Meidän piti muuttaa maailmaa Kolme äänekoskelaista tunnettua henkilöä muistelevat 1970-luvun Ääneseudun poliittiisia tapahtumia ja ilmiöitä.
Pentti Remonen Erään henkilön tapaus minulle on jäänyt elävästi mieleen 70-luvun alkupuolelta. Minut valittiin Suolahden kauppalanvaltuustoon vuonna 1968, istuin siellä samaan aikaan erään Aaku Kovasen kanssa. Aaku oli erittäin fiksu mies ja ilmiömäinen päässälaskennassa, hän ei pelännyt laittaa herroille vastaan. Eräänkin kärhämän jälkeen hän kävi Joensuun A-mielisairaalassa mielenterveystesteissä, jotta voisi todistaa omistamansa terveen paperit. Yhteensä Aaku meni läpi Suolahden
Urpo Sparf
kunnallisvaaleissa kolme kertaa: Kerran demareiden riveistä, sitten SKDL:ltä ja lopulta hän päätti perustaa oman, yhden miehen puolueen. Ei Aaku olisi kovin montaa ääntä edes tarvinnut päästäkseen sisään, mutta jollakin ihmeen keinolla hän keräsi muistaakseni 400 ääntä. Se oli valtava määrä yhdelle ihmiselle! Yhteen henkilöön häntä voisi verrata, Soiniin nimittäin. Aaku pani silloisille päättäjille hanttiin, ihmiset pitivät hänestä, vaikka Aaku olikin välillä melko äkkipikainen luonne.
1970-luvun Äänekosken kunnalliselämä oli todella värikästä, ja tuohon aikakauteen sijoittuu useita isoja asioita. Silloin politiikka oli aikaa vievää, varsinkin vuosikymmenen loppupuolella kaupunginvaltuustossa käytiin pitkiä neuvotteluja niin ryhmien sisällä kuin ryhmien välilläkin. Tarkasti valmistelluista asioista ei tarvinnut käydä pitkiä kokouksia ja niinpä eräskin kaupunginvaltuuston kokous kesti 16 minuuttia. Niitä suuria asioita Äänekoskella 70-luvulla olivat muun muassa: kaupunkioikeudet vuonna 1973, peruskoulu-uudistus samana vuonna, kaupungin talousasiat,
elektroniikkateollisuuden saapuminen Äänekoskelle ja kaupungin maapolitiikka, kun tilaa piti saada Äänekosken työssäkäyville ihmisille. Lisäksi mieleen on jäänyt sellainen tapaus, kun toimin eräässä kokouksessa puheenjohtajana ja vasemmiston edustajat puhuttelivat minua ”toveri puheenjohtajana”, siitä eräät suivaantuivat, että eihän porvaria saa toveriksi kutsua. Lopulta SKDL:n Esa Raatikainen keksi käyttää kompromissina ilmaisua ”kaveri puheenjohtaja”.
Kaisa Simonen 70-luvulla kylmä sota oli jo lievennyt, ja kansainvälisyys ja solidaarisuus olivat kovia sanoja. Silloin alettiin katsella, että mitä muualla tapahtuu. Ainakin ruohonjuuritasolla toivo eli ja uskottiin, että yhdessä pystytään parantamaan asioita.
Tällainen ajattelu näkyi erityisesti Suolahdessa, siellä marssittiin näyttävästi erilaisten asioiden puolesta! Meillä oli niin soihtukulkuetta, rauhanmarssia kuin Hiroshiman muistopäivänäkin tuikkujen laskemista kaarnalaivoihin. Yhteiset asiat ja maailmanpolitiikka saivat ihmiset liikkeelle. Sadat ihmiset marssivat muun muassa rotusortoa, Chilen vallankaappausta ja ydinvarustelua vastaan. Välillä keksittiin vetäviä iskulauseitakin: ”Ei Keitelees oo särkiä, jos sataa ydinkärkiä!” Sää tai syksyn pimeys ei estänyt ihmisiä lähtemästä ulos taloistaan, marsseilla ja tapahtumilla oli porukkaa vauvasta vaariin.
Urpo Sparfin mukanaan tuoma lehtileike Sisä-Suomen Lehdestä 70-luvulta.
1971 Mäki-Matin myymälä loppui Sumiaisten kirkonkylällä. Liimattalan Taidekoti avaa ovensa. Konginkankaan keskuskoulu 1970 valmistuu. ravintola Killinki aloittaa toimintansa Konginkankaalla Konginkankaalla pääosin kuvattu "Kahdeksan surmanluotia" valmistuu.
1972 Lasse Virénin ensimmäiset olympiakullat Münchenissä
10
1975 USA vetäytyy Vietnamista
1974 Abba voittaa Euroviisut
1973 1975 peruskoulun aika alkaa, Sumiaisissa enää 1491 asukasta. 1984 Konginkangas menettää yläKonginkankaalla enää 1810 asukasta, vuonna Konginkankaan kirkko asteensa. 1960 asukkaita oli vielä 2849. tuhopolttoyrityksen kohteena Konginkankaalle uusi srk-talo. Käpykolon elokuvastudio valmistuu. jouluaattoyönä. Äänekoskelle uusi, moderni kirkko Koivusalon hukkumisonnettomuudessa Konginkankaan palvelutalo-vanhainkoti Äänekoskesta kaupunki menehtyy kuusi Metsäliiton tehtaiden Köminharju valmistuu 1974 keväisellä siivousretkellä ollutta työntekijää Kolme ihmistä kuolee pienkoneen Sumiaisten alueen Huiman miehet nousivat ensimmäistä kertaa epäonnistuneessa pakkolaskussa rakennusinvestoinneista runsas 1972 koripallon SM-sarjaan Äänekoskella. kolme neljäsosaa käytettiin vapaamurtovarkaat vievät koko kaluston ajan rakentamiseen. Kalaniemen työväenyhdistyksen 1977 Televa tuo elektroniikkateollisuuden lavalta, mikä katkaisee lähes 20 Suolahdesta kaupunki Äänekoskelle vuotta kestäneen tanssiperinteen
1977 Elvis Presley kuolee
1976 Lapuan patruunatehtaan räjähdys
1980 John Lennon kuolee
1978 Sex Pistolsin pääsy keikalle Suomeen evätään
1981 Kekkonen sairastuu ja jättää pressan hommat
1984 Dingo-huuma valtaa Suomen
1985 Mihail Gorbatšov Neuvostoliiton presidentiksi
1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
10 0
| ÄKI