TULITYÖN VAARAT PIILEVÄT ASENTEISSA Teksti: Eero Vento Kuvat: Pixabay, Shutterstock Tulityöonnettomuudet näkyvät uutisotsikoissa useita kertoja vuodessa. Huomiomme kiinnittyy suuria tuhoja aiheuttaneisiin onnettomuuksiin teollisuudessa, mutta on muistettava, että jokaista onnettomuutta kohden tapahtuu valtava määrä niin sanottuja läheltä piti -tilanteita, jotka eivät syystä tai toisesta johda vahinkoihin.
Teollisuudessa materiaalivahingot voivat olla mittavia, mutta tulityöt tulisi katsoa todelliseksi vaaratekijäksi myös asuinrakennuksissa, joissa tulipalon sattuessa henkilövahingot ovat todennäköisempiä. Teollisuudessa tulitöiden turvallisuusprosessit ovat yleisesti paremmin hallussa kuin asuinrakennuksissa, joissa ongelmana on pääasiallisesti huono asenne ja siitä johtuva turvallisuuden tarpeiden aliarvioiminen onnettomuusalttiissa ympäristössä. Suomessa jo lähes kolmekymmentä vuotta järjestetyllä tulitöiden turvallisuuskoulutuksella pyritään vaikuttamaan osaamisen lisäksi myös tulityöntekijöiden asenteisiin. Turvallisen tulityön edellytyksenä on tuntea laissa säädetyt velvollisuudet sekä tulitöitä koskevat ohjeistukset. Ennen tilapäisten tulitöiden aloittamista on aina tehtävä perusteellinen vaarojen tunnistaminen sekä riskien arviointi, jonka työkaluina toimivat vaaditut tulityösuunnitelma sekä -lupa. Työn tilaaja voi vaikuttaa työn turvallisuusvaatimuksiin, mutta työntekijän vastuu vahingon sattuessa on ankara. Tulitöiden turvallisuuskoulutusta sekä lupamenettelyä kehitetään Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan palontorjuntaliittojen yhteistyönä. Uusittu tulityökortti on voimassa yli maarajojen ja siinä yhdistyy muiden tulitöiden lisäksi myös katto- ja vedeneristysalan tulitöiden turvallisuuskoulutus. Jo nykyisel-
lään merkittävä koulutettujen määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti ja turvallisuuskoulutuksen kysyntä kertoo turvallisuuskulttuurin kehittymisestä tulitöitä tekevien tahojen keskuudessa. Koulutuksen järjestämisellä sekä turvallisuusmenettelyiden kehittämisellä on Suomessa saavutettu jo paljon, sillä tulitöiden osuutta syttyneistä rakennuspaloista ollaan vähennetty koulutuksen olemassaolon aikana huomattavasti. Tulitöistä johtuvia onnettomuuksia kuitenkin tapahtuu vielä liian usein ja siksi kehitystyötä on jatkettava. Tulityöonnettomuudet näkyvät mediassa, läheltä piti -tilanteet eivät Tulityökurssin Ryhdyttäessä tulitöihin -oppikirjassa (SPEK 2015, 8) määritellään tulityöksi työt, jotka aiheuttavat palovaaran, ja joissa ”- - syntyy kipinöitä tai käytetään liekkiä tai muuta korkeaa lämpöä”. Tulitöiden aiheuttamat tulipalot ylittävät uutiskynnyksen vuosittain. Tuorein suuri onnettomuus tapahtui viime lokakuussa, jolloin Porvoossa sijainnut varastohalli tuhoutui täysin kattotulitöistä alkunsa saaneen tulipalon vuoksi. Tulityöonnettomuuksien seurauksena syntyvät varastopalot ovat Suomessa varsin yleisiä. Viimevuosina esimerkkejä tulityövahingoista on Porvoon onnettomuuden lisäksi ollut mediassa esillä useita. Stora Enson palopäällikkö Mikko Pa-
taessa viimeaikaisia uutisotsikoita vaikkapa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) lehdistöseurannan kautta. Nopealla selauksella voi havaita uutisia vuoden sisään sattuneista asuinrakennuspaloista muun muassa Pietarsaaressa, Savonlinnassa ja Tampereella, joissa kaikissa palo on saanut alkunsa tulityöstä. Tulitöille epätavallinen ympäristö sekä tulitöiden tekemiseen liittyvän ammattitaidon sekä paloturvallisuusosaamisen puutteet voivat loistaa varsinkin omakotitaloissa ja kesämökeillä tehtävissä tulitöissä poissaolollaan, ja se on otollinen tilanne onnettomuuden syntymiselle. Todellisuudessa tulityövahingot johtuvat kuitenkin harvoin osaamisen puutteesta, sillä Helsingin seudun isännöitsijöiden teknisen päällikön Mika Jäntin (Suomen Palopäällystöliitto 2015, 64) mukaan käytännössä kaikki tulitöitä tekevät ovat suorittaneet tulityökurssin. Vahinkojen syntymiseen vaikuttaa huolimattomuus, piittaamattomuus turvallisuutta kohtaan sekä kiire, jonka vuoksi turvallisuudesta tingitään ja edellä mainittu huolimattomuuskin lisääntyy. Suojausten sivuuttaminen voi säästää muutaman minuutin työaikaa, mutta vaakakupin toisessa päässä painavat kuitenkin mahdolliset onnettomuudet sekä rangaistukset laiminlyönneistä. Tavanomaisimpia laiminlyöntejä ovat vaihtoehtoisten työtapojen huomiotta jättäminen, ympäröivien tilojen tarkas-
Hitsauksen lisäksi myös kuumailmapuhaltimen käyttö on luokiteltavissa tulityöksi.
rikka mainitsee Suomen Palopäällystöliiton julkaisussa (2015, 78), että teollisuuslaitoksessa tehdään vuosittain 2000-3000 tilapäistä tulityötä vakituisilla tulityöpaikoilla tehtävien tulitöiden lisäksi. Teollisuudessa tulitöiden kirjo on laaja, sillä niitä tehdään lähes kaikilla mahdollisilla tulitöiksi luokiteltavilla työtavoilla. Tämän vuoksi voi vaikuttaa varsin luonnolliselta, että teollisuuden halli- ja varastorakennuksissa, joissa tulityöt ovat yleisiä, tapahtuu usein myös tulipaloja. Monissa tapauksissa onnistuneella alkusammutuksella estetty tulipalojen leviäminen on hyvä merkki työntekijöiden alkusammutusosaamisesta, mutta ihannetilanteessa edes näitä läheltä piti -tilanteita ei pitäisi syntyä. Läheltä piti -tilanteiden ennaltaehkäiseminen tulisi ottaa vakavasti, koska on todennäköistä, että osa tilanteista etenee pidemmälle, eikä suurilta vahingoilta vältytä. Mediassa esillä olleet onnettomuudet sekä läheltä piti -tilanteet
ovat vain jäävuoren huippu, sillä suurin osa sattuneista läheltä piti -tilanteista ei tule edes viranomaisten tietoon. Vaikka teollisuuden varastopalot johtavat harvoin todellisiin henkilövahinkoihin, kasvavat palon levitessä materiaalivahingot ja niiden kustannukset sekä muut taloudelliset menetykset kuten toiminnan keskeytymisestä aiheutuneet liiketappiot merkittäviksi.
tamatta sekä puhdistamatta jättäminen ja henkilösuojainten käyttämättä jättäminen. Asuinrakennuksissa tulitöiden riskit kasvavat merkittävästi, sillä työkohteen ympärillä sekä ympäröivissä tiloissa on helposti syttyvää ja palavaa materiaalia. Vanhat sähkö- ja putkiläpiviennit eivät eristystensä osalta täytä nykymääräyksiä, joten mahdollisen palon leviäminen tilasta toiseen on nopeaa. (Suomen Palopäällystöliitto 2015, 59.) Kaikkea tulityöksi luokiteltavaa työtä ei myöskään aina osata mieltää tulityöksi, eikä tarvittavia varotoimenpiteitä kuten palavien materiaalien suojaamista tai riittävän alkusammutuskaluston varaamista osata siksi tehdä. Esimerkiksi kotitalouksien jäätyneiden vesiputkien lämmittäminen on tulipalon syttymissyynä melko yleinen. Toiminta on siinä esiintyvän tulipalon vaaran sekä työssä käytettävien korkeiden lämpötilojen vuoksi luokiteltavissa tulityöksi, mutta valitettavasti tämä seikka jää liian usein huomioimatta. On myös muistettava, että käytettävien suojamateriaalien on oltava tulityösuojaukseen tarkoitettuja. Esimerkiksi sammutuspeite ei sovellu suojamateriaaliksi riittämättömän lämmönkestonsa vuoksi.
Tulityöt vaaratekijänä myös asuinrakennuksissa Asuinrakennuksissa sattuneet tulipalot ovat usein kohtalokkaita ihmishengelle ja ne saavat murheellisen kunnian vuosittaisten Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuolematilastojen kärjessä. Toisin kuin teollisuudessa emme välttämättä miellä tulitöitä riskitekijäksi asuinrakennuksissa. Tämä virheellinen olettamus voidaan kuitenkin kumota varsin nopeasti jo pelkästään tarkastel-
“
Pelastuslaki (379/2011) velvoittaa varovaisuuteen tulen käsittelyssä sekä riittävien varotoimien huolehtimisesta tulitöissä tai muussa tulipalon tai onnettomuuden vaaraa aiheuttavassa työssä.
Asuinrakennuksissa on paljon helposti syttyvää irtaimistoa.
Riskien arviointi sekä työntekijän vastuu keskeisenä osana koulutettavaa lupaprosessia Suomessa vuodesta 1988 lähtien toteutettu tulityön turvallisuuskoulutus on tuottanut tulosta, sillä tässä ajassa tulityövahinkojen osuus suurpaloista on SPEKin (2017a) mukaan laskenut alle neljännekseen. Koulutuksen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta sekä osaamista tulityöonnettomuuksien ennaltaehkäisemisestä sekä perehdyttää koulutettavat turvalliseen työtapaan. Lähtökohtana tulityön turvallisuuskoulutuksessa on se, että koulutuksen mukaisesti tehdyssä tulityöstä ei aiheudu onnettomuuksia. Koulutuksen mukainen tulityölupaprosessi tähtää työhön liittyvien vaarojen tunnistamiseen ja niistä muodostuvien riskien arviointiin. Tulityösuunnitelma ja tulityölupalomake eivät ole viranomaisia varten, vaan apuvälineitä tulityön riskien hallintaan. Kuten Suomen Palopäällystöliiton (2015, 4548) julkaisussa koulutuspäällikkö Petri Lindh mainitsee, on tulityösuunnitelma organisaation sisäinen ohje tulitöiden turvallisuudesta ja osa johdon hyväksymää sekä asettamaa turvallisuus- tai pelastussuunnitelmaa. Siinä on kuvattu ja arvioitu organisaation erityispiirteistä aiheutuvia riskejä. Luvan myöntäjän ja tulityöntekijän on perehdyttävä laadittuun tulityösuunnitelmaan ja tiedostettava, mitä tulitöiden turvallinen tekeminen heiltä edellyttää. Tulityöluvassa arvioidaan tehtäväkohtaiset riskit ja määritellään tarvittavat turvatoimet. Vahinkotilanteissa tulityöluvan perusteella määritellään eri osapuolten vastuita vahingoista. Onnettomuuksia pyritään ehkäisemään lisäämällä tietoisuutta tulityöntekijän vastuista sekä velvollisuuksista, jotka ovat koulutuksen keskeisimpiä osa-alueita. SPEKin (2011, 34) mukaan tulityöntekijän vastuu on erityisen ankara, sillä tekijä vastaa vahingoista, ellei hän pysty osoittamaan, että on pyrkinyt estämään vahingon kaikilla mahdollisilla keinoilla.
Laista, ohjeista ja standardeista minimivaatimukset turvalliselle tulityölle – työn tilaajan vaatimuksilla suurin painoarvo Pelastuslaki (379/2011) velvoittaa varovaisuuteen tulen käsittelyssä sekä riittävien varotoimien huolehtimisesta tulitöissä tai muussa tulipalon tai onnettomuuden vaaraa aiheuttavassa työssä. Pelastuslain lisäksi tulitöiden turvallisesta suorittamisesta säädetään yleisellä tasolla Työturvallisuuslaissa (738/2002) koskien työturvallisuutta. Tulityövahinkojen sattuessa sovelletaan Vahingonkorvauslakia (412/1974) sekä vahinkoja seuraavien mahdollisten rankaisumenettelyiden osalta Rikoslakia (39/1889). Tulitöiden turvalliseen suorittamiseen ohjeistavia asiakirjoja ovat Finanssialan Keskusliiton alkuvuodesta 2017 päivitetty Tulityöt turvallisuusohje ja Suomen standardoimisliiton julkaisemat standardit SFS 5900: Tulitöiden paloturvalli-
suus sekä SFS 5991: Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden paloturvallisuus. Oheistaviksi asiakirjoiksi katsotaan myös vakuutusyhtiöiden laatimat ohjeet, joiden malliksi Finanssialan Keskusliiton turvallisuusohje on laadittu. Koska standardeihin viitataan tulitöiden Turvallisuustutkinnon koulutusmateriaalissa, voidaan varatuomari Mikko Ahtolan (Suomen Palopäällystöliitto 2015, 33) mukaan niiden noudattamatta jättäminen tulkita pelastuslain huolehtimisvelvoitteen laiminlyönniksi. On muistettava, että lait, standardit ja ohjeet asettavat vain minimivaatimukset turvalliselle tulityölle. Suurin painoarvo on työn tilaajan asettamilla vaatimuksilla tulityötä koskevasta vakuuttamisesta sekä toteutettavista varotoimista, kuten suojauksesta, käytettävästä alkusammutuskalustosta ja tulityön vartioinnista. Tilaaja voi vaatia työn sopimusasiakirjoissa noudatettavan standardia, Finanssialan Keskusliiton turvallisuusohjetta sekä vakuutusyh-
tiön ohjetta. Erillisiä ohjeita on noudatettava myös, jos viranomainen sitä tapauskohtaisesti vaatii. Monissa tapauksissa, joissa työn tilaajana on yksityishenkilö ja asiantuntemus on heikkoa, ei tarpeellisia vaatimuksia osata tilaajan puolesta asettaa. Silloin vastuu riittävistä turvallisuusmenettelyistä ja tulityösuunnitelman laatimisesta siirtyy tulityöurakoitsijalle. Uusittu tulityökortti edistää tulitöiden turvallisuutta kansainvälisesti Vuonna 2016 Suomessa tulityökoulutettuja oli jo 1,5 miljoonaa, kertoo SPEK (2017b). Viiden vuoden välein uusittava pätevyys varmistaa kehittyvien menettelyiden tehokkaan jalkauttamisen tulitöitä tekevien keskuuteen. Myös jo aikaisemmin opittujen asioiden kertaaminen sekä kokemusten jakaminen tehostavat oppimista. Vaikka koulutuksien ensisijainen tarkoitus on tulitöistä syntyvien palovahinkojen ennaltaehkäiseminen, lisää se myös osaamista alkusammutuksessa ja suurempien vahinkojen
torjumisessa. Vuonna 1996 alkaneen säännöllisen pohjoismaisten palontorjuntaliittojen yhteistyön johdosta turvallista tulityöprosessia on kehitetty yhdessä ja tulitöiden turvallisuusvaatimukset sekä lupakäytäntö ovat 2000 luvulla muovautuneet samanlaisiksi. Nykyinen tulitöiden turvallisuustutkinto on tarjonnut vuodesta 2016 alkaen pätevyyden muiden tulitöiden lisäksi myös katto- ja vedeneristysalan tulitöihin ja se on voimassa Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Alertum on vuodesta 2012 lähtien ollut lisäämässä tulitöiden turvallisuutta Suomessa. Järjestettävien kurssien kuukausittainen määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Koulutuksen lisääntyvä kysyntä kertoo turvallisuuskulttuurin parantumisesta tulitöitä suorittavien tahojen keskuudessa.
“
Alertum on vuodesta 2012 lähtien ollut lisäämässä tulitöiden turvallisuutta Suomessa. Järjestettävien kurssien kuukausittainen määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Koulutuksen lisääntyvä kysyntä kertoo turvallisuuskulttuurin parantumisesta tulitöitä suorittavien tahojen keskuudessa.