A
”Jokaiselta kotihoidon asiakkaalta tulisi löytyä kotoa omahoidon kortti, jossa on hammaskartta sekä ohjeet, millä välineillä ja kuinka usein hampaita harjataan.” Kotihoidossa aika haastaa työntekijöitä. He eivät saa joutua tilanteeseen, jossa heidän täytyy valita vaipan vaihtamisen ja asiakkaan suun hoidon välillä. ”Kumpaakaan ei voi jättää tekemättä”, huomauttaa Peteri ääni vakavoituen.
Suuvastaavat kotihoidon tiimeihin Lapin hyvinvointialueella aloitettiin vuonna 2024 pilotti, jossa kotihoidon tiimeihin nimettiin suu vastaavat. Toiminta sai innostuneen vastaanoton ja tänä vuonna kokeilu laajennettiin koko hyvinvointialueelle. Suuvastaavat kotihoidon tiimeihin -toiminta malli jatkaa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa aloitettua valmennusta, jossa keskityttiin autettavan asiakkaan suun hoidon tukemiseen. Ajatus syntyi, kun lähihoitajat pohtivat, miksi kotihoidon tiimissä ei ole suun terveyden vastuuhenkilöä, kuten esimerkiksi haavahoidolla on. Idea vietiin käytäntöön nimeämällä tiimeihin suuvastaavat ja järjestämällä kotihoidon työntekijöille hands on -työpajoja.
”Kotihoidossa aika haastaa työntekijöitä. He eivät saa joutua tilanteeseen, jossa heidän täytyy valita vaipan vaihtamisen ja asiakkaan suun hoidon välillä.”
26
shg 3 • 2025
Työpajojen avulla lisättiin kotihoidon työntekijöiden taitoa tunnistaa suun hoidon tarve. Niissä perehdyttiin suun hoidon teoriaan ja harjoiteltiin toisen ihmisen hampaiden harjaamista sekä hammasvälien puhdistamista. Oppiminen yhdessä työparin kanssa oli oivalluttavaa. Työpajat organisoinut ja toteuttanut Sanni Peteri painottaa eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä. Lapissa työpajojen ohjauksessa hyödynnettiin esimerkiksi Helsingin kaupungin autettavan potilaan suun hoidosta saatuja ideoita. Työpajoista saatu palaute on ollut Peterin mukaan kiittävää: ”Kokemus opetti, miten apua tarvitseva kohdataan ja miltä tuntuu olla autettava. Suun alue koetaan yksityiseksi ja herkäksi, etenkin silloin, kun suuta tulee hoitamaan joka kerta uusi henkilö.” Työpajoihin osallistuneiden kotihoidon työntekijöiden usko omiin kykyihinsä vahvistui, ja ammatillinen osaaminen karttui jo ennestään tärkeäksi koetuissa suun terveyden asioissa. Vastuu ja osaaminen innostivat hyvään tekemiseen.
Suuvastaavat tukevat ja välittävät tietoa Pilotin aikana suuvastaavan rooli määriteltiin tarkemmin. He eivät korvaa suun terveydenhuollon ammattilaisia. Parhaimmillaan he tukevat suun hoidon toteutumista arjessa ja toimivat tiedon välittäjinä. Heidän aisaparinaan toimii suuhygienisti, joka tarvittaessa konsultoi hammaslääkäriä. Suuvastaavan työhön kuuluu muun muassa kotihoidon uusien työntekijöiden perehdyttäminen suun hoidon pariin, oman osaamisen ylläpitäminen sekä suun hoidon asioiden kertaaminen tiimeissä. Jotta suun terveys muistetaan kotihoidon arjessa, tarvitaan toimiva yhteistyö suun terveydenhuollon ja kotihoidon välillä sekä kotihoidon työntekijöiden osaamisen jatkuvaa vahvistamista. ”Suun terveyden huomioiminen osana hoitotyön arkea vaatii sekä aikaa että tukea. Toimintamallin vakiintuminen arkeen ja työyhteisöön vaatii asioiden säännöllistä kertaamista ja yhteydenpitoa niin työn tekijä- kuin esihenkilötasolla”, Peteri sanoo.