verkkopdf-142011 by Aviisi

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 11. marraskuuta - 14/2011

YKSIN

Kavere YLIOPIS T iden pu u t e va O L L A yliopis iv to -opi skelijo aa monia ita »10

YO-TA

Tamy s ON KOHT uu ALO Kaupp nnittelee m EDARI u akadu lta kam uttoa Viva o VAALIEN puksel li suur le »3 VOITT i n va a l Katari AJAT ivoi ina Las sila sa ttaja. Medis i enite n ääni iinari ä »4-7

SUPER

FOOD-

BAMBU

TEHDA

Aviisi kä missä su vi siellä, pe kasvaa rfood »12

PUOLI VUOTTA KAIVURISSA »22

ALKUPALAT Ajan hermolla OTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

LEIPOMO - KAHVILA

Aarni Korpela

Korpela

Opiskelijat kaikista tuotteistamme

% –15

Aamiainen joka päivä ma - la klo 7 -11 ja su 8 -11 Kotiruokaa joka päivä klo 11 alkaen Meiltä joka päivä paikan päällä leivottua leipää. Päivittäin vaihtuvan noutopöydän antimet runsaalla salaattipöydällä, kotiruoka kotiru ja päivän keitto. Arkiaamuisin edullinen aamiainen. aamiain Tampereen Jäätelötehtaan Jäätelöä, Jäätel Uunituoretta Italialaisia tuoreista pavuista leipää joka päivä! jauhettuja erikoiskahveja.

Aitoleipä, Tammelan Puistokatu 30 - 32, Tampere p. 0207-9311 41 • tammela@aitoleipa.fi • www.aitoleipa.fi

Kliininen lääketutkimus silmän toiminnallista Tiina Heikkilä

heikkonäköisyyttä

Näin on! Kirjoituksia Tamystä

(amblyopia ns.

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

laiska silmä) sairastaville Etsimme potilaita kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan masennuslääkkeen tehoa ja turvallisuutta näöntarkkuuden parantamiseen amblyopisessa (toiminnallisessa) heikkonäköisyydessä. Lääkehoidon lisänä käytetään tietokoneohjelmaan perustuvaa harjoitusmenetelmää (tietokonepeli) ja silmän peittohoitoa 10 viikon ajan. Seurantajaksolla tutkimuskäyntejä on kaksi (2). Tutkimuskäyntejä on yhteensä 7, sisältäen veri- ja virtsanäytteitä. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat teille ilmaisia. Potilaiden valinta tapahtuu tutkijalääkärin haastattelun perusteella. Tutkimuksen toimeksiantajana toimii Hermo Pharma Oy. Saatatte soveltua tutkimukseen, mikäli ¥ olette 18-45 vuotias, ja teillä on todettu silmien taittovirheestä johtuva heikkonäköisyys eli amblyopia toisessa silmässä ¥ olette muuten terve ¥ ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai unilääkkeitä ¥ ette ole raskaana tai imetä ¥ teillä ei ole alkoholin, muiden päihteiden tai huumeiden väärinkäyttöä Tällä ilmoituksella haetaan potilaita Pirkanmaan alueelta. Tutkijoina toimivat silmätautien erikoislääkäri Marja-Leena Latvala ja professsori Hannu Uusitalo. Mikäli olette halukas osallistumaan tutkimukseen tai haluatte siitä lisätietoja, voitte ottaa yhteyttä tutkimushoitajaan arkisin (klo 8-16) puhelinnumeroon 046 525 7663 tai sähköpostiosoitteella amblyopia@finnmedi.com.

Näppäilijä voittaa aina

ari vuotta sitten ajatus kokouksesta, jossa kaikki lukevat materiaalit sähköisesti läppäriltä, tuntui huvittavan propellipäiseltä. Nykyäänkään näin ei tehdä, mutta yhä useammin yli puolet näppäilee kokouksessa läppäriään. Koneen näppäily kokouksessa on sosiaalisesti hyväksyttävämpää kuin lehden lukeminen. Näytöllä voi ajatella olevan kokousmateriaaleja, vaikka todellisuudessa ainakin välillä kaikki facebookkaavat ja seuraavat uutissivuja. Kun istuu monessa kokouksessa, ei voi jatkuvasti olla asiasta kiinnostunut. Koska olemme ihmisiä, ajatus harhailee. Harhailevan ajatuksenkin voi käyttää tehokkaasti, kun on läppäri, jolla hyödyntää yliopistokollegion haun lähestyvä dedis tai vastausta vaativa sähköpos-

2 Aviisi 11.11.2011 !

ti. Tämän vuoksi on hyvä, että voi tuijottaa muutakin kuin paperista esityslistaa. Oma läppäri on kilpailuetu. Tai it-

se asiassa se alkaa olla jo niin normi, että joukosta erottuu läppärittömyyden aiheuttamalla tehottomuudella. Sähköposteihin vastaaminen ajoissa ja pikkujuttujen nopea hoitaminen on huomattavasti helpompaa, kun asian voi näppäillä muun toiminnan ohessa. Aikaisemmin olisin ajatellut, että ainoa syy hankkia läppäri olisi statuksen kohottaminen, mutta läppärillä on ihan todellinen sosiaalinen funktio. Se alkaa olla välttämättömyys, jos aikoo pärjätä hektisessä päällekkäisten suoritusten maailmassa. Tarvittaisiin vain lisää opintotukea, jotta olisi vihdoin varaa ostaa uusi.

Yo-talo rakennettiin Kauppakadulle vuonna 1901 Suomen Yhdyspankin toimitilaksi. PIAN 45-VUOTIAS Ylioppilastalon virallisia avajaisia Tamyn kotipesänä juhlittiin helmikuussa 1967. Seppo Honkanen

Valistuneet veikkaajat

Pääkirjoitus

PALSTALLA SELVITETÄÄN ylioppilaskunnan tyyppien KANTA POLTTAVIIN PUHEENAIHEISIIN.

KIRJOITTAJA ON AVIISIN PÄÄTOIMITTAJA

PITÄISIKÖ SUOMEN OMA-ALOITTEISESTI VÄHENTÄÄ HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ EU-SUUNNITELMIA ENEMMÄN?

KYLLÄ

60%

sillä länsimaat ovat historiallisesti hyötyneet ilmastonmuutosta aiheuttavasta teollistumisesta eniten.

Suomen olisi hyvä vähentää päästöjä suunniteltua enemmän, mutta tätä ei pidä tehdä, mikäli siitä seuraa suhteettoman paljon taloudellisia tappioita yrityksille tai valtiolle. EU:n tavoitteet ovat ilman ”ylimääräistäkin” vähentämistä kuitenkin melko kovat, ja jo niihin pääseminen olisi Suomelta hyvä suoritus.

Carl Willandt Ilmastonmuutos on ihmiskunnan tulevaisuuden yhteinen tosiasia. Suomi voisi olla asiassa edelläkävijä. Uskon, että meillä on käytettävissämme sellainen tietotaito ja teknologia, jonka avulla pystymme torjumaan ilmastonmuutoksen ja jopa muuttamaan sen menestystarinaksi, vastuulliseksi kuluttamiseksi.

Mirva Tossavainen Suomen tulee pyrkiä mahdollisimman nopeasti hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Tämä tapahtuu panostamalla rajusti vihreän teknologian kehittämiseen ja tuottamiseen, olemassaolevien ratkaisujen tehokkaalla hyödyntämisellä sekä yhteiskuntasuunnittelun keinoin. Vihreän talouden kentällä on valtavasti työtä tehtävänä. Osan tästä työstä tulee olla suomalaisten erityisaluetta.

Mikko Niemelä Vaikuttaa koko ajan välttämättömämmältä. Keskiluokkainen länsimainen kapitalistiseen tavarantuotantoon perustuva elintaso on liiankin korkea. Vähemmälläkin pärjättäisiin. On solidaarista vähemmän kehittyneitä maita kohtaan alentaa päästöjä länsimaissa,

Tiina Heikkilä Oma-aloitteisuus edesauttaa myös kansainvälisen sopimuksen syntymistä. On syytä näyttää, että tässä ollaan tosissaan.

Juho karvinen Luultavasti on jo liian myöhäistä välttää jonkinasteista ympäristökatastrofia 20–80 vuoden sisään, mutta sen äärimmäisyyden minimoimiseksi kaikkien maiden tulisi muun muassa vähentää kasvihuonekaasupäästöjään aivan helvetisti.

Samuli Kangaslampi

EOS

27.%

On selvää, että Suomen ja muiden maiden pitäisi leikata hiilidioksidipäästöjään todella paljon. Siitä en ole ihan varma, kannattaako Suomen tuhota oma taloutensa yksipuolisilla leikkauksilla, sillä ne eivät vaikuta maailman tilanteeseen mitenkään. Päästöjä pitää leikata porukalla, ei yksin.

Anonyymi

13.%

Suomi ei ole ongelmamaa, vaan oikeat päästöongelmat ovat Kiinassa ja Intiassa. Ei auta leikkiä mannekiinia ja kehua itseään, jos ongelman juurille on toiset tiet. Suomi on jo sitä paitsi ehkä tehnyt liikaakin kilpailukykynsä kustannuksella.

Anonyymi

13.%

eos

kyllä 60.%

yhteensä

27%

Vastauksia

Krista Varantolan (vas.) mielestä

Kalliimmat, mutta sentään pienemmät tilat yo-kunnalle?

alo on eräs keskustan kauneimmista. Rakennus, jolla on historia. Tamy aikoo hylätä sen. Tarkoitan tietysti Kauppakadun Ylioppilastaloa ja sitä, että ylioppilaskunta tahtoo muuttaa kampusalueelle ensi kesänä. Koska olen vanha jäärä, minulla on vanhan jäärän asenne. Vastustan muutosta – tai jos en muutosta, niin ainakin muuttoa. Älkää silti käsittäkö väärin. Ylioppilaskunnan tilojen looginen sijainti olisi myös minun mielestäni kampusalueen kupeessa, ei keskustan länsilaidalla. Mutta se ei tarkoita, että Yo-talolta kannattaisi lähteä suin päin lätkimään. Ennen muuttopäätöksen tekemistä kannattaa pohtia asiaa huolellisesti. Todella huolellisesti.

4) Persoonallisuus. Tamyn 86-vuotisjuhlia vietettiin marraskuun alussa ravintola Yo-talon sijaan Bricksin peräbaarissa. Koska vain harvalla on henkilökohtainen side Bricksin peräbaariin, karkasivat ylioppilaskunta-aktiivit jo alkuillasta juomaan halpaa kaljaa tien toiselle puolelle Vanhaan Monttuun. Ei hyvä.

5) Mobiili maailma. Samaan aikaan, kun yrityksissä uskotaan fyysisen sijainnin merkityksen vähentämiseen, ylioppilaskunnassa ollaan päinvastaista mieltä. Tamy-aktiivit ovat varmoja siitä, että rivijäsenet kokevat toiminnan läheisemmäksi, jos toimisto sijaitsee fyysisesti lähempänä. Väitän, että mobiilissa maailmassa paukkuja kannattaisi suunnata seinien siirtämisen sijaan esimerkiksi etätyömahdollisuuksi1) Hinta. Tampereen kaupunki päät- en parantamiseen. ti luovuttaa Yo-talon ylioppilaskunnan käyttöön vuonna 1966. Ta- 6) Peruuttamattomuus. Jos yliopmy maksaa tiloista erittäin edullista pilaskunta muuttaa pois Yo-talolvuokraa ylioppilastalosäätiölle. Ellei ta, kaupunki keksii keinon purkaa yliopisto heittäydy äärimmäisen hö- Ylioppilastalosäätiö. Keskustassa siveliksi – tuskin! – Tamyn vuokraku- jaitseville hulppeille tiloille on aina lut nousisivat muutossa kampuksel- tarjolla vuokralaisia, jotka ovat valle huomattavasti. Jokainen ylimää- miita maksamaan tiloista kovan raräinen vuokraeuro on pois joko jä- han hintaa. Takaisin ei ole paluuta. senten kukkarosta, ylioppilaskun7) Tilojen koko. Yo-talon kakkoskernan toiminnasta tai molemmista. roksessa riittää neliöitä. Laitan pää2) Toiminta. Opiskelijan näkökul- ni pantiksi, että uudet toimitilat ylimasta lienee jokseenkin samanteke- opistolla olisivat paitsi kalliimmat, vää, pyörittelevätkö ylioppilaskun- myös pienemmät. nan työntekijät ja luottamushenkilöt papereita kampusalueella vai En väitä Ylioppilastaloa täydellisekKauppakadulla. Paljon tärkeämpää si unelmarakennukseksi. Talon katon, millaista toimintaa ja palveluja to kaipaa korjausta. Kesällä Yo-taylioppilaskunta jäsenilleen käytän- lolla on kuuma, talvipakkasella turnön tasolla tarjoaa. Pieniä resurs- han vilpoista. Tilat eivät ole erityiseja ei kannattaisi käyttää seinistä sen käytännölliset, ja vaikka ne sijaitsevat Tampereen ydinkeskustasvaan toiminnasta maksamiseen. sa, ne ovat syrjässä yliopiston pää3) Historia. Samaan aikaan, kun Ta- kampukselta. my haaveilee alumnitoiminnan vahMutta Yo-talossa on sielua. vistamisesta, se tahtoo muuttaa pois Jos yliopisto tekee Tamylle tarjojuuri siitä rakennuksesta, johon uksen, josta ei voi kieltäytyä, olen alumneilla on side. Kauppakadul- valmis pyörtämään pääni. Siihen asla aiemmat ikäpolvet ovat politikoi- ti uskon olevani oikeassa. neet, juopotelleet, juonitelleet ja kiristelleet hampaita. Kauppakadulle Mitä mieltä sinä olet? he haluavat kokoontua löysäämään Kommentoi: www.aviisi.fi kukkaronnyörejään, jos he nyt yliaviisi@uta.fi päätään haluavat niitä löysätä.

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Samuli Huttunen 044 3610 219, sivari@ aviisi.fi Kannen kuva Seppo Honkanen, Samuli Huttunen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

Aviisi 11.11.2011 www.a viisi.fi facebook.com/aviisi

Tykkää Aviisista. Facebookissa. • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: edes tamy@uta.fi Avusta FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisia! Jos

AJAN HERMOLLA Ajan hermolla POLKUPYÖRÄT Yliopisto sai kunniamaininnan pyöräilyn edistämisestä Eco2-hankkeen kilpailussa.

Edustajistosta hi vasemmistolaise Poliittiset ryhmät katkaisivat sitoutumattomien nousukiidon edustajistovaaleissa

ampereen ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa ei nähty valtavia mullistuksia. Liikettä kuitenkin tapahtui jonkin verran: enemmistö uuden edustajiston jäsenistä kuuluu poliittisiin ryhmiin. ”Tätä voi pitää pienenä yllätyksenä, sillä viime vuosien yleinen trendi on ollut sitoutumattomien paikkamäärän kasvu”, Tamyn vaaliprojektisihteeri Mikko Niemelä sanoo.

Vaalien suurin voittaja oli Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto Viva, joka sai kolme uutta paikkaa ja on suurin edustajistoryhmä yhdeksällä paikalla. Vasemmisto pärjäsi hyvin myös koko maan tasolla. Vivan ääniharavan Pieta Hyvärisen mielestä vasemmiston valtakunnallinen menestys tekee hyvää yliopistopolitiikalle ja on merkki yleisemmästä poliittisesta suunnasta. ”Vivan hyvää tulosta selittävät tietysti hienot ja monipuoliset ehdokkaat, mutta varmasti myös vivalaisten tehokas toiminta viime vuosina edustajistossa, hallituksessa ja yliopistolla on vaikuttanut. Ehkä merkitystä on myös vuoden aikana velloneella talouskeskustelulla. Moni jakaa vihervasemmalla laidalla näkyneen kyllästymisen rahan valtaan”, Hyvärinen toteaa. Vivan lisäksi paikkoja lisäsivät Luuppi Puolue kahdella sekä Proka ja Vapaaboomarit yhdellä paikalla. ”Luupilla ja Boomareilla oli enemmän ehdokkaita kuin viime vaalissa, joten menestystä tuli”, Niemelä analysoi. Eniten paikkoja menettäneet ryhmät löytyivät sitoutumattomien puolelta. Puhuvat humanistit ja Sitoutumattomat yhteiskuntatieteilijät menettivät molemmat kaksi paikkaa ja Medisiinareiiden paikkamäärä väheni yhdellä. Myös Kokoomusopiskelijat menettivät tuskaisen tarkastuslaskennan jälkeen yhden paikan. ”Kyllä menetys hieman harmittaa, koska se oli niin pienestä kiinni. Vaalityö sujui kuitenkin meiltä hyvin”, Kokoomusopiskelijoiden Ilkka Sasi kertoo. Pienimmällä äänimäärällä valituksi tuli Luuppi Puolueen Kalle Isotalus,

4 Aviisi 11.11.2011

joka keräsi 16 ääntä. Vaalien äänikuningatar oli Medisiinareiden Katariina Lassila peräti 100 äänellä. ”Olen aivan ällikällä lyöty! Kampanjoimme vaaliliiton kanssa ja kehotimme aktiivisesti ihmisiä äänestämään ja vaikuttamaan. Suuri kiitos kaikille äänestäneille”, Lassila kommentoi vaalimenestystään. Vaihtuvuus oli suurta, sillä selkeä enemmistö, 28 edustajaa, valittiin nyt ensimmäiselle kaudelle. Yksiköistä eniten paikkoja haalivat Johtamiskorkeakoulu ja yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Opiskelijamääriin verrattuna paras edustus on lääkisläisillä, kun taas kieli- ja käännöstieteilijöiden sekä informaatiotieteilijöiden tulokset jäivät vaatimattomiksi. Naiset ovat uudessa edustajistossa vähemmistössä. Vaikka Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelijoista 65 prosenttia on naisia, edustajistossa heitä on vain 19. Äänestysprosentti laski yhden pro-

senttiyksikön kahden vuoden takaisista huippulukemista ja asettui tällä kertaa 26,5 prosenttiin. Vaikka luku on Tamyn vaalien 2000-luvun toiseksi korkein, jää se alle koko maan keskitason, joka oli 29,6 prosenttia. Äänestysprosentin laskua selittää se, että juuri ennen vuoden 2009 vaaleja tapahtui suuri valmistumisryntäys, ja moni niin sanotuista ikuisuusopiskelijoista poistui rekisteristä. Toisaalta viime vaalien aikaan puuhattiin yliopistolakiuudistusta, joka myös aktivoi ihmisiä. Siihen nähden tämän vuoden äänestysprosenttia voi Niemelän mielestä pitää hyvänä. ”Kyllä minä olen ihan tyytyväinen tulokseen. Nämä olivat mielenkiintoiset vaalit Kekkosineen kaikkineen”, Niemelä toteaa viitaten ääntenvälitystoimistokohuun.

Juho-Matti Paavola

Suurimman vaalivoiton saaneen Vihreän vasemmiston ääniharavaa Pieta Hyväristä hymyilytti.

Keskimääräinen Eetu Edustaja on viidettä vuotta Johtamiskorkeakoulussa opiskeleva 24-vuotias mies, joka valttiin Vivan listalta ensimmäiselle kaudelle edariin Vaalien äänikuningatar oli Medisiinareiden Katariina Lassila peräti 100 äänellä.

Luova tulkinta tilastoista

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 PALKKARIITA Aviisin entinen toimittaja vaatii Tamylta 17 000 euron korvauksia.

hiukan sempi

Komm www entoi .aviis i.fi aviisi @uta .fi

Tilastotietoa uudesta edustajistosta

21 miestä

Nuorin edustaja 20

Fukseja 2, pisimmillään

10. opiskeluvuosi Uusia edustajia 28 Vanhoja edustajia 12

Sasi haluaisi olla yhteys edustajistosta kaupunkiin

Uuden edustajiston paikkajako. Suluissa on ryhmien aiempi paikkamäärä.

Viva, 9 (6) Vapaaboomarit, 6 (5) Vihreä lista, 5 (5) Medisiinarit, 4 (5) Sity, 3 (5) Kok.opiskelijat, 3 (4) Luuppi Puolue, 3 (1) Keskeiset, 2 (2) TASY, 2 (2) Proka, 2 (1) PuHu, 1 (3) Edustajistoon valitut Numero nimen perässä kertoo edustajan henkilökohtaisen äänisaaliin.

19 naista

Vanhin 30

Edustajistoryhmät

ampereen ylioppilaskunnalla on poikkeuksellisen suora yhteys kaupungin tärkeimpiin päättäviin elimiin. Kolmannelle kaudelle edustajistoon Kokoomusopiskelijoiden listalta valitusta Ilkka Sasista, 25, tuli vastikään myös Tampereen historian nuorin kaupunginhallituksen jäsen. Finanssihallintoa ja julkisyhteisöjen laskentatoimea opiskeleva Sasi haluaa toimia suorana kanavana päätöksentekijöihin opiskelijoita koskevissa asioissa. Hänen mielestä ylioppilaskunnan täytyy olla aktiivinen, jos se haluaa saada äänensä kuuluviin. ”Opiskelijoiden pitää olla läsnä niissä pöydissä, joissa asioista päätetään. Jälkeenpäin saa aikaan yleensä vain paljon meteliä.” Opiskelijoille on Sasin mielestä etua siitä, että heillä on edustaja, joka tuntee kaupungin tärkeimmät päätöksentekijät. ”Lopullinen roolini on tulevasta hallituksesta kiinni. Nykyinen puheenjohtaja Ilkka Tiensuu on hyödyntänyt mahdollisuutta aktiivisesti”, aiemmin kaupunginvaltuustossa istunut Sasi sanoo.

1. Ossi Luoma, VB 40 2. Pieta Hyvärinen, Viva 69 3. Katariina Lassila, Medisiinarit 100 4. Hanna Hakko, Vihr 37 5. Tommi Kostilainen, VB 40 6. Tiina Heikkilä, Viva 50 7. Paavo Kytölä, Sity 35 8. Antti Koponen, kok. 39 9. Antti Ronkainen, Viva 49 10. Pyry Jylhä-Vuorio, Medisiinarit 85 11. Tuomas Himmanen, LOOP 35 12. Salla Sinkkonen, Vihr 37 13. Jarkko Louhelainen, VB 32 14. Antti Hiitti, TASY 39 15. Veera Ikkelä, Proka 71 16. Jouni Ovaska, Kesk 32 17. Pyry Urhonen, Viva 47 18. Olli-Jussi Ruotsalainen, VB 31 19. Siina Autio, kok. 36 20. Anne Soinsaari, Vihr 27 21. Kristiina Sippola, Medisiinarit 80 22. Elina Miettola, Viva 44 23. Johannes Lehtinen, Sity 31 24. Piita Kiviaho, Viva 38 25. Terhi Meriläinen, PuHu 50 26. Sanna Kangas, LOOP 27. Annika Palomäki, Vihr 25 28. Antti Johansson, VB 28 29. Jari Järvenpää, Viva 35 30. Ilkka Sasi, kok. 31 31. Julia Johansson, Medisiinarit 40 32. Sanna Marin, TASY 34 33. Jaakko Mustakallio, VB 25 34. Jesse Räsänen, Kesk 28 35. Daniel Helander, Vihr 23 36. Kaisa Immonen, Sity 29 37. Veera Kaleva, Viva 30 38. Jaakko Vuorio, Proka 69 39. Kalle Isotalus, LOOP 16 40. Aino Suonio, Viva 28

Tapahtuu seuraavaksi Uusi edustajisto ottaa komennon järjestäytymiskokouksessa 1.12.2011. Kokouksessa valitaan edustajistolle puheenjohtaja sekä Tamyn hallituksen uusi puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet.

Mitä vittua?

ampereen yliopisto on antanut opetusja kulttuuriministeriön alustavaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan lausunnon, jossa muun muassa on yliopiston kanta opiskelijavalintojen muuttamisesta siten, että yliopiston päävalinnat rajattaisiin ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

Yliopiston rehtori Kaija Holli, entä opiskelija, joka huomaa valinneensa väärän alan? Monet opiskelijat, jotka eivät pääse ensi yrittämällä minne haluavat (esimerkiksi lääketieteelliseen) kuitenkin menevät opiskelemaan jotain muuta (esimerkiksi kemiaa), mikä tukee haluttuja opintoja. Kuinka alaa saa vaihdettua uudessa systeemissä?

Tampereen yliopiston uudistetut tutkinto-ohjelmat ja hakukohteet toivottavasti vähentävät tätä tarvetta huomattavasti. Tokikaan ei eri tieteenalojen välillä ole mahdollista vaihtoja tehdä, eli lääketieteeseen ei voi mennä jatkossakaan muuta kuin lääkiksen valintojen kautta. Toisaalta, jos lähtökohtaisesti ei aiokaan opiskella jotakin tutkintoa, johon hakeutuu, niin onko oikein hakeutuakaan ja viedä joltain toiselta opiskelupaikka? Avoimen yliopiston kautta voi opiskella valmentavia aineita tai valmistautua niihin muutoin. Monilla aloilla ja yliopistoissa opiskelualan vaihto ilman pääsykokeisiin osallistumista on vaikeaa tai käytännössä mahdotonta, aiotaanko tätä korjata?

Aiotaan, ainakin meillä. Eikö uuden järjestelmän seurauksena ole se, että sen sijaan että nuoret tulisivat suoraan lukiosta opiskelemaan, he pitävät useamman välivuoden ennen ensimmäisen korkeakoulupaikan vastaanottoa, jos eivät tule valituksi sille alalle, jolle ensisijaisesti haluavat?

Yksittäisen opiskelijan kohdalla näin voi käydä, mutta jos tarkastellaan kokonaisuutta, ei välivuosien pitäjien pitäisi lisääntyä. Miten uusi järjestelmä vaikuttaa sellaiseen opiskelijaan, joka on opiskellut jotain alaa yliopistolla, jättänyt opintonsa kesken ja siirtynyt työelämään, ja haluaisi palata opiskelemaan yliopistoon?

Jos hänellä on opinto-oikeus jäljellä, hän voi toki jatkaa, vaikka olisi ollut työelämässä välillä. Huomioon on syytä ottaa tutkintoon johtavien opintojen vanhenemissäännöt. Samuli Huttunen

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.11.2011

AJAN HERMOLLA Ajan hermolla MAKSULLISUUS Rehtori Kaija Holli ei kannata lukukausimaksuja ainakaan lähivuosina. Aikalainen 2. 11.

Tuore edustajisto ai jatkaa vanhaan ma

Suoria jäsenäänestyksiä tuskin järjestetään tulevaisuudessakaan. Jäsenmaksujen kasvu jatkune

viisi selvitti, mitkä ovat vastavalitun edustajiston mielestä tulevan edustajistokauden tärkeimmät asiat ja kiistakysymykset. Kysyimme sähköpostilla edustajistoryhmiltä myös mielipiteitä muutamiin esille nousseisiin aiheisiin. Lisäksi tarkastelimme valittujen ehdokkaiden vaalikonevastauksia. Tärkeimmiksi nousevat kysymykset eivät ole yllätyksiä. Meneillään olevaan yliopiston rakenneuudistukseen vaikuttaminen ja opiskelijoiden äänen esilletuonti siihen liittyen ovat tärkeimpien asioiden listalla lähes kaikilla edustajilla. Myös perinteistä opiskelijan taloudellista edunvalvontaa ja hyvinvointia korostetaan. Vain Keskeisten Jesse Räsänen tekee poikkeuksen. ”Tärkein päätös mielestäni on, pannaanko stoppi jäsenmaksun kasvulle vai annetaanko sen vain jatkuvasti nousta”, hän ilmoittaa selkeästi. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys he-

rättää osassa opiskelijoista ärtymystä. Esimerkiksi Aviisin verkkosivuilla on käyty asiasta kiivasta keskustelua. Asia tuskin nousee kuitenkaan esille edustajistossa, sillä kaikki tuntuvat pitävän automaatiojäsenyyttä ainoana tapana varmistaa ylioppilasliikkeen tehokas toiminta. Automaatiojäsenyyttä pidetään myös siinä määrin pysyvänä asiana, että siitä ei edes kysytä vaalikoneessa. ”Kannatamme automaatiojäsenyyt-

”Tärkein päätös mielestäni on, pannaanko stoppi jäsenmaksun kasvulle vai annetaanko sen vain jatkuvasti nousta.”

”Ylioppilaskunnan toimintaedellytykset Tamyn yhteiskunnallinen osallistumi- heikkenisivät ja nen välittömästi opiskelijaa koskevia asioita laajemmin ja jäsenyys erilaisis- edunvalvonta sa järjestöissä on perinteinen kiistakapula. Uusi edustajisto ei tässä asiassa vaikeutuisi ilman eroa edeltäjistään, vaan osallistumisesta ja sen rajoista väännetään peis- automaatiotä jatkossakin. Kielteisesti Tamyn laajempaan yh- jäsenyyttä.”

tä. Ylioppilaskunnan toimintaedellytykset heikkenisivät ja edunvalvonta vaikeutuisi ilman sitä”, perustelee TASY:n Antti Hiitti.

teiskunnalliseen rooliin suhtautuvat ovat useimmiten sitoutumattomia. Jesse Räsänen ”Ylioppilaskuntien sekä ainejärjestöjen tehtävänä on opiskelijan edunvalvonta, ei poliittisten kannanottojen tekeminen”, Luuppi Puolueen Tuomas Himmanen linjaa vaalikonevastauksessaan. Poliittisten ryhmien keskuudessa yhteiskunnalliseen osallistumisen suhteen ollaan hyväksyvämpiä, vaikka sen kohteista ollaan välillä erimielisiä. ”Edunvalvonta ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen politiikan osa-alue, joten myös isoihin poliittisiin kysymyksiin on otettava kantaa”, Vivan puheenjohtaja Milla Jurva kommentoi.

”Ylioppilaskuntien sekä ainejärjestöjen tehtävänä on opiskelijan edunvalvonta, ei poliittisten kannanottojen tekeminen.”

Tuomas Himmanen

Demokraattinen päätöksenteko ja läpinäkyvyys ovat olleet tapetilla, ja suoria jäsenäänestyksiä on ehdotettu keinoksi lisätä kiinnostusta ylioppilaskuntia kohtaan.

Antti Hiitti

Uudessa edustajistossa ajatukseen suorasta demokratiasta suhtaudutaan varauksellisesti. Kiinnostuksen lisääminen edustajistovaaleja kohtaan ja muiden vaikutuskanavien esilletuonti koetaan paremmaksi keinoksi saada jäsenistö mukaan toimintaan. Osa edustajista olisi kuitenkin valmis kokeilemaan äänestyksiä yhtenä keinona. ”Mikäli äänestys on teknisesti mahdollista suorittaa vähäisin kustannuksin, voisi sitä mielestäni kokeilla. Parempi vaihtoehto olisi kuitenkin luoda esimerkiksi ainejärjestökohtaiset ”edarivastaavat”, jotka keskusteluttaisivat ainejärjestöillään tärkeitä asioita ja toisivat täten opiskelijoiden kantaa laajemmin edarin päätöksiin”, PuHun Terhi Meriläinen kertoo.

Tamyn jäsenmaksu noussee kolme eu

Hallituksen esittämä jäsenmaksun korotus 97 euroon johtuu YTHS:n ja SYL:n osuuden kasvusta ja Tamyn henkilöstön p

€

Jos hallituksen esitys menee läpi edustajistossa, pakollinen jäsenmaksu nousee yhteensä 97 euroon. Summa jaetaan Tamyn, YTHS:n ja SYL:n kesken.

6 Aviisi 11.11.2011

Krista Varantolan (vas.) mielestä Helena Kyrki, Anne Kauranen ja Reilu kahvipaketti ovat reilulla asialla.

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 RAHAA ON USA:ssa yli 65-vuotiaiden vauraus on 47 kertaa suurempi kuin alle 35-vuotiaiden. SK 7.11

aikoo malliin

u jatkunee vanhaan malliin. Viimeaikoina Tamyssa on puhuttanut

myös ajatus ylioppilaskunnan toimitilojen muuttamisesta Kauppakadulta kampusalueelle. Idea saa kannatusta uudessa edustajistossa. Muutto kampusalueelle nähdään hyvänä tapana tuoda ylioppilaskunta opiskelijoiden luokse myös fyysisesti, ja moni edustaja olisi myös valmis korottamaan jäsenmaksua muuton takia. ”Tamy olisi varmasti näkyvämpi toimija, jos toimisto siirtyisi kampukselle. Jäsenmaksua voidaan maltillisesti korottaa muuton takia, mutta se ei saa olla ensimmäinen vaihtoehto. Ensisijaisesti pitää yrittää lobata yliopistolta edulliset tilat”, Prokan Veera Ikkelä kirjoittaa. Sähköpostikyselyn ja vaalikonevastausten perusteella uusi edustajisto tuskin muuttaa Tamyn toimintaa järisyttävästi. Ylioppilaskunta jatkaa toimintaansa opiskelijan edun valvomiseksi paljolti samoin keinoin kuin tähänkin asti. Suoria jäsenäänestyksiä ei järjestetä, ja jatkossakin kasvavat jäsenmaksut pysyvät pakollisina. Edustajiston kokouksissa väitellään samantapaisista aiheista kuin aiemminkin. Riviopiskelijan kannalta suurin muutos olisi se, että jos tämä edustajisto saisi yksinvaltaisesti päättää, voisi Tamyssa kohta piipahtaa kahvilla kampusalueella. Juho-Matti Paavola

e euroa

nkilöstön palkkakulujen kasvusta.

Markkanen tyrkyllä SYL:n puheenjohtajaksi Jouni Markkasella on jännät paikat lauantaihin 19. marraskuuta saakka. Silloin ratkeaa, tekeekö Markkanen loikan Tamyn varapuheenjohtasta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajaksi. ”Tähän mennessä olen kiertänyt Vaasassa, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä kuuntelemassa opiskelijoiden mielipiteitää siitä, mihin suuntaan SYL:iä pitäisi kehittää.” Edessä on vielä tiukka kampanjakierros Rovaniemellä, Kuopiossa ja pääkaupunkiseudulla. ”Jos pääsen puheenjohtajaksi, en arkaile mitään”, Markkanen, 24, lupaa. Siilinjärveltä lähtöisin oleva kauppatieteiden ylioppilas kertoo haluavansa SYL:n puheenjohtajaksi, koska opiskelijatoiminta on vienyt hänet täysin mennessään. SYL on Suomen ylioppilaskuntien kattojärjestö, joka edustaa noin 130 000 korkeakouluopiskelijaa.

Urbaania luontoa Tamyn ympäristöpäivillä Tamyn ympäristöpäivät järjestetään tänä vuonna 22.–24. marraskuuta. Tarkoituksena on tarjota uusia näkökulmia kaupunkitilasta ja kaupunkiluonnosta tieteen, taiteen ja toiminnan keinoin. Tarjolla on myös luentoja ja seminaareja, joiden aiheina ovat esimerkiksi liikenteen sosiaaliset kysymykset ja kaupunkitilan vaihtoehtoinen käyttö. Lisäksi ympäristöpäivillä voi osallistua improesityksiin, ottaa kaupunkitilaa haltuun neulegraffiteilla, vaihtaa kirjoja ja muuta tavaraa kierrätyspäivässä, inspiroitua elokuvasta ja kokeilla naurujoogaa. www.tamy.fi/ ymparistopaivat/ohjelma

Jouni Markkanen

Asioiden oikea laita KIRJOITTAJA oN TAMYN VARAPJ. JA TYRKYLLÄ SYL:N PUHEENJOHTAJAKSI 2012

Ymmärretään tarkoitus

len oivaltanut, että opiskelijatoimijoiden ajamat asiat ovat huomattavan lähellä toisiaan riippumatta viiteryhmästä, jota he edustavat. Toisaalta olen huomannut, että suuri osa toimijoista ei tiedosta sitä.

Stereotyyppisesti ainakin teekkarin, oikislaisen ja kylterin

on oltava oikeistolainen porvari, joka kannattaa sumeilematta vapaata markkinataloutta ja rahan valtaa. Toisin sanoen raha on heille se, mikä merkitsee. Toisaalta humanistisilla aloilla nähdään, että ihminen ja yhteisö ovat ratkaisevia asioita, eikä rahalla ole niinkään merkitystä. Elämää katsotaan enemmän humaanien arvojen valossa. Ehkä osittain onkin näin, mutta mielestäni suurin ero on tavassa puhua. Kylterin suusta kuultu sana tehostaminen kuulostaa toiselle kylterille luonnolliselta ja järkevältä asialta, kun taas filosofian opiskelijan korvaan se saattaa kuulostaa moraalittomilta irtisanomisilta vain siksi, että pieni eliitti saa lisää mammonaa. Kun tehostaminen vaihdetaan byrokratian vähentämiseksi ja oikeudenmukaisuuden parantamiseksi, filosofian opiskelija lähtee kannattamaan ajatusta, mutta kylteri alkaa miettiä, mitä tämä ympäripyöreä puppu oikein onkaan. Toisaalta monet yksittäiset termit saattavat aiheuttaa eri viiteryhmissä kylmiä väristyksiä ja voimakkaita tunnereaktioita. Kun joku mainitsi vuosi sitten sanan perustulo, minullakin heräsi ajatus yhteiskunnalle täysin kestämättömästä ratkaisusta, joka vie Suomen toteutuessaan rappioon. Opittuani enemmän aiheesta ja sivuutettuani aiheettoman tunnereaktion huomasin, että perustuloon liitettävät periaatteet – oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus ja yksinkertaisuus – ovat todellakin sellaisia asioita, joita toivoisin meidän sosiaaliturvajärjestelmältämme. Nämä väärinymmärrykset johtuvat mielestäni eri viiteryhmien erilaisista tavoista puhua. Teekkari, oikislainen ja kylteri puhuvat jatkuvasti opinnoissaan ja työssään rahasta, ja siksi keskustelukulttuuri muovautuu rahan pohjalta puhumiseksi. Humanisti puhuu ihmisten arvovalinnoista, ymmärryksestä ja sivistyksestä, joiden takia keskustelukulttuuri muovautuu arvopohjaiseksi. Onkin kyse siitä, että meidän opiskelijaliikkeessä tulee oppia ymmärtämään toisiamme. Kun keskustelemme edustajistossa, hallituksessa tai jossain ihan muualla, kannattaa pitää mieli avoimena ja pyrkiä ymmärtämään se, mitä toinen henkilö todella tarkoittaa. Jos et ole varma, kysy. Kun opimme ymmärtämään toisiamme paremmin, meidän on mahdollista rakentaa yhtenäisempi ja vaikutusvaltaisempi opiskelijaliike. Samalla voimme olla yhä selkeämpi suunnannäyttäjä koko yhteiskunnalle.

Tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita Himo sokeria ja huumeita kohtaan voi olla yhtä kova!

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa.

Sokerista ja rasvasta voi kehittyä kokaiiniin tai heroiiniin verrattava riippuvuus ainakin hiirille, kertoo Iltalehden siteeraama Svenska Dagbladet. Hiirillä tehdyssä kokeessa ruoka sai eläimen palaamaan kymmenen kertaa ruokintaluukun luokse. Kun hiirelle annettiin virvoitusjuomaa vastaavaa sokerijuomaa, hiiri palasi luukulle jopa 44 kertaa. Eikä siinä vielä kaikki. Sokerin ja rasvan yhdistelmä sai hiiret vieläkin holtittomimmiksi. Se sai hiiret palaamaan ruokintaluukulle jopa sata kertaa. Lisäksi hiiret olivat valmiita kävelemään sähköistetyn lattian läpi saadakseen lisää herkkuja. Näin ei koskaan tapahtunut ruoan kanssa. Testien perusteella sokerin ja rasvan himo näyttäisi olevan samaa luokkaa kuin riippuvuus alkoholiin, kokaiiniin tai heroiiniin. ”Yhtäläisyydet ovat silmiinpistävät”, sanoo yhdysvaltalaisen Templen yliopiston professori Sara Ward. Hän on FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.11.2011 Yhdysvaltain johtavia riippuvuustutkijoita.

Yl sä te su yl op

MIKÄ TAMY? SAMULI HUTTUNEN, GRAFIIKKA

Tampereen yliopistolla toimi 37 ainejärjestöä. Ainejärjestöt ovat yhden tai useamman oppiaineen opiskelijoiden perustamia ja toimintaa järjestäviä yhdistyksiä. Ne toimivat saman alan tai yksikön opiskelijoiden edunvalvojana ja edustajana. Ainejärjestöt voivat muodostaa yksikköjärjestöjä.

ILA

EDUSTAJISTORYHMÄT

Pääsihteeri Kati Rajala vastaa ylioppilaskunnan hallinnosta ja taloudesta sekä toimii työntekijöiden esihenkilönä. Pääsihteerin tehtäviin kuuluvat myös ylioppilastalosäätiön isännöitsijän tehtävät.

Hallinto- ja toimeenpanovaltaa Tamyssa käyttää hallitus, jonka edustajisto valitsee kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksen puheenjohtaja on ylioppilaskunnan keulakuva. Hän pitää myös yhteyttä muihin ylioppilaskuntiin ja opiskelijajärjestöihin. Puheenjohtajan lisäksi hallituksessa on 5–7 jäsentä. Jokaisella heistä on omat vastuualueensa. Yhdessä sihteeristön kanssa Tamyn hallituksen jäsenet ajavat opiskelijoiden asiaa muun muassa koulutus- ja sosiaalipoliittisissa sekä kansainvälisyysasioissa.

HALLITUS

6-8

PÄÄSIHTEERI

SIHTEERIT

Aviisia tekee Yo-talon pimeissä kellareissa degeneroituneiden mutanttien joukko, joiden tavoitteena on hullun muinaisen jumalolento Cthulhun valtaan saattaminen.

Sihteerit opastavat erilaisissa asioissa sekä tekevät työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen. Sihteerit hoitavat yhteydenpidon monille eri tahoille, toimivat jäseninä työryhmissä, järjestävät tapahtumia ja koulutuksia ja niin edelleen.

TOIMISTOT OPISKELIJAEDUSTAJAT

100

VALIOKUNNAT

10 Valiokunnat ja jaostot toimivat ylioppilaskunnassa keskustelun areenoina ja asioiden valmistelussa. Valiokunnissa on nimetyt jäsenet, mutta tapaamiset ovat avoimia kaikille lukuun ottamatta talousvaliokuntaa. Hallitus voi pyytää valiokunnilta lausuntoja tarpeellisiksi katsomistaan Aviisi 11.11.2011 asioista.

tä i s t e

AVIISI

Kauppakadulta löytyy Tamyn talous- ja yleistoimisto. Hallinnon opiskelijaedustaja eli Taloustoimisto hoitelee hallopedi on ylioppilaskunnan Tamyn talousasioita. nimittämä opiskelija, joka tuo Taloustoimistossa työskenyliopiston hallintoon opiskelitelevät kassanhoitaja ja joiden näkemyksiä. Opiskelijakirjanpitäjä. Yleistoimisto edustajia on muun muassa palvelee opiskelijoita tieteenalayksiköiden johtokunmonenlaisissa asioissa, kuten nissa ja yliopistokollegiossa. pakettiauton tai kokousOpiskelijat vaikuttavat asioihin huoneen varaamisessa, kaikilla hallinnon tasoilla. Domus-klubin varauksissa sekä opiskelijakorttiasioissa. LEIKKAA POMODORO-OHJEET TALTEEN MYÖHEMPÄÄ KÄYTTÖÄ VARTEN

TA UN SK

yhdessä kaikki Tampereen yliopiston opiskelijat. Tamy toimii opiskelijoiden edunvalvojana opintoja tutkintoasioissa, toimeentulon ja terveyden tiimoilta ja tasa-arvoasioissa. Lisäksi Tamy järjestää jäsenilleen tapahtumia, kulttuuririentoja ja muuta aktiviteettia. Vuonna 2011 Tamyssa on noin 12 000 jäsentä.

EDUSTAJISTO

NY LIO PI ST 12 000 O Tamyn muodostavat

Ylioppilaskunnan edustajistossa on mukana erilaisia poliittisia ja sitoutumattomia ryhmiä.

Ylintä päätösvaltaa ylioppilaskunnassa käyttää 40-jäseninen edustajisto, joka valitaan vaaleilla kahden vuoden välein. Edustajisto valitsee ylioppilaskunnan hallituksen ja päättää Tamyn suurista linjoista.

ERE E

HARRASTEYHDISTYKSET

AINEJÄRJESTÖ

Ta op To as

Tamyn piirissä toimii liki neljäkymmentä harrasteyhdistystä, muun muassa olutseura, roolipeliseura, partio, väittelykerho, saunayhdistys ja kameraseura.

TAM P

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluja yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille.

YTHS

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

ATALPA Atalpa tarjoaa tilat ja välineet Tampereen yliopiston liikuntapalveluille. Atalpasta löytyy myös itsepalvelupesula.

TOAS

NÄIHIN TAMY VAIKUTTAA: Opiskelijaedustajat yliopiston, YTHS:n, Atalpan ja Toasin hallituksissa, neuvottelukunnat, tieteenalayksiköt, Tampereen kaupunki

Mitä ylioppilaskunta tekee? Keitä siinä vaikuttaa, ja mihin se vaikuttaa? Ylioppilaskunnan koukerot hämmentävät opiskelijaa. Aviisi avaa Tamyn toimintaa tällä yksinkertaisella kaaviolla!

Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö Toas tarjoaa opiskelijoille asuntoja.

NÄIHIN SYL VAIKUTTAA: Valtion politiikka, koulutuspoliittinen, sosiaalipoliittinen ja kansainvälinen toiminta, opiskelijakortti- ja opiskelija-alennusasiat

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on opiskelijajärjestö, joka edustaa noin 135 000 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa. SYL valvoo opiskelijan etua valtakunnan tasolla opiskelijaa koskevissa asioissa. SYL:n keskeiset vaikuttamisen alueet ovat koulutuspoliittinen, sosiaalipoliittinen ja kansainvälinen toiminta. SYL hoitaa opiskelijakortti- ja opiskelijaalennusasioita sekä tarjoaa jäsenjärjestöilleen neuvonta- ja tiedotuspalveluita. Lisäksi SYL:ssä paneudutaan tasa-arvoon, ympäristöön ja kehitysyhteistyöhön.

NTA

OPISKELIJAN TAMPERE

Opiskelijan Tampere ry on tamperelaisten opiskelija- ja ylioppilaskuntien sekä Tampereen kauppakamarin yhteistyöhanke. Yhdistyksen alkuperäisenä ajatuksena oli lähentää opiskelijoita ja yritysmaailmaa toisiinsa. Sittemmin palvelutarjonta on laajentunut.

JUVENES

50%

Tamy ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TTYY omistavat puoliksi Juveneskonsernin, jonka toimialoja ovat ravintolapalvelut (lounasravintolat, kahvilat, juhlapalvelu, juhlatilat, kokoustilat ja saunatilat), kirjakauppapalvelut sekä kioskipalvelut. Lisäksi konserniin kuuluu Juvenes Print, joka tuottaa painopalveluja ja kustannustoimintaa.

SYL Suomen ylioppilaskuntien liitto

135 000 OLL Opiskelijoiden Liikuntaliitto

YO-TALO

15%

UTASPORT

Yo-talo on Kauppakatu 10:ssä sijaitseva rockia, poppia, juotavaa ja sen sellaista tarjoava klubiravintola. Yo-talon omistavat Tamy ja sen toimitusjohtaja Timo Isomäki.

UtaSport ry on kaikille Tamyn jäsenille suunnattu liikuntayhdistys, jonka tavoitteena on parantaa ja luoda uusia mahdollisuuksia harrastaa monipuolista kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua sekä tukea matalan kynnyksen liikuntaa. UtaSport järjestää erilaisia kursseja, lajikokeiluja ja liikuntatapahtumia.

MUUT YLIOPPILASKUNNAT

Jokaisessa Suomen yliopistossa on oma ylioppilaskunta. Yhteensä ylioppilaskuntia on 16, sekä lisäksi SnellmankorkeakoulunFACEBOOK.COM/AVIISI ylioppilaskunta. Tykkää Aviisista. edes Facebookissa.

Opiskelijoiden Liikuntaliitto on valtakunnallinen opiskelija- ja korkeakoululiikunnan yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatio. OLL:n toiminnan voi jakaa kolmeen sektoriin. Näitä ovat liiton tekemä liikuntapolitiikka, palvelutoiminta jäsenistölle ja opiskelijoiden huippu-urheilu. OLL:n liikuntapolitiikan tavoitteena on edistää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluaikaisia liikuntamahdollisuuksia ja kaikkien liikunnan harrastamista. Liiton palvelutoiminta tarjoaa korkeakouluopiskelijoille liikunnan etuja ja tapahtumia.

Aviisi 11.11.2011

Anu-Elina ervasti, teksti & Samuli Huttunen, piirros

YKSIN JOUKOSSA Yllättävän moni opiskelija tuntee itsensä ulkopuoliseksi tai kärsii ystävien puutteesta. Kuinka yksinäisyydestä pääsee eroon?

opiskelijaelämä on tuntikausien maailmanparantamista alakuppilassa, kirpparireissuja parhaan ystävän kanssa ja pikkutunneille venyviä haalaribileitä. Toiset lukevat näistä jälkeenpäin Facebookista – jos heillä on kavereita edes siellä. Ne, jotka eivät löydä luentosaleista omaa porukkaa tai luottoystävää, eivät kuitenkaan juuri mainosta tilannettaan. Yksinäisyys nolottaa. Ei tarvitsisi, sillä muutkin kärsivät samasta ongelmasta. YTHS:n kyselyiden mukaan yksinäisyys vaivaa lähes joka kolmatta uutta opiskelijaa. Tampereella yli puolet viime vuoden fukseista kaipasi lisää mahdollisuuksia viettää aikaa muiden kanssa ja puhua omista asioistaan. ”Huolestuttavia lukuja”, YTHS:n neuvontapsykologi Marjo Kokko toteaa ja tietää niihin montakin syytä. Tavallisimmin yksinäisyys painaa muualta

Tee toisille, mitä toivoisit itsellesi tehtävän. Useimmat muutkin odottavat, että joku tulisi juttelemaan. ”Vaikka voisivat luennotkin olla edes pikkuisen interaktiivisempia. Luennoitsija voisi vaikka kehottaa juttelemaan asioista lähimpänä istuvan kanssa”, Kokko pohtii. Sekä YTHS:n vastaanotolla että netin keskustelupalstoilla toivotaan tämän tästä, että ainejärjestöissä istuttaisiin iltaa myös ilman viinabooleja ja perjantaipulloja. ”Opintojen alkuvaiheessa tutorit voisivat järjestää tapahtumia, joissa juteltaisiin pienissä porukoissa ja tutusteltaisiin ihan selvin päin”, Kokko ehdottaa. Näin tehdään esimerkiksi Luuppi ry:ssä. Siellä tutorit keräävät fuksiryhmänsä yhteen esimerkiksi kahvittelun tai pizzanpaiston merkeissä. Vaikka ainejärjestö on yliopiston suurimpia, tutoreita ohjeistetaan ottamaan yhteyttä kaikkiin fukseihin, joita ei näy syksyn tapahtumissa. ”Jos joku jättäytyy jo alussa pois, asialle ei pysty tekemään mitään. Niihin, jotka ovat tulleet esittäytymiseen ja antaneet puhelinnumeronsa, pidetään kuitenkin yhteyttä koko syksy”, puheenjohtaja Jere Myyryläinen kertoo. Myyryläinen arvelee, että myös oma ainejärjestötila auttaa opiskelijoita tutustumaan toisiinsa. ”Se tuntuu olevan ihmisille hyvin tärkeä. Tiloja kannattaa kysellä omalta yksiköltä”, hän neuvoo ainejärjestöaktiiveja.

muuttaneita ykkösvuotisia. Heillä on usein ollut suuret odotukset yhteisöllisestä opiskelijaelämästä. Jos fuksiporukasta ei löydykään samanhenkisiä kavereita, pettymys on suuri. Varsinkin koulukiusatuiksi joutuneet jäävät helposti joukon ulkopuolelle. Moni ajattelee jo etukäteen, ettei varmasti pääse tälläkään kertaa porukoihin. Yksinään istujaa ei hoksata kysyä mukaan rientoihin, ja eristäytymisen kierre on valmis. ”Seuraavina opiskeluvuosina on vielä vaikeampaa mennä porukoihin mukaan. Tunne, että kaikilla muilla on jo ystävänsä, jumittaa helposti yrittämisen”, Kokko kuvailee. Toinen tavallinen tarina liittyy seurusteluun: ystävyyssuhteiden luominen jää sikseen, kun kaikki aika kuluu kumppanin kainalossa. Eron jälkeen yksinäisyys on kaksin verroin raastavampaa, kun olkapäätä tai hengailuseuraa ei löydy. Olo voi olla orpo myös vaihtovuoden jälkeen tai opintojen viivästyttyä. Vanhat kaverit ovat jo ehtineet opinnoissaan pidemmälle, Tamyssakin on huomattu, että monet kaipaaja kursseilla on pelkkiä outoja naamoja. vat päihteettömiä perjantai-iltoja. Mitä sitten pitäisi tehdä, jos olo tuntuu ykSiksi kolmisen vuotta sitten aloitettiin Nyysinäiseltä, eikä ainejärjestöstä löydy hengen- tin hengailuillat. Niissä on juteltu ja tutustutheimolaisia? tu esimerkiksi lautapelien tai askartelun lo”Kannattaa katsella myös harrasteporu- massa. Kävijöitä on ollut keskimäärin kymkoita. Jos olet mukana jossain nettiyhteisös- menkunta, joten suureen väkijoukkoon huksä, jossa on muitakin lähistöllä asuvia, ehdota kumista ei ole tarvinnut pelätä. tapaamista kasvotusten. Tee toisille, mitä toiVaikka illat ovat saaneet kovasti kehuja, tävoisit itsellesi tehtävän. Useimmat muutkin nä syksynä ne loppuivat kuin seinään. Syynä yksinään olevat odottavat, että joku tulisi jut- ovat järjestäjien kiireet. Hengailuiltojen vetätelemaan”, Marjo Kokko muistuttaa. jä Laura Markkanen kertoo kuitenkin, että Myös kurssikavereista voi tulla parempia- suunnitelmissa on herättää toiminta henkiin kin kavereita – ainakin, jos lukujärjestyksessä viimeistään keväällä. on pienryhmäopetusta tai lukupiirejä. Niissä ”Tänä syksynäkin on pyrkimyksenä saada tutustuminen on helpompaa kuin monen ah- ainakin pikkujoulu, jos ei muuta”, Markkadistaviksi kokemilla massaluennoilla. nen vakuuttaa.

10 Aviisi 11.11.2011

Kokemuksia

len aika sosiaalinen, joten Tampereelle muutettuani luulin saavani helposti kavereita. Muut opiskelijat osoittautuivat kuitenkin ihan erilaisiksi kuin minä. Kaikki ovat niin akateemisia ja aikuisia. Ainejärjestössä pyörivät aina samat naamat. Olen kyllä tutustunut heihin, mutta kenenkään kanssa ei ole tullut vaihdettua numeroita. Ei minulla ole heille mitään sanottavaa. Ikävintä on istua joka päivä yksin ruokalassa. Luennoilla on sentään jotain, mihin voi keskittyä. Ainakin tulee tehtyä kouluhommia, kun viikolla ei ole sen kummempia iltamenoja. Entisellä kotipaikkakunnallani minulla on poikaystävä ja paljon kavereita. Heille soittaminen auttaa ahdistukseen. Uskon, että löydän vielä ystäviä täältäkin. Minulla on harrastus, jonka kausi alkaa taas keväällä. Silloin voisi yrittää ottaa johonkuhun yhteyttä. Nainen, informaatiotieteiden opiskelija

uksivuonna kävin aktiivisesti ainejärjestön tapahtumissa. En kuitenkaan löytänyt samanhenkisiä kavereita enkä sopivaa tyttöystävää. Harrastuksenikin olivat sellaisia, joita tehdään yleensä yksin. Toisena opiskeluvuonna tilanne alkoi parantua, kun uudet fuksit tulivat ja sain heistä pari hyvää ystävää. Myös välit vanhoihin koulukavereihin ovat pysyneet hyvinä. Olen silloin tällöin käynyt Tamyn hengailuilloissa. Yleensä siellä on mukava tunnelma ja paljon erityyppistä porukkaa, mutta joskus on ollut vaikeaa löytää keskusteltavaa. Hyvä, että illat alkavat uudestaan. Nyt moni kavereistani on valmistunut ja muuttamassa pois. Uusien ystävien löytäminen on aina ollut minulle vaikeaa, ja vähän jännittää, miten tässä käy. Mies, informaatiotieteiden opiskelija

un aloitin opiskelun, olin hieman muita vanhempi ja sitä paitsi yksinhuoltaja. Siinä tilanteessa oli vaikeaa solahtaa mukaan opiskelijaelämään. Illat ja viikonloput menivät bileiden sijaan lasta hoitaessa, eikä edes kahvitteluseuraa löytynyt. Kaverit jäivät hyvänpäiväntutuiksi. Vaikka olin joskus aika kovilla, luotin koko ajan siihen, että elämä menee eteenpäin. Perhe ja liikuntaharrastus helpottivat yksinäisyyttä. Vuosien saatossa olenkin löytänyt miehen ja samassa tilanteessa olevia ystäviä. Kotiin ei kannata jäädä! Se vain pahentaa yksinäisyyttä. Kannattaa lähteä esimerkiksi harrastamaan, vaikka kavereita ei heti löytyisikään. Ystävystyminen vie usein aikaa. Nainen, yhteiskuntatieteiden opiskelija

”Haluaisin seurustelukumppanin!”

amyn hallituksen sopo- ja tuutorointivastaava Laura Markkanen ja YTHS:n neuvontapsykologi Marjo Kokko vastaavat opiskelijoiden kysymyksiin. Kun muutin Tampereelle opiskelemaan, luulin löytäväni nopeasti ystäviä. Kaverisuhteet ovat kuitenkin jääneet moikkailuasteelle. Markkanen: Tamyn nettisivuilta löytyy tietoa erilaisista tapahtumista. Esimerkiksi hengailuilloissa on samanhenkisiä ihmisiä, jotka eivät myöskään ole välttämättä löytäneet kontakteja. Lähde rohkeasti mukaan! Kokko: Käy tilanteita etukäteen läpi mielessäsi. Kuvittele, mitä moikkauksen jälkeen voisi sanoa tai ehdottaa ja mitä toinen todennäköisesti vastaa. Jos pyydät kaveria kahville tai lounaalle, kuvittele etukäteen, kuinka tapaaminen etenee. Mielikuvaharjoittelu rohkaisee tekemään aloitteita myös oikeassa elämässä. En käytä alkoholia enkä viihdy bileissä, ja harrastuksiin tuntuu hölmöltä mennä yksin. Missä voisin tutustua ihmisiin?

Markkanen: Harrasteyhdistyksiin tulee uusia ihmisiä joka vuosi. Jos yksin meneminen ahdistaa, voisitko rohkaistua kysymään vaikka luennolla jotakuta mukaan tai tarjoutumaan jonkun seuraksi? Kokko: Kannattaa miettiä, miksi yksin meneminen tuntuu hölmöltä. Onko kyse vain omasta pelostasi? Harrastusporukassa on ainakin yksi yhteinen keskustelunaihe. Voit myös sanoa paikan päällä, että vähän jännitti tulla yksin, kun kukaan ei innostunut kaveriksi. Yleensä siihen saa rohkaisevan vastauksen. Opintoni pääsivät viivästymään, ja gradunteko tuntuu yksinäiseltä puurtamiselta. Vanhat opiskelukaverit ovat jo valmistuneet, ja osa on muuttanut töiden perässä muualle. Markkanen ja Kokko: Yliopiston graduryhmistä löytyy varmasti kohtalotovereita. Seminaariryhmäläisille, ainejärjestön sähköpostilistalle tai vaikka Facebook-ryhmään voi lähettää viestin, haluaisiko joku jutella gradusta porukalla tai lähteä kahville. Kaverit jäivät taka-alalle, kun aloitin seurustelun. Nyt eron jälkeen

kaipaisin seuraa, mutta olen tainnut pudota porukoista kokonaan. Markkanen: Kannattaa seurailla esimerkiksi ainejärjestön tapahtumia, elvyttää taas pikkuhiljaa vanhoja kaveruussuhteita ja vaikka luoda uusiakin. Kokko: Avaa itse ovi vanhoille ystävyyssuhteille. Jos soittaminen tuntuu vaikealta, laita sähköpostitse tai tekstiviestillä esimerkiksi: ”Olen ollut ajattelematon, kun en ole antanut teille aikaa. Olette silti tärkeitä ja olen kaivannut teitä. Olisi ihanaa nähdä taas”. Haluaisin tyttö/poikaystävän, mutta kiinnostuksen ilmaiseminen toiselle on hankalaa. Ei minusta varmaan kukaan ole kiinnostunut. Markkanen: Rohkeasti vain erilaisiin tilanteisiin, kumppani voi löytyä vaikka opiskelijaravintolasta! Aloitteen tekeminen saattaa herättääkin kiinnostusta. Kokko: Aloitteita tehdessään ottaa

aina riskin. Takapakit ja pienet epäonnistumiset kuuluvat asiaan. Se, että on ainakin yrittänyt, antaa rohkeutta seuraavaan kertaan ja on ainoa tapa päästä tavoitteeseen.

Mistä apua? Vertaistukea: Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n Yksinäisyys-keskusteluryhmä www.nyyti.fi Keskusteluapua: Yliopistopastori Risto Korhonen (risto.korhonen@uta. fi) päivystää yliopiston kappelilla ti–to klo 10–12 Tampereen kriisikeskus Osviitta www.osviitta.fi MLL:n Lasten ja nuorten puhelin alle 21-vuotiaille (116 111), ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20 YTHS:n mielenterveyspalvelut www.yths.fi SPR:n ystävävälitys: Tampereen ystävätoiminta (040 508 8623) ti–ke klo 10–13 Sosiaalisia tilanteita jännittäville: YTHS:n jännittämis- ja esiintymisvarmuusryhmät www.yths.fi

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.11.2011

SUPERFOOD

BAMBUTEHTA

Amerikkalaiset Ben Ripple ja Fredrick Schilling välittävät huippuluokan elintarvikkeita Indonesiasta raakaruokailijoille ja superfoodisteille Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Nyt he rakentavat Balille suklaatehdasta, josta tulee maailman suurin bambusta tehty tuotantolaitos. Molemmat ovat innoissaan siitä, että suklaatehtaan varastohallissa mahtuu pelaamaan tennistä.

12 Aviisi 11.11.2011

OD IA TAASTA

Superfoodien maahantuontikuvioita selvittäessä Aviisi päätyi maailman suurimmalle bambusta rakennetulle raakasuklaatehtaalle Balille KALLE HEINO, TEKSTI & KUVAT

son puun kohdalta oikealle ja 500 metriä eteenpäin”, tietää oppaanani toimiva suomalainen Wekku. Emme ole kantahämäläisessä mustikkametsässä, vaan pienessä Sibang Kajan kylässä Etelä-Balilla Indonesiassa katsomassa, mistä monen suomalaisenkin raakasuklaassa käyttämä raaka kaakao oikein tulee. Käännöksen ja viidensadan metrin päässä eteen avautuu huikea näky. Kymmenet indonesialaiset ammattilaiset rakentavat bambusta valtavaa kolmekerroksista tuotantorakennusta. Kyseessä on tehdas, joka pian murskaa kaakaopapuja, prosessoi kaakaovoita ja sylkee tonneittain raakasuklaata.

”Tässä voi pelata tennistä”, Ben Ripple

esittelee ja viuhtoo energisenä käsiään. Seisomme tehtaan varastohallissa Benin ja hänen yhtiökumppaninsa Fredrick Schillingin kanssa. He ovat amerikkalaiset tehtaan ja Big Tree Farms -nimisen yrityksen taustalla. Big Tree Farms on toiminut jo reilut kymmenen vuotta yhteistyössä tuhansien indonesialaisten maanviljelijöiden kanssa, auttaen heitä luomuviljelyssä ja välittäen huippuluokan indonesialaisia raakaaineita Yhdysvaltoihin ja sittemmin myös Eurooppaan. Raakakaakaota, kaakaovoita, merisuolaa, Balin pippuria, palmusokeria, cashewpähkinöitä, mausteita. Lista on pitkä, ja siitä ovat iloinneet Suomessakin etenkin raakaruokailijat ja superfood-fanit. Poikkeuksellisen Big Tree Farmsista tekee – sen omien sanojen mukaan – toimintatapa. Se ei riistä viljelijöitä, vaan tukee heitä ja tarjoaa markkinat laadukkaille raaka-aineille. ”Emme takaa viljelijöille, että he vält-

tämättä ansaitsevat meidän kauttamme enemmän. Useimmat kyllä ansaitsevat. Mutta ajatus on, että tarjoamme viljelijöille koulutuksen, jotta he ymmärtävät luomuviljelyn idean ja sen, onko heidän tuotteilleen markkinoita. Jollekulle ei ehkä jää kaakaonviljelystä mitään käteen, ja silloin on parempi tajuta, että kannattaa kasvattaa ehkä mieluummin vaikkapa cashewpähkinöitä”, Ripple selittää. Ennen kaikkea tarkoitus on tukea pienimuotoista kestävää maataloutta ja viljelijäperheitä, jotka Indonesian kaltaisissa köyhissä maissa ovat teollisen maatalouden seurauksena joutuneet ahtaalle. ”Kun tulin Balille, tilanne oli järkyttävä. Peltojen maaperät olivat huonossa kunnossa, ja viljelyssä oli pahoja ongelmia.” Ripple päätyi Balille melkein sattumalta. Ben Ripple ja hänen vaimonsa Blair opiskelivat Yhdysvalloissa luomuviljelyä, kun pokeria harrastava Ben voitti liput maailmanympärimatkalle. Australian jälkeen vuorossa oli Indonesia ja Bali, jossa pariskunta päätti tehdä kuukauden projektin paikallisten viljelijöiden kanssa ennen paluuta kotiin. Projekti venähti, eikä pariskunta koskaan palannut kotimaahansa. Pian Rippleillä oli Indonesian suurin vihannes- ja hedelmätila. ”Perustimme ravintolan, joka oli kohtauspaikka asiakkaille, kokeille ja viljelijöille. Sitä kautta löysimme monia huippuraaka-aineita, kuten balilaisen merisuolan”, Ripple kertoo. Big Tree Farmsilla onkin ollut melko iso vaikutus Balin ja myös viereisen Jaavan saaren maanviljelyyn ja ennen kaikkea luomun merkitykseen alueella. Tyypillisesti kolmannen maailman maissa viljellään luomuna silloin, kun lannoitteisiin ja torjunta-aineisiin ei ole varaa. Balilla tilanne on päinvastainen.

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.11.2011

Big Tree Farms on ottanut käyttöön myös keinon, jolla se on varmistanut etulyöntiaseman mainoslauseiden täyttämässä ja jopa hämärtämässä ruokabisneksessä. ”Kuka tahansa voi tulla tänne ja katsoa miten toimimme.” Niin teki muun muassa jenkkiläinen superfood-guru David Wolfe, joka matkusti Balille lämpömittarin kanssa tarkistamaan, että Big Tree Farmsin kaakaovoi pysyy koko valmistusprosessin ajan alle 42 asteessa, niin kuin raakaruoan kuuluu olla. Big Tree Farms läpäisi testin. ”Esimerkiksi luomusertifikaatti on tarpeellinen kaupallisessa käytössä ainoastaan silloin, kun et tunne viljelijää”, Ripple muistuttaa. Hypätäänpä välillä Suomeen ja Espoon Tapiolaan. Betonisen kerrostalon alakerrassa pientä toimistoa pitää perheyritys Green Room, joka tuo Suomeen huippuluokan elintarvikkeita eri puolilta maailmaa – myös Big Tree Farmsin tuotteita. Yritystä pyörittävät Nora ja Pekka Lehtinen. He asuivat useita vuosia Indonesiassa, lähinnä lainelautailun houkuttelemina, kunnes oli aika kehitellä jotain elannon eteen. ”Indonesiassa joku tarjosi kaakaopapuja ja ihmeteltiin, että mikä tämä on. Kuka näitä syö? Kun tultiin Suomeen, ne olivatkin suosittuja”, Nora Lehtinen kertaa. Lehtiset olivat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sillä uudenlainen ruokatietoisuus oli juuri nostamassa Suomessa päätään. Nyt esimerkiksi balilainen merisuola ja kaakaopavut ovat ehtineet jo rantautua Suomen ekokauppoihin ja Stockmannin ruokaosastoille. Tällä hetkellä jalkaa laitetaan myös markettien oven väliin. Hollantiin on Lehtisten toimesta aukeamassa keskusvarasto, josta Big Tree Farmsin tavaraa lähtee myös muualle Eurooppaan. Lehtisten lähtökohtana on ekologisuus ja eettisyys sekä elintarvikkeiden huippulaatuisuus Mutta hetkinen. Kyseessä on liiketoiminta, joten voiko kaikkea saada samassa paketissa? ”Kyllä maahantuonti on bisnes siinä missä muutkin. Se, miten sen tekee, on sitten toinen juttu. Eniten rahaa saavat niin sanotut private label -merkit ja -pakkaajat. Nämä hakevat halvinta hintaa eri toimittajilta ja tukkureilta ja saavat näin luonnollisesti suurimman katteen. Oma maahantuontimme on erilaista, sillä hankimme tuotteet suoraan tuottajilta”, Pekka Lehtinen kertoo. Hän uskoo, että laaturuoan maahantuonnissa on mahdollista saavuttaa miljoonan euron liikevaihto. Lehtisten mukaan kyseessä on kuitenkin ajattelutapa, jossa voittajia ovat lopulta laatutuotteita saavat kuluttajat sekä juuri esimerkiksi balilaiset viljelijät, joiden vuosituhantinen perinne olisi vaarassa katketa ilman Big Tree Farmsin tapaisia yrityksiä. ”Logiikka ja toimintatapa on päinvastainen kuin yleensä”, Nora Lehtinen muistuttaa.

pauke, mutta jokaiselle toiminnolle on suunniteltu jo tarkasti oma paikkansa. On showroomia ja koulutuskeittiötä, jonne huippuluokan kokit ovat tervetulleita, on kauppaa, on avaria yläkerran toimistotiloja, joista lasiseinien läpi voi tarkkailla suklaan valmistuksen jokaista vaihetta. Samanlaiset lasiseinät kiertävät myös koko tehdasta, ja tehdas on avoin kenelle tahansa. ”Koko prosessi on läpinäkyvä. Raakasuklaabisneksessä on iso liuta puoskareita”, Ripple sanoo. Tehtaan keskelle istutetaan yrityksen nimen mukaisesti iso puu. 1930-luvulla valmistettu kaakaopapumylly puolestaan on löydetty Sveitsistä. Myllyn löytäminen oli kuulemma vaativa työ, sillä suurin osa myllyistä lämmittää pavut yli 42-asteisiksi, jolloin niitä ei enää voi luokitella raaoiksi. Tuntuu, että kaikki on jotenkin, ööh, älyttömän huikeata. Ripplen tyttäret käyvät lähistöllä yksityistä ekokoulua, joka sekin on rakennettu kokonaan bambusta. Koulussa opiskellaan muun muassa luomuviljelyä, ja biologian tunneilla saatetaan rakentaa kokonainen lampi ekosysteemeineen alusta alkaen. Miten Ripple itse analysoi koko luomu-, eko- ja superfood-ilmiötä? ”Yksi tausta on talousjärjestelmän romahduksessa. Kun ihmiset ovat rakentaneet uraansa 10–15 vuotta ja sitten menettävät yhtäkkiä työpaikkansa, se herättää kysymyksen: oliko koko entinen arvojärjestelmä sittenkin nurinkurinen?” ”Raakaruokailu tai superfoodit ovat helppo tapa tehdä elämänmuutos. Vaikka työskentelisi takapuolensa ruvelle, tietää että ainakin elää terveellisesti ja kohtelee ruumistaan hyvin.” Ripple on itse kasvissyöjä ja omien sanojensa mukaan raakaruokailija noin 70-prosenttisesti. Hän on itse elävä esimerkki siitä, kuinka energiseksi ja innostuneeksi ravinteikkaan ruoan syöminen muuttaa ihmisen. Innostavana ja energisenä Ripple näkee myös maailman ympärillään. ”Tämä on älyttömän hieno asema olla. Kaikki koko toimitusketjussa muuttavat elämäänsä paremmaksi, niin viljelijät kuin kuluttajatkin”, Ripple hehkuttaa.

Mutta Ripple on myös kiireinen mies. Olemme sopineet aamuisen vierailun kaakaoviljelmille Länsi-Balille, Big Tree Farmsin periaatteiden mukaisesti. ”Kuka tahansa voi tulla katsomaan, miten toimimme”, niin kuin Ripple sanoi. Kello on puoli kuusi aamulla ja seison hotellini edessä Ubudin kaupungissa. Olen järkännyt itselleni kuskin, ja sekä hän että minä odotamme Rippleltä jo hieman hermostuneina luvattuja ajo-ohjeita viljelmille, jotka sijaitsevat vuorilla noin kolmen tunnin ajomatkan päässä ja joiden luona Ripplen pitäisi odottaa. Laitan viestin Ripplelle. Yritän soittaa. Ripple on kuvauksissa samaisilla viljelmillä. Ajo-ohjeita ei kuulu. Soitan uudestaan. Ripplen puhelin menee kummallisesti kiinni. En koskaan pääse kaakaofarmille asRipple kierrättää minua ympäri suklaa- ti, ja mailiini Ripple vastaa vasta kahden tehdasta. Sisällä käy vielä työmiesten viikon päästä, kun olen Suomessa.

14 Aviisi 11.11.2011

Ä ty To A Ben Ripple, arkkitehti Pete Celovsky ja Ripplen pääasiassa Yhdysvalloissa toimiva yhtiökumppani Fredrick Schilling tarkkailevat nousevaa suklaatehdasta etäältä.

Kaakaopapuja Penglipuranin kylässä Itä-Balilla. Raakakaakaota säilytetään ulkoilmassa suurissa puulaatikoissa.

Big Tree Farmsin suklaatehdas nousee Sibang Kajan kylään eteläiselle Balille Indonesiaan. Tehtaassa valmistetaan sekä raakaa että prosessoitua suklaata. Tehdas on toistaiseksi maailman suurin bambusta tehty tuotantolaitos.

Kommentti

Mutta mitä syövät paikalliset?

ja ta julka ta ov mitta käytä sensa tuja, ”Kir della la aie lokuv ja pä Siv sensa aloitu pinjä suori Toi ja ja s pääm katu Tarvit le asu

Näi

uoan laadun maailmanlaajuinen paraneminen on pitkällä tähtäimellä ehdottomasti erinomainen asia. En myöskään epäile, etteikö balilainen viljelijä hyötyisi enemmän siitä, että haen Ruohonjuuresta pussillisen erinomaisia kaakaopapuja kuin että ostaisin Alepasta mahdollisimman halpaa riistoriisiä. Ruokakuvioihin liittyy kuitenkin niin monimutkaisia kysymyksiä, että vastauksia miettiessä polla jumittuu ylikierroksille. Välillä on vaikea sanoa, mikä lopulta on eettisintä ja ekologisinta. Yhtä ristiriitaa kuvaa se, että luomuruokakauppoja Balilla kyllä riittää, mutta pikaotannalla niiden asiakkaat ovat pääasiassa länsimaalaisia. Kun marssii paikalliseen perusmarkettiin, näky on tutumpi: pähkinäpusseissa vilisee hyönteisiä, kahvi on b-laatuista litkua ja hyllyt ovat täynnä lisäaineilla tykitettyjä maustekastikkeita. Kalle Heino

Anna toine 1. to syövä noma muka pdf-m

Kirjoi lähet sepp

Se sep

Älä hinaa tykkiä. Toimita Aviisia.

AVOIN YLIOPISTO Kaikille avointa yliopisto-opetusta

Teiskontie 8, 33540 Tampere

AVOIN YLIOPISTO

On jälleen se aika vuodesta, kun Aviisiin voi hakea sivariksi.

ämän parempaa sivaripaikkaa ei Suomesta löydy”, hehkuttaa syksyllä 2011 aloittanut sivaritoimittaja Samuli Huttunen. Loppukesästä 2012 Aviisissa aloittaa jälleen uusi siviilipalvelusmies. Tarjolla on miellyttävä, haastava ja hyödyllinen tapa suorittaa valitettavan pakollinen kansalaisvelvollisuus.

Tehtävään etsitään sanavalmista, kirjoitustaitoista ja huumorintajuista tyyppiä. Valokuvausja taittokokemus, juttunäytteet aiemmin julkaistuista artikkeleista ja yliopistotausta ovat plussaa. Tärkeintä on silti into toimittajan hommiin. Siviilipalvelusmies on käytännössä Aviisin toimittaja. Osaamisensa mukaan hän ideoi ja kirjoittaa juttuja, kuvaa, kuvittaa ja taittaa. ”Kirjoittamiskokemusta on karttunut todella paljon. Jos ei ole työskennellyt alalla aiemmin, täällä oppii varmasti myös valokuvausta, kuvankäsittelyä ja taittamista, ja pääsee näkemään, kuinka lehti syntyy.” Sivarin toivotaan aloittavan palveluksensa elokuun 2012 aikana. Tarvittaessa aloitusajasta voidaan hiukan joustaa. Lapinjärven peruskoulutusjakson pitää olla suoritettu ennen pestin alkamista. Toimitukseen kuuluu lisäksi päätoimittaja ja suuri joukko avustajatoimittajia. Aviisin päämaja sijaitsee Ylioppilastalolla Kauppakatu 10:ssä aivan Tampereen keskustassa. Tarvittaessa ylioppilaskunta tarjoaa sivarille asunnon.

Näin haet sivariksi Anna kuulua itsestäsi! Lähetä vapaamuotoinen hakemus mieluiten heti, viimeistään 1. toukokuuta mennessä. Usein nopeat syövät hitaat. Kerro, miksi sinä olisit erinomainen valinta sivaritoimittajaksi. Liitä mukaan CV ja 1–5 työnäytettä esimerkiksi pdf-muodossa. Kirjoita otsikoksi SIVARIHAKEMUS lähetä viesti osoitteeseen seppo.honkanen@aviisi.fi

Avoimessa yliopistossa voit opiskella ilman valintakoetta Tampereen yliopiston tutkintojen osia Opetus järjestetään iltaisin ja viikonloppuisin tai joustavasti verkossa. Suoritetut opinnot voi liittää tuleviin ja nykyisiin tutkintoopintoihin yliopistossa.

Liikenneopetusta, myös englannin kielellä, kaikille teille! Courses also in English!

Opinnot voi aloittaa myös kesken lukuvuoden Opintoihin voi hakeutua opetuksen alkamiseen asti mikäli ryhmissä on tilaa ja opintoja voi Tampereen yliopisto, Kalevantie 4 aloittaa läpi lukuvuoden. Katso opetustarjonta p. 040-190 4100, avoin@uta.fi verkkosivuiltamme tai soita opiskelijapalveluumme, vastaamme mielellämme kysymyksiisi.

Tutustu opetustarjontaan www.uta.fi/avoinyliopisto

Tutustu opetustarjontaan www.uta.fi/avoinyliopisto Tampereen yliopisto, Kalevantie 4 p. 040-190 4100, avoin@uta.fi

2.2.2012 on SE päivä jolloin lähdetään

Merelle bailaamaan! Laivalla esiintyvät huippusuosittu

Petri Nygård

suomihopin kärkinimi

Cheek

ristuksen kovan suosion saavuttanut

Duudsonit!

Mahtavaa menoa tarjoilee myös Suomen kuumin

tanssiryhmä Players!!!

35 €

alk./hlö (C4)

sis. buffet-aterian ruokajuomineen! Ikäraja 18 v.

oa, atonta men Luvassa hulv sohjelmaa ja läty kilpailuja, yl kalla mukana Mat vähän unta. ympäri maan. opiskelijoita

Varaa 24/7: matkapojat.fi

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min, matkapuh. + 14,9 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, (muutoin 10€) . K UVI4808/04/MjMvU SMAL 109395

LÄHES 1 000 TYYPPIÄ VÄITTÄÄ TYKKÄÄVÄNSÄ AVIISISTA. facebook. com/aviisi

LISÄTIETOJA päätoimittaja Seppo Honkanen seppo.honkanen@ aviisi.fi 050 - 361 28 53

nykyinen sivari: Samuli Huttunen sivari@aviisi.fi 044 - 361 02 19 Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.11.2011

HARRASTAMME KULTTUURIA Aviisi harrastaa kulttuuria———

ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 tähTEÄ

Osmo Rau

NEKALA Legioonateatterin Night Of The Nekaloids -illassa la 12. marraskuuta teatteria ja musiikkia

VOITTO MENI TURKUUN A.E. Jänneksen kirjoituskilpailuun Sata sanaa osallistui 108 työtä. Thua Aalto kirjoitti voitokkaan raapaleen yliopiston rehtorin kesälomasta.

A. E. Jänneksen kirjoituskilpailun voittaja Thua Aalto, miltäs nyt tuntuu?

L j –

K p ta

Kirjoituskilpailun voittaja Thua Aalto käsitteli lyhytnovellissaan kesälomaa ja Facebookia.

Kolmen kärki

Huomenna alkaa viimeinen kesäloma

ästäräkki keinahtelee ikkunalaudalla. Selvitys, lausunto ja viimeinen vapautus. Anni soitti ajaneensa auton romuksi. Käskin ehjän tytön soittaa kiireettömälle isälleen. Päätösnumero kolmesataaviisikymmentäkaksi. Esittelijän pää keinuu aina edestakaisin strategisen jäykästi. Koti, helmet, johtosääntö-muutos ja kirjanpitäjän tehokkaampi tapaaminen. Väliaikainen eettisyys riittää ja tulospalkkio kuuluu kaikille: tarjosin rommirusinajäätelön kanslistille. Perustetaan lapsille rahasto. Rehtorilla on oikeus läsnäoloon kaikissa kokouksissa, paitsi lapsiensa elämässä. Oikeus edustaa, myös huutaa, jos tuntuu ei-miltään. Käyttääkö yliopisto sosiaalista mediaa turvallisesti? Anni laittoi Facebookiin Saimaalta kuvia, pitkien varjojen tyyneyttä. Varainhoito kusee täällä, mies kotona. Vien illalla helmet Annille – syntymäpäivälahjan määräaika umpeutui kuukausi sitten. Paistaa se aurinko eläkeläisellekin. Ja tanssii lintunen. Ainoa tytär.

16 Aviisi 11.11.2011

R sa m tä R Lu ta lö kä de Si va di M pä jo ta ta su Ka m m lia ku Lou (verti

uonna 1954 ylioppilaskunta sai 100 000 markan lahjoituksen. Lahjoitusta käytetään kirjoituskilpailujen järjestämiseen. Tämän vuoden kilpailun Sata sanaa tekstilajina oli nimensä mukaisesti raapale eli novelli, jossa on tasan sata sanaa. Palkintona oli 200 euron stipendi.

”No tietysti tosi hienolta”, Aalto sanoo. ”Tällainen on aina iloinen yllätys.” Turun yliopistosta valmistunut Aalto kirjoitti voittajatekstin kesällä. ”Yleensä kirjoitan alitajunnasta, annan tekstin vain tulla”, hän sanoo. Aalto on harrastanut kirjoittamista aktiivisemmin viisi vuotta ja opiskellut kirjoittamista Turun avoimessa yliopistossa. Tamyn kirjoituskilpailun asettama sadan sanan pituusrajoitus ja teema olivat Aallon mielestä hankalia. ”Aluksi mietin, että osallistunko, mutta loppujen lopuksi olen huomannut, että mistä vain pystyy kirjoittamaan”, Aalto toteaa.

Thua Aalto

Laskettu aika

Minne tuuli tytön kuljettaa

imeni vinkui opportunistisen maalaisrehtorin ahtaassa nenäontelossa. Matkasin puhujanpöntölle painottomasti, lippu liehui kuin Armstrongilla kuussa. Finninaamat huusivat, korvani tukkeutuivat, valot löivät silmille, sitten pimeni. Kylmä pala kiinnitettiin käteeni. Lintukaan ei rengastettaessa räpiköi tai huuda. Vaikka 14-vuotias poikanen ottaa mieluummin turpaansa kuin tulee julistetuksi hyväksi, rehdiksi toveriksi, terveitä elämäntapoja edistäväksi nuoreksi. Vapaa-ajalla minä, työväenluokan lapsi, jaoin lehtiä. Neljä euroa tunti: terve elämäntapa. Pääsy yliopistoon tuli perheelle uutisena. Rietastelin yksin enon mökillä, neitsytolut mahassa. Pönttö pauhasi yhä: Neuvostoliiton johtaja asetti hymypoikapatsaan Stalinin ja Leninin päiden viereen. Kalkkismaili sai ilmakivääristä. Tänään kiipesin kauppakorkeakoulun luentokorokkeelle opiskelijapoikien hörähdellessä Chepaitaani. Minusta oli tullut rahakas hymypoika. Hhh…hauleja päällä. Lea Kalenius

anelu. Kurjenmäen äitiysneuvola. Kuudestoista elokuuta. Vastaanottoaika minuutin kuluttua. Ei välitöntä tarvetta käsidesille. Edellisellä sormus nimettömässä, lapset nenistä päätellen samasta isästä. Tiistaina ulostulosneuvottelu opintoajan rajauksesta. Raskauksesta. Kummasta? Ennen kuin unohtuu, Raisa. Voitko speksata tämän? Millä aikataululla masentuneista kolmekymppisistä opiskelijoista pääsisi eroon? Hieno homma, sovitaan näin. Aivan. Ei edistä kansantaloutta. Hyvä. Hei. Juu hei. Palataan. Avainsanat: keskusteleva laadunkehittäminen. Laatu kuuntelee laatua. Puhuu laadulle. Dialogia. Enemmän erikoistutkijoita – pois tavalliset harmaahiiret. Tilalle gerbiilit. Lisää kansainvälisyyttä. Ulkomaalaisille lukukausimaksu. Lapsivesitutkimuksen tulokset kirjekuoressa, vältetty priorisaatiokeskustelu sikiön tulevaisuudesta. Takaisin muutostiimin kehityssuunnitelman aikatauluun. Selvitä kuka sai synnytyssairaalasta mukaan vastasyntyneen jalanjäljen kehyksissä. Sellainen itselle. Dynaaminen ja ennakkoluuloton yhteistyökumppani. Pistätkö muistiona? Noora Lehtonen

Fo Mu ko tai 17.– vin Nia esi esi En Ste tan Ru me My Qu am mi liv Pa Lis go Pe nin vo työ

T -t a

Tam tää -tur ma Pä vo nip uk 16 tap jou kil see

mo Rauhalan grafiikka- ja videonäyttely avautuu 19. marraskuuta Himmelblaun galleriassa

1980-LUKU The Saturnday Discossa la 19. marraskuuta Laternassa italodiskoa ja livenä Lumeet

Älä kuuntele! Lou Reed ja Metallica – miksi? Rock-musiikin dinosaurusten saattohoitokodissa on tainnut mennä lääkkeet sekaisin, kun tätä yhteistyötä on ideoitu. Lou Reedin ja Metallican yhteisalbumi Lulu kuulostaa juuri niin karmealta kuin voi kuvitella. YouTubesta löytyvä GrampTallica Preview -pätkä, jossa Reedin tilalle on vaihdettu Simpsonien ukin Abraham Simpsonin seniiliä horinaa, kuvaa levyä täydellisesti. Lou Reedin vaivaannuttava puhelaulu Metallican tympeän junttauksen päällä on sietämätöntä kuultavaa, josta James Hetfieldin murisevat taustalaulut tekevät entistä luotaantyötävämpää. Lulu on niin surkea, ettei jaksa edes naurattaa. Kaiken huipuksi levy on lähes 90 minuuttia kestävä tupla-cd. Ihmisluonnon helmasynti on uteliaisuus, mutta oikeasti – älkää kuunnelko tätä. Lou reed & Metallica: lulu (vertigo/universal 2011)

Menehän tänne! Kokeellista plinkutusta ja taidetta Fonal Recordsin järjestämä Musik Mosaik -festivaali tarjoaa kokeellista musiikkia ja visuaalista taidetta torstaista lauantaihin 17.–19. marraskuuta Telakalla, Ravintola 931:ssä ja elokuvateatteri Niagarassa. Flow-festivaaleillakin esiintynyt belgialainen Ignatz esittää rikkonaista folk-bluesia. Englantilainen Heatsick eli Steve Warwick tekee riisuttua tanssimusiikkia Casio-syntikalla. Ruotsalainen Sand Circles esittää melankolista elektronista poppia. Myös länsinaapurista saapuva Quilts eli Frida-Li Lövgren liikkuu ambientimmissa ja aavemaisemmissa maisemissa. Kotimaista livemusiikkia esittävät Fricara Pacchu, Jarse ja J. Tolvi Semiband. Lisäski festivaaleilla nähdään kongolaisia musiikkivideoita ja Peter Larssonin ja Jan Anderzénin näyttely. Lauantaina Telakalla voi osallistua stroboanimaatiotyöpajaan.

Trivial Pursuit -turnaus alakuppilassa Tamyn kulttuurijaosto järjestää vuosittaisen Trivial Pursuit -turnauksensa perjantaina 18. marraskuuta kello 13 yliopiston Päätalon alakuppilassa. Kilpailuun voi osallistua, vaikkei olisikaan nippelitiedon mestari. Turnaukseen mahtuu maksimissaan 16 joukkuetta. Osallistuminen tapahtuu enintään neljän hengen joukkueissa. Ilmoittautumiset kilpailuun sähköpostilla osoitteeseen pilvi.pirhonen@uta.fi.

Martti Anhava: Romua rakkauden valtatiellä – Arto Mellerin Elämä. (Otava 2011.)

Boheemirunoilija Arto Mellerin romuralli Uusi elämäkerta ruotii kirjailijan rakkauksia, töitä ja huveja

rto Melleri (1956–2005) ponnisti kirjallisuuden tähtikartalle Pohjanmaan ahdasmielisistä piireistä. Lapsena hän pakeni todellisuutta kirjoihin, elokuviin ja musiikkiin. Myöhemmin Melleri sukelsi alkoholin ja huumeiden taikamaailmoihin. Tärkeä juonne hänen elämässään onkin irrottautuminen uskonnollisista vaikutteista, jotka silti näkyvät hänen tuotannossaan. Tuoreessa laajassa elämäkerrassa kahlataan kaunistelematta läpi Mellerin päihteidentäyteinen elämä. Mellerin ristiriitaisuus tavoitetaan hyvin: hän oli paitsi herkkä runoilija, myös armoton hulttio ja juoppo. Kaiken aikaa Melleri ei kuitenkaan lekutellut baareissa, vaan valmentautui määrätietoisesti kirjailijaksi ja teki rutkasti töitä.

käröivästä naisesta ei tunnu löytyvän mitään positiivista. Räiskyvä avioliitto oli Anhavan mukaan olennainen syy Mellerin äkkijyrkkään alamäkeen. Epäonnea Mellerin elämään mahtui paljon, pahimpana takaiskuna invalidisoiva suojatieonnettomuus vuonna 1998, jonka jälkeen Melleri kuntoutui kuin ihmeen kaupalla kirjoituskuntoon – joskin terä oli jo taittunut. Romua rakkauden valtatiellä pyrkii olemaan lopullinen Melleri-elämäkerta, jonka jälkeen ei enää muita tarvita. Löytyy teoksesta sijaa moitteillekin. Tekemättömiä töitä ruoditaan liikaa ja haastattelujen pitkät sitaatit jättävät laiskan vaikutelman. Lisäksi päiväkirjamerkintöjen osuus on niin suuri, että ihmetyttää, miksei niitä ole julkaistu kokonaan omana teokseElämäkerran kirjoittaja Martti Anhava naan. Niiden itseruoskinta ja toisinaan on hahmona kaukana boheemista Mel- syvällinen analyysi on raskasta mutta leristä. Joitakin poikkeuksia lukuun ot- avartavaa luettavaa. tamatta Anhava pysytteleekin taka-alalJuho Hakkarainen la, kirjurina. Mellerin viimeisestä vaimosta Nadja Pyyköstä Anhava piirtää melkoisen naispaholaisen. Manipuloivasta ja öyk-

Neds (2010) , Ohjaaja: Peter Mullan, PääosAssa: Conor McCarron

Neds kertoo reseptin, jolla leivotaan skottirikollisia Peter Mulanin ohjaama Neds osoittaa että peruskoulusta selviää välttelemällä ääripäitä. Ohjaaja on varastanut itselleen herkullisimman sivuroolin.

eter Mulan paljastaa kolmannessa elokuvassaan Neds reseptin, jolla rikollisia leivotaan. Skotlantilainen rikollinen 1970-luvun malliin valmistuu parhaiten epävakaalla perhetaustalla varustetusta nuoresta pojasta. 1. Alusta päähenkilö taikinaan. Jonh (Co-

nor McCarronin, nuorena Greg Forrest) pursuaa pubertiteetissaan väkivaltaista energiaa. Mulan saavuttaa hienosti nuoruuden ristiriidan, jolloin kaikki on samaan aikaan mahdollista ja mahdotonta. Jonhin motiivit tekoihin sen sijaan selittyvät silti vain tapahtumien kautta, tunnetasolla päähenkilöön ei löydy tartuntapintaan.

routuneissa suhteissa olisi enemmänkin ammennettavaa; nyt mielenkiintoisimmat hahmot jäävät taka-alalle keskityttäessä kuvaamaan jenginuorten päätöntä juoksentelua. 4. Anna kohota liinan alla. Kuvallinen kerronta kohoaa ajoittain säväyttäviin mittoihin: esimerkkeinä veitset käteen teipanneen henkilön vaeltaminen kaupungilla tai liimahallusinaatioiden aiheuttama Jeesuksen maan päälle tuleminen. Voimakkaimillaan elokuva on kuljettaessaan päähenkilöä tragikoomisiin tilanteisiin kuten kuntokouluun, kodittomien yhteislaulutuokioon ja kyseenalaiseen erityisopetukseen.

Parhaiten elokuva maistuisi varoittavana esimerkkinä murrosikään tuleville, jasta kuoriutuu helposti järjestelmiä vas- mutta sen estää ikäraja. Muille katsojille tustava huligaani. Valtasuhteet ja rajojen saattaa kurkkuun jäädä ennalta-arvattaylitykset konkretisoituvat lukuisina rap- vuudesta pettynyt maku. pusina ja siltojen ylityksinä. 2. Vaahdota joukkoon ympäristön paineet. Hierarkkisessa yhteiskunnassa po-

Sanna-Kaisa Lähdeaho 3. Sekoita joukkoon keskenään sekoitetut sivuhenkilöt. Jonhin perheen kie-

Klassikkoni Beverly Hills 90210, Ensimmäinen tuotantokausi, 1990-1991 Ohjaus Darren Star

90210 opetuksia

un Walshin kaksoset muuttivat vanhempineen Beverly Hillsiin, oli 1990-luvun alku, eikä salihousuille arkipukineena naurettu. Jälkikäteen ajatellen esiteini-ikäiselle Beverly Hills 90210:n aiheet olivat ajoittain turhankin rankkoja, mutta naurunaiheitakin löytyi, kuten ne yli kolmekymppiset näyttelijät, jotka pakenevia hiusrajojaan piilotellen näyttelivät 17-vuotiaita lukiolaisia. Vielä 20 vuotta myöhemminkin sarjan käytännölliset ja moraaliset opetukset voidaan siirtää parempien puutteessa suoraan suomalaisen opiskelijan ohjenuoraksi; älä lunttaa, vokottele opettaajaasi tai käytä liikaa alkoholia. Huumeille kannattaa myös sanoa heti ei kiitos, ja naisten on syytä tutkia rintansa kyhmyjen varalta jo nuorella iällä. Meidän lapsettomien opiskelijoiden on myös tärkeää tietää, ettei opiskelevilla yksinhuoltajilla ole missään nimessä helppoa, ja aina välillä on tarpeen muistuttaa sekä itseään että muita siitä, että elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin tenteissä pärjääminen. Rikkaiden kakaroiden oppia seuraamalla olisin selvinnyt itsekin elämästäni pienemmillä kolhuilla, joten voin suositella Beverly Hills 90210:n alkukausiin tutustumista tai uusintakierrosta kaikille. Myöhäisemmät kaudet sen sijaan menevät jo saippuan puolelle, jossa tingitään jo viihdyttävyydestäkin. Hyödyllisten opetusten lisäksi tarjolla on ysäriretroilua jopa siinä määrin, että salihousut voivat alkaa tuntua hyvältä idealta.

Laura Ristaniemi

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.11.2011

NÄIN SEN NÄEN

fi . a t u @ i s i i v a T

E E T I P I L E ONKO SINULLA MIELIPIDE? KERRO SE AVIISISSA.

Lähetä mielipidekirjoit

KIRJOITUKSEN MAKSIMIPITUUS ON NOIN 2 000 merkkiä, ellei PITUUDESTA erikseen MUUTA sovita.

Ylioppilasliike kaipaa avointa demokratiaa

lioppilasliikkeen edustajat muistavat usein mainita, kuinka ylioppilasliike uudistaa yhteiskuntaa. Liikkeen kultavuosina tämä onkin pitänyt paikkansa, esimerkiksi ylioppilasliikkeen taisteltua maksuttoman koulutuksen puolesta tai viitoitettua tietä itänaapureiden kestityskulttuuriin. 1980-luvulta lähtien toiminnassa on keskitytty saavutettujen etujen puolustamiseen ja liikkeen kellokkaiden pätevöittämiseen vaativampiin tehtäviin. Samalla toimintakulttuuri itsessään on rapautunut. Ylioppilaskunnan vaaleissa kyllä kampanjoidaan aktiivisesti, ja ehdokkaat kilvan miettivät parhaita motivointikeinoja äänioikeuden käyttämiseen. Hyvistä argumenteista huolimatta vain noin neljäsosa äänioikeutetuista käyttää valtaansa, mikä on huomattava pudotus huippuvuosista. Erotus on kova myös muihin vaaleihin verrattuna. Niissä korkeimmin koulutetut jättävät vain harvoin äänestämättä. Ylioppilasliikkeen kannattaisikin etsiä syitä passiivisuuteen itsestään. Edustajistovaalien tulosten selvittyä ylioppilasliikeaktiivit sulkeutuvat kaikelta kansalta omaan piiriinsä muodostamaan ylioppilaskunnan hallitusta. Näissä neuvotteluissa toimintaohjelmaa ei käytännössä käsitellä – tärkeämpää on löytää sopivat henkilöt ja tasapaino ryhmittymien välille.

Ylioppilasliikkeen demokratian tilasta kertoo jotain sekin, että mallia uudistamiseen voisi ottaa jopa puoluepolitiikasta.

kiertävät nykyään kulisseissa hakien taustatukea ja sopivia liittoumia, voisi kampanjointia tehdä avoimestikin koko jäsenistölle, jos jäsenistö saisi ehdokkaiden välillä äänestää. Ylioppilasliikkeen demokratian tilasta kertoo jotain sekin, että mallia uudistamiseen voisi ottaa jopa puoluepolitiikasta. Esimerkiksi vihreät toteuttivat viime toukokuussa jäsenäänestyksen, jossa puolueen jokainen jäsen sai antaa äänensä haluamalleen puheenjohtajaehdokkaalle. Samalla puoluekokouksessa hyväksyttiin suuri joukko avointa demokratiaa edistäviä aloitteita. Samanlaista kansanliikkeen perinteistä voimaa on ollut kestien liiton hallituksen valintaan yliop- kustan jäähallin täyttävissä puoluekopilaskuntien jäsenten vaaleissa anta- kouksissa, joissa kenttä on saanut aina mat äänet eivät vaikuta käytännössä halutessaan puoluejohdon vaihdettua. lainkaan. Valintaprosessissa tärkeämpää on löytää sopiva henkilö tausta- Edustuksellisuuden ja avoimuuden liryhmän ja paikkakunnan määritelles- sääminen vaatisi uusia avauksia, miesä ehdokkaiden mahdollisuudet. lellään liikkeen sisältä. Samalla voisi Itsekritiikkiä valintaprosessin suh- miettiä, missä määrin ylioppilaskunteen ei oikein harjoiteta, ja niin tyrk- nan hallinnolliset asiat ovat sellaisia, kyfaksit lentävät ylioppilaskunnasta joita varten tarvitaan täysipäiväisesti toiseen samalla tavalla kuin aina en- toimiva hallitus määrittämään kantonenkin. Teekkarit kannattavat teek- ja. Avoimessa demokratiassa on myös karia, periferia kannattaa periferiaa, asioita, joissa jäsenistön suoraa näkejolloin y-liikkeen tila jää toissijaiseksi. mystä voisi hyödyntää enemmänkin. Neuvottelut ovatkin jännä peli, joilla Ylioppilaskunnan yhteistä etua määajatellaan valmistauduttavan tulevan rittelevän teknisen valmistelutyön uran isompiin kisoihin. kun voisi hoitaa sihteeristökin. EsiNykyistä tapaa puoltavat paitsi yli- merkki tällaisesta tavasta hoitaa asioioppilasliikkeen hiljaiset perinteet, ta on käytössä Euroopan parlamentismyös yleistynyt pakkomielle verkossa. Virkamieskoneisto, eli sihteeristön toitumiseen ja epävirallisten verkos- virkaa toimittava komissio, tuo parlaKansallisella tasolla opiskelijoiden de- tojen vallankäyttöön. Saman ajan ja mentille alustavasti valmisteltuja esimokratia on laimentunut entisestään. energian voisi käyttää paremminkin. tyksiä, joiden pohjalta aloitetaan parEsimerkiksi Suomen ylioppilaskun- Siinä missä puheenjohtajaehdokkaat lamentaarinen käsittely. Kansalaisten

T Tam

Kom m www entoi .aviis i. aviis i@uta fi .fi

mandaatilla toimivat mepit valitsevat raportoijat, jotka neuvottelevat valmisteluportaan kanssa asioista ennen äänestyksiä.

Ylioppilaskunnissa malli voisi tarkoit-

taa esimerkiksi sitä, että hallitus toimisi enemmän edustajiston suuntaan viestivänä yhteenliittymänä, joka vain neuvottelisi esityksistä valmistelevan sihteeristön kanssa. Jos malli yhdistettäisiin keskeisten elinten suoraan puheenjohtajavaaliin ja jo uudistettuun parempaan aloiteoikeuteen saisivat ylioppilaskunnat uutta legitimiteettiä ja niiden puheenjohtajat paremman mandaatin. Opiskelijatkin kokisivat kenties kuuluvansa jonkinlaiseen yhteisöön. Suorempi demokratia voisi myös ehkäistä kriisiä, joka nykytilassa realisoituisi heti pakkojäsenyyden poistamisen jälkeen: broilerikasvattamoiksi muuntuneet ylioppilaskuntien toimistot kumisisivat yt-neuvottelujen jälkeen tyhjyyttään, kun nykyisin äänioikeutensa unohtavat unohtaisivat herkästi myös motivaationsa jäsenmaksun maksamiseen. Samalla ylioppilasliike voisi oikeasti väittää uudistavansa yhteiskuntaa ja sen toimintatapoja.

si n ä

n tu

Jaakko Stenhäll vihreä puolueaktiivi ja opiskelijapolitiikan haluton sivustaseuraaja

Verkkoon tarttunutta – www.aviisi.fi Kommentteja Joel Linnainmäen mielipidekirjoitukseen Edarivaalit opiskelijademokratian haudalla. Kannatan Joelin visioita yliopistodemokratian ajanmukaistamisesta: mahdollisimman paljon suoraa vaikuttamista (esim. sitovia jäsenäänestyksiä), vaikkakin se ikävästi söisi pikkupoliitikkojen valtaa edarissa. Kuitenkin teknisesti näinä tietojärjestelmien aikoina nuo hommat olisi helppo toteuttaa. Viimeaikaiset äänestysprosentit kertovat karua kieltään nykytouhun arvostuksesta.

Que? Äänestysprosentit kertovat karua kieltään keskimääräisen opiskelijan kiinnostuksesta yhteisiä asioita kohtaan. Jatkuvat jäsenää-

18 Aviisi 11.11.2011

nestykset ja muut populistiset tempaukset ”pikkupoliitikkojen” vallan nakertamiseksi olisivat omiaan tekemään päätöksenteosta nykyistäkin tempoilevampaa ja linjattomampaa. Suoraa demokratiaa on helppo vaatia, mutta taistelua apatiaa vastaan ei voiteta kätevin hallinnollisin ratkaisuin. Jotta Tamyn jäsenistöä ei kohdeltaisi ”passiivisena toiminnan kohteena”, tulee sen ottaa aktiivinen toimijan rooli hedelmättömän kritikoinnin sijaan.

Saint-Just Huomauttaisin, että Joelin peräämä aloiteoikeus on olemassa. Kukaan vain ei ole ainakaan minun aikanani sitä käyttänyt. www.tamy.fi/aloitteen-tekeminen

Ilkka Tiensuu

Kommentteja juttuun ”Ääntenvälitystä mainostavat laput herättävät hämmennystä”. Järjestäytymisvapauteen kuuluu myös negatiivinen vapaus olla liittymättä, jota nykyisin yliopistomaailmassa halveksitaan. Surullisinta että näin myös yhteiskunnallisesti painottuneesssa yliopistossamme. Vastoin yleistä ennakkoluuloa pakkojäsenyyden poistaminen tehostaisi myös Tamyn toimintaa. Vapaaehtoisuuteen perustuvassa järjestelmässä järjestön on käytännön toiminnallaan kyettävä perustelemaan jäsenistölleen jäsenyyden hyödyllisyys.

Tulenkantaja Kyllä, sinun on ollut täysin vapaaehtoista tulla Tampereen yliopistoon opiskelemaan.

Jos et täällä opiskele, et tarvitse myöskään sitä edunvalvontaa/ainejärjestöjä yms. Siinä sitä perustavaa vapautta. Ei onnistu rusinoiden poimiminen pullasta pelkästään.

v vi

NMjk

Miten on edes mahdollista, että kutsut negatiivista vapautta (eli vapautta pakosta) ”muiden kustannuksella tapahtuvaksi vapaudeksi”? Onko mitään muuta sanaa, jolla tätä voisi kuvata, jos sitä ei halua kutsua kollektivismiksi? Jotta voisimme levittää tämän kiistan myös toiseen ikuisuuskysymykseen, niin voin kertoa, että juuri tällä argumentilla usein moititaan kieltäytymistäni asepalveluksesta.

Ei oo pakko

Kommentoi verkossa WWW.AVIISI.FI www.yo-talo.com Kauppakatu 10

idekirjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen aviisi@uta.fi.

Ihan naamat

Haluanpa sanoa

ita.

Tiedätkö, kuka voitti Tamyn edustajistovaalit?

Juhani Karila, 26, tiedotusoppi. Äänestin kyllä, mutta en tiedä, kuka vaalit voitti. Koin, että tuli suorittaa velvollisuuteni, mutta ei sen enempää.

Porkkanaraaste on Pinni B:n ruokalassa kui-

Elena Martikainen, 27, sosiologia. En tiedä, kuka voitti vaalit, sillä olin silloin ulkomailla, mutta tiedän suunnilleen, mikä on tilanne. Olisin kyllä äänestänyt, jos olisin ollut paikalla.

vempaa kuin muualla. Se on ollut jo ainakin kaksi kuukautta, ja joka helkkarin päivä se on sama. Aina täytyy kaataa mehua sekaan, että pystyy syömään sitä. Tasavallan Casanova, 20, historia.

Aliisa Mäkynen, 23, englantilainen filologia. En tiedä. Äänestin kyllä, mutta olen ollut harjoittelussa, enkä ole ehtinyt perehtyä yo-maailmaan. Pitäisi varmaan pikimmiten käydä katsomassa tulokset.

To 17.11. Pe 18.11.

Lord Est, 12 e / 10 e*. Jam-A-Holics: That Funky Sh*t! Dj:t Munkki

Thug, Jersey Smooth, Shorty Green & Aku-Setä. Klo 23-04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

Oliver / Dawson Saxon (UK) + support Rattle, 12 e / 10 e*. Vesterinen Yhtyeineen – hyväntekeväisyys-

konsertti. Tapahtuman tuotto Miessakit ry:lle. 10 e*. Ei Vip!

Kemopetrol + Manboy, 12 e / 10 e*. VOID Presents: Defence (HKI), Warm UP by VOID Dj’s Esc / Subsence / TraOne,

7 e. Ei Vip!

Alli Nokka KIUKUTTELEE EDUSTAJISTON KULISSEISSA

Juhani Salo, 26, sosiologia. Viva tietenkin. Eksäni oli ehdolla vaaleissa. Kyllä näistä kuulee, ei tarvitse ottaa selvää. Kävin äänestämässä ennakkoon.

Ti 15.11. Ke 16.11.

Nokan kopautus

Joonas Kallonen, 22, yleinen kirjallisuustiede. En tiedä, olen ollut vähän ulkona näistä. En äänestänyt, sen verran on tullut oltua muualla. En ole kyllä ollut yhtään hereillä näissä vaaleissa.

Pe 11.11. La 12.11.

La 19.11.

Kupla puhkeaa?

La 19.11.

änä vuonna Tamyn edarivaalivalvojaisissa oli mahdollista ostaa skumppaa. Ensimmäisen pullon korkkasi Viva, joka avasi hallitusneuvottelut viikko sitten heittäen puheenjohtajatyrkyksi Veera Kalevan. Kaleva tuskin jatkaisi vihreiden ja sitoutumattomien konsensuslinjaa. Pj-vaalista voikin tulla yllättävän poliittinen. Oikeistopuolella on nyt lähes velvollisuus laittaa peliin vastavoimaa.

Sitoutumattomat ovat Suuren Kuplan ja Vapaaboomareiden yhteistyöllä dominoineet viime kauden hallitusneuvotteluja. Sen seurauksena syntyi uusi isompi Kupla, jonka mahdollinen puhkeaminen hallitusneuvotteluissa kiinnostaa Allia. Vanhat kuplalaiset eivät saaneet Vapaaboomareiden mukaan ottamisesta hyötyä ja menettivät paikkoja. Hallitusneuvotteluissa voi tulla jännittäviä tilanteita, jos vaikka vaalien voittaja Viva haluaa muodostaa hallituksen vasemmistosittareiksi mieltämiensä kanssa. Boomia Viva kaupassa tuskin ottaa, jos sen pystyy välttämään.

Klamydia. Huom! Ovet klo 20, show klo 21.

16 e / 14 e*.

Bigpop Dj:t Sami & Riku. Klo 23-04,

5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

Ke 23.11.

Lunarock. Hyväntekeväisyyskonsertti mielenterveystyön hyväksi! HauliBros, Rockwalli, Los Hombres, LOMO, juontaa Perttu Pesä. Huom! Ovet klo 18.30, show 19.00. 5 e. Ei Vip!

To 24.11. Pe 25.11. La 26.11.

Yksityistilaisuus KISS Forever Band (HU) + Scene D’ Chryme, 12 e / 10 e*. Regina, Dj Tomi.

Ke 30.11. To 01.12. Pe 02.12. La 03.12. Su 04.12.

Raaka-Aine, 8 e / 6 e*. Lauri Tähkä, 20 e*. Mokoma akustisesti, 15 e / 13 e*. TreSeta: LEIMARIT, klo 22-04. 5 e / 3 e. Ei Vip! Sielun Veljet - Sunnuntaihartaus.

Huom! Ovet klo 23, show 24. 12 e / 10 e*.

Huom! Ovet klo 14, show klo 15. 35 e / 32 e*.

Avoinna: pe 22–04, la 23–04, viikolla 20–02 Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen.

Liput ennakk oon Yo-talo n lippuk auppa www.y o-talo. com ja

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.11.2011

eruit.

1. soiihn

1. ihia, rn

Un i, tl/

n i0ya

Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on yl YLIOPPILASKUNTA Aviisi harrastaa kulttuuria——— KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamyn uudistuneet verkkosivut palvelevat verkossa: www.tamy.fi Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.) Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Kauppakatu 10, 33210 Tampere Yleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215 Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211 Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454 Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846 Timo Perälä, kopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 847 Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80

Sihteerit

Ilkka Tiensuu, pj, 050 - 36 12 845 Gritten Naams, 045 - 77 50 5212 Jouni Markkanen, 045 - 77 50 5213

Hallitus

Kati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854 Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

TUIRE

KARITA

LEA

KATI

VARPU

HANNA-R. OLGA

TIMO

ANN-M.

ILKKA

9.11. ja torstaina 10.11.2011, joten käypä katsomassa www.tamy.fi. Ensi vuoden hallitus valitaan 1.12.2011. Päättäjinä ovat uudet edaattorit. Jännitys tiivistyy, panokset kovenevat.

Antti Johansson, edustajiston väistyvä varapj.

Hallituksen kuulumiset TAMYN HALLITUs KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN SYL:n ja Tamyn toimintasuunnitelmat on päästetty hallituksen käsistä. Syytä sekä raivoon että riemuun on kuitenkin riittänyt. Kiihkeää kuhinaa herättivät tietenkin vaalit, joita hallitus seurasi suurella kiinnostuksella – riippuuhan niistä seuraajamme kokoonpano. Lisäksi jokaisella hallituslaisella oli edustajistovaalien ehdokkaana oma lehmäkin ojassa.

ylioppilaskunnan vaivalla vääntämät kommentit oli pitkälti sivuutettu. Yliopisto ehdotteli lausunnossaan mm. laajennuksia erilaisiin maksullisuuskokeiluihin ja ilmoitti varaavansa päävalinnan vain ensimmäistä kertaa korkeakouluihin hakeville. Kesu-älyttömyyksien innoittamana päätettiinkin kerätä maksutonta koulutusta puolustava adressi ja järjestää mielenilmaus 17.11. päätalon aulassa. Tervetuloa siis puhaltelemaan koulutuskuplia ensi viikon torstaina!

Raivoa taasen aiheutti yliopiston lausunto opetusja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnokseen, jossa

GRITTEN JOUNI

LAURA

VEERA I.

Tapahtuu nyt!

PALSTALLA YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS KERTOO MISSÄ MENNÄÄN TAMYN EDUSTAJISTO KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Vanhat eivät kuitenkaan lepää, ennen kuin homma on hoidettu kunnialla loppuun. Hallitus keräsi tosu- ja budjettialoitteita lokakuun alusta alkaen ja antoi edustajistolle oman ehdotuksensa maanantaina 31.10. Edari päätti niistä keskiviikkona

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

Palvelut

Lakineuvonta, 044-36 10 300

Edustajiston terveiset Jäsenistö on puhunut. Edustajistovaalit käytiin loka–marraskuun vaihteessa, ja nyt on tiedossa uudet edaattorit vuosille 2012 ja 2013. Onnittelut kaikille valituille!

Laura Markkanen, 045 - 77 50 5215 Veera Ikkelä, 045 - 77 50 5214 Veera Kaleva, 044 - 36 10 213 Pieta Hyvärinen, 045 - 77 50 5210 Tiina Heikkilä, 045 - 77 50 5211

Veera Kaleva, viestintävastaava

Päivystävä sihteeri TAMYN TYÖNTEKIJÄT KERTOVAT SEKTORINSA KUULUMISIA Keskusvaalilautakunnan sihteerinä Marraskuun puolivälissä on perinteisesti myös Tamyn edustajistovaalit ovat pitä- SYL:n liittokokous, johon Tamya lähtee edustaneet minut kiireisenä. Vaaleissa ää- maan noin 20 hengen delegaatio. Ylioppilaspolinensä antoi lähes 3 200 jäsentämme, tiikan asiasisältöihin – kokouksessa käsittelyssä ja ääniä laskimme 2.11. iltamyöhään. mm. liiton kannan muodostaminen opintolainaan 3.11. keskusvaalilautakunnan tar- – vaikuttamisen lisäksi tavoitteenamme on saada kastuslaskennan jälkeen julistimme tamylainen puheenjohtaja SYL:n vuodelle 2012. virallisen tuloksen, ja uusi edustajisto järjestäytyy Marraskuussa tehdään runsaasti tärkeitä päätökjoulukuun alussa. Tällä hetkellä suunnitellaankin siä ja henkilövalintoja niin Tamyssä kuin SYL:ssäkin jo uuden edustajiston ja tulevan hallituksen pereh- hallinnollisen piipertelyn lisäksi. dytyksiä toimintaansa, ja muutenkin ensi vuoden suunnittelu talousarvion ja toimintasuunnitelman Kati Rajala, pääsihteeri valmistelun osalta on jo varsin pitkällä.

Tamyssa Ympäristöpäivät 22.–24.11.2011 Tamyn ympäristöpäivät lähestyvät! Päivät järjestetään tällä kertaa teemalla ”Luonto ja luovuus kaupungissa” ja ne keskittyvät paikalliseen urbaaniin luontoon ja ympäristöön. Luvassa on uusia näkökulmia kaupunkitilasta ja kaupunkiluonnosta tieteen, taiteen ja toiminnan keinoin. Katso päivien koko ohjelma netistä: www.tamy.fi/ymparistopaivat. Intialaisia lyhytelokuvia 16.11. Tervetuloa katsomaan uutta intialaista lyhytelokuvaa Tampereen yliopistolle 16.11. Elokuvailta alkaa klo 18.00 päätalon luentosalissa A06. Illan elokuvina nähdään: Three of Us (2008) Vitthal (2010) ja Wagah (2010). Jokaisen elokuvan kesto on n. 15 minuuttia ja ne on tekstitetty englanniksi. Tilaisuus on maksuton. Illan aikana on mahdollisuus kuulla Tamyn kehitysyhteistyöhankkeesta Intiassa. Leffaillan järjestää Tamyn kehy-valiokunta. Kulttuurijaoston Trivial Pursuit -turnaus 18.11. Turnaus järjestetään perjantaina 18.11. klo 13 alakuppilassa. Osallistuminen tapahtuu enintään neljän hengen joukkueissa, ja ilmoittautumiset tehdään kulttuurijaoston puheenjohtaja Pilvi Pirhoselle sähköpostilla (etunimi.sukunimi@uta.fi). Turnaukseen mahtuu maksimissaan 16 joukkuetta, joten ilmoittaudu pian saadaksesi ikuista mainetta ja kunniaa! Huhu kertoo myös upeista palkinnoista. Tamyn pikkujoulut 29.11. Tänä vuonna Tamy repäisee ja järjestää jäsenilleen 29.11. PIKKUJOULUT! Nämä eivät kuitenkaan ole ihan mitkä vaan pikkujoulubileet vaan aivan mahtava kokonaisuus, johon kuuluu kolme osaa: musiikkiteatteri, pikkujoulubuffet ja bileet. Ilmoittautuminen buffet-pöydän

VEERA K.

PIETA

TIINA

jarjestosihteeri@tamy.fi ääreen päättyy 18.11., joten kannattaa olla nopea ja varata paikka jo nyt! Lisätietoja ilmoittautumisesta ja hinnoista löydät Tamyn sivuilta: http://www.tamy.fi/pikkujoulut.

Järjestöissä Näkökulmia julk. kielenkäyttöön Kopula ry. ja Nykysuomen seura ry. järjestävät keskustelu- ja esitelmätilaisuuden Näkökulmia julkiseen kielenkäyttöön torstaina 17.11. klo 16.00-19.15 salissa B 1097. Alustajina asiantuntijoita Tampereen yliopistosta ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Vapaa pääsy, tervetuloa! Patina ry:n syyskokous Patina ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään torstaina 24.11. klo 19.00 Tamyn kokoushuoneessa Yo-talon toisessa kerroksessa (Kauppakatu 10). Syyskokouksessa valitaan ensi vuoden hallitus ja käsitellään muut sääntömääräiset asiat. Tervetuloa paikalle! Staabi ry:n vuosikokous 24.11. Staabi ry:n sääntömääräinen vuosikokous järjestetään torstaina 24.11.2011 Kehräsaaressa kokoustilassa Villa Vintti 1 klo 18.00 alkaen. Tervetuloa! Lisätietoja: Antti Kinnari 050-3755578 tai staabi-hallitus@ uta.fi. Hallat ry:n vuosikokous 28.11. Hallat ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Yo-talon kokoushuoneessa 28.11 klo. 18:30 alkaen. Kokouksessa käsitellään mm. ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma, sekä päätetään uudesta hallituksesta vuodelle 2012. Transla ry:n pikkujoulut ja syyskokous 1.12. Transla ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Artturin saunalla 1.12. klo 18 alkaen. Syyskokouksen jälkeen pikkujoulut. Tervetuloa mukaan!

Sano ei lukukausimaksuille flirttailulle! Allekirjoita vetoomus yliopistolle. Addressin voit allekirjoittaa Linnan, Pinni B:n ja Päätalon auloissa 17. marraskuuta saakka. Lausunnossaan OKM:lle Tampereen yliopisto ehdottaa maksullisuuden muotojen kokeilemista. Tamy ei voisi olla enempää eri mieltä.

20 Aviisi 11.11.2011

ija on ylioppilaskunnan jäsen.

a :

n y. ä-

n y,

. a-

in 12.

BLOGI tamyblogi.wordpress.com

Kulmahuone KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Yliopisto flirttailee lukukausimaksuille

ehitys kehittyy ja edistys edistyy, suunnasta viis!” tuntui olevan Tampereen yliopiston linja lausunnossa, jonka se antoi opetusja kulttuuriministeriön alustavasta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta (tuttavallisemmin KESU) vuosille 2011-2016. Lausunnossa kun keskittyttiin lähinnä komppailemaan OKM:n linjailuja, ja parhaimmillaan yliopiston lausunto jopa peittosi OKM:n älyttömyydet omilla esityksillään. Hyvänä esimerkkinä raivokkaasta kehityksen kehittämisestä on yliopiston kanta opiskelijavalintojen uudistamisesta: ”Yliopiston tavoitteena on selkeyttää väylät korkeakoulutukseen. Päävalinnat varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville ja muut väylät niille, joille riittää jo suoritetun korkeakoulututkinnon täydentäminen.” Valintauudistusta kohtaan esitetyllä laajalla kritiikillä tai uudistuksen ongelmakohdilla ei juuri ole päätä vaivattu. Opiskelijoiden mahdollisuutta erehtymiseen ja oman tien etsimiseen ollaan radikaalisti vähentämässä: kun kerran jonkin paikan vastaanottaa, niin suuntaa on sitten turha enää vaihtaa. Joissakin yliopistoissa toteutetut laaja-alaiset tutkinnot toki helpottavat alan vaihtoa lähitieteissä korkeakoulujen sisällä, mutta toteutuessaan uudistus hankaloittaisi huomattavasti siirtymiä eri tieteenalojen ja korkeakoulujen välillä. Aikuis- ja täydennyskoulutus tai erillisvalinnat eivät nykyisellään vastaa mahdollisen muutoksen vaatimiin tarpeisiin, mutta kehitysehdotuksia siirtymien helpottamiseksi ei ole esitetty yliopistojen tai ministeriön taholta. Jo nykyisellään hyvin suljetut, erillisvalinnan piiriin käytännössä kuulumattomat alat, kuten lääkärikoulutus ja oikeustieteellinen, sulkeutuisivat uudistuksen myötä entisestään ja menettäisivät samalla koko joukon päteviä hakijoita, jotka ovat opiskelleet koulutusta tukevia aloja ennen toivealalleen pääsemistä. Jos ajatuksena on ollut edistää nopeampaa valmistumista, valmistumista ylipäätään ja välivuosien vähentämistä, niin tässä mallissa ne eivät ainakaan toteudu.

Koska keinoja erillisvalintojen ja muiden alanvaihtoa helpottavien käytäntöjen kehittelemiseen ei esitetä, vaihtoehdoksi näyttää jäävän maksulliseen aikuis- ja täydennyskoulutukseen hakeutuminen. Mutta tähänhän yliopisto jo lausunnossaan varautuukin. “Yliopistojen mahdollisuuksia tarjota akateemisille täydentävää koulutusta parantaisi se, että poistetaan maksuttomuutta koskevat vaateet tai väljennetään niitä. Esimerkiksi täydennyskoulutuksen kehittämistä opettajankoulutukseen hankaloittaa se, että erillisinä opintoina järjestettävä opettajankoulutus on opiskelijalle maksutonta.” Jos yliopiston toiveiden mukaan mennään, maksullisen avoimen yliopiston sekä aikuis- ja täydennyskoulutuksen merkitys oman osaamisen täydentämisessä ja perustutkinnon paikkaamisessa näyttäisi kasvavan entisestään. Maksullisen koulutuksen roolin kasvattaminen taas lisää koulutuksen periytyvyyttä sekä sosioekonomisten erojen kasvua. Tampereen yliopisto mainostaa itseään rohkeana edelläkävijänä koulutuksen uudistamisessa. Voi vain kysyä, kuinka rohkeaa ja proaktiivista on uudistaminen, joka perustuu ministeriön tulevien päätösten ennakointiin ja kyseenalaistenkin kehityskulkujen orjalliseen seuraamiseen hinnalla millä hyvänsä.

Tuomiokirkonkatu 32 Verkatehtaankatu 11 Ideapark

Oikeustieteelliseen! WWW.PYKALA.FI/VALMENNUSKURSSIT Vuonna 2011 Helsinkiin valituista 74% oli käynyt Pykälä ry:n valmennuskurssin! Tampere-kurssi järjestetään nyt jo kolmatta vuotta!

Ilmoittautuminen kevään 2012 kursseille alkaa 3.12. !

Opiskelijan j kodin rakentaja Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön TOASin asuntotoimisto palvelee ja opastaa sinua kaikissa opiskelijaasumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Veera Kaleva

21 www.toas.fi

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.11.2011

Tsekkaa!

VAIHDE VAPAALLE Hannu Lammi on vuorotteluvapaalla ensi kesään asti, joten hän saattaa istua vielä pitkään.

Nykyään, jos sattuu ärsyttämään, voi ilmaista tunt

PUOLI VU

Kaivinkoneessa Koskikeskuks sosiaalista elämää.Näin väit Juho-Matti Paavola

oskikeskuksen sisäänkäynnin vieressä oleva minikaivuri on koristeltu niin kotoisaksi kuin työkoneen nyt yleensä pystyy sisustamaan. Ostosmatkalla oleva nainen jää lapsikatraansa kanssa juttelemaan kaivurin ohjaamossa istuvan Hannu Lammin kanssa. ”Kuinka kauan sinä olet siinä ollut?”, perheen pieni poika kysyy ujosti. Lammi vastaa tottuneesti istuneensa kaivurissa nyt 159 päivää. Poika kääntyy silmät ihmetyksestä selällään äitinsä puoleen. ”Miksi meidän isi ei istu kaivurissa?” Lapset todellakin näkevät maailman eri tavalla. Aikuinen kysyisi ensimmäisenä, miksi ihmeessä tamperelainen bussikuski on asunut kohta puoli vuotta kaivurissa.

k k k

t j t r

t v

Työkoneen koppiin Lammin on aja-

nut kilpailuhenki. Hän osallistuu Kaivuriskaba-kisaan, jossa pisimpään minikaivurissa istunut voittaa laitteen omakseen. Kesäkuun alussa kuusi kilpailijaa kiipesi koneisiin eri puolella Suomea. Nyt jäljellä on enää kaksi: Lammi ja Espoon Sellossa kaivurissa istuva Kimmo Frisk. Kisaa suunniteltaessa järjestäjänä toimiva Jukka Mutanen arveli sitkeimpien sissien jaksavan istua kaivurissa korkeintaan kaksi kuukautta. ”Kyllä minä vähän hölmösti tein, kun ne kaikkein sitkeimmät jätkät valitsin. Nythän se istuminen vasta alkaa, kun on kaksi kilpailijaa jäljellä. Luovuttaja käytännössä antaa kaivurin toiselle, ei-

Suomi aloittelijoille Kissa söi kesävoin

22 Aviisi 11.11.2011

t t k L k

v t

a j

t p

ta tuntemuksensa siteeraamalla ministeri Alexander Stubbia: “Vittu mitä paskaa!” (HS, 2.11)

VUOTTA ISTUNUT

In the heat of ´91

ikeskuksessa istuskelu parantaa elämänlaatua ja rikastuttaa Näin väittää puoli vuotta istunut Hannu Lammi.

na u ösa tn

”,

a nn-

n in t-

aiin lli: a

ä ma

n n. n a i-

kä voittajan tarvitse istua kuin sekunnin pidempään”, Mutanen huokaa. Työkoneen koppi on Mutaselle itselleenkin tuttu. Hän ajoi viime kesänä paljon julkisuutta saaneessa tempauksessaan minikaivurilla Hangosta Kuusamoon. ”Tähän kisaan verrattuna viime kesän temppu oli helppo. Nukuin yöt hotelleissa ja sain jaloitella milloin halusin”, Mutanen toteaa. Lammi sen sijaan istuu minikaivurissa kellon ympäri. Päivässä saa olla poissa korkeintaan 30 minuuttia, jonka aikana ehtii käydä vessassa, suihkussa ja hakemassa ruokaa sponsoriravintolasta. Viikossa on lisäksi varattu neljä tuntia liikunnalle. Niiden aikana ei saa poistua kaivurin lähistöltä. Kilpailijoita vahditaan nettikameroilla, ja ottelua pääsee seuraamaan livelähetyksenä kisan kotisivuilla. Lammin päivät vierähtävät nettichatissa ja ohikulkijoiden kanssa keskustellessa. Juttuseuraa riittää välillä jonoksi asti. Lammi vastaa rutiinilla satunnaisten tuttavuuksien toistuviin uteluihin istunnon pituudesta. Koskikeskuksen työntekijöistä osa käy tervehtimässä säännöllisesti, ja kauppakeskuksessa notkuva nuoriso on tullut tutuksi. Lammille on muodostunut oma taustajoukko, joka auttaa häntä käytännön asioiden, esimerkiksi vaatehuollon kanssa. ”Sosiaalinen puoli on räjähtänyt käsiin. Kisan aikana tutuiksi tulleiden ihmisten lisäksi täällä on käynyt vanhoja lapsuudenystäviä ja työkavereita. En ole kymmeneen vuoteen nähnyt näin paljon ystäviä.” Ennen kisaa linja-autoa ajaneen Lammin aikataulut vaihtelivat, eikä töiden jälkeen jaksanut samalla tavalla järjestellä tapaamisia. Kaivurissa asuessaan Lammi on murtautunut perinteisen oravanpyörän ulkopuolelle ja oppinut elämään tätä hetkeä kel-

loon vilkuilematta. ”Tähtään toki vahvasti voittoon, mutta kyllä tästä on saanut paljon irti muutenkin. Hienointa kisassa ovat pääkoppaan tulleet ajatukset ja tavatut ihmiset.” Pitkä istunto on fyysisesti rankkaa. Lammi elää kisan ehdoilla: syöminen ja juominen on rajattua, sillä vessassa ei voi ravata alvariinsa. Istualtaan nukkumiseenkin oli totuttelemista alussa. Henkinen puoli on kilpakumppaneiden välisestä hermopelistä huolimatta ihan kohdallaan. Välillä Lammi tosin puhelee kiusallaan levottomia ja naureskelee hämmentyneille ohikulkijoille. ”Ihmisiähän tässä ollaan, joten välillä on mielen kanssa ylä- ja alamäkiä. Mutta jos tämä tuntuisi enimmäkseen huonolta, niin ei tässä kannattaisi enää istua”, Lammi pohtii. Suomalaiset sisupussit ovat osoittautuneet odotettua sitkeämmiksi tapauksiksi. Järjestäjät ovat useaan otteeseen kiristäneet sääntöjä, jotta kisaajia saataisiin savustettua pihalle, mutta kilpailu vain jatkuu. ”Joulun korvilla voi iskeä koti-ikävä, ja ympärivuorokautinen joululaulujen kuuntelu tekee varmasti hulluksi. Mutta kyllä itse veikkaan, että pitkälle tammikuuhun tässä vielä mennään”, puuhamies Mutanen arvioi. Myös Lammi itse on varautunut pitkään istuntoon. Takarajaa ei ole, koska sellaisen asettaminen etukäteen ei Lammin mielestä ole tällaisessa kisassa järkevää. ”Minulla on heinäkuulle asti vuorotteluvapaata, ja siihen mennessä luulisi kisan ratkenneen. Mutta jos se jatkuu vielä, niin sitten pitää tehdä uusia järjestelyjä.” Eeppistä mittelöä voi seurata livenä osoitteessa www.kaivuriskaba.fi

Tamyn uudet kulttuurisihteerit vuosimallia 1991, Olli Löytty ja Ilkka Pesämaa, suunnittelivat jälkimodernia turismitapahtumaa ja ”Magical Kalakukko Touria”.

Vieraisiin pöytiin Katso kuvat -otsikot ovat menneisyyttä, natsi- ja Hitler-otsikot nykyisyyttä! Hitlerin arkkitehdin suunnittelema miljoonatalo myynnissä Helsingissä (Ilta-Sanomat) Lego-Hitler vierailee Imatralla (Yle) Lapsen nimeksi Adolf Hitler - huostaanotettiin vanhemmilta (Stara) Sotakirjailijat: Hitler pitäisi tuotteistaa matkailuvaltiksi Imatralla (Yle) Natseista selvinnyt 105-vuotias kreikkalaismies tyrmää maansa (Uusi Suomi) Varkaat iskivät mausoleumiin: Natsivainajien nimikirja mukaan (Iltalehti) Natsiaate kiinnosti pohjalaisia (Ilkka) Natsimiehitys ei jättänyt Tinttiä rauhaan (Kymen Sa.)

Otso Höglund Otso Höglund

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 11.11.2011

WWW.AVIISI.FI

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Suomesta on tullut neuvostososialistinen tasavalta!

äättäjät ja paikalliset eliitit ovat laulaneet yksilönvapauden suohon ja soittavat nyt keskittämisen kanteletta. Ihmisten vapaus päättää omasta elämästään on enää vain kaunis sana. Julkisesta hallinnosta on tehty järjen ääni, joka on johtanut tämän kansan megalomaanisen hulluuden partaalle. Suur-Tampere, kansihanke, Hämpin parkki, raitiotiehanke tai Ikean kasvaminen pitäjän kupeeseen ovat maallisen tehokkuuden vetureita. Verorahoja säästelemättä on teetetty mitä eriskummallisimpia julkisia suurhankkeita edistyksen nimissä. Mitä ihmeen edistystä se on, jos ihmisten valinnanvapaus uhrataan eliitin saamien päähänpistojen toteuttajaksi? Liberaalidemokratiamme on muuttunut yhteisien ongelmien ratkojasta edistyksen tekijäksi. Ikea on mitä tervetullein kauppa siinä missä muutkin. Paradoksi on siinä, että julkinen valta antaa sille luvan rakentaa kokonaisen kaupunginosan ja pätkän kansallista moottoritietä, mutta ihmiset eivät voi tehdä parin neliön vessaremonttia ilman valtion lupaa ja tarkastajien katseita. Byrokratian viidakoissa katoaa suhteellisuudentaju.

Julkinen valta on katsonut, että jossain muualla kuin ihmisissä piilee kansalaisen järki. Ihmisten elämä on saanut taipua talouden vetureiden tieltä. Meidät on alistettu lainsäädännöllä monopolien valtaan. Ainoa vapaus on valita K:n ja S:n väliltä. Roskasi kannat monopolin roskalaatikkoon ja vaivasi voit hoidattaa julkisissa laitoksissa. Ihmettelet, miksi pysäköinti voi maksaa niin perkeleesti. Keskitetyistä hankkeista on tullut konsulttitoimistojen rahasampo. Isot yhtiöt käärivät hihansa yhä ylemmäs isompien hillopurkkien toivossa. Keskitetystä kassasta ei kukaan jää kaipaamaan sadan tonnin selvi-

JANI RAJANIEMI

Jos voimakas toveri Putin ryhtyisi Suomen suurruhtinaskunnan herttuaksi, ei Helsingissäkään tarvitsisi suotta miettiä asioita.

Ihmisreppanat ovat torppareita kaupungin mailla. Uusi eliitti on antanut meille armosta luvan viljellä lisää veronmaksajia. Edistykselle on saatava uusia rahoittajia. Seksi on vielä toistaiseksi ilmaista, mutta pian senkin verotusta ollaan vaatimassa kotitalousvähennykseen. Jos uskomme keskitettyihin ratkaisuihin, niin miksi koulutamme tätä BB-kansaa? Jos viisas ylimieli on jossain muualla, isompana ja korKomm keammalla kuin meissä itsessämme, niin eikö www entoi olisi sama pyytää Venäjää sulauttamaan Suo.aviis i.fi mi itseensä. aviisi @uta. Jospa voimakas toveri Putin armollisesfi ti ryhtyisi Suomen suurruhtinaskunnan herttuaksi. Sitten ei tarvitsisi enää Helsingissäkään vaivautua miettimään asioita.

on hallintotieteiden tohtori, joka ei pidä keskitetystä hallinnosta

pe 11.11. klo 23 SCANDINAVIAN MUSIC GROUP ...................17/15 e (E*) la 12.11. klo 23 FRENCH FILMS dj:t Antti H, Sami & TJ.......7 e pe 18.11. klo 23 POISONBLACK, klo 22 REBELHEAD 13/11 e (E*) la 19.11. klo 23 EGOTRIPPI, Rokko dj’s.............17/15 e (E*) ke 23.11. klo 22 ON VOLCANO, klo 21 KORIA KITTEN RIOT, klo 20 Mind Bomb -dokumentti, dj's Petteri & Darth..................2 e to 24.11. klo 22 PYHIMYS & MEDIUM, klo 21 EDORF .......10/8 e (E*) pe 25.11. Reggae Night klo 21-04 EARL 16 (Jam/UK), NESTORI, JAHVICE, SAARNA etc etc etc.........8 e la 26.11. Pakkahuone (K18): klo 22 VON HERTZEN BROTHERS, klo 21 MURMANSK...18/16 e (E*) ke 30.11. klo 23 The DWARVES (USA), klo 22 THE HEARTBURNS, dj Antti H...............18/16 e (E*) runsaasti lisää keikkoja: KLUBI.NET

Pyynikintori 1, Tampere

24 Aviisi 11.11.2011

tystä. Julkinen hallinto on mukisematta taipunut tähän konsultoinnin miellyttävään kiroukseen. Konsulttiselvityksistä tulee yhtä hyvä mieli kuin horoskooppeja lukiessa. Niissä ennustetaan kaikille ihanaa ja onnellista tulevaisuutta, vaikka todellisuus on kuitenkin niukkojen resurssien jakamista. Ihana suunnitelma oli myös Tampereen Keskustori. Kielletään autot ja täytetään kuvissa kadut iloisilla ihmisillä ja esitetään suunnitelma päättäjille. Pakkohan sellainen on hyväksyä, muuten joudut edistyksen vastustajien ja mielensäpahoittajien kerhoon. Suomalaisessa kaanonissa rakentava kritiikki on kiellettyä. Mitä onkaan todellisuus selvitysten ja kauniiden kuvien takana. Tampereen Keskustorista on tullut alkoholistien ja nistien ulkovessa. Poliisilla ei ole aikaa Suur-Tampereen kihlakunnassa kuin piipahtaa Keskustorilla. Keskustoriamme tulee valvomaan G4S, jonka laskua ei varmasti ole mukana alkuperäisessä torisuunnitelmassa.