alvaraalto . fi
2 E.M.Staf
2010
NÄYTTELYT Aalto, Ervi ja Revell
– uuden Suomen rakentajat
Alvar Aallon perikunta
Viljo Revell, Alvar Aalto ja Aarne Ervi
V
uonna 2010 on kulunut 100 vuotta Viljo Revellin ja Aarne Ervin syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi näiden kahden arkkitehdin töistä on toteutettu näyttelyt Didrichsenin taidemuseoon ja Suomen rakennustaiteen museoon. Alvar Aallon ateljeessa, Helsingissä, avattiin 17.5. näyttely, jossa esitellään Alvar Aallon, Aarne Ervin ja Viljo Revellin yhteistyötä. Ervi työskenteli Aallon arkkitehtitoimistossa vuosina 1935–37. Samalla vuosikurssilla Ervin kanssa arkkitehdiksi opiskellut Revell työskenteli myös Aallon toimistossa vuosina 1936–37. Vuoden 1936 aikana toimisto muutti Riihitielle valmistuneeseen Aallon koti- ja ateljeerakennukseen. Siellä suunniteltiin mm. Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkia, johon molemmat arkkitehdit osallistuivat. Jatkosodan aikana sekä Ervi että Revell kutsuttiin rintamalta Aallon toimesta töihin Suomen arkkitehtiliiton perustamaan jälleenrakennustoimistoon. Vuoden 1942 alussa perustettiin standardisoimislaitos ja vielä tänäänkin arkki-
tehtisuunnittelun apuna käytettävä RT-kortiston järjestelmällinen kehitystyö alkoi. Yhteydet säilyivät arkkitehtien välillä myös sodan jälkeen. Nuoremmat kollegat saattoivat kysyä Aallon mielipidettä johonkin projektiin kirjeitse. Ammattikunnan muodostama piiri oli sikäli pieni, että arkkitehdit osallistuivat samoihin kilpailuihin suunnittelijan tai tuomarin roolissa. Alvar Aalto -museon dokumenttiaineistoon perustuvassa näyttelyssä esitellään näiden kolmen arkkitehdin yhteistä ammatillista toimintaa, joka alkoi Aallon toimistosta 1930-luvulla ja jatkui toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakennustoimiston ja standardisointilaitoksen yhteydessä. Kaikki kolme olivat myös Suomen rakennustaiteen museon perustajajäseniä. Näyttely koostuu piirustuksista, valokuvista sekä aikalaisdokumenteista. Sen ovat koonneet Mia Hipeli, Arne Hästesko ja Tomi Summanen. Näyttely on avoinna Alvar Aalto -ateljeessa vuoden 2010 syksyyn asti.
Arkkitehdit olivat aktiivisesti mukana jälleenrakennustyössä sodan jälkeen
Tomi Summanen
tomi.summanen@alvaraalto.fi
Valaistustyö Viljo Hirvosen -kokoelma Alvar Aalto -museolle
H
elsinkiläinen metalliseppämestari-sähköteknikko Viljo Hirvonen (1916–75) perusti vuoden 1952 lopulla valaisinten ja muiden metalliesineiden valmistamiseen erikoistuneen yrityksen, Valaistustyön. Taitavaa metallin käsittelijää ja sen työstämisestä kiinnostunutta miestä kiehtoivat yhtä lailla suunnittelutyö kuin itse valaisimien valmistus. Viljo Hirvonen toimi läheisessä yhteistyössä toiminimen perustamisesta alkaen arkkitehti Alvar Aallon kanssa. Metsälän Tinasepäntiellä sijainneesta tehtaasta tuli Aallon suunnittelemien valaisinten hovivalmistamo. Lisäksi siellä valmistettiin muuta Aalto-muotoilua: ovenkahvoja ja -vetimiä, huonekalujen jalkoja sekä koruja. Hirvosen ja Aallon yhteistyö oli saumatonta ja kesti Hirvosen kuolemaan saakka. Hänellä oli asiakkainaan myös muita suunnittelijoita. Valaistustyön toiminta hiipui pian Hirvosen kuoleman jälkeen. Tehtaan jäämistö pakattiin laatikoihin ja varastoitiin – ja unohdettiin. Asia tuli ajankohtaiseksi vasta Hirvosen lesken Toini Hirvosen kuoltua vuonna 2008. Perheen tytär Helena Ruokojärvi päätti tuolloin sijoittaa Valaistustyön jäämistön Alvar Aalto -museoon Jyväskylään. Tehtaan jäämistöstä muodostettiin vuonna 2009 Valaistustyö Viljo Hirvosen kokoelma. Se käsittää näytteitä varmaankin lähes kaikesta, mitä tehtaassa oli tarvittu, valmisteilla tai valmistettu. Mukana on erilaisia materiaaleja, työkaluja, valaisinten osia, puolivalmiita valaisimia ja prototyyppejä, vetimiä, huonekalujen jalkoja sekä Artekin myyntivalikoimiin kuuluneita pienesineitä tai niiden osia. Kaikkiaan kokoelmaan kuuluu yhteensä 414 esinettä tai esineryhmää. Kokoelman toisen osan muodostaa tehtaan hyvin säilynyt asiakirja-aineisto. Aalto-museon 2010 kesäkuussa avautuva näyttely ”Valovoimaa 24 h” perustuu tähän kokoelmaan.
AAM
Valovoimaa 24 h Näyttely Alvar Aalto -museossa 2.6.2010 – 2.1.2011 Näyttely Valaistustyön omistajan, metalliseppämestari Viljo Hirvosen ja arkkitehti Alvar Aallon yhteistyöstä vuosina 1953–75.
A
lvar Aalto esittää näkemyksensä yhteistyöstään Viljo Hirvosen kanssa mm. seuraavaan tapaan: ”…nämä metalliin perustuvat tehtävät on tehty niin, että alkulähde on ollut minun luonnokseni ja sen jälkeen lukemattomien kokeilujen kautta on syntynyt vuorovaikutus, joka vie toivottuun tulokseen. Tässä suhteessa johtaja Hirvosen taito, harrastus ja uhrautuvaisuus ovat olleet suuriarvoisia vaikuttaen positiivisesti tuloksien laatuun ja niiden yleiseen tasoon”. Näyttelyn perusrungon muodostavat valaisinmallit, jotka Aalto suunnitteli ja Hirvonen toteutti yli kahdenkymmenen vuoden yhteistyön aikana: Mehiläispesät, Kultakellot, Juolukat, Ylioppilaat, Nutturat, Käsikranaatit, Lentävät lautaset ja muut valaisinmallit. Valmistusprosessien esittelyllä katsojat johdatellaan valaisintuotannon mielenkiintoiseen maailmaan. Lisäksi esitellään Viljo Hirvonen, hänen omaa tuotantoaan sekä hänen omistamansa yritys Valaistustyö Ky. Tehtaassa valmistettiin Artekin myyntivalikoimaan myös monenlaisia pienesineitä: kukkien kastelukannuja, kahvipannuja, sokerikkoja, kermakoita, kynttilänjalkoja, lyhtyjä, peilejä, harjoja jne. Niitä suunnittelivat mm. Maija Heikinheimo, Hellevi Ojanen ja itse metalliseppämestari. Nämä lähes unohdetut esineet ovat yleisön nähtävillä Alvar Aalto -museon näyttelyssä. Molemmat mestarit – Aalto ja Hirvonen – suunnittelivat myös koruja. Näyttelyssä näitä kahta varsin erilaista ”korutaiteilijaa” voi vertailla keskenään. ”Valovoimaa 24 h” -näyttelyn käsikirjoituksesta vastaa Alvar Aalto -museon henkilökunta ja näyttelysuunnittelusta muotoilija Jonas Hakaniemi. Näyttelyesineet ovat Aalto-museon kokoelmista sekä lainoja yksityishenkilöiltä. Näyttelyaineistosta kootaan kirja, joka ilmestyy vuonna 2011.
Kaarina Mikonranta
k aarina.mikonrant a@alvaraalto.fi