Kausi 2022 pelianalyytikon silmin

Kuten kauden alkupuolella ilmestyneessä kausiennakossa kuvailin, olemme seuranneet tällä kaudella joukkueen pelisuorituksia InStat-datan avulla. Tätä kirjoittaessa data on olemassa kaikista kauden otteluista viimeistä VIFK-kohtaamista sekä JBK-vierasmatsia (emme saaneet videota) lukuun ottamatta.

JJK vs. vastustaja: avainmuuttujien voittaminen vastustajaan nähden (23 ottelua)

xG (maaliodottama) 22-1 (eli voitettu tämä 22 ottelussa, hävitty yhdessä)

Maalipaikat 21-0 (kahdessa ottelussa tasan)

Laukaukset 23-0

Laukaukset maalia kohti 21-2

Boksiin etenemiset pallon kanssa 23-0

Avainsyötöt 21-2

Pallonhallinta 22-1

Kaksinkamppailut 15-4 (neljässä ottelussa tasan)

JJK vs. vastustaja, keskiarvo/ottelu (23 ottelua)

Maalit 2,21-0,54

xG (maaliodottama) 2,10-0,57

Maalipaikat 8,0-2,3

Laukaukset 16-7

Laukaukset maalia kohti 8-3

Boksiin etenemiset pallon kanssa 23-8

Avainsyötöt 9,0-2,7

Pallonhallinta 59%-41%

Syöttöprosentti 84%-78%

Kaksinkamppailut 53%-47%

Prässien onnistuminen 58%-37%

Joukkue on siis onnistunut kahdessa jalkapallon päätavoitteessa, maalinteossa ja maalinestossa erinomaisesti. Vaikka varsinaiset murskavoitot ovatkin jääneet joidenkin mielestä vähiin, on peli ollut täysin hallussa myös tulokseltaan tiukemmissa voitoissa eikä vastustajan maalinteon uhka ole ollut kovin suuri.

Tärkeimmät pelilliset tavoitteet ovat luonnollisesti liittyneet maalintekoon ja maalinestoon. Olemme halunneet luoda mahdollisimman paljon maalipaikkoja laadukkailta, korkean maaliodottaman alueilta (boksin sisältä keskeltä) ja vastavuoroisesti estää vastustajan pääsy näille alueille. Tämän tarkastelussa olemme käyttäneet pelkkien laukausmäärien rinnalla maaliodottamaa eli xG:tä.

Koska hallitsimme lähes kaikkia otteluita, on luonnollista, että laukaisumäärät ovat selvästi vastustajaa suuremmat. Huomionarvoista on kuitenkin laukausten lähtöpaikkojen jakauma vastustajaan verrattuna. Meidän laukauksemme ovat lähteneet suhteessa paremmilta maalintekoalueilta, kun taas vastustaja ei ole päässyt näiltä alueilta kovinkaan paljon laukomaan. Olemme olleet kärsivällisiä maalipaikkojen luomisessa haluten täyttää boksin vaarallisimmat maalintekoalueet ja omassa päässä olemme puolustaneet boksia erinomaisesti. Maalinteon ja maalineston suhteen tavoitteet on siis saavutettu hyvin.

JJK:n kaikki laukaukset kaudella 2022 Miesten Kakkosessa. Punainen = maali, musta ympyrä = laukaus maalia kohti, musta rasti = ohilaukaus taiblokattu laukaus

Joukkueen hieno kausi on upean, sitoutuneen tiimityön ansiota. Nostan sen lisäksi kuitenkin esiin muutamia pelaajia, joiden tilastot olivat erityisen kovia illasta toiseen.

Joukkueen maalikuningas oli 13 maalillaan (tilanne 21.10.) ansaitusti Aleksis Lehtonen, sillä mies loi myös eniten xG:tä, juurikin tuon 13 maalin verran. Lisäksi Aksu loi joukkueen toiseksi eniten maalipaikkoja, 29. Kauden mittaan vammat selättänyt Robin Saastamoinen takoi myös kovia lukemia: 10 maalia xG:n ollessa 6, joten miehen loistava viimeistelytaito nousi esiin. Robin loi myös maalipaikkoja joukkueen kolmanneksi eniten, 23.

37-vuotias Mikko Manninen, selostaja Tapio Suomisen sanoin “nuori varsa” on edelleen isossa vastuussa hyökkäyspään tilanteiden luomisesta yhdeksällä syötöllään. Luotuja maalipaikkoja Manulle joukkueen eniten, 34. Maalisyöttöodottama xA:ta mies myös dominoi 12 “odotetun” maalisyötön lukemallaan. Joukkueen sisällä olikin pienimuotoinen viikkohaaste “voita Manu xA:ssa seuraavassa matsissa”. Kovin monesti näin ei käynyt.

Vasen puolustaja Jonne Porkka syötti palloa keskimäärin 79 kertaa ottelussa 90 prosentin tarkkuudella, voitti 68% kaksinkamppailuistaan ja ryösti pallon JJK:lle kahdeksan kertaa per ottelu. Kovia lukemia peräänantamattomalta vauhtiveikolta.

JJK:n vastustajien kaikki laukaukset kaudella 2022 Miesten Kakkosessa. Punainen = maali, musta ympyrä = laukaus maalia kohti, musta rasti =ohilaukaus tai blokattu laukaus

Joukkueen toppariosasto ansaitsee myös ison kiitoksen joukkueemme vähäisistä päästetyistä maaleista. Topparina upeasti stuntannut Vertti Lepo voitti 67% kaksinkamppailuistaan, syötti 89% omille ja ryösti pallon meille kahdeksan kertaa ottelua kohden. Reetu Räsäsen vastaavat lukemat olivat 69%, 87% ja 8. Vaikka toppariosastolla olikin paljon vaihtuvuutta vammojen vuoksi, ei se näkynyt ongelmina puolustamisessa.

Joukkueemme kova maalivahtikaksikko ansaitsee myös kiitokset. Kauden otteluistamme peräti 14, 56%, on päättynyt nollapeliin. Ville Viljala piti maalinsa puhtaana kymmenen ja Aati Riihimäki neljä kertaa. Nykypäivän maalivahtipeli on kuitenkin paljon muutakin kuin torjuntoja. Molemmat maalivahtimme ovat tunnettuja erinomaisesta pelinavaamiskyvystään eivätkä he pettäneet tälläkään kaudella: Viljalan syöttöprosentti oli 83% ja Riihimäen 85%. Kaiken kaikkiaan InStat-järjestelmän käyttöönotto onnistui hyvin ja pelin ja pelaajien kehitys sai siitä paljon lisäarvoa ja varmasti myös kilpailuetua. Pelaajat ottivat työkalun hienosti vastaan, kiitos heille!

Tuukka Kotimäki JJK:n pelianalyytikko