Aviisi 02/2012 by Aviisi

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 10. helmikuuta - 2/2012

TYÖH

JOI Harjoi ttelutu TTELU kiku toinen leikata ukausista an poi s. »4

NÄIN

SAA

T Töitä o n tarjo KESÄTÖ ITÄ lla viim Kokos e vuod imme en ma hakuo lliin. hjeet. »5 & 8

TYÖEL

Millais ÄMÄ 203 ta 2 2 0 v u o t yö t ä t e e m m den ku luttua e ? »11

SUOMALAINEN KKALAINEN AMERI UNELMA

IRON Y K S

Timo Vuorensola ohjasi Suomen historian kalleimman elokuvan. Mutta miten tamperelaisesta puhelinmyyjästä kasvoi elokuvaohjaaja? »20

ALKUPALAT Ajan hermolla OTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 Aarni Korpela

Korpela

Veera Kaleva

Näin on! Kirjoituksia Tamystä KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN puheenjohtaja

Turhaan älä opiskele, tee töitä tai pidä välivuosia!

yöurien pidentämisestä on puhuttu jo vuosia. Huoltosuhteen heikkeneminen on toki suuri yhteiskunnallinen haaste, vaikkakin tilanteen vakavuudesta on erilaisia arvioita. Ongelmaa on ehdotettu ratkaistavaksi milloin milläkin kikka kolmosella, kokonaisuuteen katsomatta. Taakka on kaatumassa nuorten niskaan, sillä heitä työuran alkuun tehtävät kiristykset koskevat ja heidän uriaan eläkeuudistukset pidentävät loppupäästä.

LUOTETTAVA, LAADUKAS, KOTIMAINEN.

2 Aviisi 10.2.2012

fennooptiikka.fi • linssiklinikka.fi

Nuorison kepittämiseen on keksitty moninaisia tapoja: opiskelumahdollisuuksia ja valinnanvapautta kavennetaan opintoaikojen rajauslailla ja tulevalla opiskelijavalintauudistuksella. Sosiaalipolitiikkaa käytetään hävyttömästi korkeakoulupolitiikan välineenä opintotuen ehtoja kiristämällä,

vaikka toimeentulon turvaaminen vähentäisi työntekoa hengenpitimiksi ja nopeuttaisi opintoja. Kenties omituisinta keskustelussa on väite, että työurat olisivat Suomessa erityisen lyhyitä ja alkaisivat vasta valmistumisen jälkeen: korkeakouluopiskelijoista yli 60 prosenttia työskentelee opintojen ohessa ja heistä 60 prosenttia johto- ja asiantuntijatehtävissä. Työnteko opiskeluaikana nähdään haitallisena, vaikka monille se on mielekästä työkokemuksen kartuttamista. Yhteiskunnallisiin kysymyksiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. Kehottaisinkin päättäjiä tutustumaan SYL:n 78 keinoa työurien pidentämiseen -julkaisuun, jossa ratkaisuja etsitään opintojen sujuvoittamisesta ja syrjäytymisen ehkäisystä työelämän ja -olojen parantamiseen.

TYÖURAT Suomalaisten työurat ovat pidentyneet kymmenessä vuodessa huomattavasti.

Eläketurvakeskus

Seppo Honkanen

Valistuneet veikkaajat

Pääkirjoitus

PALSTALLA SELVITETÄÄN ylioppilaskunnan tyyppien KANTA POLTTAVIIN PUHEENAIHEISIIN. VOIT EHDOTTAA MIELENKIINTOISTA KYSYMYSTÄ – LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA OSOITTEELLA aviisi@uta.fi.

KIRJOITTAJA ON AVIISIN PÄÄTOIMITTAJA

Pitäisikö opiskelijoiden valmistua nykyistä nuorempina, jotta työurat pitenisivät alkupäästä?

Kynä, paperia ja kasa tavoitteita

Tästä on kysymys: Suomen väestö ikääntyy, joten huoltosuhde heikkenee nopeasti. Muutos tarkoittaa sitä, että yhä pienempi työssäkäyvien joukko kustantaa yhä suuremman joukon sosiaalietuudet. Työurien pidentämiskeinoiksi on esitetty loppupäässä esimerkiksi eläkeiän nostoa, alkupäässä opintotuen ehtojen tiukentamista ja jopa lukukausimaksuja.

KYLLÄ

45%

Lukiosta valmistumisen ja korkeakouluun pääsyn välillä on keskimäärin 3,5 vuotta väliä. Pakotettuna se on nuorelle ihan liikaa. Kyse on siis muustakin kuin työurien pidentämisestä. Osmo Soininvaaraa siteeraten: ”Korkeakoulujen sisäänpääsyvalinnoille pitäisi tehdä jotain. Jonottaminen on kansantaloudellisesti tyhmää.”

Maiju Turunen

Kristiina Sippola Vaikka paras paikka työurien pidentämiseen on keskeltä (esimerkiksi työkyvyttömyyttä ehkäisemällä) ei valmistumisiän alentaminenkaan ole huono juttu. Valmistumisen nopeuttaminen auttaa lähinnä silloin, kun onnistutaan karsimaan ”turhia välivuosia”, eli sellaisia, joita opiskelemaan pyrkivä itsekään ei haluaisi. Valitettavasti OKM:n viimeaikainen politiikka todennäköisesti johtaa juuri päinvastaiseen suuntaan.

Ilkka Tiensuu Kannatan ehdotusta, joka painottaisi tulevaisuudessa kandidaatin tutkintoa, jolloin kaikki

EOS

15%

Erityisesti pitäisi panostaa siihen, että nuori löytää nopeammin oman alansa eikä ajaudu sellaiseen tutkintoon, joka ei loppujen lopuksi kiinnostakaan, tai päädy lukioon ”koska en tiedä mikä mua kiinnostaa” tai vietä useita välivuosia, koska

ei tiedä mihin hakisi. Nopeasti omalle alalle tarkoittaa nopeammin valmistumista. Eli lisää opinto-ohjausta ja porkkanaa, ei keppiä jo opiskelemassa oleville!

40%

eivät lukisi maisteriksi asti tai tekisivät maisterin opintonsa vasta töiden ohessa. Näin siirtyisimme myös lähemmäs kansainvälistä opintomallia. En kannata kuitenkaan ehdotusta lukuvuosimaksuista, sillä ne lisäävät turhaa epätasaarvoa opiskelemaan hakevien välillä, enkä myöskään opintotuen ehtojen kiristämistä, mikä on erittäin huono vaihtoehto muun muassa järjestötoiminnan, kansainvälistymisen ja muiden tärkeiden opintojen aikaisten kokemusten kannalta.

Jori Mylläri

EOS

Opiskelijalle itselleen ei olisi haitaksi, jos opiskelut sujuisivat vähän suoraviivaisemmin. Tähän tarvitaan opintojen parempaa ohjausta (esim. ootit ja HOPS-ohjauksen kehittäminen). Opintojen lyhentäminen pakolla ei kuitenkaan ole toimiva keino. En usko, että putkimaistereilla olisi saavutettavissa niin huomattavaa verokertymää mitä julkisessa keskustelussa uskotellaan.

Jari Järvenpää

KYLLÄ

45%

15%

40%

Perustelu: 1) Ongelmana suomalaisissa työurissa on se, että ne loppuvat liian aikaisin. Autetaan ihmisiä jaksamaan töissään eläkeikään asti. 2) Opiskelijoiden työura yleensä alkaa jo opinto-

jen aikana. Suomalaisille työmarkkinoille on itse asiassa rakentunut opiskelijalokero, jonka hoituminen edellyttää opiskelijatyövoimaa. Opiskelijan näkökulmasta työnteko toki voi viivyttää opintojen valmiiksi saattamista, mutta tuottaa toisaalta työkokemusta, joka sitten valmistumisen jälkeen edesauttaa työuralle pääsemistä.

Mervi Eskelinen Suomessa työurat alkavat ennen valmistumista. Iso osa opiskelijoista tekee oman alansa töitä jo opintojen aikana. On tilastokaunistelua, tietämättömyyttä ja porvarillista populismia vaatia nuoria opintoputkeen. Tarvitaan älyllisempää näkökulmaa sinänsä tärkeään työurakeskusteluun.

Tiina Heikkilä

illainen on sinun unelmasi?” kysyi Timo Vuorensola. Hetken mietittyäni totesin, että en tiedä. Minä vain ajelehdin. Kymmenen vuotta sitten Vuorensola oli tamperelainen puhelinmyyjä. Nyt hän on ohjannut Suomen historian kalleimman elokuvan, pian ensi iltansa saavan Iron Skyn. Hänellä on ollut unelma.

Tutkimusten mukaan ne ihmiset, jotka asettavat elämälleen kirjallisia tavoitteita, menestyvät paremmin kuin me ajelehtijat. Se on helppo uskoa. Konkreettiset päämäärät kannustavat ponnistelemaan säännöllisesti ja pitkäjänteisesti. Helppoheikkien kaupittelemia sisäisiä sankaruuksia, unelmahöttöjä ja positiivisia energiakenttiä on helppo pilkata. Elämä ei muutu hokkuspokkustempuilla joksikin ihan muuksi, mutta tavoitteellisesta ajattelusta on hyötyä arkisissakin askareissa. Tavoitteet täytyy rajata riittävän tarkasti, koska ainoastaan tiedossa olevaa maalia kohti voi pyrkiä. Selkeitä päämääriä ovat vaikkapa gradun kirjoittaminen tiettyyn päivämäärään mennessä, puolimaratonin juokseminen, 10 kilon laihdutus tai Mika Waltarin koko tuotannon lukeminen. Gurut neuvovat, että tavoitteet pitää purkaa järkeviksi välietapeiksi. Harva juoksee maratonin köllöteltyään ensin pari vuotta sohvan pohjalla, joten rapakuntoiselle ensimmäinen välitavoite maratonin juoksemiseksi voisi olla vaikkapa ylimääräisen kilometrin kävely viisi kertaa viikossa. Parhaan toimintastrategian löytää pohtimalla, millaisia keinoja käyttäen muut ovat onnistuneet vastaavan päämäärän saavuttamisessa. Yksi asia on varma. Oman elämän perimmäisten kysymysten pohtiminen ei ole pahitteeksi. Mistä aidosti haaveilet? Millaisessa elämäntilanteessa tahdot olla kymmenen vuoden päästä? Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin voit ryhtyä edistääksesi tavoitteitasi? Listaa ajatuksesi ranskalaisin viivoin. Vaikka repisit paperin ja unohtaisit raapustamasi asiat, pysyvät ne silti ankkuroituneina jonnekin alitajuntasi perukoille. Tiedostamaton mieli altistaa havaitsemaan tarjolle tulevat, tavoitteita tukevat mahdollisuudet.

Elämälleen kirjallisia tavoitteita asettavat pärjäävät paremmin kuin me ajelehtijat.

Aikaisempi valmistuminen tuskin helpottaisi työllistymistä koulutusta vastaavalle alalle. Tämän vuoksi on mielestäni turha pidentää työuraa alkupäästä koulutusta vastaamattomilla töillä, joita ehtii hyvin toteuttaa vähän pidemmän koulutusputken aikanakin.

Terhi Meriläinen Jos kolmannen vuoden opiskelija on jo alan hommissa, ei työuran pituuteen enää vaikuta valmistumiseen kuluva aika. Tilannetta voidaan parantaa ennen kaikkea yliopistojen joustavuutta lisäämällä.

Olli Ruotsalainen

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA.

Pari vuotta sitten selailin itsetutkiskelun puuskassa jotakin kirjastosta lainaamaani self help -opasta. Näppäilin Word-tiedostoon kirjallisen haaveen: haluan käydä kaikilla maailman mantereilla. Siihen mennessä olin reissannut ainoastaan Euroopassa. Yllättäen minulle on tarjoutunut tilaisuus matkustaa neljälle uudelle mantereelle. Enää Afrikka ja Antarktis ovat näkemättä. Timo Vuorensola aikoo juosta tänä vuonna maratonin ja mennä naimisiin. Ehkä minäkin koetan kirjoittaa pari ranskalaista viivaa. TIMO VUORENSOLAN HAASTATTELU AUKEAMALLA 20-21

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Samuli Huttunen 044 3610 219, sivari@aviisi.fi Kannen kuva Iron Sky • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

Aviisi 10.2.2012 www.a viisi.fi facebook.com/aviisi

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua

AJAN HERMOLLA Ajan hermolla KOPOSIHTEERI Tamyn koulutuspoliittiseksi sihteeriksi on valittu Joachim Kratochvil.

Harjoittelutuesta leikataan kuukau

Johtamiskorkeakoulun uusi harjoittelutukikäytäntö poistaa opiskelijoilta toisen harjoittelutuki Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt ry:n mukaan yritykset käyttävät harjoittelijoita ilma

ampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa on otettu käyttöön uusi harjoittelutukikäytäntö, jonka mukaan opiskelijoille myönnetään yhden kuukauden eli 1 100 euron harjoittelutuki entisen kahden kuukauden eli 2 200 euron tuen sijaan. ”Politiikan tutkimuksen opiskelijoiden kannalta tämä on ongelmallista, koska suurin osa harjoittelupaikoista edellyttää vähintään kahden kuukauden tukea”, sanoo Tamyn edustajiston varapuheenjohtaja Johannes Lehtinen. Aiemmin harjoittelupaikka on maksanut kolmen kuukauden harjoittelusta yhden kuukauden harjoittelutuen. ”Joudumme hyvin eriarvoiseen asemaan Helsingin ja Turun yliopistoista tulevien opiskelijoiden kanssa”, ainejärjestö Iltakoulun puheenjohtaja Saara Kuittinen toteaa. ”Jos heille myönnetään kahden kuukauden harjoittelutukea ja meille ei, niin onhan se nyt selvä, keitä harjoitteluun valitaan.” Yksiköstä on edelleen myönnetty opiskelijoille lisätukea toiselle harjoittelukuukaudelle niin, että harjoittelupaikan saaminen on ollut mahdollista. ”Suurin ongelma on se, että opiskelijat joutuvat neuvottelemaan uuden

4 Aviisi 10.2.2012

On erikoista, että opiskelijat laitetaan ajamaan yliopiston rahapolitiikkaa. Saara Kuittinen

käytännön käyttöönottoa harjoittelupaikkojen kanssa”, Lehtinen sanoo. ”Opiskelija on joutunut ensin kysymään harjoittelupaikasta, voivatko nämä ottaa harjoittelijan yhden kuukauden tuella. Kun vastaus on monessa tapauksessa ollut kielteinen, opiskelija on ottanut uudelleen yhteyttä yliopistoon, jonka jälkeen yliopisto on selvittänyt, myönnetäänkö lisätukea.” Kuittisen ja Lehtisen korviin ei ole vielä kantautunut, että opiskelija olisi tullut hylätyksi uuden käytännön takia. ”Viestissä, joka yksiköltä on tullut, lukee hyvin selvästi, että lisätukia ei riitä kaikille”, Kuittinen sanoo. ”On

hyvin erikoista, että opiskelijat laite- Työ- ja elinkeinoministeriön hallitustaan ajamaan yliopiston rahapolitiik- neuvoksen Päivi Kermisen mukaan työharjoittelijoiden ketjuttaminen sakaa.” massa yrityksessä on harvinaista. MiTasavallan harjoittelijat ja tukityöllis- nisteriön tekemässä tilastotarkastetetyt ry:n (THT) perustaja Kari Lauri- lussa oli vain vähän sellaisia yrityksiä, la ei näe opiskelujen aikaista työhar- joissa oli ollut useita työharjoittelijoijoittelua ongelmana. Sen sijaan Lau- ta peräkkäin. rilan mukaan yritykset ottavat työttö”Meidän tilastotietomme eivät tue simiä työnhakijoita harjoitteluun ilmai- tä, että yritykset palkkaisivat työharseksi työvoimaksi. joittelijoita oikean työntekijän palk”Harjoittelijan voi ottaa tylysti töi- kaamisen sijaan”, Kerminen sanoo. hin, eikä tarvitse sitoutua taloudelliMinisteriön tekemän tilastotarkassesti mitenkään”, Laurila toteaa. ”Se telun mukaan vain noin neljä prosenton johtanut siihen, että harjoittelijoita tia suomalaisista yrityksistä otti vuokierrätetään. Kun harjoitteluaika tu- sina 2007–2009 harjoittelijoita tai työlee täyteen, pannaan yksi harjoittelija elämävalmennuksessa olevia. pois ja otetaan uusi tilalle.” ”Tämä kertoo siitä, että kovin isosta Laurilan mielestä Suomen työhar- ongelmasta ei voi olla kysymys.” joittelujärjestelmässä on monenlaisia Työ- ja elinkeinoministeriön tekeongelmia. Toisaalta ammattitaitoisil- män raportin mukaan nuorille suunla harjoittelijoilla teetetään ammatti- natusta työmarkkinatuella harjoittelaisen töitä. lusta työllistyi vain noin 12 prosent”Tällä systeemillä, joka nyt on luotu, tia nuorista. Kermisen mielestä tämä syödään oikeita työpaikkoja”, Laurila ei ole ongelma. sanoo. ”Työharjoitteluun menee alle 25-vuoLaurila korostaa, että THT ei ole tias nuori, jolla ei ole ammattikoulutyöharjoittelua vastaan. tusta. On epärealistista ajatella, että ”Mutta järjestelmää käytetään useis- kouluttamaton nuori työllistyisi.” sa paikoissa surutta väärin. AikamoiKermisen mukaan tukityö ja harsen remontin järjestelmä tarvitsisi.” joittelu ovat kaksi eri palvelua, joita ei

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute RAHA BioMediTech saa 1,3 miljoonaa teknologiatutkimusta ja -kehitystä varten tarvittaviin laitteisiin.

”Rohkeutta kesätyönhakuun,opiskelijat!”

Johannes Lehtinen ja Saara Kuittinen pitävät harjoittelutuen leikkausta suurena ongelmana.

Kesätöitä on tarjolla suurin piirtein yhtä paljon kuin viime vuonna

usi

Komm www entoi .aviis i.fi aviisi @uta. fi

ikuukauden. aisena työvoimana. voi niputtaa yhteen. ”Tukityössä oleva henkilö on työsuhteessa, ja työhön maksetaan palkkatukea. Yrityksissä työnantajan osuus palkkauskustannuksista on noin 70 prosenttia. Ei kukaan palkkaa työntekijää, että saisi palkkatukea.” Eräässä ministeriössä harjoittelijana työskentelevän Laurin (nimi muutettu) mukaan työharjoittelijan arki on lähinnä yksinäistä odottelua. ”Homma tuntuu lähinnä siltä, että täytän virkamiesten sähköpostin pari kertaa viikossa tyhjänpäiväisillä dokumenteilla, joita kukaan ei jaksa lukea.” Työtehtävät ovat harvassa. ”Päivät täyttyvät netissä pyöriessä, kun odottelen kotiin pääsyä. Vaikka tekemistä ei ole, kellokortti pitää huolen, että istun tyhjän panttina koko päivän.” Aluksi Lauri yritti kysellä, olisiko jotain, mitä voisi tehdä, mutta luovutti, kun tarjolla oli harvoin mitään. ”Kun tekemistä ei ole, luovuus, aloitekyky ja motivaatio ovat jääneet matalaksi. Edelleen on myös epäselvää, kuka on harjoittelijasta vastaava henkilö.” Samuli Huttunen

esätöitä on tänä vuonna tarjolla arviolta yhtä paljon kuin viime kesänä. Enää tarvitaan rohkeita ja sinnikkäitä hakijoita. ”Korkeakouluopiskelijat ovat usein turhan kriittisiä itseään kohtaan. Jos työnantajan vaatimuslistasta yksi ominaisuus ei osu kohdalleen, ei uskalleta hakea ollenkaan”, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija Johanna Kaplas harmittelee. Kaplas arvioi, että yliopistoopiskelijat ovat monen työnantajan ykköskohde kesätyöläisiksi. Ikää on vähintään 18 vuotta ja takana on korkeakouluopintoja. Liian päteväkään ei voi olla, jos ei ole vielä suorittanut tutkintoaan loppuun.

Opiskelijat rajaavat omia työmahdollisuuksiaan turhan kapealle alalle.

ta jopa 12 prosenttia työnantajista aikoo palkata aiempaa enemmän kesäväkeä. ”Etenkin teknologia-alalla on töitä tarjolla ja nämä ovat juuri korkeakouluopiskelijoiden paikkoja. Pirkanmaalla Nokia Siemens Networkin kaltaisissa EK:n arvion mukaan tänä vuonna isoissa yrityksissä tosin käydään nuorille on tarjolla noin 130 000 yt-neuvotteluita. Se tarkoittaa, etkesätyöpaikkaa. Kaplaksen mu- tei kesätyöntekijöitä palkata entikaan tästä määrästä ei riitä töitä seen malliin.” kaikille halukkaille, vaikka pePalveluala jatkaa suurimpana loteltu taantuma ei olekaan vielä rekrytoijana, ja kiinteistöpalvesyönyt kaikkia kesätöitä. luissa on jatkuva työntekijäpula. Osa yrityksistä aikoo vähentää Rekrytointi on suurelta osin kesätyöntekijöiden määrää, mut- siirtynyt internetiin, mutta Kap-

las kehottaa soittamaan perään tai käymään paikan päällä. Samaa mieltä on yliopiston Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämispäällikkö Kaisa Lammi. ”Kannattaa pitää korvat auki ja etsiä töitä verkostojen kautta. Suuri osa tarjolla olevista työpaikoista ei koskaan edes tule avoimeen hakuun.” Hakemusten tehtaileminen kasapäin ei usein ole tehokkain keino etsiä työpaikkaa. Mikäli sadan hakemuksen lähettämisen jälkeenkään kukaan ei vastaa, on vika Kaplaksen mukaan todennäköisesti hakijassa. ”Hakemuksesta näkee, onko se monistettu, vai haluaako työnhakija juuri meille töihin.” Lammi on huomannut, että joskus opiskelijat itse rajaavat työmahdollisuuksiaan turhan kapealle alalle tai vain suuriin työnantajiin. Omaa osaamista ei aina osata tunnistaa. ”On mietittävä, mitä hyötyä minusta olisi työnantajalle.” Annastiina Airaksinen

Mitä vittua? Onko Härmälän Opiskelijatalo homeessa? MIKÄ SINUA RASSAa YLIOPISTON KÄYTÄVILLÄ KULKIESSASI? VINKKAA AVIISI@uta.fi – OTAMME SELVÄÄ!

ampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti Utain uutisoi torstaina 26.1., että Härmälän Opiskelijatalo kärsii homeongelmasta. Aluehallintovirasto antoi tammikuussa määräyksen, jonka mukaan samassa rakennuksessa sijaitsevan perheryhmäkodin asukkaat on siirrettävä pois tilasta helmikuun loppuun mennessä.

rasopimusta on tehty. Utaimen tietojen mukaan rakennuksessa on selviä valmistusvirheitä, asuntojen kylpyhuoneita ei ole eristetty kunnolla ja rakennuksen ilmastoinnissa on ongelmia.

Mutta homemittauksia ei kuitenkaan ole tehty asuinrakennuksen puolella?

Ei ole nyt ihan lähiaikoina. Joskus on tehty, en muista montako vuotta sitten. Kartoituksia on tehty sillä tavalla, että on käyty läpi Ne eivät ole mielestäni valmis- märkätilat ja todettu, että siellä ei tusvirheitä. Ne on tehty niiden ole havaittavaa kosteutta. määräysten mukaan, jotka ovat olleet 20 vuotta sitten voimassa, Aiotteko tehdä homemittauksia? Ei, vaan talo puretaan noin kun talo on peruskorjattu. Kun taPirkan Opiskelija-asunnot Oy:n loon on jälkikäteen tehty suihkut, vuoden kuluttua. Asukkaille tultoimitusjohtaja Matti Halmetoja, niin eihän se tietysti ole saman- laan siitä ilmoittamaan. Asukkaat miksi opiskelijat edelleen asuvat laista kuin uuden rakentaminen. ovat kyllä olleet tietoisia siitä, ettalossa, jossa on homeongelma? tä talo on lyhytaikaiseen asumiHomeongelma oli havaittu pien- Asukkaat ovat valittaneet ho- seen. Eihän siinä väkisin ketään ryhmäkodin puolella, joka on eril- meen hajusta. Onko ilman home- asuteta. linen osa taloa. Kosteutta ei havait- pitoisuutta mitattu? Varsinaisen asuinrakennuksen Samuli Huttunen tu viime syksynä tehdyissä mittauksissa. Varsinaisesti hometutki- puolelta ei ole valitettu homeesmuksia ei ole tehty, mutta kosteutta. Tämä, mikä nyt on käsittelyn alla, tarkoittaa turvapaikanhata ei pitäisi olla. Haastattelun jälkeen asukkaat Talo on tarkoitettu lyhytaikai- kijoitten tilaa. Siellä käsittääkseovat saaneet viestin: ”Hyvät seen asumiseen. Se ollaan lähiai- ni suihkujen käyttö on ollut suht asukkaat! Kiinteistö, jossa asutte reipasta, suihkuhuoneet eivät ole koina purkamassa. on tullut tiensä päähän. Kaikki Olemme antaneet luvan, jos jo- päässeet kuivumaan ja jonkinlaivuokrasopimukset päättyvät ku on halunnut mennä tarkasta- sia kosteusvaurioita on saattanut 31.12.2012. Terveisin, isännöitsijä.” maan asunnon, ennen kuin vuok- muodostua. Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.2.2012

AJAN HERMOLLA Ajan hermolla YLIOPPILASKUNTA Edustajiston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jari Järvenpää (Viva).

Työttömänä vain kolme prosenttia 2010 valmistun Keväällä 2010 valmistuneille opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan 80 prosenttia on vakituisissa tai määräaikaisissa töissä. Työtilanne vuoden kuluttua valmistumisesta 0%

20%

40%

Yrittäjänä

Työharjoittelussa

Työelämän ulkopuolella

100%

50% 56%

Määräaikaisessa työssä

Apurahatutkijana

80%

23%

Vakituisessa työssä

Osa-aikaisessa työssä

60%

31% 5% 3% 0% 3% 2% 5% 1% 1% Naisista

13%

Miehistä

Samuli Huttunen, teksti & grafiikka

ampereen yliopistosta valmistuneiden työtilanne vaikuttaa tilastojen perusteella hyvältä. Ura- ja rekrytointipalvelujen tekemän kyselyn mukaan 80 prosenttia keväällä 2010 valmistuneista opiskelijoista on vakituisissa tai määräaikaisissa töissä ja vain kolme prosenttia työttöminä työnhakijoina. ”Ainakin vastaajien oma käsitys työllisyystilanteesta on hyvä”, sanoo uraja rekrytointipalvelujen kehittämispäällikkö Kaisa Lammi. ”Kun katsotaan tilastoja taaksepäin useilta vuosilta, itsensä työttömäksi ilmoittavien määrä pysyy 3–5 prosentin tienoilla.” Tampereen yliopistosta valmistui keväällä 2010 yhteensä 585 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. Heistä 365 vastasi kyselyyn. Lammin mukaan kyselyn pohjalta ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska aineistoa ei ole tutkittu syvemmin. ”Näyttää siltä, että työsuhteen luonteessa on tapahtunut muutoksia”, yhteyskoordinaattori Sari Viitaniemi toteaa. ”Määräaikaista työtä tekevien määrä on lisääntynyt.” Naisten ja miesten työtilanteessa on selkeitä eroja. Miehistä puolet ilmoittaa olevansa vakituisessa työssä, naisista vajaa neljännes. Vastaavasti naisista yli puolet työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa, miehistä kolmasosa. ”Tietyt alat ovat lähtökohtaisesti

6 Aviisi 10.2.2012

Lähde: Tampereen yliopistosta keväällä 2010 valmistuneiden työelämään sijoittuminen. Tampereen yliopiston Ura- ja rekrytointipalvelut, lokakuu 2011.

naisvaltaisia, ja joillakin aloilla on paljon määräaikaisia työsuhteita”, Kaisa Lammi sanoo. Suurin osa vastaajista kertoo työskentelevänsä vaatimustasoltaan koulutusta vastaavassa tehtävässä. ”Oma ala ajatellaan usein kapeasti”, Lammi pohtii. ”Riippumatta koulutusalasta voi sijoittua hyvin laaja-alaisesti erialaisiin tehtäviin. Yliopistosta valmistuneiden mahdollisuudet työllistyä ja liikkua työmarkkinoilla ovat laajat.” Valmistuneista lähes puolet miettii jatkavansa opiskelua seuraavan vuoden sisällä tai lähitulevaisuudessa. ”Maisteriksi valmistuminen ei vielä tarkoita sitä, että ihminen on valmis, tai että tarvitsisi olla valmis. Usein kun on oltu vähän aikaa työelämässä, uran suunta alkaa löytyä ja lähdetään hakemaan lisäkoulutusta”, Lammi lisää. Ilman työtä jääneistä monet ilmoittavat syyksi alueellisen työmarkkinatilanteen. Lammi kehottaa lähtemään työuran alussa avoimin mielin työn perässä liikkeelle. ”Jos haluaa jäädä Tampereelle, joutuu tyytymään niihin työmarkkinoihin, jotka täällä on tarjolla.” Sekä Viitaniemi että Lammi peräänkuuluttavat opiskelijoilta kiinnostusta omaa osaamistaan kohtaan ja uskoa omiin kykyihinsä. ”Kannattaa uskoa omiin vahvuuksiin ja kyvykkyyteen”, Lammi kannustaa.

Vakituisessa työssä

Humanistinen

Kasvatustieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Psykologia Terveydenhuolto Yhteiskuntatieteet

19% 27% 14% 35% 18% 43%

Kaikista

29%

Kasvatustieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Psykologia Terveydenhuolto Yhteiskuntatieteet

66% 46% 74% 53% 82% 35%

Kaikista

51%

Kasvatustieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Psykologia Terveydenhuolto Yhteiskuntatieteet

4% 2% 0% 6% 0% 5%

Kaikista

Kauppatiede

Määräaikaisessa työssä

Kauppatiede Humanistinen

Työttömänä työnhakijana

Kauppatiede

Humanistinen

Tilastosta jätetty pois osa-aikatöissä, apurahatutkijana, yrittäjänä, työharjoittelussa, työvoimapoliittisessa koulututuksessa, perhevapaalla tai muuten työelämän ulkopuolella olevat ja opiskelijat.

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute PROFESSORIT Journalistiikan vierailijaprofessuuria jatketaan. Hakijoita tehtävään on 17.

Tamy muuttaa Yo-talolta Atalpaan?

neista

Varpu Jutila

Asioiden oikea laita KIRJOITTAJA ON TAMYN KV-SIHTEERI

Ylioppilaskunta pohtii muuttoa Yo-

Työtilanne vuoden kuluttua valmistumisesta Työharjoittelussa tai opiskelijana (2%) Työelämän ulkopuolella (6%) (Työttömänä työnhakijana, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai muuten työelämän ulkopuolella)

Töissä tai yrittäjänä

92% Työharjoittelussa tai opiskelijana (2%) Työelämän ulkopuolella (5%) Perhevapaalla (7%)

Töissä tai yrittäjänä

86% Työtehtävän vastaaminen tutkintoa vaatimustasolta Ei lainkaan (4%) Osittain (25%)

Kokonaan

71% Ei lainkaan (6%)

talon kakkoskerroksesta kampusalueelle. Todennäköisesti yliopisto tarjoaa Tamylle vuokrattavaksi osaa Atalpassa sijaitsevista, Kasvatustieteen yksikön käytössä olleista tiloista. ”Yksiköiden siirto ratkeaa lähiaikoina. Tilajärjestelyt ovat osa sitä”, kertoo tilapalvelupäällikkö Taina Vimpari. ”En ole vielä laskenut minkäänlaista vuokraa Tamylle mahdollisesti tarjottaville tiloille. Toimistotilan keskineliöhinta yliopistolla on 20 euroa kuukaudessa.” Päätöksiä tarjolle tulevista tiloista tehdään maaliskuussa. Tamyssa on suunniteltu, että mahdollinen muutto tapahtuisi kesän aikana.

Lääkisläiset eivät halua lisää aloituspaikkoja Lääketieteen opiskelijat osoittivat keskiviikkona 8. helmikuuta mieltään lääketieteen koulutuspaikkojen lisäämistä vastaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelmassa aloituspaikkojen määrää suunnitellaan nostettavan nykyisestä 610 opiskelijasta 770 opiskelijaan. Suomen medisiinariliiton mukaan lääketieteelliseen koulutukseen sisäänotettavien määrän nosto vaarantaa opetuksen laadun, jos yhtä merkittävää lisäystä opetusresursseihin ei ole tiedossa. Ryhmäkokojen jatkuvan kasvun pelätään vaarantavan tulevien lääkäreiden ammattitaidon ja vaikuttavan potilasturvallisuuteen. Erityisesti potilasopetuksessa ryhmäkokoja pidetään jo ennestään liian suurina. Mielenosoituksia järjestettiin Tampereen lisäksi myös Helsingissä, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa.

Maksullisuus ei tule kello kaulassa

oulutuksen maksullisuus nytkähti taas piirun verran eteenpäin, kun Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun johtokunta esitti kolmea uutta ohjelmaa lisättäväksi asetukseen väliaikaisesti maksullisista maisteriohjelmista. Perustellut vastalauseet, joita johtokunnan opiskelijajäsenet ja osa henkilökunnasta esittivät, eivät asiaan vaikuttaneet. JKK on liikkeellä ajoissa, sillä Tampereen yliopiston koulutusuudistuksessa seuraavana vuorossa on kansainvälisten maisteriohjelmien suunnittelu tiukalla aikataululla. Ohjelmiin liittyy olennaisesti kysymys maksullisuudesta – jos se halutaan niihin liittää – sillä vain vieraskieliset maisteriohjelmat kuuluvat maksullisuuskokeilun piiriin. Ja ilmeisesti halutaan, sillä yksiköiden maksullisuushaluja on tarkoitus tiedustella ohjelmien esityspyynnön yhteydessä. Tampereen yliopisto on vakuuttanut haluttomuuttaan periä lukukausimaksuja. En niinkään epäile johdon vilpittömyyttä kuin sen arkirealismia, johon vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön vuosien painostus sekä kevään tulosneuvottelut, joissa vastahankaisille korkeakouluille ei välttämättä hyvä heilu. Hehkutus yliopistolain suomasta autonomiasta suorastaan naurattaa, kun OKM junttaa tahtoaan läpi kuin mikäkin reaalisosialistisen valtion keskuskomitea.

Kulisseissa on pitkään puhuttu kokeilun jatkamisesta siksi, ettei mukaan lähteneiden ohjelmien vähäinen määrä takaa riittävää dataa. Itse pitäisin merkittävänä datana muun muassa sitä, ettei arjen byrokratian ja rahoitusongelmien kanssa painiskelevia korkeakouluja kiinnosta osallistua kokeiluun, joka lisää hallinnointia, on taloudellisesti kannattamaton ja ulkomaiden esimerkin osoittamana karkottaa opiskelijat paremmille koulutusmaille. Vienoa junttauksen käryä oli myös JKK:n päätöksentekoprosessissa, jossa merkittävästä asiasta päättäminen selvisi johtokunnalle esityslistalta muutamaa päivää ennen kokousta. Kv-ohjelmien tulevaisuudesta oli kyllä keskusteltu, mutta suljetussa tilaisuudessa ilman opiskelijoita. Koulutuksen maksullisuuskehitys ei vielä näy arjessamme, mutta sitäkin enemmän julkisessa keskustelussa ja merkityksettömiltä näyttävissä hallinnon päätöksissä. Ei ole odotettavissa suurta päätösjytkyä, jolloin meiltä kaikilta kysytään, haluammeko lukukausimaksut vai emme. Todellisuudessa maksullisuutta edistäviä pieniä päätöksiä tehdään koko ajan ja niihin voimme vaikuttaa – vaikkapa vaatimalla avointa keskustelua omassa tieteenalayksikössämme.

Tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita

Runsaskaan liikunta ei poista löhöilyn terveysriskejä!

Osittain (32%)

Kokonaan

63%

Television ääressä tuntitolkulla istuvat saattavat kuolla muita nuorempina, vaikka he olisivat muuten liikunnallisia. American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa osallistujat jaettiin ryhmiin sen perusteella, miten paljon he katsoivat televisiota päivittäin. Eniten television ääressä viihtyvien riski kuolla seuraavien 8,5 vuoden aikana oli selvästi suurempi kuin vähiten televisiota katsovien. Tulokset perustuvat 240 000:n tutkitun 50–70-vuotiaan aineistoon. Yhteyttä eivät selittäneet ikä, sukupuoli, koulutus, tupakointi, ruokavalio, etninen tausta eikä fyysinen aktiivisuus. Yhteys havaittiin jopa yli seitsemän tuntia viikossa kohtalaisen rasittavaa liikuntaa harrastavilla, tutkijat kirjoittavat. Fyysisesti passiivinen elämä on tätäkin ennen tiedetty epäterveelliseksi, mutta on yllättävää ettei liikunta kumonnut sohvaperunoiden riskejä. Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.2.2012 Aiheesta kertoivat Suomessa Uutispalvelu Duodecim ja Tiede.fi.

Näin saat

kesätöitä

Selvitimme, mitä työnantajat haluavat ja millainen hakemus tehoaa Milllainen on hyvä työhakemus? Rekrytoinnin ammattilainen analysoi aidon opiskelijan työhakemuksen, josta tunnistetiedot on muutettu.

Pienet ja isot kirjaimet pitäisi kirjoittaa systemaattisesti samalla tavalla. CV:n täytyy olla selvä ja looginen.

Puhelinnumero pilkotaan osiin. Yhteystietojen kanssa kannattaa olla tarkkana.

Valokuva on hyvä lisätä hakemukseen. Vaikka mallia ei haetakaan, kuva helpottaa hakemusten käsittelyä. Sen avulla rekrytoija muistaa, kuka on kuka.

Tarkista,että päivämäärä hakemuksessa ja CV:ssa on sama.

Pää- ja sivuaineet kannattaa mainita.

Otsikko voisi olla mielenkiintoisempi. Työhakemus on myyntipuhe, jolla kaupataan omaa osaamista.

Älä väheksy työkokemusta. Nuoren ihmisen kannattaa mainita myös siistijän työt. Soita työnhakuilmoituksen perään. Puhelu antaa vaikutelman, että olet kiinnostunut ja oma-aloitteinen.

Curriculum vitaessa kannattaa mainita mahdollisimman tarkat päivämäärät työsuhteen kestosta.

Ajokortista on hyvä kertoa.

Mainitse liitteet. Se varmistaa, että hakemuksen käsittelijä muistaa lukea kaiken.

Paperi voi olla värillinen ja fontit hieman erilaisia, mutta sellaisia temppuja kannattaa käyttää ainoastaan, jos tietää, mitä tekee. Muuten on vaarana, että kokonaisuudesta tulee epäuskottavannäköinen. Paljon riippuu siitä, millaiseen paikkaan hakee.

8 Aviisi 10.2.2012

Epämääräisiä latteuksia, kuten ”tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa” tai ”pidän asiakaspalvelutyöstä” ja ”minua on haukuttu positiivisuudestani” on syytä välttää. Tällaisia asioita voi koettaa ilmaista kiertotietä pitkin, konkreettisten kokemusten kautta. ”Työskennellessäni siivoojana sain palautetta siitä, että tulin hyvin toimeen asiakkaiden kanssa.”

Kappaleet ovat liian pitkiä. Tällaisesta hakemuksesta rekrytoija luultavasti lukisi kappaleiden alut, mutta loput saattaisivat jäädä lukematta. Asiat kannattaa sanoa mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi. Tarkista kieliasu moneen kertaan. Tarkkuus, ytimekkyys ja selkeys ovat tärkeitä. Työnantaja käsittelee suuren määrän hakemuksia eikä jaksa lukea huolimatonta tekstiä.

Päällekkäisyys pois. Hakemuksessa ja CV:ssa ei pidä toistaa samoja asioita, vaan niiden pitäisi tukea toisiaan ja antaa lisäinformaatiota työnhakijasta.

Kaksi suosittelijaa yhteystietoineen olisi hyvä mainita. Heiltä pitää kysyä lupa etukäteen.

Älä mainitse pelkkää yritystä. Työnkuvasta kertominen auttaa rekrytoijaa, esimerkiksi ”toimistosihteerin tehtävät”. CV:n pitää mahtua yhdelle sivulle. Jos takana on mittava ura, voi kahtakin sivua käyttää. Harrastukset voi mainita, mikäli tilaa on.

Heini Särkkä & SEPPO HONKANEN

viisi otti selvää, mitä työnantajat sinusta oikein haluavat. Tampereen kaupungin rekrytointiasiantuntija Iina Salokanto-Hiltunen, henkilöstöpäällikkö Altti Korpela Nokian Renkailta ja toimituspäällikkö Reetta Räty Helsingin Sanomista vastasivat kesätyönhakijan kuumiin perunoihin. Onnea hakurumbaan!

1. Mikä painaa enemmän cv:ssä, nimekkäät, entiset työnantajat vai edellisten työtehtävien sisältö? Nokian Renkaat: ”Työtehtävät sinän-

sä painavat enemmän. Mutta on se tietenkin plussaa, jos on ollut jossakin nimekkäässä tehtaassa.” Helsingin Sanomat: ”Eiköhän tässä kokonaisuutta haeta. Ilman kokemusta ei voi tehdä hommia hyvin.” Tampereen kaupunki: ”Kaupungilla on useita esimiehiä rekrytoimassa, joten tähän en voi vastata aukottomasti. Jotkut esimiehet pitävät suosittelijoista, toisille on tärkeää juuri oikea osaaminen. Lisäksi halukkuus ja kyky oppia uusia asioita ovat tärkeitä.” 2. Miten suhtaudutte työttömiin kesiin ja muihin ansioluettelon aukkoihin? Nokian Renkaat: ”Aukoton hakemus

on parempi, ja jos aukkoja on, ne joudutaan paikkaamaan. Joka tapauksessa työhaastattelussa kysymme aukoista.” Helsingin Sanomat: ”Riippuu kokonaisuudesta. Jos on kovin aukkoista, pitäisi koko stoorista ainakin löytyä jotain selittävää ja jotain muuta houkuttelevaa. Ei ole kuitenkaan sellaisia sääntöjä, että kesä työtä vailla olisi automaattisesti jokin ongelma.” Tampereen kaupunki: ”Riippuu alasta, mihin hakee. Joissain tehtävissä osaamisen jatkuva ylläpitäminen on tärkeämpää ja tieto vanhenee nopeammin kuin toisissa.”

koska ihmiset eivät ehdi vastaamaan. Järjestelmällä haemme tietyillä työkaluilla sopivia henkilöitä hakemusten seasta. Soittelu on paikallaan vain, jos on jotain ihan erityistä asiaa, jolla yllättää työnantajan. Hakemuksen perään soittelu ei yllätä, eikä kannata.” Helsingin Sanomat: ”Aika mahdoton tilanne, jos tuhat ihmistä soittaa. Eli kannattaa vähän miettiä, onko jotain erityistä kysyttävää tai sanottavaa. Toki on myös niin, että joskus hakija tekee vaikutuksen puhelimessa ja siksi hänet kutsutaan. Taitaa olla siitä kiinni, onko asiaa – en siis lähde luettelemaan, mitä puhelussa kannattaisi sanoa.” Tampereen kaupunki: ”Tämäkin riippuu niin työnantajasta ja esimiehestä. Kesätyötä hakiessa Tampereen kaupungilta yhteydenotot ohjataan pääsääntöisesti yhteen sähköpostiin. Jos puhelinnumero on annettu, niin kannattaa soittaa, mutta oikealla asialla.” 4. Onko kesätyöntekijöille ikärajaa? Onko esimerkiksi kolmikymppinen kesätyönhakija jo liian vanha? Nokian Renkaat: ”Kolmikymppinen

on liian vanha kesätöihin, paitsi jos on siinä iässä sattunut vaihtamaan ammattia. Yleisesti ottaen kesätyöntekijöiden oletetaan olevan tätä nuorempia.” Helsingin Sanomat: ”Ei ole rajaa. Olemme palkanneet nelikymppisiä kesiksiä ja itsekin tulin taloon parikymppisenä kesiksenä, ottivat.” Tampereen kaupunki: ”Ei ole yläikärajaa. Useimmissa kaupungin kesätyöpaikoista alaikäraja on 18 vuotta, mutta on myös paikkoja 16-vuotiaille.” 5. Miten erottua edukseen muista hakijoista, jos pääsee työhaastatteluun asti? Nokian Renkaat: ”Tärkeää on, että ha-

kija vastaa, mihin kysytään. Jännittää saa, mutta persoonallahan työpaikkoja saadaan. Valehteluun ei kannata sortua, vaan on myönnettävä, jos ei johonkin osaa vastata. Hyvää tyyppiä haetaan.” 3. Yhteydenotto työnantajaan: kan- Helsingin Sanomat: ”Omaa persoonaa nattaako hakemuksen perään soittaa? kannattaa tuoda esiin, mutta keinoteVai kannattaako soittaa jo ennen ha- koinen kikkailu on lähinnä kiusalliskemuksen lähettämistä? Mitä puhelun ta.” tulisi pitää sisällään? Tampereen kaupunki: ” Paras on haasNokian Renkaat: ”Ei kannata soittaa, tattelussa aina olla oma itsensä. Pieni

jännitys on hyvästä. Jos jännittää paljon, sen voi sanoa ääneen.” 6. Pahimpia virheitä, joita työnhaussa voi tehdä? Nokian Renkaat: ”Pahinta, mitä voi

tehdä, on haukkua edellistä työnantajaa. Vaikka aihetta olisi, se jättää aina huonon vaikutelman.” Helsingin Sanomat: ”Liika vaatimattomuus. Tylsyys. Liika yrittäminen.” Tampereen kaupunki: ”Olemalla oma itsensä ei voi tehdä virheitä. Virheellistä tietoa ei kuitenkaan kannata tai saa antaa. Oman osaamisen realistinen kuvaus kannattaa. Liian vaatimatonkaan ei kuitenkaan kannata olla.” 7. Jos työhaastattelussa kysytään heikkouksia, mitä siihen voi ja kannattaa vastata? Nokian Renkaat: ”Heikkouksia pitää

olla. Jos ei ole, ihminen ei tunne itseään. Fiksu työnhakija kääntää tämänkin kysymyksen edukseen ja sanoo, että on esimerkiksi liian malttamaton, jos työ vaatii nopeaa tarttumista asioihin.” Helsingin Sanomat: ”Sanoisin, että ei kannata sanoa, että olen liian tunnollinen enkä pysty koskaan lopettamaan työntekoa. Ei sekään tehoa, että pyörittelee olevansa yhtä aikaa itsenäinen työntekijä ja suuri tiimityöläinen. Eli ihan rehellisesti vaan: minä en tiedä taloudesta juuri mitään. Saattaa vaikka päästä taloustoimitukseen töihin.” Tampereen kaupunki: ”Omat heikkoudet kannattaa kääntää eduksi ja positiivisiksi asioiksi. Ei kuitenkaan kannata sanoa heikkoudeksi sellaista piirrettä itsestään, joka on työssä tärkeää.” 8. Mitä sitten, jos kesätöitä ei kovan yrittämisenkään jälkeen löydy?

”On monia muitakin mielekkäitä tapoja viettää kesä. Voi vaikka opiskella, tehdä vapaaehtoistyötä tai matkustella. Opiskelijalla voi hyvin olla sellainen olo, että on aivan yksin tässä tilanteessa, mutta jos jonain kesänä ei saa töitä, seuraavana voi käydä paremmin. Sitten ehkä ymmärtää aloittaa haun aiemmin tai hakea paikoista, joista ei keksinyt edellisvuotena hakea töitä”, lohduttaa uraohjaaja Terhi Erkkilä Tampereen yliopiston Ura- ja rekrytointipalveluista.

Mieti, mitä osaat, mikä sinua kiinnostaa ja mitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa.

Selvitä, mitkä ovat työnantajia, joiden palveluksessa voisit toteuttaa itseäsi ja saavuttaa tavoitteesi.

Hanki valitsemistasi yrityksistä niin paljon tietoa, että pystyt tekemään hyvät ja vakuuttavat hakemukset. Tietämys yrityksestä, sen toiminnasta ja asiakkaista voi auttaa sinua erottumaan hakijajoukosta. Positiivinen asenteesi näkyy siinä, että olet nähnyt vaivaa hakemuksesi eteen.

Kirjoita jokaiselle työnantajalle myyvä ja huolellisesti valmisteltu hakemus. Samanlaisena moneen yritykseen lähetetty massahakemus ei vakuuta.

Kerro työhakemuksessa mahdollisimman tarkkaan siitä, mitä osaat.

6. 7.

Osoita arvostavasi omaa osaamistasi.

Saavu haastatteluun ajoissa ja siististi pukeutuneena.

Ole haastattelutilanteessa aktiivinen: kysymyksiä kysymällä saat myös itse tietää, onko työpaikka sellainen, kuin olet ajatellut.

Älä kerro kovinkaan pitkästi, miksi haluaisit kyseisen työpaikan. Kannattaa keskittyä siihen, miksi työnantaja tarvitsee juuri sinun panostasi.

10.

Älä lannistu, jos heti ei tärppää. Hakukokemuksesta oppii paljon seuraavaa tilaisuutta varten. Säilytä positiivinen asenne ja usko itseesi. Lähde: konsulttiyritys Accenture

Kommentti Oi niitä aikoja!

Kun kesätuuli puhalsi hameen alle

rska on viisikymppinen puistotyöntekijä, joka puhuu Tampereen murretta tupakka suupielessä. Äiti laittaa hänelle ruokaa, pesee hänen pyykkinsä ja maksaa hänen asumiskustannuksensa. Arskalle jää rahaa ”saksalaisiin autoihin, venäläisiin huoriin ja North State -savukkeisiin”.

taa palkkapäivänä tilinsä tyhjäksi. Työkavereitaan Reiska viihdyttää esittelemällä setelipinoa. ”Tiedättekös pojat, miten paksu nippu tulee tuhannesta eurosta 20 euron seteleinä?” Reiskan koti on asuntoautossa, jolEmme tiedä. la hän tulee joka aamu töihin. Hän ”Otetaanpas selvää”, toteaa Reiska ei luota pankkeihin, joten hän nos- ja kaivaa esiin myös mitan.

”Katsokaas pojat, kun kesätuuli puhaltaa hameen alle ja alahuulet sanovat bling-blong”, Arska huutelee Kubota-traktorin ikkunasta havaitessaan kesämekkoisen naisen.

Puistoyksikössä vietetty kesä oli tajuntaa laajentava kokemus. Kohtasin sen aikana ikimuistoisia henkilöhahmoja. Jos en olisi ollut kesätöissä kaupunginmiehenä, minulta olisi jäänyt monta tarinaa kertomatta kavereille. Kiitos niistä. Seppo Honkanen

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.2.2012

Fakta 1. Väestön ikärakenne muuttuu Muutos asettaa eläkejärjestelmän ja julkisen talouden merkittävien haasteiden eteen. Jotta ihmiset pysyvät töissä ja yritykset saavat osaavaa työvoimaa, on huolehdittava osaamisen kehittämisestä työuran kuluessa.

2. Työ ja sen muodot muuttuvat Säännöllisen kokopäiväisen palkkatyön merkitys todennäköisesti vähenee. Työtaitoja ja osaamista on jatkuvasti päivitettävä, sillä tulevaisuudessa yhä harvemmalla on vain yksi ura. Ihmisten on kyettävä siirtymään osaamisalueelta toiselle ja luomaan uusia ammatti-identiteettejä elämän mittaan.

3. Luonnonvaroja kulutetaan vähemmän Työtä on tulevaisuudessa tehtävä niin, että luonnonvaroja kuluu vähemmän kuin nykyään. Kulutus määrittää tuotteiden valmistuksen lisäksi kaupan ja palvelualojen laajuutta ja toimintatapoja.

4. Teknologia luo uusia mahdollisuuksia Kehittyneen terveysteknologian avulla pystytään seuraamaan ja arvioimaan tehokkaammin ihmisten terveydentilaa ja sen muutoksia. Toisaalta terveysteknologiasta seuraa myös se, että työnantaja kykenee valvomaan työntekijöiden jokaista liikettä ja hiostamaan tehokkaampaan työskentelyyn.

5. Työelämän ja vapaa-ajan raja hämärtyy Työhyvinvointia haastavat tulevaisuudessa jo nykypäivänä näkyvissä olevat työhön liittyvät ilmiöt, kuten kiire, työelämän ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen ja ympäristökysymykset. Nämä ovat pysyviä keskustelunaiheita perinteisten työtapaturmien ja fyysisen kuormittavuuden rinnalla.

6. Globalisaatio ja monikulttuurisuus Vaativat uudenlaisia viestintä- ja neuvottelutaitoja ja tapoja ratkaista ristiriitoja. Viestintäteknologian kehitys tekee mahdolliseksi työskentelyn globaaleissa virtuaalisissa tiimeissä. Kielitaito ja kielikoulutus nousevat aiempaa tärkeämpään rooliin.

Lähde: Työterveyslaitos 2010

10 Aviisi 10.2.2012

TYÖ 2032

Tulevaisuudessa saattaa päätyä töihin vaikkapa avaruusromun kerääjäksi. Työnantaja hengittää silti niskaan siinä missä nykyäänkin. JUHO-MATTI PAAVOLA, TEKSTI

ahdenkymmenen vuoden kuluttua suurin osa nykyisistä opiskelijoista on vasta työuransa puolivälissä. Globaalitalouden aikakaudella kaksi vuosikymmentä on kuitenkin pitkä aika. Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat hengästyttävällä vauhdilla, ja välillä on vaikea pysyä mukana nykyhetkessä saati ennustaa tulevaa. Millaista on työelämä vuonna 2032? Millaisin välinein työtä tehdään? Aviisi kysyi asiantuntijoilta. Tulevaisuutta pohtiessa kannattaa

katsoa taaksepäin ja etsiä isoja kehityslinjoja, sanoo Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuula Heiskanen. ”Viime vuosikymmenien selkeä kehityskulku Suomessa on ollut palveluvaltaistuminen. Olemme siirtyneet alkutuotannosta ja teollisuudesta informaatioyhteiskuntaan.” Mitään pysyvää päämäärää ei ole kuitenkaan saavutettu, vaan liike jatkuu edelleen. Olemme osa globaalia työnjakoa, jossa Suomi on hakenut omaa paikkaansa keskittymällä korkeaan osaamiseen. Tuotanto on siirtynyt halvan työvoiman perässä muualle, mutta tämäkään ei ole välttämättä pysyvä tila. Ensimmäiset merkit tuotannon paluusta ovat jo havaittavissa. ”Öljyn määrän vähentyessä kuljetuskustannukset kasvavat, ja tuotanto voi olla järkevämpää tehdä

taas lähempänä käyttäjää”, arvioi informaatiotieteiden yksikön emeritusprofessori Pertti Järvinen. Toisaalta on myös suuri määrä peruselämiseen liittyviä töitä, joita ei pystytä ostamaan kansainvälisiltä markkinoilta. Suomalaiset tarvitsevat asuntoja ja ruokakauppoja vielä kahdenkymmenen vuoden päästäkin. Ikärakenteen muuttuessa yhä merkittävämmät hoivapalvelut on myös tehtävä paikan päällä. ”Ei tästä täysin itsepalveluyhteiskunta tule, vaan on paljon ihmiseltä toiselle tehtäviä palveluita, jotka pitää tuottaa tässä ja nyt”, Heiskanen kertoo. Järvinen havainnollistaa samaa asiaa jakamalla työn kohteen ihmiseen, materiaaliin ja tietoon. Ihminen käyttäytyy työn kohteena arvaamattomasti eikä palveluita pystytä automatisoimaan. Järvinen uskookin ihmiseen liittyvien töiden pysyvän pitkälti samanlaisena myös tulevaisuudessa. Materiaaliin liittyvät työt voidaan pitkälti automatisoida, ja ihmisen suorittavan työn rooli jää valvonnan tasolle. Valvonta edellyttää laajaa käsitystä koko prosessista ja lisää tätä kautta kouluttautuneen työvoiman tarvetta myös tuotannossa. Tiedolle ominaista on puolestaan helppo liikuteltavuus uuden teknologian avulla. Vuonna 2032 voi Suomessa tehdyt suunnitelmat toimittaa silmänräpäyksessä maailman toiselle puolelle kolmeulotteisia tulosteita tuottavaan printteriin, joka tekee

tuotteen. Suunnittelutyö ei ole enää kiinni ajasta tai paikasta, kun tieto talletetaan netin pilvipalvelimiin. Tietotyötä tehdään tiimeissä, joiden jäsenet ovat hajallaan ympäri maailmaa. Heiskanen kuitenkin muistuttaa, että asiantuntijatöissä olisi jo nyt mahdollista tehdä töitä missä tahansa, mutta työyhteisö koetaan edelleen tärkeäksi. ”Vielä kymmenen vuotta sitten oletettiin etätyön valtaavan alaa vauhdilla, mutta näin ei ole käynyt. Kollektiivinen luovuus tarvitsee edelleen face to face -kokoustamista, sillä teknologian kautta viesti ei välity samalla tavalla.” Teknologialla on kuitenkin merkittävä työelämää muuttava vaikutus. Käsityksen muutoksen vauhdista ja merkittävyydestä saa vaikkapa vilkaisemalla teknologiaa 20 vuotta sitten. Tietokoneet olivat isoja, internet-bisneksistä ei edes unelmoitu ja lähes puoli kiloa painavia NMT-puhelimia käsitelleessä Toimisto-lehden jutussa vuodelta 1992 ihmeteltiin taskupuhelinten rajua hinnanlaskua, kun alle 10 000 markan hintaryhmässä oli jo tungosta. Teknologian kehittyessä syntyy myös uusia työtehtäviä. Tulevaisuuden tutkijoiden The Futurist -lehdessä listattiin viime vuonna mahdollisia uusia 2030-luvun ammatteja. Listalle oli päässyt muun muassa avaruusromun kerääjä, henkilökohtainen brändimanageri, digitaalisen henkilöllisyyden suunnittelija

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.2.2012

Lapsenlapseni ei vielä osaa lukea, mutta käyttää tietokonetta sujuvasti. Parikymppisenä hän on viettänyt 20 000 tuntia informaatioteknologian parissa.

ja kloonitarhaaja. Kehityksen suunnan ennustaminen yhtään pidemmällä aikajänteellä on kuitenkin vaikeaa. Vuosikymmeniä työelämää ja teknologiaa tutkineen Järvisen mielestä varmaa on vain muutos. ”It-alalla tulee kolmen vuoden välein isoja loikkauksia. Soveltaminen vie aina aikansa, mutta niistä syntyy asioita, joita kukaan ei ole osannut aikaisemmin ajatella. Parempi olla rehellinen ja todeta, että itse en ainakaan uskalla veikkailla tulevaisuuden suuntaa.” Nopeasti kehittyvän ja kaikkialle leviävän teknologian lävistämässä työelämässä parhaiten pärjäävät tietotekniikan aikakaudella kasvaneet diginatiivit. Heille teknologian käyttö on luontevaa. ”Viisivuotias lapsenlapseni ei vielä osaa lukea, mutta käyttää tietokonetta sujuvasti. Parikymppisenä hän on viettänyt 20 000 tuntia informaatioteknologian parissa”, Järvinen kertoo. Vuonna 2032 viimeiset ennen digiaikaa kasvaneet sukupolvet ovat vielä työelämässä. Heille uuden ja jatkuvas- si ei ole tarkkoja nuotteja. Jokainen keti muuttuvan teknologian opiskelu on hittää omasta osaamisestaan yksilöllityölästä, ja monet suuntautuvat perin- sen äänen, jota käytetään osana kokoteisille palvelualoille, joilla ei tarvitse naisuutta. Tulevaisuudessa työ perustuu tiimeihin, jotka jazz-bändin tavoin tuottaa tietoa. soittavat yhteen. Kun lukee erilaisia raportteja tulevaiHeiskanen palauttaa raporttien suuden työelämästä, silmille hyppii hehkutuksesta hengästyneen takaijatkuvasti termi luovuus. Esimerkik- sin maanpinnalle. Vaikka luovuuden si Elinkeinoelämän keskusliiton Oi- merkitys kasvaa tulevaisuudessa, jää vallus-hankkeen sadalle suomalaisel- jäljelle vielä kasapäin rutiininomaisia le yritykselle tehdyn kyselyn mukaan töitä. tulevaisuuden työtehtävät ovat uutToisaalta luovuutta kipeästi tarvitta luovia, kokeilevia, itseohjautuvia ja sevilla korkean osaamisen aloilla työnkansainvälisiä. antajat eivät ole valmiita antamaan vaRaportissa tulevaisuuden työtä ver- paita käsiä tulokseen pääsemiseksi. rataan jazz-improvisaatioon. Kuten ”Kontrolli on kuulunut aina työnanjazzissa, myös työssä päämäärä tiede- tajan oikeuksiin, ja siitä pidetään tiutään, mutta tavoitteeseen pääsemisek- kasti kiinni. Tämä pätee varmasti vie-

lä vuonna 2032”, Heiskanen arvelee. Luovuuden ehdoista huolehtiminen tulevaisuudessa on korkean osaamisen aloilla keskeinen kysymys. Kilpailu globaaleilla työmarkkinoilla kiihtyy, kun kasvavista talouksista valmistuu yhä suurempi joukko korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Kehityksen eturintamassa pysyminen vaatii jatkuvaa uudistumista. Heiskanen uskoo tässä suhteessa pienten yritysten voimaan. Hän on tehnyt hiljattain julkaistun vertailututkimuksen kahdesta maailmanmarkkinoille suunnanneesta lääketieteelliseen teknologian yrityksestä. Uusi ja yllättävä innovaatio nosti toisen yrityksistä markkinajohtajaksi, mutta lääketeknologian alalla pakollinen fuusioituminen jättifirmaan muutti toiminnan uuden kehittämisestä valmiin tuotteen hiomiseksi ja pikkuparannusten nypläämiseksi. ”Isoja yrityksiä tarvitaan, ne ovat vetureita, jotka määrittelevät pienyritysten toimintaa. Mutta pienissä luovuuden ja uusien ideoiden potentiaali on korkeampi.”

on oltava valmis vaihtamaan alaa. ”Tässä on koulutuslaitoksilla pohdinnan paikka siitä, mihin koulutusta painotetaan. Opetetaanko taitoja vai annetaanko pohja, johon voi kiinnittää erikoistaitoja”, Heiskanen sanoo. Työelämä vuonna 2032 vaatii tekijältä joustavuutta. Heiskanen ei usko, että työtunnit sinänsä kasvaisivat, mutta työajat eivät noudata kahdeksasta neljään -rutiinia. Teknologian löystyttäessä ajan ja paikan sidonnaisuutta korkeasti koulutetuissa ammateissa on oltava valmiina tekemään työtä myös virka-ajan ulkopuolella. Palvelualoilla työtunnit ovat usein epätavallisia. Laseja kilistellään baarissa aamuyöstä, ja hoitotyötä tehdään ympäri vuorokauden. Samaan aikaan työn arvostus suhteessa muuhun elämään kuitenkin laskee. Työ on edelleen erittäin tärkeä osa elämää, mutta sen eteen ei olla valmiita uhraamaan kaikkea. ”Tässä on ristiin meneviä kehityksiä. Elämänlaatua katsotaan kokonaisuutena samalla, kun joustavuuden vaatimukset työelämän suunnalta lisääntyvät”, Heiskanen pohtii.

Työuratkin muistuttavat kahdenkym-

menen vuoden päästä enemmän yrittäjyyttä. Asiantuntijat joutuvat tulevaisuudessa ottamaan yhä enemmän vastuuta itsestään ja osaamisestaan, sekä hyödyntämään useampia yrityksiä kerralla oman osaamisensa jakelukanavina. Pelkät taidot ja osaaminen eivät riitä, vaan on myös kyettävä myymään itsensä yhä uudestaan sosiaalisissa tilanteissa. Työttömyys, palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat toisiinsa, ja pätkittäisessä työelämässä osaamista joutuu päivittämään jatkuvasti. Enää ei riitä, että kouluttautuu yhteen ammattiin, vaan

Työelämä tulevaisuuteen vaikuttaa

siis useita osin ristiriitaisiakin kehityskulkuja. Monelta osin työelämä vuonna 2032 muistuttaa nykyistä. Ihmiset työllistyvät samoille palvelualoille kuin aikaisemmin. Toisaalta uusi teknologia vauhdittaa muutosta joillain aloilla. Eri kehityskulkujen muodostamaa tulevaisuutta voi vain arvailla, ja todennäköisesti merkittävimpiä muutoksia ei vielä osata aavistaa. Talousheilahdusten ja teknologisten edistysaskeleiden muovaamassa tulevaisuuden työelämässä vain yksi asia on varmaa: työ ei tekemällä lopu.

Tulevaisuuden akateeminen uraputki

Vuonna 1988 syntynyt Jorma tekee monipuolisen uran

orma on vuonna 1988 syntynyt valtio-opin opiskelija. Hän valmistuu maisteriksi vuonna 2015 sivuaineenaan kansantaloustiede. Siirtyminen työelämään ei suju kitkatta: Jormalla menee neljä kuukautta kortistossa, ennen kuin hänet palkataan määräaikaiseen tarkastajan virkaan Verohallintoon.

Tulevaisuuden työelämässä uralla liikutaan paitsi vertikaalisesti, myös horisontaalisesti, eli alalta toiselle. Pätkätöiden väliset työttömyysjaksot ovat yleisiä, ja niistä selvitäkseen on oltava valmis jatkuvaan kouluttautumiseen. Yrittäjyyden rooli osana työuraa kasvaa tulevaisuudessa. Työ kansainvälistyy ja verkostoituu. Yrittäjyys on kuitenkin aikaa vie-

na 2038 viisikymppinen Jorma alkaa kaivata uusia haasteita. Hän kuulee ystävänsä kautta ison firman hakevan viestintäpäällikköä, ja yrittäjätaustasta saatujen kokemusten avittamana hänet valitaan tehtävään.

trendi jatkunee pitkälle tulevaisuuteen. Uran loppupuolella viihdytään myös useammin saman työnantajan palveluksessa pidempään. Nykyään korkeakoulutuetut jäävät Suomessa eläkkeelle keskimäärin 63-vuotiaina, mutta työurat tulevat todennäköisesti pidentymään loppupäästä.

Sujuva liikkuminen yrittäjyyden ja palkkatyön välillä on tulevaisuudessa todennäköistä. Toisaalta asiantuntijaroolissa ja esimiesroolissa kehittyminen tai siirtyminen näiden välillä on oleellista uran loppupuolella.

Jorman fiktiivinen uraputki toimii esimerkkinä erilaisista vaihtoehdoista, joihin korkeasti koulutettu voi tulevaisuuden työelämässä törmätä. Kursivoidut ovat asiantuntijoiden antamia vinkkejä.

vää hommaa. Eräänä elokuisena iltana vuonna 2032 Jorma havahtuu: avioliitto on ajautumassa karille. Jorma astuu sivuun toimitusjohtajan paikalta ja tekee pienimuotoista konsultointia yritykselleen. Vai- 55-vuotiaana Jorma palaa takaimon kanssa lähdetään maailman- sin juurilleen, kun hänet palkataan kansainvälisen veronkiertoa ehkäiympärimatkalle. Muutaman pätkäsopimuksen päätsevän instituution Suomen osasteeksi työttömäksi jäänyt Jorma pe- Työtä ei tulevaisuudessa tehdä vältton johtajaksi. Hän siirtyy toimesta rustaa vuonna 2020 yhdessä saksa- tämättä hinnalla millä hyvänsä, vaan eläkkeelle 66-vuotiaana. laisen ohjelmoijaystävänsä kans- sitä ajatellaan elämän kokonaisuuden Vaikka epätyypillisten työsuhteiden osuus sa yrityksen, joka tuottaa talouteen näkökulmasta. on kasvanut, toistaiseksi voimassa oleva keskittyviä ubiikkiteknologiapalLasten muutettua pois kotoa vuon- työ on edelleen yleisin vaihtoehto, ja tämä veluita. Valmistumisvaiheen työttömyys ei ole poikkeuksellista. Tällä aineyhdistelmällä voisi työllistyä myös yksityiselle puolelle, esimerkiksi analyytikoksi pankki- ja rahoitusyhtiöön. Alasta riippuen vastavalmistuneiden työsuhteista jopa 2/3 on määräaikaisia.

12 Aviisi 10.2.2012

Asiantuntijat: Mia Simpanen Ura- ja rekrytointipalveluista, Akavan työvoima-asiantuntija Heikki Taulu ja Suomen altiotieteilijöiden liiton asiamies Aki Reinimäki.

Isompia var

pienempi채 varten korjattu

Tykk채채 Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.2.2012

AVOIN YLIOPISTO Kaikille avointa yliopisto-opetusta Avoimessa yliopistossa voit opiskella ilman valintakoetta Tampereen yliopiston tutkintojen osia: opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja. Opetus järjestetään iltaisin ja viikonloppuisin tai joustavasti verkossa. Suoritetut opinnot voi liittää tuleviin ja nykyisiin tutkinto-opintoihin yliopistossa.

AVOIN YLIOPISTO

Välivuoden voi käyttää tehokkaasti opiskellen Opintoihin haetaan pääsääntöisesti syksyisin ja keväisin, mutta opintoja voi aloittaa myös kesken Tutustu opetustarjontaan www.uta.fi/avoinyliopisto lukuvuoden. Katso opetustarjonta ja hakumenettelyt verkkosivuiltamme tai ota yhteyttä Tampereen yliopisto, Kalevantie 4 p. 040-190 4100, avoin@uta.fi opiskelijapalveluumme, vastaamme mielellämme kysymyksiisi. Tutustu opetustarjontaan www.uta.fi/avoinyliopisto Tampereen yliopisto, Kalevantie 4 p. 040-190 4100, avoin@uta.fi

ASUNTOJA OPISKELIJOILLE JA NUORILLE TYÖSSÄKÄYVILLE www.opintanner.net

Poistamme edullisesti yo-mekot ja iltapuvut!

Asuntovaihtoehtoina on yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja soluasuntoja. Avoinna 10.00–18.00 La 10.00–14.00

Puh. hinta (sis. alv 23%): lankap. 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkap. 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min.

“Parempi naida kuin palaa!” Asiaa seurustelusta, parisuhteesta ja seksuaalisuudesta Karkauspäivän tunnelmissa pilke silmäkulmassa.

Keskiviikkona 29.2. klo 18 yliopiston kampuskappelilla (Pinni B, 5. krs) Mukana mm. perheneuvoja, psykoterapeutti Heidi Alatalja, muusikko Peter Joukainen, iltateetarjoilu. Järjestäjinä: Ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö ja kristilliset opiskelijajärjestöt

14 Aviisi 10.2.2012

Aleksis Kiven katu 26 33200 Tampere www.yhkodit.fi puh. 010 227 3000

TYKKÄÄ AVIISISTA. EDES FACEBOOKISSA. www.facebook.com/aviisi

Viestinnän, median ja teatterin yksikön (CMT) maisteriopinnot Lähde opiskelemaan viestintää alan johtavassa yliopistossa Suomessa! Kaksivuotiseen maisterin tutkintoon (120 op) valitaan opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet (alemman) korkeakoulututkinnon sopivalta alalta. Vaihtoehtoina ovat: » journalistiikan maisteriopinnot » visuaalisen journalismin maisteriopinnot » mediakulttuurin maisteriopinnot » mediakasvatuksen maisteriopinnot » puheviestinnän maisteriopinnot » teatterin ja draaman tutkimuksen maisteriopinnot Tampereen yliopisto tarjoaa monipuolisen, laaja-alaisen ja innostavan opiskeluympäristön. Yksin CMT:ssä on noin 900 opiskelijaa. Professoreita on 12 sekä muita opettajia ja tutkijoita useita kymmeniä. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö syntyi vuoden 2011 alussa, jolloin tiedotusopin laitos, näyttelijäntyön laitos sekä osa taideaineiden laitosta ja osa puheopin laitosta yhdistyivät saman katon alle. CMT:ssä koulutetaan muun muassa toimittajia, monipuolisia viestinnän ja kulttuurin asiantuntijoita sekä näyttelijöitä. Näyttelijäkoulutukseen seuraava haku on vuonna 2014. Maisteriopintoihin haetaan erillisvalinnassa, jonka hakuaika päättyy 29.2.2012. Lisätietoja maisteriopinnoista: http://www.uta./opiskelijaksi/valintaperusteet/cmt/erillisvalinta/index.html

Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt on vahva alueellinen, yli 120-vuotias energia-alan toimija, jossa emoyhtiönä on Tampereen kaupungin omistama Tampereen Sähkölaitos Oy ja tytäryhtiöinä Tampereen Energiantuotanto Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähkönmyynti Oy, Tampereen Sähköverkko Oy ja Tampereen Vera Oy. Meillä työskentelee 430 henkilöä ja liikevaihtomme on noin 340 miljoonaa euroa. Päätuotteitamme ovat sähkö, kaukolämpö ja maakaasu. Meillä on noin 130 000 asiakasta. Asiakkaitamme ovat pirkanmaalaiset yritykset ja yksityishenkilöt.

Energistä kesää Sähkölaitoksella Kartuta kokemusta ja lataa lompakkoa

Aviisista.helmikuussa edes Facebookissa. Aviisi 10.2.2012 KesätyöpaikkammeTykkää haettavina 2012FACEBOOK.COM/AVIISI osoitteessa www.sahkolaitos.fi

ONKO TALOUDESS Maailmantalous on pahimmassa kriisissä aikoihin ja länsimaiden asema horjuu. Aviisi esittelee neljä kriittistä väittämää, joihin kansantaloustieteen professori Hannu Laurila vastaa. TIINA HEIKKILÄ, TEKSTI

änsimaiden talous on ajautunut sekavaan tilaan. Poliittiset päättäjät eivät saa taloutta hallintaan lukuisista kansainvälisistä kokouksista huolimatta. Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa. Vikaa nähdään niin pahimpien kriisimaiden hallituksissa, lyhytnäköiseen riskinottoon kannustavissa pankkien bonusjärjestelmissä ja moraalittomuuteen kannustavassa eurossa. Ymmärtääkö kukaan, mitä taloudessa tapahtuu ja voiko taloustieteeseenkään luottaa?

Vastapainolta ilmestyi viime vuoden lopulla kirja Kurssi kohti konkurssia. Siinä kansainvälisesti tunnetut taloustieteilijät kritisoivat artikkeleissaan viime vuosikymmenien talouspolitiikkaa. Heidän mukaansa kriisiin johtaneen politiikan teoreettisia perusteita ei ole missään vaiheessa kunnolla kyseenalaistettu. Kapitalismin mahdottomuus ja kapitalistisen järjestelmän kriisiytyminen ovat jälleen keskusteluissa. Kirjoittajat kaivavat Marxin ideat kaapista, kuten monet muutkin kansainväliset talouskeskustelijat ovat länsimäisen talouden kriisin myötä tehneet. ”Kurssi kohti konkurssia lähtee toteamuksesta, että vallitseva taloustiede on epäonnistunut kriisin ennakoimisessa ja kriisin jälkeinen politiikka kriisin selättämisessä. Kriisi osoittaa konsensuksen romahtaneen, ja se on avannut tilaa kriittiselle keskusteluun”, sanoo Antti Ronkainen, yksi kirjan toimittajista. Aviisi esittelee neljä kirjassa käsiteltyä ajatusta. Kansantaloustieteen professori Hannu Laurila kommentoi, mitä mieltä on ideoista. Yrjö Kallinen, Juha Kivistö, Lauri Lahikainen ja Antti Ronkainen: Kurssi kohti konkurssia -Talouskriisin syyt ja seuraukset. Vastapaino 2011.

16 Aviisi 10.2.2012

Julkinen velka ei ole ongelma

ksityisen ja julkisen velan tarkoitukset sekoitetaan poliittisessa keskustelussa. Keskustelu ei huomioi yksityistä velkaa, jota velasta suurin osa on”, sanoo Ronkainen. Talouskriisikeskustelussa kriisin lähteenä nähdään holtiton valtioiden velkaantuminen. Kurssi kohti konkurssia väittää, ettei valtioiden velka ole ongelma, vaan kulutusta ja kansalaisten arkea kiristävät, epädemokraattisesti sanellut säästöohjelmat ovat. Julkisen velan kasvua ei nähdä seurauksena hyvinvointivaltion kustantamisesta tai elvytyksestä. Julkinen velka ei ole kasvanut julkisten menojen kasvun vuoksi. Syy velkaantumiseen on valtioiden tulojen alenemisessa, joka johtuu vuosikymmeniä jatkuneista rikkaiden veronalennuksista ja pankkien takaamisen vuoksi otetusta velasta. Kun verotuksen yhtenäistäminen Euroopassa on epäonnistunut, ovat valtiot lähteneet verokilpailuun keskenään. Ongelma on säästöohjelmien vaatima julkisen talouden supistaminen ja hankintojen leikkaaminen, joka lisää talouden pysähtyneisyyttä.

Laurila kommentoi Euroalueen valtioiden velkaantuminen ei ole kriisin syy vaan oire. Velkaantuminen seuraa maksutasevajeesta, joka puolestaan aiheutuu kilpailukyvyn puutteesta koti- ja vientimarkkinoilla. Yhteisvaluutta-alueella kilpailukykyerot eivät voi tasoittua valuuttakurssisopeutuksella, ja eurooppalaisista jäykkyystekijöistä johtuen sitä ei ole tapahtunut myöskään panosmarkkinoiden sopeutumisen kautta. Kun EU ei lisäksi tee jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja, edellyttää maksutasevajeen hoito kansallista kilpailukykypolitiikkaa. Tämä on kuitenkin pitkäkestoinen ja poliittisesti vaikea vaihtoehto. Matalan reaalikoron olosuhteissa on ollut helppoa tasapainottaa vaje yksityisellä ja julkisella velanotolla. Periaatteessa tämä voi jatkua niin kauan, kun lainaa on saatavilla riittävän matalalla reaalikorolla, eli niin kauan kun lainanottajaan luotetaan. Kun luottamus loppuu, kuten monille Välimeren maille on nyt käynyt, ainoaksi vaihtoehdoksi jää kilpailukykypolitiikka.

Talousvalta markkinoilta takaisin valtiolle

urssi kohti konkurssia haluaa markkinavoimille ja Euroopan keskuspankille karanneen talouspoliittisen vallan palauttamista valtioille. Talouspolitiikka on sen mukaan karannnut koko ajan kauammas kansanvaltaisesta kontrollista. Miten tässä voi sellaista vaatia, kun eurokriisin yhdeksi syyksi on esitetty talouspoliittisen päätöksenteon hajanaisuutta? ”Valta on karannut demokraattisesti valituilta hallituksilta EU-tasolle, Euroopan keskuspankille ja markkinoille. Euroopan keskuspankin johtokunnan ei tarvitse nauttia minkään demokraattisesti valitun elimen luottamusta. Siihen on puututtava. ” Ronkaisen mukaan kriisivaltiot alistetaan talouskurisopimuksella velkajarruun, maksimialijäämiin ja automaattisiin sanktioihin, mikä vähentää valtioiden liikkumavaraa itsenäisessä talouspolitiikassa. ”Se vahvistaa demokratian kriisiä. Nyt tarvittaisiin ylikansallista vastarintaa nationalismin sijaan. G20-maat ovat maailmanlaajuinen taho, joka voisi tehdä asialle jotain, mutta synkältä näyttää.”

Laurila kommentoi Kuten edellä todettiin, maksutaseongelmien hoitaminen euroalueella vaatii kansallisia politiikkatoimia. Tämän tehtävän hoitaminen edellyttää, että valtiolla on luja ote talouteen ja sen markkinaolosuhteisiin. Politiikalla on oltava vaikuttavuutta erityisesti kriisitilanteessa, jossa tarvitaan laajaa markkinoiden, tuotantoelämän ja koko yhteiskunnan rakenteita koskevaa ohjelmaa. Kokonaisuuden kannalta olisi siis eduksi vahvistaa kansallisvaltioiden talouspoliittista voimaa. Sen sijaan huomio kiinnitetään niiden velkaantumiseen. Talouskuri, budjettileikkaukset ja yksityistäminen heikentävät kansallisvaltioita ja tekevät välttämättömät politiikkaohjelmat mahdottomiksi toteuttaa.

ESSA VALUVIKA? 3.

Isokaan raha ei pelasta talousjärjestelmää

Markkinatalouden legitimiteetin ylläpitäminen on aika haastavaa, jos verorahoilla ei ole konkreettisia hyvinvointivaikutuksia. Siinä historian pyörä kääntyy taaksepäin aikaan, jolloin verot olivat pakko-ottoja kuninkaan tai keisarin hovien loiston hyväksi. professori Hannu Laurila

istorian suurimmat väliintulot markkinoilla kertovat kapitalistisen talousjärjestelmän epäonnistumisesta, ainakin jos uskoo Kurssi kohti konkurssia -teoksen väitteitä. Veronmaksajien rahoilla kustannetuilla väliintuloilla ja velalla pidetään kupla ehjänä. Näin ei kuitenkaan pelasteta tai yritetä korjata talousjärjestelmää, joka näennäisesti perustuu vapaisiin markkinoihin, mutta käytännössä vaatii toimiakseen tehohengitystä. Edes poikkeuksellisen isot pankkien ja kriisivaltioiden tukemiseen laitetut rahat eivät ole auttaneet luomaan kestävää kasvua. Kapitalistinen järjestelmä on uskottavuuskriisissä, ja valtavirtataloustiede jätti huomiotta, että markkinataloudessa voisi tapahtua nykyisen kaltainen katasrofi. Pankkien ongelmavelat eivät missään vaiheessa kadonneet, eikä 2008 Yhdysvalloista alkanut kriisi koskaan päättynyt. Yksityisestä velasta tehtiin julkista siirtämällä se kanasallisvaltioiden hallituksille. Vastuun kantajina ja pankkien pelastusohjelman maksajina ovat tavalliset ihmiset, joiden elinolot huononevat leikkauksien myötä.

Niukkuuden aikakausi häämöttää

orkea nuorisotyöttömyys kuvastaa länsimaisen talouden kriisiaikaa. Irlannista muutetaan työn perässä muualle kuten nälkävuosina, samoin Portugalista ja Kreikasta. Samalla väestö ikääntyy ja kustannukset kasvavat. Kirjan mukaan työttömyys ja työn epävarmuus tulevat väistämättä kasvamaan. Samalla tehdään huomattavia leikkauksia sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, koulutukseen ja julkisen sektorin palkkoihin. Itä on länttä kilpailukykyisempi ja itään siirtyvät jo korkeasti koulutettujenkin työpaikat. Yhdysvaltojen syömävelka Kiinalle ja muille kehittyville talouksille kasvaa jatkuvasti. Marimekko perustaa myymälöitä Kiinaan, koska markkinat ovat siellä. G20ja BRIC-maat vaikuttavat olevan tulevaisuuden talousvetureita. Häämöttääkö lähivuosikymmeninä länsimaiden valta-asemaan perustuvan talousjärjestelmän loppu, ellei maailmanlaajuista velkavetoista kapitalismia laiteta kuriin? Onko edessä hyvinvointivaltion purkaminen, sosiaaliturvan mureneminen ja kiinalaistyyppiset työehdot, jotta Suomessa olisi jatkossa töitä?

Laurila kommentoi

Laurila kommentoi Julkista valtaa tarvitaan takaamaan markkinatalouden toimintaedellytykset ja legitimiteetti. Tässä mielessä keskeistä on hallita ahneutta, joka on yksi seitsemästä kuolemansynnistä, mutta myös markkinatalouden tärkein ellei ainoa polttoaine. Isokaan raha ei pelasta markkinataloutta, jos ahneus riehaantuu hallitsemattomaksi ja kasaa markkinavoimaa, joka tekee massojen riiston mahdolliseksi. Viime aikojen finanssi- ja velkakriiseissä on ollut näitä piirteitä. Markkinatalouden legitimiteetin ylläpitäminen on aika haastavaa, jos verorahoilla ei ole konkreettisia hyvinvointivaikutuksia. Siinä historian pyörä kääntyy taaksepäin aikaan, jolloin verot olivat pakko-ottoja kuninkaan tai keisarin hovien loiston hyväksi.

Periaatteessa lopputuotteiden ja tuo-

tannontekijöiden liikkuvuus on globaalitaloudessa hyvä asia: se lisää hyvinvointia, talouskasvua ja edistää maidenvälistä taloudellista ja sosiaalista lähentymistä. Käytännössä ja varsinkin yksityiskohdissa esiintyy toki myös haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi joidenkin perinteisten tuotannonalojen siirtymistä halpamaihin. Tällä usein perustellaan työmarkkinoiden joustojen lisäämistä, sosiaaliturvan leikkaamista, verotuksen keventämistä jne, mikä johtaisi hyvinvointiyhteiskunnan alasajoon ja kiinalaistyyppisten olojen sisääntuloon. Perustelu kuitenkin ontuu, koska hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalinen pääoma on esimerkiksi Suomessa yksi keskeisistä uudemman teknologian yrityksiä houkuttelevista tekijöistä.

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.2.2012

HARRASTAMME KULTTUURIA Aviisi harrastaa kulttuuria———

ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 tähTEÄ

KIRJALLISUUS Elävän Kirjallisuuden Festivaali lauantaina 11. helmikuuta Työväenmuseo Werstaalla

SOTA ILMAN SANKAREITA

Ohjaaja Claes Olsson teki elokuvan Näsilinnan vuoden 1918 kärsimysnäytelmästä Anna Saraste, teksti & Minea koskinen, kuva

eisomme toisen kerroksen porrastasanteella. Korkea kartano on autio, arvokas ja tyyni, jotenkin alakuloinen. Elokuvaohjaaja Claes Olsson opastaa meidät peremmälle. Hänen äänensä kaikuu Näsilinnan seinistä ja hukkuu tasannetta ympäröiviin huoneisiin. Yhden oviaukon edessä Olsson pysähtyy ja osoittaa harmaata läikkää lattiassa edessämme. ”Tuo on verta. Yksi valkoisten puolen kaveri sai osuman jalkaansa Näsilinnan taistelussa, ja lattialle valunut veri imeytyi marmoriin.” Olssonin uusin elokuva, Taistelu Näsi-

linnasta 1918, kuvattiin juuri täällä, tässä kartanossa. Se kertoo tarinan lattian veriläikän taustalla. Valkoisten komppania tunkeutui yhdessä sisällissodan ratkaisevista taisteluista Näsilinnaan ja piti sitä päivän verran hallussaan. Kuten arvata saattaa, lyhyeksi jääneestä valloituksesta maksettiin kalliisti kummallakin puolen taisteluiden jakolinjaa. Claes Olsson on tehnyt päätyönsä lyhyt- ja dokumenttielokuvien puolella. Ehkä siksi Taistelu Näsilinnasta ei ole kliseinen sotaelokuva toveruudesta, sankaruudesta ja taistelumoraalis-

18 Aviisi 10.2.2012

ta. Ohjaajan mukaan elokuva on autenttinen, dokumentaarinen, eikä ainoastaan sen suhteen, että se kuvattiin juuri oikeassa Näsilinnassa. Myös elokuvan nimiroolit ovat todellisia henkilöitä. Olsson ja elokuvan toinen käsikirjoittaja Robert Alftan tutkivat Näsilinnassa taistelleen Melinin komppanian sotilaiden kertomuksia, joihin elokuvan tapahtumat ja repliikit pohjaavat. ”Valitsin elokuvaan Pohjanmaalta harrastelijanäyttelijöitä, koska oli vaikea kuvitella, että tunnetut naamat näyttelisivät oikeita, historiallisesti eläneitä henkilöitä. Sain siinä kaupanpäällisinä myös sikäläisiä murteita”, Olsson kertoo. Miten on, Claes Olsson, eikö sisällissotaa ole puitu jo riittävän monessa elokuvassa? ”Sisällissodan tragedia oli kummallakin puolella, ei pelkästään punaisten puolella. Siitä ei ehkä ole puhuttu, koska tiedetään, että sodan jälkeen punaisia kohdeltiin huonosti ja vietiin vankileireille”, Olsson sanoo. Elokuvan tarina ei ole seikkailu, vaan kuvaus ihmisten kärsimyksestä. Glorifiointi puuttuu. ”Meillä on elokuvassa kohtauksia, joissa sotilaat puhuvat suoraan kameralle. Halusin tuoda katsojalle todellista vieraantumisefektiä.” Kuten punaisten taistelijoidenkin puolella, vain harva valkoisten sotilas oli saanut kunnollisen sotilaskoulu-

Fakta Claes Olsson (s. 1948) on elokuvaohjaaja ja -tuottaja. Hän on ohjannut viisi kokoillan elokuvaa ja lukuisia lyhyt- ja dokumenttielokuvia. Olssonin tuotantoyhtiö Kinoproduction Oy perustettiin 1977, ja se on vanhin edelleen toimiva tuotantoyhtiö Suomessa. Olssonin uusin elokuva Taistelu Näsilinnasta 1918 kuvattiin melkein kokonaan Tampereella. Elokuva saa ensi-iltansa 23. maaliskuuta 2012.

tuksen. Claes Olsson kertoo, että Melinin komppaniassa kaksi sotilasta kuoli, kun he yöllä pakokauhun vallassa seivästyivät toveriensa kiväärien pistimiin. ”Elokuvan avustajistakin vain muutamalla oli mitään kokemusta sotaväestä. Silti kaikilla oli kiväärit, joissa ei tosin ollut panoksia, mutta joissa oli pistimet. Yritin saada kuvauksiin käyttöön kumipistimiä, mutta niitä ei löytynyt tarpeeksi montaa kappaletta.” Myös paukkupatruunoiden aiheuttama melu aiheutti elokuvan tekijöille ongelmia, varsinkin kaikuvassa Näsilinnassa. ”Kaikilla piti olla korvatulpat. Niitä

yritettiin peittää meikkaamalla, mutta silti ne näkyvät lähikuvissa, ja niitä poistettiin digitaalisesti jälkeenpäin.” Claes Olsson ei koskaan kouluttautunut elokuvaohjaajaksi. Kun hän keväällä 1968 pääsi yliopistoon, oli opiskelijalakko juuri alkanut. ”Kävin siellä oppilaitoksessa, eikä siellä ollut ketään muuta kuin tylsistynyt vahtimestari. Ajattelin, että ei piru vie, en tuhlaa tähän neljää vuotta, alan vaan tekemään leffoja.” Niitä syntyi nopeassa tahdissa, oli kaitafilmiä, 16-millistä. Olssonin filosofia oli, että tekemällä oppii. Kun kukaan ei suostunut tuottamaan tuntemattoman suomenruotsalaisnuorukaisen elokuvia, hän laittoi oman tuotantoyhtiön pystyyn. Kinoproduction Oy, Olssonin firma, on tätä nykyä vanhin yhä toiminnassa oleva tuotantoyhtiö Suomessa. Ohjaajan mukaan maamme pienillä markkinoilla käydään kovaa kilpailua siitä, ketkä pääsevät tekemään kokoillan pitkiä elokuvia. ”Ei ainoastaan me vanhat olla siellä kilpailemassa, vaan joka vuosi tulee taideteollisesta tai ammattikorkeakoulusta uusi tekijöitä”, Olsson kertoo. ”Mun etu on ollut, että olen yli kuuskymppinen ja että olen nähnyt koko elokuvahistorian. Olen pystynyt katsomaan ajallaan kaikki 60-, 70- ja 80lukujen hyvät elokuvat. Nuoremman tekijän on vaikeaa saada tästä kiinni.”

Paula Puoskarin ja Jouna Karsin näyttely Galleria Rajatilassa la 18. helmikuuta alkaen NÄYTELMÄ Teatteri Telakan ensi-illassa perjantaina 24. helmikuuta parisuhdekomedia Faust

Viesti näin! Kommunikoi telepaattisesti Hirvitalolla Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo järjestää kuun loppuun kestävän Värien helmikuu -tapahtuman. Tapahtumassa on lähes joka päivälle monimuotoista luovaa ohjelmaa. Ystävänpäivänä on luvassa halihippaset, jolloin voi osallistua labyrinttiluisteluun. Keskiviikosta 15. helmikuuta sunnuntaihin 19. helmikuuta saakka järjestetään sirkusleikkipajoja ja laskiaisen sirkuskarnevaalirieha. Uuden kuun hiljaisuuspäivänä keskiviikkona 22. helmikuuta kommunikoidaan ilman puhetta musiikin, tanssin ja telepatian keinoin. Sunnuntaina 26. helmikuuta Luomisen salissa saa vuoronsa kaikkien taidemuotojen simultaaninen luomistapahtuma, johon kuuluu rituaalitietoista musisointia, tanssia, maalaamista, teen juontia ja kohtaamisia. Tapahtumapaikkoina toimivat Hirvitalo ja Elävän Tulen Olohuone.

Menehän tänne! Dj-kollektiivi täyttää pyöreitä Tamperelainen 12 hengen dj-kollektiivi Plauge juhlii kymmenenvuotista taivaltaan seitsemässä tapahtumassa, jotka levittäytyvät Tampereelle 10.–25. helmikuuta. Syntymäpäiväjuhlien ohjelmistossa on monipuolinen kattaus livejazzista diskoon ja dubstepista hiphopiin. Esiintyjinä ovat muun muassa svengaavaa jazzia soittava André Sumelius trio, ruotsalainen Beatfanatic ja yhdysvaltalainen DFA:lle levyttävä Fall On Your Sword, jossa vaikuttava Phil Mossman on ollut mukana myös LCD Soundsystemissä. Lavalla nähdään myös kotimaisen dubstepin kärkinimi Tes La Rok ja helsinkiläinen hiphop-duo The Megaphone State.

Näytelmä ernestiyden merkityksestä Tampereen ylioppilasteatterin ensi-illassa nähdään perjantaina 17. helmikuuta tuore sovitus Oscar Wilden vuonna 1895 kirjoittamasta The Importance of Being Earnest -näytelmästä. Ylioppilasteatterin käsittelyssä näytelmän nimi kääntyy muotoon Ernestiyden merkitys. Wilden näytelmä on yksi viktoriaanisen ajan suurimmista klassikoista. Näytelmä kertoo brittiläisestä yläluokasta, joka täyttää elämänsä tyhjänpäiväisyyksillä. Ylioppilasteatterin esitys kysyy, miksi toiset teokset jäävät elämään toisia paremmin ja onko kevyt ja hauska teos tyhjänpäiväisempi kuin vakavia asioita syväluotaava teos. Esitykset jatkuvat 16. maaliskuuta asti.

Valtakunnallinen keikkapäivä Klubilla 14. helmikuuta, Tullikamarinaukio 2

Ystävänpäivänä on tarjolla ilmaisia keikkoja Valtakunnallinen keikkapäivä houkuttelee elävän musiikin pariin.

änä ystävänpäienemmän kuin kymmevänä kulttuurinen vuotta sitten. Ulväki on ottanut komaisetkin esiintyjät asiakseen piristää ovat vihdoin löytäneet tiistaista talvipäivää Suomen. Tarjonta on litarjoamalla ilmaisia sääntynyt osittain sikkonsertteja. Ensimsi, että laskeneen levymäistä kertaa järjesmyynnin sijaan muusitettävä valtakunnalkoiden on etsittävä elanlinen keikkapäivä avaa toaan kiertämällä klubeJukka Ässä klubien ovet ympäri Suoja. Nyt tarvittaisiin enää kuumea ja houkuttelee ystävyksiä lijoita, jotka innostuisivat lähtenauttimaan livemusiikista. Helmikuun mään keikoille sankoin joukoin. 14. päivän kohdalle tapahtumakalenteMikä olisi parempi hetki houkutella riin ilmestyy sen myötä varteenotettava porukkaa elävän musiikin pariin kuin vaihtoehto laskiaspullakahveille ja kaksi päivä, jolloin ystävykset suunnittelevat yhden hinnalla -elokuvanäytöksille. tekevänsä jotain mukavaa yhdessä. ToiTamperelaisista keikkapaikoista rem- vottavasti tämä soittamisen riemusta järmiin on liittynyt Klubi, jonka lavalle nou- jestettävä ilmaistapahtuma kerää paikalsevat paikalliset yhtyeet Jukka Ässä se- le heitäkin, joille keikoilla käyminen on kä Picnic with Lulu. Ensimmäinen viih- vielä vierasta. Allekirjoittaneelta keikkadyttää suomenkielisellä poprockilla ja päivä kerää jo ennakkoon täydet pisteet. jälkimmäinen jatkaa akustisella folkpopilla englanniksi. Tunnelma on taatusti Annastiina Airaksinen lempeä, ystävällinen ja kukaties jopa romanttinen. Keikkapaikoissa ympäri maata järjestetään konsertteja nykyään paljon

Carnage, ohj. roman polanski, 2012.

Carnagessa kaadetaan porvariperheiden kulissit Roman Polanskin Carnage on teatterimainen elokuva, joka nostaa ihmisluonnon peitellyt puolet pinnalle.

aidekirjat ja Hollannista lennätetyt tulppaanit koristavat kahvipöytää, jonka ympärille on kokoontunut kaksi pariskuntaa selvittämään poikiensa välistä riitaa. Epäilyttävän täydellinen asetelma huutaa särkymistään. Tekohymyt muuttuvatkin irvistyksiksi, kun poikien riidan lisäksi kahvipöydälle nostetaan avioliittojen varsinainen tila. Kyseessä on Vihan jumalat (God of Carnage) näytelmän pohjalta elokuvaksi muokattu draamakomedia Carnage. Roman Polanskin ohjaama elokuva etenee uskottavasti kohti väistämätöntä ylilyöntiä. Suomalaiskatsojalle humaltuneen pariskunnan riitelyn seuraaminen on tosin liiankin tuttua. Yhteen asuntoon sijoittuva elokuva on kunnianhimoinen yritys tehdä erilaista elokuvaa. Vaikka teatterimaisuus näyttää olevan tietoinen valinta, olisi elokuvallisia keinoja hyödyntämällä voitu saada aikaiseksi mieleenpainuvampi kokonaisuus. Takaumien tai henkilöiden sisäisten maailmojen kuvaamisella lopputulos olisi ollut ilmavampi. Nyt

asunnon painostavuuteen jää henkilöhahmojen lisäksi jumiin myös katsoja. Henkilöhahmot (Christoph Waltz, John C. Reilly) ovat herkullisen tuttuja keskiluokkaisessa tärkeydessään. Jo parin minuutin jälkeen katsoja tietää vihavansa kaikkia henkilöhahmoja tasapuolisesti. Naisroolien (Kate Winslet, Jodie Foster) kätketty kireys on liikekieltä myöten ihailtavaa katseltavaa. Elokuvan tekopyhä arvomaailma on helposti tunnistettavissa meistä jokaisesta, mutta mieluummin sen näkee kritiikkinä hyvätuloista porvaristoa kohtaan kuin suostuu tunnistamaan itseään siitä. Carnage on keskisormen nosto ylempää keskiluokkaa kohden. Parhaiten vitsi toimii vasta, kun elokuva löytyy kokoomuslaisen kodin hyllystä, heti kahvipöydän taidekirjojen vierestä. Sanna-Kaisa Lähdeaho

Klassikkoni KALERVO PALSA 1947–1987

Kalervo, ikuisesti sinun

alervo oli maannut arkussa vuosia, kun rakastuin häneen. Hän oli mädäntynyt kittiläläisessä sukuhaudassa 15 vuotta, kun aloin kirjoittaa hänen nimeään yleisten vessojen seiniin. Vuonna 2002 Kiasmassa järjestetty Kalervo Palsan näyttely Toinen tuleminen mahdollisti rakkautemme alkamisen. Oikeastaan sydämeni alkoi sykkiä Kalervolle jo näyttelyä edeltäviä lehtijuttuja lukiessa. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä oli kattava juttu Palsan elämästä. Lehti jatkoi hienosti myyttisen taiteilijakuvan myyntiä, ja minä ostin, koko rahalla. Näennäisesti meillä ei ollut Kalervon kanssa mitään yhteistä. Mutta tavatessani hänen väritettyä elämäntarinaansa koin jakavani saman ahdistuksen tunteen elämää kohtaan. Palsan omakuvista tuijotti tuttu yksinäisyys. Kittiläisellä ja itähelsinkiläisellä ahdistuksella oli samanlaiset, kurkkua kuristavat ilmenemismuotonsa. Hätkähdyttävää on huomata, että Palsan irvokkaat kuvat jäykistyneistä peniksistä hämmentävät edelleen pornoistuneessa nykykulttuurisssamme. Perverssioiden ja kuoleman kuvaamiseen keskittynyt tuotanto shokeraa pahuuden kauneudella. Valtavien penisten keskeltä löytyy myös ironisen humoristinen asennoituminen elämää kohtaan. Sitä en vielä teini-ikäisenä Kiasman näyttelyssä tavoittanut. Kalervon nimen tussaamisen seiniin olen lopettanut vanhuuttani, en kanna enää tussia povitaskussa. Silti edelleen Palsan tunnetuinta teosta Vapautuminen (1978) katsoessa ymmärrän, ettei muste teininä kulunut hukkaan. Sanna-Kaisa Lähdeaho

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.2.2012

Avaruusnatsien tarina Suomen historian kallein elokuva Iron Sky kerää ylisanoja. Jopa Angelina Jolie jäi Berliinin elokuvafestivaaleilla kakkoseksi tamperelaislähtöisille avaruusnatseille. Mutta miten puhelinmyyjä Timo Vuorensolasta kasvoi elokuvaohjaaja? SEPPO HONKANEN, teksti

rää. Ne on loihdittu Samulin Torssosen johdola Hämeenpuiston varrella sijaitsevissa toimiuutamissa kohtauksissa on tiloissa. pieni pala täydellisyyttä. Nii”Star Wreck oli harrastelijatuotanto, joka sai tä minä kai metsästän. Täy- siksi paljon anteeksi. Toivottavasti pystymme dellisyyden palasia”, sanoo nyt yllättämään yleisön sillä, että olemme tehohjaaja Timo Vuorensola ja neet paljon odotettua enemmän.” hiljenee hetkeksi. Muutama päivä aikaisemmin hän on saanut Iron Skylla on levityssopimus jo 30 maahan. valmiiksi Suomen historian kalleimman ja Elokuvateattereissa se nähdään ainakin Sakvarmasti myös näyttävimmän elokuvan: har- sassa, Australiassa, Norjassa, Puolassa ja tietaasti odotetun Iron Skyn. Se kertoo natseista, tysti myös Suomessa – peräti 80 valkokangasjotka pakenivat Kuun pimeälle puolelle vuon- kopion voimalla. Kysymyksessä ei ole ainoastaan veret seisauttava visuaalinen iloittelu, na 1945 hautomaan Maapallon valloitusta. vaan myös kunnianhimoinen poliittinen satiiKymmenen vuotta sitten Vuorensola oli tam- ri. Käsikirjoituksen on laatinut Finlandia-palperelainen puhelinmyyjä, joka ihmetteli mitä kittu kirjailija Johanna Sinisalo. elämällään tekisi. Viikonloppuisin hän toteut”Suurin yllätys itselleni oli se, kuinka hyvin ti Star Wreck –tieteisparodiaa Samuli Torsso- elokuvan poliittinen satiiri toimii. Minulla ei sen kanssa. Studiona toimi tietokoneita täyn- ollut alunperin mitään käsitystä, kuinka satiinä oleva kerrostalokaksio Multisillassa. ria rakennetaan.” ”Minusta tuntuu aina, että pitää vähän paVuorensola kehuu USA:n presidentin roorantaa. Haluan kokea sen harvinaisen fiilik- lissa nähtävän Stephanie Paulin suoritusta. sen, että kaikki menee juuri oikein”, Vuoren- Hahmon innoittajana on ollut Sarah Palin. sola selittää. ”Aloitimme hahmon rakentamisen analysoiJotakin meni oikein lokakuussa 2005 il- malla aidon Palinin maneereita. Hän on niin mestyneessä Star Wreckissä. Täyspitkä, upeil- överi, että meidän piti tuunata eleitä merkittäla efekteillä koristeltu harrastelijaelokuva on västi alaspäin. Stephanie veti homman todelladattu miljoonia kertoja. Vuorensolasta ja la hienosti.” Torssosesta tuli ympäri maailmaa juhlittuja Minä kehun vuolaasti Torssosen ja Vuorentieteisgenren kulttisankareita. solan tekemää suoritusta. Onhan aivan käsitHeidän seuraavaa siirtoaan on odotet- tämättömän hieno juttu, että tamperelaisjättu kuuden vuoden ajan kuin kuuta nouse- kät ovat uhmanneet kaikkia todennäköisyyvaa. Iron Sky on yli seitsemän miljoonan eu- den lakeja ponnistamalla maailmanlaajuisesron budjetilla ja vähintään yhtä suurella har- ti odotetun elokuvan tekijöiksi. taudella rakennettu avaruusilotulitus, jota on ”Olemme menneet kerta toisensa jälkeen kuvattu Saksassa, Australiassa ja USA:ssa. rohkeasti perse edellä puuhun”, Vuorensola Efektit ovat puhtaasti tamperelaista alkupe- pohtii.

20 Aviisi 10.2.2012

Iron Sky sijoittuu vuoteen 2018, jolloin Kuun pimeällä puolella yli 70 vuotta lymynneet natsit saavat valtaisan UFO-laivastonsa valmiiksi ja hyökkäävät pahaa-aavistamattoman Maapallon kimppuun. Götz Otto esittää avaruusnatsi Klaus Adleria. Julia Dietzen roolihahmo on Renate Richter.

Hän tunnustaa hiukan häpeillen, ettei ollut työskennellyt ammattinäyttelijöiden kanssa kertaakaan ennen Iron Skyn kuvaamista. Sujuvalla supliikilla ja luontaisella auktoriteetilla Vuorensola on onnistunut luovimaan kaikkien karikoiden ylitse. ”Pitää ensin itse tietää mitä haluaa ja selittää se näyttelijöille. Mutta totta kai se oli välillä hemmetin vaikeaa.” Puhelinmyyjänä kertyneestä kokemuksesta Vuorensola on kiitollinen. Hän naurahtaa, että elokuvakouluista pitäisi lähettää kaikki opiskelijat puoleksi vuodeksi työharjoitteluun telemarkkinointifirmoihin. ”Siinä oppii kohtaamaan ihmisiä. Tiivistämään ja selkiyttämään viestiä.” ”Mikään ei ärsytä minua niin paljon kuin se, että yksinkertaista asiaa ei uskalleta soittaa puhelimella!”

IRON SK YN

porukka on Suomen kier tuee lla maalisku u s s a . Elokuvat eattereih in Iron Sky saapuu 4. huhtik uuta.

Merkittävä avainhenkilö Iron Skyn onnistumisessa on ollut tuottaja Tero Kaukomaa. ”Kaukomaa on tehnyt valtavan hyvää työtä rakentaessaan markkinointia, rahoitusta ja viestintää”, kehuu Vuorensola. Kokenut tuottaja on tuonut toimintaan uskottavuutta ja kurinalaisuutta. ”Totta kai rimpuilimme aluksi Samulin kanssa vastaan. Pikkuhiljaa opimme, että Kaukomaa on oikeassa.” Selitys Torssosen ja Vuorensolan menestykselle ei tunnu vieläkään kokonaiselta. Onhan maailma täynnä koulut käyneitä, taitavia ja innokkaita elokuvantekijöitä, jotka eivät ikinä pääse tekemään lähellekään samaa kokoluokkaa olevaa tuotantoa. Mannerheim-elokuvan rahoituksestakin on tuskailtu jo kymmenen vuotta. Mikä teidän salaisuutenne on? ”Taitaa olla niin, että oikeat henkilöt ovat olleet oikeissa rooleissa oikeaan aikaan.” ”Välillä olemme tietysti myös riidelleet – ja paljon! Tarpeeksi hyvässä porukassa uskaltaa päästää paineita.” Mutta lopuksi se kaikkein tärkein. ”Valtava kiitos täytyy antaa Samulille. Vaikka olen tavannut viime vuosina todella monia elokuva-alan ihmisiä, en ole tavannut ketään toista samanlaista. Samulissa on jotain semmosta ihan mieletöntä passionia, intohimoa elokuvan tekemiseen.” Vuorensola tuijottaa kahvikuppiaan. ”Yleensä en Samulia hirveesti kehu, kyllä hän tietää sen itsekin. Mutta nyt kun on tämmöinen hiukan poikkeuksellinen tilanne...” Kalevan lukiossa opiskellut Vuorensola kohtasi Samuli Torssosen ensimmäisen kerran vuonna 1996, kun Torssonen tarvitsi näyttelijöitä elokuvaprojektiinsa. Nuoren miehen pieni huone oli täynnä Star Trek -kamaa ja tietokoneita. Seinällä riippui sininen lakana. ”Ihmettelin että mitä hittoa. Torssonen sanoi minulle, että tuossa on viikset, tuossa repliikkejä, nyt voit alkaa näyttelemään. Ajattelin, että jaaha, selvä.” ”En itse ollut pätkääkään kiinnostunut mistään Star Trek -jutuista.” Elokuvahommista Vuorensola sen sijaan oli kiinnostunut. Kipinä harras-

”On se vähän outoa.” ”Leffa-ala on onneksi niin rankkaa hommaa, että kauheasti ole mahdollisuutta, että se nousisi päähän.” Vuorensola kiemurtelee tuolissa hieman vaivautuneena. ”Kuulostaa jotenkin tosi ällöttävältä sanoa näin, mutta ympäri maailmaa kuulee, että olemme olleet inspiraationa jollekulle. Toivon tosiaan, että pystyisimme omalla esimerkillämme rohkaisemaan muita.”

Elokuvakouluista pitäisi lähettää kaikki opiskelijat puoleksi vuodeksi työharjoitteluun telemarkkinointifirmoihin. Siellä oppii kohtaamaan ihmisiä ja selkiyttämään viestiä.

Timo Vuorensola

tukseen syttyi lukion videokurssilla. ”Kurssityömme teon piti kestää kaksi viikkoa, mutta lopulta teimme sitä puolitoista vuotta. Lopputulos oli elokuva nimeltä Norjalainen huora.” Torssosen omituiset avaruusjutut menivät yli Vuorensolan hilseen. Hän ajatteli pitkään, ettei halua enää osallistua sen ihmeellisen tyypin typeriin elokuvatouhuihin. Mutta Torssonen oli sitkeä. Hän soitteli viikko toisensa jälkeen ja ilmoitti, että nyt on aika saapua kuvauksiin. Jostain syystä Vuorensola löntysteli kerta toisensa jälkeen kiltisti paikalle. ”Samuli on aina ollut päättäväinen, hän ei tuhlaa aikaansa paskan jauhamiseen.” ”On se kyllä kummallinen jätkä. Mutta Samulissa on jotain sellaista, että hänestä myös pitää tosi paljon.” Facebookissa Iron Skystä tykkää jo 100 000 tyyppiä. Se on valtava ihailijamäärä elokuvalle, jota kukaan ei ole vielä nähnyt. Yhteisöllisyyttä on hyödynnetty alusta asti myös päästämällä fanit mukaan talkoisiin suunnittelemaan elokuvaa. ”Kun katsoo leffaa, fanien vaikutuksen huomaa. Esimerkiksi taustalla näkyvät julisteet on tehnyt fani, avaruusaluksia on suunnitellut toinen fani ja niin edelleen. Lisäksi heiltä on saatu hirveästi ideoita.” Miltä tuntuu olla ihailtu, laajalti suitsutettu elokuvaguru?

Ensimmäisen kerran Iron Sky esitetään julkisesti lauantaina 11. helmikuuta Berlinale-elokuvafestivaaleilla Berliinissä. Liput jättimäisessä elokuvateatterissa pidettävään näytökseen myytiin loppuun kahdessa tunnissa. Edes Angelina Jolien uutuuselokuva In The Land Of Blood And Honey ei pärjännyt The Guardianin mukaan avaruusnatsien vetovoimalle. ”Ensimmäiset näytökset jännittävät todella paljon. Miten jengi reagoi leffaan? Miten läpät putoavat, miten ihmiset innostuvat.” Eikä ihme. Berlinalessa läsnä ovat elokuva-alan huippuvaikuttajat. Ne ison rahan tyypit, joiden kautta voi saada levityssopimuksen myös Amerikan mantereen elokuvateattereihin. Pikkupoikana Timo Vuorensola oli varma, että aikuisena hänen päähänsä kasvaa poliisin lakki ja hän jahtaa työkseen rosvoja. Nyt vaikuttaa siltä, että hänen pitää elää unelmaansa ilman poliisin univormua. ”Osaa siitä. Ei tämä vielä täydellinen unelma ole.” ”Suurin ammattillinen haaveeni olisi tehdä Samulin ja Kaukomaan kanssa helvetin isoa sci-fi -televisiosarjaa kansainväliseen levitykseen. Efektit siihen tehtäisiin Tampereella.” Hän tunnustaa, ettei toistaiseksi tiedä tv-maailmasta yhtään mitään. ”Mutta perse edellä puuhun on tähänkin saakka menty. Mulla on ihan sairaan hyvä idea, jota olemme pallotelleet Samulin kanssa. Se olisi teemaltaan Iron Skyta vakavampi.” Markkinarako sarjalle olisi Vuorensolan mukaan olemassa, sillä tieteisviihdettä janoava yleisö tuskailee hyvien tv-sarjojen puutteessa. Reilu vuosi sitten Vuorensola päätti tyttöystävänsä kanssa katsoa putkeen kaikki ikinä tehdyt Star Trekin jaksot. ”Meillä oli vuosi aikaa Star Trek -maratoniin. Se tarkoitti noin kolmea jaksoa päivässä.” ”Viimeinkin aloin ymmärtää Samulin juttuja.” Tänä vuonna Vuorensola aikoo juosta myös fyysisen maratonin. Sen jälkeen hän menee naimisiin. ”Syyskuussa menemme naimisiin. Häämatkalle lähdemme jenkkilään. Tarkoituksemme on matkustaa Grey Houndin bussilla Amerikan halki.” USA kiehtoo Vuorensolaa myös asuinpaikkana. ”Haaveeni on asua ja työskennellä New Yorkissa.” ”Olen äärimmäisen epärelevanteissa asioissa äärimmäisen kurinalainen. Jos tiskaan, minä tiskaan kymmenen astiaa kerrallaan. En yhtään enempää.”

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.2.2012

NÄIN SEN NÄEN

fi . a t u @ i s i i v a T

E E T PI

I L E I M

Lähetä mielipideki

ONKO SINULLA MIELIPIDE? KERRO SE AVIISISSA. KIRJOITUKSEN MAKSIMIPITUUS ON NOIN 2 000 merkkiä, ellei PITUUDESTA erikseen MUUTA sovita.

Muuttamalla ei ratkaista Tamyn identiteettipaniikkia

amyn toimintasuunnitelmaan kirjattiin tälle vuodelle Tamyn toimistojen kampukselle muuton edistäminen. Hyvä, että asiaa selvitetään. Muutosta on kuitenkin tehty se rationaalisempi vaihtoehto ja positiivista henkeä nostatettu, ennen kuin tiedetään, mitä projekti maksaa tai käytännössä tarkoittaa. Mielestäni muuttokeskustelun oletukset kertovat itse lietsotusta identiteettipaniikista. Ikuisuuskeskustelu jäsenistön lähestymisestä ja osallistamisesta on liekeissä muuttoa pohdittaessa. Syy jäsenistön kiinnostuksen vähäisyyteen nähdään Yo-talon sijainnissa. Muuton kampukselle oletetaan korjaavan tilannetta kuin taikatempun.

Minulle Tamy oli neljä vuotta virasto, jolle maksan muutaman kympin vuodessa. Sitten lähdin mukaan kopojaostoon ja päädyin hallitukseen. Havaitsin, että siellä tehdään paljon tärkeää työtä, johon tutustumista suosittelen kaikille. Tamy ei ole rakettitiedettä. Havainnostani huolimatta en kuvittele, että jokainen rivijäsen kaipaisi Tamya päiviensä valoksi ja iltojensa iloksi. Kaikkia ei tarvitse kiinnostaa, enkä usko Tamyn tyrkyttämisen toimivan yhtään paremmin, jos sitä suunni-

En usko Tamyn tyrkyttämisen toimivan yhtään paremmin, jos sitä suunnitellaan kampuksella sijaitsevassa toimistopoterossa. Miksi tamylaisuuden edes pitäisi olla identiteetti?

taminen kertoisi ylioppitellaankin kampuki laiden sivistyksen puutsella sijaitsevaso t n me teesta. sa toimistopoterosKom viisi.fi a . Muuttosuunnitelmissa. Tamyn uskottawww uta.fi ta on kiusallista olla eri vuus edusvalvoja@ aviisi mieltä, sillä muuttokriitna ei ole sijainnista tisyys on leimaantunut kiinni. Tamyn toiminmaahanmuuttokriittisyyteen ta tunnetaan huonosti, verrattavaksi pahaksi. Konsenmutta siihen luotetaan. Miksi tamylaisuuden edes pitäisi ol- suksen rikkominen ei ole suosittua. Muutto on sen propagoijien mielestä la identiteetti? Opiskelijaidentiteetit muodostuvat monialayliopistoissa ai- pelkästään järkihomma. Niin se olisinejärjestö- ja tieteenalapohjalle. Tai kin, jos kaikki puitteet olisivat selvillä sitten ihmisillä on ihan muut identi- ja hyviksi todetut. teettiprojektit, ja hyvä niin. Emme tarvitse väkisin väännettyä Tunne tulee ennen järkeä ja taustalla yhtenäiskulttuuria. Väkisin vääntämi- vaikuttaa ideologia, jonka mukaan A) nen ei toimi, sen todistaa Tamyn jär- kampukselle siirtyminen lähentää Tamya jäsenistöön ja B) kaikkia varmasjestämien bileiden suosio. Tänä päivänä on paljon enemmän ti kiinnostaisi ja pitäisi kiinnostaa, jos kulttuuri-, aate-, disko- ja krebatar- Tamy vaan olisi riittävän lähellä. Pidän kumpaakin oletusta kyseenjontaa. On kilpailua, ja ihmiset voivat valita, mihin kuuluvat. Yhtenäiskult- alaisena. Toivottavasti emme ainakaan tuurista on toki hyötyä, jos joskus pi- päädy tilaneeseen, jossa jäsenistö huotää mobilisoida vastarintaa lukukausi- maa jäsenmaksun noustua Tamyn lämaksuille. Tosin uskon sen syntyvän hentyneen sitä tulemalla kalliimpiin tiloihin kampukselle. ilmankin tilanteen vaatiessa. Kapeakatseisesta rationalismista kertoo myös se, ettei kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Yo-talon hylkäämisen merkitystä ole juurikaan pohdittu. Kulttuurihistoria edellä ei päätöksiä tehdä, mutta sen tärkeyden unoh-

Tiina Heikkilä edaattori, hum. kandi

Vuonna 1901 valmistuneen jugend-tyylisen Kauppakatu 10:n suunnitteli pankkirakennukseksi Gustav Nyström. Yo-kunta on toiminut rakennuksessa vuodesta 1967.

Antti Heikkilän ravitsemusväitteet huteria

i voi kuin ihmetellä sitä itseluottamusta, millä ortopedi Antti Heikkilä esiintyy ravitsemusasiantuntijana (Aviisi 1/2012), vaikkei hänellä ole ravitsemustieteen koulutusta. Valtaosa hänen ravitsemusväitteistään onkin vailla mitään tieteellistä pohjaa. Näin olivat myös Heikkilän vegaaniruokavaliota koskevat kommentit. Jos haluaa oikeasti perehtyä kasvissyöjistä tehtyihin tutkimuksiin, American Dietetic Associationin (ADA) katsausartikkelista voi lähteä liikkeelle. ADA on ravitsemusasiantuntijoiden järjestö, joka kokoaa säännöllisesti yhteen kaiken sen tutkimustiedon, mitä kasvisruokavalioista on kertynyt.

22 Aviisi 10.2.2012

Viimeisimmässä, vuoden 2009 koosteessa on lähteenä 204 tieteellistä artikkelia. Tähän perustuen ADA on julkaissut kannanottonsa, jonka mukaan hyvin suunnitellut kasvisruokavaliot, vegaaniruokavalio mukaan lukien, ovat ravitsemuksellisesti riittäviä ja terveyttä edistäviä kaikissa ikävaiheissa. Tällaiseen lausuntoon tuskin olisi päädytty, jos Heikkilän maalailemissa uhkakuvissa vegaanien ravitsemuspuutoksista olisi jotain perää. On totta, että B12-vitamiinia saa vain

eläinkunnan tuotteista, ja sitä vegaanien on täydennettävä vitamiinipillereistä. Ilman ravintoainetäydennyksiä ei Suomessa kuitenkaan pärjää se-

kasyöjäkään. lissa tehokkain ruokavaliohoito on veEsimerkiksi jodinpuutteesta johtuva gaaniruokavalio. struuma oli aiemmin Suomessa yleiJohanna Kaipiainen nen sairaus, koska maaperämme on joETM, laillistettu diköyhää. Kun jodia alettiin lisätä ruoravitsemusterapeutti kasuolaan, struuma selätettiin. Myös seleeniä on maaperässämme niukasLähteet: ADA: Position of the American ti, joten sitä lisätään lannoitteisiin. TalDietetic Association: Vegetarian Diets. viaikaan Suomen leveysasteilla ei kuJournal of the American Dietetic kaan saa riittävästi D-vitamiinia, joten Association 2009:109:1266-82. sitä tarvitaan lisänä. Jenkins DJA, Kendall CWC, Marchie A, Heikkilä toteaa, että lääkärinä hänFaulkner DA, Wong JMW, de Souza R ym. tä kiinnostaa sairauksien hoitaminen ravinnolla. Suosittelen häntä pereh- Direct comparison of a dietary portfolio of cholesterol-lowering foods tymään Jenkinsin ym. (2005) ja Barwith a statin in hypercholesterolemic nardin ym. (2009) tutkimuksiin, jotparticioants. Am J Clin Nutr ka osoittivat että sekä tyypin 2 diabe2005;81:380-7 teksessa että kohonneessa kolestero-

Kommentoi verkossa WWW.AVIISI.FI

www.yo - talo.c om K au ppakatu 10

irjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen aviisi@uta.fi.

Ihan naamat

Haluanpa sanoa

Missä olet töissä 20 vuoden kuluttua?

Tiina Nahkola, 27, suomen kieli. Toivon mukaan samoissa töissä kuin nykyisinkin, eli suomen kielen opettajana. Ei ole väliä, minkä ikäisiä opettaisin.

Markku-Mikael Valkama, 27, informaatiotutkimus. Toivottavasti yleisessä kirjastossa. Se on vain aina ollut se, mihin tie on vienyt.

Kaikki opiskelijatoverini ovat työharjoittelussa, ja se on kuulemma rankkaa, kun pitää kirjoitella raportteja varsinaisten töiden lisäksi. He eivät voi tajuta, miten rankkaa on vain lorvailla yliopistolla ja juoda kahvia, sellaista päämäärätöntä harhailua. Haluaisin, että he, jotka ovat siellä työharjoittelussa, miettisivät myös sitä. Jarno Kalju Nilkki, 25, varhaiskasvatus.

Nokan kopautus Alli Nokka KIUKUTTELEE EDUSTAJISTON KULISSEISSA Aija Pajunen, 26, saksan käännöstiede. Toivon, että ulkomailla ihmisläheisissä tehtävissä. Voisin tehdä esimerkiksi kulttuurityötä.

Tommi Aho, 23, puheviestintä. Toivottavasti toimittajana. Politiikka kiinnostaa, mutta en ole lyönyt lukkoon mitään suuntaa.

Noora Korhonen, 20, kasvatustiede. Toivottavasti matematiikan opettajana. Opiskelen matematiikan opettajaksi, ja olisi hienoa saada sellaista työtä, johon on asiantuntemusta.

Ovet klo 21, show klo 22. 12 e*, Ei Vip!

La 11.02. Valoa festivaali 2012: Husky Rescue, Burning Hearts, Ewert and the Two Dragons (EST). Ovet klo 21, show klo 22. 12 e*, Ei Vip!

Kilpailua, kilpailua!

Pe 10.02. Valoa festivaali 2012: Black Motor & Hannibal, Super Janne & Dj Flava, The Megaphone State, Tapani Kansalainen.

leensä vähän tunteita herättävästä edustajiston puheenjohtajavaalista tuli yllättäen poliittinen näytelmä. Viva asetti odotetusti ehdokkaan vajaata viikkoa ennen puheenjohtajasta päättävää kokousta. Vapaaboomarit vastasi huutoon kokousta edeltävänä iltana. Lieneekö kauppatieteilijöiden kilpailuvietti herännyt, vai oliko ajatus Vivan vallasta hallituksen lisäksi edustajiston puheenjohtajistossa niin sietämätön, että oli pakko uhrautua? VB uhrautuikin kahden miehen voimin. Vanha kettu Antti Johansson ja tuore kasvo Olli Ruotsalainen lähtivät ehdolle. Kaksi ehdokasta kuuden hengen edariryhmältä oli omituinen veto. Viva tietenkin käytti kortin ja kysyi paneelissa, kertooko kahden ehdokkaan asettaminen sisäisestä hajaannuksesta tai kenties salaisesta strategiasta. Kertoi tai ei, homma ei toiminut. Kokenut Johansson hävisi puheenjohtajavaalin Vivan ensimmäisen kauden edaattorille Jari Järvenpäälle äänin 1921. Luvut olivat samat kuin hallituksen puheenjohtajan vaalissa. Mahtaa VB:tä harmittaa.

Ke 15.02. Yksityistilaisuus Pe 17.02. Tumppi Varonen & Problems, Bitterslicks, 10 e / 8 e*. La 18.02. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi: Henry Lehto, Paul Westlake, Mikko Vaismaa, Jenni laukkonen. Ovet klo 18.00, show klo 19.00. 12 e*.

La 18.02. Bigpop Dj:t Sami & Riku, klo 23-04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

Ke 22.02. Lunar Path + Deviant Tactics, 6 e. To 23.02. Swallow The Sun + Man Eating Tree, 10 e / 8 e*.

Pe 24.02. Happoradio, 15 e / 13 e*. La 25.02. Plauge 10: Off The Hook - The End. Epic Surprise Reunion All-Stars Epic! Plauge All Stars Arena Plauge.net,

6 e / 4 e (opiskelijakortilla). Ennakot: Tiketti.

Avoinna: pe 22–04, la 23–04, viikolla 20–02 Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen.

Liput ennakk oon Yo-talo n lippuk auppa www.y o-talo. com ja FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.2.2012 Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. *

Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on yl YLIOPPILASKUNTA Aviisi harrastaa kulttuuria——— KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamyn verkkosivut palvelevat osoitteessa www.tamy.fi Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.) Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Kauppakatu 10, 33210 Tampere Yleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215 Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211 Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454 Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846 Timo Perälä, kopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 847 Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80

Sihteerit

Veera Kaleva, pj, 050 - 36 12 845 Pekka Suhonen, 045-7750 5213 Anni Heinälä, 045-7750 5210

Hallitus

Kati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854 Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Niina Jurva, 045-7750 5211 Jarkko Louhelainen, 044-3610 213 Pirita Ruokonen Vilhartti Hanhilahti Paavo Ylönen

Palvelut

Lakineuvonta, 044-36 10 300

Tapahtuu nyt!

Edustajiston terveiset

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

jarjestosihteeri@tamy.fi

PALSTALLA YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS KERTOO MISSÄ MENNÄÄN TAMYN EDUSTAJISTO KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN Edustajiston tuore puheenjohtaja tervehtii jäsenistöä. Kuten tällä palstalla I. varapuheenjohtaja Jouni Ovaska edellisessä Aviisissa kirjoitti, edustajisto valitsi uuden puheenjohtajan vuoden ensimmäisessä kokouksessa tammikuun 27. päivänä. Puheenjohtajavaaliin ilmoittautui mukaan itseni (Viva) lisäksi Antti Johansson (VB) ja Olli Ruotsalainen (VB). Esittäytymisen, pienen hiillostuksen ja äänestyksen jälkeen vaalin toiselle kierrokselle eteni Antti Johansson sekä allekirjoittanut. Jälkimmäinen kierrosratkesi jännittävästi edukseni

äänimäärällä 21 – 19. Puheenjohtajavaalin lisäksi edustajisto valitsi TOAS:n ja Tampereen ylioppilastalosäätiön valtuuskuntiin edustajat ja päätti Tamyn kannattajajäsenmaksun suuruudesta. Nyt voit vihdoin houkutella kaikki tuntemasi Tamyalumnit kannattajajäseniksi! Painotin kokouksessa edustajiston näkyvyyttä ja avoimuutta, joten uuden puheenjohtajan ominaisuudessa toivotan kaikki tervetulleiksi kevään kokouksiimme. Tehdään Tamystä yhdessä vielä parempi!

Jari Järvenpää, edustajiston pj.

Helmikuun Approilta 16.2.: Työväenmuseo Werstas

TAMYN HALLITUs KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

On tavattu myös eri sidosryhmiä, aina yliopiston kirjaston ja opintopalveluiden väestä TTYY:n hallitukseen. Järjestöjen ja yhdistysten puheenjohtajiin tutustuimme vuoden ensimmäisessä puheenjohta-

jatapaamisessa 25.1. ja 27.1. osallistuimme edustajiston perehdytyspäivään. Tamyn järjestöaktiiveita tapasimme AMUT-tapahtumassa Ilonassa 2.2., oli ilo nähdä teitä paikalla niin suurella joukolla. 6.-7. helmikuuta olimme Riihimäellä SYL:n avausseminaarissa tutustumassa paremmin paitsi SYL:iin myös muiden ylioppilaskuntien hallituksiin ja sihteereihin sekä totta kai oppimassa paljon uutta ja hyödyllistä sekä keskustelemassa ajankohtaisista asioista kentällä ja ideoimassa tulevaa.

Pirita Ruokonen, viestintävastaava

Päivystävä sihteeri TAMYN TYÖNTEKIJÄT KERTOVAT SEKTORINSA KUULUMISIA Tamyn koulutuspoliittinen sektori vahvistuu, kun uusi koposihteerimme Joachim Kratochvil aloittaa tehtävässään helmi-maaliskuun vaihteessa. Sekä vakituinen koposihteerimme Johanna Roihuvuo että sijaisena reilun vuoden verran toiminut allekirjoittanut siirtyvät takaisin päätoimisen opiskelun pariin. Vuosi on ollut erittäin opettavainen. Tamyssa tehdään tehokkaasti ja vauhdikkaasti arvokasta työtä opiskelijan aseman parantamiseksi sekä korkeakoulussa että yhteiskunnassa. Vaikuttamisen tehokkuutta on vaikea arvioida, sillä samoihin päätöksiin vaikuttavat asiasta riippuen myös monet muut tahot, kuten poliitikot, työelämän edustajat, perheet ja korkeakoulujen väki. Uskallan kuitenkin

Tamy hakee projektisihteeriä järjestämään perustuloaiheisen tapahtuman, jonka tarkoituksena on parantaa opiskelijoiden tietoisuutta perustulosta ja syventää perustulokeskustelua yliopistolla esimerkiksi tempauksen, paneelikeskustelun tai seminaarin muodossa. Hakuaika päättyy 17.2.2012. Lue lisää: www.tamy.fi/avoimet-tehtavat

Tamyssa

Hallituksen kuulumiset Viime viikkojen aikana on saatu hallituksen ja sihteereiden yhteistyönä aikaan toimintasuunnitelmien toteuttamissuunnitelmat, jotka ovat muuten luettavissa Tamypediassa. Toimistolla hallitusta työllistivät myös työhaastattelut koposihteerin ja informaatikon paikkoja hakeneille, joiden joukoista löytyikin uudet vahvistukset Kauppakadulle.

Töitä projektisihteerille!

väittää, että Tamyn panos-tuotossuhde on opiskelijan näkökulmasta todella hyvä. Koposektorilla on tehty viimeisen vuoden aikana paljon, mutta alkanut vuosikin on kiireinen. Uutta koposihteeriä tulee työllistämään erilaisten koulutusten, tuen ja oikeusturvan lisäksi mm. koposektorin linjapaperi, kopovaliokunta, yliopiston koulutusuudistus monine osa-alueineen, yliopiston sisäinen rahoitusmalli sekä monet hallopedivalinnat. Uudet, innokkaat kv-opiskelijat ovat pyörineet sankoin joukoin yliopiston ja Tamyn k huolella ja opiskelijanäkökulman huomioiden.

Timo Perälä väistyvä kopo-sihteeri

Kulttuuriapproillassa luvassa opastettu kierros Työväenmuseo Werstaalla torstaina 16.2 klo 16–17 Ihan epäNormaalia -näyttelyyn sekä mahdollisuus tutustua koko laajaan museokeskukseen. Ihan epäNormaalia -näyttelyssä kysytään muun muassa sitä, mikä on normaalia ja mikä puolestaan ihan epäNormaalia. Kenellä on mahdollisuus onnelliseen elämään? Ihan epäNormaalia nostaa esiin vammaisia taiteilijoita ja kulttuurivaikuttajia. Näyttely on vuorovaikutteinen ja moniaistinen. Näyttelyssä voi kokea pimeän tilan, opetella viittomakieltä ja kokeilla pistekirjoitusta. Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen ja lisätietoja osoitteesta www.tamy.fi/ kulttuuriappro.

Järjestöissä ja yliopistolla UtaSportin talviliikuntaviikko Tampereen yliopiston liikuntayhdistys UtaSport järjestää talviliikuntaviikon 12. -17. helmikuuta. Tarjolla esimerkiksi lumikenkäliytä, hiihtoa, avantouintia ja retkiluistelua. Viikon ohjelma utasport.fi

Vivan laskiaisrieha Saukonpuistossa 19.2. Ystävät ja kylänmiehet! Sunnuntaina 19.2. Kalevan Saukonpuistossa klo 14–17 lasketaan mäkeä ja ehkä luistellaankin. Oma pulkka on suotava muttei pakollinen varuste. Punan poskiin ja kuumaa mehua tarjoilee Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto. Lisätiedot: milla. jurva@uta.fi / Tervetuloa pohjalaisen osakunnan uusien iltaan 23.2.! Oletko joskus miettinyt, mikä on meininki pohjalaisessa osakunnassa? Lähde tutustumaan rentoon ja rehelliseen porukkaan torstaina 23.2 erityisesti uusille jäsenille järjestettävään tutustumisiltaan. Ilta alkaa pulkkailulla Saukonpuistossa, josta siirrymme sisätiloihin Domus-klubille syömään laskiaispullia ja viettämään iltaa. Yhteislähtö kello 17.45 Kalevasta pub Kivenheiton edestä. Jos mäenlasku ei innosta, voit tulla suoraan Domus-klubille klo 19.30. Tuu rohkiasti mukahan ja tuo kaveriski! Kytköksiä Pohojammaalle ei vaadita, sillä meillä päin jokaanen voi tulla paikalle omana ittenään. Lisätietoja mm. maaliskuun lopussa lakeuksille järjestettävästä ekskursiosta ja muusta: www.uta.fi/jarjestot/typo.

Lisää tapahtumia löydät Tamyn sähköisestä kalenterista:

www.tamy.fi/tapahtumakalenteri

LIITY TAMYN FACEBOOKRYHMÄÄN! 24 Aviisi 10.2.2012

facebook.com/tampereen.yliopiston.ylioppilaskunta

Oikaisu Toisin kuin numerossa 1/2012 annettiin ymmärtää, Veera Kaleva (Viva) ja Jarkko Louhelainen (VB) eivät ole edustajiston jäseniä vuonna 2012. Heidät valittiin edustajistoon, mutta hallituksessa toimimisen vuoksi heidän sijallaan ovat varaedaattorit Milla Jurva ja Ville Heinonen.

Opiskelijalle:

BLOGI tamyblogi.wordpress.com

pelaa biljardia

TUNTI

Kulmahuone

veloituksetta!

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

voimassa su-ti klo 17-23

Opiskelijakortilla talo täynnä

Lääkärit ilman opetusta

HUIPPUETUJA:

Hanatuotteet aina alk.

Lääketieteen opiskelijoiden määrää halutaan lisätä, mutta resursseja ei. Yliopistojen sisäänottomääriä aiotaan karsia monilla muilla aloilla.

altioneuvosto hyväksyi joulukuussa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman eli kesun vuosille 2012–2016. Kesu on eräänlainen koulutuspolitiikan toteuttamissuunnitelma. Dokumentin mukaan lääkäreitä tarvitaan lisää ja paljon. Nykyisestä reilusta kuudesta sadasta opiskelijasta tavoite on asetettu 770 lääketieteen opinnot aloittavaan vuoteen 2016 mennessä. Lääketieteen opiskelijoiden mukaan opetukseen käytettävät resurssit ovat riittämättömät laadukkaan opetuksen turvaamiseksi. Pienryhmätyöskentely kuulostaa lähinnä vitsiltä, jos potilastilanteita seuraamassa saattaa olla jopa 12 opiskelijaa. Tulee mieleen, että itse en ainakaan haluaisi olla sen enempää tilanteeseen joutunut potilas kuin opiskelijakaan. Pienryhmäopetuksessa on tarkoitus opetella esimerkiksi lääkäreille välttämättömiä vuorovaikutustaitoja. Miten tämä onnistuu, jos ryhmä mahtuu juuri ja juuri samaan huoneeseen? Me täällä pääkampuksella olemme tottuneet massaluentoihin. Toistaiseksi suurin osa saa painaa takapuolensa luentosalin penkkiin, eikä joudu seuraamaan pakollisia kursseja portailla tai lattialla istuen. Lääkiksessä tämä on arkipäivää. Vastustajat eivät suinkaan ole ainoastaan opiskelijoita vaan myös opetushenkilökunta ja yliopiston johto ovat huolissaan resurssipulasta. Jos OKM:stä ei tule lisäresursseja, on uhkana, että resurssit joudutaan ottamaan jostain muualta, suomeksi sanottuna, muusta opetuksesta ja muista oppiaineista tai tutkinto-ohjelmista.

Palataanpa Kesuun. Nimittäin myös karsintaa on luvassa. Tampereen näkökulmasta tärkeiden aineiden sisäänottoa ollaan karsimassa esimerkiksi politiikkatieteissä, historiassa, filosofiassa, kirjallisuudessa, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksessa sekä hallintotieteissä. Kesusta ei käy kuitenkaan ilmi, mistä päin maataollaan vähentämässä ja mitä. Tampereen yliopistosta ei pidä karsia sille strategisesti tärkeistä aineista. Olemme profiloituneet monialayliopistona, jonka vahvuus on laajassa opintotarjonnassa. Tampereen yliopiston maantieteellinen sijainti on eriomainen ja vapaa sivuaineoikeus arvostettu erikoisuus. Toivottavasti näitä piirteitä arvostaa myös Opetus- ja Kulttuuriministeriö, jonka kanssa rahasta viime kädessä neuvotellaan. Valitettavasti OKM on sen sortin neuvottelukumppani, että sillä on tapana viedä, kun yliopistot vikisevät. Lääketieteen opiskelijoilla on onneksi joukkovoima, jonka luulisi kiinnittävän myös OKM:n huomion. Toivottavasti yliopistot eivät anna neuvotteluissa periksi, niin voimme tulevaisuudessakin turvautua ammattitaitoisiin lääkäreihin. Niina Jurva



ONGIL TÄLLÄ KUP

lioppilaskunnan jäsen.

2,50

Rautatieasema Puh. (03) 222 4402

"Onko parisuhteesi vaikea? Ei hätää, FAUSTille se on yhtä HELVETTIÄ!"

Ensi-ilta pe 24.2.2012 klo 19.00 ke 29.2. klo 19 | pe 2.3. klo 19 ke 28.3. klo 19 | to 29.3. klo 19 Liput: 22/12€ teatteri@telakka.eu 03 2250 720 Muista myös MD:n ja Telakan yhteinen opiskelijasarjalippu!

Nauti konsertti perjantaisin Tampere-talossa Opiskelijat ennakkoon 10 €, konserttipäivänä klo 15-18 omalla opiskelijakortilla Tampere-talon lipputoimistosta 6 €. www.tampere.fi/filharmonia Tampere-talon Lipputoimisto 0600 94500 (1,40 € min + pvm) ja Lippupiste.

MYÖS NÄPPÄRÄNÄ NÄKÖISLEHTENÄ. WWW.AVIISI.FI

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.2.2012

VAIHDE VAPAALLE

Maineikas Kyttääjät-infosivusto on elänyt

Ystävällisyys sulatti ky Suomen tunnetuimpaan kerrostalokyttääjään tepsi ripaus ystävällisyyttä Juho-mATTI PAAVOLA, teksti

yttääjä on lähes jokaiselle kerrostaloissa enemmän asuneelle tuttu ihmistyyppi. Nämä korttelipoliisit valvovat luomiensa sääntöjen noudattamista ja ovat valmiita valittamaan pienimmästäkin epäkohdasta. Suomen tällä hetkellä tunnetuin kyttääjä lienee turkulaisessa kerrostalolähiössä asuva Keijo. Hän valvoo taloyhtiön rauhaa jakamalla uusille tulokkaille omin lisäyksin varustettuja järjestyssääntöjä postiluukusta ja jättämällä huomautuslappuja, joissa koiranomistajia vaaditaan lenkiltä tullessa harjaamaan ja kuivamaan koirat käytävän mattojen kuivana ja karvattomana pitämiseksi. Varsin tyypillinen kerrostalokyttääjä siis. Keijon tekivät tunnetuksi Facebook ja taloon vuonna 2010 muuttanut Petteri Poukka. Aikansa taloyhtiön menoa seurattuaan Poukka päätti tämän vuoden alussa lähteä taistoon Keijoa vastaan. ”Otin käyttööni kerrostalokyylän oman aseen – huomautuslapun kirjoittamisen rappukäytävään. Lappu ei kuitenkaan ollut missään nimessä vihamielisesti duunattu, vaan yritin saada aikuiseen ja ilmeisen katkeroituneeseen mieheen vähän ryhtiä”, hän kertoo. Poukka laittoi kuvan tekemästään lapusta Facebookiin, jossa se lähti leviämään kulovalkean tavoin. Nyt lapulla

on lähes 3 500 tykkääjää. Riemurasiassa kuvaa on käyty katsomassa 65 000 kertaa. Poukka arvelee suosion johtuvan tilanteen tuttuudesta. ”Kyyliä on ympäri Suomea jokaisessa kerros- ja rivitalossa, ja ihmiset pystyvät helposti samastumaan tähän tapaukseen. Myös lähestymistapani on hieman erilainen.” Lappu tuotti tulosta. Vain vajaa viikko huomautuksen kirjoittamisen jälkeen Poukka oli pulassa jäätyneen autonoven lukon kanssa. Yllättäen pelastajaksi paikalle ilmestyi Keijo, joka kävi hakemassa lukkosulaa. Todellinen läpimurto tapahtui pari viikkoa myöhemmin Keijon ollessa pihassa autonsiivouspuuhissa. Poukka nappasi mukaan termospullollisen kahvia ja lähti parkkipaikalle jututtamaan miestä. Seuraan liittyi myös viereisen rapun vanhempi herrasmies. ”Halusin saada tämän huomautuslappukahvikutsuni tietyllä tapaa päätökseen, ja mikäs siinä kerrostalon äijien kanssa turistessa perjantaiillan ratoksi. Kyllä tämä tästä etenee, kun uskaltaa vain olla positiivinen”, Poukka arvelee. Niinpä. Vaikka se saattaa joskus vaikealta tuntua, paras keino kyttääjän taltuttamiseen on avoin mieli ja ystävällinen keskustelu.

Suomi aloittelijoille Kuvia ja kulmia

26 Aviisi 10.2.2012

ETTER

KUVA: P

A LAPPU

OITTAM

LLE KIRJ

N KEIJO I POUKA

t hiljaiseloa vuodesta 2006 asti, mutta löytyy edelleen osoitteesta www.kyttaajat.net

yttääjä-Keijon entoi Komm isi.fi avi www. uta.fi aviisi@

Lukijoiden kokemuksia kerrostalokyttääjistä

apsuudenkotini yläkerrassa asui lapsiperheitä syvästi vihannut naisen. Vanhemmalla iällä keskustan vuokrayksiön pyykkituvassa olin vuoroni jo päätyttyä jättänyt farkut kuivaushuoneeseen, ja tästä suivaantunut kanssa-asukas hieroi eläimen ulostetta housuihini.

In the heat of ´92

idimme tuparit, joissa luonnollisesti soitettiin musiikkia. Rakas naapurimme, 30-vuotias elämäänsä kyllästynyt herrasmies, soitti ovikelloa tarkalleen sillä hetkellä, kun kello löi 22. ”Hiljaisuus on kello 22”, hän ilmoitti kireällä äänellä. Pahoittelimme ja suljimme musiikin. 15 minuuttia myöhemmin, kun musiikki oli jo suljettu ja olimme siirtymässä ulos, mies soitti uudestaan ovikelloa ja ilmoitti soittavansa poliisit, jos mölinä ei lopu. Toisen kerran olimme ystäväni kanssa juomassa kahvia keittiössäni ja nauroimme. Naapuri ilmoitti, että hiljaisuus on alkanut, eikä enää ole lupa nauraa ääneen. Pestessäni pyykkiä sunnuntaina kello 19, sain postiluukustani ”taloyhtiön järjestyssäännöt”-lapun, johon oli alleviivattu kohta, jossa sanottiin: ”melua aiheuttavan muutostyön tekeminen on kielletty sunnuntaisin kello 18:n jälkeen”. Paradoksaalisinta oli, että samaisen naapurin asunnosta kuului jatkuvasti, myös öisin, kovaäänistä vauvan itkua sekä tappelua ja huutamista puolison kanssa.

suessani Itsenäisyydenkadulla sain vastapäisen asunnon avohoitopotilaalta kerrassaan hämmentävän kirjelmän, joka alkoi tavanomaisena melusta ja rappukäytävän häiriköinnistä valittamisena (luonnollisesti minä en ollut tähän syypää), riistäytyi toisella sivulla kirjoittajan hallinnasta ja päättyi käsittelemään kaikkea maailman pahuutta verottajasta ydinaseisiin. Ja kaikki tämä oli ilmeisesti tavalla tai toisella minun syytäni. Tapauksesta tekee vähemmän huvittavan se, että kirjoittaja oli oikeasti niin sanottu umpihullu, joka muun muassa heitteli sunnuntaisin parvekkeeltaan tavaroita kadulle ja soitteli silloin tällöin kerroksemme huoneistojen ovikelloja pidemmän puoleinen leipäveitsi kädessään.

elipoika sai kämppiksineen eräänä viikonloppuyönä alakerran naapureilta kortin. Pojilla oli tapana baari-illan päätteeksi harrastaa harmitonta painia, mistä saattoi kantautua meteliä rakenteita pitkin. Kortissa luki ”Noh noh, pojat. Nyt nukkumaan.” Kortin kanssa eteisen matolla oli lakua, ihan syömätöntä ja paketissa.

aloyhtiössä asuva täti avautui viedessäni koirani kanssa kakkapussia roskakatokseen. Muutettuamme taloon on kuulemma heidän ”pissavapaalle” alueelleen parkkipaikkojen viereen hankeen ilmestynyt muutama

outo keltainen läikkä. Yritin selittää, etten pissata koiraa oven viereen tai lasten leikkipaikoille. Kaiken huippu oli, kun hän ihmetteli, miksi kaltaiseni nuoret ihmiset hankkivat lasten sijasta koiria. Meinasi juuri eronneena koiran yksinhuoltajana keittää totaalisesti yli, joten kiitin kohteliaasti tätiä kannustavista sanoista ja poistuin paikalta.

lakerran mummo soitti ovikelloa. Hän vaati, että viimein palauttaisin lainaamani ”avaimet, hohtimet ja kaikki”. Kun koetin selittää, että mummo on valitettavasti erehtynyt asunnosta, hän koetti väkisin tunkeutua asuntooni hakemaan hohtimiaan. Jouduin työntämään mummon pois ja oven kiinni. Viikon kuluttua ovikello soi uudestaan. Mummo pyysi anteeksi, että oli syyttänyt minua. Avainten ja hohtimien lainaajat olivatkin löytyneet naapurista. ”Mutta minkä takia sinä olet ammuskellut ilotulitusraketteja tuuletusparvekkeelta? Kyllä minä tiedän, että sinä se olet ollut.”

aloyhtiössä tehtiin putkiremonttia. Naapurin rouva uhkasi, että soittaa poliisit, jos putkimiehet tulevat hänen asuntoonsa. Ilmeisesti remontista suuttuneena hän lukitsi taloyhtiön yhteisen trimmerin kostoksi omaan kellarikoppiinsa. Tiedustelijoille hän väitti tiukasti, ettei tiedä trimmeristä mitään, vaikka se näkyi selvästi hänen varastokopistaan.

Työharjoittelijoiden käyttö ilmaisena työvoimana oli huolenaiheena myös Aviisissa 12. helmikuuta 1992. Kuvan orjat on ilmeisesti pakotettu hyppysulkeisiin.

Vieraisiin pöytiin Tasavalta meidän suomalaisten, tahtoo elää hengittää. Siksi Suomen kansa äänestäen, päätti että uusi jälki jää. Suuret haasteet joita matkallansa kohtaa, vain ratkaisua odottaa. Väinämöisen jalanjäljissä nyt vaan, me Sauli Niinistöä tuuletetaan. Häipyi viiden vuoden yksinäisyys, ja alkoi kuuden vuoden kuuliaisuus. Ykkösmiehen paikka täytetty on, ei se auki enää oo. Liekeissä myös Saulin sammumaton rakkaus rouva Jenni Haukioon. Väinämöisen jalanjäljissä nyt vaan, me Sauli Niinistöä tuuletetaan. Häipyi viiden vuoden yksinäisyys, ja alkoi kuuden vuoden kuuliaisuus. Tekijäänsä kerran kiittävät työt, nuku Sauli linnassasi hyvin yöt. Väinämöisen jalanjäljissä nyt vaan, me Sauli Niinistöä tuuletetaan. Häipyi viiden vuoden yksinäisyys, ja alkoi kuuden vuoden kuuliaisuus. Maki ”Aikakone” Kolehmainen ja Kurre ”Kuka se on?” toteuttivat Sauli Niinistölle Sana ”Frontside Ollie” Mustosen sanoittaman voittokappaleen. Aviisi onnittelee Tasavallan presidenttiä ja toivoo, että nukut linnassas hyvin yöt.

Otso Höglund Otso Höglund Otso Höglund

Tykkää Aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 10.2.2012

WWW.AVIISI.FI

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Työntekijöillä pitää olla vaikutusvaltaa

oivatko kielteiset asenteet sairastuttaa? Tätä ryhdyin selvittämään jo 1990-luvulla, kun menin elintarvikealan yrityksen koulutuspäälliköksi. Minut palkattiin jatkamaan työuria, koska työvoimapula uhkasi. Työntekijät sairastivat paljon, olivat passiivisia eivätkä uskoneet voivansa vaikuttaa työhönsä. Keksin testata heidän ajattelutapojaan Martin Seligmanin, yhdysvaltalaisen psykologian professorin, testillä. Jopa yli puolella lähettämön työntekijöistä oli erittäin pessimistinen ajattelutapa ja vain alle kymmenesosalla myönteinen. Olivatko lähialueen pessimistit hakeutuneet sinne työhön? Seligmanin hypoteesi oli, että jos työntekijällä on esimies, joka aina tietää ja päättää hänen puolestaan, tämä voi passivoitua, alkaa sairastaa, käyttäytyä yhdenmukaisesti ryhmän kanssa ja äärimmillään jopa oppia avuttomaksi. Johtopäätökseni oli, että työpaikan hierarkkinen toimintatapa oli tehnyt työntekijöistä pessimistisiä, jopa kyynisiäkin.

Syytämme elämän vastoinkäymisistä Jotakin Muuta – ikävää opettajaa, huonoa pomoa ja ahnasta työnantajaa.

Opitusta avuttomuudesta päästään, jos annetaan työntekijöille pikku hiljaa päätösvaltaa. Sen myötä syntyy mahdollisuus onnistumiseen ja hallinnan tunteeseen. Toki esimiehen kannustusta ja koulutustakin kaivataan, mutta ennen kaikkea näkökulman vaihdosta. Ongelmalähtöisen ajattelun sijasta opetellaan ratkaisukeskeisyyttä ja myönteisyyttä. Etsitään siis keinoja, miten asiat voidaan korjata. Törmäsin uudestaan Seligmaniin 2000-luvun alussa työhyvinvoinnin uusimpiin taustateorioihin tutustuessani. Häntä kutsutaan positiivisen psykologian isäksi, jonka mottona on, ettei pidä vain hoitaa kuntoon rikkimennyttä, vaan huolehtia pikemminkin sen ravitsemisesta, mikä meissä on parasta. Työhön sovellettuna tämä tarkoittaa sitä, että jos työn voimavarat ovat suu-

MARJA-LIISA MANKA

Tampereen Ruusu-Ristin kevät 2012

HERRA YLPPÖ

Yleisöluentoja ja teemailtoja:

& IHMISET

- 17/15 e ( E*) -

la 11.2. su 12.2 ti 14.2. ke 15.2 to 16.2. pe 17.2. la 18.2. ke 22.2. to 23.2.

African Night - strictly mokassa, soukous, naija, n'dombolo, bongo: dj's Solley aka Dubfire & Daddigon..............................5 e Plauge 10 klo 22-04 dj RED GREG (UK), BEATFANATIC (Swe), Plauge djs.................................................................................6 e klo 15 CANTARELLI-viihdekuoron konsertti.....................15/10 e Kansallinen keikkapäivä klo 20-04 klo 22 PICNIC WITH LULU, klo 21 JUKKA ÄSSÄ, dj Sami (Tummat Tunnit klo 22-04).....0 e klo 22 LEATHERFACE (UK), klo 21 ATOM NOTES, klo 20 CIGARETTE CROSSFIRE, dj Luke...................14/12 e (E*) Klubi-ilta klo 24-04 dj Sami.....................................................2 e Klubiblues goes Mardi Gras klo 20-04 klo 23 DIZ WATSON (UK) & TONY UTER (Jam) w/ GROOVY EYES, klo 22 JAAKKO HEINONEN BAND, dj Frankly Jo’ etc etc etc...................24/20 e Plauge 10 klo 22-04 FALL ON YOUR SWORD (DFA Records, NYC), Plauge djs......................................................................8 e Soho Sporting Society Night klo 22-04 djs Kim ill Song, Balttikoira & Venkari......................................2 e klo 22 The POODLES (Swe), klo 21 SANTA CRUZ, dj Lars Bögel, ......................................................................................20/15 e (E*)

28 Aviisi 10.2.2012

Eräällä työpaikalla lähetettiin jokaiselle työntekijälle sähköposti otsikolla Suruviesti. Sillä kutsuttiin työntekijät hautajaisiin. Kuoppaan aiottiin laittaa Joku Muu. Sen jälkeen alkoi tapahtua: kukin ottaa nyt itse vastuun tekemisistään ja huolehtii, että työympäristö pysyy siistinä ja turvallisena ja taukotilassa on aina tuoretta kahvia työkavereillekin. Erityisen tärkeätä on huolehtia myös hyvästä fiiliksestä, koska tunteet tarttuvat. Siksi päivittäin voisi kiinnittää huomiota siihen, mikä on hyvin ja mitä itse voisin tehdä ilon edistämiseksi kaveripiirissä – kuten kehua, kiittää ja auttaa. Myönteisyys laajentaa havaintokykyämme automaattisesti, koska aivot aktivoituvat laajemmalta alueelta myönteisten emootioiden aikana. Näin saamme myös enemmän aikaiseksi ja teemme vähemmän virheitä. Ilahduin suuresti uuden työolobarometrin ennakkotiedosta: alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä kaikki työelämän laadusta annetut arvosanat olivat selvästi korkeammat kuin vanhemmissa ikäryhmissä ja paremmat kuin edellisenä vuotena. Selkeimmin erot ilmenivät tasapuolisen kohtelun ja kannustavuuden kokemisessa. Nuorin ikäryhmä myös arvioi työn mielekkyyden muutossuunnan myönteiseksi – ainoana. Josko uusin sukupolvi onkin jo ottanut vastuun omasta elämästään, ja me vanhemmat kiehumme sappiliemissämme kohti ennenaikaista eläköitymistä?

on vuoden yhteiskuntatieteilijäksi (2011) valittu professori

PERJANTAINA 24.2.

pe 10.2.

remmat kuin sen voimia kuluttavat tekijät, pärjäämme. Opitun avuttomuuden käsite on nähtävissä laajemminkin yhteiskunnassamme. Syytämme elämän vastoinkäymisistä Jotakin Muuta – ikävää opettajaa, huonoa pomoa ja ahnasta työnantajaa. Julkisuudessa nostamme esille vain työelämän epäkohtia muistamatta, että ilman haasteita elämä olisi tylsää.

Juhla-asut tilauksesta kengät korjausompelu

Hämeenpuisto 39 33200 Tampere 03 2120180 www.twizt-shop.com TO-PE 12-18 / LA 10-15