L O P P U J U L K A I S U : Â R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E | 1
Riistatalouden liiketoimintamallien aktivointihanke 1.1 .2 0 1 6 - 3 1 . 3. 20 1 8 | L O PPUJULKAIS U
2 |
L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E
Esipuhe Riistan taloudellinen hyödyntäminen on noussut keskusteluun niin maanomistajien, metsästysseurojen kuin palveluntuottajien eli riista-alan yrittäjien ja sellaisiksi aikovien keskuudessa. Taloudellisen hyödyntämisen motiivit liittyvät maanomistajien näkökulmasta riistavahinkojen kompensointiin sekä pyrkimyksiin löytää uusia tuottokanavia metsäpääomalle metsien monikäytön kautta. Metsästysseurat puolestaan haluavat varmistaa nykyaikaisen metsästysinfran sekä laadukkaan riistanhoidon jatkumisen metsästysalueilla, joka edellyttää metsästysseuroilta myös taloudellisia resursseja. Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpito puolestaan vaatii ”uusien kivien kääntämistä” tulolähteiden löytämiseksi. Riistasta toivotaan saatavan tuloja jo olemassa olevan yritystoiminnan tukijalaksi sekä uuden yritystoiminnan käynnistäjäksi. Nämä ovat tekijöitä, joita yrittäjät, metsästysseurat, maanomistajat ja julkiset tahot ovat tuoneet esille Riistatalouden liiketoimintamallien aktivointihankkeessa. Kyseistä hanketta ovat toteuttaneet yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö sekä Suomen Hankkeen ydinviesti eri riistakeskus Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisrahaston toimijaosapuolille on seuraava: rahoittamana. Mukana ovat olleet myös Luonnon-ja riistanhoi”Riistan taloudellinen tosäätiö sekä asiantuntijoina Finnhunting Oy sekä Ylä-Tihtarin hyödyntäminen on mahdollista tila. Hankkeen kaikki toimenpiteet ovat keskittyneet edesauttaSuomessa useilla eri maan riistan taloudellista hyödyntämistä eri sidosryhmien näalueilla tavalla jossa hyödyt kökulmasta. Aktivointitoimenpiteiden tueksi on luotu erilaisia jakautuvat kaikille osapuolille mallinnoksia, jotka todentavat riistan (lähinnä hirvieläinten) oikeudenmukaisesti.” taloudellisen arvon valtakunnallisesti ja aluekohtaisesti sekä auttavat toimijoita jäsentämään arvon tulouttamista alueellisesti aina omien metsästysalueiden tasolle asti. Keskeisenä toimenpiteenä ovat olleet myös eri aktivointitilaisuudet, joissa n. 300 eri sidosryhmien edustajaa ovat keskustelleet riistan taloudelliseen hyödyntämiseen liittyvistä teemoista ja osallistuneet jäsentämismallien tuottamiseen omasta näkökulmastaan. Hankkeen toimenpiteistä on julkaistu 15 artikkelia alan johtavissa lehdissä sekä eri sähköisissä viestintäkanavissa niin suomeksi kuin ruotsiksi. Hankkeen julkaisuissa on pääsääntöisesti keskitytty viestimään riistan elämysarvon potentiaalia sekä sen jäsentämistä tuloksi. Keskustelu aiheen ympärillä on ollut hankkeen koko toiminta-ajan erityisen vilkasta. Lukuisat yhteydenotot ja puheenvuorot eri tilaisuuksissa ovat tuoneet aiheen keskusteluun niin metsästäjien, maanomistajien kuin palveluntuottajienkin keskuudessa. Pääsääntöisesti keskustelu on ollut uteliaan positiivista, mutta myös varauksellista suhtautumista on esiintynyt erityisesti maata omistamattomien metsästäjien puolesta. Hankkeen ydinviesti eri toimijaosapuolille on seuraava: ”Riistan taloudellinen hyödyntäminen on mahdollista Suomessa useilla eri alueilla tavalla jossa hyödyt jakautuvat kaikille osapuolille oikeudenmukaisesti.” Riistan taloudellinen hyödyntäminen ei ole uhka suomalaiselle metsästyskulttuurille, vaan yksi kehityssuunta osana yhteiskunnan tulevaisuuden toimintaympäristöä. Projektipäällikkö Tommi Häyrynen (KTM), Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö
L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E | 3
SISÄLLYS Hirvieläinmetsästyksen arvo
4
Kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksien arviointi 8 Julkaisut osana hankkeen toimenpidekokonaisuutta 12 Hankkeen muu toiminta 14
Julkaisun tiedot Kirjoittajat: Tommi Häyrynen Mikael Wikström Hanna Hauvala Kuvat: Rika Nakamura Anu Raulo AdobeStock
4 |
L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E
Hirvieläinmetsästyksen arvo Hirvieläimet tuottavat sekä aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Suoriin hyötyihin kuuluvat liha ja elämykset. L IHA -A R V O
EL Ä MYSARVO
Riistanlihan kysyntä on kasvamassa. Kyseessä on korkealuokkaista, eettistä ja ilmastofiksua lihaa, jota myös metsästystä harrastamattomat kuluttajat haluavat ostaa. Vuonna 2016 tehdyn kyselyn mukaan hirvenlihan keskimääräinen arvo Suomessa oli 9,10 euroa luulliselta kilolta. Valkohäntäpeuran keskimääräinen liha-arvo oli 7,70 euroa kilolta. Metsäkauriin, kuusipeuran ja metsäpeuran liha-arvoa ei ole selvitetty, mutta näiden lihamäärätkin ovat suhteellisen pieniä, koska saalismäärät ovat pienet. Metsästyskaudella 2016–2017 kaadettiin noin 90 000 hirvieläintä Suomessa, joista saatiin noin 7,4 miljoonaa luullista lihaa. Yhteenlaskettu laskennallinen liha-arvo oli noin 66 miljoonaa euroa.
Suomessa on noin 100 000 hirvieläinmetsästäjää, joille metsästyselämykset ovat tärkeitä. Yhä useampi metsästäjä on valmis panostamaan harrastukseensa myös taloudellisesti. Lisäksi metsästyselämyksiä tavoittelevien ulkomaisten metsästysmatkailijoiden määrä on kasvussa. Elämysarvoa voidaan määritellä monella tavalla. Metsästäjien maksuhalukkuutta selvittävien ruotsalaisten tutkimusten mukaan elämysarvo oli vuonna 2005 noin 60 prosenttia kokonaisarvosta ja liha-arvo vastaavasti 40 prosenttia. Hirvikannan hoitosuunnitelman taustaosion mukaan tämä päti myös Suomessa 2013 kun hoitosuunnitelmaa kirjoitettiin. Uusimman ruotsalaisen tutkimuksen mukaan elämysarvo on noussut kahteen kolmasosaan kokonaisarvosta. Tämä tarkoittaa toisin sanoen, että elämysarvo on kaksi kertaa liha-arvoa korkeampi.
L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E | 5
Hirvieläinmetsästyksen hirvitalousaluekohtainen laskennallinen kokonaisarvo tuhatta hehtaaria kohti kaudella 2016 – 2017 (euroa / 1 000 ha).
Hirvieläinsaaliin hirvitalousaluekohtainen tiheys tuhatta hehtaaria kohti kaudella 2016 – 2017 (saaliseläimiä / 1 000 ha).
Tässä selvityksessä käytettiin suhHirvieläinmetsästyksen voidaan ohjata kantaa. Nämä kolme detta 60 prosenttia ja 40 prosenttekijää vaikuttavat suoraan ja osin elämysarvo oli lähes tia, koska viimeisiä ruotsalaisia epäsuorasti mahdollisuuksiin tuottaa 100 miljoonaa euroa tutkimustuloksia ei silloin vielä enemmän lihaa, trofeita ja metsäsmetsästyskaudella ollut julkaistu. Näin ollen, hirvietystilanteita. Selvityksessä käytettiin läinmetsästyksen elämysarvo oli teoreettista mallia, joka perustuu em2016–2017. lähes 100 miljoonaa euroa metpiirisiin tutkimuksiin. Mallinnoksessa sästyskaudella 2016–2017. Hirviekäytettiin hirveä esimerkkinä, mutta läinmetsästyksen yhteenlaskettu kokonaisarvo oli periaatteet ovat samoja muillakin hirvieläimillä. siis noin 166 miljoonaa euroa. Mallissa olosuhteet ovat samoja vuodesta toiseen. Vaihteluja sääolosuhteissa ei siis ole otettu K E I N O J A HI R VIELÄINMETS ÄS TY Khuomioon, ei myöskään sairauksia, loisia, petoja SE N A R V ON NO S TAMIS EK S I tai muuta vaihtelevaa kuolleisuutta kuin metsästys. Hirvieläinkantojen kuolleisuudesta pääosa aiheuHirvikanta tuottaa suurimman taloudellisen arvon, tuu yleensä metsästyksestä. Tämä tarkoittaa sitä, kun kannan sukupuolijakauma on noin 1,2–1,4 että metsästäjät voivat säädellä kantojen kokoa ja lehmää per sonni ja vasojen osuus jäävästä kannasta rakennetta. Säätelemällä kannan tiheyttä, sukupuoon 20 prosenttia. lijakaumaa ja ikäjakaumaa, pitkäjänteisesti vuodesta toiseen samalla tavalla riittävän laajalla alueella,
6 |
L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E
Mahdollinen saalis riippuen kannan tiheydestä, kannan sukupuolijakauman ollessa 1,5 lehmää / sonni ja jäävän kannan vasaosuuden ollessa 20 prosenttia. Alueen biologinen kantokyky (K) on 25 hirveä tuhannella hehtaarilla.
Lehmäkohtainen tuottavuus riippuen sukupuolijakaumasta ja ikäjakaumasta. Suurin lehmäkohtainen tuottavuus saadaan mallin mukaan, kun kannan sukupuolijakauma on noin 1,2 lehmää / sonni ja jäävän kannan vasaosuus on 20 % (15 % vasaosuus antaisi vielä vähän korkeampaa tuottavuutta, mutta hirven hoitosuunnitelman mukaan jäävän kannan vasojen osuus on oltava 20–30 prosenttia).
Lehmäkohtainen tuottavuus kasvaa mitä vähemmän on jätetty vasoja jäävään kantaan. Kannan sukupuolijakaumakin vaikuttaa.
K AN N A N T I HEYS Hirvieläinkanta tuottaa sitä enemmän saalista, mitä tiheämpi kanta on, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Maksimaalinen kestävä verotus, (suurin lukumäärä saaliseläimiä, mitä pitkällä aikavälillä voidaan kaataa kannasta vuosittain) saadaan yleensä kun talvikannan tiheys on noin 50–60 prosenttia biologisesta kantokyvystä. Jos biologinen kantokyky olisi esimerkiksi 25 hirveä tuhannella hehtaarilla (mikä saattaa olla mahdollinen taso Keski-Suomessa), saataisiin suurimman saalistuoton jäävän kannan ollessa noin 16 hirveä tuhannella hehtaarilla. Saalistuotto olisi silloin karkeasti 7 hirveä tuhannelta hehtaarilta.
Tällaisella kannan tiheydellä suhteessa biologiseen kantokykyyn, syntyisi kuitenkin kovempaa kilpailua ravinnosta, jonka takia hirvet olisivat hieman kevyempiä ja myös huonommassa kunnossa, kuin jos tiheys olisi alhaisempi. Näin korkeaa tiheyttä (suhteessa biologiseen kantokykyyn) ei siis ole suositeltavaa. Voidaan olettaa hirvien olevan vielä hyvässä kunnossa, kun kannan tiheys on noin 20–25 prosenttia biologisesta kantokyvystä. Tällaisessa tapauksessa tämä tarkoittaisi noin 5–6 hirveä tuhannella hehtaarilla, joista voitaisiin saada noin 3–3,5 hirveä saaliiksi tuhannelta hehtaarilta.
L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E | 7
Riistaneuvostot päättävät siis siitä, paljonko tuottoa on mahdollista saada eläinkannoista pitkällä tähtäimellä.
KANNAN IKÄJAKAUMA Metsästyskauden jälkeisen kannan vasaosuudella voidaan vaikuttaa kannan keski-ikään ja tuottavassa iässä olevien lehmien määrään. Myös aikuisten valikoivalla verotuksella voidaan ohjata sitä, paljonko on täysikasvuisia eläimiä lisääntyvässä kannassa. K AN N A N S U K UPUO LIJAK AUMA Itse sukupuolijakauma ei vaikuta suoraan lehmäkohtaiseen tuottavuuteen, mutta sukupuolijakauma ja jäävän kannan vasaosuus vaikuttavat lehmien syntymäajankohtaan ja verotuspaineeseen ja täten
lehmien keskimääräiseen ruhopainoon sekä keski-ikään ja näin myös tuottavuuteen. RI I ST ANEUVOST OT AVAI NASEMASSA Suomessa alueelliset riistaneuvostot asettavat hirvitalousaluekohtaiset tavoitteet kantojen tiheydelle, sukupuolijakaumalle ja ikäjakaumalle. Riistaneuvostot päättävät siis siitä, paljonko tuottoa on mahdollista saada eläinkannoista pitkällä tähtäimellä.
8 |
L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E
Kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksien arviointi Kuinka riistan elämysarvoa kyetään muuttamaan tuloksi? Onko oma metsästysalueemme sellainen, josta tuota arvoa voidaan ylipäätään tulouttaa? Nämä ovat kysymyksiä, jotka ovat toiminnan aloittamisen peruslähtökohtia.
L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E | 9
MALLINNOK SE N TARK OITUK SE NA ON: • auttaa osapuolia arvioimaan kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksia omien metsästysalueiden osalta • Jäsentää palvelukokonaisuutta siten, että kaikki osapuolet ymmärtävät palvelujen tuottamisen edellytykset • nostaa esiin kehitettäviä osa-alueita palvelun laadun ja siten arvon kasvattamiseksi • auttaa profiloimaan metsästysalueen arvoa palveluliiketoiminnan näkökulmasta
Riistatalouden liiketoimintamallien aktivointihankkeessa on luotu mallinnos, jolla kyetään arvioimaan kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksia käytännössä. Ilman soveltuvaa toimintaympäristöä riistan taloudellisen arvon tulouttaminen on mahdotonta. Toiminnan osapuolet pystyvät eri kriteerien avulla tarkastelemaan sopiiko alue ylipäätään kaupalliseen metsästykseen tai jos sopii, niin kuinka hyvin. Mallinnoksella on tarkoitus myös nostaa esiin tekijöitä, jotka vaativat korjausliikkeitä, jos kaupallista metsästystä aiotaan tulevaisuudessa toteuttaa. On huomioitava, että metsästysalueistamme ainoastaan osa täyttää laadukkaan kaupallisen metsästyksen toteuttamisympäristön kriteerit, vaikka soveltuvat harrastemetsästykseen kelvollisesti. Mallinnoksen luomisessa on kuunneltu niin metsästyspalveluista kiinnostuneita asiakkaita, maanomistajia, metsästäjiä kuin palveluntuottajiakin. TOT E U T T A M IS MAHD O LLIS UUK SI EN K RI T E E R E I T Ä Mallinnoksessa arvioidaan kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksia seitsemän eri osaalueen kautta. Jokainen osa-alue arvioidaan erikseen käyttämällä kolmeportaista arviointiasteikkoa (toteutuu täysin, vaatii kehittämistä, ei toteudu).
OSA- A L UEET OVAT : 1. METSÄSTYSALUE Metsästysalueen osalta arvioinnin kohteena ovat alueen koko, sijainti, alueen saavutettavuus sekä muoto. Metsästysalueen tulee mahdollistaa kokonsa puolesta riittävän lupamäärän saamisen. Lisäksi käytännön metsästys on pystyttävä järjestämään sujuvasti. Sijainniltaan alueen on oltava helposti saavutettavissa kulkuyhteyksien ja siirtymisten näkökulmista. Yhteislupa-alueen käyttö myös kaupallisten metsästystapahtumien aikana luo paremmat edellytykset kokonaisuuden toteuttamiseksi. Alueen muodon arvioinnissa otetaan kantaa puolestaan metsästysalueen muodon (kapea, leveä) lisäksi maa-alueiden yhtenäisyyteen, joita on lupa käyttää metsästystapahtumissa. Todetut asiat vahvistetaan tarkoituksenmukaisia dokumentteja hyväksikäyttäen alueeseen tutustumisen lisäksi. 2. ALUEEN RIISTAKANTA Riistakannan arvioinnissa keskitytään alueen lajiston lisäksi todentamaan metsästettävän lajin määrää sekä laatua. Tiheyden lisäksi metsästettävää kantaa arvioidaan niin ikäjakauman, naaras-urosjakauman kuin kestävän ja eettisen metsästyksen periaatteiden
1 0 | L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E
näkökulmista. Erityishuomio keskitetään normaalin ”metsästysseurametsästyksen” ja kaupallisen metsästyksen yhteensovittamiseen riistakannan hyvinvoinnin näkökulmasta. Arvioinnin kohteena on myös alueella toteutettava riistanhoito, joka luo osin perustan kannan verotukselle pitkällä tähtäimellä. Samoin kuin alueen koon arvioinnin osalta edellä mainitut asiat todennetaan tarkoitukseen soveltuvien dokumenttien avulla. Näihin kuuluvat riistanhoitosuunnitelma ja sen toteuttaminen, riistalaskennat, riistan seuranta, verotussuunnitelma ja kaatotilastot. 3. MAASTO Maaston osalta arvioinnin kohteena ovat alueen metsäkuvio, metsätyyppi, maatalousmaan tyyppi sekä alueen korkeuserot. Erityisenä painopisteenä on riistan elinympäristön monimuotoisuuden arviointi, jossa tarkastellaan riistan ruokailualueita kesä- ja talviravinnon osalta, suoja- ja makuupaikkojen määrää ja laatua sekä metsästyksen teknisiä
toteuttamismahdollisuuksia passipaikkojen ja mahdollisten korkeuserojen näkökulmista. 4. METSÄSTYSINFRA Tässä osiossa arvioidaan alueen tiestöä, passipaikkoja, riistankäsittelytiloja sekä ruhojen siirtoon liittyviä seikkoja. Tiestöä ja passipaikkoja arvioidaan alueella liikkumisen ja turvallisuuden näkökulmista. Riistankäsittelytilojen käytettävyyttä, laatua ja saavutettavuutta arvioidaan niin ikään suhteessa metsästettävään riistalajiin. Osiossa huomioidaan myös liikkumista rajoittavat tekijät metsästyksen sujuvuuden ja nopeiden siirtymisten osalta. 5. OHEISPALVELUINFRA Oheispalvelujen arvioinnin kohteena ovat metsästystapahtumassa tarvittavat oheispalvelut joita ovat majoitus- ja ruokapalvelut, kuljetuksiin liittyvät palvelut sekä muut mahdolliset palvelut jotka tuovat lisäarvoa asiakkaille. Tällaisia voivat olla mm. metsäkirkko, trofeenäyttely, metsästysmuseo,
L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E | 11
riistaruokia valmistava toimija, ampumarata yms. Oheispalveluja arvioidaan aina suhteessa asiakasryhmään, eri tyyppisillä asiakkailla on eri odotukset esimerkiksi palvelujen laadun osalta. 6. YHTEISTYÖ Koska metsästystapahtumien onnistunut toteuttaminen edellyttää yhteistä tahtotilaa niin maanomistajien, metsästysseuran kuin palveluntuottajienkin puolelta on ensisijaisen tärkeää, että tämä yhteisymmärrys on todettu. Tämä ei tarkoita jokaiseen sivuääneen reagoimista, vaan yhteisen näkymän luomista, jossa kaikki ymmärtävät samalla tavalla mitä ollaan tekemässä ja millä ehdoilla. Arvioinnin kohteena ovat mm. päätöksenteon yhtenäisyys, yhteislupa-alueen käyttö sekä valmius pitkäaikaiseen yhteistyöhön kaikkien osapuolien ollessa tyytyväisiä toimenpiteisiin. Useasti metsästysalueella joudutaan tekemään investointeja esimerkiksi riistakannan hoitotoimenpiteiden tai metsästysinfran osalta. On selvää, ettei investointien tekeminen kertaluonteisesti ja lyhyellä aikavälillä ole perusteltua monessakaan tapauksessa.
7. ASIAKASKOKEMUS Asiakaskokemuksen osiossa arvioidaan edellä mainittuja osa-alueita asiakkaan näkökulmasta. Alueen osalta arvioidaan mm. yleisilmettä, luonnonmukaisuutta sekä sitä kuinka hyvin alue vastaa asiakkaan ennakko-odotuksiin. Riistakannan osalta arvioidaan metsästystilanteiden syntymistä ja kokonaismielikuvaa, joka asiakkaalle syntyy riistan kohtaamisesta. Myös oheispalveluinfran ja itse palvelun laadun merkitys korostuu tässä osiossa. Mallinnoksen avulla pystytään siis arvioimaan kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksia alueellisesti. Demoversion käytettävyyttä on testattu eri tyyppisten metsästysalueiden ristiinarvioinnissa, näin pystytään varmistamaan mallinnoksen luotettavuutta riippumatta arvioinnin tekijästä. Mallin tarkoitus on jäsentää kaupallisen metsästyksen edellytyksiä ja madaltaa toiminnan aloittamisen kynnystä.
12 | L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E
Julkaisut osana hankkeen toimenpidekokonaisuutta Hankkeen julkaisut ovat toimineet keskeisinä viestintätoimenpiteinä koko toiminta-ajan. Julkaisuissa on keskitytty kertomaan hankkeen etenemisestä, havainnoista ja tuloksista kohderyhmille riistan taloudellisen arvopotentiaalin ja sen tulouttamisen näkökulmasta. Vaikka hankkeen tavoitteena on ollut aktivoida riistan taloudellista hyödyntämistä alueellisesti, onvaikuttavuuden maksimoimiseksi valittu valtakunnalliset metsästykseen ja metsäpääoman tuottoonkeskeisesti liittyvät laajalevikkiset julkaisut. Pääjulkaisukanavana on toiminut Suomen riistakeskuksen Metsästäjä-lehti, levikkitutkimuksien mukaan lukijamäärä on lähes puoli miljoonaa.
”Game is a natural resource that also carries significant financial value.”
”Med hjälp av den här modellen kan vi sålades bedöma möjligheterna att realisera kommersiell jakt i Hankkeesta on kirjoitettu 17 julkaisua, kaksi julkaisuaett ilmestyyområde.” hankkeen toiminta-ajan loputtua. Julkaisutahojen kiinnostus riistan taloudellista hyödyntämistä kohtaan on ollut voimakasta, joka kertoo omalta osaltaan aiheen ajankohtaisuudesta ja uutuusarvosta. Julkaisukynnystä on määrätietoisesti pyritty madaltamaan rakentamalla artikkeleista sisällöltään, kuvitukseltaan sekä koko visuaaliselta ilmeeltään kiinnostavia ja mahdollisimman valmiita paketteja. Tämän julkaisutahot ovat kokeneet erityisen tärkeäksi.
L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E | 13 ioida toivoi arv ri istaja aan? Juu maanom ys kohdalt Kuinka edellyt oma lta arvoa nen on ises, palveminnan n tunnistami aa kaupall istajille in riist ipitarvo maanom uroillek tuon dyntää än kesk asta niin metsäst ysse kautta. elle hyö vähintä toiminvoa riist päätöks innan arvo le kuin ua, ämyksen llä ei ylitä nollitajil talo osa toim ysel väli uot säst aika lunt ti. Jos otteen” saatava niin luon . n met pitkällä e mer sä toie ”siv utu nystä, riistasta myy tävä källä tai tämättä sen kyn näy ttele kyseises näy ttele uotsissa dyn en to jää nymi liha on hyö tuot s jää ksi maa ien tiloj Riistan keu ksetta liha taan ryht sta arvo dellinen a mon a koskee dollisuu tön ökulma n jaettava paikalä osa lähes poik sa edellee sesti mah istajan näk ympäris sa. Sam kittävä n uran sekä allis toteutus nkinnas ämyksie stön tuMaanom säst ysse mintam yisesti tulonha metsästysel utisysympäri n vaaien, met kesken. vat erit jossa kokona ellä tulo omistaj vaikutta . Metsäst iden sästykse le n nmaata, kysy mys tällä hetk tuottoa. piirteet asu kka isen met n, kooltaa ympäril a Ahvena aan jo listen lissa on ominais kaupall n ltaa riistan tä void udellist isintamal ta ltua nnä nna talo nnis ä voinom ises aka sove Toim kysy jille myy maa lee riist tekijöist rakentam nomista yspalvelu kasv ussa ysu niin iin niin kin. Muista nti ja taa maa isen metsäst palvelun arvo jakautu kuin metsäst timuks en sijai ntä on rastoltaan a esiin alue ja le Ulkoma unnan sästysnen kysy niin, että elutarjoajal tuod kuin maa eisinä kotimai ä metsästäjäk yhä ltuva met palv tössä astaa lisäksi taja lle, daan kesk syyn sekä sove oltava käy ystä harr mahdolon eisenä tavuus aikana. jonka – kesk Metsäst saavutet ei ole infra, tumien uutos. eikä , joilla räyystapah ispalvelu mää omilla kennem metsästäjiä säst n ohe astustaa la alueilla. isten met an ja sen arvo alue soenemmän uttaa harr in kaupall arvioida ostote ssa innoimil ka hyv span etta utu hall utta ma kuin in Alu en lisu lla, n tote kuitenk avautu ysseuroj s tatuperustee metsäst ykse t ovat metsäst halutaan oittaa myö tyy sen ntiaalia isen Silmä tatalouden e ukseen sen tark en pote iko kaupall , mikä kotimai Harrast riis veltuu sill Myös alue istisesti, vois yisesti ullisesti töksi. uusia real , ollisuuk erki ksi taa laad satsauksia. Erit istajille ympäris oimaan an esim mahd omistajien ia maanom sektorilla. tä arvi toiminta n kehitystoian loudellis u avaa lee kye dyntää laajalla kn kasv niin ma tuottajien kin liitt yvie en lisä tta hyö isuuksia kysynnä uun teid alue lun doll jen nläh mah nnan laat palve n tulo an aihe sseuro ansainta een. riistaka liitt yvie uttavat riist tsästy . ten iden jälk me läin n pite puh Metsään kae jia kui men osalta sti sork nomista ellisesti itaan n liike Erit yise si maa olla alue una lutuhot. eakoulu yötä tarv austa t voivat parhail Yhteist atti kork uttamat ilaid an kuv vahingo yisesti talv on en län amm rakennetaan toim inn uolten erit tekemät ta, joid sä Jyvä sky Ilman sä äviä kin yksi kös modulei toon osap ekin. ärretyksen merkitt in muo tekemäs seu rall a kyetään toim inta a on ymm otenmäärit konsept naa arvo ä ollaan osa lta. kannalt yteen eiden selkeän taa mit laan arvo an tuottam niin maa istajan en tihe hahmot tasolla riist ttömän Maanom aka ntoj . vaikea kuin met tännön kantaa. avu lla i riittämä oajien että riist ehdoilla aan käy inen aastikin lä juur tarj n oim mil akk ttum tävä ä, elun ja arvi avan usei öalan puu llä voim isen ien, palv osa lta. llisen Valitett taan väli in omistaj dyntäm tö eän näk taloude an hyö lla urojenk ja selk ruokairiistan lma ä riist ympäris en avu tiedon säst ysse maksaa näköku ovat osa sta estä a. Niid tulo toiminta isuus in yhä Toinen Modulit per usta eri kaupallisen saatava jo toiminna sti, vaik ka a. Tos mahdoll asta isen tuis on llise tta että suo täm aan . Jos riist Riistalla ksel le t, void mme, taloude aan kuu hyödyn llytystä. sissä itse toteutu uksessa näe saamat kulu arvioim uttamisede ava n osakautta lunsa met an aiheutta olisikin einen tullaan tuotett utote to assa tapa skäy tön riist yksen avu lla ö on kesk täm iylittää moninai ka paljon tuot ovat ava useamm septoin nin metsäst yhteisty ssa hyödyn le silmät aa metsien ista ijoiden kuin kon ksil tä i llise eutt nom Se, . Toim isuu puhua myö ude juur vaik tuotosta et, riippuu maa an talo mahdoll iskuvan ysaluttuminen naisesti ja ttajien ouden tavasta uks kokona alue riist metsäst yön puu eluntuo olen riistatal säskustann yisesti Yhteist jien, palv isuu ksia ylittää sessa. sta erit tumassa lta. sessä. isen met n nom ista jenk in osa ökulma mahdoll nmuodostuk kaupall nna oita uro jan näk a tark niin maa toim inta riistaka arvo uudesta ysse s aalt en ltuv säst liittois myö alue yy , vaa n ntään ointi ei een sove eisiin sekä kuin met se näk entit i kysy oim ista t on, yön arvi tarp sen elem llist uva usta. Tok eisesti arvo een reag ista toim ijoiYhteist tyksen osa ityk ään laad äär t ä ja tiin kesk aan tam un sivu Arvonm ysseura septoin uttavat määräst an talo astelem muodos joka isee at vaik metsäst omista an kon me tark sta. asta riist riistasta iskuvan ttajat, tyvät seik ä kesk itym Toim inn inen kokona tahtotil i. Tätä ökulma eluntuo a– joka isestä täss sti ja ta läjan näk ämiseks jatk in lla kuv mutta niin palv den yhte näk yvä uttamis än on lisä in avu nomista nomista tulo , läpi paltuot nön sept maa maa a esti kau sen . Kon asia kuin käy tän Jyväskyl dellisen toa ja utet tu a telmallis hdistaan miitetään tuman a tuot akesSuu nni sää nnöin tote to tuloutta lla keh lähtöko säst ystapah saatava njak autu men riist iön toeh peli ällä tava udelmet n, Suo ksi arvo an liitt yvät säät selkein säst ys on vaih intia talo taan pinä kyv en lisä eakoulu inta anhoito ea invo ean met enpiteid atti kork a hyv voi tuk n- ja riist Manner-Suo linen sekä toim Vain kork toim amm ava ys nno eet säst saat et. aatt esjois ja Luo oittaa inen met a alueilla, riistasta ollisuud alvelutuotte sen peri asto. kuk sen jota rah n ja velv tust Kaupall misrah ysp essa , nitelma s toiseen lisesti. Kehittä vast uut nan vero metsäst han kke tussuun issa myö seudun on asteen sten hirv ikan töön, myös ten vero aa perintei istettav jalostus 17 men Maa ympäris kaeläin on mon stav isen MISTAJA toiminta uoli lle. sa sork on haa ta, joka MA ANO ikääntym 2 | 16 minen taan tai osap jäsenten toteutta ajan koh jaettavaa eri urojen ysse si yhte metsäst misen takia. rittamisen tarpeek ene en suo llista artai väh elvoitte a taloude Verotusv tuloutta voidaan ydessä
R
ISKÄY NINA IEN MO METS
TTÖÄ
AIK A
JUL KA I SU
J UL KAI SUKA N A V A / KI RJ OI T T AJ A
Nro 2/2016
”Riistatalouteen uutta palveluliiketoimintaa”
Artikkeli, Metsästäjä-lehti / Häyrynen ja Hauvala
Heinäkuu 2016
"Riistasta lisätuloa maanomistajille?"
MHY Keski-Suomen asiakaslehti / Häyrynen
Nro 6/2016
”Kaupallinen metsästys – vaihtoehto yhä useammalle”
Artikkeli Metsästäjä-lehti / Häyrynen ja Wikström
5.7.2016
”Riistan taloudellinen hyödyntäminen”
Artikkeli Maanomistajaliiton uutiskirje / Häyrynen
19.8.2016
"Riistan taloudellinen hyödyntäminen"
Artikkeli Metsäpäijänne / Häyrynen
2.12.2016
"Elämys on saalistakin tärkeämpi"
Artikkeli Maaseudun tulevaisuus / Penttinen ja Häyrynen
Nro 2/2016
"Uusia tuottomahdollisuuksia maanomistajille"
Artikkeli Maanomistaja-lehti / Häyrynen
Nro 1/2017
"Riistatalous – Uutta voimaa metsästysseuroille ja maanomistajille"
Artikkeli, Metsästäjä-lehti / Häyrynen
Tammikuu 2017
"Riistatalous osaksi metsien monikäyttöä – Uudet tuottomahdollisuudet ja niiden käytännön hyödyntäminen"
Artikkeli, Aarre-lehti / Häyrynen
Toukokuu 2017
"Merkittävä taloudellinen arvopotentiaali"
Artikkeli, Jahti / Häyrynen
Nro 6/2017
"Paljon lihaa ja elämyksiä"
Artikkeli Metsästäjä-lehti / Häyrynen ja Wikström
Nro 1/2018
"Riistan elämysarvon muuttaminen tuloksi, käytännön näkökulmia"
Artikkeli, Metsästäjä-lehti / Häyrynen
Nro 1/2018
"Riistassa merkittävä taloudellinen arvopotentiaali"
Artikkeli, Maanomistaja / Häyrynen
Nro 2/2018
"Arvon jakaminen tasapuolisesti"
Artikkeli, Metsästäjä-lehti / Häyrynen ja Wikström
Huhtikuu 2018
Riistan vuoksi -verkkojulkaisu
Häyrynen
uuksia hdollis ttoma TAJILLE o u t Uusia A NOMIS TA RIISTA
LOUS
A OSAN
sä kengis a lapsen omess otsiin. i on Su llisest mme Ru n taloude imaaha mura tämine naapur Rika Naka KUVA rkiksi hyödyn tayksikkö Riistan a esime liiketoimin verrattun
MA
TEKSTI
16
Tomm
i Häyry
nen, KTM,
Jyväs
kylän
ammattiko
oulun
rkeak
2 | 16 MISTAJA MA ANO
Osa edellä mainituista julkaistu myös ruotsiksi.
14 | L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E
Aktivointitilaisuuksista
L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E | 15
Hankkeen muu toiminta TE KN OL OG I AN K ÄYTTÖ Hankkeen viestintämateriaalien tuottamiseen on käytetty hyväksi riistan seurantaan liittyvää tekniikkaa kuten riistakameroita, gps-koiratutkia, kuvauskopteria sekä Gopro-kameraa. Mielikuva kaupallisesta metsästyksestä on pyritty luomaan autenttiseksi dokumentoimalla materiaalia aidoista metsästystilanteista. Teknologian käytöllä on pyritty kuvaamaan myös mahdollisuuksia, joita palvelukokonaisuuden kuvaaminen luo myös oheispalvelujen tuottajille markkinoinnin näkökulmasta.
jakaa tietoa riistatalouden mahdollisuuksista sekä osallistaa toimijoita jäsentämään riistan taloudellista arvoa paikallisesti. Aktivointitilaisuuksien osallistujat ovat osallistuneet myös kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksien arviointimenetelmän kehittämiseen. Menetelmää on edelleen käytetty apuna palveluliiketoiminnan jäsentämisessä kohderyhmien näkökulmasta. Aktivointitilaisuudet on toteutettu pääosin Keski-Suomen alueella ja niihin on osallistunut noin 300 eri sidosryhmien edustajaa. Sidosryhmien henkilökohtainen tapaaminen ja vuorovaikutuksen luominen on koettu tärkeäksi tekijäksi sekä hankkeen toteuttajien että kohderyhmien näkökulmasta.
AK TIVO INTITILAIS UUD ET Sidosryhmien edustajia on tavattu hankkeessa järjestetyissä aktivointitilaisuuksissa, joiden tarkoituksena on ollut
Teknologian käytöllä on pyritty kuvaamaan myös mahdollisuuksia, joita palvelukokonaisuuden kuvaaminen luo myös oheispalvelujen tuottajille markkinoinnin näkökulmasta.
16 | L O P P U J U L K A I S U : R I I S TATA L O U D E N L I I K E T O I M I N TA M A L L I E N A K T I V O I N T I H A N K E
Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpito vaatii ”uusien kivien kääntämistä” tulolähteiden löytämiseksi. Riistasta toivotaan saatavan tuloja jo olemassa olevan yritystoiminnan tukijalaksi sekä uuden yritystoiminnan käynnistäjäksi. Nämä ovat tekijöitä, joita yrittäjät, metsästysseurat, maanomistajat ja julkiset tahot ovat tuoneet esille Riistatalouden liiketoimintamallien aktivointihankkeessa. Kyseistä hanketta ovat toteuttaneet yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö sekä Suomen riistakeskus Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisrahaston rahoittamana. Mukana ovat olleet myös Luonnon-ja riistanhoitosäätiö sekä asiantuntijoina Finnhunting Oy sekä Ylä-Tihtarin tila.