-alueen
EM-urheilijat Lauri Kalima, korkeushyppy Suolahden Urheilijat s. 24.7.1916 Helsinki 1938: pronssia Erkki Puolakka, maraton Äänekosken Urheilijat s. 17.5.1925 Tervo 1954: neljäs Jorma Kinnunen, keihäänheitto Äänekosken Urheilijat s. 15.12.1941 Pihtipudas 1966: 12:s 1969: kymmenes 1971: viides Kimmo Kinnunen, keihäänheitto Äänekosken Urheilijat s. 31.3.1968 Äänekoski 1990: kahdeksas Kalle Hakkarainen, maraton Suolahden Urho s. 8.12.1940 Rautalampi 1971: 9:s
Kalima – Kosken kovin O
Pentti Kahma (kultaa kiekossa 1974) – alavieskalaisen Anttiveli, kansallisen tason moukarinheittäjä, toimi Äänekoskella poliisina ja edusti ÄU:ta Martti Vainio (kultaa kympillä 1978) – tanssi- ja matkailuyrittäjäksi pitkän ja värikkään uran päätteeksi ryhtynyt laivanrakennusinsinööri perusti Hietamalle Martin Kievarin (nyk. Kartanokievari)
Pentti Rummakko (kuudes maratonilla 1971) – ÄU:n kasvatti, vaihtoi JKU:n riveihin 1967
Suolahden asemapäällikön poika hyppäsi Äänekosken ainoan EM-mitalin 74 vuotta sitten. junioreiden maailmanennätykseksi, jos sellaisia olisi tilastoitu. Berliinin olympiakesänä tuore ylioppilas ponnisti ennätyksekseen jääneen 201, joka olisi viikko aikaisemmin hypättynä ollut Euroopan ennätys. Kaliman harmiksi Kalevi Kotkas ehti välissä hyppäämään 204. Olympiakisoissa Kalima sijoittui kuudenneksi. – Pariisin EM-kisoihin 1938 isä lähti voittamaan. Hän kertoi olleensa silloin huippukunnossa, mutta hänen askelmerkkinsä meni pieleen, kun kenttä oli juoksurataa korkeammalla. Se oli harvoja kertoja, kun hän syytti olosuhteita. SM-kultaa Kalima voitti 1939 ja 1941. Hän oli myös kova keihäänheittäjä: vuonna 1936 Kalima voitti Viroa vastaan käydyssä maaottelussa korkeuden ja oli keihäässä kakkonen. Ennätys 67,00 syntyi vuonna 1939. Kilpailutahti oli sotien alla kova. Ke-
Mikko Hietanen (kultaa maratonilla 1946) - sodan jaloista Keski-Suomeen muuttanut ja lopulta Vihtavuoreen päätynyt karjalainen asui Suolahdessa viisi vuotta ennen mestaruusjuoksuaan
Markus Kahma (neljäs kymmenottelussa 1958) – katso Pentti Kahma
Lauri Kalima nuorena miehenä Suolahden aseman edustalla.
lympia- ja MM-näyttämöillä keihäs-Kinnuset ovat omaa luokkaansa, jos Äänekosken yleisurheiluhistoriaa kelataan. Mutta Euroopan mestaruuskilpailuissa ainoan mitalin on tuonut Lauri Kalima (1916–2004). Komeavartaloinen HKV:n kasvatti muutti Keski-Suomeen teinipoikana, kun hänen isänsä Odo sai pestin Suolahden asemapäällikkönä 1933. Samana vuonna perustettiin Suolahden Urheilijat, mihin porvarisperheen poika sittemmin liittyuí. – Perhe asui aseman vinttikamarissa. Harjoituspaikka oli aseman nurmikolla. Puukepeissä oli nauloja ja siihen rima, Laukaassa asuva Timo Kalima, Laurin poika kertoo. Ulkojalantyylillä hypännyt Kalima oli varsinainen juniorilupaus. Jo 16-vuotiaana hän hyppäsi 190 senttiä – eli oman mittansa. Tulos olisi saattanut kelvata
Älä unohda heitä!
sällä 1939 Kalima hyppäsi peräti 20 eri kisassa vähintään 190 senttiä. Joukkoon mahtui Palomäen kenttäennätykseksi jäänyt 195. Kalima opiskeli Jyväskylän lukiossa ja valmistui Helsingissä juristiksi, mutta perusti perheen Laukaassa. 1947 kahden lapsen isä palasi Suolahteen pitämään omaa toimistoaan. Samalla hän johti puhetta SU:ssa. 1950 hän aloitti Äänekosken Yhdyspankin johtajana – ja saman tien vaihtoi seuran ÄU:ksi. 1955 Kalima lähti luomaan työuraansa. Tie vei Salon ja Turun kautta Helsinkiin, missä hän eteni lopulta Yhdyspankin varatoimitusjohtajaksi. – Urheilu oli isälle hauska harrastus. Keski-Suomi pysyi hänelle aina tärkeänä, sillä juuri suolahtelaisena hän hyppäsi parhaat vuotensa.
Sari Raumala (finaalipaikka pikaviestissä 1990) – tottelee tai ei tottele nykyään nimeä Kinnunen. Kimmon puoliso, siis. Sirkku Kumpulainen (19:s maratonilla 1986) – Viitasaaren Viestin edustaja oli konginkankaalainen EMkisoissa juostessaan. Asuu nyt Ääneniemessä ja toimii luokanopettajana Honkolan koululla.
Yleisurheilun EM-kilpailut järjestetään Helsingissä 27. kesäkuuta – 1. heinäkuuta.
Terho Vuorinen
Xpix Ala-Keiteleen pursiseuran kommodori Pirjo Kunnari:
32
”Kuva on otettu vuosi sitten kesäkuussa Ala-Keiteleen pursiseuran tukikohdassa, Lapinniemen Ankkurissa. Äänesalon Martat järjestivät yhteistyössä AlaKeiteleen pursiseuran kanssa luonnonyrttipäivän, jota minä olin vetämässä. Istumme Alpon kanssa PirjoRii veneessämme, ja saunan päälle ruodimme päivän antia. Sää suosi meitä, ruoka oli maittavaa ja minä olin kurssiin tyytyväinen. Alpo tataa sanoa minulle että: ”Hyvin vedetty.” Alpo on kuvassa iloinen ja odottaa kutsua aortan tyven korjausleikkaukseen.
Kutsu tuli elokuussa ja leikkaus näytti onnistuneen. Alpo pääsi kotiin,mutta totesi pian, ettei kaikki taida olla sittenkään kunnossa. Tuli tutkimuksia, päivystyksestä mentiin keskussairaalaan. Minä olin paikalla kun varjoainekuvauksen jälkeen Alpolta petti sydän. Päivä oli marraskuun 22. Me veneiltiin paljon. Kun Alpolta kysyttiin, että ootteko veneillyt, hän vastasi aina: ”Ei kovin paljon.” Jos minä ennätin vastaamaan, niin sanoin: ”Tosi paljon.”
XpiX-sarjassa tunnetut koskelaiset kertovat kotialbumiensa rakkaimmista valokuvista.
34 · 2012
| Ä ks