Osallisuutta luonnosta! Green Care -toiminta kehitysvammaistyössä

Page 1

Osallisuutta luonnosta! Green Care -toiminta kehitysvammaistyössä 1


Sisällys 1. Johdanto 2. Mitä Green Care on? 3. Green Care kehitysvammaistyössä

3 4 6

.1. Päivä- ja työtoiminnan rooli osana kehitysvammahuollon kokonaisuutta 3 6 3.2. Green Care vaihtoehtona työ- ja toimintakeskuksissa järjestettävälle työtoiminnalle 8 3.3. Kenelle Green Care -työtoiminta sopii? 9 3.4. Mihin tarpeisiin Green Care -työtoiminta vastaa?

4. Green Care palvelusetelillä hankittavana toimintana

4.1. Palvelusetelin avulla toteutettavaa Green Care -työtoimintaa 4.2. Palveluntuottajalle asetetut vaatimukset

10

12 12 13

5. Green Care -työtoiminta eri vaiheineen

14

6. Green Care kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnassa Keski-Pohjanmaalla 7. Lähteet

18 30

5.1. Toimintaan tutustuminen 5.2. Päätös toimintaan osallistumisesta 5.3. Toiminnan aloittaminen 5.4. Asiakkaan yksilöllinen tukeminen Green Care -työtoiminnan eri vaiheissa 5.5. Työskentelyn päättyessä

14 15 15 16 16


1 | Johdanto Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite, Centriaammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ovat vuosien 2018–2021 aikana toteuttaneet Keski-Pohjanmaalla Euroopan sosiaalirahaston hankkeen Kehitysvammaiset osallisina Green Care -palveluiden kehittämisessä osaksi päivä- ja työtoimintaa. Hankkeessa erityishuollon asiakkaat ovat yhdessä ohjaajiensa ja muiden yhteistyötahojen kanssa kehittäneet arkitoimintansa sisältöjä luontoavusteisten Green Care -menetelmien avulla. Tavoitteena on ollut tätä kautta lisätä asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia, osallisuutta, kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä toimintakykyä. Hankkeen aikana paikallisissa maatilayrityksissä toteutettavaan Green Care -työtoimintaan on osallistunut noin viisikymmentä kehitysvammaista asiakasta. Toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia asiakkaiden sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä. Päivätoiminnan puolelta on tehty retkiä maatiloille ja luontoon liittyviä menetelmiä on tuotu sisälle toimintakeskuksiin myös Selkokieliset heille, joille tiloille lähteminen voi olla tekstit Green Care liian haasteellista. Hankkeessa kehitetyt -toiminnasta löydät toimintamallit jäävät osaksi Soiten kappaleiden alussa kehitysvammahuollon päivä- ja työtoiolevista vihreistä mintapalvelujen palveluvalikoimaa sekä toimintakulttuuria. Tämä opas perustuu laatikoista. hankkeessa tuotettuun tietoon.

3


2 | Mitä Green Care on? Luonto ja siellä liikkuminen tekevät ihmiselle hyvää. Green Care -toimintaan kuuluu paljon erilaista luontoon liittyvää tekemistä. Sen avulla halutaan lisätä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Toiminta voi tapahtua luonnossa, maatiloilla tai puutarhoissa. Sisätiloissa se voi olla esimerkiksi askartelua luonnosta kerätyistä asioista.

Luonnolla on tutkitustikin paljon myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen1,2,3. Se tukee monin tavoin henkistä hyvinvointia, fyysistä terveyttä sekä sosiaalista kanssakäymistä. Luonnossa oleskelulla ja liikkumisella on rauhoittavaa, stressiä ja jännityksiä vähentävää vaikutusta.2,4,5,6 Toisaalta luonto myös elvyttää ja voimaannuttaa sekä auttaa eheyttämään meidän tarkkaavaisuuttamme5,7. Myös ihmisen ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten kanssa toimiminen tekevät hyvää niiden parissa viihtyville ihmisille. Eläinten läsnäololla voi olla tilannekohtaisesti sekä ihmistä rauhoittavia että myönteisesti aktivoivia vaikutuksia.6,7,8

4

Green Care on luonnon hyvää tekeviin vaikutuksiin perustuvaa ammatillista, tavoitteellista ja vastuullista palvelutoimintaa. Sillä pyritään ylläpitämään ja edistämään ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänlaatua. Toiminta sijoittuu usein luontoon, maatilalle tai puutarhoihin, mutta erilaisia luontoelementtejä voidaan hyvin hyödyntää myös kaupunki- ja laitosympäristössä. Green Caren hyvinvointia edistävät vaikutukset syntyvät luonnon elvyttävän vaikutuksen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksen sekä merkitykselliseltä tuntuvien kokemusten ja/tai toiminnan avulla.9,10,11,12 Green Care -palvelutoiminta jakautuu luontovoimaan ja luontohoivaan. Luontovoiman palvelut keskittyvät ennaltaehkäisevään, elämykselliseen, virkistävään ja voimaannuttavaan toimintaan13. Näitä palveluja voidaan hyödyntää muun muassa vapaa-ajantoiminnan, kasvatuksen ja työhyvinvoinnin piirissä11,12,13. Luontohoivaan taas kuuluvat olennaisesti erilaiset terapia-, hoiva- ja kuntoutuspalvelut, joiden tuottajalta edellytetään sosiaali- ja terveysalan koulutusta tai yhteistyötä tämän koulutuksen saaneiden toimijoiden kanssa11,12,14. Luontohoivan palveluiden tarkoitus on vahvistaa asiakkaiden terveyttä, toimintakykyä, osallisuutta ja arjen hallintaa. Jokaisen asiakkaan tavoitteet määritellään yksilöllisesti hänen oman hoito- tai kuntoutussuunnitelmansa pohjalta.11,12 Tässä käsikirjassa keskitytään luontohoivaan ja erityisesti sen tarjoamiin mahdollisuuksiin kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnassa.


GREEN CARE -TOIMINTATAVAN PERUSELEMENTIT JA EDELLYTYKSET 15 oitteellisuus Tav

Green Caretoimintatapa Yhteisö

Toiminta GREEN CARE -palvelu

Ammatillisuus

Luonto

sosiaalinen

fyysinen

psyykkinen

Vastuullisuus

5


3 | Green Care kehitysvammaistyössä 3.1. Päivä- ja työtoiminnan rooli osana kehitysvammahuollon kokonaisuutta Kunnat järjestävät kehitysvammaisten päivätoimintaa ja työtoimintaa. Päivätoiminnassa harjoitellaan arjessa tärkeitä taitoja. Siellä myös harrastetaan monia mukavia asioita – esimerkiksi ulkoilua, kuvataiteita tai leipomista. Työtoimintaan kuuluu erilaisia töitä työ- tai toimintakeskuksessa. Ne voivat olla esimerkiksi erilaisia käsitöitä, keittiötyötä, siivousta, pakkaamista taikiinteistönhuoltoa. Luontoavusteisten menetelmien toimivuudesta on hyviä kokemuksia kaikkien ikäryhmien ja erilaisten kuntoutujien parissa. Toiminnasta on erilaisia sovelluksia myös toimintarajoittei-

6

ta omaaville ihmisille.15 Kehitysvammahuollon piirissä voidaan hyödyntää erilaisia Green Care -sovelluksia sekä päivä- että työtoiminnan asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Keskipohjanmaalaisessa Green Care -hankkeessa on pyritty myös lisäämään kehitysvammaisten asiakkaiden aktiivista roolia omien palveluidensa suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. Kehitysvammaisille suunnattu päiväaikainen kuntouttava toiminta jakautuu päivä- ja työtoimintaan. Päivätoiminta on ennen kaikkea vaikeimmin vammaisille suunnattua virikkeellistä toimintaa. Se tuo arkeen hyviä rutiineja ja sosiaalista vuorovaikutusta sekä auttaa toimintakyvyn ylläpitämisessä. Tavoitteena on mielekkään päiväaikaisen toiminnan ja kuntoutuksen toteuttaminen asiakkaiden tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Osallistumisen määrästä sovitaan asiakaskohtaisesti.16 Työtoimintaan työ- tai toimintakeskuksissa voivat osallistua ne kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset, joiden fyysinen ja psyykkinen toimintakyky mahdollistaa tuetun työllistävän toiminnan. Pidemmän tähtäimen tavoitteena saattaa joissakin tapauksissa olla myös asiakkaan työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Työtoiminnassa työpäivien määrä ja pituus sovitaan asiakaskohtaisesti ja toiminnasta maksetaan työosuusrahaa17.


Päivätoimintaa järjestetään tämän käsikirjan valmisteluhetkellä kehitysvammaisten erityishuollosta säädetyn lain tai vammaispalvelulain perusteella. Työtoimintaa puolestaan järjestetään joko kehitysvammaisten erityishuoltolain tai vanhan sosiaalihuoltolain mukaan. Valmisteilla on uusi vammaispalvelulaki, joka turvaa tarveperusteisesti eri vammaryhmien yhdenvertaiset palvelut ja sen olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Tämän uudistuksen pohjalla on lakiesitys vuodelta 201818. Uusi laki sisältäisi säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Lailla sovitetaan yhteen laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista sekä laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Uudessa laissa säädetään myös vammaisten henkilöiden päiväaikaisesta toiminnasta, mutta työtoimintaa ja työhönvalmennusta koskeva sääntely siirtyy näillä näkymin osaksi sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistusta.

7


3.2. Green Care vaihtoehtona työ- ja toimintakeskuksissa järjestettävälle työtoiminnalle Tässä oppaassa kerromme maatiloilla tapahtuvasta Green Care -työtoiminnasta. Työtehtäviä siellä voivat olla esimerkiksi: • eläinten hoitaminen ja ruokkiminen • karsinoiden ja käytävien puhdistaminen • polttopuiden ja aitausten tekeminen • pihatyöt ja puutarhatyöt Saat tehdä töitä yksin tai yhdessä muiden kanssa. Voit myös itse osallistua tehtävien suunnitteluun.

Green Care -työtoimintaa tarjotaan Keski-Pohjanmaalla toimintakeskuksessa järjestettävän työtoiminnan täydennykseksi tai vaihtoehtona niille kehitysvammahuollon asiakkaille, joille tällainen toiminta soveltuu. Hallinnollisesti se on kuitenkin edelleen osa toimintakeskuksen toimintakokonaisuutta.

8


Hankkeen aikana Green Care -työtoiminta on sijoittunut hoivamaatiloille, mikä on yksi Green Care -palvelutuotannon kuntouttavista ja terapeuttisista muodoista. Toiminta on maatiloilla tapahtuvaa maatilayrittäjien, toimintaan osallistuvien asiakkaiden sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välistä yhteistyötä. Asiakkaiden työnkuvaan voi kuulua esimerkiksi eläinten hoitamista, hoivaamista ja ruokkimista, eläinsuojien siivoamista, polttopuiden ja aitausten tekoa sekä piha- ja puutarhatöitä. Asiakas ja palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä työtehtävät asiakkaan tarpeisiin sopiviksi. Toiminta tukee ja vahvistaa omaa elämänhallintaa ja antaa mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen ja yhteiseen osallistumiseen.

3.3. Kenelle Green Care -työtoiminta sopii? Green Care -työtoiminta voi sopia sinulle, jos: • olet kiinnostunut luonnosta, eläimistä ja työstä maatilalla • pärjäät hyvin muiden ihmisten ja eläinten kanssa • jaksat tehdä töitä puoli päivää tai kauemmin • et ole allerginen eläimille tai heinäpölylle

Green Care -työtoimintaan osallistuvilta on hankkeessa edellytetty kykyä työskennellä toimintakeskusten ulkopuolella ilman henkilökohtaista avustajaa. Tietoa asiakkaan työ- ja toimintakyvystä saadaan parhaiten itse toimintaa kokeilemalla. Ennen toimintaan siirtymistä toimintakeskukset voivat halutessaan järjestää valmennusta, jonka avulla myös voidaan arvioida ja vahvistaa asiakkaan edellytyksiä toimintaan osallistumiseen.

YLEISESTI OTTAEN GREEN CARE -TYÖTOIMINTA SOVELTUU ASIAKKAALLE, JOS HÄN: ▶ osoittaa kiinnostusta GC-toimintaa kohtaan ▶ kykenee tekemään itsenäisen päätöksen osallistumisestaan ▶ kykenee huolehtimaan omista perustarpeistaan ▶ kykenee itsenäiseen työskentelyyn ▶ o maa riittävät kognitiiviset taidot kuten kyvyn ottaa vastaan ohjeita ▶ kykenee riittävän pitkään yhtämittaiseen työskentelyyn (noin puoli päivää tai kauemmin) ▶ omaa toiminnan edellyttämän liikuntakyvyn ▶ o n yhteistyökykyinen, eikä hänellä ole merkittävissä määrin uusien tilanteiden tai ihmisten pelkoja ▶ ei kärsi hankalista allergia- tai astmaoireista

9


3.4. Mihin tarpeisiin Green Care -työtoiminta vastaa?

Green Care -toiminta lisää hyvinvointia. Saat nähdä ja kokea paljon uutta. Tutustut uusiin ihmisiin ja paikkoihin. Saat tehdä tärkeää työtä maatilan tehtävissä ja eläinten parissa. Samalla kuntosi kehittyy ja opit monia uusia taitoja.

HANKKEESSA ESILLE TULLEITA MYÖNTEISIÄ VAIKUTUKSIA ASIAKKAIDEN ELÄMÄÄN OVAT MUUN MUASSA: ▶ vakiintuneista kaavoista irtautuminen ja uskallus kokeilla uusia asioita ▶ elämänpiirin laajentuminen ja sen sisällön monipuolistuminen ▶ u uden roolin omaksuminen muiden kanssa yhdenvertaisena toimijana aidossa työympäristössä ▶ realistisen palautteen saaminen omasta toimintakyvystä ▶ piilevien vahvuuksien löytäminen ja uusien taitojen kehittyminen ▶ fyysisen kunnon ja toimintakyvyn kehittyminen ▶ liikkuvuuden ja tasapainon kehittyminen ▶ jaksamisen lisääntyminen

Keski-Pohjanmaalla Green Care on osoittautunut erityisesti työtoiminnan puolella monin tavoin toimintakykyä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia lisääväksi menetelmäksi. Se lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia ja tuo hyvää vaihtelua työtoimintaviikkoihin. Asiakkaat ovat myös saaneet ottaa aktiivisemman roolin omien palveluidensa suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa. Green Care -menetelmä sopii erityisesti niille asiakkaille, jotka viihtyvät luonnon ja eläinten parissa sekä tarvitsevat enemmän fyysistä tekemistä arkeensa.

▶ unen laadun paraneminen ▶ arjenhallintataitojen kehittyminen ▶ itsenäisemmän ajattelun ja mielipiteiden ilmaisun vahvistuminen ▶ keskittymiskyvyn lisääntyminen ▶ oma-aloitteisuuden ja vastuuntunnon lisääntyminen ▶ merkityksellisyyden tunteen lisääntyminen ▶ itsetunnon ja -luottamuksen vahvistuminen ▶ uusien ystävien saaminen ja sosiaalisten taitojen kehittyminen ▶ käyttäytymishaasteiden väheneminen ▶ o sallisuuden ja yhdenvertaisuuden tunteen lisääntyminen

10


”JOSKUS TÖIHIN LÄHTÖ laiskottaa, mutta kun pääsee tilalle, on mukavaa. Tietää, että töitä pitää tehdä, koska se on tärkeää.” (asiakas)

”TÖISSÄ TULEE HIKI ja työpäivän jälkeen olo usein väsynyt, mutta silloin tietää tehneensä jotakin.” (asiakas)

”HARMITTAA, jos työt jäävät kesken.” (asiakas)

”GREEN CARE -TOIMINNAN myötä opittavat taidot liittyvät kiinteästi itsenäisenä ihmisenä toimimiseen.” (ohjaaja)

11


4 | Green Care palvelusetelillä hankittavana toimintana Yksi tapa järjestää sosiaalija terveyspalveluita on palvelusetelin käyttäminen. Keski-Pohjanmaalla palveluseteliä voi hakea Green Care -työtoimintaan. Toimintakeskuksen ohjaajat voivat auttaa sinua hakemuksen tekemisessä.

Palveluseteli lisää kuntalaisten mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta kunnan oman tarjonnan ulkopuolelta. Jokainen kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se setelin käyttöönsä ja millaisia palveluita se koskee. Ne ylläpitävät myös luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista, joista sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjä voi valita mieleisensä. Palvelusetelin voi saada omalta terveysasemalta, sosiaalivirastosta tai muista kunnan palveluyksiköistä. Nämä tahot antavat myös lisätietoja asiasta.19

12

4.1. Palvelusetelin avulla toteutettavaa Green Care -työtoimintaa

Keski-Pohjanmaalla Green Care -työtoimintaan voi osallistua 1–5 päivänä viikossa maanantaista perjantaihin. Työpäivä kestää 4–6 tuntia. Saat työstäsi työosuusrahaa (Keski-Pohjanmaalla kannustusrahaa). Työnantajasi valmistaa sinulle lounaan tai voit ottaa mukaan omat eväät. Lounaista saat myöhemmin laskun. Muuten toiminta on sinulle ilmaista.

Keski-Pohjanmaalla palvelusetelin käyttämisestä kehitysvammaisten Green Care -työtoimintaan on saatu hyviä kokemuksia. Tätä mahdollisuutta on tarjottu niille toimintakeskusten täysi-ikäisille asiakkaille, joille toiminta on nähty soveltuvaksi.


Edellytyksenä on ollut asiakkaiden halu ja kyky käyttää palveluseteliä tähän toimintaan joko itsenäisesti tai tuettuna20. Keski-Pohjanmaalla asiakas voi osallistua toimintaan yksilöllisen palvelusetelipäätöksensä mukaisesti 1–5 päivänä viikossa (ma–pe) 4–6 tuntia kerrallaan. Hän saa työstään työosuusrahaa (Keski-Pohjanmaalla kannustusrahaa) samoin ehdoin kuin toimintakeskuksessa tapahtuvasta työtoiminnasta. Green Care -palveluntuottaja tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden lounaaseen ja välipaloihin päivän pituuden mukaisesti. Palvelun tilaaja perii tästä asiakkaalta päiväkohtaisen ateriamaksun asiakas- ja palveluhinnaston mukaisesti. Itse Green Care -toimintaan osallistuminen on kuitenkin asiakkaalle maksutonta.20

4.2. Palveluntuottajalle asetetut vaatimukset Green Care -palveluntuottajat ovat yksityisiä sosiaalipalvelujen tuottajia ja heitä koskee näille laissa osoitetut vaatimukset21. Palveluntuottajan velvollisuutena on laadukkaan Green Care -toiminnan järjestäminen ja sen asiakaskohtaisen soveltuvuuden ja toteutumisen arvioiminen. Hänen tulee myös huolehtia siitä, että henkilöstö on perehtynyt Green Care -toiminnan perusteisiin sekä asiakkaiden erityistarpeisiin ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Toiminnan vastuuhenkilön tulee olla sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Kunnat määrittävät omilla alueillaan tarkemmin yksityisiä sosiaalipalveluita tarjoavien yrittäjien vaatimuksista ja velvoitteista. Ne myös valvovat toimintaa yhdessä Aluehallintoviraston kanssa.

13


5 | Green Care -työtoiminta eri vaiheineen Toiminnan aloittaminen

• Green Care -työtoimintaan tutustuminen • Tilavierailu/ kokeilu

• Palvelusetelihakemus • Aloituspalaveri ja työsopimus • Kyytijärjestelyt

Päätös toimintaan osallistumisesta

Hyvä yhteistyö sekä suunnitelmallinen vastuun jakaminen kaikkien asiakkaan kuntoutukseen osallistuvien tahojen kanssa ovat tärkeitä lähtökohtia Green Care -työtoiminnan toteuttamiselle. Tässä kappaleessa kuvataan esimerkinomaisesti Keskipohjanmaalla kehitettyä työtoiminnan mallia toiminnan alkuvaiheista sen päättymiseen.

5.1. Toimintaan tutustuminen Keski-Pohjanmaalla on toimintakeskuksiin nimetty Green Care -vastuuohjaaja, jonka tehtävänä on vastata Green Care -toiminnasta ja siitä

14

• Tutun ohjaajan tuki toiminnan alkaessa • Tiedonsiirto ja tiivis yhteistyö • Toiminnan arviointi Mahdollisuus lopettaa tai vaihtaa työtoiminta halutessaan

tiedottamisesta. He myös ohjaavat asiakkaita toimintaan hakeutumisessa ja toimivat heidän tukenaan koko toiminnan ajan. Toimintakeskuksista järjestetään vastuuohjaajan johdolla vuosittain tutustumiskäyntejä palveluntuottajien luo. Tällä tavoin asiakkaat pääsevät näkemään ja mahdollisuuksien mukaan kokeilemaankin toimintaa. Erityisesti omakohtainen kokeilu tukee päätöstä toimintaan osallistumisesta. Ennen tutustumiskäyntiä asiakkaiden on hyvä saada tutustua päivän ohjelmaan, jotta he tietävät mitä siltä odottaa. Yksilöllisiä vastuuoh-


jaajan kanssa tehtäviä tutustumiskäyntejä tiloille voidaan sopia tarpeen mukaan.

5.2. Päätös toimintaan osallistumisesta Asiakkaan tehdessä valinnan Green Care -toiminnan aloittamisesta, tekee Green Care -vastuuohjaaja hänen kanssaan palvelusetelihakemuksen. Myönteisen päätöksen yhteydessä asiakas saa palvelusetelin käyttöohjeet sekä listan palveluntuottajista. Tämän jälkeen asiakas ottaa itse tai ohjaajansa avulla yhteyttä valitsemaansa palveluntuottajaan sopiakseen Green Care -toiminnan aloittamisesta. Seuraavaksi Green Care -vastuuohjaaja kokoaa aloituspalaverin, jossa laaditaan Green Care -työsopimus sekä toiminnan yksilöllinen toteuttamissuunnitelma asiakkaan omaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan perustuen. Mukana palaverissa ovat asiakas ja hänen lähiomaisensa, ohjaajat toimintakeskuksesta ja mahdollisesta asumisyksiköstä sekä Green Care -palveluntuottaja. Aloituspalaverissa sovitaan yhteisesti asiakkaan työpäivät ja -ajat, käydään läpi hänen työnkuvansa sekä mahdolliset erityistarpeet ja -toiveet. Tässä vaiheessa käydään läpi myös mahdollisiin poissaoloihin sekä loma-aikoihin liittyvät käytännöt. Tapaamisella varmistetaan eri osapuolten yhteinen näkemys toiminnan sisällöstä ja tavoitteista. Samalla voidaan tarkistaa, että palveluntuottajalla on kaikki tarpeelliset tiedot asiakkaasta sekä hänen työ- ja toimintakykyynsä vaikuttavista keskeisistä asioista. Aloituspalaverissa tehtävä työsopimus koskee nimenomaisesti vain Green Care -toimintaa. Asiakas ei ole työsopimuslain alaisessa työsuhteessa palvelun

tuottajaan eikä tilaajaan. Sopimus on kutenkin asiakkaan kannalta merkityksellinen asiakirja, joka myös tukee toimintaan sitoutumista. Green Care -vastuuohjaaja huolehtii aloituspalaverin jälkeen asiakkaan Green Care -työtoimintapäivinä tarvitsemien kuljetusten tilauksesta ja ilmoittaa näiden tarkat aikataulut asiakkaalle ja hänen lähiomaiselleen yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Palvelun tilaaja puolestaan vastaa asiakkaan vakuuttamisesta Green Care -toiminnan ja siihen liittyvien kuljetusten osalta.

5.3. Toiminnan aloittaminen Asiakkaan siirtyessä Creen Care -työtoimintaan on vastuuohjaaja hänen mukanaan tukemassa uuden työn aloittamista. Näin voidaan vielä myös yhdessä varmistaa, että palveluntuottajalla on tiedossaan kaikki tarvittavat tiedot asiakkaasta. Jatkossa asiakas kulkee palveluntuottajan luo itsenäisesti yhdessä sovitun toimintamallin mukaisesti. Green Care -työtoimintapäivissä on hyvä olla selkeä ja suhteellisen pysyvä perusrunko, joka auttaa asiakasta hahmottamaan päivän kulkua ja tapahtumia. Päiväohjelma voidaan myös kirjoittaa ja kuvittaa muistitaululle kaikkien näkyville. Työtehtävät sekä niiden ohjaaminen suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Asiakkaat saavat esittää henkilöstölle myös omia toimintaa koskevia toiveitaan. Asiakkaiden näkökulmasta on tärkeää, että tehtävät ovat aitoja tilan arkeen liittyviä työtehtäviä, mutta näiden ohella voidaan toteuttaa muutakin työkykyä ylläpitävää toimintaa. Myös toimintaan liittyvistä turvallisuusnäkökohdista erityisesti asiakkaiden työskennellessä eläinten tai koneiden parissa on huolehdittava hyvin.

15


5.4. Asiakkaan yksilöllinen tukeminen Green Care -työtoiminnan eri vaiheissa Hyvä yhteistyö ja sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä ovat asiakkaan tukemisen kannalta erittäin tärkeässä roolissa koko Green Care -työskentelyn ajan. Myös asiakkaan arjessa voi tapahtua erilaisia muutoksia, joista on hyvä informoida eri toimijoita ja tarvittaessa muokata toimintaa niiden mukaisesti. Green Care -vastuuohjaaja pitää yhteyttä asiakkaisiin, heidän omaisiinsa, palvelutuottajiin, toimintakeskuksiin ja asumisyksiköihin. Erityisesti toiminnan alkuvaiheessa tutun vastuuohjaajan tuki ja läsnäolo on asiakkaalle tärkeä. Myös jatkossa ohjaaja pitää säännöllisesti yhteyttä asiakkaaseen toimintakeskuksessa ja tilakäynneillä. Vastaavasti sekä asiakas, hänen omaisensa että palveluntuottaja voivat olla häneen yhteydessä muulloinkin tarpeen vaatiessa. Palveluntuottaja vastaa koko toiminnan ajan sen suunnitelmallisesta ohjauksesta sekä palvelupalautteen antamisesta asiakaskohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi työnteon lomaan sijoittuvilla arkisilla keskusteluilla ja epämuodollisella kannustavalla palautteella on asiakkaalle tärkeä merkitys. Hankkeen aikana tuli esille asiakkaiden toive saada välillä mahdollisuus myös kahdenkeskisiin keskusteluihin ohjaajien kanssa. Palveluntuottaja kirjaa ylös sovitusti asiakkaiden varaamat ja toteutuneet työtoimintapäivät. Keski-Pohjanmaalla tähän tarkoitukseen on käytetty palse.fi -palveluseteliportaalia. Palveluntuottajan

16

tehtävänä on myös ilmoittaa peruutukset kuljetuksia hoitavalle taholle asiakkaan poissaoloilmoituksen saatuaan. Asiakaskohtaisesti voidaan mahdollisuuksien mukaan miettiä, olisiko palveluntuottajan hyvä olla mukana asiakkaan palvelusuunnitelmien päivittämisessä. Green Care -työtoiminnan tukemiseen liittyy myös useita kuukausittain toistuvia hallinnollisia tehtäviä. Vastuuta näistä voidaan tarvittaessa jakaa toimintakeskuksessa useamman ohjaajan kesken. Tehtäviin kuuluu muun muassa kuljetusjärjestelyiden hoitaminen, toiminnan raportointi, laskutus, työosuusrahojen maksatus ja palvelupalautteiden käsittely.

5.5. Työskentelyn päättyessä Ennen palvelusetelin voimassaoloajan päättymistä on vastuuohjaajan hyvä keskustella asiakkaan kanssa hänen halukkuudestaan jatkaa Green Care -työtoiminnassa. Tarvittaessa palvelusetelille voidaan hakea jatkoa. Joskus asiakas päätyy keskeyttämään toiminnan esimerkiksi elämäntilanteessaan tai terveydentilassaan tapahtuneiden muutosten seurauksena. Tällöin vastuuohjaaja voi yhdessä asiakkaan kanssa pohtia päätökseen johtaneita tekijöitä sekä suunnitella hänen kanssaan vaihtoehtoa toiminnalle. Työtoiminnan irtisanomisajan pituudesta on hyvä sopia yhteisesti ennen Green Care -toiminnan aloittamista. Keski-Pohjanmaalla irtisanominen on sovittu tehtäväksi kirjallisena kaksi viikkoa ennen toiminnan keskeyttämistä. Tämä antaa kaikille osapuolille aikaa rauhassa valmistautua muutokseen.


TAVALLINEN PÄIVÄ MAATILALLA: Kello 8.00–8.30 Taksi vie sinut työpaikallesi

”ASIAKKAALLE GREEN CARE -työtoiminnan alkuvaiheessa annettu tuki voi olla merkityksellistä koko hänen loppuelämänsä kannalta.” (ohjaaja)

Kello 9.00–9.30 Työpaikalla: Aamupala, kahvi ja päivän suunittelu

Kello 9.30–11.00 Työskentely tilan töissä

Kello 11.00–11.45 Lounas ja kahvi

Kello 11.45–13.00 Eläinten hoitoa

Kello 13.00–14.00 Päivä päättyy ja taksi hakee kotiin

17


6 | Green Care kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnassa Keski-Pohjanmaalla ALITALON TILA ▶ Tilan yrittäjä ja ohjaaja: Susanna Hakala-Virkkala ▶ Tilan eläimet: islanninhevonen, amerikanminiatyyrihevonen, aasi, lampaita, kanoja, ankkoja, kaneja ja kissa ▶ Työtoiminnan työtehtäviä: Eläinsuojien siivoamista, eläinten ruokkimista, hevosten ja lampaiden harjausta, talvisin lumitöitä, kesäisin kasvihuoneen hoitoa ja kukkien istuttamista/kastelua. Tilaa ylläpidetään yhdessä asiakkaiden kanssa pienten maalaus- ja rakennustöiden merkeissä, suunnitellaan yhdessä uusia pihaprojekteja pihapiirissä toteutettavaksi. Talviaikana saatetaan esimerkiksi leipoa päiväkahville tai pelailla yhdessä. Tärkeää on myös kiireetön ja mukava ajanvietto sekä yhdessäolo eläinten ja muiden työtoiminta-asiakkaiden kanssa. ▶ Alitalon tila on ollut olemassa 1700-luvulta lähtien ja on jälleen herännyt eloon 2000-luvun aikakauteen. Alitalon tilanpihalle on siirretty ja uudelleen rakennettu Alitalon alkuperäinen hirsiaitta vuodelta 1701 muistona Alitalon tilan juurista.

YHTEYSTIEDOT JA NETTIOSOITE: ▶ Alitalon tila, Alitalontanhua 14, 69600 Kaustinen ▶ Kotisivut: www.alitalontila.com

18

Facebook: Alitalon tila

Instagram: tilan eläinten kuvapäiväkirja @alitalon_tila


KVIKANTIN HOIVA OY ▶ Tilan yrittäjät: Mats Åström ja Annika Prittinen, joilla pitkä kokemus hevosalalta sekä yrittäjänä mutta myös ratsastajana. ▶ Ohjaajat: Yrittäjien lisäksi tallilla työskentelee vastuuhenkilönä sairaanhoitaja Jonte Wigren ja käytännön ohjaustyössä lähihoitaja Jonna Syrjälä. ▶ Tilan eläimet: Kvikantin hoiva toimii ratsutilalla, jossa on hoidossa useita hevosia. Kaikki ratsutilalla asuvat hevoset ovat mukana Green Care -työtoiminnan arjessa omalla panoksellaan. Lisäksi tilalla asuu kolme kissaa, Tuubi, Tappi ja Pauli. ▶ Työtoiminnan työtehtäviä: Tallilla työtehtäviä on monenlaisia kuten tallin siivous, heinien annostelu, hevosten ruokkiminen, hevosten hoito, karsinoiden siivous ja puu- ja metsätyöt. Kesäkaudella kasvihuone työllistää erityisen paljon. ▶ Kvikantin tilalla luonto on lähellä, heti maneesin takana, keittiön ikkunasta näkyvässä maisemassa, tallissa sekä mukana toiminnassa. Kvikantin hoivassa korostuu monipuolinen yhdessä tekeminen, työyhteisöön kuuluminen, uudet kokemukset ja ihmislähtöisyys.

YHTEYSTIEDOT JA NETTIOSOITE: ▶ Kvikantin Hoiva, Seksmannintie 313, 67800 Kokkola ▶ Kotisivut: www.kvikantinratsutila.fi ▶

Facebook: Kvikantin hoiva Oy (@kvikantinhoiva)

19


SPHT SÄTEEN TAIKA ▶ Tilan yrittäjät: Anu Huhta ja Timo Kuoppala ▶ Ohjaajat: Anu Huhta, Janette Makkula ja Sanna Sipi (sosionomi AMK), Jonna Särkilä ja Pirkko Viiperi (sairaanhoitaja), Hilda Nopanen (lähihoitaja) ja Julia Brandt (hevospalveluohjaajaopiskelija) ▶ Tilan eläimet: yhteensä 13 hevosta ja ponia, tallikissat Miina, Estelle ja Kinkeri, belgianjättikanit Neponen ja Pyrstötähti sekä kultainennoutaja Halla. ▶ Työtoiminnan työtehtäviä: tallinhoito ja tallissa tehtävät työt, kuten karsinoiden siivoaminen, tallin siisteydestä ja hevosten hyvinvoinnista huolehtiminen ja hevosten ja ponien hoitaminen. Jokainen työntekijä saa itselleen oman hoitohevosen. ▶ Taika Talli on sosiaalipedagogisen hevostoiminnan palveluja tuottava yritys, jossa sosiaalipedagoginen viitekehys on kaiken toiminnan taustalla. Työtä ohjaavat yhteisöllisyys, vastavuoroisuus, tasavertaisuus ja toivo. Tavoitteena on tarjota ihmisille ympäristö, jossa voi turvallisesti harjoitella elämässä tarvittavia arjen taitoja. Taika Tallilla on helppo kokea onnistumisen elämyksiä ja myös turvallista epäonnistua.

YHTEYSTIEDOT JA NETTIOSOITE: ▶ SPHT Säteen Taika Hietanokantie 33, 67800 Kokkola ▶ Kotisivut: sphtsateentaika.com

20

Facebook: SPHT Säteen Taika/Taika Talli

Instagram: @sateen_taika_talli


Ideoita toteutettavaksi kehitysvammaisten päivätoiminnassa Hankkeen aikana luontoavusteisia menetelmiä on työtoiminnan ohella pyritty hyödyntämään myös toimintakeskusten päivätoiminnassa. Sieltä on tehty retkiä maatiloille ja vastuuohjaajat ovat kehitelleet luonnonelementteihin liittyviä sisältöjä myös heille, joille tiloille lähteminen voi olla liian haasteellista. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä vastuuohjaajien suunnittelemista ja toteuttamista Green Care -tuokioista.

21


Aistirastit Luonto ja toimintaympäristömme on täynnä erilaista käyttövalmista materiaalia. Tässä aisteja stimuloivassa tehtävässä hyödynnetään eri materiaaleihin liittyviä aistikokemuksia. Tuntoaistin avulla eri materiaaleja koskettelemalla voidaan herätellä myös mielikuvia. Suorittaminen voi tapahtua ulkona ja sisällä kaikkina vuodenaikoina.

▶TARVIKKEET Ulkona, mutta soveltaen myös sisällä eri vuoden aikoina ULKONA: ▶▶ ▶ ▶

Kesto: h. Pieniä 1/2–1 hiekkaämpäreitä tai karkkilaatikoita. Vaatii etukäteisvalmisteluja, Läpinäkymätön pussi

▶ 6 –12 kpl luonnosta haettua eri elementtiä: Käpyjä, hiekkaa, multaa, kiviä, havuja, heinää, lehtiä, marjoja, vettä, sammalta

SISÄLLÄ: ▶ Palapelinpalasia, paperisilppua, taikahiekkaa, helmiä, kyniä, teroitin, vettä, piipunkrassia, villalankaa, huovutusvillaa, hiomapaperia, pumpulia, pelinappuloita yms.

22

TOIMINTAOHJE ▶ Ohjaaja on etukäteen etsinyt luonnosta tai muusta toimintaympäristöstä erilaisia erituntuisia materiaaleja. ▶ Hankittu materiaali laitetaan omiin ämpäreihinsä. ▶ Ämpärit asetetaan läpinäkymättömiin kangaspusseihin, jotka voidaan valmistaa ja koristella osallistujien kanssa. ▶ Pussit sijoitetaan etukäteen ohjaajan osallistujien kanssa valitsemaansa suorituspaikkaan. ▶ Kulkureitin tulee olla esteetön ja halittavissa. Esim. Pihapiiri käy hyvin. ▶ Osallistujat kulkevat aistirastilta toiselle. ▶ Osallistuja laittaa kätensä pussiin ja yrittää näkemättä sisältöä arvata mitä pussissa on ja kertoa miltä se tuntuu. ▶ Huhtikuussa idätetään siemen-X:n pari viikkoa valoisassa paikassa. Suihkuta mukuloita muutaman kerran. ▶ Kun idut n. 1 cm pituisia voidaan X:t istuttaa. ▶ Tee astian pohjaan reikä, ylimääräisen veden valuttamiseksi.


▶ Astian pohjalle soraa ▶ Lisää n. 20 cm kerros multaa ▶ Laita siemen-X:t astiaan erille toisistaan. Tavalliseen ämpäriin 2–3 X. ▶ Lisää päälle vielä n. 10 cm multaa ▶ Laita ämpäri valoisaan ja lämpimään paikkaan ▶ Ilmojen lämmettyä voidaan siirtää ulos ▶ Kastele aluksi vähemmän ja varsien kasvettua enemmän ▶ Kun varret n. 10 cm pituisia, lisää multaa niin, että vain latvat pilkistävät. Toista multaus aina kun varret ovat kasvaneet 10 cm, kunnes astia täynnä ▶ Korjatkaa sato reilun kahden kuukauden kuluttua kääntämällä ämpäri ympäri ▶ Valmistakaa herkkuruokaa ▶ Osallistujat kulkevat etukäteen sovitulla reitillä ohjaajan kanssa. Ohjaaja arvuuttelee osallistujalta pussin sisällöstä ja voi esittää aistirasteilla rastiin liittyviä kysymyksiä ▶ H OX! Yhdellä rastilla ämpäri voisi olla molemmissa versioissa tyhjä. ▶ Rastit voidaan rakentaa myös tuoksuille (hajuaisti) ja äänille (kuuloaisti)

23


Maitokärryajokortti Maitokärry on toimintakeskuksen perusajoneuvo. Sillä kuljetetaan ja siirretään tavaroita ja ruokatarvikkeita. Maitokärryllä ajo on mielekästä ja tarpeellista. Se kehittää koordinaatiokykyä, keskittymistä ja on liikuntamuotona erinomainen.

▶ Ympäri vuoden ▶ Ulkona ▶ Kesto: n. 1 h ▶ ratavalmistelut ▶ harjoittelu ▶ ajokoe

TARVIKKEET ▶ maitokärryt ▶ ratamerkit ▶ tarvittaessa ajanottokello

TOIMINTAOHJE ▶ Kokoa ajorata. ▶ Tarkista maitokärryn kunto. ▶ N äytä asiakkaalle ajoreitti ja ajotapa: suoraan, käännökset, peruutus, pysäköinti ▶ Harjoittelu. ▶ Näytä kuorman lastaus ja purku: asettelu, mahdollinen sidonta, kuorman purku ▶ Harjoittelu kuorman kanssa. ▶ Ajokoe. ▶ Maitokärryajokortin luovutusseremonia.

ASIAKASOSALLISUUS ▶ Asiakas harjoittelee maitokärryllä ajamista, kuorman lastaamista ja purkamista. ▶ Asiakas saa liikuntaa ja koordinaatioharjoitusta. ▶ Asiakas nauttii ulkoilmasta.

24


Ruukkupelargonia Pelargonia on vanha perinnekasvi, joka on näyttävä ja helppohoitoinen. Todennäköisesti yksi suomalaisista kesäkukista, monelle tuttu jo entuudestaan. Kukkaa voi kasvattaa ulkona kukkapenkissä tai ruukussa. Usein sitä nähdään myös eteisten ikkunalaudoilla tai esim. sisätiloissa aurinkoisilla paikoilla monenlaisissa väriloisteissa.

▶ Aika / vuodenaika kevät / kesä ▶ Sisällä / Ulkona ▶ Kesto: noin neljä kuukautta.

TARVIKKEET ▶ Kukkaruukku: läpimitaltaan noin 15 cm:ä, kukkamultaa, kasvuravinnetta, kastelukannu, suojakäsineet, likaa ja kosteutta kestävät vaatteet, vettä, valitut kukantaimet.

HUOMIOITAVAA ▶ Projekti on kuukausia kestävä, mutta koko ajan palkitseva. Pelargonian kasvatuksessa lähes jokainen viherpeukalo onnistuu takuuvarmasti, ja värikäs kukka tuo iloa harmaanakin päivänä.

TOIMINTAOHJE ▶ Valitaan tarpeeksi iso saviruukku, koska kasvu on nopeaa. Aluslautanen on tärkeä, jotta liiallinen vesi pääsee valumaan pois ja samalla ravinteikas kasteluvesi on kasvin käytössä estäen kuivumista. ▶ Ruukku täytetään mullalla puoleenväliin. Istutetaan taimi. Painellaan multaa kevyesti, ja jätetään ruukun yläreuna tyhjäksi noin 2 cm:n korkeudelta reunasta. ▶ Myöhemmin voi opetella tunnustelemaan mullan kosteutta ja kuohkeutta kastelun helpottamiseksi. ▶ Liiallista kastelua on vältettävä. Kasvin on annettava imeä käytössään oleva vesi rauhassa loppuun. Ravinnetta lisätään kastelukertojen määrästä riippuen noin 1–2 kertaa viikossa. Kukkaa käännellään auringonpaisteessa, jotta kasvin varsi säilyisi suorana. Mikäli hallaöitä esiintyy, voi pelargonian ottaa yöksi sisälle suojaan.

ASIAKASOSALLISUUS Asiakkaat osallistuvat projektiin omista lähtökohdistaan käsin. Ohjaaja toimii sen mukaan, ja osallistujia on tilanteesta riippuen yksi tai useampia. Kirjoja, kuvia, viittomia jne. käytetään tarvittaessa avuksi. Jokaiselle annetaan oma nimikkokasvi, ja sen istutuksessa ja hoidossa asiakas saa opastusta ja apua koko kasvu- ja kintakauden ajan.

25


Saunavihta Vihta on juhannus saunassa perinne monella. Voit kuivattaa vihtoja ilmavassa ja varjoisassa paikassa talvea varten.

▶ KESÄ / Juhannus– Heinäkuun alku ▶ Ulkona ▶ Kesto: n. 1,5 tuntia ▶ Oksien keruu metsästä ▶ vitsan teko

TARVIKKEET ▶ Koivun oksia 35–40 kpl.

TOIMINTAOHJE: ▶ Kerää metsästä 50cm pituisia koivun oksia 35–40 kpl. yhtä vihtaa varten ja 1 koivunvesa. ▶ K uori koivunvesa ja pehmennä sitä kiertämällä sitä tyvipäätä kohti. ▶ L ado puolet oksista yksi kerrallaan kimpuksi lehden harmaa puoli ulospäin. Lehden nurja puoli on karheampi, joten se ei tartu ihoon kiinni.

▶ Koivun vesa tai narua

▶ Puolet oksista on ladottu niin käännetään kimppu ja ladotaan toinen puoli.

▶ puukko

▶ Riivi lehdet pois kahvan kohdalta.

HUOMIOITAVAA

▶ Pujota vitsas tyviosan läpi. Kierrä simpukaksi ja kiristä. Jatka vitsaksella tyveä kohti ja tee toinen panta ja ripustamista varten lenkki. Sitomisessa voi käyttää narua tai jopa nippusidettä.

▶ Oksien katkominen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, joten täytyy muistaa kysyä maaomistajalta lupa.

▶ Tasoita kahva päätä puukolla.

▶ parhaan vihdan saa Rauduskoivusta. ▶ Vihdan voi kääriä myös muovikelmuun ja pakastaa, joten voi myöhemminkin nauttia vihtomisesta.

26

ASIAKASOSALLISUUS ▶ Asiakas voi nauttia metsässä liikkumisesta ja ulkoilmasta. ▶ Asiakas voi osallistua vihdan tekemiseen kykyjensä mukaan.


Marjanpoiminta Syksyllä luonto tarjoaa antimiaan. Luonto on kaunis runsaine väreineen. Marjat odottavat poimijoitaan. Marjoista voi valmistaa marjapiirakkaa, smoothieita yms. muita herkkuja.

TOIMINTAOHJEET ▶ SYKSY ▶ (ELO–SYYSKUU) ▶ ULKONA ▶ kesto: 2 h ▶ marjojen siivous 1–2 h

TARVIKKEET ▶ ämpäri ▶ poimuri

▶ Tehdään eväät, otetaan varusteet esille. Kerro jollekin läheisellesi, minne olet menossa ja ota puhelin ja kyypakkaus mukaan. Voit tarvittaessa merkata reittisi esimerkiksi värikkäällä nauhalla. Laita jokin värikäs asuste esimerkiksi punainen pipo, koska metsästyskausi on alkanut. Marjanpoiminta voi alkaa. ▶ Marjaretken jälkeen alkaa marjojen perkaus. Peratut marjat pakastetaan tai valmistetaan esimerkiksi marjapiirakka.

▶ verkkohattu ▶ kumisaappaat ▶ ulkoilupuku ▶ Lisäksi on hyvä ottaa mukaan vesipullo, eväät ja kyypakkaus.

ASIAKASOSALLISUUS Asiakkaat osallistuu marjojen keruuseen, perkaukseen sekä marjojen säilömiseen ja leipomiseen.

27


Hevosajelu Yhteistyössä Kpedun hevosopettajien ja opiskelijoiden kanssa sovitaan silloin tällöin kärrytreffit. Kaikki voivat osallistua (paitsi allergikot), pyörätuolilla liikkuvat nostetaan kyytiin. Vuodenajalla ei väliä, kunhan vaatteita löytyy. Maailma on aina hitusen verran parempi paikka hevosen kyydistä katseltuna, oli talvi tai kesä.

▶ Kaikki vuodenajat ▶ Ulkona ▶ Kesto: n. tunti

TARVIKKEET ▶ Naapurin kiltti Suomenhevonen ▶ Pumpuliranteinen kuski ja vänkäri ▶ Isot kärryt, mihin mahtuu paljon kavereita ▶ Lämmintä vaatetta ja hyvä fiilis

28

TOIMINTAOHJE ▶ Aamunavauksessa kerrataan turvallisuusohjeet, muistellaan viittomat ja aloitetaan fiilistely. ▶ Puetaan päälle ja siirrytään ulos odottamaan ja kuuntelemaan milloin kavioiden kopse alkaa kuulua. ▶ Tervehditään kuskia, apulaisia ja ennen kaikkea hevosta ja istuudutaan kyytiin. ▶ Sitten nautitaan liikkeestä, hevosen tuoksusta ja ison eläimen auktoriteetistä, maisemista ja erillaisista äänistä. (Kavioiden kopse, hevosen pärskähdykset) ▶ L opuksi kiitetään voimaannuttavasta kokemuksesta. ▶ R aittiin ilman ja monien aistikokemusten jälkeen on mukava palata sisälle muihin toimiin.


Lantbröd Lantbröd är ett gott bröd, som passar till både vinterns soppor och till sommarens grillfester. Den hårda krispiga ytan, ger brödet mera smak och känns lyxig.

TID ▶ 3 h

GÖR SÅ HÄR

TILLBEHÖR

1. Smula ner jäst i degbunken. Värm vattnet till 37 °C, och lös upp jästen i lite av vattnet. Tillsätt resten av vattnet, salt, rågsikt och kli.

▶ Degbunke ▶ Bakhandduk ▶ Bakplåtspapper ▶ Bakplåt ▶ Kniv

INGREDIENSER

2. Blanda i vetemjöl. Arbeta ihop degen tills den är slät och smifdig. Låt jäsa ca 20min under bakhandduk. 3. Ta upp degen på bakbordet. Dela i 4 delar. och knåda bitarna. Forma dem till ovala bröd och lägg dem på en smord plåt. Skär några snitt med kniv i varje bröd.

▶ 50g jäst

4. Strö över lite mjöl och låt bröden jäsa i 30 min.

▶ 1L vatten

5. Grädda dem i 200 grader mitt i ugnen ca 35 min. Stänk lite vatten i ugnen ett par gånger under gräddningen så får bröden den knapriga ytan.

▶ 1 msk salt ▶ 6dl rågsikt ▶ 1dl grovt rågsikt ▶ ca 18dl vetemjöl

29


7 | Lähteet 1 Green Care Finland ry:n verkkosivut. Vaikuttavuustutkimusta. https://www.gcfinland.fi/green-care-/vaikuttavuus/ 2 Heinsch, M. 2012. Getting down to earth: Finding a place for nature in social work practice. International Journal of Social Welfare 21: 309-318. 3 Sitra & MTT 2013. Keskustelupaperi: Kestävää hyvinvointia luonnosta. http://www.scribd.com/doc/148717783/Keskustelupaperi-Kestavaa-HyvinvointiaLuonnosta-2013-6-12 4 Green Care Finland ry:n verkkosivut. Luonnon terveyttä edistävät vaikutukset. https://www.gcfinland.fi/green-care-/vaikuttavuus/luonnon-terveytta-edistavat-vaikutukset/ 5 Kuuluvainen, V. & Sarén, H. (toim.) 2016. Luonnon hyvinvointivaikutukset – hyödynnä tietoa matkailuliiketoiminnassa. Esite luonnon fyysistä, psyykkisistä ja sosiaalisista hyvinvointivaikutuksista ja niiden mittaamisesta. Mikkelin ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116464/URNISBN9789515885500.pdf?sequence=1 6 Alén, K., Hirvonen, A., Koski, K. & Veteli, H. 2015. 10 syytä valita Green Care -palveluja. Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Agrisociale -hanke. https://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/ attachment/10_syyta_valita_green_care_palveluja_nettis.pdf. 7 Wiens, V. 2018. Pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvointi -hypoteettinen malli. Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta D 1498. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526221403.pdf 8 Green Care Finland ry:n verkkosivut. Eläin rauhoittaa ja aktivoi. https://www.gcfinland.fi/green-care-/vaikuttavuus/luonto-sote-palveluissa/ elain-rauhoittaa-lasnaololla/ 9 Soini, K., Ilmarinen, K., Yli-Viikari, A. & Kirveennummi, A. 2011. Green care sosiaalisena innovaationa suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 76(3):320-330. Julkaisun pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117839

30


10 Soini, K. & Vehmasto, E. 2014. Kohti suomalaista Green Care -toimintatapaa. Teoksessa Vehmasto, E. (toim.) MTT Kasvu 20 - Green Care -toimintatavan suuntaviivat Suomessa, 8–28. http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu20.pdf. 11 Vehmasto, E. 2018. Suomalainen Green Care – LuontoHoivan ja LuontoVoiman palvelut. Teoksessa Vehmasto, E. (toim.) Kehittämiskertomuksia Green Care -koordinaation liepeiltä, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 33/2018, 5–6. Julkaisun pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-598-1 12 Luke, THL ja GCF ry 2018. Suomalainen Green Care – LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Green Care Finland ry. http://jukuri.luke.fi/ bitstream/handle/10024/542460/green-care-tyokirja-2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y 13 Lääperi, R. & Puromäki, H. 2014. Kohti suomalaista Green Care -laadunhallintaa. Teoksessa Vehmasto, E. (toim.) 2014. MTT Kasvu 20 – Green Care -toimintatavan suuntaviivat Suomessa, 49–94. http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu20.pdf 14 Green Care Finland ry:n verkkosivut. Luontohoiva & Luontovoima. https://www.gcfinland.fi/green-care-/luontohoiva---luontovoima/ 15 Green Care Finland ry:n verkkosivut. Mitä on Green Care? https://www.gcfinland.fi/green-care-/ 16 Verneri.net. (2.10.2019). Päivätoiminta. https://verneri.net/yleis/paivatoiminta 17 Verneri.net. (17.9.2020). Työtoiminta. https://verneri.net/yleis/tyotoiminta 18 Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi HE 159/2018. Luku 2 §15 Päiväaikainen toiminta. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180159#idp450296432 19 Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivut. Palveluseteli. https://stm.fi/palveluseteli 20 Soite 2021. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä. Palvelusetelin sääntökirja. Palvelusetelikohtainen osio: Green Care -toiminta. Voimassa 1.3.2021 alkaen. https://palse.fi/page=svc&inst=250000000&orgpalv=20 21 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110922

31



Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.