Issuu

Vaikea rinne toimii nyt kesäkeittiön satoisana lähteenä.

Rinne hyötykäyttöön Jyrkkään rinteeseen naisenergialla toteutettu tee-se-itse viljelylaatikkoratkaisu oli nappivalinta.

Marjo Steffansson

tse en ole mikään viherpeukalo, ja se, mitä pihaani istutan tulee olla helppohoitoista ja ei-nypittävää. Onneksi minulla on tytär, jolta ei puutarhaideoita puutu! Mahdottomalta tuntunut rinneratkaisu on nyt koko pihan hyödyllinen kaunistus. Rinnetontin jyrkimpään kohtaan oli istutettu aikoinaan helppoa, mutta ah, niin tylsää ja ei -muodikasta vuorenkilpeä. Parikymmentä metriä pitkä ja nelisen metriä leveä vuorenkilpimassa ei miellyttänyt silmää enää vuosiin. Tuntui, että jyrkkään rinteeseen on mahdotonta keksiä mitään: nurmikko oli pois suljettu asia, sillä sen leikkaaminen olisi ollut hankalaa, mielessä kävi viherpenkki, jossa olisi ollut tuijia ja vuorimäntyjä. Rinteen kiveäminen tuntui hetken hyväl-

Ä KS

| 191

· 2 01 8

tä vaihtoehdolta, siinä missä maanpeitekasveilla kuorruttaminenkin. RINTEESEEN päätettiin virittää viljelylaatikot, mutta ensin piti päästä eroon vuorenkilvistä. Niiden nyhtäminen tiiviistä savikkomaasta oli yllättävän raskas, mutta nopea toimitus. Facebookin Roskalava Äänekoskeen laitettu ilmoitus ”Hae pois vuorenkilvet ” -tuotti välittömästi tulosta. Kovin urakka oli edessä: rinteen lapioiminen laatikoille istuvaksi, tähän piti jo pyytää apua perheen miesväeltä. Kun pohjatyöt oli tehty, alkoi laatikoiden rakennus. Pari metriä pitkät ja metrin leveät laatikot syntyivät lapsityövoimalla. Laatikoiden rakennusmateriaaliksi valikoitui viisituumainen, paksu mäntylauta, joka haettiin Sumiaisten Saarikkaalta sahuri Veikko Hänniseltä. Äänekosken Kuorma-autokeskukselta

tilattiin kiviä sekä viherrakentamiseen sopivaa multaa. Nämä kuormat tuotiin paikalle heti, joten työmaa pääsi etenemään vauhdilla. KUN LAATIKOT olivat valmiit ja saatu ”istutettua” vaateriin alkoi homma hahmottua, ja epäilyksen siemen karisi selkäpiistä: tämä taitaa sittenkin onnistua! Ennen kuin päästiin varsinaiseen istutusvaiheeseen, rinne ja laatikoiden pohjat peitettiin juuriestematolla, ettei ei toivotut rikkakasvit pääse häiritsemään silmää ja istutettuja taimeja. Rinteen molempiin päihin suunniteltiin kivikko, johon istutettiin kivikkokasveja ja kärhöt, jotka luikertelevat pitkin maanpintaa. Viljelylaatikoiden väliin aseteltiin suuret ruukut, joihin istutettiin kesäkukkien lisäksi nopeasti kasvavaa härkäpapua ja krassia. Mieluisin vaihe oli suunnitella, mitä itse viljelylaatikoihin

istutetaan. Kokon Puutarhalta mukaan tarttui yrttejä: persijaa, tilliä, korianteria, basilikaa, oreganoa ja basilikaa. Lehtikaali oli varsinainen yllätys, sillä se tuotti runsaasti iloa aina pakkasiin asti. Yhteen laatikkoon istutettiin mansikantaimia, yhdestä laatikosta tuli sipulien koti, jossa kasvoi purjon ja keltasipulin lisäksi monivuotinen ruohosipuli. Anopilta sain kaksi kesäkurpitsan tainta, jotka viihtyivät hyvin aurinkoisella kasvupaikallaan. VILJELYLAATIKOT ovat olleet paikallaan nyt kolmatta kesää. Viime kesänä vaihdetun mullan lannoitin kanankakkakikkareilla. Lämpimän toukokuun vuoksi kasvun ihme on jo näkyvillä. Kolme laatikkoa on vielä vailla taimeja, saa nähdä, mitä ihanaa niihin tänä kesänä puutarhalta löytyy!