Talotohtori
Vas taukset:
Hankala tai helppo paperikatto
Oikeat vastaukset sivulla 11 esitettyihin kysymyksiin:
"Olen rakentamassa perinteistä aittaa, jossa on tarkoitus asentaa sisäkattoon pingoituspaperia vanhaan malliin. Alla on raakalautaa. Miten tämä käytännössä tapahtuu", kysyy Porvoon Ville.
K
aton käsittely on aina vaikeampaa kuin seinien. Radiossa haastateltiin aikanaan vanhoja kirvesmiehiä, jotka olivat käyneet läpi kolme sotaa. "Mikä teistä on ollut pahinta elämässä?" Hetken tuumattuaan timpuri vastasi: "Katon naulaaminen." Myös katon pingottaminen on paha, eikä se tahdo onnistua ilman apua. Parasta olisi löytää joku, jolla on työstä kokemusta. Pahvituksen loistavasti hallitseva maalarimestari Kalevi Järvinen on kirjoittanut Pinkopahvioppaan, jonka on julkaissut Kustannus oy Hakkuri. Pinkopahvi on myös Museoviraston Korjauskortistossa. Kysykääpä kirjastosta. Ennen katot pingotettiin paperilla ja seinät pahvilla. Pingotetut katot maalattiin ja seinät yleensä tapetoitiin. Katon pingottamisen eräänä tavoitteena oli koota lautojen raoista karisevat roskat. Pinkopaperia ei taideta enää valmistaa. Pinkopahvia saa, ja sellaiseksi käy myös tavallinen rakennuksilla käytetty suojauspahvi. En muista nähneeni pinkopahvia aitan katossa. Kylmässä tilassa se alkaa kosteusvaihteluiden mukana vähitellen venyä ja roikkua. Parempi ja helpompi ratkaisu olisi pahvin tai paperin liisteröiminen kiinni kattoon. Pahvia käytettäessä olisi reunat ohennettava repimällä. Paperi on sikäli parempaa, etteivät arkkien reunat näy. Sanomalehtipaperi käy, mutta se repeää kovin helposti. Ruskea pakkauspaperi toimii paremmin.
Paperi liisteröidään pöydällä sellaisina palasina, joita on helppo käsitellä. Se venyy nopeasti ja voidaan kiinnittää parin minuutin kuluttua. Kun maalasin hirsipintaa liimamaalilla, peitin pahimmat halkeamat ja rosot paperilapuilla siistimmiksi, eikä sitä kukaan huomaa. Kun pinta tulee maalattavaksi, ei liisteritahroista tarvitse välittää. Päinvastoin, kiinnitetty paperi liisteröidään lopuksi kokonaan yli. Liisteri on hyvä pohjustus maalille. Käyttäkää selluloosaliisteriä, ei muoviliimalla vahvistettua, niin pinta hengittää. Ja maalina liimamaalia tai vastaavaa, kuten Uulatuotteen Intoa. Liisteröidyn paperin läpi jää lautarakenne näkyviin. Se voi olla hauskempikin kuin pingotettu siloinen pinta. Jos haluaa kätkeä esimerkiksi oksanreikiä tai naulan kantoja, ne täytyy silloittaa. Ne peitetään pelkällä vedellä "liisteröidyllä" paperilapulla, jolloin oikeasti liisteröity paperi ei tartu siltä kohdalta kiinni, vaan pingottuu suoraksi. Samoin kannattaa silloittaa yli myös levyjen saumat, jolloin säästyy kittaukselta.
1. A. Hopeaa Kimmo Kinnusen jälkeen Tokiossa voitti Seppo Räty. 2. C. Nuorisoasiainneuvoksen arvonimi on myönnetty Koskelan setlementissä nuoriso-ohjaajana aikanaan aloittaneelle ja Suomen setlementtinuorten liiton toiminnanjohtajaksi edenneelle Pekka Häyhälle. 3. B. Kömin teatterin kappale tänä kesänä oli Kalumäen kamareissa. 4. A. Suolahden vapaaseurakunta perustettiin vuonna 1926. 5. D. Suolahtelainen punkbändi oli nimeltään Mopot. 6. A. Heikki Salminen avasi Shellin mailleen heinäkuussa 1964. 7. C. Nykyisen Äänekosken alueen seuroja edustaneista hyppääjistä korkeimmalle on ponnistanut Matti Uski, joka hyppäsi ennätyksensä 214 cm vuonna 1983. 8. D. Luola sijaitsi Äänekosken Työväentalon eli Työskin kellarissa. 9. B. Vapaa-aikalautakuntaa johtaa Seppo Ruotsalainen. 10. C. SOK:n kehittämä Herkkutarjotinelintarvikemyymälätyyppi rantautui Sokos Alakeiteleeseen keväällä 1972.
Panu Kaila
Kysymykset: Talotohtori@txti.net tai PL 28, 00601 Helsinki
Mo ka mo ka moo kaa !
XpiX omakotitalo." "Hiihdän edelleen aina, kun sattuu hyvät kelit. Hiihtotyylini on perinteinen. Käyn vetämässä kympin valaistulla ladulla tai hiihdän Risusaareen jäätä pitkin. Kerran vuodessa lähden viikoksi vaimon kanssa hiihtämään Saariselälle." "Jokaisella tulisi olla harrastus. Se voi olla mikä tahansa, ei sen pakko olla liikuntaharrastus. Itse laulan mieskuoro Metsoissa ja toimin myös kuoron puheenjohtajana. Äänekoskella on hyvät mahdollisuudet harrastaa niin liikuntaa kuin kulttuuriakin. Esimerkiksi Äänekosken taidemuseo on upea paikka."
Valitettavasti emme löytäneet mokia edellistäkään lehdestä. Pahoittelemme, että olemme niin täydellisiä, ettemme osaa tehdä virheitä. Mikäli tarkkasilmäiset lukijat löytävät mokia tästä lehdestä, pyydämme ystävällisesti heitä ottamaan yhteyttä toimitukseen.
Markku Auvinen tyylikkäänä merimiesasussa, toisessa kuvassa esittelyssä uudet hiihtosauvat Keiteleen jäällä.
"Olen tuossa hiihtokuvassa 5-6-vuotias. Isä on ottanut kuvan joskus 50-luvun loppupuolelta Keitele-järven jäältä Äänekoskelta. Olisko tuossa uudet sauvat, kun noin niitä esittelen. Sukset ovat Esko Järviset ja siteet ovat Voitto-nimiset." "Toisessa kuvassa olen merimiesasussa. Kuva on otettu Tervossa. Asuin pikkulapsuuteni Äänekoskella, josta muutin Tervoon, jonka kautta Hartolaan ja sen jälkeen takaisin Äänekoskelle.
Myöhemmin opiskelin Lahdessa ja Jyväskylässä, minkä jälkeen palasin juurilleni Ääneseudulle" "Liikkuminen on ollut minulle pienestä pitäen tärkeää. Olin kohtuullisen lahjakas urheilussa ja menestyin koulun hiihtokilpailuissa. Vanhempana innostuin pallopeleistä, kuten koripallosta ja jalkapallosta. Nykyisin pelaan tennistä. Tykkään tehdä myös pihatöitä, etenkin kun minulla on nyt suhteellisen uusi
XpiX-sarjassa tunnetut koskelaiset kertovat kotialbumiensa rakkaimmista valokuvista.
20
12 · 2011
| Ä KS