AKSELI 40 vuotta Varissuon Huolto Oy - Akseli Kiinteistöpalvelut Oy 1976-2016

Veikko Laakso • AKSELI 40 vuotta

Veikko Veikko LaaksoLaakso

AKSELI AKSELI 40vuotta vuotta 40

AKSELI 40 VUOTTA Varissuon Huolto Oy – Akseli Kiinteistöpalvelut Oy 1976-2016 Lausteen aluehuoltoyhtiöt 1969-2005

Veikko Laakso

Kustantaja: Akseli Kiinteistรถpalvelut Oy Copyright 2016: Akseli Kiinteistรถpalvelut Oy ja Veikko Laakso ISBN 978-952-93-7023-8 (sid.)

ISBN 978-952-93-7024-5 (PDF) Teksti: Veikko Laakso Kuvat: Akseli Kiinteistรถpalvelut Oy:n kuvakokoelmat Kirjan ulkoasu ja taitto: Kristiina Erkko Painopaikka: Paino-Kaarina 2016

SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE.............................................................................................................................................................................5 VARISSUON HUOLTO OY– AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY 1976-2016 RUUTUKAAVAKESKUSTASTA VARISSUOLLE

Engelin asemakaavasta lähiömuodostukseen............................................................................................9

Olympiakylän Huollosta Akseli Kiinteistöpalveluihin..............................................................................11

Varissuo ja Lauste...............................................................................................................................................13 VARISSUON HUOLLOSTA AKSELI KIINTEISTÖPALVELUIHIN

Varissuon Huolto Oy:n toiminta käynnistyy...............................................................................................15

Rakennusvaiheen hallinto ja toimihenkilöt................................................................................................18

Taloyhtiöiden neuvottelukunta.......................................................................................................................19

Varissuon Huolto taloyhtiöiden omistukseen...........................................................................................20

Hallinnon jatkuvuus...........................................................................................................................................21

Varissuon Huolto – Lausteen Huolto - Akseli Kiinteistöpalvelut – Turun Isännöintikeskus.......22 ALUEHUOLLON TALOUDELLINEN PERUSTA

Liittymismaksut perusinvestointeihin..........................................................................................................26 Jakotalous.............................................................................................................................................................27

Eritelty huoltosopimus .....................................................................................................................................28

Kiinteistöalan kilpailu........................................................................................................................................31 LÄMMÖN TUOTANTO JA JAKELU

Pakettikattilasta lämpökeskukseen...............................................................................................................35

Kaukolämpö ja yhteistyö Turku Energian kanssa.....................................................................................39

Lämpölaitoksen uusiminen - biokattila.......................................................................................................43

Päästökauppa ja lämpöenergian kokonaistarve.......................................................................................44

Lämpösopimukset ja lämmön hinta............................................................................................................45 ISÄNNÖINTI Isännöintitoimisto..............................................................................................................................................50

ATK – uusi haaste ja mahdollisuus...............................................................................................................51

Isännöinnin auktorisointi ja uudet aluevaltaukset...................................................................................55

Turun Isännöintikeskus Oy..............................................................................................................................56

Kilpailutusetuja asiakaskunnalle....................................................................................................................57 HUOLTOPALVELUT

Aluemiehet - erikoismiehet.............................................................................................................................58

Huoltotöiden koneistaminen ja ATK-sovellukset......................................................................................63

Kilpailu asiakkaista ............................................................................................................................................66 KESKUSVALVOMOSTA RAKENNUSAUTOMAATIOON.....................................................................................69 SIIVOUSPALVELUT..........................................................................................................................................................75 JÄTEHUOLTO.....................................................................................................................................................................81

HUOLTOYHTIÖ VUOKRAAJANA

Rakennusvaiheen tilajärjestelyjä....................................................................................................................87

Pesulat ja autonpesupaikat ............................................................................................................................90

Pysäköintitalot ja paikoitusalueet..................................................................................................................92

Autopaikoituksen talous – yhtiöittämishanke...........................................................................................97 ALUEHUOLLON TIEDOTUSRATKAISUT - YHTEISANTENNIVERKKO

Varistuksia – Kulmakunta ............................................................................................................................. 101

Suuryhteisantennista laajakaistaan........................................................................................................... 103

Varissuon palveluoppaasta huoltoyhtiön kotisivuille........................................................................... 108

Asiakas- ja asukastiedotteet........................................................................................................................ 110 LÄHIÖIDEN KEHITTÄMISHANKKEET

Asukasyhdistykset – Varissuo-seura......................................................................................................... 113

Yhdyskuntatyöryhmä, aluelautakuntakokeilu ja lähiöiden parannusohjelma.............................. 115

Aluekumppanuus ja Itä-Turun Poweri-hanke......................................................................................... 119

Asumisneuvoja-projekti ja sosiaalinen isännöinti................................................................................ 122 HALLINTORAKENNE – HENKILÖSTÖ – LIIKEVAIHTO

Aluehuoltoyhtiön organisaatio – hallitusvedosta liiketoimintamalliin........................................... 125 Henkilöstö.......................................................................................................................................................... 130 Liikevaihto.......................................................................................................................................................... 132

Valtakunnallista kärkeä – suurin turkulainen.......................................................................................... 136 ALUEHUOLLON VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Lähtökohdat...................................................................................................................................................... 139

Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat................................................................................... 141 LIITE: Varissuon Huolto Oy:n, Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n, Varissuon Lämpö Oy:n ja Turun Isännöintikeskus Oy:n hallitusten puheenjohtajat ja jäsenet sekä toimitusjohtajat ja tilintarkastajat.............................................................................................................................................................. 145 LAUSTEEN ALUEHUOLTOYHTIÖT 1969-2005

Yksi lähiö – kaksi huoltoyhtiötä................................................................................................................... 149

Lausteen alueen Huollon ja Lausteen Lämmön yhteinen työkenttä.............................................. 151

Isännöintitoimisto ja toimitusjohtaja - yhteistyöryhmä ..................................................................... 152

Lausteen Huolto Oy – Pormestarin Liikekeskus Oy............................................................................. 155

Varissuon - Lausteen konserniyhteistyö - Akseli Kiinteistöpalvelut Oy......................................... 155 LIITE: Lausteen alueen Huolto Oy:n, Lausteen Lämpö Oy:n ja Lausteen Huolto Oy:n hallitusten puheenjohtajat ja jäsenet sekä toimitusjohtajat............................................................................. 157 LÄHTEET JA HENKILÖHAKEMISTO Lähteet ............................................................................................................................................................... 161 Henkilöhakemisto........................................................................................................................................... 164

LUKIJALLE Akseli Kiinteistöpalvelut Oy juhlii 40-vuotista toimintaansa keväällä 2016. Tämä kirja on kunnianosoitus niille henkilöille, jotka ovat yrityksen perustaneet ja sen kehitykselle työpanoksensa antaneet. Monet näistä henkilöistä ovat voineet vaikuttaa kirjan sisältöön antamalla haastatteluja ja kommentteja. Kirjan välityksellä hiljainen tieto siirtyy yrityksen tulevaisuuden tekijöille ja edistää laajemminkin kiinteistöpalvelualan kehitystä.

Akseli Kiinteistöpalvelut Oy jatkaa Varissuon Huolto Oy:n vuonna 1976 alkanutta toimintaa. Vuoden 2004 lopussa Varissuon Huolto jakautui ja sen jälkeen kiinteistöpalvelujen tuottamista jatkoi Akseli Kiinteistöpalvelut Oy. Kaukolämmön tuottaminen, autopaikoitus ja muut pelkästään Varissuon kaupunginosaa palvelevat toiminnot siirrettiin jakautumisessa Varissuon Lämpö Oy:n tehtäviksi. Lausteen Huolto Oy fuusioitiin Akseliin lokakuun lopussa 2005.

Varissuon Huollolla oli tapana tasavuosikymmeniä täyttäessään kustantaa julkaisu, jossa kuvataan yhtiön toiminnan ja toiminta-alueen kehitystä. Vireä Varissuo – 20 vuotta lähiöasumista julkaistiin vuonna 1996. Varissuon 30 vuotta - tavoitteista todeksi vuonna 2006 julkaistu kirja perustui viiden Turun yliopiston opiskelijan opinnäytetöihin, joiden tekijöitä yritys tuki stipendeillä.

Akseli Kiinteistöpalvelut jatkaa tätä perinnettä täyttäessään 40 vuotta vuonna 2016 kustantamalla yhtiön historiaa käsittelevän kirjan. Luonnollista on, että kirjan sisältö painottuu yrityksen omaan historiaan kiinteistöpalvelualan toimijana. Akseli Kiinteistöpalvelut ja sen tytäryhtiö Turun Isännöintikeskus Oy muodostavat nyt konsernin, jonka toiminta-alue ulottuu laajalle Turkuun ja osin naapurikuntiin.

Parhaimmat kiitokset kirjan kirjoittajalle filosofian lisensiaatti Veikko Laaksolle, joka omistautui kirjoitustyöhön vahvasti ja ammattitaitoisesti. Kiitokset kuuluvat yhtiön 40-vuotisjuhlatoimikunnalle, joka valvoi myös historiakirjan tekemistä, ja kirjaa varten haastatelluille henkilöille.

Turussa, huhtikuussa 2016 Mauri Kivilaakso toimitusjohtaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy

1

C

7 B As Oy Varis- A vuorenrivi O4 h A

2

P

C B

TVT Rahk A

Vanha koulu

Ulkoilureitti

As O Ormi

Or C mi 1 nk j.

B

4

3

Orminkujan päiväkoti

E

2

B

E

D

TVT A Pappilankuja 1

3

3

Napaturunk.

2

4

Su

T ka

2

urp

A

2

P

A C TVT puol D 1

A A As Oy Varissuon As Oy B Harjakas Seikonneva D E B C C

Seikonk1.

B

ää

n

As Oy Tavastinkallio C E

3

C

G H As Oy Tavastinlaakso C E F B A D

1

A

D

29

Ohrapäänk.

B As Oy Napaturku E

14

A Päiväkoti As Oy Ohrapää Touhula C B

A

A TVT Suurp kulma B A TVT Suurpä metsä B C 31

Konradinkj.

C

As

B

3

D

A

C

35

A

As Oy Vuorenharjakas C

4

Seikonkadun päiväkoti

As Oy

34 22 21 33 19 20 17 32 18 15 As 16 14 C 12Ta 13 A 10 11 8 9 Tavastilanpuisto 7

. np ivä si l e Me 8

As Oy Tavastinmetsä B A

D

B

6

E

A

5 4

Tav

vuorenrivi A

1

3

2

A D B As Oy Karvapää As Oy B C Marjalehto C A

B TVT A Pappilankuja

47 B A 49 A B A B TVT Ta TVT TalC C TVT Tal- C pianku piankuja D pianmetsä D E TVT K 6.

A Korttelipuisto B

C

B ALUEKARTTA VARISSUO AsG Oy Tavastinrivit D F E A 1:4000D F TVT Suurpään35

D

C G Valkiapäänkoti B A

1

4

3

C

E

2

3

A

Annikanpolku

As Oy Vuorenharjakas C

F

E

D

B

1

1

2

A

F

Talpiankuja

Or C mi 1 nk j.

B

Valkiapäänk.

As Oy D Orminkuja

Detmarinkj.

Orminkujan päiväkoti

C As Oy Valkiavuori B A

1

Ulkoilureitti

E

3

Vanha koulu

A As Oy Tavastinvuori B D C

D

Rahkapäänk.

TVT Rahkapää A

B

2

Katunpää

C As Oy Heikinharjakas B D

4

C

A

8

6

PaljaspääA

2

B

4

3

2

A

A

5 6

4

harjakas

C

As D E C G Korttelipuisto C 1 D C As Oy Turun As Oy Liisanharjakas 3 7 8 9 H Martinrivi Konradinkj. kulma B B B E As Oy G As Oy Varissuonkolmio Varissuon kenttä A PäiväA TVT PiinokanC A Omakoti4 4 5 6 A kuja A koti A As Oy Ohrapää B harjakas TVT SuurpäänPiinokankadun TVT Va 2 C4 Touhula C C B B 1 2 3 metsä 8 B päiväkoti 6 B k B 4 3 G H A As Oy Napaturku 4 C A 2 As Oy Tavastinlaakso As Oy Tavastinvuori DE As Oy HeikinC 7 B harjakas 1 F E A B 3 A B 5A B A D A B kapää A As Oy Anni- As TVT Oy AnnikanD B C kanvainio D D C C C TVT Piin- C A Piinokka tanhua puolat B D D Napaturunk.

E As Oy ValkiaD D 2 F 4 vuori Korttelipuisto A B D B A E AsCOy Varissuon E G A Turun TVT PiinoAs Oy KraataB D B Valkiapäänkoti A As Oy Harjakas B normaalikoulu ja kanmetsä As Oy KraataB rinmaja A As D Seikonneva As Oy Tavastinkallio Oy A rinkuja D E C lukio A B inkuja C B C E D C 4 A 3 C Turun kansainvälinen 47 B A 49 A B A B koulu/Nuorisotalo TVT TalC 4 CTVT Tal- C TVT Tal- C 2 piankumpu Seikonkadun piankuja As Oy D pianmetsä 31 34 22 21 A 5 D Tavastinmetsä päiväkoti 1 B 30 A A B 3 C D As Oy Annikanaukio As Oy 33 19 20 EA B 29 3 TVT Koilliskulma 17 32 As Oy Kraata- As Oy Kraatari A 18 6.

28 A 15 As Oy Korttelipuisto A C rinkulma 16 B D nousu E 27 E 14 C B B s Oy Karvapää As Oy 12Tavastin- 26 13 A A As Oy Turun Kraatarintorni 10 F B 25 11 Marjalehto D C B C G C As Oy Tavastilanpuisto 8 mäki 24 9 C 6 As Oy Koilliskolkka TV C 23 7 Korttelipuisto A A As Oy Tavastinrivit As Oy B ka D 2 1 1 4 3 5 B D F B E Papintornit F Korttelipuisto D As Oy Kraakunvarpu B päänVarissuon 1 2 C F E G A koulu D 4 E A E Varissuon kenttä TVT PiinokanA C D 2 B 4 C A As Oy Marjavuorenrinne kuja As Oy äänPiinokankadun TVT Varissuon- TVT Piha1 C B C4 Varissuonkivi 1 D B B päiväkoti B kenttä D pelttari A Kuopuksenp.

AC A C B 5 4 Vanhustentalo As Oy VarissuonVuokko CD 7 B 3 A B 5A B kartio D A C As Oy Anni- As TVT Oy AnnikanAs C Varissuon asuintalot T Piin- C Piinokka kanvainio tanhua Ajo jäähalliin C lat B B D AB D A A C TVT KousanKorttelipuisto Varissuon B D 4 E TVT NauhaTurun hovi TVT PiinoD As Oy Kraatakirkko B T E 6 A puisto normaalikoulu ja B B anmetsä As Oy Kraatarinmaja As Oy PäivännouAs Oy Kousantornit 4 2 A rinkuja C lukio C sevanpolku A B D C 4 A 3 1 1 Turun kansainvälinen Varissuon li Varissuon toimistotalo/ A 3 B koulu/Nuorisotalo Kousankulma 4 2 2 C D 6 A 4 A B TVT Krööpilänraitti 31 B 5 As Oy Annikanaukio 3 D C 1 B 30 TYS A A A B B As Oy PäivänE As Oy Krööpilänpuisto 29 2 As Oy Kraata- As Oy Kraatari A Iltakajo C rinkulma Oy 2827 As Oy nousu A E B E C Korttelipuisto B avastin- 26 Tornikart 4 As Oy Turun Kraatarintorni F 2 25 D D B 8 mäki 24 H 6 TVT AamuC 23 Korttelipuisto As Oy E A As Oy kaste A I Karvatasku C 3 2 1 1 B A Papintornit B A As Oy Kraakunvarpu B F G B As Oy K J Varissuon 2 C F Havukunnakko A koulu D Koukkarinkadun 4 E C C D D

10 11 12

31

Piinokankj.

3

2

urp

2

23

ää

1

2

1

nka

tu

32

3

4

1

. np ivä si l e Me 8

30

6

4

k atas

Annikanpolku

6

Karv

Katteluksenk.

Päivännouseva

6

Tavastilank.

13

Annikanpolku

Piinokankj.

5

Kousankj.

20

9

tu

Kraatarinkatu

Krööpilänkatu

1

1

nka

Kousankatu 1

23

Kraatarinkuja

atu unk

Piinokankatu

Kraatarinkatu

9

Talpiankuja

Detmarinkj.

5

Kraatarinkuja

Su

Seikonk1.

1

1

Pelttarink.

Littoistentie

14

10

Jösse Sakon k.

8

13

4

Kouk karin

6

An

Päivänn

Pyynkatu

13

vastilank.

29

14

3

Rahkapäänk.

Piinokankatu

1

3

Valkiapäänk.

4

Ohrapäänk.

Katunpää

Paljaspää

Pel

RUUTUK A AVAKESKUSTASTA VARISSUOLLE

ENGELIN ASEMAKAAVASTA LÄHIÖMUODOSTUKSEEN Turun kaupunkirakenteen ytimen muo- rakenne oli hajanainen. Asemakaava-arkdostaa C.L. Engelin vuoden 1827 suurpa- kitehti Olavi Laisaari sai 1952 valmiiksi Tulon jälkeen laatima ruutukaava. Sen ym- run ensimmäisen yleiskaavan, jonka yksi pärille nousi teollistumisen ja kaupungis- perusajatus oli nostaa pientalovaltaisten tumisen myötä 1800-luvulta alkaen pien- asuntoalueiden asukasmääriä, jotta niihin talovyöhyke, toisaalta kaupungin silloisten saataisiin lisää palveluita. Tämä tarkoitti rajojen takaisina esikaupunkeina – mm. kerrostalorakentamisen ohjaamista vanMaarian Raunistula ja Kaarinan Nummen- hojen omakotialueiden liepeille vahvistamäki - toisaalta kaupungin entisille taka- maan näiden väestöpohjaa. Näin nousivat maille kaavoitettuina omakotialueina – Va- mm. Tampereentien kerrostalot Kastuun, saramäki, Itäharju jne.

Lehmus- ja Hautausmaantien kerrostalot Rakentaminen pysyi näissä raameissa Vasaramäkeen, Elinantien kerrostaloalue aina viime sotiin asti, jolloin esikaupunki- Nummenmäelle jne. alueet liitettiin Kaarinasta (1939) ja MaaTämä kehitys laantui vuosiksi, kun rariasta (1944) Turkuun. Sotien seuraukse- kentamisen painopiste siirtyi 1950-luvun na koko maassa vietiin läpi siirtoväen ja lopulla ruutukaava-alueelle. Tätä ruokkirintamamiesten asuttaminen. Turussa tä- vat asuntotuotannon verohuojennuslait; mä tarkoitti uusien omakotitaloalueiden väljimmillään niiden piiriin pääsivät selnousua ilman kokonaissuunnittelua sin- laisetkin kohteet, joiden huonealasta milne, missä oli luovutusvelvollisuuden alais- tei kolmannes oli vaikkapa liikehuoneistota tai kaupungin omistamaa maata: Taka- ja. Ruutukaava-alueen ja aivan keskeisimmän Turun puutalokorttelit saivat antaa kirves, Luolavuori, Kähäri jne.

Esikaupunkiasutuksen ja rintamamies- tilaa kerrostaloille. Vuosina 1960–64 jopa rakentamisen tuloksena Turun kaupunki- kaksi kolmasosaa Turun asuntotuotannos-

9

Ruutukaavakeskustasta Varissuolle

ta sijoittui ruutukaava-alueelle.

Keskustan asuntorakentaminen laantui 1960-luvun puolivälissä, kun viimeinen verohuojennuslaki päättyi, kun ruutukaava-alueen tonteista valtaosa oli jo saneerattu ja kun elementtirakentaminen valtasi alaa. Jatkossa asuntotuotanto ohjattiin Turussa aivan uusille urille, ennestään rakentamattomille maille, joilla teollisen elementtirakentamisen hyödyt pääsivät parhaiten oikeuksiinsa. Varsinainen lähiömuodostus alkoi.

Sotien jälkeistä asuntopulaa poistamaan luotiin 1940-luvulla valtion asuntotuotantotoimikunta Arava ja sen edulliset lainat.

Asuntojen rakentamista vauhditti merkittävästi se, että valtion asuntolainoituksen piiriin hyväksyttiin nyt myös ns. perustajaurakoinnin mukainen tuotanto. Perustajaurakoinnissa rakennusyritys – ”grynderi” – perustaa asunto-osakeyhtiön tulevien asunnonomistajien lukuun, hoitaa rakennusaikaisen hallinnon ja luovuttaa sen kohteen valmistuttua asuntojen ostajille. Asuntojen massatuotannossa tästä tuli vallitseva järjestelmä, ja elementtirakentaminen vankisti edelleen suurten rakennusyritysten asemaa.

Turussa elementtirakentamisen kärjessä kulki Rakennustoimisto Ruola Oy, joka pystytti 1959 Itäharjulle kaupungin ensimmäisen elementtitehtaan ja vielä samana vuonna valmistui sen tuotteista As Oy Kupittaankatu 45. Ensimmäinen suurempi elementtitekniikalla toteutettu kokonaisuus – Hippoksentie 31–33 – oli niin ikään Ruolan tuotantoa. Kyseessä oli jo selkeä aluerakentamiskohde, jollaisia sinänsä

Turussa oli toteutettu jo 1950-luvulta lähtien – mm. Betaniankadun alue Urheilupuiston eteläpäässä ja Patterinhaka – mutta tuolloin vielä aivan perinteisellä rakennustekniikalla. Aluerakentamisella tarkoitetaan sitä, että kaupunki varaa yhtenäiseltä alueelta rakennusyrityksen käyttöön verraten laajan kokonaisuuden tonttimaata useamman vuoden asuntotuotantoa varten.

Lähiörakentaminen tarjosi 1960-luvulla asuntotuotannon tärkeimmille kehityslinjoille – perustajaurakointi, aluerakentaminen ja elementtitekniikka – ihanteelliset puitteet. Turussa kaupunki kaavoitti lähiöja aluerakentamiskohteet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta maille, jotka joko jo olivat kaupungin omistuksessa tai olivat kaupungin hankittavissa. Merkittävimmät poikkeamat tehtiin Turun ev.lut. seurakuntien maiden kohdalla.

Alueellisesti maapohjan omistuslinjaus tarkoitti jälleen kerran kaupunkirakenteen hajoamista ilman suunnitelmallista kokonaisajatusta. Ensimmäinen kierros laajempia lähiökohteita - mm. Uittamo, Vienola ja Suikkila - varattiin eri rakennusyrityksille vuonna 1963; neljä vuotta myöhemmin toisessa aallossa mukaan tulivat mm.

Lauste, Laukkavuori, Nättinummi, Runosmäki, Hepokulta ja Jyrkkälä. Näille lähiöille oli tyypillistä, että kutakin rakensi yksi rakennusyritys ja rahoitti ensisijaisrahoittajana yksi pankki. Esimerkiksi Laustetta rakensi Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy ja rahoitti Turun Suomalainen Säästöpankki. Muita kohteita laajemmasta Runosmäestä tosin jaettiin kohteita sekä Urakoitsijat Oy:lle että Rakennus Oy:lle.

10

Ruutukaavakeskustasta Varissuolle

Rakentamisen hajauttaminen yhtä ai- kaavan 30.9.1974 ja sisäasiainministeriö kaa moniin lähiöihin aiheutti ongelmia vahvisti asemakaavan 24.2.1976. mm. palvelujen järjestämisessä; sekä julSeurakuntien ja Tason tekemässä sopikiset että kaupalliset palvelut saatiin usein muksessa Varissuon tontit varattiin asuntoviiveellä. Jatkossa nähtiin hyväksi suunni- ja kiinteistöyhtiöille, jotka Taso perustaitella kohde, jonne keskitetään useampien si yhdessä alueen rakentajien kanssa. Taso rakentajien ja rahoittajien voimavarat yh- puolestaan allekirjoitti 19.9.1975 kuuden tä aikaa ja luodaan nopeasti riittävä väes- rakennusyhtiön - A. Puolimatka Oy, Ratöpohja toimivalle kokonaisuudelle. Näin kennus Oy ja Rakennustoimisto Ruola Oy syntyi pääosin Turun ev.lut. seurakuntien - myöhemmin yhdessä Rakennus-Ruola Oy maille kaavoitettu Turun suurin lähiö Va- - Urakoitsijat Oy, Kivikartio Oy ja Rakenrissuo. Sen rakennuttajana toimi 1941 pe- nustoimisto R. Järvinen Oy – sopimuksen rustettu yleishyödyllinen rakennuttajayhty- rakentamisen toteutuksesta. Asuinrakenmä Turun Asuntotuotanto Oy (Taso – vuo- nuksista Taso teki rakentajien kanssa kodesta 1988 Sato-Taso). konaisvastuurakentamisen mukaisen urakTurun ev.lut. seurakunnat alueen joi- kasopimuksen, johon sisältyi myös rahoidenkin tilojen omistajana pani Varissuon tus- ja myyntivastuu. Tason toteutettaviksi kaavoituksen vireille jo 1960-luvun alussa. jäivät huoltoverkosto, kunnallistekniikkaa, Kaupunki kuitenkin edellytti, että ennen pääosa palvelutarjonnasta, korttelipuistot toimeen tarttumista kaupungin ja seura- ja tonttialueiden istutukset. kuntien pitäisi omistaa pääosa kaavoitettavasta alueesta. Myös kaupungin saatua omistukseensa alueita Varissuolta, käytiin OLYMPIAKYLÄN HUOLLOSTA AKSELI seurakuntien ja kaupungin väliset neuvot- KIINTEISTÖPALVELUIHIN telut laajasta maanvaihto- ja asemakaavoi- Alue- ja elementtirakentaminen tarkoitti tussopimuksesta, joka allekirjoitettiin mar- sarjatuotannon soveltamista asuntotuotanraskuussa 1971. Varissuon kaava-alueek- toon. Tästä oli luonteva polku viedä sasi tuli noin 135 hehtaaria. Seurakuntien ma periaate myös asunto-osakeyhtiöiden omistamaa tonttimaata tästä oli 75 hehtaa- isännöintiin, talonmiestehtäviin ja muiria; puistot, katumaa ja pääosa yleisten ra- hin kiinteistöpalveluihin, hoitaa nekin kokennusten tonteista siirtyivät kaupungille. ko lähiön osalta ”sarjatuotantona” yhteisen Seurakunnat ja Taso julistivat Varissuon aluehuollon puitteissa. suunnittelusta asemakaavakilpailun. Sen Elementti- ja lähiörakentamisen yleisvoitti arkkitehti Raimo Savolaisen ehdo- tyessä alueellisen huoltoyhtiön idea ei situs, jonka pohjalta arkkitehtitoimisto An- nänsä ollut aivan uusi, mutta sen käyttökelja ja Raimo Savolainen aloitti Varissuon poisuus ja hyödyt pääsivät täysin oikeukosayleiskaavan laadinnan. Turun kaupun- siinsa vasta laajoissa aluerakentamiskohginvaltuusto hyväksyi Varissuon osayleis- teissa. Suomen ensimmäinen alueellinen

11

Ruutukaavakeskustasta Varissuolle

mutta vuonna 1951 asukkaat saivat tiedotteen huoltomiesjärjestelmään siirtymisestä: ”Olympiakylän arv. asukkaille ilmoitetaan, että taloyhtiöittemme johtokuntien äskettäin tekemän päätöksen nojalla on nyttemmin katsottu aiheelliseksi luopua Olympiakylässä tähänastisesta, oloissamme epätarkoituksenmukaiseksi osoittautuneesta talonmiesjärjestelmästä ja vastaavissa töissä siirtyä keskitettyyn huoltomiesjärjestelmään.”

huoltoyhtiö oli Olympiakylän Huolto Oy, joka perustettiin, kun Helsingin Käpylään alettiin rakentaa asuntoja olympiaurheilijoille tammikuussa 1939. Maailmansodan myötä kisat peruuntuivat, mutta sotien mentyä Olympiakylä rakennettiin ja otettiin asumiskäyttöön. Huoltoyhtiön käytännön toiminta alkoi 1940-luvun puolimaissa ja ensimmäisenä Suomessa se rakensi myös oman kaukolämpökeskuksen. Talonmiehet palkattiin Olympiakyläänkin aluksi vanhaan tapaan kullekin taloyhtiölle omansa,

Kuva: Martti Pietikäinen

Varissuon rakentamisen mainostaulu Littoistentien varressa.

Vasemmalla alhaalla projektin rakennusyhtiöt. Eri värein on osoitettu asumisen, liiketilojen, julkisten palvelujen, paikoituksen ja puistojen korttelialueet.

Matala rakennus taulun takana on vesijohtoverkon paineenkorotusasema, joka ”korvaa” Itä-Turusta puuttuvan vesitornin ja jonka ylläpito on Varissuolla asetettu aluehuoltoyhtiön harteille.

12

Ruutukaavakeskustasta Varissuolle

Miltei samanaikaisesti tämän ilmoituk- den ja taloyhtiöiden lukuun. Tyypillinen sen kanssa oltiin aluehuoltoyhtiön perus- tämän vaiheen lähiö oli Lauste, jonka aluetamispuuhissa myös Turussa. Betanianka- huolto sittemmin tuli osaksi Akseli Kiindun alueelle Urheilupuiston eteläpäässä ni- teistöpalvelut Oy:tä. Laustetta rakentanut mittäin perustettiin asuntojen uudistuotan- Rakennustoimisto A. Puolimatka perusti non myötä Martinhuolto Oy 1952, jonka alueen ensimmäisessä rakennusvaiheessa toiminta perustui alueelliseen lämmönja- Lausteen alueen Huolto Oy:n 1969, ja kun koon sekä yhteisiin huoltomiehiin, siivoo- lähiötä myöhemmin laajennettiin toisella jiin ja aluepesulaan. Isännöinti sujui vielä rakennusvaiheella, sen huoltoyhtiöksi 1975 perinteisesti, osin asukkaidenkin hoitama- Lausteen Lämpö Oy:n. Nämä yhdistettiin na. Martinhuolto Oy näyttäisi näin olevan 1999 Lausteen Huolto Oy:ksi, jonka osakeerityistapauksena syntyneen Olympiaky- enemmistön Varissuon Huolto hankki län Huolto Oy:n jälkeen maan vanhin alue- vuonna 2001. Syksyllä 2005 tytäryhtiö Laushuoltoyhtiö. Pääkaupunkiseudun järjestyk- teen Huolto fuusioitiin nimensä Akselin sessä seuraavat aluehuoltoyhtiöt Roihuvuo- Kiinteistöpalvelut Oy:ksi muuttaneeseen ren Lämpö Oy (1955) ja Tapiolan Lämpö emoyhtiöön.

Oy (1956) ovat joka tapauksessa selvästi nuorempia. Turun seuraavan aluerakentamiskohteen Patterinhaan ensivaiheessa VARISSUO JA LAUSTE perustettu Patterin Lämpö (1954) oli sekin Lähiörakentaminen tuotti uusia asuntovielä pelkkä lämpöyhtiö; talonmiehet, sii- ja pikatahtiin. Varsinkin Varissuon kaltaivoojat ja pesutuvat olivat taloyhtiökohtaisia. sen usean rakentajan lähiön nousu tyhjästä Enemmälti aluehuoltoyhtiöitä alkoi ko- yli kymmenentuhannen asukkaan lähiöksi ko maassa syntyä 1960-luvulla lähiömuo- oli nopea. Vuonna 1969 aloitetun Lausteen dostuksen vanavedessä. Turussa tyypillisiä asukasluku nousi kymmenessä vuodessa tämän vaiheen tuotoksia olivat 1960-luvun lähelle viittätuhatta ja saavutti huippunpuolimaissa perustetut Vienolan Lämpö sa yli 5300 vuonna 1981. Varissuolla mitOy, Suikkilan Lämpö Oy ja Ispoisten huol- tasuhteet olivat toiset: kymmenessä vuotoyhtiöt, nykyinen Sompa-Ropo Oy. dessa väkiluku nousi lähelle kuuttatuhatta ja ”lakipisteensä” - yli 11600 - väestömääVarissuon rakentamisen käynnistyttyä perustettiin rakennuttajayhtiö Tason joh- rä saavutti 1986. dolla 1976 Varissuon Huolto Oy, sittemmin Lähiörakentamisen huippukaudella TuAkseli Kiinteistöpalvelut Oy. Kun lähiöra- run asuntotuotanto oli hyvin kerrostalovalkentaminen tätä ennen oli Turussa toteu- taista. Rivi- ja omakotitalojen osuus tuotetettu pääosin rakennusyritys/lähiö-periaat- tuista asunnoista oli Turussa 1970-luvun teella, oli kukin grynderi vastannut pait- alkupuolella vain vajaat 5 % mutta nousi si asunto-osakeyhtiöiden myös aluehuol- vuosikymmenen jälkipuoliskolla sentään toyhtiön perustamisesta tulevien asukkai- jo yli 15 %:iin. Lausteella tämä tarkoitti sitä,

13

Ruutukaavakeskustasta Varissuolle

että koko lähiöön ehti nousta vain muutaMuutos olisi vieläkin jyrkempi, elmia rivitaloyhtiöitä 1970-luvun lopulta läh- lei Varisuolle samoin kuin Lausteelle olitien. Varissuon rakentaminen oli tuolloin si 1990-luvulta lähtien asettunut runsaasti vasta alullaan, joten siellä rivi- ja pientaloja maahanmuuttajaväestöä lapsineen. oli ohjelmassa alusta alkaen enemmän. NyVarissuolla syntyperältään tai äidinkyisestä asuntokannasta pientalojen osuus kieleltään ulkomaalaisten osuus kasvoi on Varissuolla 16,3 % mutta Lausteella vain 1990-luvun mittaan kahdesta prosentista 5,3 %. Vuokrataloyhtiöissä Varissuon asun- noin 16 %:iin; vuosituhannen vaihtuessa noista on 38 % ja Lausteen 30 %. tätä korkeampi ulkomaalaisten osuus SuoVerraten pian väkiluvun huippuluke- messa oli vain Lausteella (21 %) ja Lahden mien jälkeen niin Lausteen kuin Varis- Kivikossa. Jatkossa ulkomaalaistumistahti suonkin asukasmäärä kääntyi laskuun ja on entisestään kiihtynyt: vuoden 2015 alasumisväljyys nousuun. Kun uusiin arava- kaessa Varissuolla asui jo 3750 (42 %) äirahoitteisiin lähiöihin muutti valtaosin lap- dinkieleltään ulkomaalaista ja Lausteella siperheitä, meni yleensä runsaat kymme- vastaavasti 1068 (33 %). nen vuotta siihen, että lapset alkoivat kasvaa ulos lapsuudenkodeistaan ja alueen väkiluku aleta: Lausteella päädyttiin 1990-luvun puolivälissä jo alle neljäntuhannen ja Varisuolla alle kymmenentuhannen. Vuoden 2015 alkaessa Varissuon asukasluku oli 8861 ja Lausteen 3249 eli Akseli Kiinteistöpalvelujen ydintoimialueella asuu edelleen väestöä kohtuullisen kokoisen suomalaiskaupungin verran, yli 12 000 henkeä.

Taantuva väestökehitys tarkoitti samalla ikärakenteen muutosta. Ennen kaikkea lasten osuus väheni ja seniori-ikäisten korostui kuten varissuolaisten ikäjakaumatiedot vuosilta 1985 ja 2012 osoittavat: 2012

Ikäryhmä

1985

0 – 15-vuotiaat

3631 (30,9 %)

1541 (17,8 %)

16 – 64-vuotiaat

7546 (64,3 %)

5641 (65,0 %)

yli 65-vuotiaat

565 ( 4,8 %)

1493 (17,2 %)

yhteensä

11 742 (100,0 %) 8675 (100,0 %)

14

VARISSUON HUOLLOSTA AKSELI KIINTEISTÖPALVELUIHIN

VARISSUON HUOLTO OY:N TOIMINTA KÄYNNISTYY Varissuon rakentaminen alkoi syksyllä 1975, ja ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle 15.4.1976. Varissuo-sopimukseen sisältynyt aluehuoltoyhtiön käynnistäminen kulki kuitenkin hieman jälkijunassa suhteessa rakentamiseen. Varissuon Huolto Oy:n perustamista tarkoittavan yhtiösopimuksen allekirjoittivat 15.1.1976 Taso sekä yksityishenkilöinä Tason toimitusjohtaja insinööri Heikki Vuori ja hallituksen jäsen varatuomari Eino Vähätalo. Yhtiön tarkoitukseksi määriteltiin lähiön lämpöja huoltorakennusten, lämpökanaalien ja niihin kuuluvien laitteiden omistaminen sekä huolehtiminen järjestelmään liitettyjen rakennusten lämmityksestä, rakennusten, pysäköintialueiden ja korttelipuistojen hoidosta sekä muista aluehuoltotehtävistä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti Varissuon Huollon yhtiöjärjestyksen 12.8.1976, ja yhtiökokous valitsi sille hallituksen 24.8.1976. Puheenjohtajaksi tuli seurakuntien hallintojohtaja varatuomari Urpo Rastimo, muiksi jäseniksi Tason toi-

15

mitusjohtaja insinööri Heikki Vuori, varatuomari Tauno Maijala, isännöitsijä Ahti Penttilä, rakennusmestari Reijo Virtanen ja varatuomari Eino Vähätalo. Hallitukseen jäsenet edustivat taustaltaan paitsi seurakuntia ja Tasoa myös alueen kaavoittajaa Turun kaupunkia, jonka intresseihin kuului myös vuokra-asuntotuotanto uudessa lähiössä.

Hallitus kokoontui vielä samana päivänä ja valitsi Heikki Vuoren sekä yhtiön toimitusjohtajaksi että hallituksen varapuheenjohtajaksi. Hallitus merkitsi edelleen tiedoksi, että Varissuolla jo aloitetun rakentamisen myötä Taso oli joutunut käynnistämään alueen lämmitys- ja huoltopalvelut perustettavan Varissuon Huolto Oy:n lukuun. Yhtiön ensimmäisenä työntekijänä oli 16.2.1976 aloittanut huoltomies Veikko Nieminen, isännöitsijäksi oli kesäkuun alusta lukien palkattu Seppo Sunila ja toimistoapulaiseksi heinäkuussa Sirkka-Liisa Viitanen. Etenkin näissä alkuvaiheissa asioiden käytännön hoidon kannalta kes-

Varissuon Huollosta Akseli Kiinteistöpalveluihin

keisessä asemassa oli Tason projekti-insinööri Martti Pietikäinen.

Jatkossa laadittiin selvitys niistä huoltoyhtiölle kuuluvista menoista, jotka Taso oli ”pakkotilanteessa” maksanut. Näistä kuluista muodostui Varissuon Huolto Oy:lle ajalta 18.11.1975 – 5.10.1976 lähes 300 000 mk:n tilivelka, joka koostui pääosin lämmitys-, palkka- ja huoltomenoista. Yhtiön ensimmäinen tilikausi muodostui käytännön syistä tavanomaista pidemmäksi tilien avaamisesta 15.1.1976 seuraavan vuo-

den kesäkuun loppuun. Tämän puolentoista vuoden aikana Varissuolle nousi jo 33 kerros- ja 4 rivitaloa, joihin tuli miltei tuhat asuntoa ja 2510 asukasta.

Rakentamisen alkuvaiheissa huoltoyhtiö keskittyi hoitamaan jokapäiväisiä isännöintiin ja kiinteistönhoitoon liittyviä perusasioita. Lämmön lähteeksi hankittiin 8 megawatin (MW) siirrettävä lämpökeskus.

Lämmityskulut perittiin sekä valmiilta että rakenteilla olleilta taloyhtiöiltä ensin laskennallisin perustein ja vuoden 1977 alusta

Kuva: Riikka Kyläheiko

Varissuon Huolto Oy:n perustamista tarkoittavan yhtiösopimuksen alku ja loppu. Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti sopimukseen sisältyneen yhtiöjärjestyksen 12.8.1976.

Sopimuksessa Eino Vähätalolle merkityt osakkeet siirtyivät Turun ev.-lut. seurakunnille.

16

Varissuon Huollosta Akseli Kiinteistöpalveluihin

lukien mitatun kulutuksen mukaan. Huolto- ja isännöintipalvelujen katteeksi huoltoyhtiö peri taloyhtiöiltä niiden asuntoneliöiden mukaan jyvitettyä hoitomaksua.

Kerrostaloyhtiöltä perittiin täyttä maksua; rivitaloyhtiöille ja kirjanpitonsa ulkopuolisilla hoitaneille kiinteistöyhtiöille hoitomaksu oli alempi.

Toimistotilat huoltoyhtiö vuokrasi As Oy Valpurinkartanolta (Nisse Kavon katu 6) sekä pesulatilat As Oy Havukunnaikolta (Hintsa Knaapin katu 4) ja As Oy Papin-

lammelta (Nisse Kavon katu 2). Tilapäisen liikerakennuksen Nisse Kavon kadun paikoitusalueelta Varissuon Huolto vuokrasi Rakennus-Ruola Oy:ltä ja antoi sen vuokralle edelleen Wihuri Oy Aarniolle. Ensimmäisenä kauppiaana aloitti Lasse Helminen.

Kiinteistöhuollon osalta Varissuon Huolto hoiti taloyhtiöiden piha- ja lumityöt, hiekoituksen, vesikalusteiden huollon sekä kiinteistöjen lamppujen ym. vaihdon. Kunnossapitotöitä varten huoltoyhtiö hankki monitoimitraktorin, jonka va-

Kuva: Martti Pietikäinen.

As Oy Valpurinkartanon (Nisse Kavon katu 6) rakentamisaikainen mainostaulu: Rakentaja Kivikartio Oy; ensisijaisrahoittajat Turun Seudun Osuuspankki (talot 1 ja 3) ja Suomen Yhdyspankki (talot 2 ja 4). Oikealla pitkin Nisse Kavon kadun jalkakäytävälinjaa vedettyä lämpöputkistoa tarkastuskaivoineen, joita Varissuon n. 9 km:n lämpöverkkoon rakennettiin kaikkiaan 103.

17

Varissuon Huollosta Akseli Kiinteistöpalveluihin

rusteisiin kuuluivat hiekoitin, lumikauha, puskulevy ja harja. Kiinteistönhuoltotöiden tehostamiseksi hankittiin Wallac-WAM 5200-ohjaus- ja valvontajärjestelmä. Yö-, lauantai- ja pyhäpäivien päivystys ulkoistettiin Turun Vartiointikeskus Oy:lle. Jätehuollon hoiti keskitetysti Säkkiväline Oy pikakontti-menetelmällä. Huoltomiehiä palkattiin heti ensimmäisen toimintavuoden kuluessa neljä ja porrassiivoojia kymmenen.

seen palkattiin kesäkuussa 1978 isännöintitoimiston esimiehen nimikkeellä ekonomi Georg Sarvamaa vastuualueenaan yhtiön talouden, hallinnon ja palveluiden kehittäminen, suhdetoiminta sekä hallituksen sihteerin tehtävät.

Varissuon rakentaminen eteni siinä määrin nopeasti, etteivät toimiston esimies ja yksi alueisännöitsijä voineet pitkään vastata huoltoyhtiön hallinnoinnista. Maaliskuussa 1980 aloitti toisena alueisännöitsijänä Voitto Jokinen ja syksyllä 1981 kolmantena Esko Sädevirta. Seuraavan vuoden keväällä Sädevirran vastuulle siirrettiin myös huoltomiesverkoston johtaminen, ja osin tästä syystä neljännen alueisännöitsijän – Jari Akkola - palkkaaminen tuli ajankohtaiseksi syksyllä 1982. Tekniseksi isännöitsijäksi vastaamaan huoltoyhtiön rakennusasioista palkattiin rakennusmestari Hannu Vainio 1980.

Sarvamaa erosi toimestaan kesällä 1983.

Tilalle valittiin toiminnanjohtaja-nimikkeellä Raimo Anttila, joka viipyi huoltoyhtiön palveluksessa kolmisen vuotta. Rakennusneuvos Vuori pysyi lopulta yhtiön johdossa siksi kunnes se oli luovutettu taloyhtiöiden hallintaan vuoden 1985 lopulla. Uusi kokenut toimitusjohtaja löytyi läheltä. Valtiotieteen maisteri Mauri Kivilaakso siirtyi 1.9.1986 naapurilähiön Lausteen huoltoyhtiön toimitusjohtajan paikalta vastaavaan tehtävään Varissuolle, tuolloin jo asuntoyhtiöiden haltuun siirtyneeseen yhtiöön.

RAKENNUSVAIHEEN HALLINTO JA TOIMIHENKILÖT Yhtiöjärjestyksen mukaan Varissuon Huollon hallitus koostui puheenjohtajasta ja viidestä muusta jäsenestä henkilökohtaisine varajäsenineen. Ensimmäiset kymmenen vuotta kesästä 1976 joulukuulle 1985, jolloin Varissuo oli vielä ns. rakentamisvaiheessa, hallituksen kokoonpano säilyi miltei samana: Urpo Rastimo (pj), Heikki Vuori (vpj), Tauno Maijala, Ahti Penttilä, Reijo Virtanen ja Eino Vähätalo. Ainoa muutos oli varatuomari Iiro Saaren valinta Vähätalon tilalle 1982.

Tason toimitusjohtajana Varissuon rakentamista ja aluehuoltoa käynnistänyt insinööri Heikki Vuori ryhtyi oman toimensa ohessa myös Varissuon Huollon toimitusjohtajaksi. Ripeän rakentamistahdin myötä huoltoyhtiön tehtävät lisääntyivät jo parissa vuodessa siihen mittaan, että Vuori nosti helmikuussa 1978 yhtiön hallituksessa keskusteluun päätoimisen toimitusjohtajan palkkaamisen. Tätä ei kuitenkaan pidetty aiheellisena. Sen sijaan yhtiön palveluk-

18

Varissuon Huollosta Akseli Kiinteistöpalveluihin

Kuva: Studio Liisa Siltanen.

Kuvaaja ei tiedossa.

URPO RASTIMO hallituksen puheenjohtaja 1976 – 1995

HEIKKI VUORI toimitusjohtaja 1976 – 1985

TALOYHTIÖIDEN NEUVOTTELUKUNTA Kun Varissuon väkiluku 1980-luvun alkuvuosina nousi jo yli kymmenen tuhannen ja kun lähiö alkoi saada lopullista hahmoaan, virisi asukkaiden keskuudessa vaatimuksia päästä itse vaikuttamaan asioiden hoitoon. Kun samaan aikaan Varissuolla alkoi esiintyä nopeasti kasvaneille lähiöille tyypillisiä ongelmia – palvelujen tulo jälkijunassa, asukkaiden kokema vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys, järjestyshäiriöt jne.

- ja kun näitä käsiteltiin myös tiedotusvälineissä, joutui huoltoyhtiökin silmätikuksi.

Viiden taloyhtiön hallituksen puheenjohtajat esittivät syksyllä 1982 huoltoyh-

tiön hallitukselle informaatiotilaisuutta, johon kutsuttaisiin kaikki Varissuon taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja jossa käytäisiin läpi ilmassa leijuneet epäselvyydet ja tyytymättömyyden aiheet. Huoltoyhtiön hallitus suhtautui ajatukseen myönteisesti, mutta samalla kävi ilmi myös asukkaiden halu saada 1-2 edustajaa huoltoyhtiön rakennusaikaiseen hallitukseen. Tähän hallitus suhtautui huoltoyhtiön osakeyhtiömuodon johdosta varauksellisesti, mutta piti tiedonkulun parantamista asukkaiden suuntaan oleellisen tärkeänä.

Varissuon Huollon ehdotuksesta ja talo-

19

Varissuon Huollosta Akseli Kiinteistöpalveluihin

yhtiöiden edustajien kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta muodostettiin 12-jäseninen neuvottelukunta. Omien kiinteistöjensä kautta Turun kaupunki ja Turun ev. lut. seurakunnat saivat neuvottelukuntaan yhden edustajan. Loput jäsenet valitsivat taloyhtiöt, joista muodostettiin kymmenen ryhmää. Kunkin ryhmän sisällä valittiin taloyhtiöittäin kaksi edustajaa kokoukseen, jossa päätettiin ryhmän edustajasta.

Neuvottelukunnan tehtäviksi määriteltiin lausunnon antaminen Varissuon Huollon talousarvioehdotuksesta lämpöja huoltomaksuineen, lausunnot muista huoltoyhtiön hallituksen neuvottelukunnalle esittämistä asioista sekä ehdotusten tekeminen Varissuota koskevista yhteisistä asioista. Huoltoyhtiön hallituksen ja neuvottelukunnan ensimmäinen yhteinen kokous pidettiin 15.6.1983. Samalla neuvottelukunta myös järjestäytyi valiten puheenjohtajakseen Tapio Anttilan ja sihteerikseen Salme Hentulan. Jatkossa neuvottelukunnan ja huoltoyhtiön hallituksen yhteiskokouksia järjestettiin säännöllisesti pari-kolme kertaa vuodessa, ja niissä käsiteltiin paitsi talousarvio- ja maksukysymyksiä myös huoltomiestoimintoja, kaapelitelevisiolähetyksiä jne.

Yhteistyökokouksissa nousi uudelleen esille myös neuvottelukunnan edustajan läsnäolo-oikeus huoltoyhtiön hallituksen kokouksissa. Tästä päästiin yhteisymmärrykseen, ja kesästä 1984 alkaen kutsuttiin taloyhtiöiden edustaja hallituksen kokouksiin eräänlaisena kuunteluoppilaana ilman äänivaltaa. Hallituksen ”ottopojaksi” neuvottelukunta valitsi puheenjohtajansa val-

20

tiotieteen maisteri Tapio Anttilan. Hän osallistui kokouksiin aktiivisesti aina siihen asti kunnes huoltoyhtiö luovutettiin vuoden 1985 lopulla taloyhtiöiden hallintaan, ja koko järjestely kävi tarpeettomaksi. Tuolloin Anttila valittiin uusitun hallituksen varapuheenjohtajaksi.

VARISSUON HUOLTO TALOYHTIÖIDEN OMISTUKSEEN Samaan tapaan kun perustajaurakoinnissa asunto-osakeyhtiön hallinto oli rakentamisvaiheessa ”grynderin” järjestämä ja siirrettiin sen jälkeen asuntojen omistajille, myös alueen huoltoyhtiö, joka Varissuolla oli rakennusvaiheessa rakennuttajan, kaupungin ja maanomistajan hallitsema, siirrettiin alueen tultua pääosin rakennetuksi varissuolaisten taloyhtiöiden ja muiden kiinteistönomistajien hallintaan ja omistukseen.

Varissuon Huolto Oy:n hallitus asetti vuonna 1984 siirtoa valmistelemaan kaksi jaostoa, joista toinen työsti hallinnon siirtoa ja toinen organisaation toimintaan liittyviä erityiskysymyksiä. Siirron toteutus edellytti mm. yhtiöjärjestyksen muuttamista ja uuden hallituksen valintaa sen mukaisesti. Yhtiöjärjestys uusittiin ennen kaikkea vastaamaan laajentunutta osakasjoukkoa. Voimassa olleen yhtiöjärjestyksen mukainen osakepääoma 100 000 mk jakautui viiteensataan nimellisarvoltaan 200 mk:n osakkeeseen, joista Tasolla oli 275, seurakunnilla 200 ja Heikki Vuorella 25. Nyt osakepääoma korotettiin 450 000 mk:aan jakautuen 45 000:een 10 mk:n osakkeeseen.

Varissuon Huollosta Akseli Kiinteistöpalveluihin

Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttyä uuden yhtiöjärjestyksen toteutettiin osakkeiden siirto 15.11.1985. Yhtiön osakkaiksi tuli 108 varissuolaista taloyhtiötä tai muuta kiinteistöä, joiden osakemäärät jyvitettiin suhteessa kunkin hallitseman tontin rakennusoikeuteen. Uusi 7-jäseninen hallitus valittiin äänestyspäätöksellä ylimääräisessä yhtiökokouksessa 19.12.1985, jossa edustettuina olivat kaikki osakkaat. Uusitun yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen tuli jatkossa valita puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja keskuudestaan.

Puheenjohtajana jatkoi seurakuntien hallintojohtaja Urpo Rastimo, mutta muista rakennusaikaisen hallituksen jäsenistä ei uusittuun kokoonpanoon tullut ketään.

Varapuheenjohtajaksi kylläkin valittiin jo rakennusaikaisessa hallituksen kokouksissa taloyhtiöiden edustajana istunut valtiotieteen maisteri Tapio Anttila; muut jäsenet olivat kaupunginlakimies Juhani Lehtonen, valtiotieteen maisteri Matti Pesola, Turun Ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtaja Mikko Sedig, laboraattori Timo Vihersaari ja kunnossapitopäällikkö Veikko Virtanen. Hallitukseen saivat siis edelleen edustajansa myös merkittävät kiinteistönomistajat – kaupunki, seurakunnat ja ylioppilaskyläsäätiö – mutta muut jäsenet edustivat jatkossa varissuolaisia ja heidän taloyhtiöitään.

non uusiutumista miltei kokonaisuudessaan, liittyi ylimenokauteen myös vahvaa jatkuvuutta. Tätä merkitsi ennen kaikkea Urpo Rastimon pysyminen hallituksen puheenjohtajana. Samoin jatkui kaupunginlakimiehen jäsenyys ”viran puolesta”, vaikka henkilö vaihtui Iiro Saaresta Juhani Lehtoseen.

Jatkossakin Varissuon huoltoyhtiön johdolle on ollut ominaista keskeisten henkilöiden pitkät palvelusuhteet. Toimitusjohtaja on koko 40-vuotiskauden aikana vaihtunut vain kerran. Ensin Heikki Vuori johti yhtiötä kymmenen vuotta, ja sen jälkeen toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso on palvellut yhtiötä jo kolmekymmentä vuotta.

Urpo Rastimo johti hallitusta kaikkiaan kaksi vuosikymmentä. Vuoden 1996 alusta lukien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Mikko Sedig, joka oli hallituksen jäsenenä vaikuttanut jo vuodesta 1985 lähtien. Kiinteistöneuvos Sedigin hallituskausi kesti kaikkiaan kolme vuosikymmentä, puheenjohtajuuskin pari vuosikymmentä. Hänen seuraajakseen valittiin vuoden 2015 syksyllä ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtajanakin Sedigiä seurannut Kalervo Haverinen. Matti Pesola istui hallituksessa kaksikymmentä vuotta (1985–2006), joista kymmenen viimeistä vuotta varapuheenjohtajana. Samaan on yltänyt Hannu Seppinen (1996–), hänkin kymmenen vuotta myös varapuheenjohtajana. Muita pitkän hallitustaipaleen tehneitä ovat olleet Esko Heinonen (1994–), Juha Samsten (2005–), Olavi Hietanen (1996–2010), Juha Vesa (1998–2009) ja Juhani Lehtonen (1985–95).

HALLINNON JATKUVUUS Siitä huolimatta, että Varissuon Huollon siirtyminen taloyhtiöiden hallintaan tarkoitti mm. yhtiön hallituksen kokoonpa-

21

Varissuon Huollosta Akseli Kiinteistöpalveluihin

VARISSUON HUOLTO – LAUSTEEN HUOLTO - AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT – TURUN ISÄNNÖINTIKESKUS Lähiön rakennusvaiheessa alueellisen huoltoyhtiön toimia raamitti ainakin osin jonkinasteinen väliaikaisuus. Taloyhtiöiden ja kiinteistönomistajien tulo huoltoyhtiön omistajiksi ja lähiön saavutettua lopullisen hahmonsa oli vähin erin muodostettavissa selkeä käsitys siitä rakenteellisesta kokonaisuudesta, jonka puitteissa huoltoyhtiön oli suunniteltava toimintojaan. Toimintatapojen kehittäminen johti ajan oloon myös kokonaan uusiin ratkaisuihin, kun alalle ilmaantui palvelujaan tarjoavia kilpailijoita. Suuret valtakunnalliset kiinteistönhoitoyhtiöt ja rakennusyritykset alkoivat eritoten pääkaupunkiseudulla tehdä myös ostotarjouksia aluehuoltoyhtiöiden osakkeista. Yhtenä mahdollisuutena haasteiden keskellä aluehuoltoyhtiöissä nähtiin toimintojen kehittäminen lisäämällä keskinäistä yhteistyötä. Varissuon Huollolle luonteva yhteistyökumppani oli naapurilähiön Lausteen Huolto Oy, joka pienempänä kaipasi ”vertaistukea” kipeämmin kuin Varissuon huoltoyhtiö.

Yhteistyösuuntana Lauste oli Varissuon Huolto Oy:lle monella tapaa luonteva. Maantieteellisen läheisyyden lisäksi asioiden toteutusta oli omiaan helpottamaan se, että yhtiön johdolla oli vahvat yhteydet Lausteen suuntaan ja hyvä alueen tuntemus. Lausteella asunut toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso oli aiemmin toiminut Lausteen Huollon toimitusjohtajana, ja puheenjohtaja Mikko Sedig oli hänkin entinen laustelainen.

22

Lausteen Huolto Oy:n puolella yhteistyömahdollisuuksia korosti ja niissä aloitteellinen oli ennen muuta yhtiön hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Reino Lehtonen. Ensimmäistä kertaa Lausteen ja Varissuon huoltoyhtiöiden yhteistyö nousi virallisesti esille 17.10.2000 tapaamisessa, jossa Lausteelta olivat mukana puheenjohtaja Reino Lehtonen ja toimitusjohtaja Taisto Lähteenmäki sekä Varissuolta puheenjohtaja Mikko Sedig ja toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso. Toimitusjohtajat saivat tehtäväkseen laatia asiasta muistion, jonka pohjalta kummassakin yhtiössä voitaisiin tehdä jatkoa koskevia päätöksiä.

Perusteellisen valmistelun pohjalta, jossa ulkopuolisena selvitysmiehenä oli mukana KTM Matti Santalahti, molemmat yhtiöt olivat keväällä 2001 valmiit solmimaan aiesopimuksen järjestelyistä, joiden myötä Varissuon Huollosta tulisi vuoden 2002 alkaessa Lausteen Huolto Oy:n enemmistöosakas. Sopimuksella taattiin Lausteen palvelutoimiston ja palvelutuotannon jatkuvuus sekä henkilökunnan asema ja palvelujen hintataso siirtymäkauden ajaksi.

Aiesopimukseen sisällytettiin myös mahdollisuus yhtiöiden yhdistämiseen mutta aikaisintaan neljän vuoden kuluttua.

Lausteen Huolto Oy:n ylimääräinen yhtiökokous 1.10.2001 hyväksyi yksimielisesti suunnatun osakeannin, ja kokouksessa Varissuon Huoltoa edustanut toimitusjohtaja Kivilaakso merkitsi saamansa valtuutuksen mukaisesti 5017 (50,1 %) Lausteen Huolto Oy:n osaketta runsaan puolentoista miljoonan markan yhteishintaan. Samassa kokouksessa Kivilaakso valittiin Laus-

Varissuon Huollosta Akseli Kiinteistöpalveluihin Kuva: Studio Brahe

Kuva: Studio Brahe

MIKKO SEDIG hallituksen puheenjohtaja 1996 – 2015

MAURI KIVILAAKSO toimitusjohtaja 1986 –

teen Huollon hallituksen jäseneksi. Kaupan myötä muodostui konserni emoyhtiönä Varissuon Huolto ja tytäryhtiönä Lausteen Huolto. Aiesopimuksen mukaisesti Lausteen Huolto jatkoi kiinteistönhoito- ja isännöintipalvelujen toimittamista asiakaskiinteistöilleen entiseen tapaan. Palvelujen tuotannossa ryhdyttiin kuitenkin välittömästi hyödyntämään yhteistyötä esim. atk-järjestelmien ja rakennusautomaation osalta. Kivilaakson lisäksi tytäryhtiön hallitukseen valittiin jatkossa myös Varissuon Huollon puheenjohtaja Mikko Sedig ja varapuheenjohtaja Matti Pesola.

Vuosina 2004–05 naapurilähiöiden yhteistyö saatettiin aiesopimuksen mukaiseen toiseen vaiheeseen eli yhtiöiden yhdistämiseen. Tämä tarkoitti useampia yhtiöjärjestelyjä, joissa asiantuntijoina konsultoivat varatuomari Matti Manner (Brander & Manner Oy) ja KHT Kauko Lehtonen. Valmistelevana toimena suoritettiin Varissuo Huolto Oy:n diffuusio eli jakaminen kahtia. Muodostettiin Akseli Kiinteistöpalvelut Oy, jonka kontolle siirtyi Varissuon huoltoyhtiön enimmät toiminnat sekä Varissuon Lämpö Oy huolehtimaan Varissuon lämmöntuotannosta, autopaikkojen hoidosta

23

Varissuon Huollosta Akseli Kiinteistöpalveluihin

ja suuryhteisantenniverkosta. Uudet yhtiöt aloittivat toimintansa vuoden 2005 alussa samalla, kun Varissuon Huolto Oy lopetti toimintansa. Toimenpiteellä valmisteltiin emoyhtiön ja tytäryhtiö Lausteen Huollon sulauttamista yhteen. Varissuon Lämmön muodostaminen oli tarpeen, koska Varissuolla lämpö tuotettiin pääosin itse, kun taas Lausteen taloyhtiöt oli jo liitetty Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n verkkoon, eikä siellä liioin ollut Varissuon kaltaisia pysäköintiratkaisuja tai huoltoyhtiön

omistamaa antenniverkkoa.

Varissuon Huollon pilkkominen mahdollisti tytäryhtiö Lausteen Huollon joustavan fuusioinnin 1.11.2005 alkaen Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:öön. Muodostetun lämpöyhtiön osakkaiksi tulivat vain Varissuon kiinteistöt, kun taas Akselin osakkaiksi tulivat kaikki sekä Varissuon Huollon että Lausteen Huollon vanhat osakkaat. Samalla Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n hallituksen jäsenluku nostettiin Varissuon Huollon seitsemästä yhdeksään, jolloin

Kuva: Riikka Kyläheiko.

Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n hallitus 2015. Vasemmalta Esko Heinonen, Mervi Nyström, Harri Nironen, Hannu Seppinen, Mikko Sedig (pj), Mauri Kivilaakso (tj.), Jukka Lähteenmäki, Pekka Lehtinen ja Juha Samsten; kuvasta puuttuu Katarina Harjulahti-Vähäkangas.

24

Varissuon Huollosta Akseli Kiinteistöpalveluihin

hallitukseen voitiin valita kaksi Lausteen edustajaa. Akselin hallitukseen tulivat Lausteen Huollon pitkäaikainen puheenjohtaja Reino Lehtonen sekä hallituksen jäsen Juha Samsten.

Varissuon Lämpö Oy:n muodostaminen oli pitkälti kustannustekninen ratkaisu, jolla hoidettiin ennen kaikkea lämmityskustannusten oikeudenmukainen jako entisten Varissuon Huollon ja Lausteen Huollon asiakaskiinteistöjen kesken. Uuden lämpöyhtiön johdossa ovat olleet samat henkilöt kuin Akseli Kiinteistöpalvelujenkin lukuun ottamatta Akselin hallituksen kahta laustelaisjäsentä. Myös Varissuon Lämpö Oy:n toimitusjohtajana on toiminut Mauri Kivilaakso, hallituksen puheenjohtajana Mikko Sedig – 2015 alkaen Kalervo Haverinen - sekä varapuheenjohtajina Matti Pesola (2005–06) ja Hannu Seppinen. Omaa henkilöstöä Varissuon Lämpö Oy:llä ei ole, vaan se ostaa yhtiön hallinnoinnissa, lämmöntuotannon toteutuksessa jne. tarvitsemansa henkilötyön ja muut palvelut Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:ltä Lausteen Huollon fuusioinnin jälkeen Akselin omistajiksi tulivat kaikki aiemmat Varissuon Huolto Oy:n ja Lausteen Huolto Oy:n osakkaat. Osake-enemmistö näissä kaikissa on aina ollut asunto-osakeyhtiöillä. Suurin yksittäinen osakkeenomistaja vuokrataloyhtiöittensä kautta on kuitenkin Turun kaupunki yli kahdenkymmenen prosentin osuudella.

Vuosituhannen vaihteessa Varissuon Huolto/Akseli lähti tarjoamaan huolto- ja erityisesti isännöintipalveluja oman perinteisen reviirinsä ulkopuolelle. Isännöin-

25

nin osalta tätä vauhditettiin hankkimalla joulukuussa 2007 Turun Isännöintikeskus Oy:n koko osakekanta. Uuden tytäryhtiön ylimääräinen yhtiökokous valitsi hallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi Mauri Kivilaakson sekä varajäseneksi Akselin isännöintipäällikkö Kimmo Salon, joka nimettiin myös tytäryhtiön toimitusjohtajaksi. Akselin isännöintipalvelun ja tytäryhtiön resurssien yhdistämisellä haettiin paitsi uutta asiakaskuntaa myös synergiaetuja asiantuntevan henkilöstön hyödyntämisestä. Vuoden 2015 alusta lukien isännöinnin hallinnollista rakennetta selkiytettiin siirtämällä konsernin kaikki isännöintitehtävät Turun Isännöintikeskus Oy:n nimiin ja hoidettavaksi.

ALUEHUOLLON TALOUDELLINEN PERUSTA

Aluehuoltoyhtiöiden taloudellinen lähtö- 1975 lainoittamien kohteiden osalta 87,80 kohta on perinteisesti ollut voittoa tavoitte- markaksi kiinteistön kerrosalan bruttonelematon palvelujen tuottaminen osakkaille. liömetriä kohti. Jatkossa maksu tarkistetAlkuvaiheissa tämän periaatteen noudatta- tiin rakennuskustannusten muutosten tahminen oli Varissuolla verraten selkeää ja ra- dissa. Liittymismaksu tuli suorittaa, kun hoitusjärjestelyjen kannalta yksinkertais- tontin ensimmäinen rakennus oli vesikatta. Kustannukset laskettiin ja jaettiin tie- tovaiheessa. tyin jakoperustein taloyhtiöiden kesken Suurimpien asuntoyhtiöiden liittymisenempiä velkoja vältellen. Tämä perusase- maksut pyörivät Varissuon rakentamisen telma ajateltiin myös ajallisesti kestäväksi, alkuvuosina miljoonan markan molemmin sillä huoltosopimukset tehtiin kymmenek- puolin, kun taas esimerkiksi syksyllä 1981 si vuodeksi ja jatkuviksi sen jälkeen viisi- harjaan saatu Koukkarinkadun päiväkoti vuotiskausin. selvisi runsaalla 88 000 ja pienimmät rivitaloyhtiöt alle 150 000 markalla. Liittymismaksulla kustannettiin huoltoyhtiön peLIITTYMISMAKSUT PERUSrusinvestoinnit, joiden toteutuksesta vasINVESTOINTEIHIN tasi Taso. Näitä olivat huolto- ja hallintoVarissuo-sopimus velvoitti taloyhtiöiden tilat, lämpölaitos öljysäiliöineen, lämmönperustajaurakoijat huolehtimaan siitä, et- jakoverkko, vesijohtoverkon paineenkorotä rakenteilla olleet kohteet liitettiin Varis- tusasema, paikoitusalueiden I-vaihe, yhteissuon Huolto Oy:öön ja maksoivat tätä tar- antennijärjestelmä, elektroninen ohjauskoittavan liittymismaksun. Maksun taso ja valvontajärjestelmä, tonttien ja korttelisovittiin asuntohallituksen kanssa käydys- puistojen viherrakentaminen sekä rakensä neuvottelussa sen ensimmäisten, vuonna nustöiden valvonta.

26

Aluehuollon taloudellinen perusta

JAKOTALOUS

kokonaan. Puuttuvat rahat saatiin lainaksi Turun ev.lut. seurakunnilta.

Huoltoyhtiön hallitus määritti lämpöja huoltomaksuille kuukausittain maksettavat ennakot, joihin jouduttiin useasti palaamaan lisämaksuin tai palautuksin sen jälkeen kun yhtiökokous oli toteutuneiden kustannusten selvittyä vahvistanut maksujen lopullisen tason. Maksujen määrityksessä oli juoksevien menojen lisäksi varauduttava tavanomaisiin kone ym. investointeihin, jotka pääsääntöisesti katettiin tulorahoituksella. Ongelmia tässä sinänsä yksinkertaisessa järjestelmässä aiheutti kustannuskehitysten vaikea ennakoitavuus, kun inflaatio, sääolot, öljyn hinta jne. vaihtelivat. Esimerkiksi tilikaudella 1.7.1979 – 30.6.1980 Varissuon Huolto peri ennakkona lämpömaksua 90 mk/megawattitunti (MWh) ja huoltomaksua 90 p/asuinm2/kk.

Kun lopulliset kustannukset jäivät lämmön osalta 82 mk:aan mutta nousivat huollon puolella 95 penniin, kertyi tästä asuntoyhtiöille huomattavia palautuksia, joista osa tosin hupeni huoltomaksujen lisäperintään.

Rakennusaikaisen hallinnon aikana ennakot ja lopulliset kustannukset pyörivät enimmäkseen niin, että lämpöenergian osalta huoltoyhtiö palautti ennakkoon liikaa perittyjä maksuja, kun taas huoltomaksua jouduttiin tilikauden päätteeksi usein perimään lisää. Näistä kahdesta maksusta lämpömaksu oli perusteiltaan suhteellisen yksiselitteinen, sillä kun katettiin vain yhden selkeästi rajautuvan toiminnon kustannukset (tarkemmin s. 45). Sen sijaan huoltomaksu oli hankalammin hahmottuva erä, koska siihen niputettiin kaik-

Kun suurimman osan huoltoyhtiön infrastruktuuri-investoinneista hoiti liittymismaksuilla Taso, jäi huoltoyhtiön talousvastuulle asiakaskiinteistöille tuotettujen palvelujen kattaminen. Tässä käyttöön omaksuttiin moniaalla muualla jo koeteltu, niin hallinnollisesti kuin laskennallisestikin yksinkertainen malli, jota voi kutsua jakotaloudeksi. Yksityiskohtaiset sopimusmallit, samoin ensivaiheen arviot maksujen tasosta haettiin Turun aiemmista lähiöistä. Toteutuneet kustannukset laskettiin yhteen ja jaettiin osakkaiden kesken, lämmitys todellisen energiankulutuksen ja huoltoyhtiön muut palvelut asiakaskiinteistöjen asuinneliöiden mukaan.

Eritoten rakennusaikainen hallitus pyrki välttämään velanottoa. Kun esimerkiksi asuntohallitus myönsi 1977 lainan lämpökeskuksen ja lämpöverkon II-vaiheen rakentamiseen, katsottiin vastuun lainasta kuuluvan Tasolle. Tätä perusteltiin nimenomaan sillä, että huoltoyhtiö oli tarkoitettu jätettäväksi rakentamisvaiheen jälkeen velattomana osakasyhtiöille. Saman perusteen mukaisesti luotiin rahoituksellinen erityisjärjestely, kun 1977 päätettiin ensimmäisten keskitettyjen autopaikkojen sähköistämisestä. Rahoitus paikkavuokratuloineen järjestettiin huoltoyhtiön kirjanpidossa erilliseksi ”itsensä kannattavaksi” rahoituseräksi.

Lyhytaikaisia luottoja huoltoyhtiö joutui jossain määrin käyttämään. Kun esim. lämpökeskuksen kahdentuhannen kuution öljysäiliö valmistui, oli se määrällisten alennusten tähden järkevää täyttää kerralla

27

Aluehuollon taloudellinen perusta

ki muut kustannukset. Sisäisesti kovinkin erilaisia elementtejä sisältänyt kokonaisuus koostui pääosin isännöinnistä, huoltotöistä, siivouksesta ja jätehuollosta, joiden erittely esimerkiksi kustannuslaskennassa ei ollut helppoa eikä sitä alkuvuosina aina pidetty edes kovin oleellisena. Joka tapauksessa huoltomaksu määriteltiin markkoina kiinteistön asuntoneliömetriä kohti. Rivitaloyhtiöille myönnettiin tästä 25 %:n alennus, koska niissä mm. siivous, saunojen hoito jne. kuuluivat osakkaille. Eräille kiinteistöyhtiöille – vuokrataloille – taas myönnettiin 15 %:n alennus, mikäli ne hoitivat tilinpidon ja maksuliikenteen omatoimisesti.

Huoltomaksulla katettavien kustannusten nousu pysyi aina 1990-luvun alkuvuosina toteutettuun huoltosopimusuudistukseen asti suhteellisen hyvin aisoissa. Maksuennakotkin saatiin kokemusten myötä kohtuullisesti vastaamaan lopullisia kustannuksia. Vuosina 1977–93 Varissuon Huollon perimä huoltomaksu kehittyi seuraavasti; raha-arvot on muunnettu elinkustannusindeksillä vuoden 1993 markoiksi ja satunnaisia vuosivaihteluita tasattu neljän tilikauden keskiarvoilla: vuodet huoltomaksu (mk/m2/kk)

1977-81 1981-85 1985-89 1989-93 2,12

2,77

2,74

2,95

Varissuon ensimmäisinä rakentamisvuosina kaikki huoltokustannukset eivät näytä vielä kertyneen aivan täysimääräisesti, ja huoltomaksun taso nousi selvästi siirryttäessä 1980-luvulle. Sen jälkeen inflaatiokorjattu maksu pysyi vakaana ja jopa laski 1980-luvun viimeisinä vuosina.

28

Tämä ajallinen vertailu ei sinänsä kerro sitä, oliko huoltomaksun taso Varissuolla matala vai korkea. Tältä osin on vaikea saada kiistatonta vertailumateriaalia, kun eri-ikäisissä ja rakenteeltaan erilaisissa lähiöissä yksittäisten asiakokonaisuuksien hoitotapa ja palveluvalikoimakin saattoivat vaihdella. Tultaessa 1990-luvulle Varissuon Huollon perinteinen huoltomaksu oli joka tapauksessa nousussa samaan aikaan kun yhtiön piirissä oli jo käynnistetty kokonaisvaltainen kiinteistönhuoltosopimusten uudistaminen.

ERITELTY HUOLTOSOPIMUS Lähiörakentamisen alkuvaiheissa käyttöön otetut ensimmäisen sukupolven huoltosopimukset olivat väljiä ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Kaikki huoltokustannukset niputettiin yhteen maksuperusteeseen, asiakasyhtiön asuinneliöihin. Toki Varissuolla annettiin niille asiakkaille, jotka eivät tarvinneet kaikkia huoltopalveluita, prosenttialennuksia. Lisäksi tehtiin poikkeusratkaisuja esimerkiksi koulujen, terveysaseman, nuorisotalon ja Varissuon Pienteollisuustalon kohdalla.

Suomen Kiinteistönhoitoyhteisöt (KIHO) ry julkaisi vuonna 1985 ehdotuksensa uusiksi huoltosopimusmalleiksi. Niissä lähdettiin lyhyistä sopimusajoista ja vanhan kokonaispaketin hajautuksesta tehtäväkohtaisiin alasopimuksiin. KIHOn malleja alettiin soveltaa erityisesti pääkaupunkiseudun aluehuoltoyhtiöissä. Suomen Kiinteistöliitto sai 1990-luvun alussa niin ikään valmiiksi uudet huoltosopimusmallit, jot-

Aluehuollon taloudellinen perusta Kuva: Riikka Kyläheiko.

Etualalla 1984 valmistunut Varissuon terveys- ja sosiaaliasema (arkkitehtitoimisto Laiho – Raunio – Pulkkinen), joka on kävelysillalla yhdistetty taustalla näkyvään liikekeskukseen, vasemmalla kirjasto. Varissuon sosiaalitoimisto muutti 1989 rakennuksesta Varissuon Pienteollisuustaloon (Kousankatu 1). – Nykyisin asemalla toimii terveyskeskus, äitiys- ja lastenneuvola, hammashoitola, fysioterapia, kotisairaanhoito ja laboratorio.

ka perustuivat kiinteistönhoitotöiden mitoitusjärjestelmään (KIMI). Myös nämä mallit lähtivät lyhyistä sopimusajoista, hajautetusta rakenteesta, tehtäväluetteloista ja hoitotason muuntelumahdollisuuksista.

Varissuon Huolto Oy:ssä huoltosopimusten uudistamistarve otettiin esille 1990-luvun alussa; toimeen tarttumista vauhdittivat huoltomaksujen korotuspaineet (ks. s. 63). Yhtiön hallitus päätti helmikuussa 1991 aloittaa sopimusuudistuk-

29

sen valmistelun tavoitteena entistä parempi kustannusvastaavuus isännöinnin, siivouksen ja huoltotöiden kesken. Hallitus asetti uudistusta valmistelemaan kolmijäsenisen jaoston puheenjohtaja Rastimon johdolla ja nimesi siihen myös toimitusjohtaja Kivilaakson ja isännöitsijä Seppo Sunilan.

Jaosto suoritti uudistuksen tarpeellisuudesta ja toiveista asiakasyhtiöiden piirissä kyselyn. Kannanottoja haluttiin kustannusten jakoon toisaalta eri talotyyppien,

Aluehuollon taloudellinen perusta

toisaalta huoltotoimen, siivouksen ja isännöinnin kesken, sopimusaikojen lyhentämiseen, mahdollisuuksiin hankkia jokin palvelu ulkopuoliselta tuottajalta jne. Palaute ja järjestetyt asiakastilaisuudet osoittivat, että voimassa olleet huoltosopimukset olivat toimineet verraten hyvin. Välitöntä perusteellista remonttia niihin ei kaivattu. Jaosto ehdottikin väliraportissaan syksyllä 1991, että pahimmiksi koetut epäkohdat korjattaisiin nopeasti mutta että muilta osin sopimusmallien huolelliseen valmisteluun varattaisiin lisäaikaa. Välittömästi päätettiin tarkistaa huoltomaksuperusteita 1.7.1992 lukien niin, että rivitalojen ja isoimpien asunto-osakeyhtiöiden suhteettoman korkeiksi todettuja maksuja alennettiin.

Uusien sopimusten ja niiden kustannusvaikutusten selvittely oli moniulotteinen palapeli, jonka ratkomiseksi jaosto perehtyi tarjolla olleisiin uudistusmalleihin ja tutustui muissa aluehuoltoyhtiöissä jo omaksuttuihin uudentyyppisiin sopimuksiin. Taloudellisille laskelmille ja vertailuille loi hyvää pohjaa se, että huoltoyhtiön kustannuslaskentaa oli jo kehitelty palvelemaan hoitomaksuperusteiden uudistamista. Myös kiinteistönhoitotöiden ja siivouksen työmäärämitoitukset oli jo aloitettu.

Hallituksen jaosto sai keväällä 1994 valmiiksi esityksen uusiksi sopimusteksteiksi ja hinnoitteluperusteiksi. Ne esiteltiin asiakaskiinteistöjen edustajille järjestetyissä tilaisuuksissa ja pyydettiin näiltä myös lausunnot. Huoltoyhtiön hallitus hyväksyi palautteiden pohjalta viimeistellyt sopimusmallit ja hinnoitteluperusteet kesä-

30

kuun alussa; Varissuon Huollon ylimääräinen yhtiökokous vahvisti ne 28.6.1994.

Loppuvuosi jätettiin asiakaskohtaisille neuvotteluille, ja uusi järjestelmä oli tarkoitus saada voimaan 1.1.1995. Samalla yhtiön tilipuite ja kustannuslaskenta tarkennettiin vastaamaan uusien sopimusmallien vaatimuksia. Laskentatoimen uudelleenjärjestelyjen asiantuntijana toimi kauppatieteen lisensiaatti, KHT Ilkka Yli-Räisänen.

Uusiin sopimuksiin sisällytettiin erilliset alasopimukset isännöinnistä, huoltomiestoimesta, siivouksesta ja jätehuollosta.

Huoltoyhtiön ja asiakkaan välisissä neuvotteluissa voitiin sopia, mitkä näistä palveluista tilaaja ottaa. Jätehuoltoa lukuun ottamatta oli kalenterivuosittain mahdollisuus sopia myös palvelujen erilaisista määristä, esim. siivoustiheydestä. Kunkin alasopimuksen mukaisille töille määriteltiin kiinteä kuukausimaksu, jonka perustana oli pisteytetty työmäärä. Isännöinnin osalta pisteytysperusteeksi otettiin Suomen Kiinteistöliiton suosittama kiinteistön kuutiotilavuuteen ja huoneistomäärään perustuva laskentamalli, siivouksen laskutus perustettiin työmäärämitoitukseen ja jätehuoltomaksu asiakaskiinteistön huoneistoalaan.

Huoltomiestoimen alasopimuksen hinnoittelu koostui kahdesta osatekijästä: rakennusautomaation, varaston ja päivystyksen kulut jyvitettiin kiinteistöjen kuutiotilavuuksien, muut kiinteistönhoitotyöt miesja konetyömäärien mukaan.

Aivan kaikki asiakasyhtiöt eivät siirtyneet uusiin sopimuksiin heti, ja tällaisten tapausten varalta oli huoltoyhtiön vahvistettava vielä myös vanhan kaavan mukai-

Aluehuollon taloudellinen perusta

nen huoltomaksuennakko samalla kun se päätti uusien sopimusten mukaiset alasopimuskohtaiset hinnat pisteytetyille kuukausimaksuille. Siirtymäaikaa kesti vain kaksi vuotta, sillä vuoden 1997 alkaessa yhtään vanhanmallista sopimusta ei ollut enää voimassa. Uudet sopimukset solmittiin kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen ne jatkuvat vuoden kerrallaan puolen vuoden irtisanomisajalla.

Sopimuksilla tavoiteltiin toisaalta toimintokohtaista kustannusvastaavuutta ja maksujen oikeudenmukaista jakoa erilaisten asiakaskiinteistöjen kesken, toisaalta asiakaskiinteistöjen mahdollisuutta valita haluamansa palvelut ja niiden taso. Uudet sopimukset toimivat pääsääntöisesti hyvin. Ensi kokemusten jälkeen tarkennuksia haluttiin lähinnä kiinteistönhoitosopimusten työohjelmiin sekä niiden täysin vapaaseen koostamismahdollisuuteen, hyvin suuri kirjavuus kun oli vaikeasti hallittavissa. Huoltoyhtiön hallitus asetti tammikuussa 1997 varapuheenjohtaja Matti Pesolan johdolla jaoston, jonka tehtävänä oli laatia sekä huoltomiestoimen että siivouksen työohjelmista muutamia vaihtoehtoisia palvelupaketteja. Tämän ohessa jaosto valmisteli asiakasneuvotteluja silmällä pitäen myös rakennusautomaation käyttötehtäväluettelon.

Uudistusten päätteeksi vahvistettiin vuonna 1999 myös ajantasainen kustannuspaikkaerittely ja henkilöstökulujen sijoittelu kustannuspaikoille, jotka olivat Yleispalvelut, Lämmön tuotanto ja jakelu, Rakennusautomaatio, Huoltotoimi ja varasto, Ulkoalueiden hoito, Jätehuolto, Sii-

vous, Isännöinti, Autopaikoitus ja Pesula.

Tämä loi entistä paremman pohjan myös toimintokohtaisille taloudellisuusarvioinneille.

Rakennusautomaation nopea kehitys asetti ajan oloon paineita myös huoltosopimusrakenteisiin. Kun Akselin johtoryhmä ryhtyi vuonna 2015 Varissuon kiinteistöhuoltosopimusten kokonaistarkistukseen, yhtenä pääkysymyksenä oli eriyttää rakennusautomaatio omaan alasopimukseen.

Uudistetut sopimukset tulivat pääosin voimaan vuoden 2016 alussa. Lausteella palvelusopimukset oli tosin uusittu tämän periaatteen mukaisesti heti Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:öön fuusioinnin yhteydessä vuonna 2006. Niissä rakennusautomaation hinnoittelu jyvitettiin valvontapisteiden lukumäärän mukaan. Samaa kriteeriä ja rakennusautomaation omaa sopimuspohjaa oli sovellettu jo myös tämän palvelun myynnissä Varissuon ulkopuolelle.

KIINTEISTÖALAN KILPAILU Huoltosopimusuudistuksessa oli muun ohessa oleellista se, että saatiin käyttöön alalla yleisesti noudatetut sopimusmallit ja hinnoitteluperusteet. Näin oltiin kilpailun kiristyessä ikään kuin samalla viivalla, kun tarjouskilpaan lähdettiin. Jos oli vanhojen huoltosopimusten hinnoittelutasoa vaikea vertailla, niin hajautetun sopimusmallin myötä tilanne ei millään muotoa yksinkertaistu. Toiminnoittain määritellyt hinnat saattavat kehittyä eri tahtiin, vaikuttavat kokonaisuuden sisällä valinnoista riippuen eri suhteissa jne. Näin ollen huol-

31

Aluehuollon taloudellinen perusta

tomaksujen kokonaiskehityksen erittely ei uudessa sopimusympäristössä enää hevin onnistu. Sen sijaan alan kilpailu tuo kuvaan uuden tekijän, joka on hyvä mittari hinnoittelun ”oikealle” tasolle ja se on kilpailutuksissa pärjääminen.

Varissuon Huollon kotikentällä kilpailu tuli ensin 1980-luvun lopulta lähtien vastaan, kun perinteiset omistajayhtiöt ja muut varissuolaiset kiinteistöt alkoivat koetella rajoja ja hankkia huoltopalvelut tai osan niistä muilta alan toimijoilta. Lämpö-

huollon osalta tämä oli käytännöllisesti katsoen mahdotonta, mutta paineet purkautuivat ennen muuta isännöinnin ja huoltotoimen puolella. Hintatason kohtuullisuudesta kertonee se, ettei Varissuolla ole esiintynyt merkittävää pakoa oman aluehuoltoyhtiön palvelujen piiristä. Nekin, jotka välistä lähtivät omille teilleen, palasivat usein muutaman vuoden perästä takaisin.

Huoltosopimusten uusiminen ja kustannuslaskennan tarkentaminen 1990-luvun mittaan loi joka tapauksessa pohjaa

Kuva: Vesa Helinen.

Arkkipiispa Mikko Juva vihki Varissuon seurakuntakeskuksen 6.1.1982. Sen yhteyteen rakennettiin 1997 kellotapuli, jonka holvikaari muodostaa rakennuksen sisääntuloportin. Hollannissa valetut kellot soivat ensi kertaa ensimmäisenä adventtina 1997, jolloin arkkipiispa John Vikström vihki rakennuksen ja kellotornin kirkoksi. Liikekeskuksen pohjoispäähän sijoittuva kokonaisuus on arkkitehtitoimisto Laiho – Pulkkinen – Raunion käsialaa.

32

Aluehuollon taloudellinen perusta

sille, että huoltoyhtiön omien toimintojen kustannusrakenteita oli mahdollisuus eritellä tarkemmin ja vähin erin myös vertailla niitä muualta Varissuon Huollolle ja sen asiakkaille tulleisiin tarjouksiin siivouksesta, isännöinnistä, huoltopalveluista jne. Kun Varissuon Huollossa asetettiin päämääräksi tehtävien hoitaminen pääosin omana työnä, tarkoitti tämä 1990-luvulla toimintojen kehittämistä niin, että eri toiminnot kykenivät paitsi pärjäämään hankintoineen kaikkineen omillaan myös tuot-

tamaan oman osuutensa yhtiön yleiskuluista. Toimialoista selvästi parhaiten tästä velvoitteesta selvisi lämmöntuotanto, isännöinnilläkään ei ollut yleensä vaikeuksia, kun taas siivous, jätehuolto ja erityisesti huoltotoimi jättivät katteittensa suhteen vielä toivomisen varaa. Huoltotoimen sisään luettu rakennusautomaatio sen sijaan pärjäsi kohtuullisen hyvin.

Miltei koko 1990-luvun kestäneen kustannusjahdin jälkeen Varissuon Huollon kaikki päätoiminnot olivat pitkälle siinä

Kuvaaja ei tiedossa.

Huoltoyhtiön 30-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 2006 Turun Normaalikoulun tiloissa. Juhlavuoden kunniaksi yhtiö lahjoitti 10 000 euroa Turun yliopistolle jaettavaksi stipendeinä Varissuon kehitystä koskevien opinnäytetöiden tekijöille. Syntyneistä viidestä pro gradu-työstä koottiin Jarkko Rasinkankaan ja Marjukka Laitisen toimittama juhlakirja Varissuon 30 vuotta – tavoitteista todeksi.

33

Aluehuollon taloudellinen perusta

kunnossa, että ne kykenivät kattamaan Viimeistään Akseli Kiinteistöpalvelut oman osuutensa yleiskuluista. Tämä loi Oy:n muodostamisen aikoihin vuonna välttämättömän perustan myös sille, että 2005 huoltoyhtiön kaikki toimialat kykeVarissuon Huolto kykeni lähtemään kilpai- nivät pääsääntöisesti vastaamaan niille aselun kakkosvaiheeseen eli haastamaan kil- tetuista maltillisista kasvu- ja tuottovaatipailijoitaan perinteisen reviirinsä ulkopuo- muksista. Kilpailuun mukautuminen sulella. Tällöin hinta- ja muukin kilpailukyky jui näin ollen taloudellisesti kestävällä tatuli mitatuksi entistäkin tarkemmin, ja tu- valla, mitä osoittaa myös yhtiön vakavaloksista voitiin vetää johtopäätökset oman raisuus. Suomen Asiakastieto Oy on Akorganisaation valmiuksista. selin muodostamisesta lähtien luokitellut Varissuon Huollon ensimmäisessä toi- sen joka vuosi luottokelpoisuusluokkaan mintasuunnitelmassa vuodelta 1993 suh- AA+, johon pääsee alle kymmenen protaudutaan vielä varauksellisesti mahdolli- senttia Suomen yrityksistä. suuteen tehdä riittävää katetta alueen ulkopuolisilla kiinteistönhoitokohteilla ja todetaan, että kilpailuun kannattanee lähteä vasta, jos vanhoja asiakkaita menetetään ja kapasiteettia vapautuu. Tuolloin kaikki asiakkaat olivat vielä Varissuolta ja yhtiön osakkaita.

Tilannearvio kuitenkin muuttui, ja vuosituhannen vaihteen tienoilla Varissuon Huolto toimintoineen lähti levittäytymään kotikentän ulkopuolelle. Kärjessä kulkivat isännöinti ja rakennusautomaatio, jotka osoittautuivat kilpailukykyisiksi ja joista varsinkaan isännöinti ei tuntenut etäisyysesteitä tai logistisia ongelmia. Sen sijaan kiinteistönhoitotöiden kohdalla voimavaroja kuten vaikkapa koneiden ylikapasiteettia ei kannattanut hajottaa kovin etäälle varsinaiselta toimikentältä. Ahtaimpaan puristukseen kilpailutuksessa joutui jo varhain siivoustoimi, mutta 2000-luvulla toiminnot oli kauttaaltaan saatu sellaiseen kuntoon, että myös siivouksella ja kiinteistöhuollolla oli kohteita Varissuon ja Lausteen ulkopuolella.

34

L ÄMMÖN TUOTANTO JA JAKELU

PAKETTIKATTILASTA LÄMPÖKESKUKSEEN Huoltoyhtiön keskeisimpiä tehtäviä on öljysäiliöineen nousi huoltoyhtiön toimihuolehtia taloyhtiöiden ja alueen muiden tiloille varatulle tontille Karvataskunkatu kiinteistöjen lämmityksestä. Rakennutta- 1:een syksyllä 1977. Valtion teknillisen tarjayhtymä Taso hankki jo vuonna 1975 Va- kastuslaitoksen annettua öljysäiliön käytrissuolle siirrettävän 8 MW:n pakettikat- töönottoluvan lämpökeskus käynnistettiin tilan, joka sijoitettiin Nisse Kavon kadun vuoden 1978 alkaessa. Lämpölaitoksen rapaikoitustontille. Sillä tuotettiin energiaa kennustöitä Tason puolesta valvonut ylikosekä rakenteilla olleille kiinteistöille että nemestari Ahti Lehtovuori siirtyi marrasvalmistuneille taloyhtiöille. Ensimmäiset kuussa 1977 Varissuon Huollon palkkalisasukkaat pääsivät nauttimaan Varissuon toille lämpökeskuksen vastaavaksi hoitaHuollon lämmöstä 15.4.1976. Pakettikat- jaksi. Ison kattilan kylkiäisenä myös vantilaa hoitamaan palkattiin alikonemestari ha pakettikattila jäi käyttöön. Sillä hoidetKaarle Ohra-Aho. Hän viipyi Varissuolla tiin lämmön tuotanto kesäkausina, jolloin vain vuoden verran, mutta jatkossakin on energiaa kuluu pääosin vain veden lämmitpidetty huolta siitä, että henkilöstössä on tämiseen ja jolloin ison kattilan käyttö oliaina kattilalaitoksen hoitoon perehtyneitä si epätaloudellista.

Kahdentuhannen kuution öljysäiliön ammattimiehiä.

Varsinaisen lämpökeskuksen ensimmäi- ensikertainen täyttö oli kustannuksiltaan sessä rakennusvaiheessa oli tarkoitus hank- sen luokan operaatio, että siinä huoltoyhkia 30 MW:n kattila. Mutta kun samaan tiö tarvitsi lyhytaikaista luottoa. Polttoaihintaan saatiin viisi megawattia suurem- ne muodosti pitkään talousarvion suurimpikin, valitsi huoltoyhtiön hallitus tietoi- man menoerän, ja raskaan polttoöljyn hansena hienoisesta ylimitoituksesta 35 MW:n kinta oli sääntöjään yksi huoltoyhtiön tärkattilalaitoksen. Lämpökeskus 2000 m3:n keimpiä kilpailutuskohteita. Säiliön täyt-

35

Lämmön tuotanto ja jakelu Kuva: Martti Pietikäinen.

Varissuon lämmönlähteeksi syksyllä 1975 hankittu 8 MW:n pakettikattila piippuineen käyttökunnossa. Väliaikainen lämpökeskus sijoitettiin Nisse Kavon kadun parkkipaikalle, osin nykyisen Littoistentien jalkakäytävälle. Puuston takana Littoistentien vanha linjaus. Kuva on otettu rakenteilla olleen As Oy Papinlammen katolta. – Varsinaisen lämpökeskuksen ensimmäisen kattilan (35 MW) käynnistämisen 1978 jälkeen pakettikattilalla hoidettiin lämmityskauden ulkopuolinen käyttöveden lämmitys vuoteen 1983 asti.

töajankohtakin pyrittiin sovittamaan ai- tamisen tiukentuneiden eristysmääräysna öljyn hintavaihteluiden kannalta edul- ten myötä katsottiin, että 12 MW:n kattila liseen saumaan. Kilpailu öljymarkkinoilla riittää. Huoltoyhtiön hallitus pohti myös oli kovaa; esimerkiksi 1980-luvun lopul- mahdollisuutta siirtää pakettikattila osakla ja 1990-luvulla öljyn toimittaja vaihtui si lämpökeskusta, mutta siirtokustannukmiltei vuosittain. set ja kattilan jäljellä ollut käyttöikä huoVuoden 1980 lopulla tuli ajankohtaisek- mioiden päädyttiin uushankintaan. Selvisi Varissuon lämpölaitoksen kakkosvaiheen tysten mukaan 12 MW:n kivihiilikattilan valmistelu. Suunnitelmien mukaan toises- hinta oli 7,5 miljoonaa ja öljyä käyttävän sa vaiheessa piti rakentaa 20 MW:n katti- 1,5 miljoonaa markkaa. Huoltoyhtiön halla, mutta energiansäästötoimien ja raken- litus joutui toteamaan, ettei kivihiililaitok-

36

Lämpölaitoksen öljykattiloiden piipun perustaksi valettiin kuusi metriä syvä betonijalusta, joka ankkuroitiin kallioon.

Piipun teräksisen ulkovaipan kiinnikkeiksi upotettiin betoniin tartuntapultit piipun ruuvaamiseksi paikoilleen. Varsinainen savupiippu on ulkovaippaa pienempi.

Sen ja vaipan väliin jäävää tilaa pitkin päästään tikkaita pitkin huoltotöiden yhteydessä ylös piippuun.

Kuva: Martti Pietikäinen.

sen edellyttämä summa mahtunut ns. Varissuo-paketin raameihin.

Kahdentoista megawatin öljykattila saatiin käyttöön keväällä 1983, ja sillä alettiin jatkossa hoitaa lämmityskauden ulkopuolinen energiatuotanto. Saman vuoden syksyllä aloitti kattilalaitoksen vastaavana hoitajana konemestari Eero Leppänen. Uuden kattilan käyttö kesäkuukausina osoittautui kuitenkin ongelmaksi, kun energiatarve oli vain pieni osa sen kokonaistehosta. Insinööritoimisto Åke Jokelan lausunnon mukaan kattilan käyttö matalalla kuormituksella lisäsi syöpymisriskiä ja lyhensi käyttöikää. Johtopäätös oli, että kesäkausien lämmöntuotantoon tarvittaisiin vielä kolmas, 5 MW:n kattila. Lokakuussa 1983 sovittiin, että hankinnan hoitaa Taso, joka saisi omistukseensa vanhan pakettikattilan. Toukokuussa 1984 valmistunut pienkattila asennettiin käyttämään samoja savukanavia ja automatiikkaa 12 MW:n kattilan kanssa.

Kattilalaitoksen kokonaisjärjestelyyn liittyy vielä 1980-luvun puolivälissä toteutettu suurimman kattilan huipputehon alentaminen 35 MW:sta 25:een. Tämän katsottiin vastaavan paremmin lämpöenergian todellista kulutustasoa, ja näin saavutettiin parempi hyötysuhde ja kattilalle pidempi ikä. Samassa yhteydessä rakennettiin kaikkien kattiloiden välinen lämpimänäpitoputkisto, jolla lämmittävän kattilan kuumavesi saatiin kiertämään lepovuorossa olleissa kattiloissa. Ratkaisulla estettiin kattiloita rappeutumasta niiden ollessa käyttämättöminä. Pääkattilan muutostyöt ja putkiston rakentaminen toteu-

Lämmön tuotanto ja jakelu

tettiin oman henkilöstön voimin vähäisin kustannuksin.

Vuonna 1985 suurimman kattilan kohentamista jatkettiin varustamalla se emulsiolaitteella. Sillä vähennetään palamattomia kiintoainemääriä sekoittamalla raskaaseen polttoöljyyn muutama prosentti vettä.

Joulukuussa 1989 Turun ja Porin lääninhallitus antoi Varissuon lämpölaitoksesta ilmansuojelupäätöksen. Päätökseen sisältynyt velvoite siirtyä vähärikkiseen polttoöljyyn vuoden 1991 alkuun mennessä koski kaikkia raskaan polttoöljyn käyttä-

jiä. Varissuolla vähärikkinen öljy otettiin käyttöön elokuussa 1990.

Varissuon lämpöverkon kokonaispituudeksi tuli noin yhdeksän kilometriä. Kun verkon laajeneminen oli 1990-luvun alussa lopuillaan, ajankohtaistuivat huoltovarmuuteen tähtäävät toimet. Lämmönjakelun turvaamiseksi kaikissa oloissa – myös suurvahinkotilanteissa - laadittiin varasuunnitelma. Ensinnäkin rakennettiin varasyöttöputki Littoistentien eteläpuoliselle alueelle, koska tien alittavan lämpöjohdon nopea korjaaminen vauriotilanteessa voi ol-

Kuva: Video Varissuo – meidän kaupunkimme, Visicom 1989.

Olli Korkeakoski (vas.) ja Keijo Hannula pesemässä 5 MW:n öljykattilaa 1989.

38

Lämmön tuotanto ja jakelu

la vaikeaa. Rinnakkaisputki vedettiin Littoistentien ylitse rakennetun Varissuon Liikekeskuksen kiinteistön kautta. Kriisitilanteiden varalta rakennettiin lämpöverkkoon myös kolme varaliitäntää siirrettäville kevytöljykattiloille.

Vuosina 1991–93 toteutettiin Varissuon lämpöjärjestelmässä teknisiä järjestelyjä, joilla saatiin aikaiseksi merkittäviä säästöjä. Isot kattilat – 35 MW:n ja 12 MW:n – varustettiin palamisilmapuhaltimia ohjaavilla taajuudenmuuntajilla, jotka pienentävät sähkön kulutusta ja vähentävät laakerien ja muiden osien kulumista. Vuositasolla parintuhannen raakavesikuution säästöihin puolestaan päästiin lämpölaitoksen kattilavesipiirissä, kun kiertovesipumpun jäähdytys muutettiin toimimaan lämpöverkon paluuvedellä. Leutojen talvien ja odottamattoman alhaisen öljynhinnan myötä 1990-luvun alun investoinnit – niin varajärjestelmät kuin laiteuudistuksetkin - kyettiin rahoittamaan lämmön myyntituloilla.

omalla lämpölaitoksella oli edellisinä vuosina laskentatavasta riippuen tullut 2-4 miljoonaa markkaa halvemmaksi kuin kaupungin tarjoama kaukolämpö. Tulossa olleiden päästö- ja muiden ympäristövaatimusten edellyttämien investointien vaikutusta tosin oli vaikea arvioida. Kun kaukolämpöverkon nopea laajeneminen Turun seudulla kuitenkin herätti kiinnostusta ja kun tätä keskustelua virisi myös Varissuon Huollon asiakkaiden piirissä, katsoi hallitus aiheelliseksi laatia asiasta perusteellisen selonteon ja viedä sen syysyhtiökokouksen käsittelyyn 1988. Lopputulemana oli oman lämpölaitoksen säilyttäminen.

Siitä huolimatta, että Varissuon Huolto torjui suoran liittymisen kaukolämpöverkkoon, yhteydenpito Turun sähkölaitoksen/ Turku Energia Oy:n kanssa jatkui. Kesällä 1992 Turun energialaitos toimitti Varissuon Huollolle alustavan kustannusarvion ja sopimusehdotuksen Varissuon lämpölaitoksen liittämisestä sen verkkoon. Huoltoyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kävivät asiasta neuvottelemassa, mutta sen pidemmälle ei edetty. KaupunKAUKOLÄMPÖ JA YHTEISTYÖ gin energialaitoksen ensisijaisena tavoitTURKU ENERGIAN KANSSA teena oli edelleen Varissuon koko lämpöTurun kaupungin sähkölaitos oli jo huollon valtaaminen, ja Varissuon Huol1980-luvun alkupuolella kiinnostunut to puolestaan piti silmämääränä asiakastarjoamaan kaukolämpöään Varissuolle. kiinteistöjensä lämpöenergian edullisuutHuoltoyhtiön rakennusaikainen hallitus ta. Osapuolten välinen neuvonpito tiivistyi suhtautui ajatukseen jokseenkin kielteises- 1990-luvun puolivälissä, ja tuolloin katseet ti, mutta sähkölaitos palasi asiaan 1980-lu- kääntyivät yhteistyön suuntaan ja synergiavun puolimaissa, kun Varissuon Huolto oli etujen etsimiseen. Nyt keskusteltiin mahluovutettu taloyhtiöiden haltuun ja hallitus dollisuuksista yhdistää verkot siltä pohjalta, saanut uuden kokoonpanon. Hallitus tote- että energiatoimitukset kulkisivat tarpeen si syksyllä 1988, että lämmön tuottaminen ja tilanteen mukaan molempiin suuntiin.

39

Lämmön tuotanto ja jakelu

Joulukuussa 1995 Varissuon Huolto ja no. Turku Energian ja Varissuon Huollon Turku Energia solmivat yhteistoimintaso- lämpöverkot yhdistettiin 6.6.1996 Hintsa pimuksen, jossa molemmat osapuolet oli- Knaapin kadun eteläpäässä. Käytännösvat sekä energian ostajia että myyjiä. Va- sä sopimus tarkoitti sitä, että varsinaisen rissuon Huollon kannalta oleellista oli, et- lämmityskauden ulkopuolella 15.3. – 30.11. tä sen lämpölaitos ja jakeluverkko pysyi- Varissuon Huolto osti lämmön Turku Enervät edelleen yhtiön omistuksessa, eikä rat- gialta ja tuotti sen muina aikoina pääosin kaisu vaikuttanut lämpösopimuksiin huol- itse. Näin oman lämpölaitoksen kattiloita toyhtiön ja sen asiakkaiden välillä. Turku ei tarvinnut käyttää kesäkausina niitä raEnergialta ostettavan energian hinta, joka sittavalla vajaateholla käyttöveden lämmitneuvotteluissa saatiin kaukolämmön nor- tämiseen. Kaikkiaan Varissuon Huolto osmaalihintoja alemmaksi, sidottiin raskaan ti viisivuotisen sopimusjakson aikana Turpolttoöljyn hintaan. Toisaalta Turku Ener- ku Energialta lämpöä likimain saman määgia sitoutui ostamaan Varissuon lämpölai- rän kuin se tuotti omissa kattiloissa (ks. s. toksen huippu- ja varaenergiaa 5000 MWh 45). Talvikausina Varissuon Huolto saatvuodessa hieman korkeampaan hintaan. toi myös myydä huippu- ja varaenergiaa Varissuon Huollossa tehtyjen laskelmi- Turku Energian verkkoon, mutta sovittu en mukaan, mikäli huomioitiin vain muut- määrä – 5000 MWh/vuosi – ei juurikaan tuvat kustannukset, lämpöenergian hank- toteutunut. Tämän korvaamisesta Variskiminen kokonaan omalla laitoksella olisi suon Huollolle sopimuskauden päätteekesim. vuonna 1995 ollut vajaat satatuhat- si osapuolet sopivat keskenään. ta markkaa edullisempaa kuin solmittaSopimuksen umpeutuessa vuoden 2000 van yhteistyösopimuksen perusteella. Sen lopulla mahdollisuudet uuteen pitkäaikaisijaan säästöt kiinteissä kuluissa ja sähkön seen sopimuksen näyttivät heikoilta. Turun kulutuksessa, laitteiden käyttöiän pitene- seudun energiamarkkinoilla oli avoimia minen jne. tekivät Turku Energian tarjouk- kysymyksiä, joiden selkiintymistä niin Tursesta kilpailukykyisen. Lisäksi yhteistyöso- ku Energia kuin Varissuon Huoltokin hapimuksella saavutettiin joitakin aineetto- lusivat selvitellä: Fortumin Naantalin voimia etuja, joiden arvoa on vaikea määrittää. malan lauhdelämmön rooli seudun lämLämpöenergian osittainen tuominen put- pötaloudessa, maakaasun mahdollinen tukea pitkin muualta tarkoitti ilman saaste- lo alueelle, eri polttoaineiden hintakehitys kuorman pienenemistä Varissuolla, ja kau- verokohteluineen jne. Väliaikaisratkaisuna pungin kaukolämpöverkko tarjosi myös jatkettiin vanhaa sopimusta eräin tarkentehokkaan varajärjestelmän hätätilantei- nuksin vuodella ja varattiin näin aikaa jatden varalle. koneuvotteluille.

Sopimus solmittiin viideksi vuodeksi Turku Energian johdon ja toimitusjohja jatkuvaksi sen jälkeen vuoden kerral- taja Kivilaakson käymissä neuvotteluissa laan, ellei jompikumpi osapuoli sitä irtisa- jäi ensivaiheessa se vaikutelma, että Tur-

40

Lämmön tuotanto ja jakelu

ku Energia oli edelleen enemmän kiinnostunut Varissuon Huollon lämpökeskuksen ja lämpöverkon ostosta kuin yhteistoimintasopimuksesta. Vaihtoehtojen puntarointi ei ollut Varissuon Huollonkaan osalta yksinkertaista. Asiantuntijana turvauduttiin Insinööritoimisto Enerflow Oy:öön, joka sai elokuussa 2002 valmiiksi selvityksen lämmön tuotannon ja hankinnan vaihtoehdoista.

Sen jälkeen kun energian osto suoraan Fortumin Naantalin voimalaitokselta oli osoittautunut mahdottomaksi ja maakaasuverkon ulottaminen Turkuun täysin avoimeksi, Enerflow:n selvitys päätyi vertailemaan kolmea vaihtoehtoista tapaa hoitaa Varissuon lämpöhuolto. Kun laskelmien pohjaksi otettiin tuotantokustannukset – investoinnit ja polttoainekulut - selvästi edullisin lämmön hinta (21,37 euroa/ MWh) saavutettaisiin niin, että Varissuon Huolto hankkisi uuden 12 MW:n kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen, jonka huippu- ja varalämpönä käytettäisiin omia öljykattiloita. Olemassa ollut lämpökeskus täydennettynä 12 MW:n öljykattilalla tuotti Enerflow:n laskelmissa lämmön hinnaksi 26,61 euroa/MWh sekä uusi yhteistyösopimus Turku Energian kanssa oman lämpölaitoksen huippu- ja varalämmöllä 29,18 euroa/MWh. Selvityksen perusteella Varissuon Huollon hallitus totesi, että lämpöenergian osto Turku Energialta sen toimittaman tarjouksen pohjalta oli selkeästi kallein vaihtoehto, kun taas halvin mutta monin tavoin riskialttein oli biokattilan rakentaminen. Varteenotettavana mahdollisuutena pidettiin edelleen myös omaa läm-

möntuotantoa öljyllä.

Pitkin kesää ja syksyä 2002 käytyjen neuvottelujen jälkeen olivat molemmat osapuolet – Turku Energia ja Varissuon Huolto – lokakuussa valmiit solmimaan uuden energian osto- ja myyntisopimuksen. Voimassaoloajaksi sovittiin vuosi kerrallaan. Varissuon Huollolle uusi sopimus oli vanhaa jonkin verran epäedullisempi. Kun lämmön hinta sidottiin tällä kertaa pääasiassa kivihiilen hintakehitykseen, jäi sopimuksen lopullinen edullisuus kuitenkin riippumaan öljyn hintakehityksestä. Tältä osin tilanne muodostui Varissuon Huollolle edulliseksi, kun Lähi-idän kriisit nostivat omassa lämpökeskuksessa käytetyn öljyn hinnan korkealle ja heiluttelivat hintoja arvaamattomasti. Noissa oloissa kivihiileen sidottu ostolämmön hinta toi vakautta energiakustannuksiin.

Käytännössä uusi sopimus vähensi Varissuon Huollon oman tuotannon osuutta lämmön kokonaiskulutuksesta, sillä jatkossa Turku Energialta ostettiin lämpöä keskimäärin hieman enemmän kuin mitä tuotettiin omilla kattiloilla (ks. s. 45). Yhteistyösopimuksen eduksi voitiin edelleen lukea myös lämpökeskuksen koneiden ja laitteiden käyttöiän piteneminen sekä sähkön kulutuksen ja korjauskulujen väheneminen. Tässä vaiheessa, kun lämpökeskuksen miehet tekivät myös rakennusautomaatioasennuksia ja laskutettavia sähkötöitä, oli merkitystä myös sillä, että henkilökunnalle jäi enemmän aikaa näille tuloa tuottaville töille.

Varissuon Huollon ja Turku Energian yhteistyösopimusten taitekohtaan osui

41

Lämmön tuotanto ja jakelu

myös Kaarinan kaupungin keväällä 2001 lähettämä tarjouspyyntö lämpöenergian myynnistä Littoisten alueelle niin, että Kaarina rakentaisi siirtoputkiston. Varissuon Huolto teki tarjouksen, mutta se ei johtanut tulokseen, kun Turku Energia teki Kaarinalle edullisemman tarjouksen. Lämpöputken Littoisiin Turku Energia veti Varissuolta Hintsa Knaapin kadulta.

Turku Energia irtisanoi yhteistyösopimuksen päättyväksi 30.11.2011 mutta sopi vielä kesäajan 2012 lämmön toimituk-

sesta Varissuon verkkoon. Varissuon Lämpö Oy:n tehtyä jo päätökset uuden biolämpökeskuksen hankkimisesta, oli mahdollisen jatkosopimuksen teossa Turku Energian kanssa nyt entistäkin selkeämmin kysymys siitä, mikä olisi paras ratkaisu toisaalta hankkia kesäajan lämpöenergia, toisaalta varautua poikkeustilanteisiin. Varissuon Lämmön hallitus selvitti kaikki vaihtoehdot hoitaa nämä lämpöhuollon erityistarpeet. Pöyry Finland Oy:n selvitysten pohjalta päädyttiin siihen, että tarjolla olleisKuva: Suomen Ilmakuva Oy.

Huoltoyhtiön tontti rakennuksineen 2012: keskellä Akselin toimistotalo (punaruskea yläosa), etualalla oikealla konehalli- ja varastorakennus, sen yläpuolella biopolttoaineen purkukatos, josta johtaa kuljetin etualalla vasemmalla olevaan lämpökeskukseen. Matalampi piippu (52 m) kuuluu öljykattiloihin, korkeampi (60 m) biokattilaan. Yläosien kierteiset tuuliohjaimet vaimentavat tuulten vaikutuksia. Korkeamman piipun huojuntaväli on + - 80 cm. Tontin keskellä alkuperäinen kahden miljoonan litran öljysäiliö, joka korvattiin 2013 kaksi kolmannesta pienemmällä matalammalla säiliöllä. Ylhäällä Koukkarinkadun katettu parkkihalli.

42

Lämmön tuotanto ja jakelu

ta vaihtoehdoista kokonaistaloudellisesti edullisin oli Turku Energian yhteistoimintatarjous.

Turku Energian kanssa solmittu uusi sopimus astui voimaan 1.1.2013. Sopimuksen kestoksi sovittiin kolme vuotta, minkä jälkeen sen voimassaolo jatkuisi ilman eri sopimista toistaiseksi. Näin Varissuon Lämmölle turvattiin edelleen kohtuuhintainen lämpöenergia kesäajoiksi, jolloin uutta biokattilaa ei voi ongelmitta käyttää.

Lisäksi sopimus määrittää ehdot vara- ja huipputehon toimituksista puolin ja toisin; biolämpölaitoksen ylimääräinen lämpö siirretään automaattisesti Turku Energian verkkoon.

LÄMPÖLAITOKSEN UUSIMINEN BIOKATTILA Kun Turun energialaitoksen kaukolämpöön siirtyminen oli 1980-luvun lopulla torjuttu, oli seuraavien suurten ratkaisujen aika siinä vaiheessa, kun lämpölaitoksen kunto edellyttäisi uusinvestointeja. Insinööritoimisto Enerflow:n vuonna 2002 tekemässä selvityksessä toimisto päätyi suosittamaan biolämpölaitoksen rakentamista ja jätti sen suunnittelusta tarjouksen. Varissuon Huollon hallitus pohti kysymystä keväällä 2003. Biokattilalaitos todettiin varsin suureksi investoinniksi, ja kun tarvittavan polttoaineen hintakehityksenkin arviointi oli vaikeaa, päätettiin maaliskuussa 2003 luopua kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen suunnittelusta. Turku Energian kanssa juuri syksyllä 2002 uusitun yhteistoimintasopimuksen myötä katsottiin

43

aiheelliseksi neuvotella asiasta myös Turku Energian kanssa ja tutkailla sen tarjoamia pitkän aikavälin vaihtoehtoja Varissuon lämpöhuoltoon.

Syksyllä 2006 Varissuon Lämpö Oy teetti Insinööritoimisto Enerflow Oy:llä selvityksen omistamansa lämpökeskuksen ja lämmönjakeluverkon tilasta. Kunto todettiin ikäänsä nähden hyväksi, jäljellä olevaksi käyttöiäksi 15–20 vuotta ja rahalliseksi arvoksi yli 7 milj. euroa. Lämmön tuotannon ja jakelun tekniset riskit insinööritoimisto Enerflow totesi vähäisiksi. Merkittävin riskitekijä Varissuon Lämmön kannalta sisältyi raskaan polttoöljyn hinnannousuun, jonka taittuminen ei ollut näköpiirissä.

Tilannearviossa päädyttiin lopulta siihen, että omaa lämpölaitosta kehitetään edelleen mutta polttoaineratkaisun osalta uudelta pohjalta. Joulukuussa 2007 yhtiö jätti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle lupahakemuksen 18 MW:n biokattilan rakentamiseksi lämpölaitoksensa yhteyteen. Ympäristöluvan myöntäminen venyi toukokuulle 2009, ja tarjouspyynnöt laitetoimittajille saatiin liikkeelle saman vuoden lopulla. Tarkentavat neuvottelut tarjouksista tulivat päätökseen kevättalvella 2010, samoin neuvottelut Turku Energian kanssa. Kesäkuussa 2010 Varissuon Lämpö oli lopulta valmis tilaamaan biolämpökeskuksen Renewa Oy:ltä.

Kokonaisteholtaan 12,4 MW:n biolämpökeskus, polttoaineen vastaanottoasema ja polttoainekuljetin vastaanotettiin 15.11.2011. Puuhaketta ja sahanpurua käyttävä kattila yltää 10 MW:n tehoon,

Lämmön tuotanto ja jakelu

minkä lisäksi laitoksen savukaasupesuris- tämä hiilidioksidin päästökauppadirektiivi, ta ja lämmön talteenotosta kertyy runsaan joka koskee kaikkia yli 20 MW:n laitoksia.

2 MW:n teho. Taloudellisesti kyseessä oli Kun Varissuon lämpölaitoksen maksimitesuuren luokan kauaskantoinen ratkaisu. ho jo ennen biokattilaa oli 52 MW, tuli diVajaat 6 miljoonaa euroa maksaneen bio- rektiivi koskemaan myös sitä. lämpölaitoksen kustannuksiin saatiin valVarissuon lämpölaitoksen ympäristölution investointitukea lähes 0,3 milj. euroa, pa uusittiin vuoden 2004 lopulla. Energiakassavaroilla katettiin n. 2,4 milj. ja lainoin markkinavirasto antoi hiilidioksidien pääs3,25 milj. töluvan, ja kauppa- ja teollisuusministeriö Biolämpölaitoksen valmistuttua jatket- vahvisti maksutta myönnettävien päästötiin lämpökeskuksen uudistamista vuon- oikeuksien määräksi 11 061 kpl/vuosi pääsna 2013 purkamalla vanha ja rakennut- tökauppakaudelle 2005–07. Jatkossa annettamalla uusi öljysäiliö. Kun öljyä käyttä- tiin uudet direktiivit, ensin kaudelle 2008– vä osa lämpölaitosta toimi enää vain pak- 12 – Varissuon lämpölaitos 9 211 kpl/vuosi kashuippujen tasaajana ja varalaitoksena, - ja sitten vuosille 2013–20, jolloin maksuttultiin jatkossa toimeen aiempaa pienem- tomien päästöoikeuksien määrä vähenee millä öljyvarastoilla. Uuden säiliön vetoi- asteittain 7027:stä 2195:een/vuosi. suudeksi riitti vain noin kolmannes vanYksi päästöoikeus vastaa yhtä hiilidiokhan kaksi miljoonaa litraa vetäneen säiliön siditonnia, ja virallisen todentajan vahvistilavuudesta. tama ilmoitus päästöjen määrästä on anLämmöntuotannon ja jakelun vastuuhen- nettava Energiavirastolle vuosittain. Variskilönä toimineen alikonemestari Eero Lep- suon lämpökeskuksen osalta hiilidioksidipäsen jäädessä eläkkeelle, yhdistettiin läm- päästöt ovat mahtuneet hyvin omien pääsmöntuotannon johto vuonna 2008 ener- töoikeuksien rajoihin. Ylimääräisiä oikeukgianhallintapäällikkö Teemu Haleniuksen sia on jonkin verran myyty Kaarinan kautoimenkuvaan. Lämpölaitoksen käytön val- pungille ja Turku Energialle, mutta yli jäävojaksi nimettiin alikonemestari Olli Kor- neitä päästöoikeuksia Varissuon Lämmölkeakoski. Uuden biolämpökeskuksen hoi- lä on edelleen. tajaksi palkattiin alikonemestari Juha RuoUusi biolämpölaitos nosti Varissuon honen, josta Korkeakosken eläköidyttyä tu- Lämmön oman tuotannon käyttömahdollili syksyllä 2015 myös lämpölaitoksen käy- suudet vuodesta 2012 lähtien uudelle tasolle. Tämä tarkoitti Turku Energialta hankittönvalvoja. tujen energiamäärien tuntuvaa vähenemistä. Mikäli laskuista jätetään pois poikkeukPÄÄSTÖKAUPPA JA LÄMPÖsellinen vuosi 2002, jolloin lämpösopimukENERGIAN KOKONAISTARVE sen jatko Turku Energian kanssa oli kriittiLämpölaitosten toimintaehtoihin tuli uu- sessä vaiheessa ja jolloin omasta lämpölaitena tekijänä Euroopan Unionin 2003 sää- toksesta otettiin irti ennätystehot, lämmön

44

Lämmön tuotanto ja jakelu

Varissuon Huollon/Varissuon Lämmön lämpöenergian hankinnan jakautuminen omaan tuotantoon ja ostoihin Turku Energialta megawattitunteina vuosina 1997–2015.

Vuosi

Oma tuotanto

Turku Energia

Vuosi

Oma tuotanto

Turku Energia

1997

43 113

32 445

2007

30 757

33 701

1998

46 474

27 128

2008

28 301

34 247

1999

34 390*

34 250

2009

47 722

21 518

2000

32 179

30 626

2010

37 122

36 473

2001

33 272

34 952

2011

28 509

33 457

2002

61 099

7 308

2012

55 593*

9 983

2003

31 559

36 501

2013

53 164*

9 829

2004

33 698*

33 745

2014

54 949*

10 956

2005

33 227

32 194

2015

57 776*

11 413

2006

32 019

33 681

* luvut sisältävät tuotantoa Turku Energialle

hankinta jakaantui vuoteen 2011 asti melko tavalla tasan oman tuotannon (52 %) ja Turku Energialta ostetun (48 %) kesken.

Biolämpölaitos teki Varissuon lämpötaloudesta selvästi aiempaa omavaraisemman.

LÄMPÖSOPIMUKSET JA LÄMMÖN HINTA Varissuon Huollon toiminnan käynnistyessä painatettiin Lausteen Lämpö Oy:n mallien mukaisia sopimuskaavakkeita huoltoyhtiön ja sen asiakaskiinteistöjen välisiä lämmönhankintasopimuksia varten. Niiden mukaan lämpöyhtiö – Varissuon Huolto – sitoutui toimittamaan lämpöä asiakkaan kiinteistöön edellyttäen, että ao. taloyhtiö oli maksanut huoltoyhtiön liittymismaksun. Sopimuksessa määriteltiin suurin teho, jonka asiakas oli oikeutettu saa-

45

maan, ja todettiin, että asiakas oli velvollinen suorittamaan lämmöstä huoltoyhtiölle omakustannushintaisen korvauksen. Sopimusmalli oli yksinkertainen ja lyhyt, eivätkä sen liitteenä olleet lähemmät lämmönhankintaehdotkaan olleet järin monimutkaisia. Sopimukset solmittiin kymmeneksi vuodeksi ja jatkuviksi sen jälkeen viisi vuotta kerrallaan.

Lämpöenergian hinnan ja asiakkailta perittävien ennakkomaksujen budjetoinnissa esiintyi vaikeuksia toisaalta sääolojen, toisaalta raskaan polttoöljyn maailmanmarkkinahintojen vaihtelun tähden. Lähiön rakentumisvaiheessa myös laskutettavien tarkan määrän arviointi oli aika ajoin hankalaa, kun uusia asuntoja rakennusalan suhdannekäänteiden johdosta saattoi valmistua ennakkotiedoista poikkeavaan tahtiin. Budjetoinnin yhteydessä Varissuon

Lämmön tuotanto ja jakelu

Huollon hallitus joka tapauksessa määritti kullekin tilikaudelle lämpöenergian laskutusperusteet, jotka yhtiökokous vahvisti.

Lopullisten kustannusten selvittyä voitiin suurten poikkeamien kohdalla periä lisämaksuja tai palauttaa asiakkaille liian korkeina perittyjä ennakkoja.

Huippuedulliset lämmöntuotanto-olot koettiin 1980-luvun puolivälin jälkeen.

Tilikaudella 1.7.1985 - 30.6.1986 raskaan polttoöljyn hinta laski useaan otteeseen yhteensä jopa n. 54 %. Asiakaskiinteistöille määriteltyä ennakkomaksua – 160 mk/ MWh - alennettiin kesken kauden toistuvasti. Lisäksi jätettiin toukokuun 1986 lämpöennakot perimättä kokonaan, kun toteutuneet kustannukset olivat lopulta vain 125 mk/MWh. Samaan tapaan kävi vielä seuraavallakin tilikaudella siitä huolimatta, että talvi oli poikkeuksellisen kylmä. Nyt toteutuneet lämpöenergiakustannukset jäivät 90 mk:aan/MWh. Tuolloin varissuolaisten lämmön hinta oli reaalisesti – inflaatio huomioiden – alempi kuin milloinkaan huoltoyhtiön historian aikana ja valtakunnallisessa vertailussa Lämpölaitosyhdistys ry:n jäsenlaitosten halvin. Tämän kärkipaikan Varissuon Huolto säilytti vuoteen 1990 asti.

Lämpöä pelkästään öljyllä tuottanut Varissuon Huolto oli hinnanmuodostuksessa ratkaisevasti riippuvainen raskaan polttoöljyn maailmanmarkkinahinnoista, jotka 1990-luvulla kääntyivät miltei pysyvään nousuun. Tästä riippumatta Varissuon Huolto säilytti asemansa Lämpölaitosyhdistys ry:n – nykyinen Energiateollisuus ry - jäsenlaitosten yhtenä halvimmis-

46

ta lämmöntuottajista.

Varissuon Huollon käyttämä energiakustannusten laskutustapa oli yksinkertainen ja lähiöiden syntyvaiheissa yleisesti käytetty. Ongelmaksi siinä muodostuivat jälkilaskutus eli järjestelmän hidas reagointi muuttuviin tekijöihin. 1990-luvulla aluelämpöyhtiöissä yleistyi käytäntö periä energiahuollosta kulutusmaksun lisäksi perus- eli tehomaksua, jolla katettiin lämmön siirrosta, jakelusta, mittauksesta yms. aiheutuvat kustannukset. Vuosituhannen lopulla Varissuon Huolto oli enää ainoa alan etujärjestön jäsen, jossa lämmön hinnoittelu perustui pelkkään kulutusmaksuun.

Varissuon Huollon hallitus asetti tammikuussa 1999 jäsenensä Esko Heinosen johtaman työryhmän pohtimaan lämpösopimusten uudistamistarpeita. Ryhmän loppuraportti valmistui kesäkuussa 1999. Siinä esitetyt ratkaisut perustuivat pitkälti silloisen Suomen Kaukolämpö ry:n tariffisuosituksiin, joita noudatteli myös Turku Energian hinnoittelu. Työryhmän mukaan jo lämpöenergian ostajien yhdenmukainen kohtelu Turun kaupunkiseudulla puolsi perusmaksun käyttöönottoa myös Varissuolla kuitenkin niin, että kulutusmaksua vastaavasti lasketaan.

Työryhmä teetti vuoden 1998 tiedoilla konemestari Leppäsellä vertailulaskelman asiakaskiinteistöjen lämmön kokonaishinnoista toisaalta vanhan kulutustariffin, toisaalta ehdottamansa yhdistelmätariffin luvuilla. Pääasiallinen tulos oli, että eniten uudistuksesta hyötyisivät isot, ominaiskulutukseltaan (kWh/m3) suuret taloyhtiöt, kun taas pienten lämpölaskuja uu-

Lämmön tuotanto ja jakelu

distus kasvattaisi. Valtaosin muutokset jäi- pimusmallit tariffi- ja toimitusehtoineen, sivät kuitenkin siedettäviksi. Yli kymme- joihin sisältyi myös laskentakaavat sekä ehnen prosentin nousujen välttämiseksi työ- dotetun tehomaksun että kulutusmaksun ryhmä esitti perusmaksujen kohtuullista- tason määrittämiseksi. mista pienimpien asiakkaiden kohdalla.

Laajakantoisen uudistuksen onnistunut Toisena uudistuksena työryhmä esitti läpivieminen edellytti paitsi perusteellista lämpöenergian laskutuskäytännön muut- valmistelua myös asianmukaista tiedottatamista niin, että se seuraisi jo tilikauden mista ja asiakaspalautteen huomioimista. aikana hintamuutoksia ja että vältyttäisiin Asiakastilaisuus asiasta järjestettiin Turun ikäviltä tasauseriltä kauden päätteeksi. Li- Normaalikoulun auditoriossa helmikuussäksi työryhmä valmisteli uudet lämpöso- sa 2000, ja toukokuussa lämpösopimusuu-

Kuvaaja ei tiedossa

Turun normaalikoulu muutti kaupungin keskustasta Varissuolle 1980; punatiilisen koulutalon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Björn Krogius. Norssi toimii Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan harjoittelukouluna ja sen sijoittuminen Varissuolle on kohentanut merkittävästi lähiön imagoa. Normaalikoulun yhteydessä aloitti 1991 kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen perustuva IB-lukio ja 2003 Turun kansainvälinen peruskoulu, molemmissa opetuskielenä englanti.

47

Lämmön tuotanto ja jakelu

vuodet euroa (2014)/MWh distus oli valmis huoltoyhtiön kevätkokouk1980-84 48,04 sen päätettäväksi. Uusi järjestelmä astui 1985-89 34,99 voimaan 1.1.2001, ja helmikuussa 2002 yhtiön hallitus saattoi merkitä tiedoksi, et1990-94 32,26 tä kaikki 105 lämpösopimusta oli uusittu.

1995-99 38,95 Perusmaksun pohjaksi otettiin raken2000-04 49,03 nusten kuutiotilavuuksien mukaan mää2005-09 65,62 ritelty lämpöverkon tilausvesivirta eli suu2010-14 75,95 rin yhden tunnin aikana tarvittava virtaama. Huoltoyhtiön hallitukselle jäi mahdollisuus kohtuullistaa tilausvesivirran määrää, Laskelmasta on jätetty sivuun poikkeukmikäli asiakaskiinteistön koko tai käyttö- selliset Varissuon rakentamisen ensimmäitarkoitus poikkeaa oleellisesti lämpölaitok- set vuodet, ja vuodesta 2001 eteenpäin lassen muista asiakkaista. Inflaatiokehityk- kelman pohjana ovat perus- ja kulutusmaksen varalta tehomaksu sidottiin tukkuhinta- sujen yhteenlasketut keskimääräiset hinnat. indeksiin. Kulutusmaksu määräytyi jatkos- Asetelman luvuissa näkyy selvästi edellä jo sakin käytetyn ja mitatun lämpöenergian todettu raskaan polttoöljyn edullinen hinmukaan, mutta maksu sidottiin raskaan takehitys 1980-luvun puolimaista 1990-lupolttoöljyn kunkin kuukauden viitehin- vun alkuun. Jos tarkastellaan erikseen tätaan. Käytännössä maksu päätettiin tarkis- tä jaksoa, niin vuosina1986-92 Varissuon taa puolivuosittain, mutta tarvittaessa jo- Huollon myymän energian keskimääräipa kuukausittain, mikäli viitehinnan muu- nen hinta oli vain 30,47 euroa/MWh vuotos ylittäisi 5 %. den 2014 hintatasossa ja painui edullisimVarissuon Huollon toimittaman lämpö- pina tilikausina jopa alle kolmenkymmeenergian hinta on pitkässä juoksussa vaih- nen euron. Öljyn maailmanmarkkinahindellut inflaatiokehitys huomioiden aina nat kääntyivät vuosituhannen vaihteen 2000-luvun alkuvuosiin asti vähän. Vuosit- alla kuitenkin pysyvään nousuun. Varistaiset vaihtelut ovat toki olleet välillä suu- suon Huollon lämpötoimituksissa tämä rempiakin, kun öljyhankintojen ajoitukset tarkoitti miltei keskeytyksetöntä hintojen ja muut satunnaiset kustannuserät ovat ai- nousua, vallankin kun ensimmäisessä yhheuttaneet yhden tilikauden lukemiin ”vi- teistoimintasopimuksessa Turku Energinoutumia”. Mutta jos tarkastellaan 5-vuotis- an kanssa energian hinta oli sidottu öljyn kausittaisia keskimääräisiä lämpöenergian hintaan. Jossain määrin tilannetta oli omiarvonlisäverollisia megawattitunnin hinto- aan tasamaan 2002 uusittu sopimus, jossa ja, ovat ne elinkustannusindeksin mukai- Turku Energialta ostettavan energian hinsesti vuoden 2014 hintatasoon muunnet- ta sidottiin kivihiileen. tuina kehittyneet seuraavasti: Uuden biolämpölaitoksen vaikutuksista lämmityskustannuksiin on vasta vähän

48

Lämmön tuotanto ja jakelu

kokemuksia, mutta jo muutaman vuoden lukemat osoittavat sen käyttöönoton kääntäneen Varissuon Lämmön perimät lämpöenergian hinnat laskuun: vuosina 2014-15 megawattitunnin keskimääräinen koko-

naishinta painui jo seitsemänkymmenen euron pintaan. Lausteella, jonka kiinteistöt käyttävät kokonaan Turku Energian kaukolämpöä, lämmityskustannukset ovat yli 20 % korkeammat kuin Varissuolla.

Kuva: Riikka Kyläheiko

Biokattilan polttoainetta purkava rekka. Polttoaineen toimittaja on koko ajan ollut sama, Koski Tl:ssä toimiva Raunion Saha Oy - vuodesta 2013 Westas Bioenergia Oy. Vuonna 2015 biolämpölaitos käytti kiinteää polttoainetta – kokopuuhaketta, metsätähdehaketta ja sahanpurua – yhteensä 21 365 tonnia eli 752 rekkakuormaa.

49

ISÄNNÖINTI

ISÄNNÖINTITOIMISTO Varissuon taloyhtiöt liitettiin jo niiden valmistuttua Varissuon Huollon isännöintiin.

Alueisännöitsijät yhdessä toimistotyöntekijöiden kanssa hoitivat taloyhtiöiden asiat.

Huoltoyhtiön ensimmäisessä vuosikertomuksessa todetaan:

täjä Susanna Suominen. Sarvamaasta tuli samalla Varissuon Huollon toimiva johtaja, jonka vastuulla olivat paitsi isännöinti myös yhtiön talous sekä hallinnon ja suhdetoiminnan kehittäminen. Rakentamisen edetessä alueisännöitsijöitä palkattiin 1980-luvun alussa lisää yksi joka vuosi, syksyllä 1982 jo neljäs.

Väliaikaiset toimistotilat vuokrattiin As Oy Valpurinkartanolta osoitteesta Nisse Kavon katu 6 A 2. Varissuon Huollon omaan toimitaloon Karvataskunkatu 1:ssä samalla tontilla lämpölaitoksen kanssa isännöintitoimisto pääsi muuttamaan vuoden 1978 alussa. Toimistoon hankittiin tarpeelliset konttorikoneet ja muut työvälineet, mutta välittömästi pantiin pohdintaan myös rutiinitehtävien tietokoneistaminen. Perusteellisten selvitysten jälkeen hankittiin Nixdorf 8870 pientietokone, ja huoltoyhtiön omassa kirjanpidossa siirryttiin koneaikaan kesällä 1979. Sen sijaan taloyhtiöiden kirjanpidon ja vuokravalvonnan perustiedostojen muodostaminen vei

”Toimistossa on hoidettu normaalit isännöintipalvelut, asukasluettelot, ilmoitukset Asuntohallitukselle, muuttoilmoitukset, sauna- ja pesutupatilausten järjestely ja perintä, tarvikkeiden ym. hankinta ja maksu, vuokravalvonta ja kirjanpito.”

Ensimmäinen alueisännöitsijä Seppo Sunila palkattiin kesäkuun alussa 1976, puolitoista kuukautta sen jälkeen kun ensimmäinen kerrostalo oli saanut asukkaansa. Heinäkuussa isännöitsijän apuna aloitti toimistoapulainen ja vuoden 1977 alkupuolella toinen. Kesällä 1978 isännöintitoimiston johtoon palkattiin ekonomi Georg Sarvamaa ja virkailijaksi kirjanpi-

50

Isännöinti

aikaa. Näiltä osin ohjelmien sisäänajoon jät paneutuivat toimistotöiden järjestelyipäästiin vuoden 1980 alussa. hin 1980-luvun puolivälissä ja esittivät sekä Toimintojen ja henkilökunnan lisäämi- organisatorisia järjestelyjä että selvennyknen edellytti väistämättä myös lisää toi- siä työnjako- ja vastuukysymyksiin. Varismitiloja. Huoltorakennuksen laajentami- suon Huollon hallitus hyväksyi uudistusseen käytiin käsiksi vuoden 1981 syyskuus- ten toimeenpanon lokakuussa 1986. Kosa, ja uudet tilat saatiin käyttöön tammi- konaisuuden tärkein osa oli neljän työpakuussa 1982. Väliajan isännöintitoimisto rin muodostaminen isännöitsijöistä ja kiroli ”evakossa” Pelttarinkatu 4:ssä. Uusit- janpitäjistä niin, että kunkin isännöitsijän tuun huoltorakennukseen tuli omat työ- pari hoiti jatkossa ao. taloyhtiöiden osalhuoneet alueisännöitsijöille, kirjanpitäjäl- ta sekä kirjanpidon että vuokravalvonnan. le ja kahdelle vuokranvalvojalle. ATK-lait- Muiden neljän toimistotyöntekijän kontolteille saatiin ilmastoitu huone ja alakerran le jaettiin laskutustehtävät, palkanlaskenta, huoltotiloihin toimistotilat rakennusmes- asiakaspalvelu, sihteerin tehtävät jne. Toitarille ja työnjohdolle sekä säilytys- ja huol- miston uusi organisaatio saatiin vakiinnutotiloja työkoneille. Uusiin tiloihin hankit- tettua parissa vuodessa. Erityisesti isäntiin myös ajanmukaisia konttorikoneita ja nöitsijöiden ja kirjanpitäjien/vuokravalkunnostettiin arkistotilat. Toimintaympä- vojien muodostamat työparit osoittautuiristöä tehostettiin 1980-luvun alkupuolel- vat toimivaksi ratkaisuksi. Samalla voitiin la vielä uudella puhelinkeskuksella. luopua 1980-luvun alkupuolella esiin nosIsännöintitoimiston tehtävä oli huoleh- tetusta ajatuksesta palkata huoltoyhtiöltia sekä huoltoyhtiön että taloyhtiöiden kir- le toimistopäällikkö. Sen sijaan nimettiin janpidosta, vuokravalvonnasta, sauna- ja isännöintihenkilökunnalle marraskuusta autopaikkalaskutuksesta, palkanlaskennas- 1989 alkaen oma lähiesimies, ensivaiheesta, asiakaspalvelusta sekä erilaisista sihtee- sa isännöitsijä Seppo Sunila, hänen jäätyä ritehtävistä. Toimistohenkilökuntaa oli ra- eläkkeelle 1997 Jyrki Maikola ja vuodesta kentamisen edetessä lisätty tarpeen mu- 2002 Kimmo Salo. kaan; 1980-luvun puoliväliin ehdittäessä heitä oli kaikkiaan kahdeksan. Tehtävät ja työnjako muotoutuivat pala palalta, eivät- ATK – UUSI HAASTE JA kä järjestelyt pitkän päälle olleet kaikilta MAHDOLLISUUS osin onnistuneita. Ongelmia syntyi lähin- Organisaatiouudistuksen jälkeen isännöinnä laskentatoimeen, kun kunkin taloyhtiön titoimen tärkeimmät kehittämisnäköalat asioita operoi kaksi henkilöä, toinen hoiti avautuivat tietojenkäsittelyn tarjoamista vuokravalvonnan ja huoneistokohtaiset las- mahdollisuuksista. Tämä tarkoitti merkitkelmat, toinen kirjanpidon. Tämä aiheutti täviä investointeja uusiin ATK-järjestelturhaa työtä ja tehottomuutta. miin, joiden kokonaisuudistuksesta tehToiminnanjohtaja Anttila ja isännöitsi- tiin päätös huhtikuussa 1988. Keskusyk-

51

Isännöinti

sikön lisäksi hankittiin seitsemän työase- taloon hankittiin myös ensimmäinen mikmaa kirjoittimineen sekä modeemiyhteys- rotietokone ATK-vastaava Vesa Helisen mahdollisuus. Kaksi työasemaa meni töi- käyttöön. den vastaanottoon ja huoltotyön johdolTietojärjestelmien kehitys oli nopeatahle/varastolle, mutta pääosa tuli isännöin- tista, ja niin Varissuon Huollossakin oltiin titoimiston käyttöön: kirjanpitäjille, asia- syksyllä 1993 jälleen siinä tilanteessa, että kaspalveluun ja sihteereille. ATK-yhdys- ATK-järjestelmä oli uusittava kokonaan. henkilö, isännöitsijä Leeni Hurmeen käyt- Uuteen laitteistoon tuli 20 PC-työasemaa/ töön hankittiin henkilökohtainen päätelai- pöytätietokonetta – kullekin toimihenkilölte teksti- ja taulukkolaskentaohjelmineen. le omansa - jotka kytkettiin verkon kautta Näiden soveltuvuudesta isännöitsijän työ- kahteen palvelimeen. Uusittu ohjelmisto hön haluttiin käytännön kokemuksia. Ko- sisälsi ja toi kaikkien käyttöön laaja-alaikemukset olivat hyviä, ja parin vuoden si- sen toimialaohjelmiston sekä tarpeelliset sään hankittiin lisää kapasiteettia keskus- työasemaohjelmat – mm. selailuohjelman yksikköön sekä kaikille isännöitsijöille ”Isännöitsijäpääte”. Henkilökunnan käyttöomat työasemat. valmennus toteutettiin oppisopimuskouUusi tietojenkäsittelyjärjestelmä mah- lutuksena. dollisti monien toimintojen hoitamisen Automaattisen tietojenkäsittelyn ajanATK:lla. Ensimmäisenä Turussa Varissuon tasainen hyödyntäminen edellytti jatkosHuolto siirsi talonkirjat ATK:lle vuonna sakin tiiviissä tahdissa uusia laitehankin1988. Ostolaskujen maksatus sujui mar- toja, ohjelmapäivityksiä ja monitoimikoraskuusta 1989 lähtien linjasiirtoina, ja piokoneita. Alan kehityksestä ja sen seuATK-aikaan siirryttiin myös huoltotöiden raamisesta tuli jatkuva uusi tehtäväkentvastaanotossa ja laskutuksessa, tarvikeva- tä. Laajemman ATK-uudistuksen ja siihen raston valvonnassa sekä lämpöenergian ku- liittyneen henkilökuntakoulutuksen edeslutuksen tarkkailussa ja valvonnassa. Isän- sä oltiin Varissuon Huollossa taas jo vuonnöitsijöiden käyttöön hankittiin selailuoh- na 1998. Tällöin hankittiin lopuillekin toijelma ”Isännöitsijäpääte”, jonka avulla su- mihenkilöille henkilökohtaiset mikrot sejui joustava tiedonhaku koko ATK-järjes- kä kaikille sähköpostiosoitteet ja internetelmästä. 1990-luvun alkuvuosina ATK:n tin käyttömahdollisuus. hyväksikäyttö laajeni rahaliikenteen hoiATK-järjestelmän suuret hankinnat tutoon, ja muutamissa taloyhtiöissä alettiin livat näin eteen viiden vuoden välein: 1988, kokeilla myös yhtiövastikkeiden suorave- 1993 ja 1998. Viimeksi mainitun kierroksen loitusta asukkailta. Keväällä 1991 aloitettiin vanavedessä aloitettiin myös asiakaskiinVarissuon Huollon hoidossa olleen kiin- teistöjen rakennuspiirustuksen siirto sähteistökannan kiinteistö- ja laiterekisterin köiseen muotoon. Jatkossakin ATK-laittallentaminen ATK:lle, suuri urakka, jon- teiston uusintasykli on niin palvelimien ka toteutus kesti pari vuotta. Vuonna 1991 kuin työasemien osalta ollut noin viisi

52

Isännöinti Kuva: Vesa Helinen.

Akselin Varissuon asiakaspalvelutilat 2015. Puhelimessa asiakaspalveluesimies Pirjo Vuorinen.

Hänen lisäkseen asiakaspalveluhenkilöstöön kuuluvat kiinteistösihteerit Heidi Kangassalo, Teija Salonen ja Kaisa Suominen.

vuotta mutta niin, ettei koko pakettia ole uusittu samalla kertaa.

Isännöinnin ja koko kiinteistöhuollon kannalta ATK-ohjelmistojen viimeisintä uutuutta edustavat erilaiset asuinkiinteistöjen hoitoon tarkoitetut huoltokirjaohjelmat. Akselin piirissä tällaisen käyttömahdollisuuksia alettiin tutkia vuonna 2006.

Tarjolla olleista vaihtoehdoista päädyttiin Tampuuri-huoltokirjaohjelmistoon, jonka käyttöönoton valmistelut aloitettiin syksyllä 2008. Laaja-alainen ohjelma vaati perustietojen - kiinteistötiedot ja asukasrekisteri - keräämistä ja tallentamista sekä henkilöstön käyttökoulutusta. Ensimmäisessä vai-

53

heessa Tampuurin kautta saatiin käyttöön työmääräysten vastaanotto ja asukashallinta, myöhemmin lisäksi dokumenttipankki ja huoltokalenteri.

Tampuuri avasi uusia mahdollisuuksia myös taloyhtiöiden hallitusten jäsenille.

Heitä varten tarkoitettu sivusto otettiin lokakuussa 2009 koekäyttöön neljässä asunto-osakeyhtiössä Varissuolla ja yhdessä Lausteella. Monipuolisen ohjelmapohjan kaikkien mahdollisuuksien käyttöönotto on kestänyt vuosia. Tampuuri-ratkaisuissa on tehty yhteistyötä myös kaupungin vuokrataloja hallinnoivan TVT Asuntojen kanssa; Akselin ja TVT:n järjestelmien yh-

Isännöinti Kuva: Riikka Kyläheiko.

Kesällä 1986 valmistunut Varissuon kirjasto kytkeytyy kävelysillalla liikekeskukseen. Arkkitehtitoimisto Laiho – Raunio – Pulkkisen suunnitteleman rakennuksen pyöreistä lasierkkereistä yksi toimii kerrosten välisenä porrastilana, kaksi muuta on suunniteltu lukunurkkauksia varten.

teensopivuus yksinkertaistaa esim. vikail- ATK:lle. Välillä kokeiltiin asioiden hoitoa moitusten kulkua molempien järjestelmis- jopa kolmella isännöitsijällä ja kirjapitäsä. Viimeisimpänä Tampuurin sovellukse- jällä. Samalla uudistettiin isännöitsijöiden na on otettu mukaan mobiililaitteiden tar- palkkausta työmäärää painottavaan suunjoamat mahdollisuudet; esimerkiksi vikail- taan niin, että ylimääräisistä - yli 20 yhtiötä moitukset voidaan toimittaa viestinä huol- - isännöintikohteista maksettiin palkan lisätomiesten matkapuhelimiin. osaa. Kolmella isännöitsijällä ei kuitenkaan Varissuon Huollon isännöintitoimi oli pitkän päälle pärjätty, vallankin kun yhden matriisiorganisaation – isännöitsijöiden ja isännöitsijän työpanoksesta puolet alkoi kirjanpitäjien työparit – muodostamisen ja mennä autopaikoitustilojen isännöintiin ATK-järjestelmien monipuolisen käyttöön- sekä digitaalisen rakennuskuva-arkiston oton jäljiltä 1990-luvulla vakaalla pohjal- ylläpitoon. Kun korjausrakentaminenkin la. Neljä työparia ja pari kolme sihteeriä/ alkoi tulla Varissuon vanhimmissa asuntoasiakaspalvelijaa riitti hoitamaan lisäänty- yhtiöissä ajankohtaiseksi, katsottiin vuonneetkin tehtävät, kun rutiineja siirrettiin na 2002 tarpeelliseksi palkata alueisännöit-

54

Isännöinti

sijöiden lisäksi ja avuksi huoltoyhtiölle ns. tekninen isännöitsijä.

ISÄNNÖINNIN AUKTORISOINTI JA UUDET ALUEVALTAUKSET Varissuon Huollon isännöintitoimiston toimiva organisaatio ja ajanmukaiset tietohallintajärjestelmät olivat hyvä lähtökohta, kun yhtiö 1990-luvun lopulla lähti hakemaan liiketoiminnan kasvua oman kotikentän ulkopuolelta. Varissuon Huollon talousarvioperusteissa todetaan 1990-luvun loppuvuosina sääntöjään, että henkilöstö, tietojärjestelmät ja toimitilat mahdollistavat uusien isännöintiasiakkaiden vastaanottamisen lähialueilta.

Aktiivinen lähtö laajemmille markkinoille teki välttämättömäksi alan auktorisoinnin hankkimisen. Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys (ISA) ry hyväksyi Varissuon Huolto Oy:n auktorisoiduksi isännöintiyritykseksi vuonna 1999. Vastuuhenkilöksi nimettiin isännöintitoimiston esimies Jyrki Maikola, jolla oli auktorisoinnin edellyttämä Kiinteistöalan koulutuskeskuksen johtavan ammatti-isännöitsijän tutkinto (AIT). Maikolan siirryttyä pois yhtiön palveluksesta, nimitettiin isännöinnin vastuujohtajaksi vuoden 2001 lopulla rakennusinsinööri Kimmo Salo (AIT).

Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys suoritti vuonna 2001 Varissuon Huollossa ensimmäisen laatuauditoinnin, jossa ei havaittu huomautettavaa.

Isännöinti oli alueellisen huoltoyhtiön toimialoista se, jonka irrottaminen muusta huollosta – lämpötalous ja kiinteistön-

55

hoito – erikseen kilpailutettavaksi oli asiakaskiinteistöjen näkökulmasta yksinkertaisinta. Jotkut Varissuon taloyhtiöt lopettivat jo 1980-luvulla isännöintipalvelujen oston alueen huoltoyhtiöltä, osa palatakseen asiakkaaksi muutaman vuoden perästä. Varissuon Huolto Oy:n osuus oman lähiön isännöintikohteista vakiintui 1990-luvulla noin 80 %:iin eli 75–80 kiinteistöön.

Kohteitten määrä alkoi 1990-luvun lopulta alkaen tasaisesti kasvaa toisaalta Varissuon ulkopuolisin aluevaltauksin, toisaalta varissuolaiskiinteistöjen ”paluumuuton” kautta. Tavoitteeksi asetettiin tuolloin asiakaskunnan hallittu kasvattaminen käytettävissä olevat resurssit hyödyntäen.

Ensimmäiset isännöintikohteet oman alueen ulkopuolelta Varissuon Huolto sai vuosina 1999–2000: Kiinteistö Oy Barkerinmäki Kaarinan Littoisista, As Oy Lausteenkulma sekä Kiinteistö Oy:t Pääskynlento ja Pääskynpesä, kaksi viimeksi mainittua Pääskyvuoren uudelta asuntoalueelta. Vuonna 2001 Varissuon Huollon isännöintipalvelut saavutti merkittävän aluevaltauksen, kun sen hoitoon tulivat Ispoisten aluehuoltoyhtiö Sompa-Ropo Oy ja sen seitsemän osakasyhtiötä. Saman luokan saavutus kirjattiin syksyllä 2005, kun kaupungin vuokrataloja hallinnoivat yhtiöt TVT Asunnot ja Kiinteistö Oy Lehtolaakso kilpailuttivat kaikkien Pääskyvuoren, Kohmon ja Kuralan kiinteistöjensä isännöinnin.

Akseli Kiinteistöpalvelut voitti tämän 313 huoneistoa sisältäneen kisan.

Kilpailutuksiin osallistuminen nosti esiin Varissuon Huollon/Akselin isännöintipalvelujen hyvän hintakilpailukyvyn.

Isännöinti

Samaa osoitti Lausteen Huollon asiakkaiden huoltosopimusten uusiminen vuonna 2006 niiden tultua osaksi Akseli Kiinteistöpalveluja. Lausteen taloyhtiöiden isännöinnin palvelumaksut pääsääntöisesti alenivat, kun sopimuksissa alettiin noudattaa samaa hinnoittelua kuin Varissuolla.

TURUN ISÄNNÖINTIKESKUS OY Kun kaikki puhui sen puolesta, että isännöintipalveluja oli hyvä tilaisuus tarjota maantieteellisesti yhä laveammalti, nosti toimitusjohtaja Kivilaakso esiin ajatuksen hankkia tilaisuuden tullen Akselin omistukseen vakiintunut turkulainen isännöintiyritys. Operaatiolla saataisiin paitsi uutta asiakaskuntaa ennen kaikkea markkinointiin aluehuoltoyhtiön kotipaikkarasitteista riippumaton toiminimi. Tällainen tilaisuus tarjoutui pian Varissuon ja Lausteen huoltoyhtiöiden fuusioinnin jälkeen. Joulukuussa 2007 Akseli Kiinteistöpalvelut Oy hankki omistukseensa Turun Isännöintikeskus Oy:n (ISA) osakekannan. Vuonna 1984 perustettu yritys oli saavuttanut vakaan aseman Turun seudun markkinoilla, ja kaupan mukana seurasi toimitila Turun keskustassa, Yliopistonkadun varrella.

Uuden tytäryhtiön ja Akselin isännöintiresurssien yhdistämisellä tavoiteltiin paitsi laajempaa asiakaspohjaa myös synergiaetuja asiantuntevan henkilöstön ja erikoisosaajien hyödyntämisellä. Tytäryhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin oman toimensa ohella Akselin isännöintipäällikkö Kimmo Salo.

Akseli Kiinteistöpalvelujen perustami-

56

nen vuonna 2005 toi Lausteen Huolto Oy:n fuusioinnin kautta yhtiön piiriin kerralla kokonaisen lähiön. Isännöintiasiakkaita tuli lisää kolmisenkymmentä, jolloin niiden kokonaismäärä nousi n. 140:een. Turun Isännöintikeskuksen osto puolestaan toi 25 asiakasta, pääosa Turun keskeisistä kaupunginosista ja eri lähiöistä, joitakin Kaarinasta, Ruskolta ja Sauvosta asti. Joukossa oli myös kaksi asuntoyhtiötä Kuralan Välppätieltä sekä lämpöyhtiö Välppätien Huolto Oy. Turun Isännöintikeskuksen asiakaskehitys eteni jatkossa suotuisasti, vallankin kun 2010-luvulla uudet isännöintiasiakkaat ohjattiin konsernin piirissä sääntöjään tytäryhtiölle. Uusia asiakkaita kertyi vuosittain kymmenkunta pääosin edelleen Turun ruutukaava-alueelta. Vuonna 2014 Turun Isännöintikeskuksella oli jo miltei 60 asiakaskiinteistöä ja emoyhtiöllä noin 120.

Isännöintikeskuksen henkilökunta siirtyi Akselin palvelukseen, ja tytäryhtiö alkoi ostaa tarvitsemansa työpanokset emoyhtiöltä. Ajan oloon syntyi kuitenkin sekaannuksia, kun saman isännöitsijän hoidossa oli sekä emoyhtiön että tytäryhtiön nimissä tehtyjä sopimuksia. Ja kun markkinointikin oli Varissuon ja Lausteen ulkopuolella selkeämpää Turun Isännöintikeskuksen nimissä, oli tästä johdonmukaisena seurauksena koko isännöintitoimen siirtäminen tytäryhtiön puolelle. Vuonna 2014 päätettiin kaupasta, jolla Akseli Kiinteistöpalvelut myi oman isännöintiliiketoimintansa Turun Isännöintikeskukselle. Samalla isännöinnin koko henkilökunta siirtyi tytäryhtiön palkkalistoille. Isännöintipäällik-

Isännöinti

kö Kimmo Salosta tuli Turun Isännöinti- ja Turun Isännöintikeskuksen asiakasta. keskuksen toimitusjohtaja, ja hänen lisäk- Sen voitti nytkin Turku Energia, jonka seen tytäryhtiön palvelukseen siirtyi vuo- kanssa tehtiin nelivuotinen sopimus. Kimden 2015 alussa kahdeksan isännöitsijää, mo Salon mukaan suuren volyymin ja sähkaksi teknistä isännöitsijää, seitsemän kir- kön alhaisen hintatason myötä sopimus toi janpitäjää ja kaksi kiinteistösihteeriä. Va- taloyhtiön koosta riippuen säästöä 200 – rissuon ja Lausteen kiinteistöjen isännöit- 12 700 euroa/vuosi. sijöiden, kirjanpitäjien jne. työskentely jatVuodesta 1990 alkaen Varissuon Huolkui kuitenkin vanhaan tapaan Varissuon ja to tarjosi isännöimilleen yhtiöille niiden Lausteen toimistoissa. ylimääräisten varojen lyhytaikaista sijoituspalvelua, jossa huoltoyhtiö toimi eräänlaisena pankkiirina. Varissuon Huolto oli KILPAILUTUSETUJA omien varojensa sijoittelussa jo käyttänyt ASIAKASKUNNALLE riskittömiä tuotto- ja talletustilejä. MahHuoltoyhtiön näkökulmasta asiakaskun- dollisuutta tarjottiin nyt myös asiakkailnan kasvattamisessa oli kyseessä parem- le, joiden oli yksittäisinä toimijoina vaikea man hyötysuhteen tavoittelu niille panos- lähteä sijoitusmarkkinoille. Kysymys ei oltuksille, joita oli tehty ammattitaitoiseen lut vähäisistä summista, sillä huoltoyhtiön henkilökuntaan, ATK- järjestelmiin jne. isännöimien taloyhtiöiden lähes tuottamatAsiakkaiden näkökulmasta iso vakavarai- tomilla tileillä oli läpi vuoden 5-10 miljoonen toimija taas toi kilpailukykyisen hin- naa markkaa. ta-laatusuhteen lisäksi mukanaan etuja, jotVarissuon Huollon 77 isännöintiasiakka perustuivat suuren asiakaskunnan yh- kaasta 73 teki varojen sijoitussopimuksen teishankintojen kilpailutukseen. Varissuon huoltoyhtiön kanssa. Korkotuotto oli sidotHuolto oli jo pitkään kilpailuttanut mm. tu kolmen kuukauden Helibor-korkoon vakuutuksia koko asiakaskunnan puoles- sittemmin Euriboriin - josta huoltoyhtiö ta. Samoin sähkömarkkinoiden avaudut- peri oman marginaalinsa. Ensimmäisinä tua vuoden 1997 alussa Varissuon Huolto vuosina taloyhtiöt saivat tätä kautta rahoilneuvotteli Turku Energian kanssa isännöi- leen miltei kymmenen prosentin tuottomilleen taloyhtiöille aiempia hintoja edul- ja. Sittemmin muutokset rahamarkkinoillisemman puitesopimuksen, jota kaikki la ovat pudottaneet korkotuottoja, jolloin asiakkaat käyttivät hyväkseen. Ratkaisu myös huoltoyhtiö on pienentänyt margikoski ensi vaiheessa tosin vain 23 asiakas- naalejaan. Järjestely jatkuu edelleen riipkiinteistöä, koska kaupungin vuokratalojen pumatta siitä, että isännöintitehtävät siirhallintayhtiöt hoitivat omat neuvottelunsa. rettiin 2015 emoyhtiöltä Turun IsännöinMääräaikainen puitesopimus uusittiin sit- tikeskus Oy:lle. temmin useaan otteeseen. Vuonna 2013 kilpailutuksessa oli mukana jo 132 Akselin

57

HUOLTOPALVELUT

ALUEMIEHET - ERIKOISMIEHET Kun huoltoyhtiön hoitoon tuli vähin erin merkittävä määrä viheralueita ja istutuksia, oli tarpeen palkata myös puutarhatöihin perehtynyt henkilö, joka voitaisiin samalla määrätä työnjohtajaksi. Joulukuussa 1978 huoltomiesten etumiehenä aloitti puutarhuri Pekka Kanerva.

Syksyllä 1977 hankittiin ensimmäinen moottorivetoinen ruohonleikkuri. Ulkoalueiden hoidon tehostamiseksi huoltomiehille määriteltiin keväästä 1979 lähtien omat työpiirit, ja samalla päätettiin ruohonleikkuun hoitamisesta niin, että kukin huoltomies vastaa oman alueensa nurmikoista. Tätä varten hankittiin kuusi uutta ruohonleikkuukonetta, kullekin huoltomiehelle omansa. Asemakaavassa määritellyt yleiset puistot ovat kaupungin hoidossa, mutta Varissuolle suunniteltiin suurkorttelien sisään myös ns. korttelipuistoja, jotka tulivat huoltoyhtiön omistukseen. Näin saatiin asukkaiden yhteiskäyttöön viheralueita, joiden lähempi käyttö – polkujen rakentaminen, istutusten suunnittelu jne. –

Varissuon Huollon ensimmäinen työntekijä oli huoltomies Veikko Nieminen. Hän aloitti työt jo pari kuukautta ennen ensimmäisten asukkaiden muuttoa alueelle.

Huoltoyhtiön ensimmäisessä vuosikertomuksessa todetaan huoltomiesten hoitavan taloyhtiöiden ”…huoltopalvelut, kuten pihatyöt, lumityöt, hiekoituksen sekä vesikalusteiden huollon ja lamppujen ym. vaihdot kiinteistöissä”.

Kesään 1977 mennessä huoltoyhtiön palkkalistoilla oli jo neljä huoltomiestä, ja lisää pestattiin joka vuosi neljä aina vuoteen 1982 asti. Enimmillään heitä oli 1980-luvun puolimaissa (25–26), sen jälkeen määrä alkoi vähetä ja vakiintui 1990-luvun puolivälissä alle kahdenkymmenen.

Marraskuussa 1977 lämpökeskuksen hoitajaksi palkattu ylikonemestari Ahti Lehtovuori määrättiin myös huoltomiesten esimieheksi. Huoltotöiden lisääntyessä ja moninaistuessa tuli ajankohtaiseksi kenttätason työnjohdon vahvistaminen.

58

Huoltopalvelut

on huoltoyhtiön eikä esim. niihin rajautuvien taloyhtiöiden päätettävissä.

Sinänsä monipuolista osaamista vaativien huoltotöiden kannalta oli välttämätöntä, että ”yleismiesten” lisäksi palkattiin muitakin kuin puutarhatyön erikoisosaajia. Lämmityskattiloiden hoito oli alusta lähtien työtä, joka edellytti siihen perehtyneitä huoltomiehiä. Heiltä edellytettiin yleensä putkimiehen ammattitaitoa, koska kattilalaitoksen, lämpöverkon ja paineenkorotusaseman kunnossapitoon liittyi paljon putkistotöitä.

Varissuon Huollon alkuvuosina ammattitaitoisten huoltomiesten saanti ei ollut aina helppoa ja heidän vaihtuvuutensa muodostui ongelmaksi. Palkkaustilanteissa kävi ilmi, että huoltomiestehtävät Varissuon Huollossa eivät olleet kovin houkuttelevia ja että kysymys oli ennen kaikkea palkkatasosta. Keväällä 1979 huoltoyhtiön hallitus päätti huoltomiesten palkkauksen kokonaisuudistuksesta, jossa palkkoihin omaksuttiin vakinaisille huoltomiehille yhtä suurena maksettava Varissuo-lisä. Sitä perusteltiin mm. työsuhdeasuntojen ja päivystys-

Kuva: Vesa Helinen.

Päältä ajettava Husqvarna -ruohonleikkuukone, ohjaimissa kausiapulainen Samuli Keinonen.

Vuonna 2015 Akselilla oli 12 ajoleikkuria, 27 työnnettävää ruohokonetta, 38 lehtipuhallinta, 30 siima-, niitto- ja pensasleikkuria sekä 6 raivaus- ja moottorisahaa.

59

Huoltopalvelut

tulojen puuttumisella, työajan ulkopuolinen hälytysvalvonta kun oli ulkoistettu.

Samassa yhteydessä täsmennettiin huoltomiesten ryhmittely kolmeen ryhmään, joista yhden työnkuvaan kuuluivat kiinteistöjen ulkoalueiden hoito ja yksinkertaiset sisätyöt, toisen työkoneiden käyttö ja huolto sekä ulkotyöt ja kolmannen kiinteistöjen LVI- ym. vaativat sisätyöt.

Uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön Vapunpäivänä 1979, mutta jo seuraavan vuoden lopulla toiminnanjohtaja Sarvamaa esitti lisän korottamista 300 markalla, kun pätevien huoltomiesten saannissa oli edelleen vaikeuksia. Hallitus ei tätä hyväksynyt, mutta jätti uusien huoltomiesten palkkaamisessa harkinnanvaraisesti sovellettavaksi ehdotetun suuruista pelivaraa.

Palveluksessa jo olleiden kohdalla päätettiin sovellettavaksi hyvän miehen lisiä hallituksen määrittämissä puitteissa. Samalla todettiin, että jatkossa erikoismiesten – putki-, sähkö- ym. ammattimiehet – osalta tultaisiin soveltamaan sopimuspalkkoja. Ensimmäinen tällainen putkimiehen toimi pantiin hakuun syksyllä 1981 niin, että hakijat saivat itse esittää palkkatoivomuksensa.

Taloyhtiöiltä ja asukkailta alkoi 1980-luvun alussa tulla huoltomiestöistä kielteistä palautetta siinä määrin, että asiaan oli syytä paneutua. Tilannetta selviteltiin perusteellisesti, ja asia tuli yhtiön hallituksen päätettäviksi tammikuussa 1984. Ratkaisujen pohjaksi kokouksessa oli esillä esittelymuistio ”Huoltomiestoiminnan tehostaminen”. Selvityksessä todetaan, että Varissuon Huollon eniten arvosteltu toimin-

60

to on huoltomiesten työskentely ja ettei arvostelu valitettavasti ollut aivan aiheetonta.

Syitä todetaan olleen monia, mutta päällimmäiseksi niistä nostetaan töiden heikko organisointi ja urautuneisuus, jotka ”lienevät jäännettä aikaisemmasta varsin autoritäärisestä valvontaotteesta”. Tilannetta kuvaillaan elävin sanankääntein: ”Koko huoltomiesjoukko on vaeltanut 4 kertaa päivässä kuin sopulilauma huoltoon käskynjaolle: aamulla töiden alkaessa, kello 9, ruokatunnin aikaan ja vielä kello 14:n tienoilla.

Voidaan kysyä, koska töitä tehdään, kun jatkuvasti ollaan huoltorakennuksessa, matkalla sinne tai hankkeissa lähteä sinne. Vaellusta on perusteltu sillä, että huoltoilmoitukset saataisiin miesten tietoon ja valvonnallisilla syillä… Tehokas tehtävien valvonta on ollut esimerkiksi huoltoilmoitusten osalta mahdotonta, koska ilmoitusten kierto on ollut sääntelemätöntä (ei valvontakappaletta tai numerointia tms. ja lappu voi palautua useille henkilöille.) Työnjohto on ollut monessa suhteessa ylivoimaisen tehtävän edessä. Varsin suuri osa ajasta on mennyt tekemättömien tai kesken olevien töiden selvittelyihin…”

Toimintatapoja oli jo pyritty muuttamaan korostamalla huoltomiesten omaehtoista vastuuta omista piireistään mm. niin, että heidän velvollisuutenaan oli raportoida työnjohdolle havaitsemistaan puutteista, virheistä, työongelmista jne. Samoin oli jo

Huoltopalvelut

Kuva: Vesa Helinen.

Vanhusten ja lasten tukisäätiön Valkiapäänkoti Varissuolla. Säätiö esitti 1987 Varissuon Huollolle, että talon huoltomies Terttu Lehtonen (kuvassa) voisi toimia myös asukkaiden sosiaalihoitajana.

Järjestelystä kustannusjakoineen tehtiin sopimus. Vuonna 1994 Lehtonen siirtyi kokonaan säätiön palvelukseen.

järjestetty huoltoilmoitusten kierto ja seuranta, joskin töiden suoritus venyi edelleen liiaksi ja keskeneräisistä töistä tiedottaminen asukkaille jätti toivomisen varaa. Raportin mukaan kehitys oli jo selvästi saatu positiiviseen suuntaan.

Huoltotoimen tehostamiseksi selvityksessä esitettiin ohjauksen ja valvonnan lisäämistä vastuualueperiaate säilyttäen. Tältä osin keskeiseksi kysymykseksi nostettiin huoltomiesten tavoitettavuus omilta alueiltaan. Ratkaisuksi esitettiin henkilö-

hakulaitteita, joiden avulla voitaisiin vähentää käyntejä huoltorakennuksessa, nopeuttaa ohjeiden kysymistä ja antoa, toimittaa huoltoilmoitukset välittömästi työn suorittajalle jne. Työnjohto voisi näin olla enemmän työhuoneessaan vastaanottamassa työilmoituksia sekä keskittyä töiden ohjaukseen ja valvontaan.

Näiden ratkaisujen ongelmaksi nähtiin varsinainen kenttätyön jääminen ilman näkyvää työnjohtoa, ja esitettiin työhön osallistuvan apulaistyönjohtajan palkkaamista.

61

Huoltopalvelut

Tehtävään ajateltiin Heikki Heinosta, joka seen. Lähtökohdaksi otettiin, että huoltooli jo vuosia toiminut menestyksellä mm. miesten vastuualueiden määrä nostetaan työnjohdon lomittajana. Hänen tehtävä- 14:sta 17:ään. Alueen vastuuhenkilön tehtänään olisi mahdollisuuksien mukaan liik- vät määriteltiin yksityiskohtaisesti niin ulkua alueella, kartoittaa virheitä, puutteita ko- kuin sisätöidenkin osalta. Tämän lisäkja laiminlyöntejä, avustaa tarvittaessa työ- si henkilöstöön kuului tuolloin kaksi eritehtävissä, hoitaa perehdyttämisiä sekä val- koishuoltomiestä, joiden tehtäväksi määvoa koneiden huoltoa ja korjauksia. riteltiin ennen kaikkea huoltotyötarpeista Huoltoyhtiön hallitus piti esitettyjä jär- tehtyjen ilmoitusten edellyttämät korjausjestelyjä aiheellisina. Heikki Heinonen ni- toimenpiteet, ilmanvaihtolaitteet, kattokaimettiin välittömästi työhön osallistuvaksi vot ja kylmäkellareiden koneistot, minkä lityönjohtajaksi, mutta kalliiden radiopuhe- säksi he osallistuivat työkoneiden huoltoon limien hankinta hyväksyttiin vasta lisäsel- ja korjaukseen. Kahden konemiehen, joista vitysten jälkeen. Niiden kokonaishinta täy- toisena voi toimia työhön osallistuva työndennys- ja asennuskustannuksineen nousi johtaja, toimenkuvaan määriteltiin isomyli sadantuhannen markan. Huoltomiehil- pien koneiden ajaminen ja huolto, vastuu le hankittiin myös lisää polkupyöriä – en- konehallista, koneellinen auraus, hiekoisimmäiset kaksi olivat kesältä 1979 - ja uu- tus, hiekan poisto jne. Puuseppä-kirvessittiin työvälineistöä. Radiopuhelinkalus- miehen tehtäväkenttään kuuluivat saunotoa täydennettiin vielä 1990-luvun alussa jen ja yleisten tilojen kunnostukset sekä – tuolloin oli käytössä kolmekymmentä pu- ovien, ikkunoiden, aitojen ja pihavälineihelinta – mutta pian tämän jälkeen matka- den korjaukset. Lisäksi huoltohenkilöstöön puhelimien yleistyminen teki radiopuheli- kuului putkimies. met vanhanaikaisiksi ja pienensi ajan oloon Osana huoltotöitä myös kiinteistöjen puhelinyhteyksien laitekustannuksia mer- korjaukset alkoivat 1980-luvulla nousta Vakittävästi. Toimitusjohtajan, isännöitsijöi- rissuolla sellaisiin mittoihin, ettei työnjohden ja muutamien toimihenkilöiden käyt- don aika enää riittänyt kunnolliseen työn töön matkapuhelimet saatiin 1990-luvun valvontaan ja tarvittavien kontaktien hoipuolivälissä ja huoltomiehille vuosikym- toon. Ratkaisuksi päätettiin perustaa ramenen lopulla. kennusmestarin toimi, jossa marraskuussa Huoltomiestoimen uudelleen organi- 1980 aloitti Hannu Vainio. Rakennusmestasoinnista tehtiin vuonna 1984 myös ko- ri Vainion toimenkuvaan sisällytettiin Vakonaissuunnitelma. Tavoitteiksi asetettiin rissuon Huollon omien kiinteistöjen hoipalvelutason nostaminen, tehokkuuden to, pesuloiden isännöinti, työsuojelupäällisääminen sekä huolto- ja korjaustöiden likön tehtävät, alihankintaverkoston ylläomavaraisuusasteen kohentaminen. Pal- pito, isännöitsijöiden avustaminen isomvelutason kohottamisen myötä varaudut- pien korjaustöiden toimeenpanossa sekä tiin myös huoltomiesten määrän lisäämi- takuukorjaukset.

62

Huoltopalvelut

HUOLTOTÖIDEN KONEISTAMINEN Kun huoltomiestoimi oli 1980-luvun JA ATK-SOVELLUKSET puolivälissä organisoitu uudelleen, siirrettiin huoltomiesten ylemmän esimiehen Toimintojen tehostamiseksi oli tarjolla lätehtävät vuonna 1987 lämpökeskuksen ko- hinnä kaksi etenemislinjaa. Toisaalta tehoa nemestarilta rakennusmestarille. Näin saa- haettiin konekannan vahvistamisesta ja tetiin vastuu omana huoltomiestyönä tehtä- hokkaasta käytöstä, toisaalta ATK:n hyövistä töistä ja ulkopuolisilla urakoitsijoil- dyntämisestä erilaisten rutiinien hoidossa. la teetettävistä töistä samalle henkilölle, Huoltomiesten töitä helpottamaan oli heti joka voi tilanteen mukaan sovitella näitä alkuunsa hankittu monitoimitraktori, joelementtejä joustavasti yhteen. Huoltotöi- ka saatiin käyttöön loppuvuonna 1976. Sen den uudelleenorganisoinnin myötä huolto- varusteisiin kuuluivat lumikauha, puskulemiesvahvuus asettui keskimäärin 17–18:n vy, hiekoitin ja harja. Seuraavina vuosina tasolle, minkä lisäksi palkkalistoilla oli 4-5 huoltotyökoneiden ja pientraktorien sekä erikoismiestä. niiden lisälaitteiden hankinta oli vilkasta, Miltei saman tien kun huoltomiesor- kun hoidettavat alueet laajenivat ja kun ganisaatio oli saatu kuntoon, muodostui- uudistuvaa tekniikkaa pyrittiin mahdollivat Varissuon Huollon huoltomaksujen ko- suuksien mukaan hyödyntämään. rotukset huolen aiheeksi. Huoltomaksut Huoltomiestointa organisoitaessa uunousivat vuodesta 1989 alkaen selvästi no- teen kuosiin 1980-luvun puolimaissa asepeammin kuin elinkustannusindeksi. Hä- tettiin yhdeksi tavoitteeksi mahdollisimlyttävin oli tilikausi 1.7.1989 – 30.6.1990, man suuri omatoimisuusaste erityisesti uljolloin hoitomaksua jouduttiin korotta- koalueiden hoidossa. Tavoitteen saavuttamaan 15,2 %, kun elinkustannusindeksi miseksi varustettiin vanhoja traktoreita uunousi samaan aikaan 5,6 %. Yhtiön hal- silla lisälaitteilla ja hankittiin kaksi kokolitus päätyi tilannearviossaan siihen, että naan uutta kiinteistönhoitokonetta. Näiden huoltomaksujen korotuspaineet selittyi- myötä Varissuon Huollon erilaisten traktovät pääosin palkkakuluilla, joita kasvatti- ri- ja puhtaanapitokoneiden kokonaismäävat tavanomaista enemmän työajan lyhe- rä nousi jo kymmeneen. neminen ns. Pekkaspäivien myötä, kiinRiittävällä omalla konekannalla voiteistöalan ylimääräiset matalapalkkakoro- tiin vähentää ulkopuolisten urakoitsijoitukset sekä henkilökunnan saatavuuden den käyttöä, mikä oli aina yksi mahdollija pysyvyyden tähden paikallisesti makse- suus töiden ruuhkautuessa esim. poikkeuktut Varissuo-lisät. Hallitus paneutui palk- sellisen lumentulon tähden. Yksi pitkään kamenojen nousun syihin, vertaili palk- vuokrakoneilla hoidettu työ oli pihojen katasoa muihin aluehuoltoyhtiöihin, ryh- ja kulkuväylien puhdistus lakaisukoneeltyi toimiin huoltomaksujen nousun hillit- la. Oman imulakaisukoneen hankinnassemiseksi, mutta myös niiden jakoperus- ta keskusteltiin yhtiön hallituksessa ensi teiden kohtuullistamiseksi. kertaa keväällä 1979, kun vuokrakonei-

63

Huoltopalvelut

den saannissa oli sesonkiaikoina ongelmia. putkimiesten ja korjausmiesten käyttöön.

Asiaan palattiin kuitenkin vasta vuosikym- Niiden hyöty tuli ennen kaikkea siitä, että men myöhemmin huoltomiestoimen edel- mukaan voitiin yhdellä kertaa ottaa useamlä todettujen kustannuspaineiden myötä. man työmääräyksen edellyttämät työkalut Vuokrakoneiden käyttökokemusten se- ja tarvikkeet. Putkimiehet saivat ensimmäikä oman koneen hankinta- ja käyttökus- sen autonsa 1986 ja korjausmiehet 1989. tannusten vertailu osoitti, ettei vaihtoeh- Keskusvalvomon ja varaston käyttöön patojen välillä ollut merkittävää kustannus- kettiauto hankittiin 1991. eroa. Oman koneen puolesta puhui kuiAutomaattisen tietojenkäsittelyn soveltenkin se, että kone olisi joka tilanteessa lukset huoltotöihin aloitettiin työmääräyskäytettävissä omien tarpeiden ja aikatau- ten eli vikailmoitusten vastaanotosta. Niilujen mukaan. Lisäksi katsottiin, että piho- den hoito siirrettiin ATK:lle syksyllä 1988. jen puhtaanapito kuuluu huoltotyön perus- Samalla palkattiin huoltoilmoitusten vastehtäviin, jonka säännöllinen hoito omil- taanottaja ja luovuttiin toisesta huoltotyönla koneilla on tarkoituksenmukaista. Pää- johtajan vakanssista. Seuraavana vuonna tös imulakaisukoneen hankinnasta tehtiin ATK:lle siirrettiin varaston valvonta ja taryhtiön hallituksessa helmikuussa 1989, ja vikelaskutus. Vuosina 1991–93 toteutettiin kone saatiin käyttöön vielä kevätkiireiksi. asiakkaiden kiinteistö- ja laiterekisterin talSama tilanne oli 1980-luvun lopulla lu- lentaminen tietokannaksi. Tämän jälkeen mitöiden kohdalla. Polkujen ja pienempien jatkettiin ATK:n sovittamisella huoltomiestilojen auraukseen soveliaita pienoistrakto- ten työmitoituksiin. Apuna käytettiin valreita oli riittämiin, mutta runko-ohjattavia takunnallisen kiinteistönhoitotyön mitoikiinteistönhoitokoneita, joita normaalital- tusprojektin (KIMI) tietoja.

Huoltomiesorganisaation uudistusten, vinakin olisi tarvittu ainakin viisi, huoltoyhtiöllä oli vain kolme. Kun samaan aikaan kone- ja autohankintojen sekä ATK-sovelvuokrakoneiden saatavuus oli vaikeutunut lusten myötä oli huoltotöiden tehokkuus ja veloitus työmäärän takuumaksuineen saatu 1990-luvun alkuvuosiin ehdittäessä noussut kohtuuttomaksi, hankittiin syk- uuteen kuosiin. Tämä tapahtui sikäli otolsyllä 1989 yksi uusi kiinteistötraktori Wil- liseen aikaan, että 1990-luvulla kiinteisle VL-645, joka varustettiin harjalaiteella ja tönhoitoalalle ilmaantui nopeassa tahdispainepesurilla. Kokemukset Willestä olivat sa sekä isoja että pieniä yrittäjiä. Uudistussiinä määrin hyviä, että sittemmin niitä on ten myötä Varissuon Huolto oli kuitenkin hankittu useita lisää. verraten hyvässä ”iskussa” ottamaan haasHuoltomiestöitä tehostettiin 1980-lu- teen vastaan, kun uudet huoltosopimukvulta lähtien myös autokalustolla. Ensim- set vielä antoivat joustavan mahdollisuumäisen pakettiauton Varissuon Huolto den räätälöidä tarjontaa selkeiden mitoihankki 1980-luvun puolivälissä lämpölai- tusohjelmien pohjalta (ks. s. 30). tokselle. Jatkossa autoja ostettiin lähinnä

64

Huoltopalvelut Kuva: Vesa Helinen.

Varisssuon Huollon ensimmäinen runko-ohjattava kiinteistönhoitotraktori, 1985 hankittu Valmet-Lundberg 342 Suurpäänkadulla; kuljettajana Taisto Kähönen; taustalla As Oy Tavastinlaakson rivitaloja.

Kuva: Vesa Helinen.

Wille 655C -kiinteistönhoitotraktori vm. 2014. Yrityksen logon suunnitteli arkkitehti Ola Laiho 1982 Varissuon Huollolle. Ydinfiguuria on myöhemmin hieman ”pyöristetty” ja tekstiosaa muotoiltu uudelleen. Vuonna 2015 Akselilla oli kuusi eri-ikäistä Willeä; sekä Varissuolla että Lausteella oli käytössä myös Komatsu -pyöräkuormaaja.

Kuva: Riikka Kyläheiko.

Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n pakettiautoja, joita vuonna 2015 oli huoltotoiminnan käytössä kaikkiaan 15.

Osin niiden tarvetta on 2000-luvulla lisännyt huoltotoimen uusien asiakkaiden sijoittuminen maantieteellisesti aiempaa laveammalle.

65

Huoltopalvelut

KILPAILU ASIAKKAISTA ”Vanhaan hyvään aikaan” Varissuon Huollon markkinaosuus omassa lähiössä oli kiinteistöjen huollon kohdallakin miltei sata. Kun rakennuskannan merkittävää lisäystä ei enää ollut näköpiirissä, saattoi

Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Varissuon Huollon ensimmäinen imulakaisukone Schörling vuodelta 1989. Nykyisin Akseli Kiinteistöpalveluilla on kolme imulakaisukonetta.

66

markkinaosuus jatkossa vain laskea, ei juurikaan nousta. Yhtenä vaihtoehtona toiminnan kehittämisessä nähtiin huoltopalvelujen tarjoaminen Varissuon ulkopuolelle. Hintakilpailun kiristymisen myötä

Huoltopalvelut

asiaa oli kuitenkin syytä harkita tarkoin. myös siihen, että uudistunut huoltoyhtiö Varissuon Huollon ensimmäisessä toimin- ryhtyi entistä aktiivisempaan uusien kiintasuunnitelmassa vuodelta 1993 suhtaudu- teistönhoitoasiakkaiden tavoitteluun. Etäitaan vielä varsin varauksellisesti mahdol- syysrajaksi asetettiin aluksi viitisen kilolisuuteen tehdä riittävää katetta alueen ul- metriä; pidemmillä etäisyyksillä vastaan kopuolisilla kiinteistönhoitokohteilla. Tätä alkoivat tulla logistiset ongelmat. Markkikautta ei ajateltu löytyvän helpotusta van- noinnissa kiinnitettiin huomio erityisesti hojen asiakkaiden ja osakaskiinteistöjen lähialueiden pieniin aluehuoltoyhtiöihin palvelujen kustannuspaineisiin. ja lähdettiin aktiivisesti vastaamaan itäiToisaalta syksyllä 1992 tehty asiakasky- sen Turun asuin-, liike- ja julkisten kiinsely vahvisti huoltoyhtiön johdon käsitys- teistöjen tarjouskyselyihin. Erikseen alettä siitä, että varissuolaiset asiakaskiinteis- tiin myydä ulkopuolisille kiinteistönhoitöt ja niiden asukkaat olivat pääosin tyyty- tokoneiden – esim. imulakaisukoneiden väisiä huoltoyhtiön toimintaan. Työn laa- ylimääräistä kapasiteettia. dun tai hinnan tähden ei ollut odotettavisKoneiden määrää ei 2000-luvulla enää sa asiakkaiden merkittäviä menetyksiä. Hy- tarvinnut merkittävästi lisätä. Sen sijaan vin tehtynä ja johdettuna oma työ nähtiin niitä uusittiin säännöllisesti, jotta koneilaadullisesti parempana ja halvempanakin, den suorituskyky pysyi ajan tasalla. Kaluskoska siihen ei sisältynyt enempiä voittoja. tohankinnat turvattiin sopivalla hinnoitteKun painopisteen arvioitiin jatkossa siirty- lulla ja budjetoinnilla katteineen. Koneivän hintakilpailusta kilpailuun työn laadul- den huollon ja korjausten helpottamisekla ja palvelujen joustavalla tarjonnalla, to- si hankinnoissa keskityttiin Wille- ja Kodettiin toimintojen laadullinen kehittämi- matsu-merkkisiin kiinteistötraktoreihin.

Vuonna 2015 Akselilla oli 6 Wille-moninen erittäin keskeiseksi tekijäksi.

Toimintaympäristön ja kilpailutilanteen toimikonetta, 2 Komatsu-pyöräkuormaaanalysoinnissa päädyttiin 1990-luvun puo- jaa, 3 imulakaisukonetta ja henkilönosturi. limaissa lopulta siihen, että suuren huoltoPakettiautoja sen sijaan hankittiin yhtiön resurssit – erikoistunut monipuo- 2000-luvun puolella määrällisestikin lisää: linen henkilökunta, ajanmukainen kone- 2007 niitä oli kaikkiaan kymmenen ja 2015 kanta, oma tarvikevarasto jne. - nähtiin jo 15. Autokaluston lisäyksessä oli paljoltekijöinä, joiden varassa voisi lähteä tar- ta kysymys siitä, että erilaisia ammattimiejoamaan huoltotyöpalveluja myös Varis- hiä oli 1990-luvulta alkaen palkattu lisää; suon lähialueille.

2010-luvun puolimaissa palkkalistoilla oli Akselin liikkeellelähtö vuonna 2005 su- neljä putkimiestä, kolme sähkömiestä, kirjui sikäli hyvissä merkeissä, että yhtiö ky- vesmies ja yksi ilmastointiin erikoistunut keni fuusion jälkeen pitämään yhtä lukuun ammattilainen. Tavoitteena oli tarjota jousottamatta kaikki Lausteen Huollon asia- tavasti ja kohtuulliseen hintaan asiakaskaskiinteistöt. Järjestely vaikutti osaltaan kiinteistöille ja alueen asukkaille myös nor-

67

Huoltopalvelut

maaliin huoltotyöhön kuulumattomia kor- syvyyden näkökulmasta pyrittiin tietoisesti jauspalveluja ja asiantuntija-apua. Tehtävä- kilpailijoista erottuviin työntekijöiden etuialueen - LVIS-töiden - palveluesimiehek- hin. Vanha Varissuo-lisä kylläkin todettiin si palkattiin työteknikko Kimmo Saarinen. 1990-luvun lopulla aikansa eläneeksi. KaaAutojen lisätarpeeseen vaikutti osal- vamaisena järjestelynä se ei enää vastannut taan myös kiinteistönhoidon uusien alue- työmarkkinoilla omaksuttuja palkkauspevaltausten sijoittuminen maantieteellisesti rusteita. Kiinteistöalallekin tekivät tuloaan entistä laveammalle. Sekä autojen että ko- tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaineiden logistiikan tehostamiseksi niihin seen suoriutumiseen perustuva palkkaus. asennettiin keväällä 2011 paikannuslaitHuoltomiestoimen asiakaskiinteistöteet, joiden avulla saadaan reaaliaikaista jen määrä pysyi miltei vakiona - runsaastietoa autojen ja työkoneiden liikkumises- sa sadassa – 1990-luvulle asti. Vaihtuvuutta, työraportit automaattisesti sekä määri- takin toki oli: joitakin asiakkaita aina vätettyä tarkoituksenmukaisimmat reitit työ- lillä lähti ja palasi mutta kokonaan uusiakohteisiin. kin ilmaantui ja vähin erin yhä laajemmalHuoltotöiden markkinoinnin käytän- ta maantieteelliseltä alueelta. Esimerkiksi nön kanavia olivat mm. yhtiön muiden vuonna 1996 Varissuon Huollon kiinteistoimintojen – ennen muuta isännöinnin tönhuolto menetti Varissuon ala-asteen ja – henkilöstö sekä yhteistyökumppanit. Pa- Turun Normaalikoulun. Heti seuraavana rasta mainosta katsottiin olevan hyvin teh- vuonna asiakkaaksi saatiin kuitenkin enty työ. Sekä vanhojen asiakkaiden säilyttä- simmäinen Asunto-osakeyhtiö Varissuon misen että uusien saamisen kannalta Ak- ulkopuolelta, ja jatkossa Varissuon Huolseli Kiinteistöpalvelut Oy määritti palvelu- lon/Akselin kiinteistönhoidon levittäytyjen hinta/laatu-suhteen sekä asioiden jous- minen kotikentän ulkopuolelle eteni miltei tavan hoidon yhä tärkeämmiksi perusteki- vuosittain. Viimeisten viidentoista vuoden jöiksi. Mahdollisten työvirheiden ja mui- kuluessa kiinteistönhoitokohteita on ollut den epäonnistumisten osalta katsottiin Pääskyvuoressa, Kaarinan Littoisissa, Itätärkeäksi reklamaatioiden nopea käsitte- harjulla, Luolavuoressa, Kuralassa, Petrely neuvotteluteitse sekä oman laadunval- liuksessa, ruutukaava-alueella jne. vonnan kehittäminen.

Työntekijöiden ammattitaito, ei pelkästään ammatillinen osaaminen vaan myös sosiaaliset taidot, todettiin kiristyvän kilpailun oloissa perustavaa laatua olevaksi lähtökohdaksi. Huoltoyhtiöltä tämä edellytti jatkuvia panostuksia sisäiseen koulutukseen sekä henkilöstön henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitoon. Henkilökunnan py-

68

KESKUSVALVOMOSTA RAKENNUSAUTOMA ATIOON

Varissuolla otettiin heti käyttöön keskitetty valvomo- ja ohjausjärjestelmä, turkulaisen Wallac Oy:n valmistama WAM 5200.

Se koostui keskusvalvomosta ja mikroprosessorein ohjattavista alakeskuksista. Kukin alakeskus antureineen ja ohjaimineen sääteli esim. tuuletusta, valaistusta, saunoja, lämpöverkkoa jne. Alakeskuksia tuli yksi kutakin normaalikokoista taloyhtiö-

tä kohti, ja niihin voitiin käytännössä liittää kolmenlaisia toimintoja. Ensinnäkin voitiin mitata vaikkapa lämpöverkon toimintaa, toiseksi hoitaa kellonaikojen mukaisesti esim. valaistusta ja kolmanneksi järjestelmä välitti ongelmatilanteissa hälytykset, jotka listattiin keskusvalvomossa paitsi huoltoyhtiön myös asiakaskiinteistön käyttöön.

Kuva: Video Varissuo – meidän kaupunkimme, Visicom 1989.

Varissuon Huollon ensimmäinen työntekijä, laitosmies Veikko Nieminen, Varissuon alkuvaiheen valvonta- ja ohjausjärjestelmän - Wallac-WAM 5200 keskusvalvomossa 1989.

69

Keskusvalvomosta rakennusautomaatioon

Työajan puitteissa huoltomiehet lähtivät hälytystilanteissa tarkastamaan tilanteen ja ryhtyivät tarvittaviin toimiin. Työajan ulkopuolinen päivystys ulkoistettiin Turun Vartiokeskus Oy:lle, joka kiireellisissä tapauksissa lähetti ammattimiehen korjaamaan vian; kiireettömät saivat odottaa seuraavaan työpäivään. Varissuon valvomojärjestelmän rakentamisesta, huollosta ja korjauksista vastannut Alnor Oy ilmoitti vuonna 1989 lopettavansa sen huollon ja varaosien toimittamisen. Yritys sitoutui kuitenkin vielä kouluttamaan kolme Varissuon Huollon valvomon hoitajaa vikojen etsintään ja korjaamiseen. Varaosien saanti vanhaan järjestelmään alkoi 1990-luvulla olla jo vaikeaa, ja nopea tekninen kehitys toi kiinteistöalalle jatkuvasti yhä monipuolisempia automaatiojärjestelmiä.

Varissuon Huolto lähti 1990-luvun puolimaissa hyödyntämään uusia mahdolli-

suuksia. Vuosikymmenen alkupuolella puhuttiin vielä pelkästään keskusvalvomon uusimistarpeesta, mutta nopein askelin edennyt innovaatiokehitys toi mukanaan uuden käsitteen rakennusautomaatio. Varissuon Huollon toimintasuunnitelmassa vuodelta 1996 todetaan: ”Keskusvalvontajärjestelmän korvaaminen nykyaikaisella rakennusautomaatiolla aloitettiin kesäkuussa 1996. Hanke tulee olemaan taloudellisesti mittavin, mitä Varissuon Huolto Oy:ssä lähivuosina toteutetaan. Uusi rakennusautomaatio sisältää tällä hetkellä jokseenkin kaiken mahdollisen. Järjestelmä valmistuu vuoden 1997 aikana.”

Järjestelmän suunnittelu annettiin insinööritoimisto Juhani Mattila Oy:n tehtä-

Kuva: Video Varissuo – meidän kaupunkimme, Visicom 1989.

Kalevi Huuhka säätötyössä Wallac-WAM 5200:n talokohtaisessa alakeskuksessa 1989 - yhteysvälineenä vanhinta radiopuhelinkantaa edustava Stornophone 4000.

70

Keskusvalvomosta rakennusautomaatioon

väksi. Esisuunnitelman valmistuttua syk- kentamisvaiheessa järjestelmän perustamisyllä 1995 se kävi Varissuon Huollossa lä- sessa oli keskeisesti mukana Teemu Halepi laajan henkilöstökierroksen, ja jatkoa nius. Hän valmistui vuonna 2000 tietoliivalmistelemaan asetettiin henkilökunnas- kenneinsinööriksi ja palkattiin pysyvästa koostettu työryhmä. Kaikkineen uudis- ti Varissuon Huollon palvelukseen. Aksetus oli siinä määrin mittava, että oli välttä- li Kiinteistöpalvelut Oy:n aloittaessa toimätöntä informoida suunnitelmista tavan- mintansa vuonna 2005 Halenius nimitetomaista perusteellisemmin myös 106 asia- tiin järjestelmäasiantuntijaksi ja rakennuskaskiinteistöä. Näille järjestettiin helmi- automaation vastuuhenkilöksi. kuussa 1996 Normaalikoulun auditoriosKeskusvalvomon kustannukset peritsa tiedotus- ja neuvottelutilaisuus uuden tiin pitkään osana yleistä huoltomaksua. järjestelmän teknisistä ominaisuuksista ja Mikäli kiinteistö, joka ei muutoin ollut Varissuon Huollon asiakas, halusi liittyä yhrahoitussuunnitelmista.

Järjestelmätoimittajaksi valittiin Elekt- tiön valvontajärjestelmään, maksusta sovitroniikkatyö Oy, jonka tarjoama ET8600 tiin erikseen. Kun esimerkiksi Turun kaumahdollisti olemassa olleiden kaapelointi- pungin nuorisotoimi teki 1984 sopimuksen en hyödyntämisen pidemmälle kuin muut Varissuon Nuorisotalon LVI- ja murtohälytarjotut vaihtoehdot. Etuina pidettiin myös tysten kytkemisestä huoltoyhtiön valvonjärjestelmän helppoa laajennettavuutta se- tajärjestelmään, määriteltiin sen hinnaksi kä mahdollisuutta tehdä osa huolto- ja kor- 20 % huoltomaksusta. Turun Vartiokeskus jaustöistä vanhaan tapaan omana työnä. Oy:n hälytyskäynneistä huoltoyhtiö laskutUrakkasopimus allekirjoitettiin toukokuus- ti nuorisotointa erikseen. sa 1996, ja työt valmistuivat kesällä 1998.

Kun Varissuon Huollon huoltosopiVarissuon Huolto maksoi keskusvalvomon, mukset ja –maksuperusteet 1990-luvun alakeskukset sekä näiden välisen tiedon- puolimaissa uudistettiin, muodostettiin siirron uusimisen. Asiakastaloyhtiöitä suo- keskusvalvomosta ja varastosta yksi kussiteltiin hankkimaan omalla kustannuk- tannuspaikka. Jatkossa rakennusautomaatisellaan lisävarusteita: vuotovalvonnan vir- on kustannukset katettiin osin lämpöenertausvahti, lämmönsäädön venttiilien moot- gian myyntituloilla, koska sillä valvottiin torit sekä lämpötila-antureita käyttöveden, myös lämmönjakelua. Pääosa automaatiolämmitysjärjestelmän, kylmäkellarien ja kuluista perittiin asiakaskiinteistön ohjaussaunojen ohjausta ja valvontaa varten. Työ- ja valvontapisteiden määrän mukaan jyviajan ulkopuolisten hälytysten urakoitsijan tettynä maksuna osana kiinteistönhoitoSTV-Securitas Oy:n aluehälytyskeskukseen sopimusta. tuli valvontajärjestelmän rinnakkaispääte.

Uuden rakennusautomaation piiriin pyRakennusautomaation vastuuhenkilök- rittiin saamaan Varissuon Huollon kaiksi nimettiin lämpölaitoksen konemesta- ki lämpösopimusasiakkaat, vallankin kun ri Eero Leppänen, mutta jo ET8600:n ra- kaapelit talokohtaisiin laitteisiin kulkivat

71

Keskusvalvomosta rakennusautomaatioon Kuva: Vesa Helinen.

Varissuon nuorisotalo avasi ovensa syksyllä 1982. Alakerrassa oli kerhokeskustilat järjestötoimintaa varten ja yläkerrassa kerhokahvila. Nykyisin rakennuksen pääosa on 2003 perustetun Turun kansainvälisen koulun käytössä – nuorisotilana palvelevat edelleen koulutyön ulkopuolisina aikoina liikuntasali ja entinen kahvilatila.

pääosin lämpökanavissa. Lisäksi lähdetVarissuon Huolto sitoutui rakennuttiin siitä, että näitä palveluja voitaisiin yh- tamaan Pääskyvuoren ao. alueelle kaapeteistyössä STV-Securitas Oy:n kanssa tarjo- liverkon, joka jäi huoltoyhtiön omistukta myös ulkopuolisille. Rakennusautomaa- seen. Verkkokustannukset katettiin kiintion käyttöpalveluista alkoikin vuosituhan- teistöiltä perityllä liittymismaksulla. Itse nen vaihteessa kehittyä Varissuon Huollol- rakennusautomaatiojärjestelmän – Atmos le uusi alue, jolla oli hyvät mahdollisuudet LAN/WAN - alakeskuksineen ja kenttäliiketoiminnan kasvattamiseen myös koti- laitteineen kiinteistöt sitoutuivat hankkikentän ulkopuolella. Merkittävä päänavaus maan suoraan kilpailutuksen voittaneelta saavutettiin vuonna 1999, kun Varissuon Atmostech Oy:ltä sekä maksamaan kymHuolto sopi kiinteistöautomaation raken- menen prosentin rakennuttamispalkkion nuttamisesta ja hoidosta seitsemään rivi- ja Varissuon Huollolle. Tiedonsiirto Pääskykahteen kerrostaloon Pääskyvuoren uudel- vuorelta Varissuon Huollon keskusvalvola asuntoalueella. Neuvottelut järjestelys- moon toteutettiin kiinteällä puhelinyhteytä käytiin jo alueen rakennuttajien kanssa. dellä, jonka kustannukset sisällytettiin ra-

72

Keskusvalvomosta rakennusautomaatioon Kuva: Riikka Kyläheiko.

Järjestelmäasiantuntijat Juuso Nurmio (vas.) ja Tommi Kärri Akselin rakennusautomaation keskusvalvomossa 2016. Järjestelmää voidaan operoida millä hyvänsä tietokoneella tai mobiililaitteella.

kennusautomaation hoitomaksuun 15 mk/ valvontapiste/kk.

Lisää kokemuksia rakennusautomaation asennuksista Varissuon Huollon henkilöstölle kertyi, kun tytäryhtiö Lausteen Huollon asiakaskiinteistöt vuonna 2002 liitettiin sen ET8600-järjestelmään. Asennustyöt tehtiin pääosin omana työnä laitetoimittaja Elektroniikkatyö Oy:n aliurakoitsijana. Järjestelmään liitettiin 29 kiinteistöä, joihin tuli kaikkiaan miltei tuhat valvontapistettä. Asiakkaat maksoivat järjestelmän ylläpidosta maksua, josta Lausteen Huollolle meni 60 % ja Varissuon Huollolle 40 %.

Alan kehitys oli edelleen nopeaa.

ET8600:n toimittaja Elektroniikkatyö Oy poistui yrityskaupan myötä markkinoilta vain muutama vuosi Lausteen ”automatisoinnin” jälkeen. ET8600:a edusti ja varaosia siihen toimitti vielä Computec Oy, mutta järjestelmän elinkaari alkoi olla jo lopuillaan. Energianhallintapäällikkö Teemu Haleniuksen selvitysten pohjalta Akselin hallitus totesi syksyllä 2008 Varissuon ja Lausteen rakennusautomaation – yhteensä n. 140 kohdetta – kokonaisuudistuksen välttämättömäksi. Halenius esitti hyvin sujuneen yhteistyön jatkamista Computec Oy:n kanssa siirtymällä heidän uu-

73

Keskusvalvomosta rakennusautomaatioon

simpaan järjestelmäänsä.

Uusi järjestelmä – YIT Computec Pyramid – oli yhteensopiva ET8600:n kanssa ja oli huoltoyhtiön henkilökunnalle tuttu, koska se oli jo asennettuna ja käytössä yhdessä suurehkossa asiakaskohteessa. Vanhaa järjestelmää ei ollut enää voitu tarjota uusille asiakkaille. YIT Computec Pyramid oli elinkaarensa alussa, ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n ostettua Computec Oy:n sen arvioitiin panostavan järjestelmän tulevaankin kehittämiseen. Syyskuussa 2008 Akselin hallitus hyväksyi Computec Oy:n tarjouksen Lausteen ja Varissuon rakennusautomaation uusimisesta niin, että asennus tehdään omana työnä. Työt aloitettiin keväällä 2009 ja saatiin päätökseen vuonna 2013. Samalla oli tarpeen järjestellä uudelleen myös automaatiojärjestelmien tiedon siirto, kun Varissuolla ja Lausteella käytössä olleiden parikaapelien laatu oli vuosien varrella heikennyt. Tältä osin turvauduttiin yhteistyöhön Turun Kaapelitelevisio Oy:n kanssa, jonka kaapeliverkko tarjoaa kattavan pohjan varsinkin uusien asiakkaiden liittämiseksi Akselin rakennusautomaatioon.

Järjestelmäuudistus kaapeliverkkoyhteyksineen mahdollisti palvelujen tarjoamisen täysipainoisesti taas myös uusille asiakkaille niin kotikentällä kuin muuallakin kaupunkiseudulla. Esimerkiksi Martinhuolto Oy Turun ruutukaava-alueella saatiin Akselin rakennusautomaatioasiakkaaksi vuoden 2009 alusta lukien viideksi vuodeksi. Toiminnan markkinointimahdollisuuksia vahvisti osaltaan myös se, että Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy myön-

si vuonna 2014 Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:lle rakennusautomaatio-urakoitsijan pätevyyden.

Uusien järjestelmien ja sovellusten myötä rakennusautomaatiossa päästiin jatkuvasti monipuolisempaan valvontaan.

Seuranta voitiin toteuttaa talokohtaisesti, osin laajemmallakin seulalla, ja saada näin esimerkiksi lämmön- tai vedenkulutuksessa esiintyvät vuodot tehokkaasti esiin ja paikannetuiksi. Asiakkaille voitiin tarjota jatkuvasti uusia ominaisuuksia, lisää valvontapisteitä sekä räätälöidä kullekin sopiva valvontapaketti.

Rakennusautomaation yksi tärkeimpiä ulottuvuuksia on lämpöpattereissa kiertävän veden ja lämpimän käyttöveden lämpötilan säätely. Lämpökanaaleissa liki kiehumispisteisenä kulkeva vesi muunnetaan talokohtaisissa lämmönsiirtimissä automaatiolla haluttuun patteritasoon sääolojen mukaan. Samoin lämmin käyttövesi johdetaan asukkaille suurin piirtein 55-asteisena, jotta esimerkiksi suihkuun mennessä ei tarvitse pelätä veden olevan polttavan kuumaa. Raja-arvojen ylittyessä merkittävästi automaatio välittää siitä tiedon keskusvalvomoon ja huoltomiehen matkapuhelimeen. Korjauskäyntiä edellyttävissä tapauksissa hätiin ehditään useimmiten ennen kuin talon asujat vikaa edes huomaavat. Kaikkiaan rakennusautomaatiolla hoidetaan asumisen olosuhteet sopiviksi ilman, että huoltomiesten tarvitsee mennä paikalle kuin poikkeustapauksissa.

74

SIIVOUSPALVELUT

Aluehuollon perustehtäviin kuuluu ker- sissa aluehuoltoyhtiöissä, ja uusien työnterostalojen yhteisten tilojen siivous. Varis- kijöiden osalta aikapalkkaa alettiin sovelsuolla porrassiivoojat palkattiin aluksi pää- taa myös Varissuolla. osin alueelta. Jo ensimmäisen toimintavuoSiivoojat pitivät vanhaa järjestelmää paden kuluessa heidän määränsä nousi kym- rempana ja esittivät keväällä 1981 siirtymeneen, tästä lukumäärä vielä kaksinker- mistä kauttaaltaan takaisin pistepalkkoitaistui parissa vuodessa ja nousi 1980-lu- hin. Tuolloin pistepalkkaisia siivoojia oli vun jälkipuoliskolla jo lähelle kolmeakym- 14 ja aikapalkkaisia 11. Varissuon Huolmentä. lon hallituksen mukaan aikapalkkauksesta Alkuaan siivoojien palkkaus perustui muualla saadut kokemukset olivat kuitenVarissuolla työkohteiden pisteytyksen mu- kin niin hyviä, että se päätti aikapalkkoikaisiin urakoihin, ja töiden järjestelyis- hin siirtymisestä kaikkien siivoojien osaltä vastasivat isännöitsijät. Kun siivoojien ta heinäkuun alussa 1981. Samalla siivoomäärä 1980-luvun alussa nousi yli kah- jille alettiin maksaa huoltomiesten tapaan denkymmenen, oli töiden organisoinnin Varissuo-lisää. ja valvonnan kannalta välttämätöntä palkaEtenkin kun yhtiöön oli jo palkattu siita siivoustyölle oma vastuuhenkilö. Syksyl- voustyönjohtaja, katsottiin aikapalkkauklä 1980 kiinnitettiin siivoustyötä johtamaan sen mahdollistavan sekä töiden kokonaisja kehittämään siivousteknikko Marjatta valtaisen suunnittelun että niiden tehokSuominen. Lisäpanostusta töiden suunnit- kaan koneistamisen. Parissa vuodessa teluun ja valvontaan tarvittiin myös siksi, hankittiin kuusi lattianhoitokonetta, kakettä siivouksessa oli päätetty siirtyä urak- si pienteollisuusimuria, vesi-imuri, erinäikapalkoista aikapalkkaukseen. Tällainen oli siä pienkoneita sekä liikkumista varten poljo omaksuttu muutamissa muissa turkulai- kupyöriä.

75

Siivouspalvelut

Aikapalkkauksen mukaisesti kullekin työntekijälle määriteltiin kahdeksan tunnin päivittäistä työaikaa vastanneet siivousalueet. Aluesiivoojille eivät kuuluneet vintti-, kylmäkellari- ja ulkoiluvälinetilojen siivoukset; tätä varten oli kaksi vinttisiivoojaa. Kerran vuodessa tehtäviä suursiivouksia järjestämään nimettiin työhön osallistuva apulaistyönjohtaja, jonka käytettävissä olivat vinttisiivoojat, ao. aluesiivooja sekä tilapäistä henkilökuntaa.

Siivoustöiden tehostamisesta tehtiin vuoden 1987 alussa kokonaisselvitys. Sysäyksen tähän antoivat alalla yleistyneet vaihdettavat porraskäytävämatot. Varissuolla oli eräissä muiden kuin aluehuoltoyhtiön isännöimissä kohteissa jo luovuttu omista raskaista keinokuitumatoista ja siirrytty määräajoin vaihdettaviin puuvillamattoihin. Niitä vuokrasi Cleaner Oy, joka tarjosi palvelujaan myös Varissuon Huollolle. Vuokrattujen puuvillamattojen eduiksi laskettiin lian sitovuus, käsittelyn keveys, neljän viikon vaihtovälit – omat matot oli pesetetty kolmesti vuodessa – sekä vaurioituneiden mattojen uusiminen vuokraajan toimesta. Tarjouskilpailun voittaneen Cleaner Oy:n kanssa tehtiin vaihtomattojärjestelyistä kolmen vuoden sopimus.

Vuokramatot tarjosivat tilaisuuden uudistaa siivoustyön organisointia muutoinkin. Työntekijöiden kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen päädyttiin kokonaisratkaisuun, jossa vaihtomattojen lisäksi siirryttiin vastuualuesidonnaiseen aikapalkkaan. Samalla vanha Varissuo-lisä korvattiin vastuualuekorotuksella. Kun työohjei-

ta vielä tarkistettiin, voitiin vinttisiivoojien tehtävät siirtää aluesiivoojille. Järjestelyillä saatiin siivoojien määrää vähennettyä kahdella, työnjohtaja mukaan lukien 28:ään.

Näistä 24 oli aluesiivoojia ja kaksi yhdessä apulaistyönjohtajan kanssa hoiti suursiivouksia.

Kiinteistönhoitoalalle tulollaan ollut kilpailutus ja ulkoistaminen tuntui alkuvaiheessa selkeimmin siivoustyön alueella. Varissuolla asia konkretisoitui keväällä 1989, kun Lainatekstiili Oy Lindströmin siivouspalvelu teki tarjouksen Varissuon Huollon siivouskohteiden hoitamisesta. Huoltoyhtiön hallitus teetti kustannusvertailun saadun tarjouksen ja omana työnä hoidetun siivouksen välillä. Laskelmien pohjalta tultiin siihen tulokseen, ettei siivousliikkeen käyttö merkittävästi alentaisi kustannuksia. Kun lisäksi todettiin, että oman siivouksen niveltäminen huoltomiestoimeen ja isännöintiin kävi joustavammin, päätettiin siivouksen ulkoistamisesta pidättäytyä.

Samassa tarkastelussa todettiin myös, että parin vuoden takaiset uudistukset – vaihtomatot, vastuualuepalkkaus jne. – eivät olleet kaikilta osin johtaneet odotettuihin tuloksiin. Siivoustyön tasoon oltiin tyytyväisiä, mutta pettymyksiä oli jouduttu kirjaamaan kustannusten puolella lähinnä suurten sijaiskulujen ja olosuhdekorvausten sekä epäonnistuneiden aine- ja välinehankintojen puolella. Jonkinlaista pika-apua näihin ongelmiin saatiin lisäämällä ohjeistusta ja kohentamalla kulukuria, mutta kaikkineen tilanne pani etsimään siivouksen tehostamiskeinoja myös pidem-

76

Siivouspalvelut

mällä tähtäimellä. mitoitusohjelma, jonka avulla tehtiin tarTavoitteena pidettiin siivoustyön entis- kennuksia siivoojien vastuualueisiin. Suotä tehokkaampaa järjestämistä niin, että sa- ran asiakaspalautteen hyödyntämiseksi nimalla parannettaisiin henkilökunnan työ- mettiin sitä haluaviin asiakaskiinteistöihin oloja ja viihtyvyyttä. Vuoden 1989 syksyllä vuodesta 1992 alkaen siivousyhteyshenkialuesiivoojista muodostettiin viisi työryh- löitä. Nämä asiakkaiden nimeämät henkimää. Kullekin nimettiin oma ryhmänvan- löt, joihin siivoustyön johto piti yhteyttä, hin, joka hoiti oman siivousalueensa mutta välittivät palautetta suoraan työn toteuttajolle tuli myös työn valvontavastuita ja jolle jille. Järjestely osoittautui onnistuneeksi ja maksettiin ”ryhmyrilisää”. Samalla voitiin jäi pysyväksi käytännöksi. jättää vapautunut apulaistyönjohtajan paikTalouden taantuma ja työttömyys ka täyttämättä. Ryhmien ulkopuolelle jäi- 1990-luvun alkuvuosina tuottivat erityivät huoltoyhtiön omien tilojen siivooja ja sesti siivousalalle uusia yrittäjiä; kehitystä kaksi suursiivousten hoitajaa. Kullekin ryh- ruokki osaltaan myös verotuksen kotitamälle osoitettiin oma taukotila ja ryhmä- lousvähennys. Paine siivouksen kilpailutkohtaiset siivouskoneet. Ryhmien omaeh- tamiseen ajankohtaistui jälleen myös Vatoista toimintaa ja vastuuta korostaen py- rissuon Huollossa. Töiden omavaraisuusrittiin lyhyet sairaus- ym. poissaolot jatkos- pyrkimysten kannalta oleellista oli, olivatsa hoitamaan niiden sisäisillä järjestelyillä. ko oman siivoustoimen uudelleenjärjestePidempiaikaisten sijaisuuksien hoitamisek- lyt kilpailukyvyn kannalta riittäviä. si jouduttiin toki jatkossakin palkkaamaan Siivouksen teettämisestä alihankintalomittajia, eikä sijaiskustannuksissa päästy na pyydettiin toukokuussa 1994 tarjoukaivan odotusten kaltaiseen lopputulokseen. set kolmelta siivousliikkeeltä. NeljännekSen sijaan toista ongelmaa, siivoushenki- si vaihtoehdoksi laadittiin henkilökunlöstön suurta vaihtuvuutta, uusi ryhmäja- nan kanssa neuvotellen oman siivoustoimen kehittämissuunnitelma. Perusteellisen ko vähensi huomattavasti.

Siivouksen tason osalta toivomisen va- asiaan paneutumisen pohjalta huoltoyhraa jäi työn tasalaatuisuuteen. Tähän py- tiön hallitus päätti asiakaskiinteistöjen siirittiin vaikuttamaan lisäämällä koulutus- vouksen hoitamisesta edelleen omalla henta ja kohdistamalla se aluksi pääosin ryh- kilökunnalla niiden suuntaviivojen mukaimien vanhimpiin. Myös siivousohjeet uu- sesti, joista henkilöstön kanssa oli asiaa valdistettiin ja hankittiin entistä tehokkaam- misteltaessa sovittu. Syksyllä 1994 käyttöön paa siivouskalustoa. Erilaiset olosuhdelisät otetut uudistukset koskivat ennen kaikkea - esim. ulostesiivouksen ”läjälisät” – siirret- työaikaa ja -menetelmiä. Niiden myötä tultiin kesästä 1990 alkaen asiakaskiinteistö- tiin jatkossa toimeen kuusi siivoojaa vähäisemmällä työntekijämäärällä (18), mijen maksettaviksi.

Vuonna 1991 otettiin käyttöön kä tarkoitti myös siivousryhmien tarkistaATK-pohjainen siivottavien kohteitten mista viidestä neljään.

77

Siivouspalvelut

Siivottavien kiinteistöjen jako 18 sii- suolaisia kerrostalokiinteistöjä. Vuoteen vousalueeseen toteutettiin jo aiemminkin 2002 mennessä joukkoon oli tosin saatu käytetyn pisteytysohjelman mukaisesti; myös kolme toimistokohdetta ja kaksi asineljästä siivousryhmästä kahteen tuli viisi akasta Varissuon ulkopuolelta. Kaikkineen ja kahteen neljä siivoojaa omine alueineen. siivoustoimen kokonaistehokkuus paraYksi merkittävä oman siivoustoimen säi- ni 1990-luvun mittaan siinä määrin, etlyttämisen puolesta puhunut tekijä oli sii- tä vuosikymmenen lopulla se kykeni katvousryhmien tarkoituksenmukainen ja hy- tamaan osuutensa huoltoyhtiön yleiskuväkuntoinen konekanta ryhmänvanhim- luista. Henkilökunnan vaihtumisen tahdispien radiopuhelimineen kaikkineen. sa alettiin siivoojien palkkauksessa siirtyä Siivouskustannuksissa saatiin aikaisek- 2000-luvun alkuvuosina kuukausipalkoissi selviä säästöjä tinkimättä työn laadusta. ta tuntipalkkaan, jonka katsottiin joustaTätä osoitti mm. alkuvuonna 1995 alalla van paremmin asiakaskunnan ja työmäätoteutettu laaja asiakaskysely, jossa oli mu- rän muutostilanteissa. Siivoustoimenkin kana yli kolmekymmentä yritystä. Näistä asiakaskuntaa kasvatti Lausteen kerrostalosuurinta tyytyväisyyttä siivouspalvelujen kiinteistöjen siirtyminen yhtä lukuun ottalaatuun osoitti Varissuon Huollon asiakas- matta siivoojineen Akseli Kiinteistöpalvekunta. Asiakkaat arvostivat laatua, yhteis- lut Oy:lle Lausteen Huolto Oy:n fuusiointyötä huoltotoimen kanssa ja tuttuja sii- nin myötä 2005. voojia, joiden katsottiin edistävän järjesVarissuon Huollon merkittävän asiakastyksen säilymistä taloissa. Vuodesta 1996 kunnan muodostivat alusta alkaen kaupunlähtien hankittiin porrashuoneisiin omat, gin vuokratalokiinteistöt. Niiden yhtiöityhtiön logolla varustetut vaihtomatot. Kil- täminen TVT Asunnot Oy:ksi ja Kiinteispailutuksen perusteella nämä todettiin nyt tö Oy Lehtolaaksoksi tarkoitti mm. sitä, vuokramattoja edullisemmiksi, joskin mat- että nämä irtisanoivat kilpailutusta vartojen vaihto ja pesu hoidettiin edelleen ali- ten kaikki isännöinti-, kiinteistönhoito- ja hankintana. siivoussopimuksensa päättyviksi vuoden Vuoden 1994 siivousuudistuksen jäl- 2006 lopulla. Akselin hallitus valtuutti toikeen Varissuon Huolto menetti joiden- mitusjohtajan tekemään tarjouksen Lauskin kiinteistöjen siivouksen, mutta jo pa- teen, Vaalan, Varissuon ja Huhkolan kohri vuotta myöhemmin nämä kaikki palasi- teista siltä pohjalta, että siivous voitaisiin vat asiakkaiksi. Kun samaan aikaan tavoi- hoitaa tarvittaessa aliurakointina. Kahdelta tettiin myös joitakin uusia asiakkaita, läh- yritykseltä pyydetyt tarjoukset olivat merti siivoustoimi 1990-luvun jälkipuoliskol- kitsevästi halvempia kuin siivouksen hoila kasvuun. Vuonna 1996 Varissuon Huol- taminen omana työnä. Tältä pohjalta tehty lon siivoustoimen asiakkaita oli 57 ja kuu- Akselin tarjous tuli vuokrataloyhtiöissä hyväksytyksi. Samalla päätettiin tehdä asunsi vuotta myöhemmin 61.

Valtaosa asiakkaista oli jatkuvasti varis- to-osakeyhtiöiden siivous jatkossakin oma-

78

Siivouspalvelut

Kuva: Vesa Helinen.

Siivooja Tuija Virtanen työvälineineen Koukkarinkatu 6 A:n porraskäytävässä. Lattialla huoltoyhtiön vaihtomatto, joiden vaihto ja pesu hoidetaan alihankintana.

na työnä, mutta järjestellä työt uudelleen.

Akselin vaihtomatot toimitettiin edelleen myös vuokrataloyhtiöiden rappukäytäviin.

Vuokrataloyhtiöiden merkitys Varissuon-Lausteen alueella oli siinä määrin suuri, että niiden siivouksen ulkoistaminen aiheutti viiden siivoojan vähennystarpeen. Akselin omassa siivoustoimessa säilyi edelleen hyväksi koettu ryhmäorganisaatio, mutta siivousryhmiä oli jatkossa vain kolme, kaksi Varissuolla ja yksi Lausteella.

Siivoojien lukumäärä väheni viiteentoista.

Akselin perustamisen myötä alettiin entistä selkeämmin tavoitella myös siivoustoimelle uusia asiakkaita lähinnä Itä-Turun

ja Skanssin alueelta tekemällä tarjouksia ja osallistumalla kilpailutuksiin erityisesti liiketilojen ja julkisten kiinteistöjen osalta.

Kilpailutusten ja sopimusaikojen lyhentymisen myötä Akselin yksittäisten siivousasiakkaiden joukossa on tapahtunut jatkuvaa pientä liikettä sisään ja ulos. Lähialueiden yksittäiset kohteet ovat saattaneet mahtua siivousryhmienkin työmääriin, mutta eritoten kaukaisempia yksittäisiä kohteita on enimmältään hoidettu tilapäisellä ja osa-aikaisella työvoimalla. Siivouksen peruskuorma on kuitenkin jatkuvasti koostunut Varissuon ja Lausteen kerrostaloyhtiöistä. Varissuon Huollon siivous-

79

Siivouspalvelut

toimen asiakkaita oli vuosituhannen vaihteessa n. 60, Lausteen mukaantulon myötä lukumäärä nousi 75:een, mutta omana työnä hoidettujen asiakkaiden määrä laski TVT Asunnot Oy:n kilpailutusratkaisun myötä pari vuotta myöhemmin 50:een.

TVT Asuntojenkin kiinteistöt jäivät toki edelleen Akselin siivoustoimen asiakkaiksi, mutta siivoustöiden käytännön hoito annettiin alihankkijalle.

80

JÄTEHUOLTO

Varissuon Huolto Oy teetti jätehuollon Oy toimitti jätesäiliöiden viereen ”Varisalusta alkaen ulkopuolisilla yrittäjillä. suon ruskean” keräyspaperiastian.

Vuonna 1976 jätteiden kuljettajana aloitOngelmia jätehuolto alkoi aiheuttaa ti Säkkiväline Oy. Tason projekti-insinöö- 1980-luvulla. Syksyllä 1984 Varissuon ri Martti Pietikäinen kehitteli yhdessä Säk- Huollon hallitus velvoitti toiminnanjohtakivälineen kanssa Varissuon jätehuoltorat- jan neuvottelemaan ongelmista Säkkivälikaisuksi pikakonttimenetelmän, jossa tii- ne Oy:n edustajien kanssa, tehostamaan jävistyslaittein varustettuun jäteautoon mah- tehuollon valvontaa sekä puuttumaan laitui jopa viidentoista 5,7 m3:n astian sisäl- minlyönteihin. Pahimmaksi häiriöksi oli tö. Samalla autolla voitiin tyhjentää myös koettu jäteastioiden tyhjennysten keskitty600 litran jäteastiat, jotka valittiin pienta- minen ilta-aikaan, jolloin kaduilla ja pailoalueille. Yhtenäisyyden vuoksi astioiden koitusalueilla oli ahdasta, astioiden tyhjenväriksi valittiin ”Varissuon ruskea”. nyksestä aiheutui melua iltatunteina eivätTuolloin yleisesti käytössä olleisiin vaih- kä huoltomiehetkään olleet työssä avuntolavasäiliöihin verrattuna pikakonttime- tarpeen yllättäessä. Neuvottelujen jälkeen netelmän etuna oli sekä taloudellisuus että Säkkiväline sitoutui vuoden 1985 alusta liikenteen huomattava väheneminen, kun lähtien hoitamaan jätekuljetukset päiväaijoka säiliötä ei tarvinnut erikseen ajaa jät- kaan. – Saman vuoden kesällä järjestetyn teenpolttolaitokselle. Jäteastiatkin saivat ol- kilpailutuksen myötä jätehuoltoyrittäjä kuila koko ajan paikoillaan. Säiliöt tulivat talo- tenkin vaihtui, kun edullisimman tarjoukyhtiöiden omistukseen. Varissuon Huolto sen teki Varsinais-Suomen Jätehuolto Oy. huolehti niiden vuosittaisesta pesusta sekä Uusi urakoitsija menestyi myös seuraavillähiön roskakorihankinnoista ja hoidosta. la tarjouskierroksilla ja siitä tuli pitkäaikaiHuoltoyhtiön toivomuksesta Säkkiväline nen Varissuon jätteiden kuljettaja. Paperin

81

Jätehuolto Kuva: Vesa Helinen.

Molok -syväkeräysastioiden asennusta Piinokankatu 1:ssä tammikuussa 1994.

Taustalla Piinokankadun paikoitushalli.

ja lasin keräyksen yritys hoiti omalla kalustollaan korvauksetta.

Varissuon Huollossa huomio kiintyi 1990-luvun alussa taloyhtiöiden jätesäiliöiden kuntoon. Vanhimmat astiat olivat jo yli kymmenen vuotta vanhoja, eri yhtiöt olivat ajan oloon hankkineet erikokoisia astioita jne. Huoltoyhtiö tarjoutuikin ostamaan asiakkaittensa jätesäiliöt ja huolehtimaan vastedes niiden hankinnoista, korjauksista ja huollosta keskitetysti. Näin oli mahdollista varmistaa jäteastioiden yhdenmukaisuus ja siisteys sekä vähentää kustannuksia sopeuttamalla astioiden koot ja tyhjennyskerrat koko alueen kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Varissuon Huollon kaikki asia-

82

kaskiinteistöt hyväksyivät uudistuksen kevään 1990 kuluessa.

Samoihin aikoihin tuli jätehuoltomarkkinoille uusi tekijä Molok Oy syväkeräysastioineen. Molok tarjosi syksyllä 1991 Varissuon Huollolle jätejärjestelmäänsä, jonka eduiksi todettiin pieni tilantarve, hygieenisyys, pitkä tyhjennysväli ja vähäiset huoltokustannukset. Huoltoyhtiön hallitus antoi toimitusjohtajan tehtäväksi valmistella muutamien Molok-syväkeräysastioiden käyttöönottoa koeluontoisesti, ja seuraavana vuonna Molokit asennettiin kuuteen taloyhtiöön.

Huoltoyhtiön hallituksen asettama työryhmä valmisteli syksyllä 1993 jätehuollos-

Jätehuolto

ta perusteellisen kokonaisselvityksen ot- tijätteiden, renkaiden jne. käsittelyä varten. taen huomioon kaupungin uudet jätehuol- Jätepuristin tosin muodostui pian taloudeltomääräykset sekä valmisteilla olleen jäte- liseksi rasitteeksi, kun keräys- ja lajittelulain. Selvityksen pohjalta päädyttiin hank- pisteeseen alkoi kertyä vaivaksi asti tavakimaan koko alueelle Molok-syväkeräysas- raa muualtakin kuin Varissuolta. Vuonna tiat erikseen yleisjätteelle, keräyspaperille 1999 puristin sijoitettiin suljetuksi tilaksi ja eloperäiselle jätteelle. Järjestelmän otti- rakennettuun aluekeräyspisteeseen, jonne vat käyttöön yhtä lukuun ottamatta kaikki käytöstä hylättyä tavaraa otettiin valvotusti Varissuon Huollon asiakaskiinteistöt. Huol- vain Varissuon asukkailta. Samana vuonna toyhtiön omistukseen hankittujen syvä- saatiin käyntiin huonekalujen kierrätys yhkeräysastioiden asennustyöt tehtiin pää- teistyössä Varissuon Työttömät ry:n kanssa. osin vuonna 1994. Täydessä laajuudessaan Aluekeräyspisteeseen otettiin pitkään piejärjestelmän piiriin tuli 90 asuinkiinteis- niä eriä myös ongelmajätteitä – öljyt, maatöä. Jätepisteitä rakennettiin 72 – pienillä lit, akut jne. – mutta vuoden 2013 syksylyhtiöillä yhteinen – ja niihin asennettiin lä niiden vastaanotto päätettiin lopettaa. yhteensä 226 Molok-astiaa. Vanhaan jäte- Turun Seudun Jätehuollon kanssa tehtiin kuljetusjärjestelmään verrattuna tultiin nyt seuraavana vuonna sopimus Akselin jätoimeen nelisenkymmentä prosenttia vä- tepisteen nimeämisestä vaarallisten jätteihäisemmällä astiatilavuudella. Lasin, me- den sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vitallin ja pakkauskartongin kierrätystä var- ralliseksi vastaanottopisteeksi, johon jäteten järjestelmää täydennettiin pinta-astioil- huoltoyritys toimittaa astiat ja hoitaa niila. Näin Varissuon jätehuolto täytti, osin jo- den tyhjennykset. pa ylitti ne vaatimukset, joita kaupungin Kaikkineen jätteiden lajittelu ja kierräjätehuoltomääräykset ja 1.1.1994 voimaan tys vietiin Varissuolla 1990-luvun järjestetullut jätehuoltolaki toiminnalle asettivat. lyin – Molokit ja aluekeräyspiste – pidemVastikään kehitellyn uuden jätejärjes- mälle kuin missään muualla Turussa. Kiertelmän, joka ei suinkaan ollut halvin, käyt- rätysmateriaalien talteenotolla ja lajittelulla töönotto oli kaukonäköinen ratkaisu. Suu- voitiin taloudellisuutta parantaa myös kilrena toimijana Varissuon Huollon teke- pailuttamalla niiden ostajia ja vastaanottamä valinta oli merkittävä päänavaus myös jia. Esimerkiksi keräyspaperin toimittamiMolok Oy:lle. Uusi jätejärjestelmä toi Va- sesta Paperinkeräys Oy:lle sovittiin syksylrissuolle tutustumiskäynnille monia siitä lä 1994 hintaan 222 mk/tonni; paperia arkiinnostuneita, joukossa myös ruotsalai- vioitiin kertyvän vuositasolla noin neljäsia ja kiinalaisia vieraita. sataa tonnia.

Molok-järjestelmään soveltumatonta jäSittemmin Molok-astioiden käyttöä eri tettä varten hankittiin Varissuon Huollon tarkoituksiin on jouduttu jossain määrin pihalle vuonna 1996 jätepuristin rikkinäis- tarkistamaan. Kaupungin 2005 uusituissa ten kodinkoneiden, huonekalujen, remont- jätehuoltomääräyksissä edellytettiin polt-

83

Jätehuolto Kuva: Vesa-Matti Väärä

Vuonna 1999 rakennettu hiekoitussepelin varasto ja aluekeräyspiste, johon sijoitettiin jätepuristin ja johon käytöstä hylättyä tavaraa vastaanotettiin valvotusti varissuolaisilta. Arkkitehti Jarkko Kosken sunnittelema ”Kiasmaksi” kutsuttu rakennus purettiin 2010-luvun alussa biopolttoaineen vastaanottokatoksen tieltä. Ongelmajätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotosta ja edelleen toimittamisesta sovittiin 2014 Turun Seudun Jätehuollon (nyk. Lounais-Suomen Jätehuolto) kanssa - Akselin ylläpitämää vastaanottopistettä Karvataskunkatu 3:ssa hoitaa Varissuon Työttömät ry

tokelpoisen ja kaatopaikkajätteen erittelyä. Kun toisaalta biojätteen keruuta erikseen ei edellytetty, päätettiin sen erittelystä luopua ja osoittaa näin vapautuneet astiat muille jätteille. Vuonna 2007 asennettiin Varissuon ja Lausteen roskapisteisiin erilliset keräilyastiat paristoille. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n uusien jätehuoltomääräysten mukaisesti aloitettiin vuoden 2015 lopulla uudelleen biojätteiden eritelty kerääminen. Samalla yhdistettiin kaatopaikkajätteen ja polttokelpoisen jätteen keräys samoihin astioihin.

84

Varsinais-Suomen Jätehuolto Oy kanssa kesällä 1994 uusittuun sopimukseen sisältyivät myös Molok-säiliöiden tyhjennykset. Varsinais-Suomen Jätehuolto lupasi hankkia tähän soveltuvan jäteauton elokuun loppuun mennessä. Sen valmistuminen kuitenkin viivästyi, ja huoltoyhtiön hallitus joutui esittämään jopa kirjallisen vaatimuksen sellaisen käyttöönotosta viimeistään helmikuussa 1995. Varsinais-Suomen Jätehuolto Oy sai Molokien tyhjennykseen sopivan kalustonsa kuntoon, sillä syksyn 1995 kilpailutuksen jälkeen teh-

Jätehuolto

tiin sen kanssa edelleen sopimus Varissuon jätekuljetuksista. Jatkossa kuljetusten hoito jätti kuitenkin toivomisen varaa, ja seuraavalla kilpailutuskierroksella Molok-syväastioiden tyhjennykset siirtyivät vuoden 1998 alussa SW-Yhtymä Oy:n hoitoon. Pinta-astioiden - lasi ja metalli - tyhjentäjäksi valittiin Ympäristöykköset Oy, joka sittemmin päätyi osaksi Lassila & Tikanoja Oyj:tä.

Kun jätekuljetusmaksut alkoivat 2000luvulla mm. alan keskittymisen ja kuljetuskustannusten nousun myötä huolestuttavasti kohota, Varissuon Huolto harkitsi jopa oman jäteauton hankintaa. Vuonna 2008 Akselin hallitus päätti sekä jätekuljetusten kokonaiskilpailutuksesta että oman jäteauton hankinta- ja käyttökustannusten selvittämisestä. Entistä laaja-alaisemmalla kilpailutuksella - Varissuo ja pääosa Laustetta - saavutettiin tällä kertaa selvää säästöä. Urakoitsijaksi valittiin kaikista astiatyypeistä tarjouksen tehnyt Sita Oyj. Vuoden 2010 alussa voimaan tullut sopimus solmittiin aluksi kolmivuotisena, ja samalla luovuttiin oman kuljetuskaluston hankintasuunnitelmista.

Huoltoyhtiön omistukseen tulleet jäteastiat ja muu perusvälineistö loi pohjaa myös jätehuollon eriyttämiselle omaksi palvelukokonaisuudekseen. Sen käytännön työt hoituivat osa-aikaisella esimiehellä ja yhdellä työntekijällä yhteistyössä ulkoalueiden hoitohenkilöstön kanssa. Laskutusperusteeksi omaksuttiin asiakaskiinteistöjen huoneistoalaan suhteutettu kuukausimaksu, jolla huoltoyhtiö hoitaa jäteastiat, niiden korjaukset ja puhtaanapidon sekä vastaa jätteiden kuljetuksesta, käsittely-

85

maksuista ja jäteveroista. Jätehuolto saatiin kokonaisuutena toimimaan kohtuullisella katteella, ja se kykeni hoitamaan osuutensa huoltoyhtiön hallintokuluista.

Tytäryhtiö Lausteen Huollossa valmisteltiin keväästä 2003 lähtien jätehuoltopalvelujen kehittämistä emoyhtiön mallin mukaisesti. Kun asian valmistelussa taloyhtiöittäin ilmeni vaikeuksia, ryhdyttiin selvittämään Varissuon Huollon mahdollisuuksia tarjota jätehuoltopalvelut myös tytäryhtiön asiakkaille. Helmikuussa 2004 emoyhtiö teki tarjouksen jätehuollon tuottamisesta koko Lausteen asuntoalueelle.

Palvelusta taloyhtiöiltä perittäväksi palvelumaksuksi laskettiin 0,11 euroa/asuntom2/ kk. Maksu oli suurin piirtein sama kuin Varissuolla sovellettu; Suomen Kiinteistöliiton laskelmien mukaan Varissuon Huollon jätehuolto oli tuolloin nelisenkymmentä prosenttia halvempaa kuin Turussa keskimäärin. Lausteen jätehuollon järjestelyjä yksinkertaisti jatkossa se, että jo seuraavana vuonna Lausteen Huolto fuusioitiin Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:öön. Joka tapauksessa Akselin Molok-järjestelmän mukaiseen jätehuoltoon siirtyi vuoden 2005 alkaessa Lausteella 30 kiinteistöä. Osin Lausteella oli käytössä myös Uppo-astioita, jotka vaihdettiin Molokeiksi vuonna 2009.

Muutoin Varissuon Huolto ei ryhtynyt markkinoimaan kehittämäänsä jätehuollon palvelukokonaisuutta mitenkään aktiivisesti, vaikka tarjouspyyntöihin vastattiin tapauksesta riippuen. Akseli Kiinteistöpalvelujen tultua perustetuksi asetettiin jätehuollossa edelleen päätavoitteeksi vanhan asiakaskunnan säilyttäminen huolehtimal-

Jätehuolto

la asiakastyytyväisyydestä ja toiminnan laadusta. Uusia asiakkaitakin jätehuoltopalveluille alkoi jossain määrin kertyä, mm. Ispoisten aluehuoltoyhtiön seitsemästä osa-

kasyhtiöstä kuuden jätehuollon hoitaa Akseli Kiinteistöpalvelut. Vuonna 2015 jätehuoltoasiakkaina oli kaikkiaan 132 kiinteistöä.

Varissuota halkoo etelä-pohjoissuunnassa keskusakseli, jota pitkin lähiön voi kulkea jalan päästä päähän ylittämättä kulkutasossa yhtään autotietä. Keskusakselille sijoittuu puistoja, urheilukenttiä ja julkisia rakennuksia. Vasemmassa alakulmassa Majanummen toimintakeskus ja Niilo Oravapuun perhepuisto, josta keskusakseli jatkuu liikekeskuksena yli Littoistentien. Liikekeskuksen eteläpäässä As Oy Tornikartio (vasemmalla), kirjasto ja terveysasema (oikealla) sekä pohjoispäässä vasemmalla matala kirkko takanaan korkeat Varissuon vanhustentalot. Liikekeskuksen ja mainitut rakennukset, joita kaikkia yhdistää tumma tiilipinta, on suunnitellut arkkitehtitoimisto Laiho – Pulkkinen – Raunio. Loitompana punatiiliset Varissuon koulu (arkkit. Frank Schauman 1983-84) ja Turun Normaalikoulu (arkkit. Björn Krogius 1980).

Kuva: Suomen Ilmakuva Oy.

86

HUOLTOYHTIÖ VUOKRA A JANA

RAKENNUSVAIHEEN TILAJÄRJESTELYJÄ Uuden lähiön rakentumisvaiheessa oli ta- ri Oy Aarniolle. Syksyllä 1977 aloitti Nisvalla tai toisella järjesteltävä tiloja myös eri- se Kavon katu 5:een pystytetyssä viipaleralaisille kaupallisille ja julkisille palveluil- kennuksessa tilapäinen seurakuntakeskus, le. Varissuo-toimikunta esitti toivomuk- jonka päiväkerhot keräsivät viikoittain yli sen, että rakentajat toteuttaisivat asunto- sata lasta. Rakentamisen tapaan myös alja kiinteistöyhtiöiden rakennusoikeuk- kuvaiheen palvelut sijoittuivat Littoistensiin sisällytetyt liiketilat asemakaavan sal- tien eteläpuoliselle Varissuolle. limassa laajuudessa riippumatta siitä, oliko Asuntotuotannon painopiste siirtyi 1970niistä saatavissa tuottoa. Varissuon Huol- luvun lopulla Littoistentien pohjoispuolelle lon hallitus saattoi kesällä 1976 todeta, et- ja veti sinne nopeassa tahdissa myös uusia tä näin rakentajat olivat myös menetelleet. palveluja. Varsin monipuolinen kaupallisEdelleen huoltoyhtiön hallitus päätti, et- ten palvelujen keskittymä syntyi Annikantä alueen yleisetu huomioiden liiketilat on polun varteen, jossa kahdella asunto-osasyytä vuokrata huoltoyhtiölle, joka vuokraa keyhtiöllä – Annikanaukio ja Papintornit ne edelleen palveluiden tuottajille. Näin ha- – oli runsaasti tarkoitukseen sopivia tiloluttiin tasata yksittäisten taloyhtiöiden ti- ja. Annikanpolkua nimitettiin joskus joloista mahdollisesti kertyvät hyödyt ja ris- pa varissuolaisten omaksi putiikkikaduksi.

Helmikuussa 1978 Varissuon Huolto kit koko alueelle.

Ensimmäisiä vuokrauskohteita olivat vuokrasi As Oy Annikanaukiolta (KraaVarissuon Huollon toimistotilat Nisse Kavon tarinkatu 5 A) liiketiloja Keskolle, Postille katu 6:ssa sekä pesulatilat Hintsa Knaapin sekä Turun Seudun Lääkäriasema ja Labokatu 4:ssä ja Nisse Kavon katu 2:ssa. Parak- ratorio Oy:lle. Keskon myymälän tulo Vakimyymälä Nisse Kavon katu 3:ssa vuokrat- rissuolle johti toisaalla Nisse Kavon kadun tiin Rakennus-Ruolalta ja välitettiin Wihu- parakkimyymälän vuokran tarkistukseen;

87

Huoltoyhtiö vuokraajana Kuva: Martti Pietikäinen.

Rakentamisaikaisiin liiketilaratkaisuihin kuului mm. Enskan Valinta Varissuon putiikkikaduksikin nimitetyn Annikanpolun varrella Kraatarinkadun kulmassa. Liikekeskuksen ja Pienteollisuustalon valmistuttua 1980-luvun alkuvuosina syrjemmällä sijainneet liiketilat jäivät suurelta osin tyhjilleen.

sitä oli sovittu alennettavaksi 30 %:lla, mi- sekä kaupungin lasten- ja äitiysneuvolalle. käli lähiöön tulisi kilpaileva elintarvike- 1980-luvun alkuvuosina huoltoyhtiö välitmyymälä. ti vielä Pelttarinkatu 2:n kerhotilat Turun As Oy Seikonnevan (Napaturunkatu 2) ev.lut. seurakunnille ja Koukkarinkatu 6:n kerhohuoneiston Varissuon Huolto vuok- kerhotilat kaupungille päiväkotikäyttöön. rasi Turun ev.lut. seurakuntien toimipisVarissuon Huollon välittämiä tiloja alteeksi, ja huoltoyhtiön omassa omistukses- koi 1980-luvun puolella olla aika ajoin sa olleesta Katteluksenkadun pesula-, grilli- myös tyhjillään, mutta pääosin ne saatiin ja kioskirakennuksesta vuokrattiin liiketi- hyvin vuokratuiksi. Parhaiten vuokraajilat alan yrittäjälle sekä kuljettajien lepohuo- na menestyivät käsityöhön tavalla tai toine Varissuon bussilinjan liikennöitsijöille. sella perustuneet liikkeet: suutarit, partuAs Oy Papintorneilta (Katteluksenkatu 4) ri-kampaajat, grillit, kahvilat jne. Joidenkin ja As Oy Annikantanhualta (Piinokanka- toiminta jäi hyvinkin lyhtyaikaiseksi. Esitu 7) vuokrattiin muutaman kymmenen merkiksi yksityinen lääkäriasema toimi Vaneliömetrin tiloja monille erikoisliikkeille rissuolla vain muutaman vuoden. Siltä va-

88

Huoltoyhtiö vuokraajana Kuva: Riikka Kyläheiko.

Varissuon Liikekeskus avasi ovensa 19.11.1981 klo 10.30. Kaikkine palveluineen se muodostaa Varissuon toiminnallisen keskustan, joka ulkokäytävineen toimii myös kevyen liikenteen väylänä vilkasliikenteisen Littoistentien yli.

pautuneita tiloja vuokrattiin syksyllä 1981 kuksen valmistuminen vuonna 1981 tarjomm. Kulmakunta-lehden julkaisijalle Pai- si runsaasti liiketiloja sekä isoille elintarvikeliikkeille että pienemmille myymälöille kallistieto Oy:lle.

Varissuon rakentamisen edistyessä ja teki monien yrittäjien toiminnan sivumalueelle alkoi 1980-luvulla nousta yhä malla vaikeaksi. Elintarvikekaupan osalta enemmän pysyviä sekä julkisen palvelun Varissuon Huollon hallitus päätti uuden rakennuksia – koulut, päiväkodit, seura- liikekeskuksen yrittäjien kanssa tehtyjen kuntakeskus, kirjasto, nuorisotalo, terveys- sopimusten mukaisesti irtisanoa sekä Litasema jne. - että kaupallisiin tarkoituksiin toistentien eteläpuolella toimineen parakrakennettuja kiinteistöjä: Varissuon liike- kimyymälän että Annikanpolun K-valinkeskus laajennuksineen, Varissuon Pien- nan vuokrasopimukset päättyviksi vuoden teollisuustalo huoltamoineen jne. Huol- 1981 lopulla.

Joulukuussa 1981 Varissuon Huollon toyhtiön välittämien vuokratilojen merkitys alueen palvelutarjonnalle alkoi näin hallitus päätti, ettei taloyhtiöiden kerhotivähin erin hiipua. Ennen kaikkea liikekes- loja enää vuokrata huoltoyhtiön välitettä-

89

Huoltoyhtiö vuokraajana

viksi. Jatkossa ao. taloyhtiöt voivat mene- mahdollisuuksista vuokrata uudelleen tai tellä tilojensa kanssa parhaaksi katsomal- myydä nämä tilat ja päätyi lopulta myylaan tavalla; toki huoltoyhtiö ohjasi niil- mään kiinteistön sitä vuokranneelle Tule edelleen vuokraajaehdokkaita. Muilta run Goodfood Oy:lle. osin vuokravälitys jatkui ja oli laajimmillaan 1980-luvun alkupuolella. Vuonna 1985 huoltoyhtiön vuokraamissa tiloissa toimi PESULAT JA AUTONPESUPAIKAT kolme parturi-kampaamoa, kukkakaup- Ensimmäinen korttelipesula varissuolaispa, pyörä- ja urheiluliike, ompelimo, grilli, ten käyttöön saatiin lokakuun alussa 1976 elintarvikeliike, kaksi erikoistavarakaup- vuokraamalla tilat As Oy Havukunnaikolpaa ja Kulmakunta-lehti; vuokraajina oli- ta (Hintsa Knaapin katu 4); järjestelyt hoiti vat edelleen myös Turun ev.lut. seurakun- huoltoyhtiön lukuun vielä rakennuttaja Tanat, Turun kaupunki – lastensuojeluvirasto so. Vuoden 1977 alussa aloitti toinen alueja päiväkoti – linja-autoliikennöitsijöiden pesula Nisse Kavon katu 2:n kellaritiloissa.

TLO, Taso sekä Orion-Yhtymä Oy Soderex. Varissuon Huolto hankki pesulaan koneet, Tilojen vuokrauksella ei ollut Varissuon laitteet ja rahastusjärjestelmän.

Huollolle sanottavaa taloudellista merkiKolmas korttelipesula Katteluksenkatystä, vähäisiä tuloja se huoltoyhtiölle toki dun grillirakennuksessa saatiin käyttöön toi. Enemmän oli kysymys alueen palve- syksyllä 1978. Sen varusteisiin kuului kuulutason vaalimisesta tilanteessa, jossa pal- si täysautomaattista pesukonetta, suurtevelurakenne haki vielä muotoaan. Riittävä holinko, kuivausrumpu ja mankeli, jotka väestöpohja sekä Itäkeskuksen ja Pienteol- kaikki kytkettiin rahastusautomaattiin, selisuustalon valmistuminen alkoivat kuiten- kä mattojenpesuallas. Kiinteistö Oy Variskin vetää alueelle palveluja ilman huoltoyh- suon Liikekeskus teki alkuvuonna 1981 tartiön apua. Kun osalla vuokraajayrityksiä al- jouksen pesulatilojen vuokraamisesta Vakoi esiintyä maksuvaikeuksia ja kun taloyh- rissuon Huollolle, ja neuvottelujen jälkeen tiöiden kanssa syntyi kiistoja vuokran suu- varissuolaisten käyttöön saatiin näin jo nelruudesta ja vuokralaisten asukkaille aihe- jäs aluepesula. uttamista liikenne-, likaamis- ym. haitoista, Pesulat tuottivat huoltoyhtiölle 1980-lupäätti Varissuon Huollon hallitus keväällä vun alkupuolella jatkuvasti tappiota. Mak1987 luopua kokonaan liiketilojen jälleen- sutuotot eivät kattaneet edes käyttökustanvuokrauksesta ja irtisanoa päättyvät vuok- nuksia ja vuokria. Lisäksi tulivat korjausrasopimukset. Jatkossa ao. taloyhtiöt ovat ja huoltokustannukset, jotka saattoivat pahimpina vuosina nousta jopa 20 %:iin hoitaneet liiketilojensa vuokraukset itse.

Varissuon Huollon vuokrattavaksi jäi maksutuotoista. Asiaan kiinnitti huomioedelleen sen omistama Katteluksenkadun ta mm. Varissuon taloyhtiöiden edustajisgrilli ja pesula. Varissuon Huolto neuvotte- ta muodostettu neuvottelukunta. Sen piili vuonna 1990 joidenkin yrittäjien kanssa rissä epäiltiin, että ulkopuoliset käyttävät

90

Huoltoyhtiö vuokraajana

hyväkseen Varissuon pesuloiden alhaisia Ongelmaksi muodostuivat 1980-luvun hintoja. Varissuon Huollon hallitus joutui loppua kohti pesuloiden rahalipasmurrot kesäkuussa 1984 kuitenkin toteamaan, et- ja muu ilkivalta sekä vanhan konekannan tä pesuloiden hinnat olivat Varissuolla sa- suuret korjauskulut. Ratkaisuna alettiin maa tasoa kuin muillakin Turun asunto- nähdä pesulatoimintojen keskittäminen alueilla ja että hintojen nosto voisi laskea yhteen paikkaan, jonka valvonta olisi hoikäyttöastetta. dettavissa helpommin. Samalla tilojen väHallitus arvioi, että pesuloiden käyttö hentäminen parantaisi käyttöastetta, joka lisääntyisi uusien vielä valmistuvien asun- oli painunut alle 50 %:n. Varissuon Huoltojen myötä ja että asiaa voidaan edesaut- lon hallitus oli syksyllä 1990 valmis lopettaa myös sopivalla tiedottamisella. Käyt- tamaan kaksi pesulaa ja perustamaan Liitöasteen nostolla tappiollisten pesuloiden kekeskukseen toisen pesulan. Huoltoyhtiön ajateltiin voivan päästä parempiin tuottoi- omistaman Katteluksenkadun grilli-pesuhin lukuun ottamatta As Oy Havukunnai- lakiinteistön myyntituloilla rahoitettiin kon pesulaa. Se myytiin taloyhtiön omaan Liikekeskuksen laajennusosassa 15.1.1991 käyttöön maaliskuussa 1985. Pesulatuo- avatun uuden pesulan kalustaminen. Nisse tot kaikkineen toki jatkossa hieman vähe- Kavon katu 2:n pesula siirtyi kesällä 1991 nivät, mutta jäljelle jääneiden kolmen pe- As Oy Papinlammen omaan käyttöön. sulan osalta päästiin kuitenkin positiiviUudelleenjärjestelyn jälkeen Varissuon seen tulokseen.

Huollon hoitoon jäi kaksi pesulaa, jotka Huoltoyhtiön huoltorakennuksen pi- olivat naapuruksina Varissuon Liikekeshalta varattiin asukkaiden käyttöön kuusi kuksessa. Näin pesulatilojen valvonta teautonpesupaikkaa, jotka 1979 varustettiin hostui ja ilkivaltaa saatiin vähennettyä. lämminvesikytkimillä ja rahastusautomaa- Kahden pesulan yhteenlaskettu konekateilla. Autonpesupaikkojen suosio ja tuotto pasiteetti oli verraten hyvä: 15 pesukonetkehittyivät 1980-luvun alkupuolella suotui- ta, 5 linkoa, 7 kuivuria ja 7 mankelia; kumsasti, mutta jo saman vuosikymmenen jäl- massakin pesulassa oli lisäksi matonpesukipuoliskolla sekä kolmen aluepesulan et- kone, matonpesupaikka ja kuivaushuone. tä autonpesupaikkojen käyttökustannukKun uudelleenjärjestelykin nosti pesuset alkoivat nousta tuottoja nopeammin, loiden käyttöastetta vain väliaikaisesti, nososin inflaation vauhdittamana. Esim. au- ti tilanne esiin ajatuksen toimintojen kestonpesupaikkojen osalta oli tilanne se, et- kittämisestä vain yhteen tilaan. Vain kakteivät niiden tuotot kattaneet enää edes ve- si vuotta edellisen uudelleenjärjestelyn jäldestä ja sen lämmittämisestä aiheutuneita keen syksyllä 1992 Varissuon Huollon halkustannuksia. Vuonna 1988 tilanne korjat- litus oli valmis ratkaisuihin, jotka tarkoittitiin maksujen korotuksin. Tämän jälkeen vat vain yhden aluepesulan ylläpitoa. Vanpesuloiden ja autonpesupaikkojen kulut han pesulatilan vuokrasopimus sanottiin kyettiin vuosia kattamaan käyttömaksuilla. irti lokakuun lopussa 1993.

91

Huoltoyhtiö vuokraajana

Asiakaskyselyn pohjalta hankittiin uu- sulan sulkemisellekaan ei olisi ollut muodempaan pesulatilaan neljä pesukonetta li- dollisia esteitä. Siihen ei kuitenkaan halutsää, yhtenä niistä matonpesuun tarkoitettu tu mennä, koska yleisen pesulan puuttumikone, jota asiakkaat pitivät erityisen tärkeä- nen olisi heikentänyt alueen palvelutasoa. nä. Varissuon Liikekeskukselle vanha pesuLämpökeskuksen tontilla olleet autonlatila tuotti ongelmia, kun siihen ei löyty- pesupaikat siirtyivät vuonna 2005 muonyt yrittäjää. Liikekeskuksen taholta esitet- dostetun Varissuon Lämpö Oy:n hoitoon tiin 1994, että tilojen käytön kannalta oli- ja kesällä 2006 lämpöyhtiö otti hallintaansi tarkoituksenmukaista, jos pesula voitai- sa myös Itäkeskuksen pesulan. Tämä katsiin siirtää vanhempaan pesulatilaan. Va- sottiin aiheelliseksi, koska Akseli Kiinteisrissuon Huolto hyväksyi ratkaisun, kun lii- töpalvelua muodostettaessa oli pelkästään kekeskus oli valmis hoitamaan ja kustan- Varissuolle ominaiset toiminnot siirretty tamaan siirron. Samalla siirryttiin pesu- lämpöyhtiön kontolle. Pesula ja autonpelan ja vähää myöhemmin myös autonpesu- supaikat kuuluivat tappioineen kaikkineen paikkojen rahastusautomaateissa kolikoista tähän kategoriaan. Lausteen Huollon fuupuhelinkortteihin. Tällä saatiin ilkivalta ja sioinnin myötä Akselin hoitoon toki tuli murtautumiset pesulatiloihin loppumaan Lausteen uimahalli-kiinteistön pesula, jonkokonaan. Kun matkapuhelimien yleisty- ka talous kuitenkin rasittaa vain ao. kiinmisen myötä puhelinkortteja ei enää ollut teistön eli Pormestarin Liikekeskus Oy:n tarjolla, siirryttiin rahastuksessa kevääl- taloutta. Lausteella vanhan huoltorakenlä 2002 rahakortteihin ja elokuussa 2005 nuksen tiloissa aiemmin ollut autojen pematkapuhelimiin. supaikka kunnostettiin ja otettiin käyttöön Uudelleenjärjestelyjen myötä pesuloi- syksyllä 2008. Sen sijaan Varissuolla autoden ja autonpesupaikkojen vuokrat sekä jen pesupaikat joutuivat 2010 väistymään vesi-, sähkö- ja korjauskulut kyettiin vielä uuden biolämpökeskuksen tieltä.

1990-luvun alkupuolella kattamaan käyttömaksuilla, mutta jo saman vuosikymmenen puolimaissa pesulatoiminta oli todet- PYSÄKÖINTITALOT JA PAIKOITUStava selvästi tappiolliseksi yleishyödyllisek- ALUEET si palveluksi. Tilannetta pyrittiin hallitse- Kerrostalovaltaisissa lähiöissä asemakaamaan maltillisin hinnankorotuksin, mutta vamääräysten mukaisten autopaikkojen esimerkiksi 2000-luvun alkuvuosina alue- sijoittelu vaatii aina suunnitelmallisuutta. pesulan laskettiin maksavan huoltoyhtiöl- Varissuolla turvauduttiin tältä osin paitsi le noin 35 000 euroa vuodessa. Pesulalle taloyhtiöiden omien tonttien pysäköintiei yrityksistä huolimatta löydetty yksityis- paikkoihin myös laajoihin keskitettyihin täkään pitäjää, vaikka huoltoyhtiö oli val- ratkaisuihin, erillisiin paikoitustontteihin mis käyttämään osan kustannussäästöis- ja – halleihin, jotka tulivat huoltoyhtiön tä yrittäjän taloudelliseen tukemiseen. Pe- omistukseen. Niihin sijoitettiin kaikkiaan

92

Huoltoyhtiö vuokraajana

61 kiinteistön rakennusluvan edellyttämät määrään. Tämä tarkoitti seitsemän parkautopaikat. Littoistentien pohjoispuolella kialueen rakentamista kaksitasoisiksi autokeskitetty paikoitus koskee Suurpäänka- halleiksi kymmenen vuoden sisällä. dun ja Karvataskunkadun muodostaman Heti ensimmäisten pysäköintipaikkokehän sisäpuolelle jääviä kiinteistöjä sekä jen valmistuttua alkoivat niiden käyttäjät kahta Suurpäänkadun ulkokehän kerros- vaatia kohennuksia paikkojen varustelutataloyhtiötä: As Oy:t Varissuonkartio ja Va- soon. Aluksi tämä tarkoitti paikkojen sährissuonkivi (Suurpäänkatu 4 ja 6). Littois- köistämistä. Asian sysäsi liikkeelle As Oy tentien eteläpuolella keskitetyn paikoituk- Valpurinrinne, jonka autopaikat olivat sen sen piiriin kuuluvat kaikki muut kiinteis- omalla tontilla ja joka varusti osan paikoistöt paitsi As Oy Valpurinrinne (Valpuri In- ta lämmityspistorasioilla. Nisse Kavon kanamaan katu 5) sekä kiinteistöosakeyhtiöt dun toimikunta esitti huoltoyhtiölle tämän Ruustinnantupa ja Suntionkolmoset (Val- käytännön viemistä myös keskitetyn pysäpuri Innamaan katu 10 ja 12), joilla on eril- köinnin paikoille. Alustavien kustannuslasliset paikoitusalueet. kelmien pohjalta Varissuon Huollon halliAluksi keskitettyjen parkkipaikkojen ra- tus arvioi joulukuussa 1977 hankkeen tokennuttamisesta huolehti Taso Varissuon teuttamiskelpoiseksi ja päätti aluksi neljän Huolto Oy:n lukuun ja ne rahoitettiin huol- Littoistentien eteläpuolen paikoitusalueen toyhtiön liittymismaksuilla. Alueen asun- varustamisesta sähköpistorasioin. Samalla totuotantoa lainoittaneen asuntohallituk- hallitus päätti, että parkkialueiden rahoitus sen myötävaikutuksella päädyttiin ensivai- lainoineen järjestetään erilliseksi rahoituheessa rakentamaan kuitenkin vain kaksi seräksi tavoitteena toiminnan itsekannatkolmasosaa rakennuslupien edellyttämis- tavuus. Tämä tarkoitti sitä, että huoltoyhtiö tä autopaikoista. Paikoitustilojen Taso-ve- alkoi periä sähköistetyistä paikoista kuutoinen vaihe tuli päätökseen vuonna 1980, kausivuokraa. Sähköistettyjä autopaikkoja jolloin keskitetyillä paikoitusalueilla oli jo oli kesällä 1979 vuokrattavana jo noin 600; yli kaksituhatta paikkaa. Pääosa oli tavan- edellisenä vuonna valmistuneen Kraatarinomaisilla parkkialueilla, mutta käytössä oli kadun paikoitustalon hallipaikoista peritjo myös kolme paikoitushallia, vanhimpa- tiin niin ikään vuokraa, ja käytäntö ulotetna 1978 valmistunut Kraatarinkadun halli tiin jatkossa myös muihin halleihin. sekä Tavastilan- ja Pelttarinkatujen hallit.

Joulukuussa 1980 hyväksytyn suunniAutopaikkarakentamisen saattami- telman - seitsemän parkkialueen rakentanen loppuun jäi Varissuon Huollolle. Se- minen kaksitasoisiksi parkkihalleiksi - tokä huoltoyhtiön hallitus että kaupungin teutus eteni ripeästi. Keväällä 1982 lähti kiinteistö- ja rakennuslautakunta hyväk- liikkeelle Koukkarinkadun parkkialueen syivät vuoden 1980 lopulla Tason laatiman kattaminen, seuraavana vuonna oli vuosuunnitelman autopaikkojen rakentami- rossa Piinokan paikoitustalo, 1984 päässesta asemakaavan edellyttämään täyteen tiin käsiksi Hintsankujan autohallin toteu-

93

Huoltoyhtiö vuokraajana

Kuva: Riikka Kyläheiko.

Etualalla Pihkalankadun paikoitusalue, jolle 1980-luvulla kaavailtu palloilu- ja paikoitushalli ei ole toteutunut. Pihkalankadun yläpuolella Turun Ylioppilaskyläsäätiön kaikkiaan neljä taloa käsittävän opiskelija-asuntola Aamuruskon C- ja D-talot (D-talon seinässä säätiön logo). Ylioppilaskyläsäätiöllä on Varissuolla myös asuntola Iltakajo Krööpilänkadun varrella Turun Normaalikoulun naapurustossa. Yhteensä niissä on 300 asuntopaikkaa.

tukseen ja vuoden 1986 lopulla saatiin valmiiksi Katteluksenkadun halli.

Seuraavaksi vuorossa olleen Pihkalankadun parkkitalon toteutus toi kuitenkin mutkia matkaan. Suunnitelmissa oli viimevaiheessa palloilu- ja paikoitustalo, jonka toteutukseen myös Varissuon Huolto ilmoitti lähtevänsä mukaan. Kiinteistön pääpiirustukset hyväksyttiin kesällä 1988, mutta kun palloilutiloille ei löytynyt käyttäjiä, hanke lykkääntyi edelleen.

Pihkalankadun paikoitushallin vitkuuntuminen viivytti myös kahta muuta

94

vielä toteuttamatta ollutta paikoitustaloa Kousankatu ja Krööpilänkatu – koska niiden rakennustöiden aloittamista ei pidetty tarkoituksenmukaisena ennen kuin Pihkalankatu olisi hoidettu alta pois. Kousankadun paikoitustalon rakentamista kiirehti vuoden 1988 lopulla kaupungin rakennuslautakunta, joka peräsi sen naapuriin valmistuneen Varissuon Pienteollisuustalon velvoitepaikkoja. Kousankadun parkkihalli valmistui syksyllä 1989 ja Krööpilänkadun halli vuotta myöhemmin.

Keskitettyjen autopaikoitustilojen ra-

Huoltoyhtiö vuokraajana

kentamissuunnitelmasta, jonka valmistuminen oli tähdätty vuoteen 1991, oli määräaikaan mennessä toteuttamatta vain kesken kaiken pelkäksi hankkeeksi jämähtänyt Pihkalankadun parkkitalo. Sille varatut kaksi seurakuntien omistamaa tonttia olivat toki paikoituskäytössä. Varissuon Huolto oli vuokrannut ne parkkitilojen väliaikaista järjestämistä varten. Samaan väliaikaisratkaisuun luettiin tuolloin myös Karvataskunkadun paikoitusalue huoltoyhtiön omalla tontilla. Vähin erin maininnat Pihkalankadun paikoitustalosta harvenivat ja väliaikaisratkaisut ovat saaneet jatkua.

Keskitettyjen autopaikkojen osalta päästiin Varissuolla 1990-luvulla joka tapauksessa tyydyttävään kokonaistilanteeseen. Huoltoyhtiön hallussa olevilla parkkialueilla oli tuolloin reilusti yli kolmetuhatta autopaikkaa, kun kaavamääräysten mu-

kainen velvoite oli 2795. Asukkaille vuokrattavia paikkoja oli tarjolla jo yli kysynnän, joskin paremmin varustelluista paikoista oli myös pulaa.

Pysäköintipaikkojen kunnostustöissä ja varustelun kohentamisessa riitti puuhaa senkin jälkeen, kun paikkojen lisärakentaminen taukosi. Pelttarinkadun paikoitustalon kannen vesieristys jouduttiin uusimaan jo vuonna 1989, mutta enemmälti autohallien perusparannuksiin ryhdyttiin vasta 1990-luvun lopulla. Sen sijaan varustelutasoa kohenneltiin jo pitkin 1990-lukua.

Hintsankujan hallin porttiin asennettiin vuonna 1992 kokeeksi radio-ohjauksella toimiva sähköinen aukaisumekanismi. Järjestelmä osoittautui toimivaksi, ja asennuksia jatkettiin niin, että vuonna 2002 Krööpilänkadun hallia lukuun ottamatta kaikkien paikoitustalojen portit oli mahdollis-

Varissuon keskitetyn paikoitusjärjestelmän paikoitushallit ja -alueet sekä niiden autopaikkamäärät vuonna 2015.

Paikoitushallit

Autopaikkoja

Paikoitusalueet

Autopaikkoja

Hintsankuja

161

Jösse Sakon katu

87

Kousankatu

228

Nisse Kavon katu

210

Katteluksenkatu

206

Valpuri Innamaan katu

74

Tavastilankatu

100

Pihkalankatu

296

Kraatarinkatu

248

Karvataskunkatu

54

Piinokankatu

269

Koukkarinkatu

60

Pelttarinkatu

282

Talpiankuja

49

Krööpilänkatu

347

Detmarinkuja

114

Koukkarinkatu

213

yhteensä

944

yhteensä

2054

95

Huoltoyhtiö vuokraajana Kuva: Vesa Helinen.

As Oy Hintsankujan A-talo, johon uuden lähiön ensimmäiset asukkaat muuttivat 15.4.1976 - kuvan ulkoasu on 2009 valmistuneen julkisivuremontin jäljiltä. Oikealla Hintsankujan paikoitushalli, jonka porttiin asennettiin ensimmäisenä Varissuolla radio-ohjauksella toimiva sähköinen avausmekanismi 1992 sekä portin avaus matkapuhelimella 2003.

ta avata myös sähköisesti.

Porttien avaamista matkapuhelimella kokeiltiin Koukkarinkadun hallissa 2000luvun alussa. Se toimi kyllä moitteettomasti, mutta laitteiston toimittajan vaatimaa kiinteää kuukausimaksua ei hyväksytty. Jatkoneuvotteluissa toimittaja kuitenkin luopui tästä vaatimuksesta, ja niin Varissuon Huollon hallitus hyväksyi tammikuussa 2003 Telelock-järjestelmän käyttöönoton.

Tällä katsottiin saatavan ajan myötä huomattavia säästöjä, koska perusinvestoinnin jälkeen järjestelmän käyttö ei aiheuttanut kustannuksia Varissuon Huollolle eikä pal-

96

velun käyttäjille. Vanhat kaukosäätimet olivat kalliita ja niitä rikkoutui verraten paljon. Uusi järjestelmä päätettiin ottaa käyttöön vaiheittain aloittaen Hintsankujan ja Koukkarinkadun halleista, joissa kaukosäätimien käyttäjiä oli eniten.

Isännöitsijä Antero Saarela teki keväällä 1999 autopaikoituksen kehittämisestä selvityksen, jossa käsiteltiin ennen kaikkea teknisiä kysymyksiä ja korjaustarpeita. Samalla tehtiin käyttäjäkysely, joka nosti esiin mm. yksittäistallien tarpeen. Varissuon Huollon hallitus päätti lähteä kokeilemaan ajatusta Nisse Kavon kadun pai-

Huoltoyhtiö vuokraajana

koitusalueella, jonka käyttäjille tehty kysely tuotti 26 alustavaa varausta ilmoitetulla vuokralla 250 mk/kk. Tarjouskilpailun voittaneelta Pisari Oy:ltä tilattiin 18 kippiovin varustettua autotallia, joiden varustuksiin kuuluu valaistus, ajastinpistorasia ja mahdollisuus sisätilalämmittimen käyttöön. Paikoitusalueen molempiin päihin sijoitettiin rinnan yhdeksän tallia. Tallit vuokrattiin välittömästi ja jonotuslistalle kertyi toinen mokoma nimiä. Hyvien kokemusten myötä tilattiin vuonna 2001 lisää 23 erillistallia Krööpilänkadun paikoitushallin ylätasolle.

Toinen käyttäjäkyselyssä esiin noussut toive oli sisätilalämmittimien käytön mahdollistavat pistorasiat avopaikoitusalueille.

Insinööritoimisto Matti Leppä Oy:llä teetettiin suunnitelma Detmarinkujan paikoitusalueen sähköistyksen uusimisesta. Tämä tarkoitti uutta kaapelointia, autopaikkakohtaisia ajastimia, sisätilalämmittimien käyttömahdollisuutta sekä valaistuksen parantamista. Toukokuussa 2000 huoltoyhtiön hallitus päätti toteuttaa suunnitelman ja varautua siihen, että jatkossa ko. parannukset olisi tehtävä myös muilla paikoitusalueilla ja autohallien kattamattomilla kansilla.

Muilta osin isännöitsijä Saarelan tekemässä kartoituksessa kiinnitettiin huomiota autohallien kuntoon ja korjaustarpeisiin. Sitä täydennettiin vielä Julkisivukonsultointi JK Oy:llä teetetyllä betonirakenteiden kuntotutkimuksella. Hallien peruskorjauksia, paikoitusalueiden sähköistysten uusimisia jne. päätettiin jatkossa toteuttaa tulorahoituksen sallimassa tahdissa. Vuo-

sina 2001–04 varustettiin neljän paikoitusalueen sähköpistorasiat paikkakohtaisilla ajastimilla sekä tehtiin korjauksia Kousan-, Krööpilän- ja Kraatarinkadun halleissa.

Autopaikoituksen siirtyminen vuonna 2005 Varissuon Lämpö Oy:n hoitoon ei tuonut tullessaan sanottavia muutoksia.

Perusparannustöitä jatkettiin, ja kolmessa vuodessa peruskorjattiin Tavastilan- ja Koukkarinkadun autohallit. Samalla ne varustettiin samoin kuin Karvataskunkadun paikoitusaluekin paikkakohtaisin ajastimin.

Koukkarinkadun hallin ylätaso myös katettiin. Vuodesta 2008 alkaen lämpöyhtiön talous ei sallinut autopaikkojen peruskorjausten ja varustelutason noston jatkamista, mutta muutamaa vuotta myöhemmin alettiin jatkoa pohjustaa nostamalla maltillisesti autopaikkamaksuja. Tästä päätettiin vuonna 2013, jolloin korjattiin Piinokankadun halli, ja seuraavana vuonna uusittiin Kraatarinkadun hallin pistorasiat ja valaistus. Samalla tehtiin päätös Pelttarinkadun hallin perusparannuksen toteutuksesta vuonna 2016. Sen jälkeen yhdeksästä kaksitasoisesta autohallista peruskorjaamatta olisi enää kaksi.

AUTOPAIKOITUKSEN TALOUS – YHTIÖITTÄMISHANKE Keskitettyjen paikoitusalueiden parkkiruuduista perittiin vuodesta 1978 alkaen vuokria, jotka vaihtelivat niiden varustelun mukaan: tavalliset parkkiruudut olivat maksuttomia, sähköistetty avopaikka maksoi 30, katospaikka 35 ja hallipaikka 50 mk/kk.

Tuotolla rahoitettiin uusien parkkialueiden

97

Huoltoyhtiö vuokraajana

Varissuon väestösuojat on louhittu 40 m maan alle. Ensivaiheessa suojiin rakennettiin kaksi jääkiekkokaukaloa, jotka valmistuivat 1983– 84. Tiloihin kulku kävi nuorisotalon kautta hisseillä. Järjestely aiheutti vaikeita pysäköintiongelmia, jotka helpottivat vasta väestösuojan II vaiheen valmistuttua 1990-luvun lopulla.

Luolastoon rakennettiin 97 auton paikoitustilat ja ajoramppi Tiirikkalankadulta. – Varissuoseura esitti myös uimahallin rakentamista osana II-vaihetta, mutta esitys ei johtanut tulokseen. Katon pehmuste-elementeillä on vaimennettu kalliopintojen kovaa kaikua.

Kuva: Riikka Kyläheiko.

Yhdistämällä Varissuon väestösuojan kaksi kiekkokaukaloa jäädytetyillä välikäytävillä saatiin tiloihin myös 220 m:n pikaluistelurata.

Uuteen harjoittelumahdollisuuteen tarttui mm.

Ruotsin luistelumaajoukkue, joka leireili Varissuolla 13.-15.9.1985 mukana kolminkertainen olympiavoittaja Tomas Gustafson. Kiitokseksi hienosta jäästä ja lentävästä lähdöstä kaudelle 1985–86 joukkue luovutti Varissuon jäähallille Ruotsin luisteluliiton viirin osallisten nimikirjoituksin.

98

Huoltoyhtiö vuokraajana

ja -hallien varustelua. Kun Varissuon Huolto 1980-luvun alkuvuosina alkoi toteuttaa autopaikkojen täydennysrakentamista paikoitushalleineen, nousivat tästä aiheutuneet kustannukset kuitenkin siinä määrin, etteivät sähkö- ja hallipaikoista perityt vuokrat riittäneet niiden katteeksi. Osakasyhtiöiltä ryhdyttiin 1.7.1982 perimään rahastoitavaa autopaikkamaksua. Maksu ei koskenut taloyhtiöitä, joilla oli omat parkkipaikat. Maksuksi määriteltiin alkuvaiheessa 40 p/kk osakaskiinteistön kerrosalaneliömetriä kohti. Autopaikkavuokrien ja –maksujen korottamisessa huoltoyhtiö noudatti maltillista linjaa, kun vastapainona oli huomioitava vuokrapaikkojen käyttöasteen lasku. Vuosina 1978 - 2000 maksut kehittyivät seuraavasti:

puolimaissa autopaikkamaksu alkoi markkamääräisestikin laskea.

Vuokrattavien autopaikkojen käyttöaste alkoi huolestuttavasti laskea samaan aikaan, kun paikoitustalorakentamisen kustannusrasitus oli korkeimmillaan; alimmilleen (62 %) se painui vuonna 1994. Tilanteen johdosta teetettiin KTL Ilkka Yli-Räisäsellä ja VT Matti Mannerilla selvityksiä mahdollisuuksista järjestää autopaikoitus omaksi yhtiökseen. Erilaisista yhtiöittämismalleista, niiden verokohtelusta jne. saatuja selvityksiä pohtimaan huoltoyhtiön hallitus asetti puheenjohtaja Rastimon johdolla jaoston. Se joutui kuitenkin toteamaan, että yhtiöittämiseen liittyi niin monia taloudellisia, juridisia ja toiminnallisia riskejä, että hallitus hautasi ajatuksen 1997.

Kun uusien parkkipaikkojen rakentamiseksi tarkoitetun rahastoitavan maksun sähkökatoshalliautopaiktuloilla alettiin käytännössä kattaa myös paikka paikka paikka kamaksu paikoitustilojen korjaus- ja käyttömenoja, vuosi mk/kk mk/kk mk/kk mk/m /kk päätettiin rahastoinnista luopua vuoden 1978 30 35 50 0,40 (1982) 1998 alusta lukien. Autopaikkavuokrista 1988 35 45 60 0,63 kertyneet tulot eivät toki jatkossakaan riit1994 40 60 90 0,80 täneet keskitetyn autopaikoituksen menoi2000 40 60 100 0,53 hin, ja vaje oli jollakin tavoin perittävä osakasyhtiöiltä. Käyttöön otettua uutta autoInflaation vaikutus huomioiden auto- paikkamaksua ryhdyttiin perimään talopaikkavuokrat laskivat vuoden 1978 tasos- yhtiöiltä sen mukaan, kuinka monta auta vuosituhannen vaihteeseen ehdittäessä topaikkaa niiden oli asemakaavamääräyskeskimäärin runsaalla kolmanneksella. Sa- ten mukaan ylläpidettävä. Maksuksi päätetma koskee pitkälle myös osakasyhtiöiltä tiin 42 mk/rasitepaikka/kk, mikä vanhasperittyä autopaikkamaksua. Sen taso nousi sa järjestelmässä olisi vastannut 0,53 mk/ ylimmilleen 1990-luvun alussa, kun edelli- asuinm2/kk. Rasitepaikkamaksu pysyi sasellä vuosikymmenellä rakennettujen park- mana 42 mk/7 euroa yli kymmenen vuotkitalojen aiheuttamat lainakustannukset ta, mikä tarkoitti maksun huomattavaa keolivat suurimmillaan. Mutta jo 1990-luvun venemistä. Vuonna 2014 maksu korotet2

99

Huoltoyhtiö vuokraajana

tiin 8 euroon.

Autopaikkavuokria sen sijaan alettiin 2000-luvun puolella tarkistaa miltei vuosittain kustannustason nousun mukaisesti. Maksuissa huomioitiin aiempaa eritellymmin myös paikkojen varustelu. Kaikilla vuokrattavilla autopaikoilla oli jo sähkörasia, uusituilla paikoilla myös ajastin ja mahdollisuus käyttää sisätilalämmitintä; maksut (euroa/kk) kehittyivät seuraavasti: 2003

2015

avopaikka

8

11

avop. + ajastin

10

13-14

katospaikka

11½

15

katos + ajastin

20

17

hallipaikka

24

25

halli + ajastin

27

tallipaikka

50

Autopaikkojen vuokrausaste kohosi 1990-luvun alkupuolen pohjalukemista vuosikymmenen jälkipuoliskolla 75 %:iin.

Samalla saatiin koko toiminnon taloudellinen tuloskin vähintään tyydyttävälle tasolle. Tähän vaikutti oleellisesti myös se, että parkkitalojen vilkkaan rakentamiskauden lainarasitus keveni ajan myötä merkittävästi. Vuoden 2010 lopulla Varissuolla käyttöön otettu yksityinen pysäköinnin valvonta nosti parkkipaikkojen käyttöasteen jo lähelle 80 prosenttia.

100

ALUEHUOLLON TIEDOTUSRATK AISUT YHTEISANTENNIVERKKO

Alueellisen huoltoyhtiön toiminnassa että rakennuttajayhtymän tai huoltoyhtiön asianmukaisen tiedon oikea-aikainen ja- julkaisemalle jonkinlaiselle Varissuo-tiekaminen on tehtävien sujuvan hoidon dotteelle olisi tarvetta ja että sen kustankannalta tärkeä ulottuvuus. Erityisen suu- nukset voitaisiin kattaa mainoksilla. Kun ri merkitys tällä on ollut Varissuon kaltai- Tasolla tai Varissuon Huollolla ei ollut irsessa lähiössä, jossa toimijoita on monia ja rottaa henkilöä tiedotteen toimitustyöhön, monen tyyppisiä: useita rakennusyrityk- annettiin toimitusjohtaja Vuoren ja kahden siä, monenlaisia talo- ja kiinteistöyhtiöitä, hallituksen jäsenen tehtäväksi palkata teherilaisia keskitetysti hoidettavia asioita jne. tävään sopiva henkilö.

Huoltoyhtiön tiedottamisessa on kaksi Näin sai alkunsa Varissuon tiedotuslehti pääasiallista kohderyhmää, toisaalta alueen VARISTUKSIA, jonka julkaisija oli Taso Oy, asukkaat, toisaalta yhtiön varsinaiset asi- päätoimittaja ensin Tuula Ström ja vuoakkaat eli talo- ja kiinteistöyhtiöt, käytän- desta 1980 lähtien toimitusjohtaja Heiknössä niiden hallitukset. Kolmantena ulot- ki Vuori. Kahdeksansivuinen lehti ilmestuvuutena on huomattava tiedon kulku ja tyi kolme kertaa vuodessa, ensimmäinen suhteiden hoito kunnallisiin ja muihin vi- numero syksyllä 1977 ja viimeinen jouranomaisiin sekä sidosryhmiin. Kaikkinai- luksi 1982. Jatkossa Varistuksia katsottiin sella lähiön asioista tiedottamisella luodaan tarpeettomaksi, kun edellisenä vuonna oli pohjaa sille, millainen kuva lähiöstä välit- perustettu Itä-Turun kaupunkilehti KULMAKUNTA ja kun tietoa voitiin välittää tyy yleiseen mielipiteeseen. jo myös kaapelitelevision kautta.

Alueen kaikkiin talouksiin jaettu VarisVARISTUKSIA – KULMAKUNTA tuksia kertoi mm. Varissuon rakentamisen Varissuon Huollon hallituksessa tiedotus- edistymisestä sekä kaupallisten, kunnallistarve nousi esille keväällä 1977. Todettiin, ten ja seurakunnan palvelujen lisääntymi-

101

Aluehuollon tiedotusratkaisut - yhteisantenniverkko

sestä. Erityisen paljon palstatilaa sai Varissuon Huollon palvelujen ja niitä hoitavien henkilöiden esittely sekä Varissuo-seura, jonka talvipäivät, syysriehat, lentopallosarjat jne. täyttivät aina koko aukeaman. Jokaisessa numerossa oli tietolaatikko ”Varissuon Huolto Oy tiedottaa”, jossa kerrottiin toimiston aukioloajoista, perustietoja palveluista, ohjeita asukkaille jne.

Kerran viikossa ilmestyneen Kulmakunta-lehden levikkialue kattoi Itä-Turun ja Kaarinan Littoisten alueen. Lehti jaettiin ilmaisjakeluna alueen kaikkiin talouksiin.

Kulmakunnan toimituksen ”kotipaikka” oli koko ajan Varissuo, ja merkittävien Itä-Turun lähiöiden - mm. Varissuon ja Lausteen - asiat olivat Kulmakunnan sivuilla hyvin esillä. Tämä teki Kulmakunnasta myös huoltoyhtiölle tärkeän tiedotuskanavan, ja kun yhtiön toimintojen alueellinen laveneminen toi aluevaltauksia pääosin muualta Itä-Turussa, vastasi huoltoyhtiön toimialue entistäkin selkeämmin Kulmakunnan levikkialuetta.

Kulmakunta-lehdestä muotoutui huoltoyhtiölle tärkeä kanava ennen kaikkea alueen asukkaille suunnatussa tiedottamisessa, 2000-luvun puolella myös markkinoinnissa. Kun painetut lehdet joutuivat sähköisten medioiden myötä kovenevan kilpailun pyörteisiin, tuli Varissuon Huollon näkökulmasta ajankohtaiseksi osaltaan helpottaa Kulmakunta-lehden toimintaedellytyksiä. Huoltoyhtiö ryhtyi vuonna 2001 julkaisemaan Kulmakunnan 4-sivuisina liitteinä tiedotteita sekä ajankohtaisjuttuja huollon toiminnasta. Lehdelle tämä tarkoitti merkittävää säännöllistä tu-

102

loa. Esimerkiksi vuonna 2004 Varissuon Huolto käytti Kulmakunta-lehdessä tiedottamiseen yhteensä yli 6000 euroa. Saman vuoden lopulla Kulmakunta teki huoltoyhtiölle tarjouksen vielä laajemmasta yhteistyöstä, mikä tarkoitti vuosittain jopa pariakymmentä kokosivun ilmoitusta tai ilmoitusliitettä.

Varissuon Huollon hallitus hyväksyi yhteistyön syventämisen. Kulmakunta-lehden katsottiin sopivan toimintaansa aloittelevan Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n tiedotuskanavaksi, koska joka talouteen jaettavan lehden levikkialue kattoi yhtiön ensisijaisen toimialueen ja koska alueen asukkaat olivat tottuneet lukemaan huoltoyhtiön tiedotteet nimenomaan Kulmakunnasta. Tiedotuskulujen tasapainottamiseksi hallitus oli toisaalta valmis luopumaan joitakin vuosia käytetystä ilmoittelusta paikallisradioissa.

Jatkossa Kulmakunnassa ilmestyi säännöllisesti Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n sekä yksittäisiä tiedotussivuja että 4-sivuisia tiedotusliitteitä ”Akseli Kiinteistöpalvelut tiedottaa”. Sivuilla julkaistiin tietoja yhtiön palveluista, esiteltiin henkilökuntaa tehtävineen, tulossa olevia uudistuksia ja muutoksia, Lausteen toimipistettä jne. Tiedotusliitteisiin sisältyi myös Akselin toimitusjohtajan ”Pääkirjoitus”.

Vuonna 2014 Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n ja kaupunkilehti Kulmakunnan yhteiset intressit konkretisoituivat entisestään, kun lehden tulevaisuus oli vaakalaudalla.

Tuolloin muodostettiin Uusi Kulmis Oy, joka ryhtyi 1.4.2014 lähtien julkaisemaan Kulmakuntaa. Varissuon Lämpö Oy lähti

Aluehuollon tiedotusratkaisut - yhteisantenniverkko

uuden yhtiön vähemmistöosakkaaksi käyt- ni ML-Mediat Oy ja sen ilmaisjakelulehti täen tähän kaapeliverkon myynnistä saatu- Turun Seutusanomat – entinen Kaarinan ja tuloja (ks. s. 107). Kulmakunnan jatko Uutiset – jonka levikkialue laajeni Kulmakatsottiin huoltoyhtiön näkökulmasta tär- kunnan jättämälle reviirille. Akselin ensimkeäksi, koska sen korvaamisen muilla tie- mäinen tiedotussivu ilmestyi Turun Seudotus- ja markkinointiratkaisuilla arvioi- tusanomien Itäkulma-liitteessä 28.10.2015. tiin vievän huoltoyhtiön talous- ja henkilöresursseja huomattavasti enemmän. Kaikesta huolimatta mediamaailman muutok- SUURYHTEISANTENNISTA set koituivat Kulmakunnan kohtaloksi. Uu- LAAJAKAISTAAN si Kulmis Oy joutui syyskuussa 2015 jät- Varissuon Huollon liittymismaksuilla katämään konkurssihakemuksen ja lopetta- tettuihin investointeihin kuului myös TVmaan toimintansa. Syntyneen tiedotusau- ja radiolähetysten vastaanottoon tarkoikon täytti nopeasti uusi sopimuskumppa- tettu suuryhteisantennijärjestelmä. Valta-

Kuva: Riikka Kyläheiko.

Varistuksia-lehti iloitsee syyskuussa 1981 etusivullaan Varissuon liikekeskuksen tulossa olevista avajaisista. Kyseessä oli ensimmäinen vilkkaan liikenneväylän päälle rakennettu katettu liikekeskus, joka itäsivulle rakennetun ulkokäytävänsä myötä toimii myös kevyen liikenteen siltana.

103

Aluehuollon tiedotusratkaisut - yhteisantenniverkko

kunnallisen ohjelmatarjonnan lisäksi verk- perustuivat Turun Sanomien Telset-järjeskoa voi käyttää myös paikallisiin kaapeli- telmään. Telset/Turun Sanomille Varissuon televisiolähetyksiin, jotka tekivät tuloaan Huolto myönsi toukokuussa 1982 myös Suomeen. oman luvan lähettää Varissuolle paikalliSyyskuussa 1980 Mikado Oy anoi Va- sohjelmia. rissuon Huollolta lupaa käyttää sen antenHelmikuussa 1983 Mikado Oy ilmoitti nijärjestelmää kaapelitelevisio-ohjelmien halustaan lisätä lähetyksiä ja esitti viiden koelähetyksiin. Yhtiö suunnitteli lähettä- vuoden sopimusta yksinoikeudella Varisvänsä 1-3 tunnin jaksoina alueuutisia ja viih- suon kaapeliverkkoon. Mikadon tarjous deohjelmia sekä varaavansa lähetysaikaa johtui kaiketi siitä, että alalle oli tulossa myös Varissuon Huollon käyttöön. Mika- muitakin yrittäjiä. Varissuon Huollon haldo lupasi vastata kaikista kustannuksista ja litus jätti Mikadon esityksen odottamaan viranomaisvaatimuksista. Varissuon Huol- jatkoselvityksiä, kun puheenjohtaja Raslon hallitus hyväksyi Mikadon anomuk- timo oli jo ollut alustavissa kosketuksissa sen, ja sen lähetykset käynnistyivät talvel- ”toiseen asiasta kiinnostuneeseen tahoon”. la 1980–81. Kysymyksessä oli Helsingin Oman juonteensa tilanteeseen toi myös jälkeen toinen ja Turun ensimmäinen laa- turkulaisen laitevalmistajan Teleste Oy:n jahko kaapelitelevisiokokeilu. Taustavai- tarjous antennijärjestelmästä, joka mahdolkuttajana asiassa oli myös Varissuolla toi- listaisi satelliittikanavien hyödyntämisen.

Uutena yrittäjänä Varissuon kaapelimiva Turun Normaalikoulu, joka tavoitteli kodin ja koulun yhteistyön tehostamista markkinoille pyrki kesällä 1983 Suomen kaapelitelevision avulla.

Kaupallinen Televisio Oy:n Kasi-Kanava, Kesällä 1981 Mikado ehdotti kolmivuo- jonka lähetykset näkyivät jo seitsemässä tisen vuokrasopimuksen solmimista kaa- muussa turkulaislähiössä. Varissuon Huolpeliverkon käytöstä. Huoltoyhtiön hallitus lon hallitus katsoi, ettei ollut estettä lisätä hyväksyi ehdotuksen, johon sisältyi lähe- ohjelmatarjontaa ja että eri ohjelmayhtiöityspisteenä käytetty 4 m2:n studiotila Nis- tä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Marrasse Kavon katu 6:ssa. Mikado sitoutui mak- kuussa 1983 solmittiin Kasi-Kanava Oy:n samaan vuokraa 100 mk/2-4 tunnin lähe- kanssa sopimus, joka oli likimain samantyskerta. Varissuon Huollon ja Tason tie- lainen kuin Mikado Oy:n kanssa solmittu: dotuksia varten varattiin maksutonta oh- lähetyksiä yhtenä iltana viikossa vähintään jelma-aikaa 15 minuuttia viikossa.

1½ tuntia ja vuokra 100 mk/lähetyskerta siMikado alkoi välittää Varissuolle myös sältäen 4 m2:n lähetystilan. Ohjelma-aikaa kaupunkiseudun paikalliskanavan Tur- varattiin nyt paitsi huoltoyhtiön ja Tason ku-TV:n lähetyksiä. Ne koostuivat tiis- myös Varissuo-seuran tiedotuksia varten. tai-illan paikallisista ajankohtaisohjelmista, – Uudessa tilanteessa Mikado Oy ilmoitti viihdeohjelmista ja elokuvista sekä muina jatkavansa tiistaisia lähetyksiä. aikoina lähetetyistä tekstitiedotteista, jotka Helmikuussa 1985 Varissuon Huol-

104

Aluehuollon tiedotusratkaisut - yhteisantenniverkko Kuva: Riikka Kyläheiko.

Turku-TV:n ohjelmailmoitus Kulmakunta-lehdessä 15.12.1982. Tiistaiset ohjelmat näkyivät lehden levikkialueella Varissuolla ja Petreliuksessa. Ohjelmatarjonta oli likimain samanlainen syksystä 1981 alkaen. Ylen TV 1:n iltauutisten aikaan ohjelmassa oli tauko. Ohessa uutinen Turku-TV:n ja lastenliikkeiden järjestämästä piirustuskilpailusta.

lon hallitus sai eteensä sekä Turun Sanomien että Suomen Kaupallinen Televisio Oy:n tarjoukset ohjelmatarjonnasta. Samaan aikaan huoltoyhtiön hallitus ja Varissuon neuvottelukunnan edustajat kävivät tutustumassa Teleste Oy:n antennitarjontaan. Syyskuussa Kasi-Kanava ilmoitti halustaan laajentaa ohjelmatarjontansa Varissuolla 7-päiväiseksi, mutta edellytti 5-vuotista sopimusta ja huoltoyhtiön kautta perittävää kuukausimaksua 10 mk/ talous. Kanavan aiempi lähetystoiminta ei kuitenkaan ollut vastannut sovittua, ja kun yrityksen tilanne ei muutoinkaan vakuut-

105

tanut, päätti huoltoyhtiön hallitus irtisanoa sopimuksen päättyväksi marraskuussa 1986. Mikado Oy:llä oli ollut jo aiemmin vaikeuksia vuokranmaksussa, ja sen käyttämä 4-kanava oli keväällä 1986 käytännössä jo vapautunut.

Alan nopean kehityksen myötä pioneerivaiheen pienten toimijoiden aika alkoi olla väistämättä ohi. Turun seudulla hämmentävää tilannetta selkeytti Oy Turun Kaapelitelevisio – Åbo Kabeltelevision Ab:n perustaminen 1985. Varissuon Huollon osalta viitteet tulevasta suunnasta saatiin hallituksen kokouksessa 17.9.1985, jossa pää-

Aluehuollon tiedotusratkaisut - yhteisantenniverkko

tettiin irtisanoa Kasi-Kanavan sopimus ja merkitä yksi Oy Turun Kaapelitelevision osake. Yhtiön pääosakkaat olivat Turun kaupunki, Turun Sanomat, Turun Päivälehti ja Åbo Underrettälser. Myöhemmin Varissuon Huolto hankki vielä yhtiön toisen osakkeen vanhoille osakkaille tarjotusta annista.

Satelliittilähetysten mukaantulo teki mahdolliseksi vastaanottaa niin monien kanavien ohjelmia, ettei vanhan yhteisantenniverkon kapasiteetti enää riittänyt valikoiman hyödyntämiseen. Varissuon kaapeliverkko ylti ilman erityislaitteita vain kuuteen kanavaan. Näin huoltoyhtiön hallitus joutui ratkomaan yhtä aikaa sekä antenniverkon uudistamista että ohjelmayhtiöiden valintaa. Omien satelliittiantennien vaihtoehto hylättiin, koska se olisi tuonut omalle kontolle paitsi antennikustannuksia myös vaikeita tekijänoikeuskysymyksiä. Ohjelmistohankinnoissa katsottiin parhaaksi turvautua alan yhtiöihin, jotka vastaavat kaikista luvista ja tekijänoikeuksista.

Turun Kaapelitelevisio aloitti koeluontoiset lähetykset Varissuon verkossa kesäkuussa 1986. Varissuon Huollon hallitus myöntyi ratkaisuun, jotta asukkaat saisivat etukäteismakua siitä, mitä verkon parantaminen toisi mukanaan. Samoin huoltoyhtiö suostui vielä pidentämään Kasi-Kanavan jo irtisanottua lähetyslupaa verkon kunnostustöiden ajaksi.

Syksyllä 1986 Varissuon Huollon hallitus pyysi Turun Kaapelitelevisiolta tarjouksen liittymisehdoista sen ohjelmaverkkoon. Tarkoitus oli pyytää vastaava myös Kasi-Kanava Oy:ltä, mutta siitä luovuttiin,

106

kun selvisi, ettei tällä ollut mahdollisuuksia tarjota yhtä laajoja palveluja kuin Turun Kaapelitelevisiolla. Sopimus Varissuon liittymisestä Turun Kaapelitelevisio Oy:n verkkoon allekirjoitettiin 17.2.1987. Periaatteessa Kasikanava Oy:llekin jäi mahdollisuus jatkaa lähetyksiä yhdellä kanavalla, mutta käytännössä ne hiipuivat heinäkuun loppuun mennessä.

Kaapeliverkon uudistamisurakkaan ryhtyminen edellytti päätöksiä myös taloyhtiöiltä, ja näiden suhtautumista asiaan huoltoyhtiö tiedusteli elokuussa 1986. Insinööri Kari Yleniuksen selvitysten pohjalta Varissuon Huollon hallitus linjasi uusimistyön ja sen rahoituksen niin, että runkoverkon ja talovahvistimet maksaisi huoltoyhtiö ja että siitä eteenpäin talojen sisäisen verkon, rasioiden jne. uusiminen jäisi taloyhtiöille. Kunnostustarve vaihteli talojen valmistumisvuoden mukaan, mutta kaikki tarvittavat työt oli syytä suorittaa yhtä aikaa.

Tarjouskilpailun pohjalta huoltoyhtiön hallitus antoi antennijärjestelmän laajennusurakan alkuvuonna 1987 Turun Antenni Ky:lle. Työn valvojaksi nimettiin insinööri Ylenius, ja kustannukset päätettiin kattaa tulorahoituksella. Urakka valmistui kesäkuun alkupäivinä, ja siihen mennessä myös kaikki Varissuon Huolto Oy:n osakkaat olivat käsitelleet taloverkkojensa kunnostuksen ja liittymisen Turun Kaapelitelevision verkkoon. Kaksi asunto-osakeyhtiötä empi, mutta nekin tulivat mukaan joulukuussa.

Varissuon Huollon omistukseen edelleen jääneen kaksisuuntaiseksi ja 44-kana-

Aluehuollon tiedotusratkaisut - yhteisantenniverkko

vaiseksi kunnostetun kaapeliverkon liitty- koitti myös mahdollisuutta välittää laajaminen Turun Kaapelitelevision verkkoon kaistapalveluja kaapeliverkon kautta. Tästarkoitti liittymismaksuna 700 000 mark- sä tarkoituksessa Varissuon Huollon verkkaa sisältäen 5 000 asiakasliittymää. Lisäk- koa ryhtyivät omiin palveluihinsa vuokraasi kaapeliyhtiö peri kaikilta asiakkailta liit- maan sekä Turun Kaapelitelevisio Oy että tymä- eli talouskohtaista vuotuista perus- Turun Puhelin/Auria Networks Oy. Aksemaksua. Oman kaapeliverkon omistajana li Kiinteistöpalvelut Oy:tä muodostettaessa ja laajan asiakaskunnan edustajana Varis- kaapeliverkon omistus ja hallinnointi kuusuon Huolto kykeni kuitenkin neuvotte- luivat niihin toimintoihin, jotka siirtyivät lemaan maksut edullisemmiksi kuin yk- Varissuon Lämpö Oy:lle. sittäiset taloyhtiöt tai muut asiakkaat. EsiErinäisten telealan järjestelyjen myötä merkiksi vuonna 1987 kaapeliyhtiön ylei- Varissuon oman verkon ylläpitoa ja vuoknen perusmaksu oli 90 mk/liittymä/vuo- rausta oli 2010-luvun alussa syytä tarkastelsi, kun Varissuon Huollon kokonaismak- la uudelleen. Pohjoismaisena yhteenliitsu edellytti taloyhtiöiltä perittäväksi vain tymänä muodostettu TeliaSonera Finland 60 mk/liittymä. Sopimuksen mukaan Tu- hankki omistukseensa ensin Auria Netrun Kaapelitelevisio Oy:llä oli oikeus tar- worksin ja sitten myös Turun Kaapelitelekistaa Varissuon Huollon maksujakin vain vision. Kaapeliyhtiön pääosakkaat myivät yleisen perusmaksutason muutosten suh- osakkeensa TeliaSonera Finland Oyj:lle keteessa. Kun yleinen maksu esim. vuonna väällä 2011, jolloin myös Varissuon Lämpö 1989 nousi 20 markalla, jäi korotus Varis- Oy myi kaksi osakettaan vajaan viidentoista tuhannen euron myyntivoitolla. suolla 13 markkaan.

Kaapelitelevisiopalvelut toimivat hyvin Turun Kaapelitelevisio Oy:n kanssa soleikä merkittäviin uusiin investointeihin ol- mittu Varissuon verkon käyttö- ja huollut tarvetta ennen vuosituhannen vaihdet- tosopimus irtisanottiin päättyväksi huhtita, jolloin mukaan tuli digitalisointi. Va- kuun lopulla 2012 ja päätettiin käydä neurissuolla tähän liittyvät ratkaisut tehtiin vottelut uudesta käyttösopimuksesta kaik1990-luvun lopulla, kun Turun Kaapelite- kien halukkaiden operaattorien kanssa. Lolevisio oli uusimassa verkkoaan digilähe- pulta päädyttiin kuitenkin pyytämään vertyksiä varten. Varissuon verkon ylärajataa- kosta myös ostotarjoukset, ja syyskuussa juutta tuli nostaa ja ottaa käyttöön paluu- 2012 verkko myytiin TeliaSonera Finland suunta, millä mahdollistettiin interaktiivi- Oyj:lle. set palvelut. Huoltoyhtiön hallitus hyväksyi Varissuon Lämmön ja kiinteistöjen välimaaliskuussa 1999 Lännen Digital Anten- set sopimukset kaapelipalveluista irtisanotni Oy:n muutostyötarjouksen. Samalla oli tiin päätyviksi elokuussa 2013. Uusi omispyydetty tarjous myös asiakaskiinteistöjen taja sitoutui vastaamaan siihen asti sopitaloverkkojen kunnostuksesta. musvelvoitteista ja tekemään kiinteistöilDigitalisoinnin ohessa uudistus tar- le tarjoukset toiminnan jatkosta. Verkon

107

Aluehuollon tiedotusratkaisut - yhteisantenniverkko

myyntitulot lämpöyhtiön hallitus päät- ta konkreettisesti hankkeen sysäsi liikkeelle ti käyttää Varissuon asukkaita palveleviin Varissuon sosiaaliaseman johdolla perustettu virkamiestyöryhmä (ks. s. 115). Heltarkoituksiin. mikuussa 1987 ilmestyi painosta 60-sivuinen Varissuon palveluopas, joka sisälsi tieVARISSUON PALVELUOPPAASTA toja paitsi huoltoyhtiön toiminnoista myös HUOLTOYHTIÖN KOTISIVUILLE alueen kaupallisista, kunnallisista ja seurakunnan palveluista sekä yhdistystoiminMuutama vuosi sen jälkeen kun Varistuksia oli lakannut ilmestymästä eikä huolto- nasta yhteystietoineen ja aukioloaikoineen. yhtiön ja Kulmakunta-lehden yhteistyö ol- Oppaan toteutuksesta vastasivat toimituslut vielä vakiintunut, nousi esiin jonkinlai- johtaja Kivilaakso, isännöitsijä Leeni Hursen Varissuon tieto- ja ohjelehtisen tarve. me ja sosiaaliaseman johtaja Sinikka Ettilä.

Jokaiseen talouteen jaettu palveluopas Idea oli ensi kertaa esillä Varissuon Huollon hallituksessa tammikuussa 1984, mut- osoittautui käteväksi ja hyödylliseksi haKuva: Riikka Kyläheiko.

Millenium-vuodenvaihteesta lähtien Varissuolla on järjestetty uudenvuoden ilotulitus aattoiltaisin klo 20. Järjestelyistä ja kustannuksista ovat vastanneet Varissuon Huolto/Varissuon Lämpö ja Molok Oy.

108

Aluehuollon tiedotusratkaisut - yhteisantenniverkko

kemistoksi, jonka julkaisemista jatkettiin Varissuo-oppaastakaan ei toimitettu uusia uusin painoksin parin-kolmen vuoden vä- laitoksia enää vuoden 2003 jälkeen. Sekä lein. Alkuvaiheessa kustannuksista vasta- Varissuolla että Lausteella – myös siellä oli si pääosin Varissuon Huolto, mutta ajan ilmestynyt vastaava opas – oli kuitenkin oloon mainos- ja ilmoitustulojen osuus op- totuttu painettuihin palveluoppaisiin siipaan kustantamisessa kasvoi huomattavas- nä määrin, että vuonna 2009 Akseli Kiinti; 1990-luvun lopulla julkaisu katettiin jo teistöpalvelut Oy:n hallitus päätti ”yleisön pyynnöstä” jälleen julkaista Varissuon ja kokonaan mainoksilla.

Huoltoyhtiön kotisivujen ja muiden Lausteen yhteisen palveluoppaan. Syksylsähköisten hakemistojen yleistyminen lä 2009 jokaisen talouteen jaettu opas jul2000-luvulla saattoi matkaan käsityksen, kaistiin nyt myös sähköisenä Akselin koettä uudet tietopalvelut korvaavat koko- tisivuilla. naan palveluoppaan kaltaiset painotuotteet.

Vanhojen totuttujen tiedotustapojen

Kuva: Riikka Kyläheiko.

Varissuon palveluoppaita julkaistiin vuosina 1987 - 2003 ja asukkaiden toivomuksesta jälleen vuonna 2009. Tällöin palveluopas – Varissuon ja Lausteen yhteinen - julkaistiin myös sähköisenä Akselin kotisivuilla.

109

Aluehuollon tiedotusratkaisut - yhteisantenniverkko

ohessa erilaisten sähköisten välineiden ja internetin esiinmarssi tarkoitti Varissuon Huollossa ja Akseli Kiinteistöpalveluissa toki myös näiden mahdollisuuksien hyödyntämistä. Vuonna 1998 kaikille toimihenkilöille saatiin internet-yhteys ja sähköpostiosoite, mikä mahdollisti sähköisen asioinnin ja tiedottamisen. Helmikuussa 2002 julkaistiin Varissuon Huollon kotisivut, jotka sisälsivät myös ensimmäiset sähköiset lomakkeet mm. muutto- ja vikailmoituksia varten. Sittemmin kotisivuja ja muita sähköisiä palveluja on uudistettu ja monipuolistettu tasaiseen tahtiin. Sosiaalisen median mahdollinen käyttö huoltoyhtiön viestinnässä otettiin Akselin johtoryhmässä esille vuonna 2014. Toistaiseksi päätettiin kuitenkin pidättäytyä someen lähdöstä, se kun edellyttäisi aktiivista ja aikaa vievää paneutumista asiaan. Tytäryhtiö Turun Isännöintikeskuksella on syksystä 2015 alkaen ollut oma facebook -sivu.

ASIAKAS- JA ASUKASTIEDOTTEET Asukastiedotuksen tärkeimpiä välineitä ovat koko ajan olleet ilmoitukset taloyhtiöiden ilmoitustauluilla sekä joka kotiin jaettavat asukastiedotteet. Turun Kauppakorkeakoulussa 1987 tehdyn tutkielman mukaan varissuolaiset ammensivat tietonsa huoltoyhtiön toiminnasta nimenomaan ilmoitustauluilta, lehdistä ja kotiin toimitetuista tiedotteista. Uusia asukkaita varten huoltoyhtiö kokosi 1990-luvun alkuvuosina ajan tasalla pidettävän ohjepaketin, jota jaettiin heille yhdessä Varissuon palveluoppaan kanssa. Vuoden 2001 alkupuo-

110

lella huoltoyhtiö sai valmiiksi asukasjakeluun tarkoitetun opasvihkosen Huoneiston käyttöohje.

Maahanmuuttajaväestön suuri osuus ja moninaiset kulttuuritaustat ovat aiheuttaneet niin Varissuolla kuin Lausteellakin monia erityisvaatimuksia. Varissuon Huolto on matkan varrella vedonnut useaan otteeseen mm. kaupungin asuntopolitiikasta vastaaviin viranomaisiin, jotta liiallisten ulkomaalaiskeskittymien syntyä voitaisiin hillitä ja jakaa vastuita tältä osin tasaisemmin kaupungin eri asuinalueiden kesken. Yhtenä ulkomaalaistaustaisen väestön matkaan saattamana erityisvaatimuksena ovat nousseet esiin asukastiedottamisen kieliongelmat. Varissuon Huollon ja Akselin asiakaspalvelussa tämä on tarkoittanut erinäisten lomakkeiden ja tiedotteiden laatimista myös vierailla kielillä.

Nykyisin Akseli Kiinteistöpalvelut tarjoaa suomen lisäksi kirjallisina asukaspalveluina muuttoilmoitukset ruotsiksi ja englanniksi, järjestyssäännöt venäjäksi, albaniaksi, somaliksi ja kurdiksi sekä asunnon hoito-ohjeet arabiaksi.

Tiedon kulun huoltoyhtiön suoranaisille asiakkaille eli taloyhtiöille ja muille kiinteistöille – käytännössä näiden hallituksille - hoitivat varsinkin alkuvuosina pääasiassa isännöitsijät. Lisäksi jaettiin tarpeen mukaan asiakastiedotteita. Uudenlaisiin suurelta osin myös tiedon kulkua koskeviin ongelmiin Varissuon Huollon rakennusaikainen hallitus törmäsi syksyllä 1982, kun muutamien taloyhtiöiden puheenjohtajat esittivät kaikkien varissuolaisten asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden puheenjoh-

Aluehuollon tiedotusratkaisut - yhteisantenniverkko

Kuva: Vesa Helinen.

Uusissa aravalainoitetuissa lähiöissä lasten suuri määrä näyttäytyi mm. koulutilojen tarpeena.

Littoistentien eteläpuoliseen puistoon pystytetyn Majanummen koulun kuudessa luokassa aloitti syksyllä 1982 n. 150 ykkös- ja kakkosluokkalaista. Rakennus on ns. viipalekoulu, jonka voisi myöhemmin siirtää muualle. Syksyllä 2002 rakennuksen käytöstä koulutalona luovuttiin kosteusongelmien tähden. Korjausten jälkeen rakennus otettiin 2005 käyttöön toimintakeskuksena, joka palvelee laajasti varissuolaisia ja alueella toimivia yhdistyksiä. Tiloja hallinnoi Varissuon Työttömät ry.

tajien kutsumista informaatiotilaisuuteen.

Tämän he katsoivat välttämättömäksi, jotta saataisiin asiallista tietoa siihen hämmennykseen, jota olivat aiheuttaneet Varissuon Huollon toiminnasta tiedotusvälineissä esitetyt väitteet ja niiden pohjalta alueella levinneet huhut.

Myös huoltoyhtiön hallitus oli huolestunut osin hyvin kriittisestä kirjoittelusta ja katsoi seikkaperäisen tiedon jakamisen tarpeelliseksi. Se järjesti asiakasyhtiöiden

111

puheenjohtajille tilaisuuden, jossa käytiin kohta kohdalta läpi kaikki julkisuudessa esitetyt väitteet ja epäilyt. Tilanne johti kesällä 1983 lopulta taloyhtiöiden neuvottelukunnan perustamiseen ja sen edustajan kutsumiseen huoltoyhtiön hallituksen kokouksiin ”äänettömänä yhtiömiehenä” (ks. sivut 19-20). Näillä järjestelyillä tehostettiin nimenomaan tiedon kulkua huoltoyhtiön asioista taloyhtiöiden edustajille ja asukkaille.

Aluehuollon tiedotusratkaisut - yhteisantenniverkko

Käydyllä julkisella keskustelulla ja asia- säksi niissä on voitu ottaa esille muita ajankastilaisuuksien järjestämisellä oli merkit- kohtaisia asioita. Asiakastilaisuuksista tutäviä pysyviä vaikutuksia huoltoyhtiön tie- li 1990-luvun mittaan vakiintunut käytändottamiseen. Tiedonkulun tehostamis- tö, ja 2000-luvun puolella asiakasyhtiöiden tarvetta ei vähentänyt huoltoyhtiön luo- luottamushenkilöille on järjestetty kouluvuttaminen osakastaloyhtiöiden haltuun. tus- ja tiedotustilaisuus sekä keväin että Myös uusi hallitus oli huolissaan Varissuon syksyin. Niissä käydyillä keskusteluilla on Huollon maineesta. Vuoden 1988 lopulla merkittävä sijansa huoltoyhtiön toimintohallitus päätti teettää yhtiön toiminnas- jen kehittämisessä. ta yritysvideon, jolla tähdättiin huoltoyhTavanomaisten koulutus- ja tiedotustiön toiminnan tunnettuuden ja arvostuk- tilaisuuksien lisäksi on varsinkin suurten sen kohentamiseen. Videon kohderyhmik- ratkaisujen valmisteluvaiheissa ollut tarsi ajateltiin vierailijat, osakasyhtiöiden hal- peen järjestää asiakohtaisia tiedotustilailitusten jäsenet ja kaapelitelevision välityk- suuksia ja -kampanjoita, jotta joskus mosellä alueen asukkaat. nimutkaistenkin uudistusten läpiviennilHuoltoyhtiön toiminnan puutteellinen le on saatu laaja hyväksyntä. Tällaisia paltuntemus nousi esiin myös niissä keskus- jon valmistelua ja hyvää etukäteistiedottateluissa, joita käytiin osakasyhtiöiden hal- mista vaatineita ratkaisuja ovat olleet mm. litusten kanssa huoltosopimusten jatka- Varissuon Huollon hallinnon siirtäminen misesta ensimmäisen kymmenvuotiskau- osakasyhtiöille, huoltosopimusten uusimiden päättyessä. Asiakaskiinteistöjen luot- nen, kaapelitelevisioratkaisut, lämpölaitoktamushenkilöt toivoivat informaatiotilai- sen uudistaminen ja Akseli Kiinteistöpalsuuksia huoltoyhtiön toiminnasta. Tällaiset velut Oy:n perustaminen. tilaisuudet asiakkaiden hallitusten jäsenille päätettiin järjestää yritysvideon valmistuttua syksyllä 1989. Seuraavasta vuodesta alkaen tiedon kulkua asiakkaisiin päin tehostettiin niin, että huoltoyhtiö lähetti niille vuosittain 4-6 tiedotetta, ja vähää myöhemmin alettiin järjestää asiakaskiinteistöjen hallitusten jäsenille talousarvioiltoja. Niissä käsitellään huoltoyhtiön perimien maksujen, kaupungin tariffien ja muiden kustannusten kehitystä. Talousarvioiltoja on pidetty tarpeellisina, koska niissä on mahdollisuus keskustella esim. huoltoyhtiön maksuista vapaamuotoisemmin kuin virallisissa yhtiökokouksissa. Li-

112

L ÄHIÖIDEN KEHIT TÄMISHANKKEET

Aluehuoltoyhtiöiden perustehtävien lisäksi niille on alusta lähtien kertynyt tehtäviä, jotka tavalla tai toisella liittyvät asumisen ja asuinympäristön kehittämiseen mutta joita niiden yhtiöjärjestysten toimialamäärityksissä ei mainita. Pääosin kysymys on toimista, jotka varsinkin alkuvaiheessa olivat asukaslähtöisiä ja joiden tukemisen on katsottu kuuluvan huoltoyhtiön toimenkuvaan.

ASUKASYHDISTYKSET – VARISSUO-SEURA Varissuolla asukkaiden yhteistoiminta virisi nopeasti. Vuonna 1977 perustettiin sekä Hintsa Knaapin kadun toimikunta että Nisse Kavon kadun toimikunta. Viimemainittuun antoi sysäyksen asukkaiden halu kiirehtiä pysäköintialueen sähköistämistä.

Asiaa ajamaan nimettiin toimikunta, johon tuli yksi edustaja kustakin talosta. Sääntöjen mukaan Nisse Kavon kadun toimikunta pyrki asukkaiden toiveiden toteuttamiseen,

113

lisäämään naapurisopua ja yleistä viihtyisyyttä sekä poistamaan epäkohtia. Toimikunnan aloitteesta taloyhtiöt mm. kunnostivat tiloja lasten kerhotoimintaa varten.

Toimikunnasta lähti myös ajatus valaistun luistinradan rakentamisesta eteläisen Varissuon tarpeisiin. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Taso ja Varissuon Huolto.

Kun asukastoimikunnista kerrottiin Varistuksia-lehdessä, herätti asia laajaa mielenkiintoa. Toimikuntia ei tältä pohjalta kuitenkaan syntynyt enempää, vaikka Varissuon Huolto ja Taso kehottivat niiden perustamiseen. Sen sijaan Hintsa Knaapin kadun ja Nisse Kavon kadun toimikuntien yhteishankkeista versoi koko alueen kattava Varissuo-Seura, yleinen asukasyhdistys, jonka perustava kokous pidettiin 19.11.1978. Henkilöiden lisäksi myös taloyhtiöiden toivottiin liittyvän seuraan yhteisöjäseninä. Tavoitteeksi asetettiin naapurisovun, viihtyisyyden ja yhteistoiminnan edistäminen sekä toimiminen yhteistyöelimenä alueen etujen ajamisessa.

Lähiöiden kehittämishankkeet

Samoihin aikoihin Varissuolla perustettiin myös toinen asukkaiden yhteenliittymä, Varissuon Asukasyhdistys, josta tuli valtakunnallisen Asukasliitto ry:n paikallisyhdistys. Se asetti tavoitteekseen alueen palvelujen lisäämisen, mutta ennen kaikkea saattaa alueen asukkaat yhteistoimintaan hyvän, edullisen ja viihtyisän asumisen puolesta sekä estämään asumisen kustannuksella tapahtuva voiton tavoittelu. Varissuon Asukasyhdistys muotoutui ennen kaikkea vuokra-asujien etujärjestöksi, kun taas Varissuo-seurasta kehkeytyi yleinen

kaupunginosayhdistys, joka sittemmin liittyi Turku-seuran jäseneksi ja sitä kautta Suomen Kotiseutuliiton perusjärjestöksi.

Vallankin toiminnan alkuvaiheissa Varissuo-seura omaksui aktiivisen roolin varissuolaisten vapaa-ajan vieton järjestelyissä. Sen edeltäjät Hintsa Knaapin kadun ja Nisse Kavon kadun toimikunnat järjestivät helmikuussa 1978 Varissuon talvipäivän, joka kilpailuineen ja muine ohjelmineen saavutti suuren suosion. Tätä perinnettä Varissuo-seura lähti jatkamaan heti seuraavana talvena. Sen lisäksi yhdistys

Kuva: Riikka Kyläheiko.

Varissuo-seuran palloilujaosto järjesti pitkään kesäiset naisten ja miesten lentopallosarjat taloyhtiöiden joukkueille. Enimmillään joukkuemäärät lähentelivät neljääkymmentä. Kesän 1981 lentopalloilun sarjataulukot Varistuksia-lehdessä.

114

Lähiöiden kehittämishankkeet

ryhtyi järjestämään vuosittaisen syysriehan, solmima kaapelisopimus, jossa varattiin iljokakesäisen taloyhtiöiden välisen lento- maista lähetysaikaa paitsi omille ja Tason pallosarjan ja aloitti Varissuolla myös nap- myös Varissuo-seuran tiedotuksille. pulajalkapallon osana Turun Nappulaliigaa.

Varissuon Huollolta anottiin useasti Näihin kaikkiin yleistä viihtyvyyttä edistä- avustuksia myös vammaisjärjestöille, nuoviin toimiin Varissuon Huolto antoi oman risotyöhön ja muihin yleishyödyllisiin tarpanoksensa sekä taloudellisena tukena et- koituksiin. Vuonna 1995 huoltoyhtiön haltä auttamalla käytännön järjestelyissä. Esi- litus teki periaatepäätöksen, jonka mukaan merkiksi keväällä 1980 huoltoyhtiön halli- avustuksia, tuki-ilmoituksia jne. voidaan tus päätti kustantaa neljälle alueen nappu- myöntää vain kirjallisesta anomuksesta.

Päätökset delegoitiin toimitusjohtajalle talajoukkueelle pelipaidat.

Selkeä yhteinen etu huoltoyhtiöllä ja lousarviomäärärahan puitteissa; vuodelle asukasyhdistyksellä oli ajettaessa eteen- 1996 tarkoitukseen varattiin 5000 mk. Täpäin Varissuon kannalta merkittäviä jul- hän ei sisältynyt Varissuo-seuran avustus, kisia hankkeita ja palvelutason kohennuk- josta hallitus päätti erikseen. sia. Samoin Varissuo-seuralla oli huoltoyhtiöön päin merkittävä rooli yhtenä alueen asukkaiden äänitorvena. Kun huoltoyh- YHDYSKUNTATYÖRYHMÄ, tiöltä usein anottiin avustuksia paikalli- ALUELAUTAKUNTAKOKEILU JA siin tapahtumiin tai muihin tarkoituk- LÄHIÖIDEN PARANNUSOHJELMA siin, kanavoi Varissuon Huolto mieluiten Lähiörakentamisen kiivaimman vaiheen tukensa Varissuo-seuralle, joka on avoin jäätyä taakse alettiin eri puolilla maata alueen asukkaille ja edustaa parhaiten kaik- kiinnittää huomiota lähiöiden ongelmiin kia varissuolaisia. Varissuon Huolto liittyi ja etsiä keinoja niiden ratkomiseen. Varis1979 seuran yhteisöjäseneksi, ja kun Va- suolla käynnistyi 1980-luvun puolivälissä rissuo-seura keväällä 1980 esitti huolto- viranomaistyöryhmä, jonka pani liikkeelyhtiölle pyynnön saada As Oy Papintor- le 1984 perustettu Varissuon sosiaaliasenien kokoustilojen yhteydestä oman toi- ma – ensimmäinen laatuaan Turussa – ja mitilan, suostui huollon hallitus luovut- sen johtaja Sinikka Ettilä. Taustalla vaikutti tamaan seuran käyttöön nimikkohuo- sosiaali- ja terveysministeriön kokeilu terneen. Perusteluiksi kirjattiin, että ”Varis- veys- ja sosiaalipalvelujen yhteistyön kehitsuoseura edustaa koko Varissuon aluetta, tämiseksi. Varissuon sosiaaliasema keräsi niin hyvin vuokra- kuin asuntoyhtiötaloja yhteen laajan joukon alueella vaikuttaneikun taas esim. Asukasyhdistys ajaa ensikä- ta viranomaisia – sosiaali- ja terveystoimi, dessä vuokratalojen asiaa”. Varissuo-seu- koulut, poliisi, nuorisotoimi, Kela, kirjasra saavutti näin eräällä tapaa puoliviralli- to, kaupungin vuokratalohallinto, Varissen aseman. Tilannetta kuvaa myös Varis- suon Huolto jne. – pohtimaan moniamsuon Huollon Kasi-Kanava Oy kanssa 1983 matillisesti erilaisten ongelmien ehkäisy-

115

Lähiöiden kehittämishankkeet

ja ratkaisumahdollisuuksia. Virkamiestyöryhmä kokoontui alkuvuodet sosiaaliaseman tiloissa ja puhetta johti Sinikka Ettilä.

Huoltoyhtiöstä mukana olivat toimitusjohtaja Kivilaakso ja isännöitsijä Leeni Hurme.

Viranomaistahojen lisäksi ryhmän toimintaan lähti pian mukaan muitakin toimijoita: Varissuo-seura, Varissuon Työttömät ry, Katariinan seurakunta, Kulmakunta-lehti jne. Ryhmää alettiin kutsuakin laaja-alaisemmalla nimellä Varissuon yhdyskuntatyöryhmä, jonka puheenjohtaja-

na on pitkään toiminut Alpo Lähteenmäki. Yhdyskuntatyöryhmä on kokoontunut kahdesti vuodessa kartoittamaan lähiön kehittämistarpeita ja pohtimaan toimintatapoja niiden edistämiseksi. Paikallisten viranomaisten verkostoitumisen ja yhteistyön ohessa ryhmän toiminnassa on sittemmin korostunut Varissuota koskevien tarpeiden ja toimenpide-ehdotusten välittäminen kaupungin eri viranomaisille.

Lähiöiden myötä hajautunut kaupunkirakenne asetti uusia haasteita myös kun-

Kuva: Riikka Kyläheiko.

Varissuon Pienteollisuustalo, nykyinen Yrityskeskus Kousankulma, valmistui 1985. Sen tiloihin tuli mm. huoltoasema korjaamoineen ja varaosaliike. Vuonna 1989 kiinteistöön muutti Varissuon sosiaalitoimisto. Lisäksi kiinteistössä toimii mm. apteekki, lakiasiaintoimisto, kahvila, kebab & pizzeria, Helluntaiherätyksen Uusi pesula-seurakunta, ns. kylmä huoltoasema ja autokorjaamo.

Taustalla oikealla Varissuon liikekeskus. Etualan risteysalueen liikennevalot hankittiin 1990-luvun alussa toimineen Varissuon aluelautakunnan määrärahoilla.

116

Lähiöiden kehittämishankkeet

nalliselle päätöksenteolle, ennen kaikkea lähidemokratian näkökulmasta. Vuoden 1977 kuntalaki mahdollisti aluelautakuntien perustamisen, jotta päätöksentekoa ja valmistelua voitaisiin täydentää kunnan osa-alueille perustettavilla luottamushenkilöelimillä. Turku tarttui tähän mahdollisuuteen 1990-luvun alussa. Kaupunginvaltuusto nimitti suurimpaan lähiöön Varissuolle aluelautakunnan, ja Maarian-Paattisten haja-asutusalueelle aluetoimikunnan.

Aluelautakunnan kautta avautui uusi mahdollisuus viedä eteenpäin asuinympäristön parantamista tarkoittavia esityksiä kaupungin hallinnossa. Oli luonnollista, että Varissuon Huolto Oy toimi aluelautakunnan kanssa tiiviissä yhteistyössä, vallankin kun kaupunginvaltuusto nimesi aluelautakunnan puheenjohtajaksi huoltoyhtiön hallituksen jäsenen Matti Pesolan. Kokeilu jäi kuitenkin vaatimattomaksi ja lyhyeksi. Jotta merkittäviä tuloksia olisi voitu saavuttaa, olisi aluelautakunnan päätösvallassa pitänyt kaiketi olla myös merkittävästi määrärahoja. Tällaisiin panostuksiin kaupungilla ei varsinkaan 1990-luvun alun lamavuosina ollut mahdollisuuksia, päinvastoin säästösyistä aluelautakunta lakkautettiin 1992.

Vuonna 1995 valtion asuntorahasto (ARA) käynnisti projektin, jonka tavoitteena oli lähiöiden uudistaminen ja joka tarjosi kunnille lainoja lähiöiden perusparannukseen. Lainan vastineeksi kunnan oli sitouduttava kohentamaan lähiöiden julkisia tiloja ja palveluita. Turku lähti mukaan valiten projektikohteiksi Varissuon ja Lausteen. Lähiöuudistukseen sisältyivät kiin-

117

teistöjen korjaus- ja parannustyöt, yleisten alueiden kunnostus ja viihtyisyys sekä sosiaalisten olojen kohentaminen. Tällä tarkoitettiin esimerkiksi asukastoiminnan aktivointia, sosiaalisten häiriöiden vähentämistä ja lähipalveluiden vahvistamista. Varissuon ja Lausteen huoltoyhtiöt lähtivät aktiivisesti mukaan lähiöprojektiin sekä omin esityksin että työpanoksin.

Lausteella lähiöparannus keskittyi rakennetun ympäristön ehostamiseen. Erityistä aktiivisuutta remonttimahdollisuuksien hyödyntämisessä osoittivat Lausteella asunto-osakeyhtiöt. Toki kiinnitettiin huomiota myös yleisiin alueisiin parantamalla istutuksia ja valaistusoloja, kunnostamalla pyöräteitä ja toteuttamalla Kirjurinaukion laaja perusparannus. Projektin puitteissa avattiin myös lähiötupa Kirjurinkatu 3:ssa aluetyöryhmien ja yhdistysten tukikohdaksi.

Varissuolla lähiöparannusprojekti kiinnitti rakenteiden lisäksi huomiota myös sosiaalisiin oloihin. Varissuon Huollon hallitus lähetti kaupungin kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnalle esityksensä niistä uudistuskohteista, joiden toteutus tai suunnittelu voitaisiin aloittaa jo vuonna 1996.

Toivelistalla olivat mm. katujen, muiden väylien ja puistojen valaistuksen kohentaminen, urheilukenttä, uimahalli, Littoistentien melusuojaus sekä vesitorni, joka vapauttaisi huoltoyhtiön alueellisen paineenkorotusaseman ylläpidosta.

Maaliskuussa 1996 kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty nimitti Varissuon lähiöuudistusta varten työryhmän alueella asuvista tai siellä työskentelevistä hen-

Lähiöiden kehittämishankkeet

kilöistä puheenjohtajana toimitusjohtaja kä käynnistämällä ongelmanuorille suunMauri Kivilaakso. Kivilaakso toimi myös natun Liitu-projektin. Päihdeongelmaisilkaupungin asettaman koko lähiöprojek- le avattiin vuoden 1998 lopulla päihteetin ohjausryhmän puheenjohtajana. Loka- tön puurotupa ja vapaa-ajanviettopaikka kuussa 1996 avattiin lähiötupa As Oy Pa- Valopilkku, jonka toiminta tosin jäi lyhytpintorneilta vuokratussa huoneistossa, os. aikaiseksi.

Katteluksenkatu 4 B. Siitä muodostui toiSosiaalisten ongelmien myötä lähiöpaminnan ja yhdessäolon tukikohta, jossa rannusprojektiin kytkeytyi myös niiden alueen asukkaita kahvitti tupaemäntä. Siel- selvittely tieteellisen tutkimuksen keinoin. lä koottiin myös lähiöparannussuunnitel- Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus mat ja jaettiin tietoja alueella käynnissä ole- ja sosiaalipolitiikan laitos esittivät osaksi vista hankkeista.

Varissuon lähiöparannusta tutkimusproVarissuon lähiötyöryhmän johdolla laa- jektia. Hankkeen rahoitus oli pääosin tudittiin lähiöuudistuksen toteutussuunni- lossa Varsinais-Suomen Liiton kautta, muttelma. Fyysisen ympäristön kehittämista- ta panostuksia edellytettiin myös kaupunvoitteisiin kuului lähiön valaistussuunni- gilta ja Varissuon Huollolta. Huoltoyhtiön telma, opastesuunnitelma, liikenneturval- hallitus päätti mukaan lähdöstä ja 30 000 lisuuden parantamistoimet, leikki- ja pal- markan määrärahan myöntämisestä toulokenttien kunnostaminen, puistometsien kokuussa 1997. Nousukierre-projektiksi niperkaaminen ja yleisten alueiden paran- metyn hankkeen ohjausryhmään kuuluivat nustöitä mm. istutuksia lisäämällä. Näiden mm. toimitusjohtaja Kivilaakso ja Varistehtävien puitteissa lähiöprojektin piirissä suo-seuran puheenjohtaja Sirkka-Liisa Katoimi useita erillistyöryhmiä kuten Varis- ven. Jarkko Rasinkankaan tutkimus ”Yksi suon keskustan ja Annikanaukion kehit- lähiö – monta puolta” julkistettiin tammitämisryhmät, opastuksen suunnitteluryh- kuussa 1999. mä jne. Myös kymmenisen vuotta jo toiVarissuo ja Lauste olivat mukana valminut laaja-alainen virkamies/yhdyskun- takunnallisessa lähiöprojektissa vuodet tatyöryhmä (ks. s. 115-116) nivottiin osak- 1995–99, joista kaksi viimeistä osana Sisi lähiöprojektia. säasiainministeriön ja Suomen KuntaliiErityisesti Varissuolla, jossa suurena lä- ton organisoimaa osallisuushanketta. Sen hiönä esiintyi verraten paljon järjestyshäi- tarkoituksena oli tarjota asukkaille entisriöitä ja ongelmia, lähiöprojekti otti ohjel- tä parempia osallistumis- ja vaikuttamismaan myös sosiaalisen ulottuvuuden. So- mahdollisuuksia sekä avoimempaa hallinsiaalisen ympäristön kehittämistä lähiöpro- toa, ennen muuta suoria keskusteluyhteykjekti edisti mm. panemalla toimeen nuor- siä asukkaiden ja kaupungin hallintokunten moottorihallin, syrjäytymisvaarassa tien välille. Turussa osallisuushanke kulki olleiden tyttöjen ratsastusryhmän, nuor- nimellä Oma-Turku, jonka alle yhdistetten lapsiperheiden kodinhoitokerhon se- tiin kolme Turussa jo toiminutta aluepro-

118

Lähiöiden kehittämishankkeet Kuva: Riikka Kyläheiko.

Valtion asuntorahaston tukeman lähiön parannusohjelman myötä laadittiin Varissuolla mm. valaistussuunnitelma. Hankkeen konsultin - Suomalainen Insinööritoimisto Oy - esittämistä valaisinvaihtoehdoista järjestettiin asukasäänestys, jonka pohjalta kevyen liikenteen väylille ja huoltoyhtiön hallitsemille paikoitusalueille valittiin kuvan tumman vihreä valaisintyyppi, jossa on yläosan erillinen valokehä; asuntokatujen muutoin samantyyppisissä valaisimissa tätä elementtiä ei ole.

jektia, yhtenä niistä Varissuon ja Lausteen lähiöuudistus. Ministeriön tuki käytettiin koordinaattorin palkkaan ja projektien yhteiseen toimintaan, mm. koulutukseen.

ALUEKUMPPANUUS JA ITÄ-TURUN POWERI-HANKE Lähiöparannustyötä jatkettiin vuodesta 2000 alkaen aluekumppanuus-hankkeena.

Itä-Turun osalta aluekumppanuus kytkettiin osaksi Poweri-hanketta, jonka rahoitus

119

tuli Varsinais-Suomen liitolta EU:n Tavoite 2 ohjelmarahoista sekä Turun kaupungilta.

Tavoitteena oli vähentää työttömyyttä, sosiaalisia häiriötekijöitä ja muita ongelmia.

Aluekumppanuus oli Turussa kehitelty työmuoto, jonka tarkoituksena oli edeltäjiensä tapaan aktivoida asukkaita ja alueen toimijoita yhteistyöhön sekä edistää kaupungin ja asukkaiden välistä vuorovaikutusta. Kullekin kumppanuusalueelle voitiin projektin puitteissa palkata aluetyöntekijä, jonka tehtävä oli huolehtia viestin-

Lähiöiden kehittämishankkeet

nästä, tietojen keruusta, yhteistyön kehit- sestä. Aluetyöntekijän tehtävänä oli välittämisestä ja verkostojen rakentelusta sekä tää aloitteet ja ehdotukset kaupungin hallinnolle. Monijäseniseksi paisunut Varistoimia aluetyöryhmän sihteerinä.

Aluetyöryhmä – Varissuolla aluefooru- suon aluefoorumi jakaantui alatyöryhmimi - koostui alueen asukkaista sekä seuro- in: mm. liikennetyöryhmä, päihdetyöryhjen, järjestöjen ja yritysten edustajista. Jäse- mä sekä siisteys- ja turvallisuustyöryhmä. nyys perustui vapaaehtoisuuteen ja toimin- Aluetyöryhmä toteutti myös asukaskyseta oli kaikille avointa. Alpo Lähteenmäen lyn niistä asioita, joihin työryhmän toivotpuheenjohdolla toimineen aluefoorumin tiin panostavan. tehtäviin kuului laatia vuosittain toiminAluetyöryhmän toiminnasta vastasi tasuunnitelma, tehdä aloitteita, suunnitel- kaupungille vastuutaho - alueella toimiva la hankkeita sekä päättää niiden edistämi- yritys tai yhdistys – joka huolehti projek-

Kuva: Vesa Helinen.

Kaupungin nuorisoasiainkeskuksen koordinoimana rakentui Majanummen toimintakeskuksen tuntumaan 2010-luvun alussa Niilo Oravapuun perhepuisto. Sen toteutusta edesauttoivat Varsinais-Suomen taidetoimikunnan apuraha ja valtion asuntorahaston Meidän puisto-hankerahoitus. Mukana oli alusta lähtien alueen asukkaita, paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä yhteistyössä kaupungin hallintokuntien kanssa. Puiston sisääntuloelementtinä taideteos Toteemisarja Liikekeskuksesta alueelle johtavan kävelytien varressa; teos toteutettiin yhteisöllisenä projektina taiteilija Milla Bomanin johdolla.

120

Lähiöiden kehittämishankkeet

tin talous- ja henkilöstöhallinnosta toimien mm. aluetyöntekijän työnantajana. Varissuolla ja Lausteella vastuutahoksi lähtivät huoltoyhtiöt, aluksi Varissuon Huolto ja sen tytäryhtiö Lausteen Huolto, sittemmin Akseli Kiinteistöpalvelut. Nämä tekivät kaupungin kanssa vuodeksi kerrallaan ostopalvelusopimuksen, jossa määritellään toisaalta vastuutahon velvoitteet, toisaalta kaupungin rahoitusvastuu. Tällä katettiin aluetyöntekijän palkkaus, toimisto- ja hallintomenot sekä varattiin rahaa alueellisten hankkeiden toteutukseen.

Varissuon aluetyöntekijä aloitti työt vuonna 2000 Katteluksenkadun lähiötuvassa. Pari vuotta myöhemmin Majanummen koulun tilat vapautuivat opetuskäytöstä, jolloin aluetyöryhmä yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa ryhtyi ajamaan koulutilojen muodostamista monitoimitaloksi. Tämä toteutui keväällä 2005, jolloin myös aluetyöntekijä muutti Majanummen koulun suojiin.

Jo ensimmäisen aluekumppanuusvuoden kokemusten myötä jouduttiin Varissuon ja Lausteen huoltoyhtiöissä toteamaan, että vastuutahona toimiminen vaati työtä ja muita resursseja kohtuuttoman paljon. Kun vastuutahon menoihin sai aluekumppanuusrahoista käyttää vain 8 %, ei tämän katsottu mitenkään korvaavan niitä lisätöitä, joita järjestely aiheutti.

Lausteen Huolto oli jo syksyllä 2000 halukas luopumaan vastuutahoasemastaan ja ehdotti Varissuon Huollolle neuvotteluja yhteisestä toimintalinjasta. Yhdessä jouduttiin kuitenkin toteamaan, ettei alueelta löydy yhteisöä, jonka resurssit riittäisivät

121

vastuutahon tehtäviin. Tilannetta päätettiin katsoa vielä vanhalta pohjalta, ja ajan oloon aluekumppanuuden hallinnointi ja tukeminen nähtiin kaikesta huolimatta perusteltuna, koska se selvästi edisti huoltoyhtiöiden työtä asumisviihtyisyyden, alueen yleisilmeen ja maineen kohentamiseksi. Varissuolla päätettiin nimetä huoltoyhtiön hallituksen jäsenistä aluekumppanuuden vastuuhenkilö, joka jakaisi toimitusjohtajan kanssa tälle kasaantuneet osallistumiset hankkeen työryhmiin ja kokouksiin.

Huoltoyhtiön ja aluekumppanuuden yhteistoiminnassa keskeistä osaa ovat näytelleet siivous- ym. talkoot sekä erilaisten teematapahtumien ja asukasiltojen järjestelyt. Erittäin merkittävä huoltoyhtiön osuus on ollut aluetyöryhmästä tulleiden konkreettisten aloitteiden toteutuksessa: matonpesupaikan järjestäminen, koira-aitauksen valaiseminen, romuautojen poistaminen, istuinpenkit kävelyraittien varrelle jne. Aluekumppanuuden järjestäminä aloitettiin Varissuolla vuonna 2001 myös monikulttuuri-illat tarkoituksena tutustuttaa alueen valtaväestöä maahanmuuttajiin sekä eri maahanmuuttajaryhmiä toisiinsa.

Varissuon ja Lausteen aluekumppanuustyöryhmien yhteiseksi tiedotuskanavaksi perustettiin neljä kertaa vuodessa ilmestynyt Silta-lehti. Harvaa ilmestymisaikataulua paikattiin rappukäytävätiedotteilla. Sähköistä viestintää varten Varissuon aluekumppanuuspisteeseen hankittiin asukaspääte, mutta käytännön vaikeuksista johtuen siitä jouduttiin luopumaan.

Maaliskuussa 2006 aluekumppanuus organisoitiin koko kaupunkialueella uu-

Lähiöiden kehittämishankkeet

delleen. Järjestelyssä Varissuolle ja Laus- tamisen vanavedessä toiminta laajeni Vateelle jäi vain yksi yhteinen aluetyöntekijä rissuon-Lausteen yhdyskuntatyöryhmäksi, mutta molempiin kuitenkin omat aluetyö- jonka kokoontumisissa on parhaimmillaan ryhmät. Aluekumppanuuden sopimuskau- edustettuna yli kolmekymmentä alueella si oli umpeutumassa vuoden 2006 lopus- toimivaa laitosta, yhdistystä, järjestöä jne. sa, ja kaupunki kilpailutti projektin vastuutahot. Akselin hallitus teki päätöksen, ettei se enää hakeudu Varissuon ja Lausteen ASUMISNEUVOJA-PROJEKTI JA aluekumppanuuden vastuutahoksi. Ratkai- SOSIAALINEN ISÄNNÖINTI suun vaikutti oleellisesti se, että Varissuon Erittäin aktiivisesti Varissuon ja Lausteen Työttömät ry oli päättänyt jättää tarjouk- huoltoyhtiöt lähtivät toteuttamaan EU:n sen. Akselissa katsottiin, ettei tehtävä kuu- Tavoite 2-ohjelman asumisneuvojaprojeklu yrityksen toimialaan ja että se sen sijaan tia. TVT-Asunnot Oy:n toimitusjohtaja sopii hyvin Varissuon Työttömät ry:lle. Yh- Raine Tuominen, Varissuon Huollon toidistyksellä oli laaja kokemus erilaisten pro- mitusjohtaja Mauri Kivilaakso ja Lausjektien hoidosta, ja aluetyöntekijän sijoitus- teen Huolto Oy:n hallituksen puheenjohpaikkakin oli yhdistyksen hallinnoimalla taja Reino Lehtonen tekivät 2001 projekMajanummen koululla. Akseli asettui tu- tista aloitteen kaupungin Tavoite 2-johtokemaan Varissuon Työttömien hakemus- ryhmälle. Tarkoitus oli saada asumisneuta ja lähti siitä, että se voi auttaa uutta vas- voja palvelemaan Varissuon ja Lausteen tuutahoa alkuun. Akseli Kiinteistöpalve- asukkaita erilaisissa asumisen ongelmatilujen tehtävä Varissuon ja Lausteen alue- lanteissa. Ns. sosiaalisen isännöinnin keikumppanuuden vastuutahona päättyi maa- noin oli tarkoitus auttaa vaikeuksiin jouliskuuhun 2007. tuneita asukkaita ennalta ehkäisevästi enKun aluekumppanuuden aluetyöryh- nen kuin vuokravelat tai häiriöt ajautuvat män toimenkuva oli pitkälle sama kuin Va- oikeusprosessiin tai häädöksi asti. Projekrissuon yhdyskuntatyöryhmänkin ja kun ti hyväksyttiin Tavoite 2-ohjelmaan ja sen molemmilla oli sama puheenjohtaja, Al- EU-rahoituksen piiriin. Puolet rahoitukpo Lähteenmäki, esiintyi aluekumppanuus- sesta tuli Varsinais-Suomen Liiton kautta projektin käynnistyttyä paineita vanhan maakunnan kehittämisrahoista, kaupungin yhdyskuntatyöryhmän toiminnan lopetta- sosiaalikeskuksen vastuulle lankesi 20 %, miseksi. Äänestyksen jälkeen sen toimintaa TVT Asunnoille niin ikään 20 %, Varispäätettiin kuitenkin jatkaa, ja kahdesti vuo- suon Huolto Oy:lle 7 % ja Lausteen Huoldessa kokoontuvalla yhdyskuntatyöryh- to Oy:lle 3 %. mällä on edelleen merkittävä asema sekä Määräaikainen projekti alkoi huhtipaikallisena verkostona että eritoten nos- kuussa 2002. Hankkeen hallinnointivastettaessa esiin asuinalueen kohennuksek- tuun otti Varissuon Huolto, jolta sen peri si tarkoitettuja esityksiä. Akselin muodos- Akseli Kiinteistöpalvelut. Toimintaa joh-

122

Lähiöiden kehittämishankkeet Kuva: Vesa Helinen.

Asumisneuvoja Tiia Sallasmaa työhuoneessaan. Pääosa asiakkaista käy asumisneuvojan tapaamisissa toimistolla, mutta osin toiminta perustuu myös kotikäynteihin ja puhelinyhteydenottoihin.

Torstaisin asumisneuvoja työskentelee Lausteella.

ti ohjausryhmä, jossa olivat edustettuina kaikki yhteistyökumppanit. Asumisneuvojana toimi ensin sosionomi Maria Kivijärvi ja elokuusta 2003 lähtien sosionomi Tiia Sallasmaa. Työtilat järjestyivät Varissuon Huollon toimistosta. Torstaisin asumisneuvoja alkoi työskennellä Lausteella, aluksi lähiötuvassa ja myöhemmin Akselin Lausteen toimistossa.

Asumisneuvoja auttaa asukkaita monenlaisissa kysymyksissä asumispulmista sosiaalisiin ongelmiin. Niihin pyritään tarttumaan mahdollisimman varhain, tuke-

123

maan asukasta, ohjaamaan elämänhallintaan sekä tarvittaessa muiden auttavien tahojen kuten sosiaalitoimiston ja Kelan palveluihin. Tärkeimmät syyt neuvonta-asiakkuuteen ovat vuokravelka, häiritsevä elämä, mielenterveysongelmat, päihteet ja epäsopu naapurin kanssa. Kaikkineen työssä korostuvat syrjäytyneisyydestä ja uusavuttomuudesta johtuvat ongelmat, eikä kaikkia avun tarpeessa olevia ole suinkaan voitu auttaa. Esteenä on pääosin ollut autettavien oma haluttomuus.

Kun sekä Varissuolla että Lausteella

Lähiöiden kehittämishankkeet

maahanmuuttajaväestöä on suhteellisen projektirahoituksen päätyttyä 31.10.2006. paljon, merkitsevät nämä myös asumis- EU-rahoitusta kanavoinut Varsinais-Suoneuvonnalle erityistapauksia aivan jo kieli- men Liitto jäi jatkossa sivuun, mikä tarvaikeuksista lähtien. Lausteella asumisneu- koitti muiden kustannusosuuden kaksinvoja on käynyt kerran kuukaudessa päivys- kertaistumista. Akselin hallitus päätti toutämässä Yhdessä-yhdistyksessä, jossa toi- kokuussa 2005 osallistua asumisneuvonmii paljon maahanmuuttajia. Asumisneu- nan jatkoon, mikäli Akseli Kiinteistöpalvojaan tutustumisen myötä he ovat oppi- velut Oy:n kustannusosuus ei nouse yli neet turvautumaan hänen apuunsa. Maa- 20 %:n. Kaiken muun ohessa asumisneuhanmuuttajien kanssa on käyty läpi myös vojan katsottiin luoneen myönteistä kuasumiseen liittyviä suomalaisia säädöksiä vaa sekä Varisuon alueesta että huoltoyhtiöstä. Myös kaupungin sosiaalikeskus ja ja käytäntöjä.

Asumisneuvontaprojektin tuloksena TVT Asunnot Oy olivat valmiit rahoitusvoitiin ensinnäkin todeta, että tiedot eri- osuutensa nostoon vuoden 2007 loppuun laisista ongelmista kulkeutuvat nopeam- asti. Jatkoneuvotteluissa vuonna 2008 somin aluehuoltoon kuin esimerkiksi viran- vittiin sosiaalisen isännöinnin vakinaisomaisille. Tämä mahdollistaa varhaisen tamisesta toistaiseksi niin, että kaupunki puuttumisen ja nopean avun ongelmiin hankkii asumisneuvonnan ostopalveluna joutuneille. Projektin kustannuksia ja vai- Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:ltä. Neuvojakutuksia arvioitaessa laskettiin karkeasti, na jatkaa Tiia Sallasmaa. Akselin isännöinettä yhden häädön kustannukset yhteis- nin vanavedessä asumisneuvonnan toimikunnalle voivat nousta jopa kymmeneen- alue on laajentunut Varissuon ja Lausteen tuhanteen euroon ja että asumisneuvon- lisäksi kattamaan Vaalan ja Huhkolan – vänan kulut oli voitettavissa takaisin jo nel- lillä Pääskyvuoren ja Kohmonkin - TVT jän vuosittaisen häädön välttämisellä. Toi- Asuntojen vuokra-asuntokannan. saalta on miltei mahdoton arvioida, kuinka Varissuon ja Lausteen sosiaalinen isänmonessa neuvontatapauksessa on vältetty nöinti on herättänyt myös laajempaa mieuhkaava häätö. Vähäisempiäkin taloudel- lenkiintoa. Kun asuntoministeri Pia Viitalisia hyötyjä neuvonnalla on toki saavutet- nen syksyllä 2013 vieraili valtakunnallisen tu niin vuokra-asuntokiinteistöjen tuotois- lähiökiertueen puitteissa Varissuolla, pani sa ja kustannuksissa kuin myös esimerkiksi ministeri avustajineen erityisesti merkille sosiaaliviranomaisten työsaralla puhumat- sosiaalisen isännöinnin ja asumisneuvojan takaan rahassa vaikeasti arvioitavista inhi- työtavat. Myöhemmin samana syksynä Varissuon ja Lausteen asumisneuvonta valitmillisistä ”voitoista”.

Asumisneuvojan työkentän ovat alus- tiin ympäristöministeriön kymmenen parta lähtien muodostaneet pääosin kaupun- haan lähiöhankkeen esitteeseen, ja Tiia Salgin vuokratalot. Myönteisten kokemus- lasmaa kutsuttiin luennoimaan ARA:n valten tähden toimintaa haluttiin jatkaa vielä takunnalliseen asumisneuvojafoorumiin.

124

HALLINTORAKENNE – HENKILÖSTÖ – LIIKEVAIHTO

ALUEHUOLTOYHTIÖN ORGANISAATIO – HALLITUSVEDOSTA LIIKETOIMINTAMALLIIN Lähiörakentamisen alkuvaiheissa aluehuoltoyhtiöiden toimintamalli oli yksinkertainen. Välttämättömät peruspalvelut hoidettiin kevyellä organisaatiolla ja kustannuslaskennalla. Vielä 1980-luvullakin näyttää ajatellun niin, että perinteiset tehtävät ja niiden totutut hoitotavat oli tarkoitettu likimain pysyviksi. Tätä heijastelee mm. se, että Varissuollakin huoltosopimukset solmittiin aluksi kymmeneksi vuodeksi ja jatkuviksi sen jälkeen viisivuotiskausin. Samoin Varissuon Huollon hallituksessa pohdittiin keväällä 1985, voiko jokin taloyhtiö sanoa huoltosopimuksen irti vain osittain. As Oy Valpurinrinne tiedusteli tuolloin mahdollisuutta irtaantua huoltopalveluista lukuun ottamatta isännöintiä ja säilyttäen lämpösopimuksen. Hallitus totesi, että huoltosopimuksen irtisanominen osittain ei ollut mahdollista useistakin käytännön syistä. Sen sijaan taloyhtiöllä oli oikeus irtautua huoltosopimuksesta kokonaan, mikä hallituksen mukaan voisi aiheuttaa tarkistuksia myös lämpösopimukseen.

125

Rakentamisaikainen hallinto hoiti tehtäviä matalalla hallintorakenteella, jossa porrastettua hierarkkisuutta oli vähän. Aivan alkuvaiheissa ei esimies – alainen -suhteita juurikaan edes määritelty: siivoojat, huoltomiehet ja isännöitsijät hoitivat omia töitään verraten itsenäisesti. Tilannetta kuvaa osaltaan sekin, että myös toimitusjohtaja Vuori hoiti tehtävää oman toimensa ohessa. Yhtiön hallituksella ja erityisesti puheenjohtaja Rastimolla oli keskeinen rooli paitsi päätöksenteossa myös asioiden valmistelussa. Esimerkiksi työhönottohaastattelut, konehankintoihin perehtymiset jne. hoitivat tavallisesti tehtävään nimetyt hallituksen jäsenet, hyvin usein puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Hallituksen asemaa oli omiaan korostamaan myös se, että päätöksenteko tapahtui ilman erityisempää esittelyä. Huhtikuussa 1981 kuitenkin päätettiin puheenjohtajan esityksestä, että hallituksen tulee jatkossa saada ratkaistavista asioista kirjalliset perustelut ja päätösesitykset. Rakentamisaikai-

Hallintorakenne – henkilöstö – liikevaihto

sen hallinnon aikana nämä laati hallituk- tuuhenkilön periaatteella. Sen sijaan isänsen sihteeri. Sittemmin päätökset on teh- nöinnin tilanne jätti jonkin verran toivoty toimitusjohtajan kirjallisesta esittelystä misen varaa. Ensinnäkin isännöintitoimisriippumatta siitä, onko asian valmistelus- ton kontolle oli vuosien varrella kertynyt sa turvauduttu esim. hallituksen jaostoon. tehtäviä, jotka olivat yhtiön yleishallintoa.

Kesällä 1978 isännöintitoimiston joh- Toisaalta isännöintitoimen vastuunjaot eitoon palkatusta Georg Sarvamaasta tuli Va- vät olleet aivan yksiselitteiset; ne jakautuirissuon Huollon eräänlainen toimiva johta- vat kahdelle eri isännöitsijälle ja osin toija ja hallituksen sihteeri. Erikseen ei mää- mitusjohtajalle. Mitään kohtuutonta haittaa ritelty, että hän olisi ollut koko henkilö- tilanteesta ei tosin aiheutunut. Kaikkiaan kunnan esimies. Huoltomiesten esimiehek- arvioitiin vielä 1990-luvullakin hyvin pärsi määrättiin 1977 lämpökeskuksen hoi- jättävän matalalla organisaatiolla ja keveältaja Ahti Lehtovuori ja kenttätyönjohta- lä hallinnolla. Toimintojen hallinnointi oli jaksi seuraavana vuonna puutarhuri Pek- itse asiassa tehokasta, kun 60–70 työntekika Kanerva. Huolto- ja korjaustöiden joh- jän yrityksessä esimiestehtävissä oli toimitoon palkattiin 1980 vielä rakennusmestari tusjohtajan lisäksi vain viisi henkilöä.

Hannu Vainio. Siivoustyö sai ensimmäisen Laajempaan tarkasteluun hallintoratyönjohtajansa vasta vuoden 1980 syksyllä. kenne nousi Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n Jatkossakin Varissuon Huollon organisaati- muodostamisen yhteydessä. Organisaation ota kehiteltiin pääosin toiminnoittain. Pe- kehittämistarpeista teetettiin selvitys asianrustettiin siivousryhmät, isännöitsijöiden tuntijalla. Sen pohjalta ja yhtiön henkilösja kirjanpitäjien työparit sekä huoltomies- töresurssit huomioiden toimitusjohtaja Kiten työaluejärjestelmä. Organisaation toi- vilaakso valmisteli Akseli Kiinteistöpalvemivuusongelmia ratkottiin tapauksittain lut Oy:lle organisaatiomallin, jonka yhtiön palkkaamalla tarvittaessa työhön osallis- hallitus hyväksyi toukokuussa 2005. Yleistuvia työnjohtajia. hallinto eli talous- ja henkilöstöhallinto Alan kilpailun kiristyessä 1990-luvulla tuli suoraan toimitusjohtajan alaisuuteen, oli syytä paneutua myös tulevan suunnitte- ja muut toiminnot jaettiin kolmeen vasluun ja toimintamallien kehittelyyn. Huol- tuualueeseen. Lämpölaitos tosin siirtyi Vatosopimusten uudistamisprosessin yhtey- rissuon Lämpö Oy:lle. Sille ei kuitenkaan dessä Varissuon Huollolle laadittiin ensi tullut omaa henkilöstöä, vaan uusi lämkertaa kokonaisvaltainen suunnitteluasia- pöyhtiö alkoi ostaa isännöinnin ja henkikirja - Toimintasuunnitelma vuoteen 1996 lötyön Akselilta.

- joka valmistui 1993 ja joka sittemmin on Sekä Varissuon että Lausteen Huollon henuusittu viiden vuoden välein. Näissä suun- kilökunta siirtyi vanhoina työntekijöinä nitelmissa yhtiön organisaation katsottiin Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n palveluktoimivan lämmöntuotannon, huoltotoi- seen. Varissuon Huollosta siirtymässä oli men ja siivouksen osalta hyvin yhden vas- toimitusjohtajan lisäksi viisi esimiesasemas-

126

Hallintorakenne – henkilöstö – liikevaihto

Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n organisaatio 2005. Varissuon lämmöntuotannon ja -jakelun sekä autopaikkojen vuokrauksen ja ylläpidon hoitaa Varissuon Lämpö Oy. Sillä ei ole omaa henkilökuntaa vaan se ostaa tarvitsemansa käyttäjä-, huolto- ja isännöintipalvelut Akselilta.

sa ollutta toimihenkilöä: lämpölaitoksen konemestari Eero Leppänen, huoltotoimen esimies Hannu Vainio, huoltotoimen palveluesimies Vesa Helinen, siivoustoimen palveluesimies Tuula Laine ja vastaava isännöitsijä Kimmo Salo. Asiantuntijatehtävissä mukaan tulivat tekninen isännöitsijä Kari Lähde ja rakennusautomaation järjestelmäasiantuntija Teemu Halenius. Eri toiminnoille yhteisen kolmihenkisen asiakaspalveluryhmän esimiehenä toimi Hannu Vainio, mutta käytännössä asiakaspalve-

127

lua johti asuntosihteeri Pirjo Vuorinen, joka esitti asiat usein suoraan toimitusjohtajalle. Asiakaspalvelusta muodostettiin nyt virallisesti oma työryhmänsä, jonka vastuuhenkilön esimieheksi määrättiin toimitusjohtaja. Lausteen Huollon puolelta fuusioinnissa oli eläköitymisen jäljiltä Akselin organisaatioon siirtymässä vain yksi isännöitsijä sekä huoltomiehet ja siivoojat mukaan lukien kumpienkin työhön osallistuva ryhmän vanhin.

Uusi organisaatio oli edelleen yksinker-

Hallintorakenne – henkilöstö – liikevaihto

tainen. Muutos aiempaan oli yhden henkilön alaisuuteen muodostettava siivouksen ja huoltotyön kokonaisuus. Tältä osin organisaatioon tuli ensi kertaa kolme esimiestasoa: toimitusjohtaja – kiinteistöjen hoitopäällikkö – palveluesimiehet. Kiinteistöjen hoitopäällikön tehtävään sopivaa henkilöä ei löytynyt Akselin omasta organisaatiosta. Tällaista samoin kuin yhtä isännöitsijää oli haettava yhtiön ulkopuolelta. Isännöitsijätarve lähti osin Lausteelle syntyneestä vajauksesta, osin tarpeesta irrottaa isännöintipäälliköksi nimetyn Kimmo Salon aikaa johtamis- ja kehittämistehtäviin. Kiinteistöjen hoitopäällikön toimeen valittiin kesäkuussa 2005 rakennusinsinööri Ilkka Heinonen.

Merkittävä muutos organisaatiouudistuksessa oli johtoryhmän muodostaminen.

Sen ytimen muodostavat toimitusjohtaja ja vastuualueiden esimiehet. Järjestelyllä haettiin lisää tehoa yhtiön johtamiseen. Johtoryhmän jäsenten vastuulle tuli myös palvelujen myynti tukenaan muut esimiehet ja asiantuntijat. Yleismarkkinointi jäi toimitusjohtajan vastuulle.

Johtoryhmästä muodostui keskeinen valmistelu- ja seurantaelin, jonka kautta kulkevat miltei kaikki asiat. Sillä korvattiin pitkälle valmisteluvaiheen tehtävänannot hallituksen jäsenille sekä hallituksen toimikunnat ja jaostot, joita eritoten rakentamisaikaisen hallinnon aikana oli ollut tapana käyttää asioiden valmistelussa.

Kaikkiaan vuoden 2005 organisaatiouudistus tarkoitti johtavan henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista riippumatta siitä, että päätösvalta toki edelleen

128

kuului hallitukselle. Tätä linjaa vahvistettiin vielä pari vuotta myöhemmin, kun organisaatiouudistuksen jatkona yhtiölle hyväksyttiin varsinainen organisaatioasiakirja kaikkine päätöksenteko- ja valmistelurakenteineen. Uutta siinä oli rakennusautomaation erottaminen lämmöntuotannosta omaksi vastuualueekseen. Ratkaisu jäi tosin lyhytaikaiseksi, sillä konemestari Leppäsen siirryttyä eläkkeelle vuonna 2008 lämmöntuotannon ja rakennusautomaation esimiestehtävät yhdistettiin uudelleen.

Näiden vastuuhenkilöksi ja energianhallintapäälliköksi nimitettiin Teemu Halenius.

Hallituksen ja johtavien toimihenkilöiden valtasuhteisiin vuoden 2007 organisaatioasiakirja toi kaksi merkittävää muutosta.

Ensinnäkin toimitusjohtajan hankintavaltuuksia lisättiin huomattavasti samalla kun toimintojen esimiehet saivat ensi kertaa määritellyt hankintavaltuutensa. Toiseksi henkilövalinnoissa siirrettiin valtaa hallitukselta toimitusjohtajalle. Kun aiemmin hallitus oli vastannut kaikkiaan 13 henkilön valinnoista, edellytti hallituksen päätöstä jatkossa vain neljän ylimmän toimihenkilön valinta. Muun henkilöstön palkkaamispäätökset jätettiin toimitusjohtajalle, joka voi delegoida niitä edelleen toimintojen esimiehille.

Sekä hankintavaltuuksien lisääminen että henkilöstövalintojen uudet raamit tarkoittivat operatiivisen päätöksenteon painopisteen siirtoa johtavan henkilökunnan suuntaan. Samaa tarkoitti johtoryhmän merkityksen ja tehtävien korostaminen entisestään. Hallituksen tehtävien määrittelyssä organisaatioasiakirja korostaa strate-

Hallintorakenne – henkilöstö – liikevaihto

Yhtiökokous

Tilintarkastus

Hallitus

Sisäinen tarkastus Hallitus Turun Isännöintikeskus

Toimitusjohtaja

Konsernin johtoryhmä

Energianhallintapäällikkö

Toimitusjohtaja Turun Isännöintikeskus

Kiinteistöjen hoitopäällikkö

Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n konserniorganisaatio 2016.

129

Hallintorakenne – henkilöstö – liikevaihto

gisia linjauksia, valvontavastuuta, vastuuta jyrkkää murrosta. Suurelta osin oli kysyyhtiökokoukselle sekä päätöksentekoa suu- mys kilpailun oloissa jo vähin erin omakremmista hankinnoista. Yleistoimivaltansa suttujen toimintatapojen virallisesta kirjaanojalla hallitukselle jäi toki edelleen mah- misesta, mikä luonnollisesti selkeytti tilandollisuus yksittäistapauksissa puuttua toi- netta. Akselin perustamisvaiheiden jälkeen mitusjohtajan ratkaisuihin. merkittävin uudistus hallinnollisessa mieHallituksen pidemmän aikavälin oh- lessä oli Turun Isännöintikeskuksen hankjauksen välineeksi oli jo vuonna 1993 kiminen Akselin omistukseen ja eritoten omaksuttu viiden vuoden välein hyväksy- koko isännöintitoimen siirtäminen vuontyt toimintasuunnitelmat. Vuodesta 2003 na 2015 sen organisaatioon. Samalla isänalkaen nämä asiakirjat on nimetty liiketoi- nöintipäällikkö Kimmo Salo siirtyi Aksemintasuunnitelmiksi, joihin sisältyy myös lin palveluksesta Turun Isännöintikeskukyhtiön missio, arvot ja visio sekä niistä läh- sen toimitusjohtajaksi. Järjestely mahdollistevä strategia. ti myös tilaaja - tuottaja-mallin johdonmuHallinto-organisaation, päätöksenteon kaisemman soveltamisen, kun tilauspuoltason ja toimivaltuuksien uudet linjaukset ta edustava isännöinti eriytettiin organisatarkoittivat perinteisen aluehuoltoyhtiön torisesti palveluja tuottavista toimialoista. toiminnan virittämistä ajankohtaisiin haasteisiin, ennen kaikkea alan kilpailun kiristymiseen. Tähän tarjoutui luonteva tilaisuus HENKILÖSTÖ Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n muodosta- Varissuon Huolto Oy toimintoineen on olmisen yhteydessä. Toisaalta myös toimin- lut merkittävä työnantaja. Yhtiön ensimnan uudet puitteet – aluelaajennus Laus- mäisen tilikauden päätyessä kesällä 1977 teelle ja henkilöstömäärän kasvu – omal- sen palveluksessa oli yksi alueisännöitsijä, la painollaan vaativat organisaation ja toi- neljä huoltomiestä, kymmenen porrassiimintojen tehostamista. Uudesta yhtiöstä voojaa ja kaksi toimistotyöntekijää. Valmiioli tehtävä ketteräliikkeinen ja nopea rea- ta asuntoja alueella oli tuolloin 976 ja niissä goimaan toimintaympäristöstä välittyviin asukkaita 2510. Sittemmin henkilökunnan impulsseihin, jotta asiakkuuksien pitämi- määrä on kasvanut ensi vaiheessa rakentanen ja varsinkin uusien saaminen oli kil- misen edistymisen tahdissa, myöhemmin pailutusten oloissa ylimalkaan mahdol- myös palvelujen kehittämisen myötä. lista. Osinkotuottoja tavoittelemattoman Rakentamisen alkuvaiheissa huollon aluehuoltoyhtiönkin oli omaksuttava yhä henkilöstö painottui porrassiivoojiin ja enemmän yritysmaailmassa ja erityises- huoltomiehiin. Näiden määrät kasvavat seti sen kilpailijoiden keskuudessa yleisesti kä luvultaan että suhteessa asuntojen määvallitsevia toimintamalleja. rään 1980-luvun puoliväliin asti. KiinteisKäytännön työskentelyn kannalta organi- töhuollossa keskityttiin tuolloin voittopuosaatioasiakirja ei välttämättä tarkoittanut lisesti vielä välttämättömien perusasioiden

130

Hallintorakenne – henkilöstö – liikevaihto

vuosi

asuntoja

huoltomiehiä

porrassiivoojia

isänn.+hallinto

yhteensä

1977

976

4 (244)

10 (98)

3 (325)

17 (57)

1980

2818

15 (188)

24 (117)

9 (313)

48 (59)

1983

3961

23 (172)

25 (158)

17 (233)

65 (61)

1986

4600

26 (177)

29 (159)

22 (209)

77 (60)

1989

4771

21 (227)

27 (176)

25 (191)

73 (65)

1992

4841

21 (231)

28 (173)

25 (194)

74 (65)

1995

4857

18 (270)

18 (270)

23 (211)

59 (82)

1998

4857

17 (286)

18 (270)

21 (231)

56 (87)

2001

4857

18 (270)

18 (270)

22 (221)

58 (84)

Varissuon asuntojen määrä ja Varissuon Huolto Oy:n vakinainen henkilöstö tehtäväryhmittäin vuosina 1977–2001; sulkeissa asuntoja/työntekijä.

hoitamiseen, missä keskeisessä asemassa olivat juuri huoltomiehet ja siivoojat. Taloyhtiöiden isännöinti vaati toki sekin henkilökuntaa samoin kuin laajenevan lähiön huoltotoimiin liittyvät toimisto- ja hallintotehtävät. Isännöinti- ja toimistotyöntekijöiden määrä lisääntyi kuitenkin selvästi myöhemmin kuin siivoojien ja huoltomiesten.

Varissuon Huollon luovuttaminen taloyhtiöiden omistukseen loi toisaalta paineita, toisaalta mahdollisuuksia huoltotoimintojen entistä tehokkaammalle järjestämiselle. Toimisto- ja hallintohenkilöstön suurempi lisäys ajoittuu tähän vaiheeseen. Toimintojen laajeneminen välttämättömien huoltopalvelujen ohessa alueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja asukkaiden hyvinvointipalveluihin nostaa toimisto- ja hallintohenkilökunnan vähin erin

131

koko yhtiön suurimmaksi henkilöstöryhmäksi. Rakennusvaiheen aikana isännöinti- ja hallintohenkilöstöä oli vähimmillään vain yksi vakinainen työntekijä yli kolmeasataa asuntoa kohti. Määrä nousi nopeasti 1980-luvun lopulla ja asettui vähin erin tasolle, joka tarkoitti yhtä hallintohenkilöä runsasta kahtasataa asuntoa kohti.

Huoltomiesten ja siivoojien määrän kääntymisessä laskuun oli pitkälle kyse työn organisoinnin tuomista mahdollisuuksista, kun koko lähiö tiiviinä kokonaisuutena oli valmis ja kun töiden järjestelyissä alettiin hakea pysyviä ratkaisuja koneistuksineen kaikkineen. Kun rakennusvaiheen huoltoyhtiö siirtyi taloyhtiöiden hallintaan 1980-luvun puolimaissa, oli palkkalistoilla vielä yksi huoltomies ja yksi porrassiivooja noin 160–170 asuntoa kohti.

Hallintorakenne – henkilöstö – liikevaihto

Kymmenen vuotta myöhemmin tarvittiin enää yksi huoltomies ja siivooja keskimäärin 270 asuntoa kohti; ulkoistuksilla ei vielä tässä vaiheessa ole sanottavaa merkitystä.

Suurin piirtein samalla tasolla Varissuon Huollon henkilöstö säilyi senkin jälkeen, kun Lausteen Huollosta tuli vuonna 2001 sen tytäryhtiö. Esimerkiksi vuoden 2003 lopulla konsernin henkilöstö jakaantui työntekijäryhmittäin Varissuon ja Lausteen kesken seuraavasti: huoltomiehiä

siivoojia

toimihen- yhteensä kilöitä

Varissuo

18

18

24

60

Lauste

6

7

6

19

yht.

24

25

30

79

Toimintojen sulauttaminen yhdeksi yhtiöksi mutta ennen kaikkea toimintojen levittäytyminen jatkossa ”kotikentän” ulkopuolelle vaikutti myös henkilöstömääriin.

Vuoden 2015 lopulla Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n ja tytäryhtiö Turun Isännöintikeskus Oy:n palveluksessa oli kaikkiaan 91 vakinaista tai määräaikaista työntekijää, mutta kesä- ja muut tilapäistyöt mukaan lukien konsernin henkilötyövuosien määrät ovat nousseet jo yli sadan.

LIIKEVAIHTO Liiketaloustieteen tavanomaiset mittatikut – voittoprosentit, pääomatuotot jne. – soveltuvat huonosti jaettavaa voittoa tavoittelemattoman huoltoyhtiön toiminnan arviointiin. Kiinteistönhoitoalan kilpailun myötä aluehuoltoyhtiönkin on toki ollut

132

pakko tarkastella omia toimintojaan yhä enemmän yritystoiminnan kriteerien kautta. Ja kuten edellä on todettu, kilpailutuksissa pärjääminen on vallankin 2000-luvulla noussut keskeiseksi tehokkuuden mittariksi. Mutta tässäkin katsannossa Varissuon Huollon/Akselin yhdeksi vahvuudeksi on luettu se, ettei yrityksen tarvitse tuottaa omistajilleen osinkoa.

Kokonaisliikevaihdon kehitys kertoo joka tapauksessa siitä, kuinka yhtiö on kaikkiaan pärjännyt ja säilyttänyt dynaamisuutensa. Varissuon Huollon kaltaisessa yhtiössä liikevaihto paisui lähiön rakentamisvaiheessa ikään kuin automaattisesti uusien asiakasyhtiöiden valmistumisten myötä. Inflaation vaikutus poislukien - vuoden 2014 euroina – Varissuon Huollon liikevaihto suurin piirtein kolminkertaistui vuodesta 1978 vuoteen 1987 (ks. s 134135). Likimain samassa suhteessa lisääntyi tuolloin myös Varissuon asuntojen kokonaismäärä 1586:sta 4751:een.

Varissuon rakennuskannan saavutettua lähes täyden laajuutensa 1980-luvun puolimaissa Varissuon Huollon liikevaihto vakiintui ja oli 1980-luvun jälkipuoliskolla reaalisesti jopa laskusuunnassa. Tämä johtui mm. siitä, että ”lopullisen” kokonaisuuden puitteissa oli mahdollisuus suunnitella ja järjestellä tehtävien hoito aiempaa tarkoituksenmukaisemmin. Oma osuutensa tässä oli toki myös raskaan polttoöljyn poikkeuksellisen matalilla hinnoilla. Liikevaihdon reaalinen kasvu kehittyi jatkossa, 1990-luvulta lähtien, hyvin maltillisesti siitä huolimatta, että huoltopalvelujen taso - esim. autopaikkojen varustelu, raken-

Hallintorakenne – henkilöstö – liikevaihto Kuva: Riikka Kyläheiko.

Varissuon Huolto/Akseli Kiinteistöpalvelut on muistanut yhtiön henkilökuntaa Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä. Vuoden 2015 loppuun mennessä 10 vuoden palvelusta myönnetyn pronssisen ansiomerkin on saanut 64, hopeisen ansiomerkin 20 vuoden palvelusta 29 ja kultaisen ansiomerkin 30 vuoden palvelusta 10 henkilöä.

nusautomaatio, kaapeliverkkopalvelut jne.

- koheni ja huoltoyhtiön toimintojen määrä lisääntyi mm. erinäisillä asuinalueen yleiseen kehittämiseen liittyvillä toiminnoilla.

Suurimmat suhteelliset nousut Varissuon Huollon liikevaihtoon sitten alkuvuosien kertyivät vasta 2000-luvun alussa, jolloin kysymys oli taas jo pitkälle hoidettavan ”rakennusmassan” kasvusta, kun toiminta laajeni Varissuon ulkopuolelle. Samasta syystä Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n ja Varissuon Lämpö Oy:n yhteenlaskettu liikevaihto nousi huomattavasti näiden yhtiöi-

133

den muodostamisen jälkeen, kun lukuihin tulivat mukaan Lausteen Huollon vanhat asiakkaat. Samaan suuntaan, joskin suhteellisesti ottaen vähemmän, vaikutti Turun Isännöintikeskuksen liittäminen konserniin. Liikevaihdon maltillisessa kasvussa 2000-luvun kilpailun oloissa oli kysymys myös siitä, että yritys oli elinvoimainen ja säilytti organisaationa dynaamisuutensa.

Yrityksen toiminnan tehokkuustarkastelussa yksi tapa on suhteuttaa liikevaihto työntekijöiden määrään. Vuoden 2014 euroiksi muunnettuna Varissuon huoltoyh-

Hallintorakenne – henkilöstö – liikevaihto

tiöiden liikevaihto/työntekijä kehittyi viisivuotiskeskiarvoina seuraavasti (v:sta 2005 mukana sekä Akseli Kiinteistöpalvelut että Varissuon Lämpö): Liikevaihto

Vuodet

Liikevaihto

(1000 eur/ v/hlö)

Vuodet

(1000 eur/ v/hlö)

1980-84

70,4

2000-04

103,8

1985-89

67,4

2005-10

107,0

1990-94

68,4

2011-14

111,0

1995-99

92,2

Asetelman luvuista näkyy, että rakentamisvaiheessa luotujen toimintatapojen perinne ulottaa vaikutuksensa 1990-luvun puolimaihin asti; liikevaihto työntekijää kohti pysyy tuon jakson miltei vakiona. Työntekijäkohtaisen reaalisen liikevaihdon voimakkain kasvu ajoittuu 1990-luvun lopulle ja 2000-luvun alkuvuosiin. Käytännössä kysymys on siitä, että aiempaa pienemmällä henkilökunnalla saavutettiin entistä suurempi liikevaihto. Sama suunta on sittemmin jatkunut, joskaan ei aivan yhtä voimakkaana.

Työntekijää kohti lasketun liikevaihdon

12000

Varissuon Huollon/Akselin ja Varissuon Lämmön liikevaihto 1978-2014 (1000 euroina) muunnettuna elinkustannusindeksin mukaisesti vuoden 2014 hintatasoon.

10000

8000

1475

5002

4968

4743

4837

4958

47 10

4424

4667

4800

5362

5827

5193

2819

2000

2358

3944

4000

4835

4989

6000

Eur (1 000) 0

1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 134

Hallintorakenne – henkilöstö – liikevaihto

kasvussa on pääosin kysymys kahdesta te- vuosia jatkuneesta tuottavuuden kasvusta. kijästä. Toisaalta tehtävien koneistaminen – Lämpötalous oli eritoten alkuvuosina työkoneet, ATK-järjestelmät, rakennusau- Varissuon Huollon koko toimintaa ja liitomaatio jne. – ovat vähentäneet henkilö- kevaihtoa hallitseva osa. Ensimmäisinä toityön tarvetta mutta lisänneet tehokkuutta. mintavuosina yhtiön kaikista tuotoista n.

Toisaalta töiden teknistyminen tarkoittaa 60 % kertyi lämpömaksuista, kun huoltositä, että henkilökunnan työn vaativuus- maksujen osuus jäi runsaaseen 30 %:iin ja taso ja hyötysuhde on noussut eli tehdyn muiden tuottojen kymmeneen prosenttiin. työn keskimääräinen ”jalostusarvo” kohon- Jatkossa lämpöenergian tuotanto- ja jakenut. Kysymys on samalla tuottavuuden ko- lutuottojen osuus laski tasaisesti 1980-luhenemisesta. Esimerkiksi vuonna 2008 Ak- vun puoliväliin mennessä 50 %:iin, kun seli maksoi työntekijöilleen lomarahat nel- taas huoltomaksuin katettujen toimintojänneksellä korotettuina palkkiona edel- jen – isännöinti, huoltomiespalvelut, siilisen vuoden hyvästä tuloksesta ja useita vous, jätehuolto jne. – osuus nousi samaan

11176

11183

11231

10952

10996

10112

9783

9209

10000

8000

6625

6631

6191

6059

5633

5389

5375

5164

5140

7930

9279

12000

6000

4000

2000

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 135

0

Hallintorakenne – henkilöstö – liikevaihto

aikaan 40 %:iin. Osin raskaan polttoöljyn sa kuviossa on esitetty Varissuon Huollon edullisten hintojenkin myötä 1990-luvun liikevaihdon jakautuminen toiminnoittain alkua kohti lämpötalouden osuus Varis- viimeiseltä kuudelta vuodelta ennen Aksesuon Huollon liikevaihdosta alkoi painua li Kiinteistöpalvelut Oy:n muodostamista. jo vajaaseen 40 %:iin, kun huoltomaksulla Tilannetta voidaan tältä osin pitää jo hyvin katetun toiminnan osuus puolestaan nou- vakiintuneena, eivätkä näiden perusasioiden taloudelliset suhteet Akseliin siirrytsi selvästi yli 50 %:n.

Kuva Varissuon Huollon eri toimialo- täessäkään merkittävästi muuttuneet. jen taloudellisista painosuhteista tarkentuu vuodesta 1995 lähtien, kun toisaalta saatiin käyttöön uudet erittelevät huoltoso- VALTAKUNNALLISTA KÄRKEÄ – pimukset, toisaalta niiden mukainen kus- SUURIN TURKULAINEN tannuslaskenta. Näitä täsmennettiin vielä Liikevaihdolla ja henkilöstöllä mitaten jo 1999 mm. eriyttämällä rakennusautomaa- Varissuon Huolto oli selvästi suurin turkutio omaksi kokonaisuudekseen. Oheises- lainen aluehuoltoyhtiö ja valtakunnallises-

Varissuon Huollon liikevaihdon jakautuminen toiminnoittain vuosina 1999-2004.

pesula+muu toiminta: 1% isännöinti: 9.5%

autopaikoitus: 9.8% jätehuolto: 5.8% rakennusautomaatio: 6.5%

ulkoalueiden hoito: 10,0% lämmön tuotanto ja jakelu: 39.3%

huoltotoimi+ varasto: 7.3% siivous: 10.8%

136

Hallintorakenne – henkilöstö – liikevaihto Kuva: Riikka Kyläheiko.

Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n yhtiökokous 30.11.2015 Varissuon kirkon tiloissa.

Puhetta johtaa As Oy Napaturun Asko Alinikula, sihteerinä toimitusjohtaja Kivilaakso.

sa vertailussakin kärkipäätä. Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n muodostaminen ja sen toimintojen kehittäminen korostivat yrityksen asemaa entisestään alan suurena toimijana.

Balance Consulting Oy on jo pitkään arvioinut eri tavoin maan kiinteistönhoitoyhtiöitä ja listannut niitä mm. henkilöstömäärien ja liikavaihdon mukaan. Kärkisijat Balance Consulting Oy:n raporteissa menevät yleensä alan suurille valtakunnallisille yrityksille – ISS Suomi Oy, Lassila & Tikanoja jne. – mutta Akselikin sijoittuu sekä henkilöstön että liikevaihdon mukaan yli sadan yrityksen joukossa jatkuvasti pa-

137

rinkymmenen suurimman joukkoon. Mikäli lukuun otetaan vain perinteisten aluehuoltoyhtiöiden pohjalta ponnistaneet yritykset, Akseli Kiinteistöpalvelut Oy sijoittuu 2010-luvun alkupuolen kokovertailussa aivan kärjen tuntumaan. Edelle yltävät espoolainen Tapiolan Lämpö konserni sekä tamperelaiset Kaukajärviosuuskunta ja HH- Kiinteistöpalvelut Oy – entinen Hervannan Huolto – jonka senkin omistuspohja muuttui yrityskaupan myötä jo 2000-luvun alkaessa.

Turkulaisten kiinteistönhoitoyhtiöiden joukossa Akseli Kiinteistöpalvelut on laatuaan suurin; seuraavan eli Runosmäen

Hallintorakenne – henkilöstö – liikevaihto

Lämpö Oy:n henkilöstömäärä jää noin kolmannekseen Akselin lukemista. Varissuon Huollon/Akselin merkityksestä alan valtakunnallisestikin huomattavana toimijana kertoo osaltaan myös se, että toimitusjohtaja Kivilaakso on toiminut pitkään Suomen Kiinteistöliitto ry:n ja Kiinteistötyönantajat ry:n hallituksissa sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton talous- ja verovaliokunnassa. Näiden yhteyksien kautta on toisaalta avautunut hyvät mahdollisuudet myös välittää alan virtauksia Varissuon Huollon/ Akselin kehitystyöhön.

138

ALUEHUOLLON VAHVUUDET JA HEIKKOUDET

LÄHTÖKOHDAT Aluehuoltoyhtiöiden vahvuutena pidettiin lähtökohtaisesti keskitettyä asioiden hoitoa tiiviin lähiörakenteen puitteissa. Taustalla ja vertailukohtana oli vanha käytäntö, jossa pääosin sivutoimiset isännöitsijät ja perinteiset talonmiehet hoitivat asioita kiinteistö kiinteistöltä.

Vahvuutena nähtiin myös aluehuoltoyhtiön suuri omistaja- ja asiakaskunta, joka toi merkittäviä etuja aliurakoitsijoiden, ostopalvelujen ja materiaalihankintojen kilpailutukseen. Suuressa lähiössä kuten Varissuolla koon tuomat hyödyt olivat tavanomaistakin isommat. Laajan asiakaskunnan puitteissa on ollut tehokasta hoitaa myös erilaisia kone- ym. investointeja pitkälle tulorahoituksella, kun maksajia on paljon ja kun huolto- ja lämpömaksuihin sisällytettiin myös hankintojen, poistojen ja yleishallintokulujen edellyttämiä katteita.

Keskitetyn järjestelmän heikkouksia ei alkuvaiheessa paljon pohdittu, mutta periaatteessa uhkaamassa olivat suuriin organisaatioihin aina liittyvät vaarat: laitostu-

139

minen, muutosvastarinta, tuottamattomat osatoiminnot ja muu tehottomuus vallankin, jos asiakkaiden pysyvyyttä pidetään itsestään selvänä. Tällainen asiakkaiden pysyvyysajatus vallitsi alkuvaiheessa Varissuollakin, kun lähiön rakentuessa taloyhtiöt tulivat automaattisesti Varissuon Huolto Oy:n osakkaiksi ja asiakkaiksi.

Varissuon Huolto Oy:n arvostelussa ponnahti 1980-luvun alkupuolella esiin myös yksittäinen asumiskustannusvertailu, jossa esitettiin huoltomaksujen olevan jonkin muun turkulaislähiön taloyhtiössä edullisempia kuin arvostelijan omassa yhtiössä Varissuolla. Kustannusvertailu eri lähiöiden ja erilaisten taloyhtiöiden välillä katsottiin kuitenkin perusteettomaksi, kun palvelujen sisältö saattoi tapaus tapaukselta suurestikin vaihdella. Lämmityskustannusten osalta Varissuo kuului ja kuuluu joka tapauksessa valtakunnallisestikin edullisimpien joukkoon, eikä kustannustasoa koskevaa tyytymättömyyttä ole muiltakaan osin sittemmin enemmälti esiintynyt.

Aluehuollon vahvuudet ja heikkoudet

Ja huoltosopimusuudistuksen yhteydessä 1990-luvun alussa tehty kysely osoitti, että vanhakin järjestelmä oli toiminut verraten hyvin eikä merkittäviä ongelmia asiakaskunnan keskuudessa esiintynyt.

Joidenkin yksittäisten taloyhtiöiden osalta 1980-luvun puolimaissa esiin noussut keskustelu kylläkin herätti halun hankkia isännöinti, huoltopalvelut tai osa niistä muualta kuin Varissuon Huollolta. Ilmiö ei ole kuitenkaan missään vaiheessa saavuttanut merkitsevää laajuutta, ja useimmat aluehuoltoyhtiön palveluista irtautuneistakin asiakkaista palasivat muutaman vuoden kuluessa takaisin.

Huoltoyhtiön johdolle tilanne asetti joka tapauksessa uusia haasteita. Oli ryhdyttävä pohtimaan, miten reagoida tilanteeseen ja miltä pohjalta tulevia toimintoja olisi parasta kehittää. Kun omalla alueella ei ollut mahdollista enää laajentaa asiakaskuntaa, päinvastoin hieman menettää asemia, oli aluehuoltoyhtiön uhkana ajautuminen supistuvan toiminnan ongelmiin, jonkinlaiseen ”näivettymiskierteeseen”. Tilanne oli 1980-luvun jälkipuoliskolla epäkiitollinen, kun ammattitaitoisesta huoltohenkilöstöstä oli pulaa ja työntekijöiden vaihtuvuus muodostui ongelmaksi. Kun kilpailuun työvoimasta liittyi väistämättä kustannusten nousupaineita, ei kiristyvään kilpailuun ollut helppo vastata.

Lyhyellä tähtäimellä tietyllä tapaa vaivaton ratkaisu kilpailun paineessa olisi kaiketi ollut lähteä ulkoistamaan palvelutuotantoa ja muodostaa aluehuollosta pääasiassa kilpailutus- ja tilaajaorganisaatio. Pääkaupunkiseudulla joitakin aluehuoltoyh-

140

tiöitä myös myytiin alan suuryrityksille.

Kolmantena mahdollisuutena nähtiin yhdistyminen muiden aluehuoltoyhtiöiden kanssa ja lähtö vahvistunein voimin vastaamaan kilpailuun. Yhdistymisestä ja yhteistoiminnasta apua joutuivat ensi sijassa hakemaan pienet aluehuoltoyhtiöt, eivät niinkään Varissuon Huollon kaltaiset suuret yksiköt. Kysymys oli viime kädessä riittävän asiakaskunnan säilyttämisestä, jotta perusinvestoinneille ja käyttökustannuksille saataisiin riittävästi maksajia ja parempi hyötysuhde.

Enemmälti muita vaihtoehtoja pohtimatta Varissuon Huollon piirissä tehtiin periaatteellinen linjaus, että palvelujen tuottamisessa pyritään mahdollisimman pitkälle omavaraisuuteen. Kilpailutilanteessa tämä tarkoitti oman koneiston virittämistä siihen kuntoon, että se voisi tarjota palveluja markkinahinnoin laatuun panostaen. Tietynlainen kustannusjahti ja palvelujen kehittäminen korostui Varissuon Huollon toiminnassa miltei koko 1990-luvun. Tuolloin asiaa lähestyttiin tosin vielä pääasiassa siitä näkökulmasta, että Varissuon Huollon on syytä varautua kilpailijoiden taholta tuleviin ”hyökkäysiin” ja oman reviirin puolustamiseen; Varissuon ulkopuolisille markkinoille lähtöön suhtauduttiin vielä varauksellisesti.

Uuden vuosituhannen kynnyksellä tilannearvio muuttui. Varissuon Huolto ei enää tyytynyt pelkästään reagoimaan kilpailuun omalla kotikentällä, vaan lähti kilvoitteluun uusista markkinoista sen ulkopuolella. Laajentumista Varissuon Huolto haki toisaalta yhteistyöstä ja lopulta fuu-

Aluehuollon vahvuudet ja heikkoudet

sioinnista Lausteen aluehuoltoyhtiön kanssa, toisaalta lähtemällä tarjoamaan palvelujaan eritoten Itä-Turun isännöinti- ja kiinteistönhuoltokohteille.

VAHVUUDET, HEIKKOUDET, MAHDOLLISUUDET JA UHAT Muuttuvilla markkinoilla Varissuon Huollossa paneuduttiin aiempaa tarkemmin erittelemään toisaalta niitä vahvuuksia,

141

joiden varaan se voi toimintansa perustaa ja toisaalta niitä heikkouksia, jotka piilevät aluehuoltoyhtiön toimintatavoissa. Jossain määrin tällaista pohdiskelua esiintyi huoltoyhtiön johdossa toki jo 1990-luvulla, mutta vuodesta 2003 lähtien sisältyy liiketoimintasuunnitelmiin ja -strategioihin sääntöjään nelikenttäanalyysi yhtiön vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Samoin määritellään niiden taustalla vaikuttavat yhtiön toiminta-aja-

Aluehuollon vahvuudet ja heikkoudet

tus, arvot ja visio. vuonna palveluja tuottaneen yrityksen vasVarissuon Huollon/Akselin vahvuudek- tuulle. Eritoten Varissuolla huoltoyhtiö on si todetaan ensinnäkin vahva talous - Suo- lisäksi ottanut merkittävästi vastuuta myös men Asiakastiedon luottokelpoisuus AA+ - alueellisesta edunvalvonnasta. ja laajapohjainen asiakasomistajuus. OmisYrityksen suuri koko ja asiakasomistatajat eivät ole pikavoittoja tavoittelevia si- juus voivat toisaalta saattaa matkaan myös joittajia vaan yhtiön palveluja itse käyttäviä heikkouksia: organisaation jäykkyyttä, osakkaita, mikä muodostaa vahvan pohjan muutoshitautta, tuottamattomia toimintoyhtiön pitkäjänteiselle kehittämiselle. Tä- ja jne. Suuresta organisaatiosta löytyy aina hän liittyvät oleellisesti myös yhtiön pe- tehtäviä, jotka voisi hoitaa tehokkaammin. rinteet ja kertynyt tietotaito, mikä näkyy Varissuon Huollon/Akselin tapaisen yhtiön mm. hyvinä teknisinä valmiuksina: ajan- jonkinasteisena jäykkyytenä voidaan pitää mukaiset tilat, atk-järjestelmät, kiinteis- myös sitä, että merkittävien muutosten lätönhoitokoneet, rakennusautomaatio-osaa- pivieminen vaatii aina aikaa vieviä neuvotminen jne. telu- ja tiedotuskierroksia paitsi omistajiVahvuustekijänä vaikuttaa monella ta- en myös asiakkaiden, yhteistyökumppapaa myös yhtiön riittävä koko ja kevyt or- nien ja henkilökunnan suuntaan. Sinänsä ganisaatio. Laaja asiakaskunta luo perus- positiiviseksi tekijäksi koettu henkilökuntan teknisten valmiuksien jatkuvalle yl- nan pysyvyys on 2010-luvulla ollut vaarasläpidolle usein pääosin tulorahoituksella. sa kääntyä henkilöstön ikärakenteeseen ja Monilukuinen henkilökunta ja sen pysy- urautumisvaaraan liittyväksi heikkoudeksi. vyys taas ovat mahdollistaneet ammatilliAinakin osin heikkoutena Varissuon sen erikoistumisen ja erityisosaajien palk- Huollossa/Akselissa on nähty myös se, että kaamisen. Mittavaa asiakaskuntaa puoles- taloudellisesti vahvalle asiakkaiden omistaan on voitu käyttää hyväksi aliurakoitsi- tamalle yritykselle on ollut helppo asetjoiden, ostopalvelujen ja materiaalihankin- taa vaatimuksia myös yleishyödyllisten, tojen kilpailutuksessa. tuottamattomien palvelujen ylläpidosta – Omalla kotikentällä vahvuutena on hy- esim. aluepesula – sekä erilaisten yhdisvä paikallistuntemus ja selvä markkinajoh- tys- ja harrastepohjaisten toimintojen tutajuus – markkinaosuus kaikissa palveluis- kemisesta. sa Varissuolla vähintään 75–80 % - mikä Kokonaisvaltaisen palvelutuotannon mahdollistaa kokonaisvastuun ottamisen heikkoutena voidaan nähdä myös oman asiakkaiden kiinteistöhuollosta. Palvelu- toiminnan valvontaongelma ja vaikeus sovalikoiman eri toiminnot tukevat toisiaan, veltaa tilaaja - tuottaja-mallia. Tämä on eikä asiakkaan tarvitse ongelmatapauksis- koskettanut erityisesti isännöitsijöitä, joisa ryhtyä selvittämään, kuuluuko esim. jo- den olisi taloyhtiöiden asioita hoitaessaan kin laiminlyönti isännöintiyrittäjän, kiin- valvottava työnantajanaan toimivan huolteistönhuoltoyhtiön tai vaikkapa edellisenä toyhtiön muiden palvelujen laatua. – Tältä

142

Aluehuollon vahvuudet ja heikkoudet Kuva: Riikka Kyläheiko.

Vahdinvaihto syksyn 2015 yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymisen jälkeen. Hallituksen puheenjohtajuudesta luopuva kukitettu kiinteistöneuvos Mikko Sedig ja hänen seuraajakseen valittu Turun Ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtaja Kalervo Haverinen.

osin tilannetta selkeytti isännöinnin eriyttäminen tytäryhtiö Turun Isännöintikeskus Oy:n organisaatioon vuonna 2015.

Varissuon Huolto Oy:ssä heikkoudeksi on niin ikään koettu Varissuon lähiölle varsinkin sen alkutaipaleella kertynyt huono maine, joka on heijastunut myös huoltoyhtiöön. Näin siitäkin huolimatta, että Varissuon Huollon yrityskuva sinänsä todettiin asiakaskyselyssä jo 1990-luvulla tutkittujen kiinteistöpalveluyritysten joukossa keskimääräistä merkittävästi paremmaksi. Osaltaan tätä aluesidonnaisuutta ja sen tuomaa

143

imagorasitetta kevensi Varissuon ja Lausteen huoltoyhtiöiden yhteenliittymän nimeäminen Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:ksi.

Varissuon aluehuollon 40-vuotistaipaleen täyttyessä toiminnan tulevaisuutta uhkaavina tekijöinä Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n piirissä nähdään alan suurten valtakunnallisten toimijoiden mahdolliset operaatiot ja hintakilpailun yltyminen, jonkin suuren asiakasryhmän menettäminen sekä työvoiman rekrytointivaikeudet ja alan heikko kiinnostavuus. Ennen 2010-lukua, kun tulevia lämpöenergiavaihtoehtoja vielä

Aluehuollon vahvuudet ja heikkoudet

pohdittiin, näki huoltoyhtiön johto uhkatekijänä myös energiakustannusten nousun, mikäli tehtäisiin pitkällä tähtäimellä huono energiaratkaisu. Biokattilapäätös osoittautui kuitenkin kantavaksi ja käänsi tältä osin aiemman uhkakuvan positiiviseksi näkymäksi.

Akselin mahdollisuuksiksi on yhtiön 2010-luvun strategioissa kirjattu ennen kaikkea palvelujen laadun nousu markkinoilla hintaa tärkeämmäksi kilpailutekijäksi sekä erityisosaamisen ja ammattitaidon korostuminen. Näihin Varissuon Huollossa/Akselissa oli panostettu jo pitkään. Samaa nähtiin edelleen myös rakennusautomaatiopalvelujen hyödyntämisessä; tällä alueella Akseli oli alan toimijoiden piirissä jo erottautunut edukseen.

Akselin lähdettyä aktiivisesti kilvoittelemaan myös kotikentän ulkopuolisten kohteiden kiinteistöpalveluista nousi tuotevalikoiman markkinointi tärkeään rooliin. Aina kun pää oli saatu auki yhdellä osa-alueella, avautui samalla mahdollisuus tarjota samoille kiinteistöille muitakin palveluja. Ensi vaiheessa uria muille aukoivat isännöinti ja rakennusautomaatio. Mahdollisuutena nähtiin myös palvelujen myynti omistaja-asiakkaiden - ennen muuta kaupungin vuokrataloyhtiön - muualla sijaitseviin kohteisiin.

144

LIITE: Varissuon Huolto Oy:n, Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n, Varissuon Lämpö Oy:n ja Turun Isännöintikeskus Oy:n hallitusten puheenjohtajat ja jäsenet sekä toimitusjohtajat ja tilintarkastajat

VARISSUON HUOLTO OY –

Pesola, Matti 1985–2005

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY

Rastimo, Urpo 1976–95

Hallituksen puheenjohtajat

Saari, Iiro 1982–85

Rastimo, Urpo 1976–95

Samsten, Juha 2005-

Sedig, Mikko 1996–2015

Sedig, Mikko 1985–2015

Haverinen, Kalervo 2015-

Seppinen, Hannu 1996Tuominen, Raine 1996–97

Hallituksen varapuheenjohtajat

Vesa, Juha 1998–2009

Anttila, Tapio 1985–88

Vihersaari, Timo 1985–93

Vihersaari, Timo 1988–93

Virtanen, Reijo 1976–85

Sedig, Mikko 1994–95

Virtanen, Veikko 1985–93

Pesola, Matti 1996–2006

Vuori, Heikki 1976–85

Seppinen, Hannu 2006-

Vähätalo, Eino 1976–82

Hallituksen jäsenet

Toimitusjohtajat

Aaltonen, Kai 1998–2002

Vuori, Heikki 1976 -1985

Ahti, Björn 1994–97

Kivilaakso, Mauri 1986-

Anttila, Tapio 1985–88 Etelä, Asko 2003

Tilintarkastajat

Harjulahti-Vähäkangas, Katarina 2009-

Lehtonen, Kauko KTM, KHT 1995–2008

Haverinen, Kalervo 2015-

Majala, Reino professori, KHT 1976–2005

Heinonen, Esko 1994-

Moisio, Tomi JHTT, KHT 2009-

Hietanen, Olavi 1996–2010

Saarto, Seppo kiinteistöneuvos, HTM 1976–94

Hinders, Eva-Liisa 2004–12

Sinervo, Pekka HTM 2006–09

Lahti, Heikki 1988–95

Thurén, Pekka KHT 2010-

Lehtinen, Pekka 2011-

Valvontatilintarkastuksia ovat yhtiön hallituksen

Lehtonen, Juhani 1985–95

toimeksiannosta suorittaneet:

Lehtonen, Reino 2005–10

Yli-Räisänen, Ilkka, KTL, KHT 1986–2002

Lähteenmäki, Jukka 2006-

Moisio, Tomi JHTT, KHT 2003-

Maijala, Tauno 1976–85 Nironen, Harri 2010Nyström, Mervi 2013Penttilä, Ahti 1976–85

145

VARISSUON LÄMPÖ OY

Kivilaakso, Mauri 1.7.2011 –

Hallituksen puheenjohtajat

Salo, Kimmo 1.7.2011 – 25.3.2015

Sedig, Mikko 2005–15

Samsten, Juha 1.7.2011 –

Haverinen, Kalervo 2015-

Toimitusjohtajat Pajuharju, Olavi – 6.5.2008

Hallituksen varapuheenjohtajat

Salo, Kimmo 6.5.2008 – 17.8.2008

Pesola, Matti 2005–06

Kettinen, Eija 17.8.2008 – 11.1.2012

Seppinen, Hannu 2006-

Salo, Kimmo 11.1.2012 –

Hallituksen jäsenet

Tilintarkastajat

Harjanne, Aila 2009–13

Lehtonen, Kauko KTM, KHT 2007–08

Harjulahti-Vähäkangas, Katarina 2013-

Moisio, Tomi, JHTT, KHT 2009-

Haverinen, Kalervo 2015Heinonen, Esko 2005Hietanen, Olavi 2005–2010 Hinders, Eva-Liisa 2005–12 Lähteenmäki, Jukka 2006Nironen, Harri 2010Nyström, Mervi 2012Pesola, Matti 2005–06 Sedig, Mikko 2005–15 Seppinen, Hannu 2005Vesa, Juha 2005–09 Toimitusjohtajat Kivilaakso, Mauri 2005Tilintarkastajat samat kuin Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:llä 2005TURUN ISÄNNÖINTIKESKUS OY Hallituksen puheenjohtajat Kivilaakso, Mauri 3.12.2007 – 7.12.2008 Salo, Kimmo 7.12.2008 – 1.7.2011 Seppinen, Hannu 1.7.2011 – Hallituksen jäsenet Harjulahti – Vähäkangas, Katarina 1.7.2011 –

146

ink.

C

C

Pormestarin liikekeskus

As Oy Lausteenmaja A

7

estarinkatu rm 8

Po

J

I

G

H

A

C

6

A As Oy Lausteenmäki B C

a N ot

D

Vo ud inp .

H I

3

Pormestari N

Pormes J K tarinp.

4

p

j

AUSTE-VAALA

B As Oy

5

A B C D E As Oy Lausteenkulma F

Akselin huoltohalli

G

M

L

D E

Koiraaitaus

Lausteen päiväkoti

2

D

D B

F

2

K B Satokoti F Pormestarin A Oy G kenttä H

Raastuv 3 ankatu 2

2

E

rinpolku

1

Lausteen liikekeskus

3

As Oy Turun Lausteenpuisto E D C B A F

ka

aatinp 3 olku

1

urin Kirj

Maistr

Tenniskentät

3

tu

Lausteen kenttä

iehenk.

12

Käm5ne

rinp.3

4

TVT Lausteenneilikka C B A A TVT Lausteenruis A TVT Lausteenmaissi B C C C As Oy B B A TVT Lausteenrypsi Lausteenkukka C 7 D C B Raatimie D A 10 henp. Päiväkoti TVT As Oy Lausteenvehnä A D Lausteenniitty B A 8 A A Akseli B B As Oy D Kiinteistöpalvelut Oy As Oy Lausteenheinä A B C D Lausteenpapu C As Oy B C C D C Kirjurin Lausteenohra TVT Lausteenherne aukio A B D 4 6 Kirju

A

1

As Oy Turun Havukukkula A B

A

B As Oy Havulaakso C D

B TVT Havumetsä C D

I

C D

26

J

po arin

lku

tu arinka

22

20

18 16

14

10

12

Unk

29 b

4

27

20

np o

25

D

As Oy B Lausteen Petäjäpuisto A

4

C D E Oy Lausteenkulma F H

G

6

A As Oy Lausteenmäki B

C

D E

5

B Satokoti F Pormestarin A Oy G kenttä H I J

2

1

A

B TVT Havumetsä C D

A

B As Oy Havulaakso C D

R 1

As Oy Turun Havukukkula A B C D

2

Raadinkatu 10

12

14

16

18

As

5

A B As Oy Havuaukio C D

np.

M

Lausteen päiväkoti

4

3

L

Koiraaitaus

As Oy A Raatimiehen puisto B

tee

Pormes J K tarinp.

5

8

I

B

Lau s

estarinkatu

A

Pormestari N

2

Raastuv 3 ankatu 2

7

I

B As Oy

Pormestarin liikekeskus

y Lausteenmaja

H

Akselin huoltohalli

Maistr

C

C

J

G

aatinp 3 olku

F

rinpolku

2

Lausteen liikekeskus

2

E D

D

3

tu

1

ka

3

As Oy Turun Lausteenpuisto E D C B A F

A B

aatimiehenk.

Kämne

rinp.3

4

D As Oy Maistraatinpuisto A C

6

urin Kirj

17

enniskentät

uja

6

TVT Lausteenneilikka C B A A TVT Lausteenruis A TVT Lausteenmaissi B C C C As Oy B B A TVT Lausteenrypsi Lausteenkukka C 7 D C B Raatimie D A 10 henp. Päiväkoti TVT As Oy Lausteenvehnä A D Lausteenniitty B A 8 A A Akseli B B As Oy D Kiinteistöpalvelut Oy As Oy Lausteenheinä A B C D Lausteenpapu C As Oy B C C D C Kirjurin Lausteenohra TVT Lausteenherne aukio A B D 4 6 Kirju 12

Lausteen kenttä

10

19

B

nink

atink.

4

C

21

7

Maistra

n Verml a

23

C As Oy Närepuisto A

Raadin p.

än k j.

Mä yrä

ink Kom 2

L AUSTEEN ALUEHUOLTOYHTIÖT 1969-2005

Turun kaupunginvaltuusto päätti 1967 laajasta aluevarauspaketista, jossa osoitettiin rakennusyrityksille tonttimaata useampien vuosien asuntotuotantoa varten. Lauste varattiin Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:lle, ja uuden lähiön ensimmäisen asemakaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 1968. Asuntotuotannolle kaavoitettiin ensi vaiheessa vain Pormestarinkadun varret, noin 600 asunnon kokonaisuus. Ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan Pormestarinkatu 6:een kesällä 1969. Vuoden 1968 kaavan yhteydessä esitettiin myös jatkosuunnitelma kaikkiaan noin 1260 asunnon lähiöksi. Vuosina 1972-75 kolmessa kaava-alueen laajennuksessa Lausteen ja osin Vaalankin puolelle ulotetun lähiön asuntojen määrä nousi lopulta yli kahdentuhanteen.

YKSI LÄHIÖ – KAKSI HUOLTOYHTIÖTÄ Lausteen ns. I-vaihe rakentui vuosina 1969-74: 4 asunto-osake- ja 2 kiinteis-

149

töyhtiötä. Näiden huoltoyhtiöksi rakentaja perusti Lausteen alueen Huolto Oy:n (HUOLTO). Yhtiön omistukseen tuli kiinteistö (Pormestarinkatu 5), johon rakennettiin lämpökeskus, uimahalli, pesula sekä liike-, toimisto- ja paikoitustiloja. Huoltoyhtiön hallitus piti ensimmäisen kokouksensa 10.12.1969, jossa puheenjohtajaksi valittiin vuorineuvos Armas Puolimatka.

Muut jäsenet olivat niin ikään rakennusyrityksen väkeä: ekonomi Tapio Roinila, merkonomi Esko Siltanen ja varatuomari Arno Mikkola.

Huoltoyhtiön hallinto luovutettiin taloyhtiöille niin, että ylimääräinen yhtiökokous valitsi osakaskiinteistöjä edustavan hallituksen 26.3.1974: rak.mestari Antti Mamia (pj), toimitsija Reino Lehtonen (vpj), insinööri Jussi Runko ja rak.mestari Pentti Vänni. Hallitukseen jäivät edelleen myös ”Puolimatkan miehet” Esko Siltanen ja Arno Mikkola, Mikkola vuodeksi mutta Siltanen vielä kolmeksi. Antti Mamian jälkeen puheejohtajina toimivat Reino Lehto-

Lausteen aluehuoltoyhtiöt 1969-2005

nen 1976-80 ja Risto Salonen 1980-1992. puheenjohtajaksi valittiin Tarmo Virtanen.

Jo ennen kuin I-vaiheen rakentaminen Hänen ja kahden seuraavan puheenjoholi päätöksessä ja sen huoltoyhtiö luovutet- tajan – Antero Tuominen ja Reijo Virta tu asukkaiden edustajille, aloitettiin Laus- – toimikaudet jäivät muutamaan vuoteen, teen II-vaiheen rakentaminen neljällä pis- mutta vuonna 1990 tehtävään valittu Reitetaloyhtiöllä (Raastuvankatu 1 ja 2, Raa- no Lehtonen johti puhetta aina siihen asti, dinkatu 1 ja 5). Vuonna 1974 valmistuneil- kunnes yhtiö fuusioitiin Akseli Kiinteistöle Raastuvankadun yhtiöille (Kiinteistö Oy palvelut Oy:öön vuonna 2005.

Havumetsä ja As Oy Havulaakso) huoltoSekä HUOLLON että LÄMMÖN Puolipalvelut toimitti 1.7.1975 asti vielä Lausteen matka-vetoiset hallitukset ulkoistivat isänalueen Huolto. Jatkossa II-alueelle nousi nöintitehtävät Turun Kiinteistöyhdistyksen useita lamellitaloyhtiöitä ns. peltoalueelle Talokeskus Oy:lle, ja järjestely sai jatkua sekä muutama rivitaloyhtiö alueen laidoil- huoltoyhtiöiden siirryttyä osakaskiinteisle. Kakkosvaihe käsitti kaikkiaan 12 asun- töjen hallintaan. Rakentamisvaiheen jääto-osake- ja 7 kiinteistöyhtiötä sekä Liike- tyä I-alueen osalta taakse HUOLLOLLA keskus Oy:n Kirjurinaukiolla. Tämän ko- oli 1970-luvun jälkipuoliskolla omaa henkonaisuuden huoltoyhtiöksi A. Puolimat- kilökuntaa työnjohtaja, lämmittäjä, 3 huolka Oy perusti vuonna 1975 Lausteen Läm- tomiestä, 7 siivoojaa, toimistoapulainen ja pö Oy:n (LÄMPÖ), jonka omistukseen tu- 2 uimahallin valvojaa. Vastaavasti II-alueen li oma lämpökeskusrakennus Liikekeskuk- valmistuttua oli LÄMMÖN palveluksen takapihalla sekä alueellinen paineenko- sessa työnjohtaja/apulaisisännöitsijä, toirotusasema. Lämpökeskuskiinteistöön ra- mistoapulainen, lämmittäjä, 6 huoltomieskennettiin myös pesula, autonpesuhalli ja tä ja 8 siivoojaa. Yhtiöillä oli myös tarpeelliset työkoneet, mm. traktorit lisälaitteihuoltomiesten sosiaalitilat.

Lausteen Lämmön rakentajaa edusta- neen, suuritehoiset ruohonleikkurit sekä neen hallituksen muodostivat Armas Puo- yhdessä hankittu lämmityskattiloiden puhlimatka (pj), Esko Hyssälä, Esko Siltanen ja distuksessa tarvittu korkeapainepesuri.

Tapio Jokinen. Heidän lisäkseen hallitukMolemmat huoltoyhtiöt toimittivat seen valittiin jo syksystä 1976 alkaen myös osakkailleen palvelut omakustannusperiasukkaiden edustajia. Vuonna 1980 valitus- aatteella. Kustannusten jako osakaskiinsa hallituksessa heitä oli jo neljä, kun ra- teistöjen kesken oli järjestetty verraten mokentajan puolelta mukana olivat enää vain nimutkaisesti. Järjestelmä oli kaiketi isänPuolimatka ja Siltanen. Puolimatkankin nöintiä hoitaneen Talokeskus Oy:n kehitjäätyä syrjään Siltanen toimi vuosina 1981- telemä. HUOLLOSSA jako toimi niin, et82 myös hallituksen puheenjohtajana. tä lämmitysöljy, sähkö, huoltohenkilöstön Kokonaan Lausteen Lämpö Oy luovu- palkat ja ”muut erittelemättömät menot” tettiin osakasyhtiöiden hallintaan syysyh- perittiin kullekin osakasyhtiölle määriteltiökokouksessa 1982, jolloin hallituksen lyn lämpöhävikkiluvun mukaan, siivous-

150

Lausteen aluehuoltoyhtiöt 1969-2005 Kuva: Riikka Kyläheiko.

Akselin Lausteen toimisto Kirjurinkatu 3:ssa; toimiston henkilöstöön kuuluvat isännöitsijät Antti Heininen ja Juhana Mustonen, kiinteistösihteeri Pirjo Tuomi ja huoltotyönjohtaja Annamari Hietanen. Torstaisin toimistossa päivystää asumisneuvoja.

kustannukset siivoojien palkkamittausten kujen ja henkilöstökulut asuinneliömääperusteella, vesimaksut asukaslukujen suh- rien perusteella. Jätehuollon kustannukteessa, lainojen hoidosta ja kaluston käy- sista vastasivat taloyhtiöt suoraan, ja autotöstä kertyneet kustannukset huoltoyhtiön paikat oli kullakin asuntoyhtiöllä omansa. osakeosuuksien eli taloyhtiöiden kerrosneliömetrimäärien mukaan sekä isännöinti Suomen Kiinteistöliiton suosituksen osoit- LAUSTEEN ALUEEN HUOLLON JA tamassa suhteessa. Tulopuolella vuokratuo- LAUSTEEN LÄMMÖN YHTEINEN tot ja käyttökorvaukset jaettiin vastaavas- TYÖKENTTÄ ti osakeosuuksien mukaisesti. LÄMPÖ ot- Kahden huolto-organisaation perustamista ti sittemmin käyttöön muuten samat jako- lähiöön, joka on toiminnallinen kokonaiperusteet, mutta lämmitysmenot ja muun suus ja jonka laajuudesta esitettiin suunhenkilöstön kuin siivoojien palkkakustan- taviivat jo ensimmäisen asemakaavan penusten jaon se eriytti: lämmityskustannuk- rusteissa, voi pitää lyhytnäköisenä ja epäset jaettiin osakasyhtiöille lämpöhävikkilu- tarkoituksenmukaisena ratkaisuna. Puo-

151

Lausteen aluehuoltoyhtiöt 1969-2005

limatkalla näyttää olleen tähän jonkinlaisia perinteitä, sillä sen jo 1950-luvulla rakentamaan Patterinhakaankin perustettiin eri vaiheissa kaksi lämpöyhtiötä - Patterin Lämpö ja Patterin Huolto – jotka tosin eivät vielä olleet varsinaisia aluehuoltoyhtiöitä. Rakentajan näkökulmasta myös isännöinnin ulkoistaminen oli kaiketi yksinkertaista, mutta tuskin lähiön pitkäjänteisen kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista. Kovin käytännöllisenä ei voi 1970-luvun oloissa pitää myöskään niitä verraten monimutkaisia mekanismeja, joilla kustannukset jaettiin osakkaiden kesken.

Ajan oloon oli väistämättä edessä saman lähiön kahden huoltoyhtiön yhteistyön tiivistäminen ja päällekkäisyyksien karsiminen. Isännöintiä hoitanut Talokeskus Oy kiinnitti järjestelyn haittoihin huomiota jo 1970-luvun puolivälissä, kun LÄMMÖN toiminta oli vasta käynnistymässä. Vaihtoehtona oli esillä myös yhtiöiden fuusiointi, mikä ei kuitenkaan ollut realistista, kun lähiön rakentuminen oli vielä kesken. Tuolloin tyydyttiin ratkaisuun, jossa molemmat yhtiöt säilyivät hallinnollisesti erillisinä mutta myivät omakustannushintaan toisilleen niitä palveluja, jotka päällekkäishankintojen välttämiseksi oli jätetty jomman kumman tehtäväksi.

Ensimmäisenä eteen tuli isännöintitoimiston ja palvelupisteen ylläpito. Uimahallikiinteistön toimistotiloissa päivysti aluksi vain Talokeskuksen isännöitsijä pari kertaa viikossa. HUOLTO palkkasi toimistoon huhtikuun alussa 1976 ensimmäisen toimistoapulaisen – Tuula-Maija Kujanen - hoitamaan juoksevia asioita. 1970-luvun

loppupuolella toimisto siirrettiin Kiinteistö Oy Lausteenniityn liikehuoneistoon Kirjurinkatu 3:een. Syksyllä 1979 Talokeskus esitti toimistosihteerin palkkaamista Lausteen toimistoon niin, että se itse maksaisi palkasta puolet ja että huoltoyhtiöt vastaisivat lopusta asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Huoltoyhtiöt eivät Talokeskuksen suunnitelmista innostuneet, vaan halusivat ottaa itse asioistaan vahvemman otteen.

Liikkeelle asiassa lähti HUOLTO, joka asetti työryhmän – Risto Salonen, Eeva Tipuri, Risto Relanto – pohtimaan isännöinnin järjestämistä yhdessä LÄMMÖN kanssa. Ajatuksena oli irtaantua tältä osin Talokeskus Oy:stä, jonka toimitusjohtaja Jussi Suontila ja Lausteelle nimetyt alueisännöitsijät – pitkäaikaisimpana Ilmari Saarinen - olivat isännöinnin ohessa muodollisesti toimineet myös huoltoyhtiöiden toimitusjohtajina. Risto Salosen johtaman työryhmän esityksestä päätettiin perustaa huoltoyhtiöille yhteinen isännöintitoimisto ja palkata päätoiminen toimitusjohtaja.

ISÄNNÖINTITOIMISTO JA TOIMITUSJOHTAJA - YHTEISTYÖRYHMÄ

152

HUOLLON ja LÄMMÖN isännöintitoimisto aloitti 1.1.1984. Sen johtoon yhteisenä toimitusjohtajana palkattiin valtiotieteen maisteri Mauri Kivilaakso sekä isännöitsijäksi Risto Otsola. Toimistonhoitajaksi nimettiin Tuula-Maija Kujanen ja vuokranvalvojaksi Arja Tenho. Syksyllä 1984 palkattiin vielä kirjanpitäjä Anne Heinonen niin, että myös laskentatoimi voitiin 1.1.1985 alkaen hoitaa itse. Lisätiloja toi-

Lausteen aluehuoltoyhtiöt 1969-2005

mistolle saatiin Kiinteistö Oy Lausteenii- käytännön kysymykset ratkottiin yhteisestyn kerhotiloista. Isännöitsijätoimiston ku- ti; esim. huoltomiesten ja siivoojien työnlut sovittiin jaettavaksi HUOLTO 30 % ja johtoon ja palkkaukseen liittyvät päätökset LÄMPÖ 70 %. Muodollisesti toimisto tuli tehtiin yhdessä, vaikka kukin työntekijä oli osaksi LÄMMÖN organisaatiota, joka toi- muodollisesti jomman kumman huoltoyhmitti isännöintipalvelut myös HUOLLOL- tiön palkkalistoilla. Vuonna 1989 laaditusLE ja sen osakasyhtiöille sovittujen lasku- sa organisaatiokaaviossa molempien yhtitusperusteiden mukaan. Uudistuksen vana- öiden huoltomiehet ja siivoojat muodostivedessä HUOLTO yksikertaisti myös asia- vat virallisestikin apulaisisännöitsijä Laukasomistajiltaan perimiensä kustannusten ri Lindenin ja huoltomiesten työnjohtalaskennallisia perusteita. Lämmityskustan- jan alaisuudessa oman toimintayksikkönnukset alettiin jakaa energiamäärämittaus- sä. Huoltomies- ja siivouskustannusten jaten, vesi- ja jätevesimaksut vesimittarilu- ko sinänsä ei tuottanut vaikeuksia, kun kaikemien sekä kaikki muut kustannukset ja killa tekijöillä oli omat työalueensa. tuotot osakaskiinteistöjen asuineliömääYhteistyöryhmä teki ehdotukset myös rien perusteella. toimitusjohtajan ja muiden isännöintitoiHuoltoyhtiöiden yhteistoiminnan tii- miston työntekijöiden valinnoista. Mauri vistämisen myötä asetettiin yhteisiä asioi- Kivilaakson siirryttyä syksyllä 1986 Varista ratkomaan yhteistyöryhmä, johon tuli- suon Huolto Oy:n johtoon toimivat Lausvat puheenjohtajat ja kaksi muuta jäsentä teen huoltoyhtiöiden toimitusjohtajina kummankin huoltoyhtiön hallituksesta ja rakennusinsinööri Leena Tuppura (1986jossa puheen johto vakiintui LÄMMÖN 91), merkonomi Mikko Rämö (1991-92) hallituksen puheenjohtajalle. ja merkonomi Taisto Lähteenmäki (1992Yhteistyöryhmästä tuli keskeinen val- 2004). misteluelin, joka käsitteli kaikkia tärkeimYhteistyöryhmän ratkottaviksi tulleet piä ratkaisuja ja teki niistä päätösehdo- suurimmat ratkaisut liittyivät suuryhteitukset huoltoyhtiöiden hallituksille. Käy- santenniverkkoon ja kaukolämpöön. Yhtännössä tämä tarkoitti näiltä osin useas- teisantennijärjestelmät tulivat enemmälti myös tosiasiallista päätöksentekoa, kun ti käyttöön vasta Lausteen II-vaiheen raehdotuksia muovaamassa oli molemmista kentamisen aikoihin. I-alueella oli aluksi hallituksista puheenjohtaja ja kaksi jäsen- perinteiset talokohtaiset antennit, mutta tä. Ennen kaikkea yhteistyöryhmä käsitte- kaapelitelevisiotoiminnan viriämisen myöli isännöintitoimiston hankintoihin ja toi- tä heräsi I-alueellakin halu päästä uusien mintoihin liittyneet ratkaisut, joista merkit- mahdollisuuksien ulottuville. Esimerkiksi tävimpiä olivat konttorikoneet, ATK- jär- Varissuolla paikallisia kaapelilähetyksiä oli jestelmät, puhelinkeskukset, matkapuhe- tarjolla jo 1980-luvun alkupuolella. Vuonlimet jne. na 1985 sovittiin I-alueen kiinteistöjen liitLisäksi monet huoltotoimeen liittyvät tämisestä II-alueen suuryhteisantenniverk-

153

Lausteen aluehuoltoyhtiöt 1969-2005 Kuva: Riikka Kyläheiko.

Lausteen I-alueen huoltoyhtiöksi 1969 perustetun Lausteen alueen Huolto Oy:n lämpökeskus-, uimahalli- ja liikekiinteistö Pormestarinkatu 5:ssä. Lausteen kahden huoltoyhtiön yhdistyttyä kiinteistö muodostettiin 1992 Pormestarin Liikekeskus Oy:ksi, jota isännöi Akseli Kiinteistöpalvelut Oy. Kiinteistössä toimii muutama yrittäjä ja aluepesula. Taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut uimahallitoiminta päättyi vuonna 2014.

koon niin, että HUOLTO maksoi 30 %:n osuuden LÄMMÖLLE sekä keskusantennin inflaatiokorjatuista rakentamiskuluista että tulevista korjaus- ja huoltokustannuksista.

Kasi-Kanava Oy aloitti vuoden 1987 alussa Lausteella kaapelitelevisiolähetykset tukikohtanaan Kiinteistö Oy Havumetsän kerhohuone, ja vähää myöhemmin aloitti koelähetyksensä myös Oy Turun Kaapelitelevisio. Samaan aikaan käynnistettiin verkon kunnostaminen monipuolistuvan kaa-

154

pelitarjonnan vastaanoton edellyttämään kuntoon, ja vuonna 1989 Lausteen yhteisantenniverkko liitettiin Oy Turun Kaapelitelevision verkostoon. Palvelujen hyödyntäminen jätettiin kunkin taloyhtiön ja ohjelmayhtiön välisen sopmuksen varaan.

Turun kaupungin sähkölaitos lähetti Lausteen huoltoyhtiöille vuonna 1985 tarjouksen kaukolämmön liittymis- ja kulutusmaksuista. Eri lämpöenergiaratkaisujen kustannuksista teetettiin laskelmia, ja ratkaisevien päätösten teko venyi 1990-lu-

Lausteen aluehuoltoyhtiöt 1969-2005

vun alkuvuosiin asti. Kaukolämpöön siirryttiin Lausteella 1.9.1992, mutta lämpö toimitettiin taloyhtiöille aluksi Lausteen omien lämpökeskusten kautta, kunnes taloyhtiöt saisivat saneerattua alajakokeskuksensa. Samalla päätettiin siirtyä myös lämmityksen kaukovalvontaan, ja toteuttaa tämän edellyttämät asennustyöt alajakokeskussaneerausten yhteydessä. Työt tehtiin vuoden 1993 kuluessa, jolloin alueen lämpöverkko siirtyi kokonaan Turun Energialaitokselle.

LAUSTEEN HUOLTO OY – PORMESTARIN LIIKEKESKUS OY Kun Lausteen huoltoyhtiöiden toimintoja näin oli rationalisoitu ja pitkälti jo yhdistelty, voimistuivat vähin erin ajatukset organisaatioiden yhdistämisestä kokonaan.

Yhteistyöryhmässä asia otettiin esille syksyllä 1991. Toimitusjohtajan pohjalaskelmat osoittivat, että yhdistämisellä oli saavutettavissa merkittäviä säästöjä. Keskustelua käytiin fuusioinnista, muista yhdistämismahdollisuuksista ja tilanteen säilyttämisestä ennallaan. Ryhmän jäsenten mielipiteet menivät kuitenkin siinä määrin eri suuntiin, ettei asiassa tehty sillä erää minkäänlaista suositusta huoltoyhtiöiden hallituksille. Erituumaisuuden taustalla vaikutti ennen kaikkea Uimahallikiinteistö, joka oli HUOLLON omaisuutta ja josta LÄMMÖN osakkaat eivät halunneet ottaa taloudellista vastuuta.

Vuoden 1992 tammikuussa yhteistyöryhmä merkitsi tiedoksi yhtiöiden tilintarkastajien Seppo Saarron ja Lasse Suonpään

155

kirjeen, jossa kannustettiin HUOLTOA ja LÄMPÖÄ yhdistämään toimintonsa. Pienen empimisen jälkeen asia eteni niin, että LÄMMÖN yhtiökokous päätti 27.4.1992 osakepääomansa korottamisesta, ja osakkeet merkitsivät HUOLLON neljä asunto-osake- ja kaksi kiinteistöyhtiötä. Kun vielä HUOLTO teki huoltoyhtiötoiminnan lopettamispäätöksen, tuli LÄMMÖSTÄ koko lähiön huoltoyhtiö, jonka nimi muutettiin 1999 Lausteen Huolto Oy:ksi. - Lausteen alueen Huolto Oy jäi uimahalli- ja liikekiinteistön omistajayhtiöksi, joka sai uuden nimen Pormestarin Liikekeskus Oy syksyllä 1992. Sen isännöinti jäi Lausteen Lämmölle/Huollolle.

VARISSUON - LAUSTEEN KONSERNIYHTEISTYÖ - AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY Lausteen kahden huoltoyhtiön yhdistyminen 1990-luvun alussa tuli otolliseen aikaan, kun alan kovenevan kilpailun paineessa eritoten pienet aluehuoltoyhtiöt rajallisine resursseineen joutuivat ahtaaseen rakoon. Lausteen Huolto Oy kykeni 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alkuvuosina jossain määrin tosin laajentamaankin reviiriään ennen kaikkea kaupungin vuokrataloja hallinneen TVT Asunnot Oy:n Vaalan ja Huhkolan kiinteistöjen isännöintiin ja huoltotöihin.

Lausteen Huolto Oy, joka yhdistyneenäkään ei ollut millään muotoa suuri yritys, joutui jatkossa edelleen tähyämään yhteistoiminnan laventamismahdollisuuksia.

Näin se päätyi vuonna 2001 osakeannin

Lausteen aluehuoltoyhtiöt 1969-2005

kautta naapurinsa Varissuon Huollon tytäryhtiöksi, ja fuusioitiin neljä vuotta myöhemmin nimensä Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:ksi muuttaneeseen emoyhtiöön. (ks. s. 22-24).

156

LIITE: Lausteen alueen Huolto Oy:n, Lausteen Lämpö Oy:n ja Lausteen Huolto Oy:n hallitusten puheenjohtajat ja jäsenet sekä toimitusjohtajat

LAUSTEEN ALUEEN HUOLTO OY

Salonen, Risto 1977-92

Hallituksen puheenjohtajat

Sellman, Erkki 1976-77

Puolimatka, Armas 1969-74

Siltanen, Esko 1969-1977, 1986

Mamia, Antti 1974-76

Tipuri, Eeva 1980-92

Lehtonen, Reino 1976-80

Tähkäpää, Matti 1985

Salonen, Risto 1980-92

Ulmonen, Jorma 1977-85 Wasenius, Nils-Göran 1978-81

Hallituksen jäsenet

Virta, Reijo 1976-78

Aaltonen, Rauno 1983-85

Virtanen, Arvi 1975-80

Ahola, Antti 1980-83, 1986-87

Vänni, Pentti 1974-76

Asikainen, Jorma 1984-85 Ellfolk, Ole 1988-92

LAUSTEEN LÄMPÖ OY/

Hanski, Martti 1981-83

LAUSTEEN HUOLTO OY

Iltanen, Armas 1977-80

Hallituksen puheenjohtajat

Isaksson, Raimo 1980-82

Puolimatka, Armas 1975-81

Johansson, Veikko, 1978-80

Siltanen, Esko 1981-82

Laine, Timo 1986

Virtanen, Tarmo 1982-85

Lehtonen, Reino 1974-80

Tuominen, Antero 1986-87

Leino, Seppo 1987-92

Virta, Reijo 1988-89

Levonen, Matti 1987-92

Lehtonen, Reino 1990-2005

Mamia, Antti 1974-77 Mantere, Olavi 1981-90

Hallituksen jäsenet

Marjanen, Turkka 1976-77, 1984-92

Fomin, Theodor 1987-94

Mikkola, Antti 1974-75

Halme, Markku 1990-91

Mikkola, Arno 1969-74

Heino, Seppo 1986-88

Mäntylä, Väinö 1975-77

Hyssälä, Esko 1975-80

Nuorteva, Reijo 1984, 1986

Hänninen, Vesa 1989-2001

Puolimatka, Armas 1969-74

Ingman, Ismo 1980-81

Relanto, Risto 1977-83

Jokinen, Tapio 1975-80

Roinila, Tapio 1969-74

Kivilaakso, Mauri 2001-05

Runko, Jussi 1974-75

Kylä-Kaila, Teuvo 1978-79

Saarinen, Lasse 1977-80

Kyrki, Olli 1982-83

Salminen, Eero 1980-81

Lehtinen, Pekka 1990-97

Salminen, Reijo 1988-92

Lehtonen, Reino 1979-2005

157

Lehtovaara, Stig 1993-96

Toimitusjohtajat

Leino, Seppo 1998-2005

Kivilaakso, Mauri 1984-86

Malila, Reijo 1976-77

Tuppura, Leena 1986-91

Marjanen, Turkka 1993-2005

Rämö, Mikko 1991-92

Mattila, Hilkka 1997

Lähteenmäki, Taisto 1992-2005

Mäntylä, Väinö 1979-85 Nylund, Ahti 1983-84 Okko, Seppo 1981-82 Pekonen, Reijo 1999-2000 Pesola, Matti 2003-05 Puolimatka, Armas 1975-81 Rantanen, Jyrki 1984-92 Saarela, Erkki 1994 Sainio-Salonen, Raija 1998-2000 Salonen, Risto 1993-2005 Samsten, Juha 2001-05 Sedig, Mikko 2002-05 Siltanen, Esko 1975-82 Sirola, Juhani 1982-85 Siukola, Rainer 1988 Suominen Jaakko 1977-78 Takkinen, Anni 1986 Tamminen, Veijo 1979-82 Tervonen, Kauko 1982-83 Tingander, Timo 1983-85 Tipuri, Eeva 1995-96 Tolvas, Ari 1984-89 Tuominen, Antero 1986-87 Tuominen, Helena 1990-98, 2002 Tuominen, Raine 1995-2005 Uitto, Erkki 1997 Ulmonen, Jorma 1980-82 Vasarainen, Hannes 1982-84 Vesala, Tapani 1984-94 Virta, Reijo 1986-89 Virtanen, Reijo 1982-84 Virtanen, Tarmo 1982-86, 1989-92

158

Lähteet Henkilöhakemisto

LÄHTEET Arkistolähteet Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n arkistot (Varissuo) - Varissuon Huolto Oy:n ja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n yhtiöjärjestykset 1976-2013.

- Varissuon Huolto Oy:n ja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n hallituksen pöytäkirjat 1976-2015.

- Varissuon Huolto Oy:n ja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n toimintakertomukset 1976-2015.

- Varissuon Huolto Oy:n ja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n talousarvion perusteet/toiminta- ja taloussuunnitelmat 1986-2015.

- Varissuon Huolto Oy:n ja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n toimintasuunnitelmat vuosille 1993-96 ja 1996-2001, liiketoimintasuunnitelma vuosille 2003-06, liiketoimintastrategia vuosille 2010-14 ja sen päivitys 7.3.2013.

- Varissuon Lämpö Oy:n toimintakertomukset 2005-2015.

- Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n kuvakokoelma.

- Video: Varissuo – meidän kaupunkimme, Visicom 1989.

- Rastimo, Urpo: Puhe Varissuon päättäjäisjuhlassa 27 09 84.

- Balance Consulting Oy: Kiinteistöhoitoyritys-raportit vuosilta 1998-2012.

- Suomen Kaukolämpö ry: Kaukolämpötilasto 2003 ja 2013.

Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n arkisto (Lauste) - Lausteen alueen Huolto Oy:n hallituksen pöytäkirjat 1969-74.

- Lausteen alueen Huolto Oy:n toimintakertomukset 1974-90.

- Lausteen Lämpö Oy:n toimintakertomukset 1976-98.

- Lausteen Huolto Oy:n toimintakertomukset 1999-2004.

- Lausteen Lämpö Oy/Lausteen alueen Huolto Oy – yhteistyöryhmän pöytäkirjat 1983-1992.

Turun kaupungin asemakaavaosaston arkisto - Lausteen kaupunginosan asemakaavat ja niiden selostukset.

- Varissuon kaupunginosan asemakaavat ja niiden selostukset.

Painetut lähdejulkaisut ja lehdet - Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 1970-2015 (vuodesta 2007 alkaen verkkojulkaisuina (https://www.turku.fi/ turku-tieto/tilastot) + kaupungin strategia ja kehittäminen-yksiköstä saadut täydentävät tilastotiedot.

- Kulmakunta 1981-2015.

- Turkuposti – Åboposten 2/2011.

- Turun Seutusanomat 2015.

- Varistuksia 1977-82 (Akselin Arkistossa).

Sähköiset lähteet Seuraavien yhtiöiden ja yhteisöjen kotisivut ja muut internetistä vuosina 2013-15 löytyneet tiedot: Akseli Kiinteistöpalvelut Oy, HH-kiinteistöpalvelut Oy, Kaukajärvi-osuuskunta, Martinhuolto Oy, Mesaani-Kiinteistöt Oy, Niilo Oravapuun puisto, Pormestarinkadun Liikekeskus Oy, Roihuvuoren Lämpö Oy, Runosmäen Lämpö Oy, Sompa-Ropo Oy, Suikkilan Lämpö Oy, Tapiolan Lämpö Oy, Turkuseura – Åbosamfundet ry, Turun ev.lut. seurakunnat, Turun Isännöintikeskus Oy, Turun kaupunki / terveys- ja sosiaalipalvelut / kirjastopalvelut, Turun yliopisto / Turun normaalikoulu / Turun kansainvälinen koulu, Vanhusten ja lasten tuki-säätiö r.s., Turun Ylioppilaskyläsäätiö, Vienolan Lämpö Oy. Haastatellut henkilöt Dahlberg, Tommy – tj Martinhuolto.

Ettilä, Sinikka – Varissuon sosiaalitoimiston johtaja.

Halenius, Teemu - energianhallintapäällikkö Varissuon Huolto/Akseli.

Helinen, Vesa - palveluesimies Varissuon Huolto/Akseli.

161

Heinonen, Ilkka - kiint.hoitopäällikkö Varissuon Huolto/Akseli.

Kivilaakso, Mauri - tj Lausteen huoltoyhtiöt/Varissuon Huolto/Akseli/Varissuon Lämpö.

Kujanen, Tuula-Maija - toimistonhoitaja Lausteen huoltoyhtiöt.

Laine Tuula – palveluesimies Varissuon Huolto/Akseli.

Latvakangas, Eeva - Betaniankadun 1950-luvun asukas.

Lehtonen, Reino - hall. pj. Lausteen huoltoyhtiöt; hall. jäsen Akseli.

Lempinen, Turjo - Betaniankadun 1950-luvun asukas.

Linden, Lauri - apulaisisännöitsijä Lausteen huoltoyhtiöt.

Lucenius, Jari – kentänhoitaja Varissuon jäähalli.

Lähteenmäki, Alpo – pj Varisuon/Varissuon-Lausteen yhdyskuntatyöryhmä ja aluekumppanuuden Varissuon aluetyöryhmä.

Nykänen, Pentti - isännöitsijä Patterinhaka.

Pietikäinen, Martti - projekti-insinööri Taso.

Rastimo Urpo - hall.pj Varissuon Huolto.

Rämö, Mikko – tj Mesaani-Kiinteistöt Oy. Salo, Kimmo - isänn.päällikkö/tj Varissuon Huolto/Akseli/ Turun Isännöintikeskus.

Sedig, Mikko - hall. pj Varissuon Huolto/Akseli/Varissuon Lämpö.

Seppinen Hannu - hall.varapj Varissuon Huolto/Akseli/Varissuon Lämpö; hall. pj Turun Isännöintikeskus.

Uusaho, Marianne – koordinaattori, Niilo Oravapuun perhepuistohanke.

Viljanen, Allan - Patterinhaan 1950-luvun asukas.

Viljanen, Eeva - Patterinhaan 1950-luvun asukas.

Kirjallisuutta Asikainen, Jarmo - Marttila, Mauri - Mattila, Juhani – Räty, Seppo – Tiainen, Mikko: Kiinteistöpalvelujen toimialaselvitys. Suomen Kiinteistöliitto ry, tutkimuksia 2/2000.

Kallioniemi, Jouni: Kentiltä ja kokouksista. Turun kaupungin urheilu- ja liikuntatoimen seitsemän vuosikymmentä 1922-1992. Turku 1992.

Karakallio 20 vuotta. Karakallion Lämpö Oy:n juhlajulkaisu 1985.

Käkelä, Seppo: ”Hiihdimme sopimukset umpihankeen”. Kiinteistönhoitoa ja työmarkkinoita viidellä vuosikymmenellä. Kiinteistöalan Koulutussäätiö 2013.

Käkelä, Seppo: ISA. Laatua ja luotettavuutta. Kaksi vuosikymmentä isännöinnin kehitystä. Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA ry 2009.

Käkelä, Seppo: Talokeskus. Kiinteistöjen palvelukeskuksessa yhdeksällä vuosikymmenellä. Suomen Talokeskus Oy:n historiikki 1920-luvun alusta vuoteen 2013. Suomen Talokeskus Oy 2013.

Laakso, Veikko: Turun kaupungin historia 1918-1970. Ensimmäinen nide. Turku 1980.

Laakso, Veikko: Nopean kaupungistumisen vuosikymmenet. Turun seitsemän vuosisataa, toim. Eero Kuparinen.

Turun Historiallinen Yhdistys – Turun kaupunki 1985.

Laaksonen, Mikko – Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas. Kustantaja Laaksonen 2013.

Molok 20 - 1991-2011. Molok Oy 2011.

162

Pesola, Pentti: Aluehuoltoyhtiöstä omaisuudenhoitoyhtiöksi. Pasilan Holding Oy:n historia 2000-2009, tytäryhtiön Pasilan Huolto Oy:n ja sen tytäryhtiön Tasoisännöinti Oy:n historiaa 2000-2002. Helsinki 2009.

Pesonen, Hanna-Leena – Pesonen, Reijo: Kiinteistöhoidon asukaspalvelut – asukasapu. Onko huoltoyhtiöillä edellytyksiä vastata haasteeseen? Asuntohallitus, tutkimus- ja suunnitteluosasto, asuntotutkimuksia 14:1993.

Puolimatka 30 1947-1977. Helsinki 1977.

Terho, Henri: Oma koti opiskelijalle. Turun Ylioppilaskyläsäätiö 1966-2006. Turku 2006.

TVT. Turkulaista vuokra-asumista 20 vuotta. TVT Asunnot Oy 2015.

Vireä Varissuo – 20 vuotta lähiöasumista. Varissuon Huolto Oy 1996.

Varissuon 30 vuotta - tavoitteista todeksi. toim. Jarkko Rasinkangas & Marjukka Laitinen. Kirja-Aurora 2006.

163

HENKILÖHAKEMISTO

Isaksson, Raimo 157 Ingman, Ismo 157

Aaltonen, Kai 145 Aaltonen, Rauno 157 Ahola, Antti 157 Ahti, Björn 145 Akkola, Jari 18 Alinikula, Asko 137 Anttila, Raimo 18, 51 Anttila, Tapio 20-21, 145 Asikainen, Jorma 157

Johansson, Veikko 157 Jokela, Åke 37 Jokinen, Tapio 150, 157 Jokinen, Voitto 18 Juva, Mikko 32 Kanerva, Pekka 58, 126 Kangassalo, Heidi 53 Kaven, Sirkka-Liisa 118 Keinonen, Samuli 59 Kettinen, Eija 146 Kivijärvi, Maria 123 Kivilaakso, Mauri 18, 21-25, 29, 40, 56, 108, 118, 122, 137, 145-46, 152-53, 157-58 Korkeakoski, Olli 38,44 Koski, Jarkko 84 Krogius, Björn 47, 86 Kujanen, Tuula-Maija 152 Kyläheiko, Riikka 16, 25, 29, 49, 54, 65, 73, 89, 94, 98, 103, 105, 108-09, 114, 116, 119, 133, 137, 143, 151, 154 Kylä-Kaila, Teuvo 157 Kyrki, Olli 157 Kähönen, Taisto 65 Kärri, Tommi 73

Boman, Milla 120 Ellfolk, Ole 157 Engel, C.L. 9 Etelä, Asko 145 Ettilä, Sinikka 108, 115 Fomin, Theodor 157 Gustafson, Tomas 98 Halenius, Teemu 44, 71, 73, 127 Halme, Markku 157 Hannula, Keijo 38 Hanski, Martti 157 Harjanne, Aila 146 Harjulahti-Vähäkangas, Katarina 25, 145-46 Haverinen, Kalervo 22, 25, 143, 145-46 Heininen, Antti 151 Heino, Seppo 157 Heinonen, Anne 152 Heinonen, Esko 21, 24, 46, 145-46 Heinonen, Heikki 62 Heinonen, Ilkka 128 Helinen, Vesa 32, 52-53, 59, 61, 65, 72, 79, 82, 96, 111, 120, 123, 127 Helminen, Lasse 17 Hentula, Salme 20 Hietanen, Annamari 151 Hietanen, Olavi 21, 145-46 Hinders, Eva-Liisa 145-46 Hurme, Leeni 52, 108 Huuhka, Kalevi 70 Hyssälä, Esko 150, 157 Hänninen, Vesa 157

Lahoniitty, Armas 117 Lahti, Heikki 145 Laiho, Ola 29, 32, 65, 86 Laine, Timo 157 Laine, Tuula 127 Laisaari, Olavi 9 Laitinen, Marjukka 33 Lehtinen, Pekka 24, 145, 157 Lehtonen, Juhani 21, 145 Lehtonen, Kauko 23, 145-46 Lehtonen, Reino 22, 25, 122, 145, 149-50, 157 Lehtonen, Terttu 61 Lehtovaara, Stig 158 Lehtovuori, Ahti 35, 58 126 Leino, Seppo 158 Leppä, Matti 97 Leppänen, Eero 37, 44, 46, 71, 127-28 Levonen, Matti 157 Linden, Lauri 153 Lähde, Kari 127

Iltanen, Armas 157

164

Lähteenmäki, Alpo 116, 120, 122 Lähteenmäki, Jukka 24, 145-46 Lähteenmäki, Taisto 22, 153, 158

Saarela, Antero 96 Saarela, Erkki 158 Saari, Iiro 18, 21, 145 Saarinen, Ilmari 152 Saarinen, Kimmo 68 Saarinen, Lasse 157 Saarto, Seppo 145, 155 Sainio-Salonen, Raija 158 Sallasmaa, Tiia 123-24 Salminen, Eero 157 Salminen, Reijo 157 Salo, Kimmo 25, 51, 55-57, 127-28, 130, 146 Salonen, Risto 150, 152, 157-58 Salonen, Teija 53 Samsten, Juha 21, 24-25, 145-46, 158 Santalahti, Matti 22 Sarvanmaa, Georg 18, 126 Savolainen, Anja 11 Savolainen, Raimo 11 Schauman, Frank 86 Sedig, Mikko 21-25, 143, 145-46, 158 Sellman, Erkki 157 Seppinen, Hannu 21, 24-25, 145-46 Siltanen, Esko 149 -50, 157-58 Sinervo, Pekka 145 Sirola, Juhani 158 Siukola, Rainer 158 Ström, Tuula 101 Sunila, Seppo 15, 29, 51 Suominen Jaakko 158 Suominen, Kaisa 53 Suominen, Marjatta 75 Suonpää, Lasse 155 Suontila, Jussi 152 Sädevirta, Esko 18

Majala, Reino 145 Maijala, Tauno 15, 18, 145 Maikola, Jyrki 51, 55 Malila, Reijo 158 Mamia, Antti 149, 157 Manner, Matti 23, 99 Mantere, Olavi 157 Marjanen, Turkka 158 Mattila, Hilkka 158 Mattila, Juhani 70 Mikkola, Antti 157 Mikkola, Arno 149, 157 Moisio, Tomi 145-46 Mustonen, Juhana 151 Mäntylä, Väinö 158 Nieminen, Veikko 15, 58, 69 Nironen, Harri 24, 145-46 Nuorteva, Reijo 157 Nurmio, Juuso 73 Nylund, Ahti 158 Nyström, Mervi 24, 145-46 Ohra-aho, Kaarle 35 Okko, Seppo 158 Otsola, Risto 152 Pajuharju, Olavi 146 Pekonen, Reijo 158 Penttilä, Ahti 15, 18, 145 Pesola, Matti 21, 23, 25, 31, 117, 145-46, 158 Pietikäinen, Martti 12, 16-17, 36-37, 81, 88 Pulkkinen, Mikko 29, 32, 86 Puolimatka, Armas 149-50, 157-58

Takkinen, Anni 158 Tamminen, Veijo 158 Tenho, Arja 152 Tervonen, Kauko 158 Thurén, Pekka 145 Tingander, Timo 158 Tipuri, Eeva 152, 157-58 Tolvas, Ari 158 Tuomi, Pirjo 151 Tuominen, Antero 150, 157-58 Tuominen, Helena 158 Tuominen, Raine 122, 145, 158 Tuppura, Leena 153, 158

Rantanen, Jyrki 158 Rasinkangas, Jarkko 33, 118 Rastimo, Urpo 15, 18-19, 21-22, 29, 99, 104, 145 Raunio, Ilpo 29, 32, 86 Relanto, Risto 152, 157 Roinila, Tapio 149, 157 Runko, Jussi 149, 157 Ruohonen, Juha 44 Rämö, Mikko 153, 158

165

Tähkäpää, Matti 157 Uitto, Erkki 158 Ulmonen, Jorma 157-58 Vainio, Hannu 18, 62, 126-27 Vasarainen, Hannes 158 Wasenius, Nils-Göran 157 Vesa, Juha 21, 145-46 Vesala, Tapani 158 Vihersaari, Timo 21, 145 Viitanen, Pia 124 Viitanen, Sirkka-Liisa 15 Vikström, John 32 Virta, Reijo 150, 157-58 Virtanen, Arvi 157 Virtanen, Reijo 15, 18, 145, 158 Virtanen, Tarmo 150, 157 Virtanen, Tuija 79 Virtanen, Veikko 21, 145 Vuori, Heikki 15, 18-21, 101, 145 Vuorinen, Pirjo 53, 127 Vähätalo, Eino 15, 18, 145 Vänni, Pentti 149, 157 Väärä, Vesa-Matti 84 Ylenius, Kari 106 Yli-Räisänen, Ilkka 30, 99, 145

166

KATSE TULEVAAN AKSELIN VISIO: Akseli Kiinteistöpalvelut Oy on paras turkulainen kiinteistöpalveluyritys, jolla on tyytyväiset asiakkaat, osaava henkilökunta ja hyvä maine.

ISBN 978-952-93-7023-8 (sid.)

ISBN 978-952-93-7024-5 (PDF)