanotusti kadonneet ja puolustusvoimien edustamat tapahtumat on viety yh-
– Kytkentä viestintään on luonnollinen ja tärkeä.
teiskunnan ulottuville. Esimerkiksi valatilaisuudet
Muutoksessa vahvistetaan toimialaohjausta, jonka
ovat valtavia massatapahtumia. Tilaisuuden henki ja
avulla toimintaa saadaan jäsenneltyä ja resurssien
luonne rakentuvat pitkälti sotilasmusiikilla.
5
ELÄMÄN KOKOINEN ASE – sotilasmusiikin mahdollisuudet
”Musiikki herättää järisyttäviä tunnekokemuksia: se an-
se on uhrinsa hulluuden partaalle ajava kidutusväline”,
taa kielen surulle ja kaipaukselle, siivittää voitonriemua
puolustusvoimista Kansallisoopperan orkesteripäälliköksi
ja tahdittaa iloa. Se herättää yhteisöllisyyttä ja kohottaa
siirtynyt Kaisa Rönkkö kuvailee. Rönkön mukaan sotilas-
kansallistunnetta, vahvistaa joukkoidentiteettiä ja nos-
musiikki on arvokasta maanpuolustustyötä, jonka oikeu-
taa taistelutahtoa. Musiikki lievittää kipua ja rentouttaa.
tusta ei Youtube-latauksilla selitetä. ”Tärkeää olisi kehittää
Kautta maailmanhistorian musiikki on ollut väkevää poliit-
etnomusikologista ja psykoanalyyttista musiikintutkimusta
tista ja uskonnollista propagandataidetta. Julmimmillaan
myös puolustusvoimien sisällä”, hän toteaa.
KAISA RÖNKKÖ Norjan esimerkki kertoo osaltaan siitä, ett-
roolin kuolemantapausten, sairauksien, eri-
eivät Youtube-lataukset tai tattookatsojaluvut
laisten tappioiden ja sydänsurujen käsitte-
Yhdysvaltain sisällissodan legendaarisista
riitä selittämään sotilasmusiikin oikeutusta.
lemisessä. Musiikki on vahva lohduttaja ja
etujoukkojen rumpalipojista tuli aikanaan
Sen pohtimiseen täytyy valjastaa sekä sotilas-
antaa luvan surra. Se antaa vaikealla tunteelle
sotilaallisen ylväyden ja epäitsekkään uhrau-
että siviilijohtoa. Musiikin ja kulttuurin valta-
samastumisen kohteen.
tumisen symboleita. Enää eivät etujoukoissa
vaan voimaan tulisi sitouttaa myös nuoret ka-
Erityisen vahvoja musiikkikokemuksia
marssi signalistit ja rumpalit.
detit – tulevaisuuden puolustusvoimien johto.
ovat Gabrielssonin mukaan elämän merki-
Rumpalipoika hukassa
– Kuka on nykyajan pieni rumpalipoika ja mitä hän tekee? Kysyi kenraaliluutnantti Svein
tyksellisyyteen liittyvät kokemukset, jotka
Surun syövereissä, voiton huumassa
Ivar Hansen, entinen Norjan pääesikunnan
syntyvät suurissa hetkissä ja risteyskohdissa. Musiikin avulla kuulijalle selkiytyy, mistä
päällikkö, kansainvälisessä sotilaskapellimes-
Tutkija ja psykologi Alf Gabrielsson on kar-
elämässä on kysymys, mikä on läheisten,
tareiden konferenssissa Helsingissä kesäkuus-
toittanut vahvoja musiikkikokemuksia. Hän
kodin, uskonnon ja isänmaan merkitys.
sa.
näkee poikkeuksellisen tärkeänä musiikin
Kuulijalle voi myös valjeta, että musiikil-
– Sodankäynti muuttuu, mutta eurooppalainen sotilasmusiikki suorittaa edelleen menneisyyden tehtäviä. Se tulisi nähdä osana asevoimien nykyaikaista operatiivista suorituskykyä. Sen tehtävät tulisi määrittää paremmin, totesi Hansen. Valtiolliset seremoniat, yleisötapahtumat puistoissa ja toreilla, upseerikerhojen tanssiaiset sekä kansainväliset tattooareenat ovat tärkeää maanpuolustustyötä, kansainvälistä diplomatiaa ja asevoimien maineenhallintaa. Hansenin mukaan sotilasmusiikin popularisoituminen uhkaa myös viedä painoarvoa sen asevoimalliselta merkitykseltä. Sotilasmusiikki näyttäytyy helposti, paitsi henkeä nostattavana PR-aseena, myös sirkushuvina, joka on herkästi liipaisemalla säästökuurille jouduttaessa. Norjassa sotilasmusiikin operatiivisia mahdollisuuksia sotilaallisen suorituskyvyn osana ja puolustusvoimien maineenhallinnan aseena pohtii arvovaltainen ”Board of advisors”, joka koostuu niin siviilipuolen kuin sotilasmaailmankin vaikuttajista. Hansen on itsekin sen jäsen.
Eastman Johnson, ’The Wounded Drummer Boy’, ca. 1864-1870
6
la on mahdollisuus luoda asioita jotka ovat merkityksellisen elämän kannalta tärkeitä,
Sotilaallista suoristuskykyä ja rauhantyötä
puolustamisen arvoisia. Nämä kokemukset
naarien esitelmät yhdeksäksi julkaisuksi. Saksankielisestä artikkelikokoelmasta muodostuu kattava ja mielenkiintoinen läpileikkaus
jo sinänsä lunastavat musiikin paikan osana
Saksassa sotilasmusiikin operatiivista roolia
kansainväliseen sotilasmusiikin historiaan ja
maanpuolustustyötä.
sotilaallisissa operaatioissa tutkii työkseen fi-
haasteisiin.
Kriisien keskellä vahvojen musiikkikoke-
losofian tohtori, majuri ja muusikko Manfred
musten taustalla ei aina ole yksin musiikki,
Heidler. Heidlerin tutkimukset ankkuroituvat
vaan kokemuksiin vaikuttavat myös seura ja
vahvasti ja ansiokkaasti sotilasmusiikin sota-
tilanne. Musiikin vahvuus yhteisöllisyyden
historialliseen merkitykseen.
Strategisen viestinnän ase Konkreettisimmalle tasolle sotilasmusiikin
vahvistajana on yhteisen ajan jakaminen,
operatiivisen merkityksen määrittelemisessä
eräänlainen tahdistuminen. Etnomusikolo-
menevät kokoelman amerikkalaispuheenvuo-
gien mukaan korvanappikulttuuri, Spotify ja ihan vaan musiikkikulttuurin moninaisuus toki yksilöllistävät musiikkikokemuksia Ne eivät kuitenkaan korvaa sellaisia rituaaleja, joissa yhteisellä musiikilla on ollut rakentava rooli: ilon ja surun juhlia, kansallisten suuronnettumuuksien kriisiapua, sotaan läh-
”Sotilasmusiikin tehtävien muuttumiseen on johtanut myös se, että nykysodassa media on kaikkialla.”
rot. Jo pelkästään tämä on signaali sotilasmusiikin puolesta: ei Yhdysvalloissa rahoitettaisi tällaista toimintaa tai vietäisi sen suunnittelua näin tarkoille tasoille, jollei sillä oikeasti ole merkitystä. Kenraali, sotilaskapellimestari Charles Palmatier kirjoittaa, että Yhdysvaltain asevoimil-
töä tai vaikkapa kansallislaulua maaottelun
le sotilasmusiikin vaatimukset ja tehtävät ovat
alussa.
varsin konkreettisia. Nykyajan sotilasyhtyeen
Myös sota on inhimillistä ja sosiaalista toi-
Nykyhetkestä Heidler nostaa esille saksalai-
on mahduttava kahteen helikopteriin. Sen on
mintaa, jossa kaivataan, rakastetaan, tunne-
sen sotilaallisen suorituskyvyn. Sotilasmuu-
kyettävä parempaan – ja lähes kaikkeen siihen
taan tuskaa ja voitonriemua sekä tarvitaan
sikoilla on rohkeutta ja edellytyksiä mennä
– mitä amerikkalaissotilaiden älypuhelimista
yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä. On siis sel-
kriisialueille ja soittaa omille joukoilleen.
kuuluu. Sotilasmuusikon on pystyttävä musi-
vää, ettei musiikin merkitys lopu ääriolosuh-
Omien miesten viihdyttämisen lisäksi tehdään
soimaan vaikka soittimia kuljettava helikop-
teissakaan. Musiikkikaan ei siis saa loppua.
kulttuurista yhteistyötä paikallisten soittajien
teri ei pääsisikään perille.
Siksi on oltava sotilasmusiikkia – muutakin
kanssa. Se nähdään rauhantyönä.
kuin signaaleja, käskyjä ja fanfaareja.
Sotilasmusiikin ydintehtävä on olla osana
Saksan Bonnissa järjestetään vuosittain
Yhdysvaltain armeijan strategista viestintää.
Ydinkysymys lienee se, miten sotilasmu-
kansainvälinen seminaari ”Militärmusik im
Sotilasmusiikki on viestinviejä ja sen opera-
siikki tullaan kriisien hetkellä asemoimaan
Diskurs”. Ylikapellimestari, eversti Michael
tiivinen tehtävä kiteytyy kolmeen käskyyn:
ja miten sen voima osataan käyttää hyväksi.
Schramm ja Heidler ovat toimittaneet semi-
Inspire! Entertain! Educate!
7 Palmatier tuo esille, että viimeisen 15 vuo-
Propagandaa ja kidutusta
hyväksi psykologisina aseina, joista perinteisin lienee sotahuuto. Toisen maailmansodassa
den aikana yhdysvaltalaisen sotilasmusiikin sodan ajan valmiutta on kehitetty radikaalisti.
Toisenlaisen, suorastaan raastavan näkökul-
saksalaiset synnyttivät liittoutuneisiin kauhua
Sotilasmuusikoilla on ainoastaan enää musii-
man musiikin voimaan tarjoaa vuoden 2010
Stuka-syöksypommittajien sireeneillä. Puna-
kin tekemiseen liittyviä kriisiajan tehtäviä ja
Musik im Diskurs –aineisto. Vastakkainaset-
armeijan ääniase oli Stalinin uruiksi nimetty
velvoitteita. Tämä johtuu paitsi nykysodan-
telussa ovat ”musiikin hyöty ja väärinkäytös”:
rakettiase.
käynnin luonteesta, myös sotilasmuusikko-
musiikkipsykologiset positiiviset vaikutukset
Musiikkikidutus on julma psykologinen
jen osaamisvaatimusten jatkuvasta kasvusta.
ja musiikin käyttö propaganda-aseena sekä
musase. Sairaalloisen lujalla äänenvoimakkuu-
Musiikkikulttuuri sirpaloituu ja moninaistuu.
psykologisena kidutusmenetelmänä.
della soitettua musiikkia, samaa kappaletta,
Sota kantaa mukanaan aina myös vanhojen
Musiikkipropagandaa on käytetty kautta
toistetaan tunteja tai jopa päiviä. Näin saadaan
sotien perintöä. Sotilasmusiikin osalta tämä
historian, niin Hitler Jugendin inspiroimises-
uhri kirjaimellisesti hakkaamaan päätään sei-
tarkoittaa sitä, että vanhoilla marsseilla ja
sa, Maon Kiinan kommunistikoulussa kuin
nään, murtumaan mieleltään – ja mahdollises-
hymneillä on nykykriiseissäkin valtava mer-
neuvostovallan glorifioimisessakin.
ti avautumaan kuulustelussa.
kitys. Kaikenlaista musiikkia tarvitaan kriisiolosuhteissa.
Erilaiset äänet ovat myös olleet sodassa pa-
Suzanne Cuzik on tutkinut vankileirien
kokauhua ja pelkoa luova ase. Psykoanalyytti-
soittolistoja ja metodeja. Guantanamon van-
Sotilasmusiikkikoulutusta tulee päivittää
geille on soitettu muun muassa raskasta hea-
vuosittain. Palmatierin mukaan erityisen
vya, psykedeelistä Marilyn Mansonia ja vah-
haastavana nähdään sotilaskapellimestareiden rooli, sillä monipuolisen musiikillisen ammattitaidon lisäksi heillä pitää olla aivan erityinen sotilaallinen valmius välittää juuri oikea viesti juuri oikealla hetkellä. Sotilasmusiikin tehtävien muuttumiseen on
”Kaikkina aikoina, kaikenlaiseen musiikkiin, kätkeytyy salakavala viattomuuden harha.”
vasti seksuaalisesti värittynyttä pop-lyriikkaa. Tehokkaita mielen murtajia ovat yllättäen olleet myös kertosäkeiltään tarttuvat pophumpat sekä hupaisat ja hilpeät rallatukset. Ne muuttuvat vankisellin pimeydessä uhrin hulluuden partaalle ajaviksi irvikuviksi. Tunnettu esi-
johtanut myös se, että nykysodassa media on
merkki tästä on Guantanamon vangeille vuo-
kaikkialla. Omat ja vihollisjoukot on voitettava
rokausien ajan tauotta soitettu amerikkalaisen
puolelleen niin maalla, merellä, ilmassa kuin
sen musiikintutkimuksen mukaan sodan kal-
Sesame Street -lastensarjan tunnusmusiikki.
verkossakin. Tämä vaatimus laajentaa yhdys-
taisissa ääriolosuhteissa, jatkuvan rasituksen
Cuzikin mukaan yhdysvaltalaissotilaita kou-
valtalaisen sotilasmusiikin repertuaaria enti-
ja paineen hallitsemassa mielentilassa ihmisen
lutetaan myös kestämään musiikkikidutusta.
sestään: myös muiden kulttuurien musiikki on
psyykeessä tapahtuu psykologinen taantuma,
Esimerkkien metodeilla ei ole tekemistä
oltava hallussa.
jolloin ihmisestä tulee kuuloaistin vahvistues-
sotilasmusiikin tehtävien kanssa ja myös kan-
Palmatierin mukaan sotilasmusiikin merki-
sa erityisen ääniherkkä. Kuuloaistilla on ollut
sainvälinen sotaoikeus tuomitsee ne. Tämän
tyksestä sotilaallisen suorituskyvyn parantajan
sodassa erityinen merkitys, sillä erilaisten ää-
tyyppinen väärinkäyttö on myös loukkaus
on myös todellista näyttöä. Kun sotilassoitto-
nien havainnointi on olennainen osa tieduste-
musiikin tekijöitä kohtaan. Esimerkit kuiten-
kunta meni Irakiin ja soitti yli 600 esiintymistä
lua ja vartiointia.
kin osaltaan vahvistavat viestiä, että kaikkina
vuodessa muun muassa bussipysäkillä, sotilai-
Sodan äänet, eli hävittäjien jylinä, pommien
aikoina, kaikenlaiseen musiikkiin, kätkeytyy
den itsemurhayritykset sekä kurinpidolliset
jyrinä ja pillien ulina ovat vahvasti luoneet so-
salakavala viattomuuden harha, jonka opera-
ongelmat vähenivät.
dan kauhuja. Ääniä on myös tietoisesti käytetty
tiivisia merkityksiä tulisi vakavasti pohtia.
8
Näkökulma
VARUSMIES KOHTAA SOTILASMUSIIKIN DENIZ KAYA Ennen varusmiespalvelustani sotilasmusiikki oli minulle varsin vieras käsite. Soittokuntamusiikkia oli kantautunut korviini vain television kautta itsenäisyyspäivän vastaanottoa tai uutisia eri maiden valtionvierailuista katsellessa. Veikkaanpa jakaneeni kovin stereotyyppisen kuvan tästä musiikin laajasta ja yllättävän monipuolisesta alalajista, ennen kuin tutustuin siihen tarkemmin. Nyt reserviin siirryttyäni kuva sotilasmusiikista on laajentunut huomattavasti. MILjazzit, tattoot sekä useat muut puolustusvoimien kinkerit kierrettyäni olen suorastaan hurahtanut soittokuntien säestyksiin. Ehdottomasti paras sotilasmusiikkiin liittyvä muistoni syntyi, kun pääsin todistamaan kuinka pieni kaupunki Kaakkois-Suomessa muuntautui tattoon näytämöksi viime kesänä. Haminan kadut täyttyivät tuhansista iloisista ihmisistä jotka nauttivat laadukkaasta ja kansainvälisestä musiikista aurinkoisessa säässä. Musiikki toimii ainutlaatuisena tekijänä yhdistäessään kulttuurin avulla maanpuolustuksen osaksi koko kansan arkea. Erityisesti arvostan kotimaisen sotilasmusiikin tasoa. Verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, Suomessa sotilastorvet soivat kiitettävästi myös kasarmin aitojen ulkopuolella. Mikä on sotilasmusiikin asema muualla maailmassa? Seuraavalla aukeamalla tutustumme Norjan, Japanin ja Yhdysvaltojen sotilasmusiikkiin.
9
10
SOTILASMUSIIKIN MAAILMA
Michael J. Colburn luotsasi Kaartin soittokuntaa vuoden 2014 Hamina tattoossa. Norjan His Majesty of Kings Guard -soittokunta koostuu varusmiehistä.
NORJA
minkä jälkeen käytämme kuusi kuukautta heidän kouluttamiseen. Huhtikuusta elokuuhun
Kotimainen puolustusvoimauudistus on lop-
matkustamme.
kia, Synnes huomauttaa. Pop-musiikki ei ole kuitenkaan syrjäyttänyt perinteisiä soittokuntakappaleita, sillä myös
pusuoralla.Myös Norjan puolustusvoimissa on
Poliittisesti haastavana aikana Synnes pitää
tehty viime vuosina monia merkittäviä muu-
erityisen merkittävänä sitä, että sai nähdä Ve-
toksia. Samoin kuten Suomessa, myös Norjassa
näjän ja Ison-Britannian soittokuntien esiin-
on jouduttu vähentämään soittokuntia. Silti
tymässä samalla lavalla Hamina Tattoossa.
vuonojen maassa puolustusbudjetti jatkaa kas-
Hänen mukaansa sotilasmusiikilla on mer-
vuaan, sillä siellä asevelvollisuus koskee myös
kittävä rooli kansojen ja kulttuurien yhdistä-
Yhdysvaltojen Merijalkaväen Presidentillisen
naisia vuoden 2015 alusta alkaen.
jänä, vaikka poliittisesti maiden välillä olisi
alueen musiikista viimeiset kymmenen vuotta
erimielisyyksiä.
vastannut eversti Michael J. Colburn siirtyi
Norjassa varusmiesten on mahdollista suo-
niitä voi kuulla His Majesty The King’s Guardin esityksissä.
USA
rittaa palveluksensa musiikin parissa Oslossa
– Meidän piti esiintyä Venäjällä syyskuus-
kesällä eläkkeell yli 37 vuotta kestäneen ar-
osana His Majesty of Kings Guard -soittokun-
sa, mutta poliittisesti meille ei annettu lupaa
meijauran jälkeen. Juuri eläköitymisen kyn-
taa. Kyseinen kokoonpano vastaa valtion ja
lähteä sinne. Se on sääli, sillä meidän olisi
nyksellä Colburn saapui luotsaamaan Kaartin
puolustusvoimien edustustamisesta sekä ko-
mielestäni pitänyt esiintyä juuri siellä, jotta
soittokuntaa Hamina Tattoon avajaiskonser-
timaassaan että ulkomailla. Hamina Tattoos-
emme rikkoisi ystävyyttä ihmisten välillä vain
tiin. Merkittävä tehtävä, Valkoisen talon musii-
sa esintyneen His Majesty The King’s Guard
poliittisten johtajien päätösten takia, Synnes
kista vastaaminen, tarjosi Colburnille lukuisia
-komppanian päällikkönä toiminut kapteeni
harmittelee.
unohtumattomia kokemuksia ainutlaatuisessa
Jan Erik Synnes vertaa heidän tehtävänkuvaansa Suomen Kaartin soittokuntaan. – Tärkeimmät tehtävämme ovat edustaa
Matkan peruuntumisesta huolimatta soittokunta soittaa yhä paljon venäläisiä marsseja omissa esityksissään Norjassa.
työssä. – Yksi suurimmista muistoistani työurallani Merijalkaväessä liittyy vuoteen 2009, kun
Norjaa ja Norjan puolustusvoimia sekä vastata
Paikallisella tasolla myös Norjassa soti-
Barack Obama astui virkaansa ensimmäistä
musiikista valtionvierailuiden aikana, Synnes
lasmusiikki on siirtynyt pitkällä tähtäimellä
kertaa. Tällöin, kuten monesti muulloinkin
kiteyttää.
lähemmäs siviilejä. Vaikka Synnesin mukaan
suuren esityksen alla, on niin keskittynyt mu-
His Majesty of Kings Guard perustettiin
muutos ei ole viimeisen 10–15 vuoden aikana
siikkiin, ettei osannut hahmottaa tapahtuman
samalla kun kuninkaallinen kaarti siirrettiin
ollut suurta, voi 50 vuoden ajanjaksolta huo-
kokoluokkaa. Huomasin vasta esityksen jäl-
Osloon 1800-luvun lopulla. Se on alusta alka-
mata merkittävää uudistumista. Soittokunnis-
keen kaikki ne miljoonat ihmiset, jotka olivat
en toiminut varusmiessoittokuntana. Yhtye
sa soitetaan yhä enemmän modernia musiikkia
tulleet seuraamaan kyseistä historiallista het-
esiintyy vuosittain noin 60 kertaa, joista 15–20
yleisön ehdoilla.
keä, Colburn muistelee.
on ulkomailla. – Sotilaat saapuvat palvelukseen lokakuussa,
– Myös sotilaamme tykkäävät soittaa enem-
Taloudelliset säästöt ovat osuneet myös Yh-
män tuoretta ja nopeatempoista pop-musiik-
dysvaltojen armeijaan ja siten myös paikalli-
11
Japanilaiset taikorummut ovat yli tuhatvuotinen perinne. Kuvassa Japanin soittokuntaa Hamina tattoossa. seen sotilasmusiikkiin. Merijalkaväessä toimii
Japani
nykyisin 13 soittokuntaa. Kaksi kokoonpanoa jouduttiin lopettamaan. Colburn näkee, että
Japanin itsepuolustusvoimissa toimii yhteensä
tulevaisuudessa nykyiset tavoitteet on saavu-
32 soittokuntaa. Keskussoittokunnan päällik-
tettava pienemmillä resursseilla. Tämä vaatii
kö, eversti Akira Takeda esiintyi soittokun-
soittajilta erityistä ammattitaitoa.
tineen ensimmäistä kertaa Suomessa osana
– Koen, että se mitä teemme on tehtävä mah-
Hamina Tattoota 2014. Takedan mukaan Ja-
dollisimman ammattitaitoisesti, jotta käytäm-
panissa soittokuntien musiikilla on samankal-
me meille suunnatut verovarat mahdollisim-
taiset tavoitteet kuin muuallakin maailmalla. – Kotimaassa tavoitteenamme on inspiroida
man tehokkaasti. Muusikot, jotka toimivat Colburnin alaisuu-
sotilaita ja itsepuolustusvoimissa palvelevia,
dessa ovat muista Yhdysvaltojen soittokunnis-
sekä toimia mainoksena itsepuolustusvoimil-
ta poiketen pysyvässä työsuhteessa. Colburn
le. Ulkomailla tavoite on ylläpitää ystävyys- ja
kuitenkin kokee, että kaikkien soittokuntien
yhteistyäsuhteita. Musiikki luo vahvoja siteitä
soittajat kuuluvat yhteen musiikilliseen perheeseen. – Muissa soittokunnissa muusikot kiertävät enemmän alueelta toiselle ja heillä saattaa olla myös muita samanaikaisia töitä, mutta Presidentillisen alueen soittokunnassa meillä on vain yksi tehtävä ja se on musiikki. Toimeksiannot soittokunnalle Valkoisessa talossa vaihtelevat laajasti. Colburnin alaisuudessa toimi yli 150 soittajaa, joista hän kokosi
Sotilasmusiikilla on merkittävä rooli kansojen ja kulttuurien yhdistäjänä, vaikka poliittisesti maiden välillä olisi erimielisyyksiä.
kansojen välille, Takeda tiivistää. Vaikka sotilasmusiikki on vuosikymmenten saatossa muuttunut yhä lähemmäs kansaa myös Japanissa, säilyy Takedan mukaan soittokuntien sanoma yhä samana. – Soittokuntien asema ja merkitys on viimeisen suuren kriisin, toisen maailmansodan jälkeen muuttunut. Sotilasmusiikin sanoma on kuitenkin pysynyt samana: rakkaus maata kohtaan, sekä tarkoitus palvella maataan.
tarvittavan kokoonpanon tilanteeseen kuin
Keskussoittokunta esiintyy vuosittain 150
tilanteeseen. Myös itse presidentin musiikki-
kertaa Japanissa. Näiden lisäksi soittokunta
maku vaikuttaa soittokunnan tehtäviin.
edustaa Japania muutamilla valtionvierailuilla
– Soitamme musiikkia laajalla skaalalla, perinteisiistä orkesterikappaleista pop-musiikkiin. Presidentti Obama on suuri jazz-musiikin ystävä, joten meillä on myös pieni jazz-combo.
Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa pienen ensemblen voimin.
12
KUVA: JUSSI PELTONEN
MILJAZZ 2015 – koko Suomen kiertävä festari
MARJO RIIHIMÄKI MILjazz ankkuroituu kesä- ja elokuun aikana eri paikkakunnille ympäri Suomea. Ensi kesänä festivaali on laajempi kuin koskaan historiansa aikana. Kiertueella tarjotaan laadukas puistokonsertti kuudellatoista eri paikkakunnalla. Sotilasmusiikin ystävät voivat tulla pääsymaksuttomiin konsertteihin kuuntelemaan musiikkia ja nauttimaan eväitä.
Vuonna 1996 Olli Nepposen, Mikkelin sotilas-
nen hahmo MILjazz-konseptin kehittämisessä.
mäinen nimekäs solisti oli lauluyhtye How Ma-
läänin komentajan, ideasta liikkeelle lähtenyt
Hänet palkittiin äskettäin vuoden 2014 soti-
ny Sisters. Sittemmin käytettiin myös ulkomaisia
puistokonserttikonsepti järjestettiin ensimmäi-
lasmuusikkona, osin myös MILjazzin parissa
tunnettuja muusikoita, esimerkkeinä trumpetis-
sen kerran Mikkelin torilla. Kapellimestarina
tehdystä työstä.
tit Marvin Stamm ja Randy Brecker. Mikke-
toimi tuolloin Kari Westman. Seuraavana ke-
Ensimmäisinä vuosina MILjazzin esiintyjät
lin lisäksi konsertoitiin Lahdessa vuonna 2006.
sänä Jyrki Koskinen toi Savon sotilassoittokun-
koostuivat kertausharjoituksiin tulevista muu-
Pääesikunta tuli mukaan järjestelyihin, kun
nan big bandin lisäksi mukaan puolustusvoi-
sikoista ja konsertti toimi osana koulutustapah-
Ari Lohenoja aloitti puolustusvoimien yhtei-
mien varusmiessoittokunnan ja vierailevan big
tumaa. Varsinaisen konsertin jälkeen järjes-
sömarkkinoinnin tehtävässä, ja paikkakuntiin
bandin. Vuoden 1998 Mikkeliin siirtymisestään
tettiin jamit jossakin paikallisessa ravintolassa.
lisättiin seuraavana kesänä Riihimäki. Vuonna
saakka Pasi-Heikki Mikkola on ollut keskei-
Tasoa haluttiin myöhemmin nostaa ja ensim-
2008 tapahtuma laajeni Lohenojan ideoimana
13
valtakunnalliseksi kiertueeksi puolustusvoimien
Ilmavoimien Jazzcombon solistina. Ohjelmisto
90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Edellisten ta-
koostuu vuonna 2014 kuolleen legendaarisen
pahtumapaikkojen jatkoksi lisättiin Oulu, Jyväs-
amerikkalaisen jazzpianistin Horace Silverin
kylä, Helsinki ja Turku. Tästä eteenpäin on uusia
kappaleista.
paikkakuntia tullut mukaan konserttikiertuee-
Kaartin combo saa solisteikseen klarinetti-
seen joka vuosi ja tapahtuma on vakiinnuttanut
taiteilija Antti Sarpilan ja toisen setin solistina
paikkansa valtakunnallisena tapahtumana.
kuullaan laulaja Annimaria Rinnettä. Lapin
MILjazzin periaate toteutuu jälleen kesällä
sotilassoittokunnan big band salsailee J. Kar-
2015. Se on ilmainen tapahtuma koko perheelle
jalaisen kappaleista tehtyjen sovitusten tahtiin.
ja tarjoaa laadukasta musiikkia upeilla solisteilla tarjoiltuna. Kaikilla MILjazz-konserttikiertueen paikkakunnilla esiintyy energinen puolustusvoimien varusmiessoittokunnan show band solistinaan suomisoulin kuningas, laulaja Sami Saari. Muuten festivaalin ohjelmisto varioituu vuorotellen kiertueella esiintyvien soittokuntien mukaan. Ilmavoimien Big Bandin MILjazz-konserteissa rakastetut suomalaiset klassikkosävelmät
Kaikilla MILjazzkonserttikiertueen paikkakunnilla esiintyy energinen puolustusvoimien varusmiessoittokunnan show band.
Rakuunasoittokunnan big band esiintyy kahden solistin kanssa: ensimmäisessä setissä Antti Sarpila antaa swing-musiikin puhua puolestaan. Laulaja Mikael Konttinen puolestaan tähdittää Michael Bublé -shown. Laivaston Big Band tuo elokuussa MILjazzlavalle solistikseen pianisti Iiro Rantalan. Rantala on vaikuttanut niin Suomen jazzgenressä, kuin klassisen musiikin puolellakin taiturimaisella muusikkoudellaan säveltäjänä, sovittajana
saavat uuden ja uljaan, entistä jazzikkaamman
ja pianistina parin vuosikymmenen ajan. Hän
elämän solistina Jukka Perko saksofonei-
on rikkonut musiikillisia rajoja ja yhdistänyt
neen. Suomessa asuva romanialainen jazz-
niitä uudella tavalla. Show on poikkeuksetta
laulajatar, Elena Mindru, esiintyy puolestaan
yllätyksellinen, hauska ja ennen kaikkea musiikillisesti nautittava!
Katso konserttipaikat, soittokunnat ja solistit: miljazz.fi
Kesän svengaavimmat ilmaiskonsertit MILjazz-kiertue 2015 KESÄKUU Uusi 3.6. Tampere 4.6. Oulu 7.6. Lahti 11.6. Helsinki 12.6. Lappeenranta 13.6. Mikkeli Uusi 14.6. Kuopio
Puolustusvoimat miljazz.fi
KUVA: JUSSI PELTONEN
ELOKUU Uusi 20.8. Joensuu 21.8. Jyväskylä 22.8. Kajaani Uusi 23.8. Rovaniemi 26.8. Vaasa 27.8. Hämeenlinna 28.8. Kouvola 29.8. Turku 30.8. Tammisaari
14
ELÄKKEELLE REVONTULTEN LOISTEESSA
KUVA: TARMO LEHTOSALO
Euroopan unionin pohjoisimman sotilassoittokunnan päällikkönä toimiva musiikkimajuri Juha Tiensuu johtaa joukkojaan vuoden 2014 loppuun saakka. Lähes 40-vuotisen uransa aikana Tiensuu on kehittänyt soittokuntatoimintaa positiivisella ja energisellä otteellaan.
MARJO RIIHIMÄKI Puolustusvoimien palveluksessa Juha Tien-
sikkojen suunnalta.
västi marsseja ja muuta sotilaallista ja sotilas-
suu aloitti soitto-oppilaana Kontiorannassa
– Lapin sotilassoittokunta on ainoa ammat-
vuonna 1975, jossa hän toimi muusikkona pari
tipuhallinorkesteri Pohjois-Suomessa, joten
vuosikymmentä. Kapellimestariksi ja musiik-
sen merkitys esimerkiksi suomalaisen puhal-
– Käykää sotilassoittokuntien livekonser-
kiupseeriksi Tiensuu valmistui vuonna -93 ja
linorkesterimusiikin tunnetuksi tekemisessä
teissa. Vain siten voitte itse nähdä ja kokea
ensimmäinen työpaikka kapellimestarina oli
toiminta-alueellaan on huomattava. Lisäksi
miten monipuolista ja tasokasta suomalainen
puolustusvoimien varusmiessoittokunnassa,
soittokunta on vakanssimäärältään Pohjois-
sotilasmusiikki nykypäivänä on!
joka toimi tuolloin Haminassa. Lapin sotilas-
Suomen toiseksi suurin ammattiorkesteri
Tulevaisuuteen Tiensuu katsoo luottavai-
soittokunnassa Tiensuu on palvellut 9 vuoden,
Oulu-sinfonian jälkeen, joten mahdollisuudet
sesti. Keväällä 2015 Lapin sotilassoittokunta
7 kuukauden ajan.
monipuoliseen musiikkitarjontaan ovat hyvät,
saa käyttöönsä remontoidut, erittäin toimivat
Tiensuu valaisee.
ja hyvät tilat. Orkesteri on täydessä kokoon-
– Mieleenpainuvimpia tapahtumia ural-
perinteisiin liittyvää musiikkia ohjelmistoissa. Tiensuu kehottaa yleisöä:
lani ovat olleet kansainväliset Tattoot. Olen
– Musiikillisesti ohjelmistossa on tuotu
ollut mukana Tattoissa eri sotilassoittokunti-
esille myös lappilaisuutta muun muassa ti-
en kanssa muun muassa Tanskassa, Venäjällä
lausteoksien kautta, viimeisimpänä Rovanie-
– Toivottavasti tulevaisuudessa myös Poh-
ja pari kertaa Ranskassa. Tietenkin Hamina
meläisen säveltäjän Johanna Ruotsalaisen
jois-Kalotin ja siellä toimivien puhallinor-
Tattoo –tapahtuma on aina juhlava. Reissut
säveltämä konsertto Barytonitorvelle, jonka
kestereiden ja sotilassoittokuntien yhteistyö
esiintymisineen ovat olleet tapahtumarikkaita
solistina oli soittokunnan oma muusikko Tuo-
saataisiin vireille, miettii Tiensuu.
ja hienoja kokemuksia, Tiensuu summaa.
mas Kurki. Kantaesitys oli 4.9.2014 Saamelais-
Lapin sotilassoittokuntaan ja sotilasmuu-
kulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.
panossaan monipuolista konserttitoimintaa tarjoava käyntikortti.
Puhallinmusiikin harrastuksen tukemiseen valtakunnallisesti tulisi Tiensuun mukaan
sikkoihin Tiensuu suhtautuu arvostavasti.
Lapin sotilassoittokunnan konserttien
panostaa kutenkin huomattavasti nykyistä
Hänen mielestään kehitystä on tapahtunut
markkinoinnissa on aina painotettu sitä, että
enemmän esimerkiksi harrastajapuhallinor-
koulutuksen myötä huimasti niin soittajien
konsertit ovat nimen omaan puolustusvoimien
kesterien rahallisella tukemisella, jotta saa-
kuin kapellimestarien osaamisessa. Tämä
järjestämiä. Sotilassoittokuntien valtakunnal-
daan innostuneita opiskelijoita opiskelemaan
näkyy laajentuneessa konserttitoiminnassa.
lisesti järjestämää konserttitoimintaa Tien-
ammattiin asti ja sitä kautta myös hyviä muu-
Esiintymiset suurelle yleisölle herättävät tietoi-
suu pitää erittäin merkittävänä kulttuurityönä
sikoita sotilassoittokuntiin koko maahan.
suutta ja arvostusta sotilasmusiikkia kohtaan
puolustusvoimien taholta. Lisäksi puolustus-
Terveisinä sotilasmusiikkialan parissa työs-
valtakunnallisesti myös muiden ammattimuu-
voimallisuutta pidetään yllä tarjoamalla riittä-
kenteleville ja kolleegoilleen Tiensuu haluaa
ALO
15
lopuksi lähettää mottonsa: - Suomalaisen sotilasmusiikin hienoja perinteitä kunnioittaen, uusia perinteitä luoden ja tulevaisuuteen suuntautuen täyssillä etheen päin! Marraskuisen Finaali –jäähyväiskonserttinsa jälkeen Tiensuu aikoo käyttää aikaansa lukemattatta jääneisiin kirjoihin ja jo 35 vuotiaan viiniharrastuksen jatkamiseen. Lisäksi hän on haaveillut harrastuksenomaisesta musiikkitieteen opiskelusta Itä-Suomen Yliopistossa, joka jäi kesken 1980-luvun lopussa. – Ehkäpä harrastan myös jotain pienimuotoista musiikkirintamalla, vihjaa Tiensuu arvoituksellisesti, pilke silmäkulmassa - kuten hänen luonteelleensa sopii.
Musiikkimajuri Juha Tiensuun viimeinen konsertti Lapin sotilassoittokunnan päällikkönä pidettiin 23.11.2014 Rovaniemellä, kaupungin omassa taiteiden talossa Korundissa.
Vuonna 2015 Puolustusvoimien soittokunnat tarjoavat konsertteja ympäri maata ja esiintyvät myös ulkomailla. Kaiken kaikkiaan soittokunnilla on vuosittain yli 1 000 esiintymistä. Soittokunnat esiintyvät monipuolisesti erilaisissa kokoonpanoissa tilaajien toiveiden mukaisesti. Esiintymiset vaihtelevat perinteisistä vartioparaateista ja näyttävistä kansainvälisistä kuviomarssifestivaaleista upeisiin sinfonisen puhallinmusiikin konsertteihin, taiturimaisiin kamarimusiikkiesityksiin ja viihteellisiin show-keikkoihin. Valtakunnallisen konserttikalenterin perinteisen paperiversion lisäksi julkaistaan sähköinen sovellus, jota voi selata ajasta ja paikasta riippumatta millä tahansa käytettävissä olevalla selaimella. Sähköinen kalenteri löytyy myös englannin- ja ruotsinkielisenä versiona.
Lämpimästi tervetuloa konsertteihimme ja tapahtumiimme! Katso ajankohtaiset tiedot: konserttikalenteri.puolustusvoimat.fi
16
www.puolustusvoimat.fi/sotilasmusiikki www.puolustusvoimat.fi/sotilasmusiikki