POHJOLAN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ

POHJOLAN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄN ANTIA NÄYTTEILLEASETTAJAN SILMIN

TEKSTI ja KUVAT Mika Paldanius, koulutuspäällikkö, dosentti, Oamk, projektipäällikkö, Envision-hanke

Olin Pohjolan Bioanalyytikkopäivässä poikkeuksellisesti näytteilleasettajana esittelemässä Envision-hanketta kahdeksan muun näytteilleasettajan kanssa. Osallistun kaikille luennoille, mutta jätin viimeisen improvisaattoriteatterin numeron väliin. Opintopäivän ohjelmassa oli muun muassa hematologisten potilaiden soluterapiahoitoihin liittyviä asioita, verisyövän diagnoosin tekemiseen liittyvän asiantuntijatyön tärkeydestä, ympäristöystävällisen laboratorion suunnittelusta ja toteutuksesta sekä bioanalyytikkokoulutuksesta.

Syövän immuunihoidoissa potilaan puolustusjärjestelmän solut aktivoidaan toimimaan tehokkaasti syöpäsoluja vastaan. CAR-T-soluterapiahoidolla on saatu hyvät vasteet. Solut valmistetaan yksilöllisesti jokaiselle potilaalle potilaan verenkierrosta kerätyistä omista T-soluista. Erityisesti lymfooma- ja leukemiapotilailla on saatu erittäin hyviä tuloksia. Hoidon kallis hinta ja vakavat haittavaikutukset ovat estäneet CART-T-soluhoitojen yleistymisen. Sytokiinien vapautumisoireyhtymä ja neurologiset haitat ovat tavallisia vakavia haittavaikutuksia, jotka voivat vaatia tehohoitoa.

Oulun ammattikorkeakoulu ja NordLab tekevät tiivistä yhteistyötä sateliittikoulutusryhmien kanssa. Syksyllä 2022 aloittanut satellittikoulutusryhmä koostuu Rovaniemen, Kemin, Kajaanin ja Kokkolan opiskelijoista. Olen itse mukana edellä mainittujen kaupunkien amkien valitsemien edustajien (Kamk, Lapin amk, Centria, NordLab) kanssa seurantaryhmässä, jossa toimin puheenjohtajana.

HUSin ympäristöohjelman tavoitteet ohjaavat päivittäistä työtä. Vuosille 2021–2024 laaditussa ympäristöohjelmassa painotetaan hiilineutraaliutta, resurssiviisasta kiertotaloutta sekä ympäristövastuun huomioimista kaikessa toiminnassa.

Verisyöpäepäilyissä potilaiden oireet ja löydökset ohjaavat toimintaa. Verenkuvassa voi olla monenlaisia löydöksiä. Verenkuvien viitearvojen pitäisi olla valtakunnallisesti samanlaisia, mutta vieläkin voi löytyä päivittämättömiä alueita silloin tällöin. Lapsilla iänmukaisten viitearvojen avulla suunnataan toimintaa diagnoosien ja hoitojen suhteen. Valkosolujen erittelyjakauma ei kuulu normaaliin perusverenkuvaan. Cella Visionin automaattimikroskopiaa käytetään, mutta on ylläpidettävä edelleen manuaalimikroskopian taitoja yllä. Solulaskijoiden sirontakuviot kuuluvat laboratoriohoitajan osaamiseen.

Oulun yliopiston tutkijat löysivät ja liittivät PEPCK-C-puutoksen osaksi ainutlaatuista suomalaista tautiperintöä. PEPCK-C-puutos on harvinainen perinnöllinen aineenvaihduntasairaus, jota esiintyy suomalaisväestössä suhteellisesti enemmän kuin muissa väestöissä. Verensokerit laskut ovat yleisiä taudin vakavissa muodoissa.

Journal of Inherited Metabolic Diseases -lehdessä on julkaistu tutkimus, jossa oli mukana 24 suomalaista potilasta (21 lasta ja 3 aikuista). Potilailla todettiin geeni- tutkimuksilla varmennettu PEPCK-C-puutos. Peittyvästi periytyvä tauti perustuu virheelliseen geenimuutokseen, joka on peritty molemmilta vanhemmilta. Hiilihydraattien riittävä ja säännöllinen saanti estävät verensokerin laskuja. Hypoglykemiariskin vuoksi vanhempien potilaiden on syytä välttää alkoholia.

Päivän asiantuntijaluennot

• Uutta laboratoriotoimintaa – hematologisten potilaiden soluterapiahoidot: Päivi Myllynen, osastonylilääkäri, NordLab

• Bioanalyytikkokoulutus: Katja Nummilinna, lehtori, tutkintovastaava, OAMK

• Ympäristöystävällinen laboratorio: Päivi Laitinen, dosentti

• Verisyövän diagnoosin tekeminen – asiantuntijoiden yhteistyötä: Eeva-Riitta Savolainen, osastonylilääkäri, professori, NordLab

• PEPCK-C-puutos: uusi vakavia hypoglykemioita aiheuttava suomalaisen tautiperimän aineenvaihduntasairaus: Irina Nagy, apulaisylilääkäri, NordLab

Kippis onnistuneelle päivälle! Kuvassa Mikan lisäksi Sanna Sandström, Pascale Vander Meeren ja Outi Lastumäki.