Ulkokorvan tulehdus

Kirjoittanut ELL Nina Mahlanen, Eläinklinikka Peninkulma, Vantaa

Cockerspanielit ry ja Springerspanielit ry järjestivät yhdessä Teamsin välityksellä avoimen webinaarin aiheesta korvatulehdus, huulipoimutulehdus ja muut paikalliset tulehdukset. Webinaari oli ensimmäinen näiden yhdistysten jalostustoimikuntien yhdessä järjestämä webinaari. Luennoitsijana oli eläinlääkäri Nina Mahlanen, joka vuosia paneutunut tähän aihepiiriin. Webinaari saavutti suuren suosion, ja osallistujia oli yli sata. Alla Nina Mahlasen artikkeli korvatulehduksista.

Ulkokorvantulehdus on tavallinen vaiva. Yli 16 % koirista sairastaa korvatulehduksen elämänsä aikana. Jos koiralla on jokin altistava ihosairaus, voi korvatulehduksia esiintyä toistuvasti. Atopiasta ja allergioista kärsivistä koirista jopa 80 % sairastaa myös toistuvia korvatulehduksia muiden allergisten iho-oireidensa lisäksi. Koiralla voi myös olla väli- ja sisäkorvantulehdus.

Tavallisimmin tulehtuneesta korvasta löytyy bakteereita ja/tai hiivaa, mutta nämä eivät koskaan ole tulehduksen varsinaisia aiheuttajia vaan seuraus. Normaalisti ihon immuunivaste pitää iholla elävät mikrobit aisoissa. Ne eivät tartu koiraan mistään, vaan kuuluvat koiran ihon normaaliin mikrobiotaan.

Ulkokorvantulehdukselle altistavat tekijät

Korvatulehduksen onnistunut hoito edellyttää, että tulehduksen syntyyn vaikuttavat kaikki tekijät hoidetaan. Korvatulehduksen taustalla voi olla esimerkiksi vierasesine, atopia, ruoka-aineallergia, korvaan kertynyt erite, jota ei saada puhdistuksella poistettua, korvapunkkitartunta, kilpirauhasen vajaatoiminta jne. Tällöin bakteerit ja/tai hiivat saavat korvassa ylivallan. Ne eivät pystyisi aiheuttamaan sairautta immuunivasteeltaan terveessä korvassa. Lisäksi on olemassa joukko tulehdukselle altistavia tekijöitä, kuten esimerkiksi ulkokorvan rakenne Terve korva, mutta karvat olisi syytä pitää lyhempinä.

ja karvan määrä korvakäytävässä tai sen suulla. Kroonisen korvatulehduksen aiheuttamat muutokset kuten ihon paksuuntuminen ja poimuuntuminen sekä välikorvantulehdus ylläpitävät tulehdusta.

Korvatulehduksen oireet

Tulehtunut korva on kipeä. Eläin ravistelee päätään ja raapii korvaansa. Kipeästä korvasta voi tulla tummaa tai märkäistä eritettä ja korva haisee pahalle. Eläin voi kulkea pää vinossa kipeälle puolelle taipuneena. Korvan koskettaminen tekee kipeää. Joskus korvalehden verisuonet voivat rikkoontua raapimisen ja ravistelun seurauksena, jolloin korvalehteen syntyy pahka, jota kutsutaan verikorvaksi.

Tulehtuneen korvan tutkimus

Korvatulehduksen hoito vaatii eläinlääkärintutkimusta. Korva tähystetään ja korvakäytävästä

otetaan näyte pumpulipuikolla. Tähystettäessä pyritään näkemään niin pitkälle korvakäytävään, että tärykalvon tila voidaan arvioida. Saatu näyte värjätään ja tutkitaan mikroskoopilla. Näin saadaan tietää tulehduksen aiheuttaja. Jos näytteessä on runsaasti bakteereita, näytteestä voidaan tehdä myös bakteeriviljely, jonka tarkoituksena on selvittää, mikä bakteeri on kyseessä ja mikä antibiootti parhaiten tehoaa. Tarvittaessa eläimen korvat huuhdellaan tutkimuksen yhteydessä.

Miksi tulehtunutta ulkokorvaa pitää puhdistaa?

Tervettä korvaa ei tarvitse puhdistaa kuin satunnaisesti. Korva puhdistuu itsestään ja vaikku nousee kohden korvakäytävän suuta, josta se on helppo pyyhkiä pois. Tulehtuneen korvan puhdistaminen on erittäin tärkeää. Paikallisena hoitona käytettävien lääkkeiden on päästävä kosketuksiin korvakäytävän ihon kanssa, jotta ne vaikuttavat toivotulla tavalla. Jotkin lääkeaineet menettävät tehonsa, jos korvassa olevaa märkäeritettä ei poisteta ennen lääkkeen annostelua.

Säännöllistä puhdistamista jatketaan niin kauan, että korvan luonnollinen puhdistuminen palautuu. Pitkään jatkuneen tulehduksen vaurioittamissa korvissa säännöllistä puhdistamista voidaan joutua jatkamaan koko eläimen loppuelämän ajan. Kullekin toistuvia korvatulehduksia potevalle eläimelle on löydettävä sille sopiva yksilöllinen puhdistusväli, joka voi olla esim. 2 kertaa viikossa tai vaikka 2 kertaa kuukaudessa. Säännöllinen puhdistaminen vähentää korvatulehduksen uusimisriskiä.

Puhdistettaessa korvia on tärkeää, että korvahuuhdetta menee syvälle korvakäytävään vähintään 0,5–1 ml. Hiero korvan tyveä hetken ajan, jotta korvanpuhdiste leviää korvakäytävään. Puhdista korvakäytävän suulle noussut vaikku pumpulilla. Toista käsittely päivittäin niin kauan kun vaikkua nousee. Jollei kaikkea vaikkua saada perinteisin konstein poistettua, on syytä suorittaa korvahuuhtelu inhalaatioanestesiassa (video-otoskopia). Tämä siksi, ettei bakteeri/hiivanestettä huuhdella suoraan koiran nieluun ja hengitysteihin. Inhalaatiossa käytettävä intubaatioputki ilmatäytteisine kuffeineen estää nesteen ajautumisen väärään paikkaan. Video-otoskoopin avulla tehty huuhtelu on tehokkain ja tarkin tapa saada kaikki vaikku/tulehduserite poistettua. Laitteen avulla saadaan tarvittaessa huuhdottua myös välikorva ja otettua tarvittavat näytteet tai poistettua karvat ja vierasesineet korvakäytävästä.

Korvatulehduksen hoito

Tulehtuneesta korvasta otetun näytteen perusteella eläinlääkäri valitsee eläimellesi sopivan hoidon ja sen pituuden. Tulehduksen hoito voi aiheuttajasta riippuen kestää viikkoja. Lääkkeinä käytetään paikallisesti korvaan annosteltavia paikallishoitovalmisteita tai huuhteita, joihin on tehty lääkelisäys ja tarvittaessa myös suun kautta annettavaa lääkitystä, jolla pyritään immuunivasteen muuntamiseen ja kroonisten muutosten kehittymisen hillitsemiseen.

Tulehduksen paraneminen on aina syytä varmistaa kontrollikäynnillä. Eläinlääkäri antaa myös ohjeet korvien muuta kotihoitoa kuten puhdistamista varten.