Riih ilahti Venähtänyt evakkomatka
Suolahden Alkoholiliike
Ynseää kaupantekoa Valtion alkoholiliikkeen tarina alkaa joulukuun 1931 kansanäänestyksestä, joka kumosi kieltolain. Valtio tarvitsi rahaa kassaansa, ja viinan myynnillä sitä sai helposti. Alko tuli ensin Suolahteen, Äänekoski sai odottaa omaansa kuusi vuotta kieltolain kumoamisen jälkeen.
1932 eduskunta kumosi kieltolain äänin 120-45 ja väkijuomalaki vahvistettiin saman vuoden helmikuussa. Valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle annettiin yksinoikeus tuoda, viedä, valmistaa ja myydä alkoholijuomia. Ensimmäiset alkoholimyymälät avasivat ovensa 5.4.1932 klo 10. Kieltolaki kumottiin vain osittain, sillä viinakauppoja perustettiin kaupunkeihin ja kauppaloihin. Maaseutu pidettiin kuivana 1960-luvulle saakka, siellä alkoholin myynti ja anniskelu olivat kiellettyä. Edes kirkonkyliin ei viinakauppoja perustettu. Suolahden pörssitalossa avattiin viinakauppa vajaa kaksi kuukautta myöhemmin, 10.6. 1932. Suolahti sijaitsi hyvien liikenneyhteyksien varrella: oli rautatie ja vesiliikennettä. Ensimmäisenä paikallisjohtajana toimi Juho Murtonen, vuoteen 1938 saakka. Äänekoski sai oman kauppansa Viiskulmaan Yhdyspankin taloon reilun kuuden vuoden päästä, 1.12.1938. Suolahteen haettiin tolppailmoituksella myyjää. Koska rouva Jenny Lahden mies oli työttömänä, hän päätti hakea paikkaa - ja sai sen. Myöhemmin paljastui, että hän oli ainoa hakija. Jenny Lahti valittiin varamyyjän vakanssille, koska naimisissa olevat naiset 1931 Oppikoulu aloittaa Äänekosken Hiskimäellä. Koulut suljettiin ja iltamat kiellettiin Sumiaisissa polioepidemian takia. Lotta Svärd -yhdistyksen 1931 paikallisosasto Konginkankaalle. Lapua liike kyydittää Suurpalo tuhoaa ison osan Kunnankamreeri Konginkankaan keskustaa. Kärkkäisen Äänekosken Urheilijat perustetaan Nurmekseen
1933 Hitler nousee valtaan Saksassa 1932 Kieltolaki päättyy
8
eivät saaneet silloisen lain nojalla toimia varsinaisina myyjinä. - Siihen aikaan viinakaupanmyyjä, varsinkaan nainen, ei nauttinut arvostusta työssään. Siinä taisivat ystävät kaikota, kertoo Suolahden alkossa vuodesta 1966 aina vuoteen 1994 työskennellyt Maija Piitulainen. Alkoholin ostamista ei tehty houkuttelevaksi. Myymälät kautta linjan olivat tarkoituksellisesti sisustettu kolkoiksi ja luotaantyöntäväksi. Yleisvärinä oli synkkä vihreä. Viinaa ei saanut mainostaa, joten pulloista ei saanut edes etiketit näkyä. Ainoastaan pullojen pohjat pilkottivat hyllyissä. Asiakkaalle ei saanut kertoa tuotteista, eikä juhlapäivien aukioloaikoja saanut paljastaa. Asiakas maksoi ostoksensa ja sai kuittia vastaan tiskiltä pullon. Pullo käärittiin nopeasti pakolliseen paperiin. Sota-ajalla oli vaikutus myös alkoholipolitiikkaan. Vuonna 1943 luotiin asiakkaiden tarkkailujärjestelmä viinakortin avulla, joka oli käytössä aina vuoden 1970 loppuun saakka. Jos väärinkäytöksiä ilmeni tai niistä heräsi epäilyjä, henkilökunta saattoi ottaa kortin kuivumaan. - Viinakortti haettiin alkosta ja kyllä niitä kortteja jouduttiin hyllyttämään jos rikkoi alkoholilakia, muistelee Piitulainen. Toinen tarina on se, kun keskiolut vapautettiin vuonna 1969. - Kun kaljaa sai ostaa ruokakaupasta, oli murheellista nähdä, kuinka pian naisten tissuttelu ryöstäytyi käsistä, pienessä kauppalassa se oli helposti nähtävissä. Ei mennyt kuin vuosi keskioluen vapautumisesta, niin naiset alkoivat käymään alkossa viiniostoksilla. Marjo Steffansson Lähde: Matti Häikiö, Alkon Historia 2007 1935 Ukon isäntä, sumialainen tohtori Aarne Becker voitti kantakirjasonnillaan palkinnon Viipurin maatalousnäyttelyssä
1932 Äänekoski jakautuu kolmeen osaan: Äänekosken ja Suolahden kauppaloihin sekä Äänekosken maalaiskuntaan Alko avaa ovensa Suolahdessa vanha Kotakennäänsilta valmistuu
1936 "Neekeri" Jesse Owens ylivoimainen Berliinin Olympialaisissa Hitlerin silmien alla
Äänekoski koitui kohtaloksi Laatokan rannalla varttuneelle Kerttu Honkoselle. Vuonna 1941 Kerttu tuli härkäjunalla Äänekoskelle evakoksi äitinsä ja sisariensa kanssa. - Myö kannettiin meijän kimpsut ja kampsut metallikoulun yläkertaan. Ei sitä rompetta meillä paljon ollut. Äänekoskella pääsi töihin: mottihommiin ja rukiinleikkuuseen ja sahalle. - Mie oli 17-vuotias ja sukkela tekemään töitä. Sahanjohtaja Aurasen päätä koski usseesti ja juoksutti minnuu apteekkiin hakemaan Hota-pulveria. Mie kävin joutuin ja vissiin sen tähen se pani miut aina asialle. Mut kyl mie huvittelinkin ja kävin elokuvissa työväentalolla. Vielä yksi evakkoretki, Kerttu haaveili menevänsä Jyväskylään kenkäkauppaan töihin, mutta hengellisestä kokouksesta löytyi Pentti. -Myö mäntiin sallaa kihloihin. Anoppi ei enste meinanna minnuu hyväksyy, kun aattel että karjalaiset on likasiivosia. Mie toin anopille vaaleanpunasen alusvaatekerraston ja täytekakun, ja siitä se lähti Mentiin naimisiin ja Kerttu tuli Hiekkalan taloon miniäksi. Talossa toimi koulu ennen Riihilahden koulun valmistumista. - Mie olin keittäjä, lämmittäjä ja siivooja. Ol siinä hommaa kun ol kantoveet ja lehmät ja kaikki. Rakkautta Pentin kanssa ei puuttunut. Lehmille aitausta tehdessä pussattiin joka pylväällä.
Nälkäkurjet rantautuivat Äänekoskelle Taiteilija ja Suolahden yhteiskoulun kuvaamataidon opettaja Armas Lähteenkorvan näkyvin työ on Äänekosken nykyinen vaakuna. Vaakunainnostuksen kärjessä kulkenut Suolahti sai vaakunan käyttöönsä vuonna 1952. Vuonna 1961 Suolahden kauppalanvaltuusto päätti teettää virastotalon ulkoseinään suurikokoisen kohovaakunan. Suunnittelusta vastasi Armas Lähteenkorva ja rakennusmestari Tuomo Lunki kääri hihat ja toimi käytännön tekijänä. - Vaakunaan meni noin 5000 mosaiikkipalaa. Se kasattiin meidän olohuoneen pöydällä, oli siinä sotkua kerrassaan. Se oli iso homma, aikaa meni toista kuukautta, muistelee Tuomo Lunki. Lähteenkorva oli hahmotellut lentävät kurjet apukuvaksi lasilevyn alle sijoitettuun kimpilevyyn. Valmis vaakunakuva vietiin osina paperille käärittynä kauppalantalolle.
1938 Sumiaisten Kunto perustetaan (Vauhti yritettiin rekisteröidä uudestaan, ei onnistunut, siksi nimi muuttui). Äänekoski saa oman Alkon
1937 Sulfiittiselluloosatehdas Skandinavian ajanmukaisin - valmistuu
1938 Juutalaisvastainen Kristalliyö Saksassa
Marjo Steffansson
Kerttu Honkonen - Hiekkalan talo ja emäntä
1939 Toinen maailmansota alkaa
1930-luvun loppu Niemelän isäntä Aarne Vainio hankkii Sumiaisten ensimmäisen traktorin 1939 KonginkankaanSumiaisten Metsänhoitoyhdistys perustetaan. Palomäen kenttä vihitään käyttöön
1941 Japani pommittaa Pearl Harboria
1944 Jatkosota päättyy. Lapin sota alkaa
5000 palaa
- Minä olin laudoittanut valmiiksi betonimuotin, mosaiikit betonoitiin alustaan, ja valmis vakuna kiinnitettiin tapilla seinään. Kyllä minua hirvitti, että saadaanko se ehjänä seinään, muistelee Lunki. Kuntaliitoksessa Äänekosken vaakuna jäi historiaan, kun kurjet lensivät Äänekosken kaupungintalon seinään. Marjo Steffansson
1942 rautatie Suolahdesta, Äänekoskelle spriitehdas valmistuu
1941 Äänekoski Oy:n tehtaat Wärtsilän haltuun
1945 Ensimmäinen ydinpommi. II Maailmansota päättyy. A. I. Virtaselle kemian Nobel
1947 VPK:n talo tuhoutuu tulipalossa rakennustyöt Markkamäen asuinalueella alkavat
1946 Suolahden seurakunta perustetaan. Pekka Tiilikaisen ohjelma "teollisuuden ja rentojen kauppala" tulee radiosta
1948 Israelin valtio perustetaan
1949 NATO perustetaan
10 0
| ÄKI