Asian laita
Onko kuntien vastuulla liikaa tehtäviä? Kuntasektorin laaja tehtävien määrä ja kutistuva rahoitus on pannut kuntaalan toimijat, päätöksentekijät ja kansalaisetkin pohtimaan, ovatko kunnat mahdottoman yhtälön edessä. Kaksi kolmasosaa Akavalainen-lehden kyselyyn vastanneista piti kuntien tehtäväkenttää liian laajana.
Kunnat hoitavat julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, varhaiskasvatus- ja opetustointa sekä kulttuuriin, infrastruktuuriin ja elinkeinojen tukemiseen liittyviä palveluja. Tehtävät ja velvoitteet ovat pitkälti lainsäädännössä määriteltyjä. Palvelujen rahoitus perustuu valtaosin kuntien keräämiin verotuloihin. Valtionosuusjärjestelmä tasaa rahoitusmahdollisuuksien eroja kuntien välillä. Kunnat ovat merkittäviä korkeasti koulutettujen työllistäjiä – noin joka kolmas akavalainen työskentelee kuntasektorilla. Opetus- ja varhaiskasvatus, terveys- ja sosiaalipalvelut, erilaiset hallinto- ja asiantuntijatehtävät työllistivät vuonna 2009 yhteensä reilut 120 000 akavalaista kuntasektorilla.
Ei 34%
Laadussa ja työnantajaimagossa parantamisen varaa
Sekä kyllä- että ei-kannalla olleiden vastaajien kommenteissa nousi esiin suuri huoli palvelujen laadusta, tuottavuudesta ja kustannuksista. Erään vastaajan mielestä kuntakenttä on jakautunut
menestyviin ja taantuviin kuntiin, mutta kansalaisten ei pidä joutua valitsemaan asuinpaikkaansa kunnan resurssien ja palvelutason mukaan. Eriarvoistumisen vähentämiseksi esitettiin muun muassa kansallisia standardeja ja terveydenhoidon siirtämistä valtion vastuulle. Rahkeet eivät riitä palveluihin
Monet vastaajista perustelivat kyllä-kantaansa sillä, että rahoitukseen nähden kunnilla on liikaa tehtäviä. Kuntien todettiin myös haalineen itselleen lisää tehtäviä. Peruspalvelujen käsitteelle kaivattiin tarkkaa määrittelyä. Eräs vastaaja kummeksuu koko kysymyksenasettelua, sillä hänen mielestään käsite kuntapalvelut on perusteeton: ”kunnissa kukaan ei palvele eikä ole osaamista palvelujen tuottajana tai antajana”. Usean vastaajan mielestä valtion rahoituksen tulisi kompensoida kunnille uusien velvoitteiden tuomat kustannukset. Esimerkiksi perusopetuslain muutos on raskas velvoite kunnille, mutta sinänsä hyvä muutos, toteaa Kirsti
Kyllä 66%
Suoranta kommentissaan. Koska kunta on lähempänä kansalaisia kuin valtio, kuntalaisten tarvitsemat palvelut kuuluvat luontevasti kuntien vastuulle, katsoo Johannes Moisio. Kuntasektorin vetovoimaisuus työnantajana kaipaa kohennusta, jos jatkossa halutaan osaavia työntekijöitä ja laadukkaita palveluja. Hyvä paha ulkoistaminen
Palvelujen ulkoistaminen jakoi mielipiteitä ja kirvoitti kommentteja molemmista vastaajaryhmästä. Kuntapäättäjien osaaminen ulkoistamis- ja hankintamenettelyissä kaipaa kehittämistä. Eräs vastaaja vierasti nimenomaan peruspalvelujen ulkoistamista, toinen kaipasi sitä teknisiin palveluihin sekä joihinkin kaavoitus- ja ympäristöpalveluihin, kolmannen mielestä se merkitsee kurjaa laatua. Kuntademokratia käy kalliiksi
Kunnallinen itsehallinto on erään vastaajan mielestä johtanut näennäiseen demokratiaan, jossa muun muassa lautakunnat pureutuvat liiaksi operatiivisiin asioihin. Poliitikoilla on liikaa valtaa, mutta ei välttämättä riittävää asiantuntemusta asioissa, joiden rahoituksesta he päättävät, todettiin kommenteissa.
Akavalainen-lehti kysyi akavalaisilta aluetoiminta-aktiiveilta, katsovatko he, että kuntien vastuulla on liian paljon tehtäviä. Yhteensä 56 henkilöä vastasi kyselyyn.
26
Akavalainen 5 | 2010