Mauri Kangaskesti ja Niko Rossi luotsaavat uutta yhtenäiskoulua läpi haasteiden ja mahdollisuuksien.
Toiveikkaana haasteiden edessä
Mämmen koulun, Keskuskoulun ja Koulunmäen koulun yhdistäminen on tuonut hallinnolle haastetta, mutta koulun toimintakulttuuriin vasta vähän muutoksia. TEKSTI JA KUVA: MILKA KROGERUS
K
oulunmäen yhtenäiskoulu aloitti toimintansa tänä syksynä. Kyseessä on hallinnollinen yhdistyminen, joka ei vielä näy suurina konkreettisina muutoksina koululaisten arjessa. Mutta taustalla kytee ajatus yhtenäisyydestä ja monista mahdollisuuksista. YHTENÄISKOULUA johtaa neljän rehtorin kopla. Rehtorina toimii Mauri Kangaskesti, apulaisrehtoreina Niko Rossi ja Satu Tarvainen ja vararehtorina Sari Niskanen. He toimivat vielä vanhoilla toimipisteillään ja pyörittävät arkea hyvin samantyyppisesti kuin ennenkin. – Kouluhan toimii vielä kolmessa toimipisteessä. Että tiedettäisiin missä ollaan, niin puhutaan edelleen Kekosta, Kokosta ja Tekestä, Kangaskesti sanoo. Hiljalleen rehtorit tutustuvat toisten toimipisteiden arkeen tekemällä yhteistyötä lähes päivittäin ja istumalla alas säännöllisesti yhteiseen pöytään. Rehtorit ovat myös vierailleet muissa yhtenäiskouluissa nähdäkseen mitä tulevaisuus pitää sisällään. PALJON ON AJATELTU, että yläkoulun ja alakoulun yhdistämisen
vaikutuksena lasten täytyy aikuistua nopeammin. – Saamamme tieto muista kouluista on päinvastaista, että lapset itse asiassa saavat olla pidempään lapsia, Kangaskesti sanoo. Keskuskoululla jo vuosikymmeniä käytössä ollut pikkukouluajatus on yhä käytössä. Pikkukouluissa luokat 1-6 ovat oma pieni yhteisönsä suuren koulun sisällä. Teke on nyt yksi näistä pikkukouluista. Tulevaisuudessa ”pikkukouluihin” voisi tuoda myös 7-9-luokkalaisia. – Koska eri ikäisten yhtenäisyys on onnistunut jo nyt näillä luokka-asteilla, niin miksi ei sitten vielä pidemmällekin, Kangaskesti sanoo. MÄMMEN KOULUN lopettaminen ja luokkien yhdistäminen osaksi isompaa koulua herätti paljon tunteita ja vastustusta. Rehtorit ymmärtävät niitä, joita koulun lakkautuspäätös harmittaa. – Tiedämme, että muutos voi olla raskas ihan vain ajatuksenakin, kun ei ole enää omaa vanhaa koulua. Meidän täällä koulussa on kuitenkin katsottava eteenpäin, Kangaskesti sanoo. Syksyllä voimaan tullut uusi opetussuunnitelma tuo vielä lisää muutosta
koulun arkeen. Konkreettisia muutoksi näkyy varsinkin ala-asteella. – Historia alkaa nyt jo neljännellä luokalla ja ruotsin opiskelu kuudennella, Rossi sanoo. OPPILAAT LIIKKUVAT nyt vanhan alakoulun puolelta yläkoulun opettajien oppiin ja toisinpäin. Resurssien yhdistäminen toi siis myös mahdollisuuksia uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen. – Ennen opetussuunnitelmassa on ajateltu mitä opetetaan ja opiskellaan, nyt ajatellaan että miten. Oppimista kehitetään muun muassa osallistamalla oppilaita ja huoltajia, Kangaskesti luettelee. – Mukana on myös enemmän parija ryhmätöitä ja vertaisarviointia, Rossi lisää. TULEVAISUUDESSA ei käsitellä alakoululaisia ja yläkoululaisia erillisinä ryhminä. Yksi yhtenäiskoulun perusajatuksista onkin vähentää kuudennen ja seitsemännen luokan välissä olevaa nivelvaihetta. – Se tulee nuorille todella herkässä vaiheessa. Tarkoitus on saada muutos oppilaille mahdollisimman sujuvaksi.
VesiVelhon remppa aikataulussa Ä
änekosken uimahalli VesiVelhon peruskorjaus alkaa olla loppusuoralla. Jo vuoden päivät kiinni ollut halli saa hieman uutta ilmettä, mutta enimmäkseen muutokset ovat kävijälle näkymättömiä. – On uusittu ilmanvaihtoa ja talotekniikkaa. Näkyvimmät muutokset ovat uusi kylmävesiallas ja uudenlainen kulunvalvonta, vapaa-aikajohtaja Markku
Auvinen sanoo. Remontti on sujunut aikataulussa ja pysynyt hyvin budjetissaan, vaikka pieniä yllätyksiä onkin välillä tullut vastaan. – Isoissa korjauksissa yleensä tulee aina jotain eteen, esimerkiksi ulkorakenteisiin oli päässyt kosteutta. Mutta hyvin on sujunut, Kari Porrassalmi Rakennusliike Porrassalmesta kertoo. Viikolla 35 altaisiin laskettiin jo vettä
Sujuvuus on tärkeää myös esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa, Kangaskesti sanoo. Yhteisten resurssien ja yhteisten käytäntöjen kehittäminen on tuonut eteen haasteita, mutta niiden edessä ollaan nöyrästi innostuneita. – Tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ja luodaan uutta yhtenäistä kulttuuria tuomalla jokaisesta yksiköstä yhteen ne parhaat puolet. Eikä kaikkea tarvitse tehdä heti, Kangaskesti sanoo. – Me ollaan toiveikkaana näiden haasteiden edessä ja ajatellaan, että haasteet ovat uusia mahdollisuuksia. Maltti on valttia, Rossi komppaa. FAKTA: Koulunmäen yhtenäiskoulu – Oppilasmäärä noin 1000 – Opettajia 83 – Koulunkäynninohjaajia 18 – Terveydenhuollossa ja oppilashuollossa jatkuvasti saatavilla olevat ammattilaiset – Yhtenäiskoulu aloittaa uudessa rakennuksessa 2020
Uudessa VesiVelhossa pääsee kastautumaan myös kylmävesialtaassa.
ja aloitettiin perustavalaatuiset tarkastukset ja mittaukset. Uimareita varten valmista tulee noin kuukauden päästä. – Tarkkaa valmistumispäivää ei vielä tiedetä. Mutta tarkoitus olisi, että Liikuntatalolla 6.10. pidettävä Jari Sillanpään konsertti toimisi virallisena uimahallin avajaiskonserttina, Auvinen sanoo toiveikkaana.