vuosina panostettu, mutta paljon voitaisiin vielä tehdä. – Yksi syy opintojen takkuamiselle voivat olla myös puutteelliset opiskelutaidot, joiden kehittämiseksi opiskelijoiden tulisi saada tukea heti opintojen alussa, Pulkkinen lisää. Niin sanottua hukka-aikaa saataisiin Pulkkisen mielestä karsittua muun muassa asepalvelusta nykyaikaistamalla ja opiskelijavalintoja kehittämällä. Puheenjohtajakolmikkoa häiritsee se, että työurakeskustelu on painottunut niin voimakkaasti urien alku- ja loppupäähän. – Ehkä työurien alku- ja loppupään toimet ovat helpommin toteutettavissa ja mitattavissa. Suurin ongelma on kuitenkin siinä välissä, Markkanen painottaa. – Mihin tahansa esimerkiksi eläkeikä rajataan, se ei poista ongelmaa, etteivät ihmiset jaksa töissä niin pitkään. Jaksamiseen tulisi kiinnittää huomiota jo työuran alkuvaiheesta lähtien, Hoffman jatkaa. – Työurakeskustelussa unohtuu usein, että aikaisin aloitettu työura
Akavan opiskelijoiden puheenjohtajat 2013 Jouni Markkanen, puheenjohtaja n opiskelee kauppatieteitä Tampereen yliopistossa n Tampereen kaupunginvaltuuston ja Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsen n toiminut aiemmin muun muassa Tampereen kauppatieteilijöiden ainejärjestön puheenjohtajana ja Akavan opiskelijoiden valtuuskunnan jäsenenä Jan Hoffman, 1. varapuheenjohtaja n opiskelee tradenomiksi HAAGA HELIA ammattikorkeakoulussa n toimii tällä hetkellä Tradenomiopiskelijaliiton TROL:n puheenjohtajana n toiminut aiemmin muun muassa HAAGA-HELIAn opiskelijakunnan hallituksen ja Akavan opiskelijoiden valtuuskunnan jäsenenä Suvi Pulkkinen, 2. varapuheenjohtaja n opiskelee koulutussosiologiaa ja -politiikkaa sekä luokanopettajaksi Helsingin yliopistossa n toiminut aiemmin muun muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenenä ja ainejärjestön
ei aina merkitse sitä, että työura olisi kokonaisuudessaan pitkä, Pulkkinen lisää. Harjoittelusta hyötyvät myös työnantajat Akavan opiskelijat pitää tärkeänä, että opiskelijat saavat oman alan työkokemusta jo opintojen aikana, koska se edistää selvästi valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Harjoittelu on monelle ensimmäinen kosketus oman alan töihin. Puheenjohtajakolmikon mielestä kaikilla opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus harjoitteluun. – Korkeakoulujen harjoittelukäytännöt ovat todella kirjavia, mikä asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Käytäntöjä on yhdenmukaistettava, Markkanen vaatii. Hoffman muistuttaa, että harjoittelupaikkojen laatua on kehitettävä. – Harjoittelupaikaksi on hyväksyttävä vain sellaiset työt, jotka edistävät aidosti oman alan oppimista. Lisäksi harjoittelun ohjauksen on oltava kunnossa. Markkasen mielestä korkeakoulujen ja työpaikkojen tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä, jotta harjoittelupaikkoja olisi tarjolla nykyistä enemmän. Yhteistyö hyödyttäisi myös työnantajia. – Harjoittelujaksot antavat työnantajille erinomaisen mahdollisuuden päästä eturivissä rekrytoimaan tulevaisuuden parhaat osaajat. Hoffman kertoo, että esimerkiksi 58 prosenttia tradenomeista on työllistynyt harjoittelupaikkaansa, joko heti tai myöhemmin. – Tämä on osoitus siitä, että laadullisesta harjoittelusta on hyötyä kaikille. Pulkkinen toivoo opintojen ja työnteon yhdistämiseen lisää joustavia ratkaisuja, joilla voitaisiin jouduttaa opiskelijoiden valmistumista työnteosta huolimatta. – Opetusta on kehitettävä niin, että nykyistä joustavampi opiskelu olisi mahdollista. Opintokokonaisuuksiin on saatava enemmän verkkokursseja ja sähköisiä tenttimahdollisuuksia. Opiskelun tulisi olla mahdollista myös kesän aikana, Pulkkinen huomauttaa. Kolmikko muistuttaa, että opintojen loppuunsaattaminen edellyttää joustoa työnantajaltakin. – Yksi parhaita rekrytointivaltteja on se, että työnantaja antaa opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa opintonsa loppuun töiden ohella.
Pitäisikö nuoria työllistää palkka-alen turvin?
Lauri Ihalainen, työministeri
Palkan tulee perustua työn vaativuuden muodostamille kriteereille, ei sukupuolen, iän tai etnisen taustan mukaan. Nykyisissä sopimuksissa on erikseen huomioitu harjoittelu- ja oppisopimuspalkkaus. Yhteiskunta tukee nuorten työllistymistä nuorisotakuuseen liittyvällä sanssirahalla, joka on noin 700 euroa kuukaudessa 9 kuukauden ajalta ja oppisopimuskoulutuksen osalta koko oppisopimusajan.
Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi
Ei. Palkka-ale olisi yhteiskunnan pikavippi nuorilta. Kallis ja kestämätön. Se syrjisi nuoria iän perusteella ja voisi luoda korkean koulutustason Suomeen pysyvät halpatyömarkkinat. Nuorilla on oikeus tulla työllään toimeen – ja velvollisuus huolehtia tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnasta. Nuorten työllistämiseksi tarvitaan uusia ja useita ratkaisuja. Palkka-alea kokeiltiin 90-luvulla. Se ei tutkitusti toiminut silloin. Miksi se toimisi nyt?
Jari Sarasvuo, liikemies
Osmo Soininvaaran ja Juhana Vartiaisen viitoittamalla solidaarisella ja inhimillisellä tiellä on turvallisempaa kulkea kohti tulevaisuutta kuin nykyisten nihilistien.
Akavalainen 2 | 2013