YMPÄRI
EVIJÄRVI
A RJ
ÖT YÖKI T S KAUHAVA
LAPPAJÄRVI VIMPELI
LAPUA
ALAJÄRVI
Hoidetaan LUONTOA MA I SEMAA KE S TÄVÄÄ KEHITYSTÄ HYVINVOINTIA PERINNEBIOTOOPPEJA OMAVA R AISUUTTA REITISTÖJÄ VESI STÖÄ
Vinkkejä ja intoa
YHTEISEEN TEKEMISEEN
Sisällysluettelo Katse ympäristöön päin! 1 Suunnittelu 2 Hankkeen kulku 3 Luvat 4 Hankkeen toteutus 5 Vesistöhankkeet 5 Perinnebiotoopin kunnostus ja hoito 6 Maisemanhoito 7 Maisemasuunnittelu 7 Vieraslajit 9 Kulttuurimaisema 10 Paikan adoptio 10 Ympäristölupaus 11 Ympäristötyökirja 12 Keittomaalit 15 Luonto hoitaa meitä 16 Reitistöt 16 Maisemat palveluiksi 17 Kestävät kylät 18 Tidy towns 18 Energiaomavarainen kylä? 19 Vinkkejä kestävään hanketoimintaan 20 Esimerkkihankkeita 22 Hankehakijan muistilista 25
Tämä opas on tuotettu Aisapari ry:n Yhteinen ympäristö ja kestävä kehitys teoiksi -hankkeessa.
Yhteinen ympäristö -työkirja
Katse ympäristöön päin!
Y
mpäristön ja maiseman hoito hyödyttää kaikkia: asukkaita, jotka saavat viihtyisämmän ja turvallisemman ympäristön; matkailuyrittäjiä, joiden asiakkaat viihtyvät; kasveja ja eläimiä, joilla on monimuotoinen elinympäristö. Maiseman hoito kuuluu kaikille maanomistajille. Kylissä myös esimerkiksi kyläyhdistys voi olla aloitteellinen, ja ottaa hoitoonsa maiseman kannalta merkittäviä alueita. Tähän tarvitaan kuitenkin sopimus maanomistajan kanssa, ehkä lupa ympäristöviranomaiselta, suunnitelma ja talkoointoa. Kun me hoidamme luontoa, niin luonto hoitaa meitä. Tutkimustuloksin on voitu osoittaa, että luonnossa liikkuminen ja metsässä samoilu tuovat mukanaan useita terveysvaikutuksia. Suomessa on laajat jokamiehenoikeudet, jotka sallivat melko vapaan luonnossa liikkumisen. Luonnossa liikkujan on tunnettava vastuunsa, luontoa ei saa roskata ja tulen tekoon tarvitaan maanomistajan lupa. Reitistöt tarjoavat turvallisen tavan liikkua luonnossa. Esteettömät luontoreitit tarjoavat entistä laajemmalle joukolle mahdollisuuden luonnossa samoiluun. Reitit on kuitenkin suunniteltava hyvin ja valmiiden reittien ylläpidosta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Hyviä käytäntöjä kannattaa kopioida. Hollannissa on luotu kestävien kylien verkosto, jossa kylät jakavat tietoa keskenään kestävästä elämäntavasta ja inspisoivat toinen toisiaan toimenpiteiden toteuttamisessa. Tarkoituksena on myös kylien omavaraisuuden lisääminen. Irlannissa on jo pitkät perinteet Tidy towns -kampanjoinnilla, jossa kylät kilpailevat keskenään siisteydessä ja ympäristönhoidossa. Tämän työkirjan tarkoituksena on toimia oppaana ja innostajana sekä yksityisille että yhdistyksille, jotka suunnittelevat ympäristö- hankkeita tai maisemanhoitoa. Maiseman- ja luonnonhoito on palkitsevaa työtä, kunhan muistaa ottaa huomioon sitä ohjaavat säännökset ja hyvä ohjeet, joita on saatavilla. Työkirja sisältää myös esimerkkejä jo toteutetuista luontoon ja ympäristön hoitoon liittyvistä hankkeista.
1
2
Yhteinen ympäristö -työkirja
Suunnittelu Tavoitteet: Mihin pyritään? Kartoitus Kuuleminen Vaikutusten arviointi Vaikutusalue Karttapiirros Kustannukset Rahoitus Hankkeistaminen
K
aikki maiseman- ja luonnonhoitotyöt on suunniteltava hyvin. Osa toimenpiteistä vaatii luvat, joiden saamiseksi on oltava selkeät suunnitelmat toteutuksesta paperilla. Vaikka lupia ei tarvitakaan, suunnittelu kannattaa. Isoissa tai muuten merkittävissä kohteissa ammattilaisen käyttö on suositeltavaa, joskus vaatimuksena. Vaikka kohde olisi pieni, ja se sijaitsee omalla tontilla, kannattaa suunnitteluun panostaa hetki. Suunnittelulla helpotetaan kohteen kunnostusta ja ennen kaikkea tulevaa hoitoa. Suunnittelu lähtee tavoitteista: Mihin kohteen hoitamisella pyritään? Halutaanko avata tiemaisemia, palauttaa vanha laidun entiseen asuunsa, vai kehittää kylätalon pihaa viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi? Tavoitteiden asettamisessa pitäisi kuulla kaikkia, joita suunnitelma tavalla tai toisella koskee. Maanomistajat tietysti tärkeimpänä ryhmänä, ja heidän lisäkseen esimerkiksi kyläläiset, vapaaajanasukkaat ja yrittäjät. Joskus itse suunnittelu on yhtä tärkeää kuin valmis suunnitelma: kun asianosaiset on suunnitteluvaiheessa hyvin sitoutettu ja innostettu mukaan, onnistuu toteutus ilman riitoja ja talkoisiinkin riittää väkeä. Kohteen kartoittaminen on tärkeä osa suunnitelman tekemistä, erityisesti jo kyseessä on perinnemaisemaan kuuluva alue. Mahdolliset uhanalaiset kasvit tai eläimet täytyy ottaa suunnitelmassa huomioon. Jos tavoitteena on turvallisuus, kartoitetaan vaaraa aiheuttavat kohteet, tai jos maiseman avaaminen, pahimmat näköesteet, jne. Kartoituksessa käydään läpi myös alueen käyttöhistoria, tarvittaessa kivikaudelta nykypäivään. Kartoitus tehdään, jotta voitaisin valita sopivat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi, ja että toimenpiteiden vaikutukset voitaisiin arvioida. Jos alueesta teetetään kartoitus asiantuntijalla, sopikaa myös vaikutusten arvioinnin tai ainakin sen suunnitelman
laatimisesta. Muussa tapauksessa arviointia voi tehdä myös itse. Se myös kannattaa vaikka laki ei sitä vaadikaan, koska se tukee tavoitteiden saavuttamista ja sen avulla voi välttää ei-toivottuja vaikutuksia. Vaikutusten arviointia varten määritellään ensin hankkeen vaikutusalue. Se on luultavasti laajempi kuin alue, jossa toimenpiteitä tehdään. Miettikää esimerkiksi, miten kauas hankealueesta maisemavaikutukset ylettyvät. Jos kyse on vesistöhankkeesta, sillä voi olla vaikutuksia niin ylä- kuin alapuoliseen valuma-alueeseen. Piirtäkää kartta, ja merkitkää siihen vesistöt (myös pienet!) asuintalot, yritykset ja maatilat, jotka sijaitsevat vaikutusalueella. Luonnollisesti myös suojelualueet ja vastaavat on syytä merkitä. Karttapiirros auttaa hahmottamaan, ketä pitäisi kuulla hankkeen suunnittelussa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa suunnitelmista tiedotetaan, sitä helpompi asianosaisten on ottaa kantaa suunnitelmiin. Päästään neuvottelemaan ja sopimaan. Isommalla porukalla on myös helpompaa selvittää kaikki hankkeen mahdolliset vaikutukset, niin negatiiviset kuin positiivisetkin. Selvittäkää myös, mitä maankäytön suunnitelmia on olemassa hankealueelle tai hankkeen vaikutusalueelle. Arvioinnin tuloksena on näkemys siitä, millä toimenpiteillä päästään parhaaseen lopputulokseen. Arvioinnin pitäisi sisältää myös ehdotukset negatiivisten vaikutusten torjumisesta. Suunnittelun voi myös hankkeistaa ja hakea siihen rahoitusta erikseen. Erityisesti suurissa hankkeissa kuten kosteikot, järvien kunnostukset tai kylän maisemaprojekti, tämä on suositeltavaa. Tuen avulla voidaan teettää kokonaisvaltainen suunnittelu ammattilaisella. Tällainen suunnitelma on tarpeen, kun toimenpiteeseen haetaan tarvittavia lupia.
3
Yhteinen ympäristö -työkirja
Hankkeen kulku 1
2
3
hakija ottaa yhteyttä Aisapariin puhelimitse, sähköpostilla tai tulee käymään Aisaparin toimistolla
hankehakijan neuvonta (käydään läpi tarvittavat asiapaperit ja niiden liitteet sekä hakuprosessin vaiheet)
hakija laatii hankesuunnitelman ja kokoaa tarvittavat liitteet
4 hankehakemus
5 hankkeen valmistelu Aisa-
6 Aisaparin hallituksen
Hyrrään
7
Aisaparin lausunto hankkeesta
parin toimistolla, mahdolliset täydennys- tai lisäselvityspyynnöt
8
Ely-keskuksen käsittely (laillisuustarkastus) mahdolliset täydennys- tai lisäselvityspyynnöt
käsittely (tarkoituksenmukaisuusharkinta)
9
päätös hakijalle, tiedoksi Aisaparille
10 Aloituspalaveri (käydään hankepäätös läpi hakijan kanssa) 11 Aisapari neuvoo hakijaa hankkeen toteuttamisen eri vaiheissa
4
Yhteinen ympäristö -työkirja
Luvat
O
sana hankkeiden suunnittelua selvitetään tarvittavat luvat. Vesistöä koskevista hankkeista on vähintään tehtävä ilmoitus kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle tai ELY-keskukseen. Maankäytön suunnitelmat saattava asettaa rajoituksia, joita voi tiedustella kunnan kaavoitusviranomaiselta. Tienvarsien kunnostapidosta vastaa joko ELY-keskus, kunta tai yksityistien tienhoitokunta, joihin ollaan yhteydessä suunnitteluvaiheessa. Maanomistajan lupa on luonnollisesti oltava kaikissa toimenpiteissä. Jos yleishyödyllistä hanketta toteutetaan yksityisen maalla, ei pelkkä lupa riitä, vaan maa-alueen käytöstä on tehtävä sopimus maanomistajan hankkeen toteuttavan yhdistyksen välillä.
Tarvitaanko lupa tai ilmoitus – ota selvää etukäteen!
Rannan ruoppauksesta tehdään kirjallinen ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) vähintään 30 päivää ennen toimenpiteiden aloittamista. Mikäli ruoppauksesta voi aiheutua vahinkoa ympäristölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle, on ruoppaukseen haettava lupa aluehallintovirastosta (AVI). Osana ruoppausilmoitusta tehdään naapurien kuuleminen.
Lomakkeita ilmoituksen tekemiseen ja naapurien kuulemiseen saa kunnan ympäristöviranomaiselta. Vesikasvillisuuden pienimuotoisesta (alle 0,1 ha ala) poistamisesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta, kunhan huolehditaan että niitetty kasvillisuus kerätään rannalle eikä niitolla häiritä vesilintujen pesimistä. Laajemmista niittohankkeista on syytä ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli oja tehdään toisen maalle tai toisen yksityisen tien poikki, ojan suuntaa halutaan muuttaa tai vettä halutaan johtaa toisen ojaan tai toisen maalla olevaan puroon, tehdään kirjallinen asian käsittelypyyntö rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Jollei ojituksesta päästä sopimukseen, on ojitus toimeenpantava ojitustoimituksessa, jota haetaan Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Maa-aineksen ottoon tarvitaan lupa kunnan ympäristölautakunnalta. Myös tähän liittyy naapurien kuuleminen. Ns. kotitarvekäytöstäkin tulee tehdä ilmoitus. Maaaineksen räjäyttäminen, murskaaminen tai jauhaminen vaatii aina ympäristöluvan. Lisätietoja luvista saat kunnan ympäristöviranomaiselta.
5
Yhteinen ympäristö -työkirja
Hankkeen toteutus
H
yvin suunniteltu on puoliksi tehty, joten tässä vaiheessahan ollaan jo puolessa matkassa! Hyvä suunnitelma auttaa toteutuksessa. Oma urakkansa on myös suunnitella talkoot, saada työväkeä paikalle ja saada kaikki sujumaan aikataulussa. Vastuita on hyvä jakaa useammalle ihmiselle, ettei yksi aktiivi kuormitu liikaa. Talkooväelle olisi hyvä pitää aloitustilaisuus, jossa kerrotaan tehtävistä töistä ja tavoitteista. Ympäristöhankkeisiin liittyy joskus yksityiskohtia, jotka pitää osata ottaa huomioon vesurin varressa: Mitä puita kaadetaan, mitä kiviä siirretään tai kasveja säästetään. Tee vielä näistä muistilista talkoolaisille! Jos hankkeeseen on haettu tukea, täytyy muistaa, että rahoittajan hyväksymä suunnitelma myös sitoo toteuttajaa. Muutoksista
pitää sopia etukäteen rahoittajan kanssa. Rahoitus maksetaan aina jälkikäteen toteutuneiden kulujen perusteella, joten toteutusvaiheessa muistaa kerätä kuitit talteen ja talkoolaisten nimet tuntikirjanpitoon. Toteutuneet kulut on pystyttävä näyttämään maksetuiksi, ja se tehdään esittämällä lasku ja maksutosite. Jokaisesta laskusta/kuitista pitää myös selvitä, mitä tuotetta tai palvelua se koskee: muuten ei tuen maksaja voi varmistua siitä, että kulu kuuluu hankkeen toteuttamiseen. Kulut olisi hyvä myös viedä kirjanpitoon sitä mukaan, kun niitä syntyy. Töiden edetessä on hyvä ottaa kuvia ja tehdä muistiinpanoja. Ne helpottavat tulevia hoitotöitä ja kertovat myös rahoittajalle, miten hanke on edennyt.
Vesistöhankkeet
V
esistöjen kunnostusta tehdään yhä enemmän yhdistysten talkootyönä. Yleisimpiä toimenpiteitä ovat ruoppaus ja niitto, mutta myös suurempia hankeita, kuten kosteikkojen rakentamista ja järvien kunnostusta tehdään. Kaikki hankkeet alkavat aina suunnitelulla. Suunnittelijaksi valitaan ammattilainen. Tämä tietysti maksaa, mutta myös suunnittelun voi hankkeistaa ja hakea sille tukea. Tuki pitää kuitenkin hakea ennen suunnittelijan valintaa ja sopimuksen tekemistä.
Talkoustaminen on mukavaa yhdessäoloa!
Tässä vaiheessa, kun suunnitteluhanketta vielä suunnitellaan, on oikea aika keskustella vesialueen omistajan ja rannan maanomistajien kanssa hankkeesta, kirjata tavoitteet ja innostaa kyläläiset tuleviin talkoisiin. Ruoppaukset suoritetaan talviaikana jolloin vesistöhaitat ovat vähäiset ja toiminnasta ei aiheudu haittaa linnustolle tai muulle eläimistölle. Ruoppausmassat sijoitetaan niin kauas vesistöstä, että ne eivät valu takaisin veteen. Maa-ainekset on hyvä sitoa istuttamalla niihin kasvillisuutta.
www.kosteikko.fi/kosteikon-perustaminen/suunnittelu/ Vesistöjen kunnostus: www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri/Vesistojen_kunnostus
VYYHTI-hanke on tuottanut Vesistöt kuntoon yhdessä -oppaan, jossa on tarkat ohjeet kunnostusja hoitohankkeisiin Opasta on saatavilla mm. Aisaparin toimistolta.
6
Yhteinen ympäristö -työkirja
Perinnebiotoopin kunnostus ja hoito
P
erinnebiotooppi on alue, joka on ollut laitumena tai niittynä ja sen kasvillisuus on tällaiselle alueelle tyypillistä. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisia, koska laiduntaminen vähätuottoisilla alueilla on lähes loppunut, eikä niittyjäkään enää tarvita maataloudessa. Lajiston säilyttämikseksi perinnebiotooppeja kunnostetaan ja hoidetaan. Perinnebiotoopin kunnostus ja hoito perustuu aina suunnitelmaan. Kauhavalainen kylämaisema -hanke on tuottanut esitteen, jossa on ohje luonnonniityin perustamiseen. Esitettä saatavilla mm. Aisaparin toimistolta ja kotisivulta.
Kunnostustoimet riippuvat lähtötilanteesta ja tavoitteista, mutta yleensä ensin tehdään raivaus: Ylimääräinen puusto ja muu kasvillisuus poistetaan. Tämän jälkeen laitumet aidataan ja niittyjä hoidetaan säännöllisillä niitoilla. Jos kunnostukseen ja hoitoon on haettu rahoitusta, rahoittajalla on omia vaatimuksiaan töiden dokumentoinnista. Hoidosta esimerkiksi on pidettävä hoitopäiväkirjaa.
Kuka voi hoitaa perinnebiotooppia? Perinnebiotooppeja voivat hoitaa maanviljelijöiden ja yksittäisten ihmisten lisäksi monet erilaiset yhdistykset ja seurat. Perinnebiotooppien hoito on käytännön työtä yhteisen ympäristön hyväksi. Sopivia kohteita – niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia – löytyy joka kunnasta. Perinnebiotooppien ja kulttuurimaiseman hoitoa varten on perustettu myös uusia yhdistyksiä.
Rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea viljelijöiden tapaan perinnebiotooppien hoitotukia. Hoidettavasta alueesta tarvitaan vuokrasopimus. Lisätietoja ja neuvoja saat omasta ELY-keskuksestasi ja MAVIn sivuilta. Maisemanhoito voi sopia myös Leader-hankkeeksi. Kysy lisää paikalliselta Leader-ryhmältä eli Aisaparilta!
Tukea perinnebiotooppien hoitoon:
• Maatalouden ympäristötuen ympäristökorvaussopimus (ent.
erityistukisopimus) maiseman ja luonnon monimuotoisuuskohteiden kehittämiseen (laidunnus, raivaus, niitto) Ei-tuotannollisten investointien tuki arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja kunnostukseen Kestävän metsätalouden rahoituslain KEMERA-tuki puustoisten perinnebiotooppien kertaluontoiseen kunnostukseen
• •
Perinnebiotoopit: www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/ Luontotyyppiryhmat/Perinnebiotoopit Maatalouden tuet: www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/ Sivut/Ymparistotuen-erityistuet.aspx KEMERA-tuki: www.metsakeskus.fi/tuki-luonnonhoitoon#.VCKedRY0-s4 Ohjeita niityn perustamiseen: http://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/omalla-pihalla/niitty
7
Yhteinen ympäristö -työkirja
Maisemanhoito
M
aisema muuttuu kasvillisuuden ja vuodenajan muutosten mukana. Ihmissilmä tottuu hitaisiin muutoksiin, kun taas äkilliset muutokset voivat olla järkyttää. Maisemanhoidon tavoitteena on pitää avoimet maisemat avoimina ja metsät monimuotoisina.
on oleellista maisemanhoidossa ja herkissä kohteissa. Vaikka tekisit maisemanhoitotöitä vain omalla tontillasi, kannattaa niistä keskustella naapureiden kanssa. Voihan olla, että saat hyvien ideoiden lisäksi apua risusavottaan!
Maisemanhoidon toteuksessa auttaa hyvä suunnitelma. Toteutus on mahdollista tehdä talkoilla, mutta silloin on huolehdittava talkoolaisten perehdytyksestä. Voit kysyä vaikka paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä asiantuntijaa opastamaan talkoot alkuun.
Mitä ovat maisemanhoitotyöt?
• Maisemaraivaus:
esim. tienvarret, rantaalueet, laitumet
• Niitty -ja laidunalueiden kunnostus ja hoitotyöt: raivaus, harvennus, niitto ja laidunnus
• Viheralueiden hoito • Taajamametsien hoito • Ulkoilu- ja virkistys-
alueiden hoito ja ylläpito
• Muinaisjäännös-
Työn voi myös teettää urakoitsijalla. Kilpailutuksessa kannattaa silloin huomioida myös muut kriteerit kuin hinta: ympäristöosaaminen
alueiden hoito
• Maiseman kunnostus ja maisemointityöt
Maisemasuunnittelu Maisemasuunnittelulla edistetään asukkaiden viihtyvyyttä ja lisätään maaseudun luonnon sekä kulttuurimaiseman arvostusta.
Suunnitelmia voi hyödyntää muun muassa kaavoituksessa, kehittämishankkeissa ja elinkeinojen kehittämisessä.
• Energiapuun korjuu maisemaraivauskohteilta
• Kosteikkojen
perustaminen ja hoito
• Riistanhoitotyöt • Vesikasvuston niitto ja ruoppaus
Kylän ja taajaman maisemasuunnittelussa
• tarkastellaan maisemaa asukkaiden yhteisellä kävelyllä • selvitetään maiseman arvot ja kehittämistarpeet • annetaan käytännön toimenpide-ehdotukset • ehdotetaan rahoitus- ja tukimahdollisuuksia • tehdään suunnitelma kartalle ja raporttina.
Tiemaisemasuunnittelussa
• pidetään yhteiset tilaisuudet maanomistajien kanssa • valitaan tiemaiseman maisema- ja näkymäkohteet • tehdään raivaussuunnitelmat sovituille kohteille • nostetaan esille yritysten näkyvyyttä tiemaisemassa • ehdotetaan rahoitus- ja tukimahdollisuuksia • tehdään suunnitelma kartalle ja raporttina.
Maisema-alueiden suunnittelussa
• pidetään yhteiset tilaisuudet sidosryhmien ja maanomistajien kanssa selvitään maisema-alueen arvot ja kehittämistarpeet • • tehdään kokonaisvaltainen maisemasuunnitelma.
• Virtavesien
kalataloudelliset kunnostukset
• Tienvarsien
maisemanhoitotyöt: tienliuskien raivaus ja niitto
• Vanhojen rakennusten ja rakennelmien kunnostus
• Perinneaidan rakentaminen
• Vieraslajien torjunta ja hävittäminen
8 Puhtaamman ympäristön puolesta! Organisoikaa roskien keruu -kampanjapäivä alueellanne. Pyytäkää lähikouluja osallistumaan kampanjaan ja innostakaa mukaan mahdollisimman laaja porukka alueen asukkaita. Kertaluontoinen jätteidenkeruu havahduttaa ihmiset huomaamaan ympäristöön levinneiden jätteiden todellisen määrän ja muistuttaa yhteisestä vastuusta ympäristön hyvinvoinnin edistämisessä. Valtakunnallinen ympäristötalkoopäivä on toukokuussa: www.talkoot.suomipuhtaaksi.fi
Yhteinen ympäristö -työkirja Tukea maisemanhoitoon
• Maatalouden ympäristötuen ympäristökorvaussopimus
(ent. erityistukisopimus) maiseman ja luonnon monimuotoisuuskohteiden kehittämiseen (laidunnus, raivaus, niitto) Kestävän metsätalouden rahoituslain KEMERAtuki luonnonhoitoon Alueellisten ELY-keskusten avustukset rakennusperinnön hoitoon: rakennuksen ominaispiirteet säilyttäviin korjauksiin. Museoviraston entistämisavustukset valtakunnallisesti merkittäville kohteille. Lisätietoa: www. mavi.fi www. metsakeskus.fi www.rakennusperinto.fi www.laidunpankki.fi www.rky.fi www.nba.fi www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Maisemat
• • •
Maisemanhoitoyrittäjyys Lisätietoa:
maaseutupolitiikka.fi/verkostot/luonto-_ja_maisemapalvelut/toimialatietoa Maaseudun ja maatalouden ympäristön hoito mmm.fi/fi/index/etusivu/maaseudun_kehittaminen.html Maisemanhoitoyrittäjän käsikirja tts.fi/images/stories/tts_julkaisut/tr34.pdf
Maisemanhoito yhteishankkeena Aiheeseen liittyviä linkkejä:
Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera)mukainen tuki: www.metsakeskus.fi/metsatalouden-tuet#.VBGk4mM0-s4 Luonnonhoitohanke KEMERA-tuella: www.metsakeskus.fi/metsanluonnon-hoito#.VBGk_2M0-s4
Maisemanhoidon oppaita: http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/1779/kukkaniitty.pdf http://www.tapio.fi/files/tapio/metsakulttuuri/luonnon_ja_maisemanhoitoa_taidolla_opas_net.pdf
9
Yhteinen ympäristö -työkirja
Vieraslajit Vieraslaji =
Laji, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Haitallinen vieraslaji Osa vieraslajeista voi aiheuttaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille, ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, kiinteistöjenarvoon tai maisemaan. Parasta vieraslajien torjuntaa on ennaltaehkäisy. Ethän päästä voimakkaasti leviäviä kasveja puutarhastasi ympäristöön. Hävitä puutarhan kasvijätteet
asianmukaisesti kuumakompostorissa, kuivattamalla, polttamalla tai kaivamalla maahan. Jäteasemalle toimitettaessa vieraslajit viedään erillään muista esim. jätesäkeissä. Ethän tuo matkoiltasi vieraita kasveja, niistä voi tulla hankalia tai vaarallisia vieraslajeja. Niiden mukana voi myös siirtyä tauteja ja tuhoeläimiä.
Suomessa on tunnistettu 157 haitallista vieraslajia. Vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja pirstovat elinympäristöjä.
Lisätietoa: www.vieraslajit.fi
Jättiputken torjunta Pienet ja yksittäiset esiintymät voi kaivaa juurineen maasta. Pienehköjä yhtenäisiä alueita voi peittää mustalla aumamuovilla. Suuret esiintymät voi niittää säännöllisesti ennen kukintaa. Vähintään kukinnot kannattaa katkaista, jotta siemenpankkia ei kerry lisää. Joskus voi olla tarpeen käyttää torjunta-ainetta. Kasvineste on
syövyttävää ja voi aiheuttaa palovamman kaltaisia vammoja. Suojalasit sekä suojavaatetus ovat välttämättömät. Torjunta täytyy toistaa monena vuonna peräkkäin, sillä siemenet säilyvät maassa pitkään.
Esiintymät voi kitkeä juurineen tai niittää ennen kukintaa. Aluetta on tarkkailtava pitkin kesää, sillä lisääntyneen kasvutilan myötä maasta nousee uusia yksilöitä, jotka ehtivät kukkimaan ja siementämään saman kesän aikana, ja niitetyistä kasveista voi versoa uusia kukintoja. Kitketyt versot täytyy kerätä pois, sillä maahan jätetty kasvi
voi juurtua uudestaan ja siemenet voivat kypsyä myös katkotuissa kukkaversoissa. Torjuntaa täytyy tehdä muutamana peräkkäisenä vuonna. Siemenet menettävät itämiskykynsä muutamassa vuodessa.
Komealupiinin torjunta Pienet esiintymät voi kaivaa juurineen maasta. Laajemmat esiintymät voi niittää ennen kukintaa. Niittotähde kerätään maasta, jotta siemenet eivät kypsy ja karise maahan. Niitto toistetaan tarvittaessa
loppukesästä. Jos haluat säilyttää lupiinin kukkapenkissäsi, älä anna sen muodostaa siemeniä, vaan katko kukinnot vaikkapa maljakkoon.
www.vieraslajit.fi
Jättipalsamin torjunta
10
Yhteinen ympäristö -työkirja
Kulttuurimaisema
H
uoli katoavasta kulttuuriperinnöstä ja elinvoimaisesta maaseutumaisemasta on kaikille yhteinen. Rakennusten kunnostaminen ja hoito ovat omistajien vastuulla, mutta yhteiskunta ja eri organisaatiot osallistuvat kulttuuriperinnön hoitoon neuvonnan, koulutuksen, tukien ja erilaisten hankkeiden kautta. Keskeisiä avustusten myöntäjiä ovat alueellinen ympäristökeskus, TE-keskus, Museovirasto. Myös säätiöt jakavat avustuksia kulttuuriperinnön hoitoa varten.
• Avustus perinneympäristöjen vaalimiseen • Korkotukilaina kulttuurihistoriallisten rakennustenkunnostamiseen • Rakennussuojeluavustus Lisätietoja Maa- ja metsätalousministeriö, www.mmm.fi
Paikan adoptio Autioksi jätettyyn rakennukseen elämää! Paikan adoptio -toimintamalli tarjoaa mahdollisuuden neuvotella tyhjäksi jääneen kiinteistön väliaikaisesta käytöstä esimerkiksi kokeellisen taiteen esittämistilana tai kaupunkisuunnittelua
kö n ä ä Tehd nen i yhte vän ä syöt hyvä o? t puis
käsittelevän keskustelutilaisuuden järjestämispaikkana. Tilojen pitäminen tyhjillään ei yleensä ole kenenkään edun mukaista!
Joutomaasta unelmien puutarha! Paikan adoptio -toimintamallia käyttäen voit muuttaa joutomaan virkeäksi tapahtumapaikaksi. Kokoa joukko alueen ihmisiä yhteen ja ideoikaa alueelle unelmienne kasvimaa ja kiinnostavaa ohjelmaa sen ympärille. Toteuttakaa maankäännöt ja muut suuret urakat talkoilla. Sopikaa työnjaosta, jotta taimet tulevat kastelluiksi ja sadonkorjuujuhlat järjestetyiksi! Toiminnan alullepano vaatii aikaa ja energiaa, mutta tarpeeksi isossa talkooporukassa työmäärä jakautuu pieniin osiin.
Lisätietoa esim. www.ymparistosivistys.fi
11
Yhteinen ympäristö -työkirja
Julkaisun keskiössä on työkirjra, jonka voi täyttää omissa nimissään, perheen, koululuokan tai työkavereiden kesken, kyläyhdistyksessä tai muussa mukavassa porukassa. Pääasia, että yhdessä mietitään ympäristöön liittyviä asioita ja jokaisen omia valintoja.
Ympäristölupaus lupaa toimia luontoa suojelevasti ja kestävää kehitystä edistäen.
Pieniä valintoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi:
Omat hyvinvointi-, energiansäästö- ja kulutusvinkkini:
Mitä voin omin toimin tehdä ympäristöni hyväksi:
12
Yhteinen ympäristö -työkirja
Ympäristötyökirja Mitä epäkohtia lähiympäristössä on? (tarkastele sekä rakennettua että luontoympäristöä)
Mitä erikoisuuksia ja kokemisen arvoisia kohteita lähellä on?
Tarvitseeko jokin kohde kohentamista, millaista?
Millaista uutta toimintaa voitaisiin kehittää?
13
Yhteinen ympäristö -työkirja Toimintasuunnitelma Tehtävä/tapahtuma/tempaus
Aikataulu
Vastuuhenkilö
14
Yhteinen ympäristö -työkirja
Olisiko tarvetta kehittämis- tai investointihankkeelle? Tavoitteet: Mihin hankkeella pyritään, mikä on sen tarkoitus.
Kohderyhmä: Mikä on hankkeen kohderyhmä?
Mitä Aisaparin Merkki Päälle -strategian kärkeä hanke toteuttaa? Alueen elinvoimaisuus Paikallisten yhteisöjen ja identiteetin vahvistaminen Luonto ja luonnonvarat puhtaan ruoan, energian ja elinympäristön tuottajana
Mitä hankkeessa tehtäisiin, jotta tavoitteisiin päästään? Mitä toimenpiteet/hankinnat maksavat?
Toimenpiteet:
Hallinnoija: Mikä taho, toimija voisi ottaa vastuun hankkeen läpiviennistä?
Kustannukset:
Katso hankehakijan muistilista takakannen sisäpuolelta. Lisätietoa Aisaparin väeltä ja kotisivulta www.aisapari.net
15
Yhteinen ympäristö -työkirja
Keittomaalit
K
eittomaali on edelleenkin, satoja vuosia yhtäjaksoisen käyttöperinteen kokemuksiin perustuvana, erinomainen ratkaisu höyläämättömän puupinnan sekä ennestään keittomaalilla maalatun pinnan maaliksi. Pinnan puhdistukseksi riittää likaisempien kohtien harjaus. Öljytyn pinnan tai öljymaalin päälle keittomaalilla ei kuitenkaan voi käyttää. Keittomaalien värivalikoima on nykyisin laaja. Tuttujen punaisten sävyjen lisäksi voidaan valmistaa valkoista ja erilaisia harmaita, keltaisia, ruskeita, vihreitä ja jopa sinisiä keittomaaleja. Keittomaali vanhenee tasaisesti ohentumalla, jolloin väri haalistuu. Maali on halpaa. Itse valmistetun maalin litrahinta on noin 70 senttiä ja litralla maalaa noin 5 m² sileää pintaa tai 1–2 m² halkeillutta hirsiseinää.
Punamultamaali
50 litraa vettä 2–3 kg rautasulfaattia eli -vihtrilliä 2–4 kg hienoa vehnä- tai ruisjauhoa 8–10 kg punamultaa jäteöljyä, traania sillin suolavettä 2–3 litraa vernissaa eli keitettyä pellavaöljyä 1 kg karkeaa merisuolaa
Keltamultamaali 50 litraa vettä 2 kg sinkkisulfaattia 4 kg hienoa vehnäjauhoa 3–4 litraa vernissaa 12 kg titaanioksidia, valkoiseen maaliin tai 12 kg keltamultaa, keltaiseen maaliin
Maalin keittäminen
Tiilistä tai kivistä ladotaan tulipesä, jonka päälle asetellaan keittoastia. Keittoastiaksi soveltuvat esimerkiksi tynnyri tai muuripata. Keittoastiaan veden joukkoon sekoitetaan vihtrilli. Jauhot sekoitetaan erillisessä astiassa pieneen määrään kylmää vettä ja jauhovelli lisätään höyryävän vihtrilliseoksen joukkoon. Myös tämä erillinen vesimäärä on hyvä huomioida laskettaessa seoksen kokonaisvesimäärää. Maalia keitetään hiljaisella tulella joitakin tunteja aina välillä huolellisesti sekoittaen. Maalin ei saa antaa palaa pohjaan. Keiton loppuvaiheessa joukkoon lisätään maalin väriaine varovasti, ettei keitos kuohu yli. Maalin valmistumista voidaan testata sivelemällä keitosta sileälle puupalalle ja kuivattamalla sitä tulen lämmössä. Jos kuivaamisen jälkeen pinnasta ei irtoa enää väriä, maali on valmista. Jos väriä vielä irtoaa, maalin keittämistä on jatkettava.
Keittomaaliresepti 200 litran tynnyrille vettä 150 litraa rautasulfaattia 6 kg (pussi 4 kg) hienoja ruisjauhoja 12 kg punamultaa 25 kg (säkki 25 kg) (vernissaa 5 l) (suolaa 200 g)
Vaalean keittomaalin ohje: Ainekset noin 60 litran annokseen: 2 kg sinkkisulfaattia 4 kg vehnäjauhoja 5 l pellavaöljyä tai vernissaa 12 kg titaanioksiidia Keitetään samalla tavalla kuin punamulta. Keltaista saadaan kun titaanin tilalla käytetään keltamultaa.
16
Yhteinen ympäristö -työkirja
Luonto hoitaa meitä Luontoa juhlitaan elokuun viimeisenä lauantaina. Suomen luonnon päivän tarkoituksena on saada ihmiset liikkeelle ja jakamaan luontokokemuksiaan. Päivä kiteytyy ajatukseen juhlistaa ainutlaatuista luontoamme, oivaltaa sen terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus ja vaalia sen tuomaa iloa. Ihmiset pyritään havahduttamaan luontomme tuottamien palveluiden tärkeydestä, sillä ilman puhdasta vettä, ruokaa tai ilmaa emme voi elää. Suomen luonto ja sen antimet ovat juhlan arvoisia! Erilaisia tapahtumajärjestäjiä on Martoista ministeriöihin. Lisätietoja www.suomenluonnonpaiva.fi ja SuomenLuonnonPaiva
Millainen tempaus olisi mukava järjestää?
K
aikki tutkimukset osoittavat, että luonto hoitaa meitä tehokkaasti. Luonnossa liikkuminen ja metsässä samoilu voivat tuoda useita suotuisia terveysvaikutuksia: 10 minuuttia metsässä: verenpaineesi alkaa laskea ja pulssisi tasoittua. 20 minuuttia metsässä: tunnet kuinka mielialasi kohoaa. 1 tunti metsässä: tarkkaavaisuutesi paranee. 2 tuntia metsässä: elimistösi puolustuskyky paranee. Retki metsään myös rauhoittaa, rentouttaa, vähentää stressihormonin eritystä ja parantaa keskittymiskykyä.
• • • • •
60% ympäristöstäsi pitäisi olla metsää, jotta voisit hyvin.
300 metriä on pisin kävelymatka, joka hyvässä asuinympäristössä on lähimpään metsään tai puistoon. 4% suomalaisista määrittelee itsensä kaupunki-ihmisiksi. Metsän myönteiset terveysvaikutukset alkavat näkyä kaupunkiihmisessä, kun metsässä vietetään vähintään 5 tuntia kuukaudessa. Yhtenäisen, pääasiassa luonnon ääniä sisältävän luonnonmetsän terveysvaikutukset ovat parempia kuin rakennetun viheralueen tai puiston. Metsäreissun hoitava vaikutus vähenee jos retkestä tulee väkisin suorittamista rennon samoilun sijaan. Mitä useammin metsässä käyt ja mitä pitempään siellä viihdyt, sitä paremmin voit!
• •
• •
Lähteet: Forest & medicine -tutkimus ja Metsäntutkimuslaitos
Reitistöt
S
uomessa on laajat jokamiehenoikeudet, jotka sallivat melko vapaan luonnossa liikkumisen. Vapauteen liittyy kuitekin myös velvollisuuksia: roskat eivät kuulu luontoon eikä tulta saa tehdä ilman maanomistajan lupaa. Luonnossa liikkuminen ei kuitenkaan ole enää itsestään selvyys jokaiselle. Eksymisen pelosta ei umpimetsään tahdota lähteä, ja siksi tarvitaan rakennettuja reittejä.
Valmiita reittejä ja uusia suunnitelmia on useilla kylillä. Reitit kannattaa suunnitella hyvin ja lisäksi tulee pitää huolta niiden ylläpidosta. Reitistöillä on suuri merkitys niin matkailullisesti kuin myös paikallisen terveysliikunnan kannalta: maastoon hyvin merkitty reitti on turvallinen valinta kaikenikäisille luonnossa liikkujille.
17
Yhteinen ympäristö -työkirja Reitistön perustaminen Reitistön perustaminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa maanomistajasopimuksineen, rahoitushakuineen sekä toteutuksineen. Suunnitteluvaiheessa toiminnan tulee olla mahdollisimman avointa kaikkiin suuntiin. Maanomistajat on otettava suunnitteluun mukaan heti alkuvaiheessa. Heitä on informoitava reitistön perustamiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä tuotava esiin reitistön hyödyt. Kun reitti on suunniteltu neuvotellaan maanomistajien kanssa ja tehdään kirjalliset sopimukset. Reitistöille tehdään ulkoilureittitoimitukset maanimittaustoimiston toimesta jos se on maanomistajien puolesta mahdollista. EUrahoitus vaatii useissa tapauksissa ulkoilureitistötoimituksen tekemisen. Maanomistajalla säilyy reitillä aina kulkuoikeus. Reitin puustosta ja maapohjasta neuvotellaan ja
useissa tapauksissa noudatetaan määriteltyjä standardihintoja.
Merkitse muistiin myös maiseman tarinat!
Maisemat palveluiksi Reitistöt ja niiden palvelut voi myös paketoida myyntiartikkeleiksi joko kylän yhteiseksi hyväksi tai alan yrittäjän liiketoiminnaksi. Pakettina luontoliikkuminen voidaan laittaa tarjolle myös matkailijoille.
Maiseman tuotteistamisen vaiheet 1. Tunnista omat mahdollisuudet 2. Tunnista asiakkaan tarpeet 3. Palvelun konseptointi: Luo paikalle tarina 4. Tuotteistaminen ja pilotointi
Luontoyrittäjyydessä on paljon mahdollisuuksia!
Tuotekortissa palveluista tehdään mainosjuliste, jossa vastataan kysymyksiin:mitä, kenelle ja miten. Tuotekortissa kerrotaan asiakkaalle asiakaslupaus • mitä palvelu sisältää • paljonko se maksaa • miten palvelun voi tilata
Lisätietoa: Maiseman tarina. Opas maisemapalveluiden luomiseen (2013) Toim. Komulainen Minna. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja Sitra Sitran julkaisut: Kasvunvara – työkaluja parempaan palveluun (2012) www.proagria.fi/kasvunvara/kirja Onni – eväitä maaseudun uuteen talouteen (2011) www.sitra.fi/julkaisut/sitra292.pdf
18 Keskusteluaiheita:
•
Kylän erityispiirteet ja historia
• Kylän yritystoiminta ja palvelut • Kylän energialähteet • Kylän nähtävyydet ja maisema-alueet •
Luontoreitistöt, polut ja pyöräilyreitit
• Kylän rakennusten kunto • Ympäristön siisteys, jätehuolto
Yhteinen ympäristö -työkirja
Kestävät kylät
K
yläyhteisön teot vahvistavat yhteisöllisyyttä ja auttavat viihtymään omalla kylällä. Kylätoiminta edistää usein kestävää elämäntapaa. Alankomaissa on vajaan kahden vuoden ajan ollut Kestävät kylät -verkostotoimintaa, joka on myös tulossa Suomeen. Sustainable Villages Network on Hollannissa toimiva valtakunnallinen kyläverkosto, jossa kylät pyrkivät verkostoitumalla pääsemään kohti kestävää tulevaisuutta. Verkoston lähtökohtana on, että kylät jakavat tietoa keskenään ja inspiroivat toinen toisiaan kestävää kehitystä tukevien
toimenpiteiden toteuttamisessa. Toimintamallilla lisätään myös kylien omavaraisuutta. Mallilla haetaan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Verkostossa kylillä on kaksi tärkeää elementtiä: digitaalinen alusta eli nettisivu, jossa kylät jakavat tietoa toteutettavista toimenpiteistä ja innostavat toisiaan toimenpiteiden toteuttamisessa. Toisena elementtiä ovat tapaamiset eli verkoston järjestämät kurssit, ekskursiot, työpajat ja muut kokoontumiset. Toimintamalli kannustaa kyliä ja nostaa esiin käytännön tekoja.
•
Kylän viihtyisyys, valaistus, teiden kunto
•
Puistot, levähdysalueet, penkit, roskakorit, wc:t, lasten leikkialueet, liikunta/kuntoilualueet?
•
Puut ja pensaat, peittävätkö maisemaa vai ovatko viihtyisyyden lähteenä?
• Kylähenki • Pidettäisiinkö maisemakävely? • Entä ympäristötalkoita? • Millainen hanke voisi olla tarpeen kylälle?
Tidy towns
T
oinen maailmalta poimittava idea on muun muassa Irlannissa harrastettava Tidy town -kampanjointi, jossa kylät ovat kilpailleet keskenään siisteydestä ja ympäristönhoidosta jo yli 50 vuoden ajan. Kampanjan merkeissä kylät järjestävät omia tempauksiaan ja laittavat asioita kuntoon. Kehittämisen kohteita haetaan yhdessä esimerkiksi kyläkävelyjä
järjestämällä: lähdetään yhdessä sovittuun aikaan kylän raitille ja katsellaan ympärille. Tidy towns -verkosto on Irlannissa kasvanut vuosikymmenten myötä laajaksi ja yhteistyötä kylien välillä tehdään paljon: otetaan vinkkejä toisilta ja annetaan ohjeita omien kokemusten perusteella. Kannattaisiko kampanja rantauttaa myös meille? Lisätietoja www.tidytowns.ie
Yhteinen ympäristö -työkirja
19
Energiaomavarainen kylä?
O
nko energiaomavarainen kylä tulevaisuutta? Voiko kylä tai asuinalue olla energiaomavarainen? Energiaomavaraisuuden perusajatuksena ovat pienalueet, joissa kaikki energia ja sen raaka-aineet tulevat omalta alueelta. Myös koko Suomen olisi mahdollista olla energiaomavarainen, sillä potentiaalia riittää. Hajautettu energiantuotanto parantaa myös aluetaloutta sekä
raaka-aineen tuotannosta jäävien tulojen, työllistävyyden, ostovoiman lisäyksen ja verotulojen näkökulmasta. Tästä on saatu hyviä kokemuksia Tanskasta, jossa on siirrytty tietoisin päätöksin vuoden 1985 keskitetystä energiantuotannosta tämän hetken hajautettuun energiantuotantoon. Vaasan yliopiston Lévon instituutin Energiaomavarainen kylä -hanke valittiin Suomen neljänneksi parhaaksi maaseutuhankkeeksi
Hajautettuun energiantuotantoon siirtymisen neljä porrasta: 1. Hajautetun energiantuotannon hyödyntäminen siten, että potentiaalista riippuen sähköä/lämpöä tuotetaan yksittäisissä laitoksissa huomioiden alueen infrastruktuuri. 2. Laajamittainen paikallinen tuotanto eli tavoitteena on energiaomavaraisuus sähkössä. Osa tuotannosta on keskeytyvää (mm. tuulivoima), jolloin kantaverkkoyhteys säilytetään.
3. On olemassa mikroverkko, jolloin tuotannon lisäksi on
energiavarastoja tai varavoimakoneita. Tällöin on mahdollista toimia erossa kantaverkosta.
4. On päästy älykkääseen mikroverkkoon, mikä tarkoittaa pitkälle vietyä automaatiota ja kattavaa tietoliikennettä. Tähän sisältyy myös verkkopalvelujen myyntiä.
Jepuan kylän esimerkki Hyvä esimerkki energiaomavaraisesta kylästä on Jepuan kylä (Uusikaarlepyy), jonka 127 km2:n alueella asuu 1200 asukasta. Energiaa alueelle tuottaa Suomen pienin itsenäinen energiayhtiö, Jeppo Kraft -osuuskunta. Energiatase
alueella on 13.386 MWh, eli teoriassa alue on omavarainen, mutta siitä huolimatta energiaa on ostettava ulkopuolelta 38.119 MWh:n verran liikennepolttoaineisiin, sähköön ja lämmitysöljyyn.
Vaasan yliopiston Energiaomavarainen kylä -projektissa liikkeelle lähdettiin kylien tarpeista, mahdollisuuksista ja tahtotilasta sekä energian tuottopotentiaalista. Hanke palkittiin Maaseutugaalassa lokakuussa 2014, lisätietoa www.uva.fi/fi/news/levon_maaseutugaala/
”Luonnonvarat sijaitsevat pääosin harvaan asutulla maaseudulla ja ovat alueen voimavara ja työllisyyden lähde nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että ne pystyttäisiin myös jalostamaan alueella sen sijaan, että ne kuljetetaan muualle jalostettavaksi.” HAMA (Harvaan asutun maaseudun) -verkoston puheenjohtaja Tytti Määttä
20
Yhteinen ympäristö -työkirja
Vinkkejä kestävään hanketoimintaan
H
ankkeen tavoitteena on aina muuttaa todellisuutta hieman parempaan suuntaan, kehittää jotakin. Kestävän kehityksen huomioiminen hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa edes auttaa myös hankkeen tavoitteiden toteutumista. Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä hanketoiminta on tuloksellista hanketoimintaa, joka ei vie kehittymisten edellyksiä muilta. Kestävä kehitys ja sen ulottuvuudet voivat kuulostaa vaikeilta
ja vierailtakin. Miten ne liittyvät juuri meidän hankkeeseemme? Tämän oppaan tarkoituksena on esitellä kestävän kehityksen ideaa hanketoiminnan näkökulmasta sekä tuoda esiin konkreettisia toimia, miten kestävää kehitystä voi edistää hankkeessa, ja miten kestävä kehitys edistää hankkeen tavoitteita. Toimimalla itse voimme innostaa myös muita toimimaan. Hyvin toteutettu hanke toimii esimerkkinä.
Kestävän kehityksen ulottuvuuksia: Ympäristöulottuvuus
Sosiaalinen ulottuvuus
Taloudellinen ulottuvuus
Hankinnat – materiaalitehokkuus
Tasa-arvo
Työllisyys
Energian käyttö
Terveysvaikutukset
Hankkeen aikainen rahoitus
Veden käyttö
Toiminnan turvallisuus ja vaikutukset alueen turvallisuuteen
Paikallisten tuotteiden ja palveluiden käyttö
Jätteiden määrä ja lajittelu Liikkumisen hiilidioksipäästöt
Yhteistyö
Palvelun tarjoajan toiminnan kannattavuus
Hankkeen lähiyhteisö ja työympäristö
Alueen tai yhteisön taloudellinen tilanne
Mahdollisuus osallistua
Hankkeen kustannusarvion ja rahoituksen toteutuminen
Osallistujien tiedot ja taidot
Yhteinen ympäristö -työkirja Ratkaisuja: Liikkumisen hiilidioksipäästöt: Liikkuminen erityisesti maaseudulla tapahtuu pääasiassa omalla autolla, ja kilometrejä kertyy paljon. Onko joku muu menossa samaan kokoukseen? Sopikaa kimppakyydistä. Voisiko kokouksen järjestää verkon välityksellä? Hyviä ja helppokäyttöisiä videoneuvotteluohjelmia on saatavilla ja niitä kannattaa opetella käyttämään. Muista kuitenkin, että mahdollisuus osallistua tulee olla kaikilla halukkailla, ja joskus kasvokkain tapaaminen palvelee paremmin hankkeen tavoitteita. Voisitko välillä pitää etätyöpäivän? Sovi työnantajan kanssa asiasta. Mitä jos ainakin kerran viikossa tulisit pyörällä töihin? Selvitä aina mahdollisuus käyttää julkista liikennettä, erityisesti jos lähdet pidemmälle. Tätä edellyttää hankkeen rahoittajakin. Kuluttava toimisto: Lämmitys, valaistus, laitteiden vaatima energia sekä toimistotarvikkeet kuluttavat kaikki luonnonvaroja ja tuottavat jätettä. Laitehankinnoissa hankintaperusteeksi energiatehokkuus. Sammuta valot, jos olet poissa yli 15 minuuttia. Käytä valoja vain sen verran kuin tarvitset. Älä jätä tulostinta tai tietokonetta päälle yöksi Lajittele jätteet jäteyhtiön ohjeen mukaan. Mieti aina ennen kuin tulostat. Tee kaksipuoleisesta tulostuksesta tulostimen oletusasetus. Säilytä valmis kahvi termoskannussa. Tilaa yhteiset lehdet, jaa kopiokone naapuritoimiston kanssa, tai Jaa toimisto toisen yhteisön kanssa. Puolitatte kulut ja tuplaatte työn ilon!
Kuluttava kokous: Säästä rahaa ja luonnonvaroja vaikka näin: Vältä paperitulosteita: heijasta esityslista seinälle ja käytä sähköisiä asiakirjoja Pidä etäkokouksia: kouluta kuitenkin osallistujat ensin ja varmista laitteiden ja ohjelmien toimivuus. Suosi kokoustarjoiluissa kasvis- ja lähiruokaa. Mahdollisuuksien mukaan käytä luomu- ja reilun kaupan tuotteita. Mitoita tarjoilut tarpeeseen. Käytä kestoastioita tai pyydä osallistujia tuomaan omat kahvikuppinsa. Tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet: Järjestä tilaisuudet lähellä kohderyhmääsi. Selvitä, onko tapahtumapaikka esteetön ja tiedota siitä osallistujille. Tiedota hankkeesi toiminnasta monipuolisesti eri tiedotuskanavia käyttäen. Tiedota selkeästi. Työympäristö ja terveys: Tehkää toimitiloihinne ja tapahtumien yhteydessä turvallisuussuunnitelma: kartoittakaa riskit ja pohtikaa, miten niitä voisi pienentää. Jossain tapauksissa tätä vaatii lakikin. Säädä työtuolisi oikein. Sopikaa yhdessä muiden kanssa päivittäisestä taukojumpasta Syö terveellisesti – jaksat paremmin Hanketyö on henkisesti kuormittavaa – selvitä mahdollisuudet saada työnohjausta. Aisapari järjestää hankevetäjien tapaamisia, joissa saat kontakteja muihin ja vertaistukea. Yhteistyö: Kartoita saman alan toimijat ja muut hanketoimijat lähialueella; sopikaa tapaamisista ja synkatkaa tapahtumakalenterit. Vinkkejä tähän saat Aisaparista!
21
22
Yhteinen ympäristö -työkirja
Esimerkkihankkeita Vesikasviprojekti Puotilahdella Selvitettiin paikallisen yhdistyksen mahdollisuudet hoitaa vesialuetta, tavoitteena sen säilyttäminen veneilykelpoisena. Kehitettiin laitteistoa ja menetelmiä. Lahdenkylän kalastuskunta.
Kylän virkistysalueen kehittäminen Uimarannan alueella oli jo lentopallokenttä, grillikota ja käymälä. Alueelle rakennettiin lisäksi puuvaja, turva-aita, kannellinen hiekkalaatikko sekä leikki- ja kiipeilyvälineitä. Alueelle maisemoitiin ja asennettiin sähköt. Tavoitteena oli alueen virkistyskäytön, vetovoimaisuuden ja turvallisuuden lisääminen. Koskenvarren kyläyhdistys.
Kestävän kehityksen KEKE-hanke
Hankkeen keskeinen tavoite oli saada alueen toimijat aktivoitumaan omaehtoiseen toimintaan ja luoda kestäviä yhteistyösuhteita ja verkostoja, joiden piirissä kestävän kehityksen toimintaa voidaan tarjota ja kehittää myös hankkeen päätyttyä. Hankkeen aikana toteutettiin kestävän kehityksen seminaarisarja, ekotiimejä, hankkeen nettisivut sekä kansainvälistä toimintaa. Härmänmaan 4H-yhdistys.
Rantamajan tanssilavan muutostyöt Hankkeessa ajanmukaistettiin tanssilavan keittiö-, sosiaali- ja varastotiloja. Jätevesijärjestelmä saneerattiin vaatimuksia vastaavaksi. Hankkeen tavoitteena oli alueen käytön ja viihtyisyyden lisääminen. Tilojen vuokrauksen markkinointia kehitettiin. Isomäen maamiesseura.
Onnelan kesäteatterin kasvojen kohotus Onnelan kesäteatteriin rakennettiin katettu kulissirakennelma ja taukotila näyttelijöille. Rakennettiin myös myyntikatos ja kesäteatterin ympäristö maisemoitiin. Härmänkylän Nuorisoseura.
Kauhavalainen kylämaisema
Hankkeessa pyrittiin saamaan kylien asukkaat työskentelemään yhdessä kylämaiseman parantamiseksi ja toteuttamaan yhteisesti laadittuja suunnitelmia. Hankkeessa oli mukana 16 kylää tai kohdetta. Maisemasuunnitelma laadittiin 14 kylälle tai kohteelle. Härmänmaan 4H.
VILI – Virkistys ja liikunta-alueet kuntoon
Hankkeella edistettiin maaseudun yhteisöjen käytössä olevien alueiden monimuotoisuutta, viihtyisyyttä ja monipuolista käyttöä tukemalla maisemasuunnitelmien laatimista ja luonnon monimuotoisuusalueiden suunnittelua. Koordinointihankkeesta tukea saaneet alahankkeet ovat: Luoma-ahon kylätoimikunta, Sääksäjärven Kyläseura ja Kortesjärvi-seura.
Ritamäen lavan piha Lavan piha-alueen parannustöillä piha-alue laajeni ja alueen käyttö monipuolistui. Lavalle rakennettiin uudet sisääntulorappuset ja pihaan hankittiin huvimaja. Lapuan Ponnistus -90.
Investointihanke
Kylätaloa kunnostettiin energiatehokkaaksi ja vaihdettiin muun muassa ikkunat. Talon tilat saatiin nykyaikaisiksi ja turvallisiksi. Mäenpään kyläseura ry
Kauhavan Etelärannan raittisillanpolku
Hankkeessa selvitettiin mahdollisuus rakentaa kävelysilta Etelärannan asuntoalueelta Kiurunkujan länsipäästä Kauhavanjoen keskustaajamaan kaupalliseen keskukseen. Hankittiin sillan rakentamiseen piirustukset, laskettiin kustannusarvio ja lupa Länsi-Suomen ympäristövirastolta.
Yhteinen ympäristö -työkirja Kauhavan Etelärannan Raittisilta Hankkeessa rakennettiin raittisilta, joka yhdistää Kauhavan keskustaajaman ja Kauhavan Etelärannan asuntoalueen.
Maalämpölämmitysjärjestelmän hankinta ja asentaminen
Kylätalon lämmitysjärjestelmä vaihdettiin maalämpöjärjestelmäksi. Hanke mahdollistaa lämmön tuottamisen kiinteistöön taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti. Kojola-Köykkärin kyläseura.
Talo kuntoon kaikille II Talolle tehdyn energiakatselmuksen perusteella taloa korjattiin muun muassa uusimalla ikkunat ja vesikatto sekä hankkimalla ilmalämpöpumppuja. Kortesjärven Nuorisoseura.
Pohjanmaan Järviseudun Tervareitti
Hankkeessa luotiin alueen vesistöjä ja jokia hyödyntävä melontareitin toteutuksen mahdollistava kehittämissuunnitelma. Tavoitteena on kehittää vesistöihin liittyviä virkistys-, harrastus- ja matkailukäyttöä edistäviä palveluja ja tuotteita. Hanke lisää alueen matkailullista vetovoimaa sekä vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuuksia kokea ja tutustua vesistöjen tarjoamiin virkistyselämyksiin ja harrastusmahdollisuuksiin. Järviseutu-seura.
Itäkylän viemäröinnin suunnitteluhanke
Hankkeessa laadittiin yksityiskohtainen suunnitelma haja-asutusalueella olevien kiinteistöjen viemäröintilinjan tekemisestä ja jätevesien johtamisesta. Hankkeen suunnitelmat laati FCG Planeko Oy Jyväskylän toimisto. Suunnitelmaluonnos valmistui syyskuussa 2009. Lopullisesti suunnitelma valmistui 25.11.2009 tarkistettuna kyläkokouksessa esitetyillä huomioilla. Suunnittelu eteni hankkeelle asetetun aikataulun mukaisesti, aikataulua valvoi viemäröintityöryhmä apunaan hankkeen vetäjä. Itäkylän maa- ja kotitalousseura.
Prännin Patikka
Kyläseura rakensi kodan kyläläisten kokoontumispaikaksi ja retkeilijöiden taukopaikaksi. Kodan yhteydessä on samalla alueella lasten leikkialue, pöytiä ja ekopiste. Kodalta lähtee n. 20 km pitkä ulkoilureitti Palaneenkallion maastoon. Yliluoman Maa- ja Kotitalousseura.
Lapuan ja Kauhavan Alajoen maisema ja luonnon monimuotoisuus maatalouden muuttuessa Hankkeessa etsittiin keinoja maiseman ja luonnon monimuotoisuuden tason ylläpitämiseksi tilanteessa, jossa maiseman ja luonnon monimuotoisuus ja maanviljely hyötyvät toisistaan. Tarkasteltiin maiseman muutosta sekä muutoksia eläin- ja kasvilajistoon. Selvitettiin tapahtuneiden muutosten pohjalta niitä toimenpiteitä, joita olisi mahdollista tehdä maiseman ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi maanviljelyn häiriintymättä. Maa- ja Elintarviketalouden Tutkimuskeskus
AisaWIND Selvitettiin Aisaparin alueen kunnissa analyysin ja teknistaloudellisen arvioinnin perusteella 1–9 mahdollisimman hyvin tuulivoimalle soveltuvaa rakennuspaikkaa. Aktivoitiin alueen maanomistajia, yrityksiä, tuulivoima-alan yrityksiä sekä muita toimijoita kiinnostumaan tuulivoiman tuotannosta alueella. Thermopolis Oy
Kouluniemen maalämpö
Kylätalon lämmitysjärjestelmä muutettiin öljylämmityksestä maalämpöön. Sääksjärven Kyläseura.
23
24
Yhteinen ympäristö -työkirja Hakolan ja Haapajärven erä- ja virkistysarvojen ennallistaminen, Hako-Hevi-hanke Pienillä hoitotoimenpiteillä kehitettiin merkittävästi alueen luontoarvoja, viljelyä sekä kyläläisten viihtyvyyttä. Hanke oli kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa laadittiin suunnitelma ja sitouduttiin sen toteutukseen. Lisäksi varmistettiin, että suunnitelman toimenpiteet sopivat alueen viljelykäytön ja maanomistajien EU-tukien kanssa yhteen. Toisessa vaiheessa toteutettiin suunnitellut ympäristön kunnostustyöt. Hakolan Kyläseura.
Palojärven kunnostus Palojärven tilaa parannettiin hankkimalla kaislanleikkuukone ja leikkaamalla kaisla koko järven alueelta. Niittämistä jatkettaan useamman kesän aikana. Palojärven kalastusseura.
Leipätie Hankkeessa kunnostettiin, merkittiin ja opastettiin Purmojärvi – Änttikangas – Losten -vaellusreitti. Reitti yhtyy Lostenilla Saukonreittiin. Lisäksi kunnostettiin ja merkittiin 15 km latupohjaa Purmojärvellä, rakennettiin laavuja ja nuotiopaikkoja. Kortesjärvi-seura.
Energian säästäminen Kyläyhteisön kylätalon ikkunoiden uusiminen ja vaihto. Ylipään kyläyhdistys.
Pitkäjärven kosteikkohanke Etelä-Pohjanmaan riistanhoitopiirin tekemän kosteikkosuunnitelman toteuttaminen. Järviruovikkoon tehtiin väyliä ja järven pohjasta ruopattiin pois 30–40 senttiä liejua ja juurakoita. Kortesjärven Ylikylän metsästysseura.
Kauhavan Hakolan kylän kevyen liikenteen väylän suunnittelu Kevyen liikenteen väylän suunnittelu lisäämään Kauhavan Hakolan kylän alueella turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Hankkeessa laadittiin kevyen liikenteen väylän rakennussuunnitelma ja kustannusarvio sekä selvitettiin eri rahoitusmahdollisuudet väylän rakentamiseksi. Kevyen liikenteen väylän rakentamismahdollisuuksia on selvitetty kyläseuran ja Kauhavan kaupungin toimesta. Hakolan kyläseura.
Turvallinen koulutie ja kevyenliikenteen suunnittelu -hanke Turvallisempi reitti Lappajärven Itäkylän koululaisille ja kylän keskustan palveluja tarvitseville asukkaille sekä Söyringin alueen asukkaille. Hankkeen toteutumisen myötä turvallisuus paranee ja kylärakenne eheytyy. Itäkylän Maa- ja Kotitalousseura.
Senergia (Seuraintalojen energia)
Aisapari ry:n toiminta-alueella sijaitsevien nuorisoseurantalojen ja kylätalojen energiatehokkuus selvitettiin. Selvityksen pohjalta laadittiin toimenpide-ehdotuksia. Hankkeessa oli mukana 13 kiinteistöä, mukana oli kahdeksan nuorisoseuraa Evijärven Alapää, Evijärvi, Haapakoski, Hellanmaa, Hirvijoki, Itäkylä, Kortesjärvi ja Ylihärmä. Kylätaloja oli kolme: Huhmarkoski, Kojola-Köykkäri ja Pakka sekä lisäksi Kouluniemen palvelutalo ja Isomäen maamiesseura. Thermopolis Oy.
Hankehakijan muistilista: Hankkeen nimi Hakija Hankkeen yhteyshenkilö - ja yhteystiedot Hakijan Y-tunnus Hakijan nimenkirjoittajat Toteutusaika
www.aisapari.net
Lyhyt julkinen kuvaus (julkaistaan maaseutuviraston nettisivujen hankerekisterissä) Hankkeen tausta ja tarve (tausta ja lähtötilanteen kuvaus, hankkeen tarpeellisuus) Hankealue Kohderyhmä ja hyödynsaajat (hankkeesta suoraan ja välillisesti hyötyvät) Tavoitteet, mittarit ja tulokset (hankkeen tavoitteet ja tulokset määritellään sanoin ja numeroin eli laadulliset ja määrälliset tavoitteet) Mitä tapahtuu hankkeen päätyttyä (kenen omistukseen ja hallintaan tulokset jäävät hankkeen päätyttyä sekä miten tuloksia aiotaan hyödyntää) Hankkeen yhteys alueellisiin strategioihin, ohjelmiin ja muihin hankkeisiin Hankkeen toteuttaminen (miten hanke toteutetaan, mitä uutta hanke luo) Hankkeen työsuunnitelma Budjetti eli kustannusarvio (suunnitellut kustannukset avattuna, mahdolliset kilpailutukset tai hintavertailut) Rahoitus (julkinen rahoitus sekä yksityinen rahoitus jaettuna rahalliseen osuuteen ja talkootyöhön Raportointi ja seuranta Hankkeen toteuttamisen riskit (hankkeen kompastuskivet ja mahdolliset ongelma) Tiedotussuunnitelma (miten tiedotetaan hankkeen etenemisestä ja tuloksista)
Tämän maiseman syliin synnyin metsän kämmenelle . Opin hengittämään sen tahtiin Syvään. Kiireettä. Opin sen askeleet. Laulut. Sen osaksi juurruin. Opin näkemään metsän puilta, puut metsältä. Kuulemaan perhosen lennon, näkemään tuulen liitelyn niityn yllä. Nyt missä tahansa mutta kotona tässä maisemassa. Maaria Leinonen