Ysi 2012 by Lauri Tolin

Y H D E K S Ä S LU O K K A L A I S E N O PA S J AT K O - O P I N T O I H I N 2 0 1 2

TEE OMAT valintasi MITÄ PERUSKOULUN JÄLKEEN? (MITEN VALITSIVAT PALEFACE JA MERT OTSAMO)

sisältää selviytymisoppaan

EF International Language Centers

Kielimatkat

Ryhmämatkat 10 –18-vuotiaille

Languages Friends and

Fun

Varaa kielimatkas i 29.2.201 2 mennessä ja säästät jop a 250 euro a!

Kesän 2012 kuumin reissu odottaa sinua! Varmista paikkasi EF Kielimatkalle ja säästät jopa 250 euroa! Tilaa esitteemme www.ef.com tai 0800 1 54354. P.S. Haluatko vaihto-oppilaaksi syksyllä 2012? Viimeisiä paikkoja viedään, joten toimi ripeästi ja ilmoittaudu mukaan ilmaiseen haastatteluun: www.ef.com/highschool

EF Kielimatkat Kalevankatu 44 00180 Helsinki ﬁnland@ef.com 0800-1-54354 (pvm)

www.ef.com/travel www.facebook.com/EFFinland

Pääkirjoitus

Vara valita

Ysi-lehden toimitus Laura Simik Suomen Lukiolaisten Liiton pääsihteeri Kaisu Suopanki Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n tiedottaja Vesa Kauppinen Suomen Opiskelja-allianssi OSKU ry:n pääsihteeri

Eletään jännittäviä aikoja. Talvi taittuu pian kevääksi, ja pakollisen pulpettirupeaman loppu häämöttää. Nyt pitäisi tehdä valintoja tulevan syksyn varalle, sillä tyhjän päälle on paha jäädä. Mutta kun valinnat on tehty, on aika tuulettaa, hieno saavutus, onneksi olkoon. Yhden suunnitelmat ovat olleet kristallinkirkkaat jo ala-asteelta saakka, toinen seikkailee edelleen täydessä tietämättömyydessä kun tuntuu, että mikään ei innosta, ja kolmas ei osaa valita monesta kiinnostavasta vaihtoehdosta. Oli oma tilanteesi sitten mikä tahansa näistä tai jotain näiden väliltä, Ysi-lehdellä on sinulle annettavaa. Kun luet lehteä, voit saada vahvistusta omille aikeillesi tai kuka tietää, saatat kääntää kelkkasi kokonaan. No, ainakin saat tietää paljon kaikkea mielenkiintoista, kuten sen, miten Karri Miettisestä kasvoi Paleface ja Mert Otsamosta tunnettu vaatesuunnittelija. Saat tietää myös, mistä kannattaa hakea töitä koulun oheen, miksi kannattaa liittyä opiskelijaliittoon ja lähteä mukaan opiskelijatoimintaan ja paljonko sähkömies tai kätilö tienaa. Ysi-lehti kertoo koulutusvaihtoehdoista ja ammatinvalinnasta. Isojen päätösten vastapainoksi lehdessä on paljon juttuja vapaa-ajasta . Lisäksi lehti sisältää selviytymisoppaan. Uuteen tilanteeseen liittyy kaikenlaista. Tärkeintä on nyt valita jokin monista vaihtoehdoista ja varmistaa selusta. Vielä ei tarvitsekaan tietää pitkälle tulevaisuuteen. Valintaa tehdessään kannattaa kuunnella itseään ja omaa sydäntään, käyttää jonkin verran järkeä ja puhua asiasta myös vanhempien kanssa. Valitsit sitten lukion tai ammattioppilaitoksen tai vaikka molemmat, menit kympille, startille tai oppisopimuskoulutukseen, mitkään ovet eivät lopullisesti sulkeudu sinulta. Tsemppiä! Ps. Lue lisää alkukeväästä avautuvasta osoitteesta www.ysilehti.fi.

5 Pääkirjoitus: 9 Terkkuja Opetushallituksesta 11 TOINEN ASTE 12 Lukio vs amis V a r a valita

P äivät m inuutti m inuutilta .

22 23 24

Gallup:

Miksi valitsit lukion ?

Gallup:

Miksi valitsit a m iksen ?

Spesiaalivalintoja

A m m attista r tti ja ky m ppiluokka nyt ainakin .

Ysiluokkalaiset kysyvät – opot vastaavat

26 Vaihdosta

K o r tteja vaihto - opiskelijoilta .

Vuoden messutärpit

SAKKI, OSKU ja SLL

Opiskelijatoiminnasta sanottua

Taruja

35 36

ISONA

Oikeissa töissä

N e x t S tep ja S tudia .

Mitä ne ovat ?

N iin m istä ?

m yytit m u r skaksi .

Kortit pöytään

apua a m m atinvalintaan .

Y hdeksän ke r taa .

Hei sinne vuoteen 1996!

S ii r i N o r din ki r joittaa ki r jeen .

53 54

KOULUN JÄLKEEN Daddy Karri

pale f a c en ta r ina .

Kaavojen rikkoja

Pseudoenergiaa

Täsmäliikuntaa

Kumpi on kampi?

Kavereista kiinni

77 78

SELVIYTYMISOPAS

m e r t otsa m on ta r ina .

T estissä ene r g iajuo m at .

L ö ydä ta r peeseen sopiva laji .

A r vaa , ketkä opiskelevat lukiossa ja ketkä a m m attikoulussa .

A pua , nyt he m enevät kuka m innekin .

Opiskelijan toimeentulo

K ela auttaa , vai auttaako ?

Mistä töitä?

Uuteen kotiin

Tarjoiluehdotus–3x välipalaleipä

Rahana r voisia vinkkejä .

Y ksin vai yhdessä ?

T uunaa m a r ketin eines m aukkaa m m aksi .

90 Opi tyylillä 91 Kolumni: 93 Campus9: Vielä

nyt ja m y ö he m m in .

K atso nä m ä .

mietittävää?

Ysi 2012 Kannen kuva Juuso Noronkoski Päätoimittajat Laura Simik laura.simik@lukio.fi, Kaisu Suopanki kaisu.suopanki@sakkinet.fi, Vesa Kauppinen vesa.kauppinen@osku.info Toimitus Acacom Media Oy | Erottajankatu 15–17 | 00130 Helsinki | puh. 020 743 9900 Toimituspäälliköt Anna Malk anna.malk@acacom.com 0400 699 614, Ida Levänen ida.levanen@acacom.com 040 767 4661 Toimitussihteeri Hanne Kauppinen hanne.kauppinen@acacom.com Ulkoasu Anna Kallio anna.kallio@grafigrafi.fi Avustajat: Sonja Fogelholm, Juho Häkli, Anna Kojo, Kristiina Männikkö, Juuso Noronkoski, Venla Pöyliö, Päivi Anita Ristell, Pauli Salmi, Tuisku Pirttimäki, Kirsi Ristaniemi, Aurora Rämö, Katariina Salmi, Mandi Säilä, Alvar Tallskog ja Jenna Trogen. Seuraava numero Lehti ilmestyy kerran vuodessa, seuraavan kerran tammikuussa 2013. ISSN 1796-6620

Yliopisto-opintoja voi suorittaa lukioaikana...

A N O IS N A K I I N K E T O ? Ilmoittautuminen T I S TIE K A J A A OS • Omalla ajalla verkkokursseina • Yliopistolla • Omalla koululla

• Netissä http://appro.mit.jyu.fi • Opo ilmoittaa luokan • Opiskelija ilmoittaa itsensä yksittäiselle kurssille

Luonnontieteiden kandidaatti 180op (3v) • Perustieto tietotekniikasta • Ohjelmistokehitys • Suuntaavat opinnot...

Filosofian maisteri 120op (2v) • • • •

Koulutusteknologia Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka Laskennalliset tieteet Mobile Technology and Business

OSALLISTU KILPAILUUN! RATKAISE TEHTÄVÄ JA VOITA IPHONE TAI IPAD OSALLISTU OSOITTEESSA TIE.IT.JYU.FI/KILPAILU

Lisätietoja

Tuunaa tutkinto Tutkintoon mahtuu paljon sivuaineita tai valinnaisia aineita, joilla voi räätälöidä itselleen sopivan tutkinnon • Tietotekniikka + Liikunta = Urheilumittauksia • Tietotekniikka + Biologia = Molekyylimallinnus • Tietotekniikka + Psykologia = Aivoimpulssien tutkimus

Meiltä valmistuu... Tutkija, Professori, Suunnittelija, Opettaja. Webmaster, Software Engineering, Konsultti, Ohjelmoija, Tietoturvaasiantuntija, Tekninen dokumentoija, ATK-suunnittelija, Tuotepäällikkö, Sovellusasiantuntija, 3D-mallintaja, Toimitusjohtaja, Webmaster, Tietohallintojohtaja, Sourcing Coordinator ...

I F . U Y J TIE.IT. Auri Kaihlavirta 0400 247 455

Terveisiä opetushallituksesta

OPPIVELVOLLISUUS PIAN OHI JATKO-OPINNOT ODOTTAVAT Hyvä peruskoulun päättävä oppilas, oppivelvollisuuteen perustuva koulu päättyy pian osaltasi. On aika suunnitella ja tehdä valintoja jatko-opinnoista. YSI-lehti antaa tietoa ammatillisesta peruskoulutuksesta ja lukiokoulutuksesta, joista kumpikin tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia jatkoa ajatellen. Ennen päätöksentekoa sinun on hyvä pohtia eri koulutusvaihtoehtoja ja niiden tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia sekä omia mielenkiintosi kohteita. Keskustele huoltajiesi ja opinto-ohjaajasi kanssa eri vaihtoehdoista ennen lopullisia valintojasi. Selvitä itsellesi huolellisesti opiskelijahakuun ja -valintoihin liittyvät aikataulut ja muut sähköiseen yhteishakuun liittyvät ehdot. Peruskoulu päättyy, mutta oppimisen haasteet odottavat. Elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaan jatkamme oppimista koko elämämme ajan. Osaamisesi ja tietosi jalostuvat ensin lukio- tai ammattikoulutuksessa ja sen jälkeen mahdollisissa korkeakouluopinnoissa ja edelleen työelämässä. Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat. On tärkeää valmistautua siihen, että peruskoulusta saamasi osaamisen pohjalta voit rakentaa tulevaisuuden perustan jatko-opinnoissa. Tämä edellyttää sitä, että useimmat suorittavat perusopetuksen jälkeisen koulutuksen ja merkittävä osa myös korkeakoulututkinnon. Opiskelu ja oppiminen vaativat aikaa ja työtä, sitoutumista ja intoa, ja osaaminen avaa hyvän elämän ovia. Oppiminen, opiskelu ja elämä eivät ole toisistaan erillisiä asioita. Muista opiskelun lisäksi pitää huolta kunnostasi ja riittävästä levosta sekä harrastuksista perheen ja ystävien kanssa. Oppimisintoa peruskoulun viimeisen lukuvuoden opintoihin ja harrastuksiin. Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus

maailma ei ole enää… Ammattitaidon SM-kilpailu Jyväskylässä 24.–26.4.2012

Mikä sinusta tulee isona? Näe ja koe 50 ammattia livenä. Testaa taitojasi Kato ja kokeile -pisteissä. Tutustu opintomahdollisuuksiin opintopoluilla. Etsi opiskelu- ja työmahdollisuuksia Koulutus- ja uratorilla. Tule Taitajaan ja tee elämäsi paras valinta!

n kilpailu Taitaja9- :n nnallinen NRJ Valtaku .4. Juontajina e. 24 nn finaali si ja Re ojat Ans Aamup

”Vaikutetaan ja muutetaan asioita nyt, kun se on tehty meille niin helpoksi. Tsekkaa aloitekanava.fi.”

12.fi

aitaja20

okissa 12 Facebo itaja20 meistä .com/ta Tykkää cebook .fa w w w

www.t

— mikael gabriel

Voita si! ppilasvuo vaihto-o kilpailuun tu is ll Osa fi plorius. www.ex

Käy koulua ulkomailla!

Suurin osa vaihto-oppilaiksi lähtevistä nuorista suuntaa ulkomaille lukion tai ammattikoulun ensimmäisen vuosikurssin jälkeen. Vaihtariksi voi lähteä jo yhdeksännenkin jälkeen.

Maita, joissa voit opiskella englanniksi:

USA, Australia, Kanada, Uusi-Seelanti, Iso-Britannia, Irlanti, Intia

Maita, joihin voit lähteä ilman aiempia opintoja kohdemaan kielessä:

Brasilia, Italia, Etelä-Afrikka, Kiina, Argentiina, Ecuador Voit hakea Exploriuksen kautta vaihto-oppilaaksi myös Espanjaan, Ranskaan, Saksaan ja Japaniin.

Go study - have fun!

Käenkuja 8 C 32, 00500 Helsinki, Puhelin 010 321 1930 www.explorius.fi, highschool@explorius.fi

FI AnnonsHighSchool2.indd 1

12/20/11 3:14 PM

Kuvitus pauli salmi

2.aste

Lukio Op

is ke on lu l to kie uki s l os ku i t in er 채m채 sa am ila tt채 ik i se sta ss a.

amis

Ovi on lukossa, mutta kun soittaa kanslistille, sen saa auki. Leppävaaran lukion aulassa tulijoita tervehtii joulukuusi hopeakoristeet harteillaan. Kaapistot ja luokkien ovet ovat sinivihreät. Joku istuu penkillä ja kuuntelee musiikkia. Voimistelusalista kuuluu ääniä, sisäpelikengät vingahtelevat lattiaan. Aulassa seisoo joukko pyöreitä pöytiä, ja lehtitelineen ylimmällä hyllyllä nököttää Suomen Lukiolaisten Liiton lehti Improbatur. Amanda Zein ja Juuso Nurminen ovat vakoilijaa vastassa. Amandalla on tänään ihan normi lukiopäivä, musiikkia, äikkää, matematiikkaa ja fysiikkaa. Juuso Nurminen opiskelee jo neljättä vuotta, ja häneltä pulpetissa istumisen aika on ohi. Keväällä on edessä enää ruotsin ylioppilaskirjoitukset. Juuso valmistautuu niihin jo nyt, marraskuussa, koska tammikuussa hän lähtee armeijaan.

9.15

Amandan musiikintunti on alkanut jo kahdeksalta. Viime viikolla oli koeviikko, ja nyt alkavat uudet kurssit. Luokka on pimeä, sillä opettaja Suvi Somerma johdattelee opiskelijat kurssin aiheeseen videolla, joka matkaa musiikillisesti maailman ympäri.

9.20

Lukion tunnit ovat 75-minuuttisia. Tämä päättyy vartin etuajassa. Kourallinen lukiolaisia jää luokkaan juttelemaan ja soittamaan pianoa. Seinillä on keltaisille kartongeille väsättyjä ryhmätöitä: Justin Bieber ja Lady Gaga nyt ainakin. Tulevalla kurssilla pidetään esitelmät maailman musiikkityyleistä. ”Ollaan vitsailtu, että voitaisiin heittää joku hulahulatanssi siihen”, Amanda sanoo.

9.25

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat välitunniksi luokkaan jääneillä nuorilla yllättävän selvät. Tokaluokkalainen Pirjo haaveilee fysio- tai toimintaterapeutin ammatista, Anisa aikoo opiskella lääkäriksi Englannissa, ja Melina suunnittelee eläinlääkistä Turussa. Myös Juuson ja Amandan aikeet ovat kunnianhimoiset. Juuso hakee Teatterikorkeakouluun, tai kakkosvaihtoehtona opiskelemaan tietojenkäsittelytieteitä. Amanda taas tietää haluavansa eläinlääkäriksi ja aikoo hakea opiskelemaan Tsekin toiseksi suurimpaan kaupunkiin, Brnoon. Hän puhuu kuutta kieltä ja hänen serkkunsa opiskelee Brnossa, joten valinta tuntuu luontevalta.

9.30 Teksti Anna Malk Kuvat juuso noronkoski Piirrokset pauli salmi

Lukio-opiskelua vakoilemassa

9.00

”Hei tietääks joku, missä äikän puhekurssi on?”, Pirjo kysyy. Uuden jakson alku on aina hieman kaoottista aikaa, moni ei edes muista, mitä ainetta seuraavaksi on, saati missä. Koulun käytävillä on kuitenkin hiljaista, sillä kaikki kolmoset ovat Studia-jatkokoulutusmessuilla.

9.55

Äidinkielen neloskurssi on jo alkanut, kun Amanda ehtii mukaan. Kaikki opettajat eivät avaa myöhästyjille ovea, mutta tällä kertaa opettaja ei ole luokassa. Pöydältä voi valita luettavaa, Minna Canthin Anna-Liisan tai Moliéren Saiturin. Amandalle on jäänyt Canth.

10.15

Vaikka monikaan ei keskity lukemaansa, luokassa on rauhallista. ”Jos oltais ysillä, kaikki varmaan hyppisivät pulpeteilla”, Amanda vertaa. Opiskelijat keskustelevat ohi aiheen ja pyörittelevät klassikoita käsissään.

10.30

Juuso viettää aikaa aulassa, hän tunnustaa, että on nuorempana ollut vähän rakkari ja käynyt kymppiluokalla korottamassa arvosanoja. Nyt on lukio miltei suoritettu. Hän kertoo myös, että tämän koulun välitunneilla kuunnellaan musiikkia ja keskustellaan kaikesta maan ja taivaan väliltä, opettajistakin. ”Vähän siihen tyyliin, että miksi se valittaa vain minulle, miksei tuolle koskaan?” Joskus on hyppytuntejakin, siis tyhjiä tunteja lukujärjestyksessä ennen seuraavan aineen alkamista. Silloin jotkut käyvät läheisessä kauppakeskuksessa noin kilometrin päässä, joskus tulee pyörähdettyä kotonakin.

11.00

Alakerran ruokalassa on joulukuusi ja kyntteliköt ikkunoissa. Ruokana on hernekeittoa, vaaleaa leipää ja mandariini. Amanda istuu pöytään parin kaverinsa kanssa, Minttu ja Nina ovat urheilulinjalaisia. Tytöt puhuvat tulevasta laskureissusta. Jos tulee lunta, voi lähitulevaisuudessa päästä viikonlopuksi Vuokattiin suorittamaan liikunnan kurssia.

11.12

Seisoskellaan aulassa. Amanda kertoo, että lukiossa on rankempaa kuin yläasteella, mutta myös mukavampaa. ”On kivaa, kun saa itse valita kursseja.” Hänen mielestään ei kannata mennä samaan lukioon parhaiden kavereiden kanssa. ”Saa enemmän kavereita. Meidän koulussa on tosi paljon erilaisia ihmisiä, ja se on kivaa.”

11.30

Kolmosia alkaa palata messuilta. Aulassa kuhisee. Kanslian oven edessä on ruuhkaa, kun opiskelijat käyvät varmistamassa, että ilmoittautuminen kevään kirjoituksiin on onnistunut. Miltei kaikki suorittavat ylioppilaskirjoitukset useammassa erässä, niin teki Juuso, ja niin aikoo tehdä Amandakin.

11.32

Lukion opo kuljeskelee käytävillä ja juuttuu suustaan kiinni tuon tuostakin. ”Taas se on kiusaamassa jotakin”, Amanda sanoo. ”Meillä on ollut paljon hyviä filosofisia keskusteluja opon kanssa”, Juuso lisää.

Kolmosluokkalainen Aleksanteri kertaa Amandalle viime viikonlopun tapahtumia. ”Oltiin raflassa ja joku mimmi tuli kysymään, että minkä ikäinen mä olen. Se oli ite 26-vuotias.”

11.35

Amanda käy juttelemassa matematiikan opettajan kanssa edellisviikolla mökkiin menneestä kokeestaan. Amanda on opiskellut peruskoulun matematiikan ranskaksi, mikä saattaa vaikuttaa siihen, ettei oppi aina mene perille. Opettajassa vika ei ainakaan ole, koska hän on ”ehkä koko koulun paras ja todella viisas”.

11.40

Amanda osoittaa söpöä poikaa: ”toi on mun vanhojentanssikaveri”.

11.45

”Olen korjannut kokeet, no mikä hymyilyttää?”, Marcus Frösén aloittaa pitkän matematiikan tunnin. Opettajalla on harmaa tukka ja silmälasit. ”Koe meni ihan kohtuullisesti, mutta yllätyksiäkin on.” ”Opettaja tekee koulun vaikeimmat kokeet”, Amanda kommentoi. Kurssin 23 paikallaolijasta 20 on poikia.

12.00

Liitu suhisee, kun koetehtäviä käydään vauhdilla läpi. Kurssin aiheena on ollut tilastotiede, ja koeviikolla on laskettu todennäköisyyksiä. Aihe on pitkän matikan kokonaisuudesta irrallinen. ”Mutta seuraavasta kurssista lähtee integraalilaskenta ja siitä alkaa putki, joka jatkuu loppuun asti”, opettaja sanoo. ”Seuraavalla kurssilla mitataan, onko pitkä matematiikka se oma juttu.”

12.30

Kaikki istuvat ihan hiljaa ja kirjaavat oikeita vastauksia muistiin. ”Kuinka monella tavalla kymmenestä voidaan valita viisi?”, opettaja herättelee. Puhutaan binomijakaumasta, kombinaatiosta ja komplementeista. Lukiossa pitää jaksaa keskittyä aineisiin, niihinkin joista ei ole kiinnostunut. Amandalle matematiikka on tällainen aine, mutta hän aikoo suoriutua siitä, koska tietää tarvitsevansa sitä. Pari oppilasta jää tunnin jälkeen keskustelemaan pieleen menneestä kokeestaan. Kyllä se siitä. 1

yleistä LUKIOSTA 9 Lukio-opinnot tähtäävät ensisijaisesti jatko-opintoihin korkea-asteella – yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. 9 Lukioiden opetus on jaettu kursseihin siten, että jokaiseen kurssiin kuuluu noin 38 oppituntia. Lukuvuosi jaetaan useimmiten viiteen tai kuuteen jaksoon. Jokaiselle jaksolle laaditaan oma työjärjestys, jossa keskitytään tiettyihin aineisiin. 9 Opiskelijan eteneminen ja opetusryhmien muodostuminen riippuu tällöin opiskelijoiden kurssivalinnoista. Tämän takia lukiot toimivat luokattomina. Luokaton lukio mahdollistaa yksilöllisen opinnoissa etenemisen. 9 Lukion oppimäärä koostuu vähintään 75 kurssista, joista 47 tai 52 on pakollisia. Pakollisten kurssien määrä riippuu oppilaan valitsemasta matematiikan laajuudesta (lyhyt tai pitkä). 9 Lukio-opintoihin kuuluu pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Kaikkien opiskelijoiden on suoritettava pakolliset kurssit, ja koulun pitää tarjota syventäviä kursseja opiskelijan valittavaksi. Opiskelija vastaa itse siitä, että hän suorittaa riittävästi kursseja. 9 Suoritettuaan lukion oppimäärän opiskelija saa automaattisesti lukion päättötodistuksen. Lukion päättää ylioppilastutkinto, johon kuuluu vähintään neljä koetta. Tutkinnon saa suorittaa kerralla tai osina enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet, hänestä tulee ylioppilas.

ERIKOISLUKIOT Jos haluaa panostaa johonkin erityisosaamiseen tai yhdistää aktiivisen harrastamisen ja koulunkäynnin, erikoislukio on hyvä vaihtoehto. Niitä löytyy kymmeniä ympäri Suomen, esimerkiksi: -Helsingin kuvataidelukio: kuvataide- ja multimedialinjat -Kajaanin lukio: musiikki- ja kuvataidelinjat -Kuopion klassillinen lukio: urheilulinja -Kallion lukio: ilmaisutaito -Messukylän lukio, Tampere: viestintälinja -Olarin lukio, Espoo: luonnontiedelinja -Oulun Lyseon lukio: IB-linja (International Baccalaureate on kansainvälinen ylioppilastutkinto) -Savonlinnan taidelukio: musiikki- ja kuvataidelinja -Sveitsin lukio, Hyvinkää: luonnontiedelinja -Vaskivuoren lukio, Vantaa: musiikki- ja tanssilinja -Voionmaan lukio, Jyväskylä: urheilulinja -Suomessa on myös kuusi kansanopisto- tai internaattilukiota, esimerkiksi kirjoittajalukio, jossa perehdytään laajasti kirjoittamisen eri tyyleihin.

Hiusalan opintoja kurkkaamassa

Teksti mandi s채il채 Kuvat juuso noronkoski Piirrokset pauli salmi

9.00

Harmaa marraskuun aamu alkaa valjeta Pasilassa, kun saavun Helsingin palvelualojen ammattioppilaitokseen. ”Helpan” kauneudenhoitoalan koulutusyksikössä opiskelevat tulevat parturi-kampaajat ja kosmetologit. Koulun aulaan on laitettu esille kampaajaopiskelijoiden harjoituspäihin taiteilemia luomuksia. Ehdin ihastella hetken olkinuorasta väkerrettyjä upeita kampauksia, kun tänään oppainani toimivat Eero ja Jessica bongaavat minut ja johdattavat työluokkaan 346. Luokassa odottavat opettaja Satu Närhi ja oppilastukihenkilö Sirpa Vaari, jotka ohjaavat päivän oppitunteja.

9.07

Valoisa työluokka on kuin oikea kampaamo pastelliliiloine kaapistoineen, peileineen ja pesualtaineen. Hyllyillä seisoo eri tuotesarjojen hiustenhoito- ja muotoilutuotteita. Luokasta löytyy jopa kampaamoista tuttu naistenlehtivalikoima, josta löytyy niin Demi ja Evita kuin Glorian Viini&Ruoka -lehtikin. Ensimmäisen vuosikurssin kampaaja-parturi-opiskelijoilla on meneillään Hiustenleikkuun perusteet -kurssi. Opinnot alkoivat elokuussa, ja marraskuuhun mennessä on ehditty opetella hoitojen ja kampausten perusteet. Nyt tehdään käytännön töitä harjoituspäihin, joista ”kasvaa” aitoa hiusta. Opintojen kuluessa päät kolutaan loppuun. Samoihin päihin tehdään ensin perusleikkauksia ja permistä, sitten hiukset leikataan lyhyiksi, lopulta siiliksi ja kaljuksi. Luokassa työskennellään keskittyneesti. Opiskelijat saksivat kiehkuroita. Ilmassa leijuu… no, kostean, leikattavan tukan tuoksu.

9.14

Täällä päivät kuluvat opiskelijoiden mielestä nopeammin kuin peruskoulussa, mutta päivän päätyttyä väsyttää enemmän. Tiedustelen opiskelijoilta kouluun päätymisen syitä. Vastaus on kaikilla sama: ei jaksa enää lukea. Sitä paitsi yleinen epäilys on, että lukiosta ”päädytään töihin kaupan kassalle”, ja sitä täällä ei haluta. Toisaalta ammattikoulussakin on keväällä edessä pelkästään teoriaopinnoille pyhitetty jakso. Äidinkieltä, matematiikkaa ja vieraita kieliä jaksetaan kuitenkin opiskella, kun tiedetään, että parturi-kampaajille räätälöidyistä teoriaopinnoista on tulevassa ammatissa suoraa hyötyä. Suurin osa on tullut ammattikouluun suoraan yläasteelta, mutta muitakin reittejä löytyy. On ylimääräisen kymppiluokan käyneitä ja parin kuukauden oppilaitoksessa vietetyn tutustumisjakson eli ammattistartin kautta tulleita. Opiskelijoiden tulevaisuudensuunnitelmat ovat selkeät: lähes kaikkien haaveissa siintää oma kampaamo.

9.32

Kahvitauon paikka, kahvia kahvila-ruokalasta.

9.55

On aika kerrata teoriaa. Jokainen oppilas kirjoittaa vuorollaan kankaalle heijastettavalle kalvolle selityksen annetulle termille. Kirjuri vaihtuu ja kaveria autetaan. Leikkauksen kehälinja, nostokulmat ja osiot tulevat tutuiksi ulkopuolisellekin.

10.05

Nyt työskennellään pareittain. Jokainen selostaa leikkuun työvaiheet yksityiskohtaisesti parilleen. Yhteishenki on hyvä ja tunnelma rento, mutta työt hoidetaan ammattilaisen otteella.

Kyselen Sirpa-opettajalta alan ammattiopinnoissa vaadittavista ominaisuuksista. Tärkeimmiksi ansioiksi hän nostaa kolmiulotteisen hahmotuskyvyn sekä käden ja silmän yhteistyön hallinnan. Ahkeruus on tietysti perusedellytys: amiksessa opiskelu on kuin oikeaa työntekoa. Koulupäivät venyvät helposti kahdeksantuntisiksi. Sosiaalisista taidoista ei sen sijaan tarvitse olla huolissaan: ujokin oppii hyväksi asiakaspalvelijaksi. Harjoitteluja on jo tehty sekä omien asiakkaiden – usein kavereiden – että luokkatovereiden hiuksiin. Jossain vaiheessa, taitojen vielä kartuttua, tulevat koulun ulkopuoliset asiakkaat.

10.48

Wilma on saanut leikkuun valmiiksi ja föönannut harjoituspään suortuvat kauniin kuohkeiksi. Muut vielä viimeistelevät töitään.

11.15

Kurkkaan luokan varastoon, jossa vastassa on vahva väriaineista lähtevä ammoniakin tuoksu. Täällä värit sekoitetaan erillisessä vetokaapissa, josta kemikaalihöyryt karkaavat metallista hormia pitkin turvallisesti ulos. Varaston hyllyt ovat täynnä harjoituspäitä, joihin on loihdittu erilaisia leikkauksia ja koristeellisia kampauksia. Jessica kihartaa Wilman hiuksia kauniille laineille.

11.34

Kia oikoo jäseniään ja venyttelee työpisteellään. Siitä Satuopettaja muistaa: jumppa-aika! Ensimmäisessä jaksossa aloitettu rituaali on päässyt unohtumaan. Ennen tunnin lopetusta siis pidetään muutaman minuutin venyttelytuokio, sillä seisomatyössä lihakset tuppaavat jumiutumaan. Lopuksi oppilaat asettuvat rinkiin hieromaan toistensa niskoja.

11.45

On lounastauon aika. Tavallisesti perjantain oppitunnit päättyvät tähän, mutta nyt maanantai aamupäivän permanenttitunnit on siirretty tälle iltapäivälle.

12.23

Merimiespihvien ja juustoisen kasvis-papupadan jälkeen odottelemme päivän viimeisten tuntien alkamista käytävällä nököttävien tietokoneiden luona. Yksi facebookkaa, toinen kuuntelee musiikkia.

12.46

Loppupäivän ajan harjoitellaan permanentin tekoa. Rinki opettajan harjoituspään ympärillä tiivistyy, kun opettaja näyttää, miten permanenttirullat eli -puolat kiinnitetään oikeaoppisesti. Kiinnityskulmat ovat matemaattisen tarkkoja. Ilmassa on jo aistittavissa pientä iltapäivän levottomuutta. Samalla kun seurataan opetusta, kammataan, pörrötetään ja suitaan omia ja toisten hiuksia.

13.03

Oppilaat ryhtyvät taas parityöhön ja rullaavat puolia vuorotellen harjoituspäihin. Taneli kehuu alan ihmisiä avoimiksi ja mukaviksi persooniksi. Erilaisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen on alalla elinehto. Toisaalta ammatti on aika lailla matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa: pitää tietää, missä suhteessa väriä ja hapetetta sekoitetaan, miten hiukset reagoivat eri aineisiin ja miten leikattu tukka lopulta laskeutuu.

13.15

Entinen urheilija-machomies Taneli kannustaa myös miehiä hakeutumaan alalle, vaikka tietää sen vaativan rohkeutta ja ”hirveän itsetunnon”. Itse hän ei ole joutunut kertaakaan katumaan uravalintaansa. Globaali ala muuttuu jatkuvasti, eikä ammattilaisen tarvitse jäädä junnaamaan paikoilleen. Vaikka trendit vaihtelevat, kerran opittua saa hyödyntää koko ajan. Sitä paitsi parturikampaajan ammatti on ”ihan älyttömän magee”.

14.19

Moni saattaa ajatella, että alan opiskelu on ulkonäkökeskeistä ja ettei kouluun voi tulla verkkareissa ja ilman meikkiä. Näin asia ei kuitenkaan ole, monella on tänäänkin päällään Hair is my business -työpaita ja jalassa ammattilaiskengät, sellaiset joilla ei liukastu helposti. Verkkareitakin on. Jätän tulevat parturi-kampaajat viimeistelemään permanenttejaan.1

14.00

Viimeinen kahvitauko, kahvia automaatista.

yleistä amiksesta 9 Ammatillinen perustutkinto on kolmivuotinen eli 120 opintoviikon mittainen. Ammatillinen koulutus antaa myös jatkoopintokelpoisuuden, eli valmistumisen jälkeen voi halutessaan hakea niin ammattikorkeakouluun kuin yliopistoonkin 9 Valittavana on 53 eri tutkintoa. 9 Kahdeksalta eri koulutusalalta voi valmistua yli sataan ammattiin. Koulutusaloja ovat humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. 9 Jokaiseen ammatilliseen tutkintoon kuuluu vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista. Tämä tarkoittaa, että kolmen vuoden aikana oikeissa töissä ollaan yhteensä puolisen vuotta. Yleensä harjoittelupaikat pitää hommata itse, mutta kouluilla on myös joitakin sopimuksia sopivien yritysten kanssa. Työssäoppimisjaksolta ei saa palkkaa, vaan se on osa koulutusohjelmaa. Työharjoittelusta se eroaa siten, että kun työharjoittelussa kerrataan jo opittua, työssäoppimisessa opiskellaan kokonaan uutta asiaa. 9 Joihinkin tutkintoihin on soveltuvuuskokeet. Soveltuvuuskokeita järjestetään sosiaali- ja terveysalan lähihoitajakoulutukseen ja oppilaitoksesta riippuen käsi- ja taideteollisuusalan, audiovisuaalisen viestinnän, kuvallisen ilmaisun, tanssi- ja musiikkialan, lennonjohdon, kello- ja mikromekaniikan, hammastekniikan tai liikunnanohjauksen perustutkintoon. Näissä valitseminen tapahtuu vain pääsy- ja soveltuvuuskokeiden pisteiden perusteella. Pisteitä voi saada 1–10, mutta jos kokeesta saa vain yhden pisteen, ei tule valituksi vaikka yhteispistemäärä sen muuten mahdollistaisi. Urheilijoiden ammatillisen koulutukseen painavat lisäksi lajiliittojen lausunnot. 9 Ammatillisen perustutkinnon ohella voi suorittaa myös ylioppilastutkinnon tai toisen ammatillisen perustutkinnon. Tällöin puhutaan kaksoistutkinnosta. Kolmoistutkinnosta puhutaan, kun suorittaa ammattitutkinnon, lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Yleensä kaksoistutkinnon suorittaminen kestää kolmesta neljään vuotta. Ammatti oppisopimuksella 9 Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään ammattioppilaitoksissa tai aikuiskoulutuskeskuksissa järjestettävillä tietopainotteisilla kursseilla. 9Oppisopimuskoulutuksessa voi opiskella pääasiassa samoja ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja kuin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. 9Oppisopimuskoulutus kestää yleensä kahdesta neljään vuotta. 9Yleensä opiskelija hankkii oppisopimustyöpaikan itse ottamalla yhteyttä työnantajiin, mutta paikkoja löytyy myös työvoimatoimistoista. 9Opiskelija saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työssäoloajalta sekä taloudellista tukea tietopuolisen opetuksen ajalta. Joillakin aloilla on erikseen määritelty oppisopimuspalkka, jota kutsutaan esimerkiksi harjoittelijanpalkaksi. Oppisopimuspalkka voi olla 80 prosenttia peruspalkasta. 9Lisätietoa: www.oppisopimus.net. TYÖPAJAT 9 Työpajojen kautta ei saa ammattitutkintoa, mutta pääsee tutustumaan työelämään. 9 Työpajalle hakeudutaan työvoimatoimiston tai suoraan lähimmän työpajan kautta. 9 Jakso kestää keskimäärin kuusi kuukautta. Ajalta ei välttämättä saa palkkaa, mutta tuona aikana on oikeutettu työmarkkinatukeen. 9 Lisää aiheesta www.tyopajatieto.fi. Erityisoppilaitos 9 Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyitä tai opiskelijahuoltopalveluja. Syy voi olla esimerkiksi vamma, sairaus tai kehityksen viivästymä. Opetuksessa huomioidaan opiskelijan yksilölliset tarpeet. 9 Erityisoppilaitoksessa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon lukuisilla aloilla, kuten kulttuuri-, tietojenkäsittely-, matkailu-, catering-, kotitalous- ja sosiaalialalla sekä liiketaloudessa ja tekniikassa. 9 Oppilaitoksia on eri puolilla Suomea, ja niihin haetaan aina kunkin oppilaitoksen kautta omalla lomakkeella. Erityisopetusta tarjoavat muun muassa Helsingin Keskuspuisto, Ammattiopisto Luovi, Arlainstituutti ja Kiipulan Ammattiopisto. 9 Lisätietoa: www.edu.fi.pammatillinen peruskoulutusperityisopetus

Taitokilpailut 9 Jos opiskelee ammattioppilaitoksessa, voi osallistua ammattitaidon SM-kilpailuihin, Taitajiin. Ne järjestetään vuosittain, ja niissä yli 400 opiskelijaa kilpailee yli 40 lajissa. 9 Eurooppalaiset vastaavat kisat, Euroskills, järjestetään joka toinen vuosi, samoin ammattitaidon maailmanmestaruuskisat, WorldSkills Competitions (WSC). 9 Lisätietoa: www.taitaja2012.fi, www.euroskills.org, www.worldskills.org.

Teksti Anna Malk Kuvat Juuso noronkoski

”Tiesin, etten halua ammattikouluun. Tähän lukioon tulin, koska tämä on lähellä kotia ja täällä oli jo ennestään tuttuja tyyppejä. Lisäksi keskiarvonikin riitti tänne. Lempiaineeni on yhteiskuntaoppi ja aion hakea lukion jälkeen yliopistoon. Haluaisin opiskella kansainvälistä politiikkaa.” Ismail Gözälov, 16

”En tiennyt ysillä ollenkaan, mitä valitsisin. Minulla kävi kuitenkin tuuri, sillä jo lukion ekalla tiesin, että haluan ammattikorkeakouluun opiskelemaan fysio- tai toimintaterapeutiksi, ja lukio on ihan hyvä pohja siihen. Tein tuolloin netissä ammatinvalintatestejä, ja ne näyttivät suunnan. Käyn nyt kaikki terveystiedon kurssit ja aion kirjoittaa terkan ylioppilaskirjoituksissa.” Pirjo Viinikainen, 17

Miksi menit lukioon?

”Tulin lukioon, koska en tiennyt, mihin olisin amiksessakaan mennyt. Yksi tärkeä syy oli se, että lukiossa opetetaan musiikkia ihan oikeasti eikä vain soitella ja lauleskella. Tiedän, että haluan työskennellä isona jollakin tavalla musiikin parissa. Ainakin meidän lukiossa opettajat ovat tosi hyviä, tunneilla jaksaa kuunnella, vaikka aihe ei olisikaan kiinnostava. Lukion jälkeen saatan hakea Teatterikorkeaan.” Minna Henriksson, 17

”Mietin ysillä vakavasti, että menisin amikseen opiskelemaan, koska sieltä ei tarvitsisi kirjoittaa ylioppilaaksi. Nyt suunnittelen, että menen lukion jälkeen ammattikorkeakouluun, eli ihan hyvä, että tulin lukioon. Yliopisto voisi olla minulle liian vaikea.” Patryk Zadeira, 18

Miksi menit amikseen?

”Tulin ammattikouluun kymppiluokalta. En jaksaisi enää lukemista; ammattikoulussa saa työskennellä käsillä. Opiskelu on aika lailla vastannut odotuksia. Vaikka tahti on kova, opiskelu on jostain syystä rennompaa kuin odotin. Suuntaan valmistuttuani suoraan työelämään. Sielläkin oppii uutta.” Joanna Yiannakou, 16

Teksti MANDI SÄILÄ Kuvat Juuso noronkoski

”Emme lähteneet ysin jälkeen lukioon, koska emme jaksaneet enää lukea. Ammattikoulussa on ollut hieman rankempaa kuin odotimme, mutta kivaa. Koulun jälkeen voisimme olla muutaman vuoden töissä ja sitten perustaa vaikka yhdessä yrityksen.” Marina Cucinella, 17 ja Katariina Ylinen, 17

”Hain peruskoulun jälkeen kahteen kouluun ja neljälle koulutuslinjalle, kaikki amiksia: parturi-kampaaja, kosmetologi, kokki ja ompelija. Pääsin opiskelemaan parturi-kampaajaksi. Vaikka minulla on ollut hyvä koulumenestys, en ole lukioihmisiä. Teen ennemmin käytännön töitä.” Wilma Salonen, 16

Spes i a a livali ntoj a

Jos eiv jatkos uu ä nni lai t ole tel nka vie mat a lä n s kat e so näm lvillä ä. J os , olen

m utten va r sta tiedäm a , että r tilla m inkä haluan . , aloitan

am m a m atin , m atti

A mmattistartti

J os taas m utta lukio m enen keskia kiinnostaa ky m r pillevoni , ei r . iitä

Pari vuotta sitten Opetushallituksessa huomattiin, että peruskoulusta amikseen siirtyminen voi tökkiä. Joskus koululainen ei pääse ammattioppilaitokseen haluamalleen linjalle, toisinaan vaikeudet syntyvät tarjonnan runsaudesta – haluanko autonasentajaksi, kokiksi vai media-assistentiksi? Ongelman helpottamiseksi kehitettiin ammattistartti. Kyseessä on vuoden pituinen rupeama, jonka aikana tutustutaan monipuolisesti ammatillisen koulutuksen eri aloihin. Starttiluokat toimivat ammattioppilaitoksissa tavallisen opetuksen rinnalla, ja systeemin tärkein tavoite on auttaa nuorta löytämään sopiva koulutusala. Samalla kasvaa kyky suunnitella omaa tulevaisuutta. A-starttilaisten ei tarvitse olla erityisnuoria – vaihtoehto voi olla toimiva kenelle tahansa. Tärkeintä on, että näkee itsensä käytännöllisenä tyyppinä, jolle ammattikoulutus voisi sopia lukiota paremmin. Hakeminen tapahtuu erillisellä lomakkeella, joita saa peruskoulun opoilta ja oppilaitoksilta. Varsinainen valinta ammattistarttipaikkaan tehdään haastattelulla. Sitä on turha jännittää, sillä riittää melkein kun tietää, mitä ammattistartti tarkoittaa. Tärkeää on myös se, että on halu ja motivaatio selkeyttää tulevaisuuden opiskelukuviotaan ja into tutustua eri ammatteihin ja koulutusvaihtoehtoihin. Vuoden perehtymisen jälkeen lähes kaikkia lykästää. Noin 90 prosenttia kaikista Suomen ammattistarttilaisista saa jatko-opiskelupaikan.

Perusopetuksen lisäopetusta, eli kymppiluokkia, järjestetään peruskoulujen yhteydessä sekä kansanopistoissa. Kymppiluokka on lukuvuoden mittainen ja tarkoitettu erityisesti niille, jotka eivät ole vielä keksineet, mitä haluavat tehdä isona, sekä niille, jotka haluavat nostaa arvosanojaan päästäkseen haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan. Kympille voi hakea jokainen, jolla on peruskoulun päättötodistus samalta tai edelliseltä keväältä. Opiskeluissa luetaan samoja aineita kuin peruskoulussa, mutta kuvioon kuuluu myös työelämään tutustumista ja ammattiin valmentavia opintoja. Jokaiselle kymppiluokkalaiselle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka tukee opiskelijan omia tarpeita. Isommissa kaupungeissa on tarjolla ekstraoppia erilaisin painotuksin: keskitytään esimerkiksi työelämään tutustumiseen tai petrataan yleissivistäviä aineita. On hyvä tietää, että kymppiluokalle haetaan suoraan oppilaitoksiin, sillä se ei kuulu sähköiseen yhteishakuun.

pLisätietoa www.edu.fi/ammattikoulutus/ammattistartti.

pLisätietoa www.opintoluotsi.fi/opiskelu/kymppiluokka.

K ymppiluokka

Ysiluokkalaiset kysyvat - opot vastaavat 9 Onko amiksessa helpompaa kuin lukiossa? Opintojen kokeminen helppona tai vaikeana on yksilöllistä. Lukio-opinnoissa painottuu enemmän yleissivistys ja teoreettiset opinnot. Ammatillisissa opinnoissa korostuu käytännönläheisyys ja tekeminen, unohtamatta teoriaa ja kaikille yhteisiä opintoja, kuten kieliä ja matematiikkaa. 9 Mihin yliopisto-opintoihin voi hakea ammattioppilaitostodistuksella? Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden, eli voi hakea sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon. Yleisin jatko-opintoväylä on ammattikorkeakoulu. 9 Onko kaksoistutkinnon suorittaminen iso urakka? Kuinka kauan siinä kestää? Urakan vaativuus on yksilöllistä. Opetusjärjestelyillä pyritään jaksottamaan opinnot niin, että ne on mahdollista suorittaa kolmessa tai neljässä vuodessa. Ammattilukio-opinnoissa yhteistyökumppanina on yleensä paikallinen lukio tai aikuislukio. 9 Onko lukio vain pelkkää omatoimista lukemista? Ei ole. Oppitunneilla asioita opiskellaan monipuolisesti erilaisia työtapoja käyttäen. Lukiossa voi valita myös paljon liikunnan, kuvaamataidon, ilmaisutaidon ja musiikin kursseja. 9 Jos ei todellakaan tiedä mitä haluaa, eli tulevaisuuden vaihtoehdot liikkuvat kirurgista katusiivoojaan, miten lukion kurssivalintoja kannattaisi tehdä? Kannattaa valita mahdollisimman laajat valinnat, pitkä matematiikka, kieliä sekä luonnontieteellisiä aineita. Kokemuksesta voi kuitenkin sanoa, että oma ala alkaa lukion edetessä pikku hiljaa hahmottua ja valintoja voi tehdä omien tavoitteidensa suuntaisiksi.

9 Hakupaperit pitäisi jättää parin kuukauden päästä, mutta minua ei kiinnosta mikään tarjotuista vaihtoewsillä yhdeksän vuotta peruskoulua on ollut niin puuduttavaa. Olisiko välivuoden pitämisessä mitään ideaa? On tavallista, että peruskoulun jälkeen tuntee antaneensa koululle jo niin paljon itsestään, ettei huvittaisi enää jatkaa opiskelua. Usein motivaatiovaikeudet johtuvat siitä, ettei tiedä mitä tekisi seuraavaksi. Välivuoden suurin ongelma lienee se, että kynnys jatkaa opintoja saattaa kasvaa, koska ote opiskelusta katoaa. 9 Vanhempani ja sukulaiseni olettavat minun menevän lukioon. Haluaisin kuitenkin mennä ammattitai kauppaoppilaitokseen, jotta saisin ammatin nopeammin. Miten kerron perheelleni? Sanot, että kyse on sinun elämästäsi ja sinun valinnastasi. Voit myös kysyä vanhemmiltasi, kuka sinne jatko-opintoihin on oikein menossa – he vai sinä? 1

Tutorit Opintojen ohjaus ei pääty, kun peruskoulu päättyy. Jatko-opintopaikasta löytyy opon lisäksi tutoreita. Tutorit ovat toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita, jotka tutustuttavat ykköset kouluun ja vastaavat kaikkiin päitä vaivaaviin kysymyksiin.

Kysymyksiin vastasivat opinto-ohjaajat Eveliina Rantanen, Helena

Kesti, Anu Turunen, Paula Huhtaniemi, Päivi Tauriainen & Seija Lehto sekä nuorisopsykologi Vera Gergov.

Tehtävä: Ota kaikki irti myös omasta opinto-ohjaajastasi. Mieti kysymys opinto-ohjaajallesi ja kysy se.

Vaihdosta Terkkuja vuosien varrelta.

Ulkomaille amiksesta? 9 Ammattiin opiskeleva voi hakea oman alansa työharjoitteluun eli työssäoppimiseen ulkomaille. 9 Suosittuja kohteita ovat Saksa, Englanti, Ranska ja Hollanti, mutta vaihtopaikkoja on tarjolla myös lukuisissa muissa maissa. 9 Kustannuksia varten voi hakea apurahaa. 9 Opinto-ohjaajalta voi kysyä lisää tästäkin asiasta.

Ulkomaille lukiosta? 9 Vaihtoon lähdetään yleensä toisena opiskeluvuonna. 9 Matkanjärjestäjiä ovat esimerkiksi EF Kielimatkat, STS Kielimatkat, AFS Finland, Lions Club ja Rotaryn nuorisovaihto. 9 Vaihto-oppilasvuosi maksaa kohdemaasta ja matkanjärjestäjästä riippuen 5000−7000 euroa. Opiskelija voi hakea apurahoja ja stipendejä matkaa varten. 9 Suosituimpia kohdemaita ovat Euroopassa Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja Espanja, Pohjois-Amerikassa Kanada ja Yhdysvallat, Etelä- Amerikassa Costa Rica, Brasilia ja Argentiina ja Aasiassa Kiina, Japani ja Malesia. 9 Opinto-ohjaajalta voi kysyä lisää tästäkin asiasta.

Studia uomen Lukiolaisten Liitto ry. ja Helsingin Messut Oy Wanha Satama järjestivät yhteistyössä jo 16. STUDIA-tapahtuman loppusyksystä. STUDIA on lukiolaisten ja ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma, jonka tarkoituksena on antaa ajankohtaista tietoa tarjolla olevista jatko-opiskelupaikoista. Messuille saapuu yli sata näytteilleasettajaa ympäri Suomen. He järjestävät tietoiskuja sekä kertovat koulutuksesta ja mahdollisista työpaikoista. Päivittäin tapahtumassa vierailee noin 15 000 ihmistä. Messuhallissa on esillä kattavasti koti- ja ulkomaiset yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut, välivuosivaihtoehdot sekä nuorille palvelujaan tarjoavat yritykset, liitot ja järjestöt. STUDIA soveltuu hyvin myös vasta lukionsa aloittaneille opiskelijoille, sillä se voi auttaa ohjaamaan kurssivalintoja kohti tulevaisuuden jatko-opiskelupaikkaa.

Next Step

Tapaamisiin siis ensi syksynä! 1 Missä ja milloin? 9 Helsingin messukeskuksessa marras− joulukuun taitteessa 2012 9 arvioitu kävijämäärä 15 000 9 paikalla yli sata näytteilleasettajaa. 9 Seuraa osoitetta www.finnexpo.fi.

uosien myötä SAKKI ry:n järjestämät Next Step -koulutus- ja työpaikkamessut ovat tavoittaneet satojatuhansia työelämästä ja koulutuksesta tietoa etsiviä nuoria. Next Stepit ovat tiivis osa SAKKIn muuta toimintaa, ja messut on toteutettu alusta alkaen koko järjestön yhteisenä ponnistuksena. Joka vuosi messuilla häärii noin neljänkymmenen ammattiin opiskelevan talkoojoukko. Messut eivät keskity yksinomaan koulutukseen, vaan tarjolla on myös runsaasti tietoa työelämästä. Näytteilleasettajina nähdään monia opiskelijoille tärkeitä järjestöjä ja palveluntarjoajia. Lisäksi mukana on ihmisiä kansalaisja harrastustoiminnasta.

Missä ja milloin? 9 25.–26.1.2012 Turun Messu- ja kongressikeskuksessa, avoinna keskiviikkona klo 9–17 ja torstaina klo 9–16 9 31.1. –1.2.2012 Helsingin Messukeskuksessa, avoinna tiistaina klo klo 9–17 ja torstaina klo 9–16 9 arvioitu kävijämäärä 20 000 9 paikalla noin 150—200 näytteilleasettajaa. 9 Seuraa osoitetta www.nextstep.fi.

Vuoden messutarpit 29

SAKKI, OSKU ja sll

A mmattiin opiskelevien SA K K I in? Ammattiin Opiskelevat – SAKKI ry. on ammattiin opiskelevien etujärjestö, jolla on yli 100 000 jäsentä. Liitto valvoo opiskelijoiden etuja ja pyrkii parantamaan sekä opiskelijan taloudellista että henkistä hyvinvointia. SAKKI tarjoaa jäsenilleen ilmaista oikeusturvaneuvontaa, liittyipä kysymys sitten opintoihin, työssäoppimiseen tai materiaalimaksuihin. SAKKI organisoi tapahtumia, kuten huvin ja hyödyn yhdistäviä oppilaskuntatoiminnan peruskursseja ja tutoreiden koulutuksia. Edunvalvonnan ja koulutusten lisäksi SAKKI järjestää vuosittain esimerkiksi The Joululomaleirin sekä joka toukokuu vuoden mahtavimman amisristeilyn. Aina alkuvuodesta SAKKI pistää pystyyn vuosittaiset Suomen suurimmat koulutus- ja työpaikkamessut eli Next Stepit. Muista siis ammattiopiskeluasioissa www.sakkinet.fi.

Valitsit peruskoulun jälkeen mitä tahansa, liity opiskelijaliittoon. Miksi? Merkkinä liiton jäsenyydestä on SAKKI-kortti. Sillä saa: 9 valtakunnallisia jäsenetuja, kuten VR:n ja Matkahuollon opiskelija-alennukset 9 Turvan maksuttoman matkustajavakuutuksen 9 ilmaisen sisäänpääsyn Next Step -messuille 9 jäsenetuja ympäri Eurooppaa, kuten alennuksen yöpymisestä retkeilymajoissa 9 Suomessa SRM:n hostelleista 2,50 euron vuorokausialennuksen sekä alennusta hotelliöistä Hotellimaailman hotelleissa. 9 Kortti on samalla myös European Youth Card. Se tuo mukanaan yli 100 000 jäsenetua ympäri maailman, lisätietoja osoitteesta www.europeanyouthcard.fi. 9 SAKKIn opiskelijakortti on amikselle edullisin, se saa kerralla koko opiskeluajaksi. Esimerkiksi kolmeksi vuodeksi kortti maksaa 20 euroa.

L ukiolaisten S uomen ? n oma kiolaiste lukioL iittoon 0 SLL on lu

0 ten Liitto uluu miltei 50 0 emyksiä Lukiolais ku äk n n te is Suomen rjestö. Liittoon lukiola ie jä v ja uoliaan. L li p L e S opisk omen. ä heidän ksaa hyvin u ä S it i r p ä p ja laista ym yhteiskunnassa iskelija voi ja ja tekee op in iva. Liitto ellisesti eteenpä itteena on, että im to ja ud va vo on katta Liiton ta tulisi talo euioverkko , että opiskelija ak k h lu o ä p t t lp ja e n eteen intoihin olisi he e s s ia, kuten ö y o-op pahtum k töitä m a t t a ja n ä e t t le ja e enil sen, jotk toimeen i SLL tarjoaa jäs t ja liittokokouk li s a k tua. Lisä ilaskuntafestiva yllisiä. ista joöd pp y o h rä t te t a stöön, jo e W je ja r ilo ä ij k r s ii u p en lukiolais ä ha ovat sek utuu kymmene intaa alueensa , a t s a n a in ta toim t toim SLL jak is u a n il u r t e n s o o ä it rjestä t kiinn ydät li kainen jä yt lukioon ja ole eutumisesta lö k d a ä h ä p n le. Jos ommii a aktiivih .lukio.fi. lisätieto sa www is io s a . io sa luk sivuilta iis kaikis Muista s

Merkkinä liiton jäsenyydestä on lukiolaiskortti. Sillä saa: 9 Improbatur-lehden kotiin viisi kertaa vuodessa 9 ilmaisen sisäänpääsyn Studia-jatkokoulutusmessuille 9 alennuksia Huippuvalmennuksen kursseista 9 miltei kaikista optiikkaliikkeistä –20 % normaalihintaisista silmä- ja aurinkolaseista 9 Image Kustannuksen lehdistä –25 % 9 EF-kielimatkat halvemmalla 9 erikoiskampanjaetuja Stockmannilta 9 Suomen Lukiolaisten Liiton tapahtumia ja koulutuksia 9 paikallisia jäsenetuja ja -alennuksia. 9 Lukiolaiskortti maksaa 18/16 euroa (uusi jäsen maksaa kortin valmistuksesta kaksi euroa enemmän).

A mmattiopiskelijoi den OS K U un? Suomen Opiskelija-Allianssi -OSKU ry. on ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden perustama ja omistama opiskelijaliitto, jossa opiskelijat päättävät itse mitä haluavat. Liitolla on toimintaa 116 oppilaitoksessa, joissa on yhteensä yli 70 000 opiskelijaa. Osku on etu-, palvelu- ja ennen kaikkea harrastejärjestö, joka kouluttaa, kampanjoi ja järjestää tapahtumia, kuten vuosittaisen Amisten mäkiviikot Puolan Zakopanessa. Tapahtuma kokoaa amiksia joka puolelta Suomea. OSKU pitää huolta opiskelijoista ja vie heidän viestiään eteenpäin valtionhallinnon suuntaan. Liitto myös auttaa ammattiin opiskelevia kaikissa heidän ongelmissaan. Muista siis ammattioppilaitosasioissa www.osku.info

Merkkinä liiton jäsenyydestä on OSKU-kortti. Sillä saa: 9 50 % alennuksen junamatkoista (VR II) 9 50 % alennuksen yli 80 km:n linja-automatkoista 9 alennusta kaikilta St1-asemilta 9 10 % kanta-asiakasedun Akateemisen Kirjakaupan myymälöissä 9 alennuksia EF-kielimatkoista ja palveluista 9 rahanarvoisia vakuutusetuja If Vahinkovakuutusyhtiöstä 9 reilut alennukset POP Median lehdistä: EPISODI, Inferno, Rumba ja Rytmi 9 Killroyn opiskelijahintaiset lennot ja kansainväliset alennuskortit 9 Instrumentariumissa -20 % normaalihintaisista silmälaseista 9 kanta-asiakasedut Nisseniltä 9 Kultajousessa -20 % kelloista ja koruista sekä hopea- ja lahjaesineistä 9 Dataclubista -20 % suomenkielisistä ATK-alan kirjoista ja -5 % kaikista englanninkielisistä kirjoista. 9 OSKUn opiskelijakortti maksaa 12 euroa vuodessa.

Oppilaskuntatoiminnasta

sanottua

n n n

Ysi-lehdessä ja Improbaturissa on kautta aikain julkaistu juttuja oppilaskunnista. Poiminnat vakuuttavat siitä, että mukaan toimintaan kannattaa lähteä, ihan jo itsensä vuoksi.

”Lähdin ehdolle hallitukseen, koska tykkään ottaa kantaa asioihin. Hallitus on hyvä paikka saada mielipiteitä kuuluviin ja edustaa oppilaskunnan asioita koulussa.” -Leena Oikarinen, Puolangan lukio (Improbatur 5/2010)

n nn ”Järjestämme erilaisia tempauksia, kuten ekaluokkalaisten kastepäivän, jolloin ekaluokkalaisille keksitään hauskoja leikkejä ja tehtäviä sekä vala, ja heidät niin sanotusti kastetaan oppilaskuntamme jäseniksi. Hallitus on myös järjestänyt aiemmin muun muassa hattupäivän, jolloin kaikkia opiskelijoita kehotettiin laittamaan yhden koulupäivän ajaksi hattu päähän, ja parhaat palkittiin.” -Tiina Huuhtanen, Langinkosken lukio (Improbatur 4/2010)

”Päätimme, että hallituksemme voisi lähettää oman pakettinsa Amakhayaan. Innostuimme keräämään rahojen lisäksi myös toisenlaisen avustuspaketin. Hankimme hallituksen rahoilla hammasharjoja ja -tahnoja, saippuoita, kyniä, kumeja ja erilaisia pelejä lähetettäväksi Johannesburgin koululle. Halusimme tehdä jotain meidän mielestämme tärkeää koulukodin hyväksi täysin itse.” -Adile Sevimli, Oulun Suomalainen Yhteiskoulu (Improbatur 1/2011)

”Rahaa on esimerkiksi kerätty myymällä kuvataidelinjalaisten suunnittelemaa värityskirjaa.” -Pyry Smolander, Savonlinnan taidelukio (Improbatur 3/2011)

”Ekaluokkalaisille aina sanotaan, että tervetuloa oppilaskunnan huoneeseen, mutta yleensä vasta kakkosella uskalletaan kurkata tänne, ja abivuonna täällä ollaan jo kuin kotonaan.” -Pinja Kuusio, Torkkelin lukio (Improbatur 3/2009)

”Muotinäytökset ovat olleet todella suosittuja ja koonneet paikalle paljon erilaista porukkaa. Luonnollisesti koko hallitus haluaa olla malleina.” -Lotta Vartiainen, Naantalin lukio (Improbatur 4/2009)

Varmat perinnekekkerit lukiossa 9 Toisena lukiovuonna vietetään vanhojenpäivää, tanssitaan ja hienostellaan, kun abit häipyvät valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin. 9 Lukion kolmosten penkkarit järjestetään joka vuosi sinä päivänä, kun ylioppilaskokelaat päättävät varsinaisen opiskelunsa. Pippaloissa on tapana on pukeutua valittuun teemaan. 9Abiristeilylle saatetaan lähteä suoraan penkkareista tai päivää kahta myöhemmin. Matkalle lähtevät siis vain kolmoset. 9Ylioppilasjuhlat ovat lukion viimeinen juhla.

”Urheilu toimii hyvin yhteisenä kielenä. Se yhdistää opiskelijoita koulun monikulttuurisessa ympäristössä. Tähän toiminta-alueeseen pyrimme jatkossakin panostamaan paljon ja luomaan hyvät liikuntamahdollisuudet kaikille opiskelijoille.” -Amira Svensk, Helsingin Diakoniaopisto (YSI 2011)

”Kyllä tämä yläasteellakin kiinnosti, mutta siellä oli hallituksessa vähän erilaisia tyyppejä, sellaisia, jotka ovat parempia koulussa.” -Eveliina Humberg, Jyväskylän ammattiopisto (YSI 2009)

k k k k Pikkujouluja järkätään yhteistyössä ravintolayrittäjän kanssa, ja niistä on vastuussa tuleva autoasentaja Liina Hallikainen sekä parturikampaajaksi opiskeleva Mari Lusua. ”Siitä tulee hauskaa, esiintyjiä ja yllätyksiä”, Liina hehkuttaa. -Vantaan ammattiopisto Varia (YSI 2008)

”Vaikutusmahdollisuudet ovat hallituksessa todella laajat, ja monet asiat ovat itsestä kiinni. Esimerkiksi jos haluaa erikoistua johonkin tiettyyn aiheeseen, näin voi tehdä. Omia tehtäviä hallituksessa voi itse määritellä pitkälle ja tuoda esiin parhaan osaamisensa. Siihen myös kannustetaan.” -Petri Nikander, Helsingin Diakoniaopisto (YSI 2011)

Jokapäiväisen läsnäolon ja vaikuttamisen lisäksi hallitus järjestää erilaisia tapahtumia. Hesotessa on järjestetty esimerkiksi terveystempaus, jossa puhuttiin sukupuolitaudeista ja päihteistä. Vetonaulana tapahtumassa oli Guitar Hero, jota kaikki saivat tulla pelaamaan. -Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos (YSI 2010)

”Onhan se omalla tavalla aika palkitsevaa, kun koulutusyhtymän johtaja sanoo, että Janin sana painaa enemmän kuin rehtorin.” -Jani Parrio, Jyväskylän ammattiopisto (YSI 2009)

Yhteishengen nostattamisen lisäksi hallitus on puuhannut opiskelijoiden omaa hyvinvointipassia, joka sisältää monenlaista hyvinvointia lisäävää toimintaa. Sitä varten on suunniteltu muun muassa sählyturnausta. -Helsingin Diakoniaopisto (YSI 2011)

Mikä oppilaskunta? 9 Oppilaskunta = kaikki lukion tai ammattioppilaitoksen opiskelijat. 9 Oppilaskunta toimii opiskelijoiden yhteisenä äänenä, järjestää tapahtumia, parantaa yhteishenkeä ja tiedottaa. 9 Mukaan pääsee olemalla itse aktiivinen. Toimintaa pyörittää oppilaskunnan hallitus, johon voi asettua ehdolle kuka tahansa. 9 Oppilaskunta on väylä, jonka kautta vaikutetaan opiskelija-asioissa päättäjiinkin.

TARUJA Kaikkea sitä kuuleekin. Kuvitus Pauli Salmi

Myytti1

Amiksessa ei ole teoriaopetusta.

Väärin. Käsillä tekemisen lisäksi ammattioppilaitoksissa opiskellaan muun muassa kieliä ja matematiikkaa. Monilla ammatillisilla aloilla esimerkiksi englanti on ehdottoman tärkeä kieli. Ajatuksena opinnoissa on, että ensin käydään asiat läpi teoriassa ja kirjataan tärkeät seikat muistiin. Sitten päästään tekemään samasta asiasta käytännön harjoituksia.

Myytti2

Amikseen on helpompi päästä kuin lukioon.

Ei aina. Moneen ammattioppilaitokseen on korkeampi keskiarvoraja kuin moneen lukioon. Monelle suositulle ammattioppilaitoksen linjalle vaaditaan kuitenkin soveltuvuuskoe, josta saadut hyvät pisteet voivat kompensoida hieman huonompaa keskiarvoa. Ammatillisiin oppilaitoksiin ei siis pyritä pelkän keskiarvon perusteella, vaan pisteytyksessä huomioidaan myös muita seikkoja keskiarvon lisäksi.

Myytti3 Lukiossa vain päntätään. Lukiossa opiskellaan asioita monella tavalla, eli kuuntelemisen ja muistiinpanojen tekemisen lisäksi on ryhmätöitä, esitelmiä, väittelyitä ja kirjoittamista. Lukiossa voi myös valita paljon liikunnan, ilmaisutaidon, kuvaamataidon ja musiikin kursseja. Ja sitten ovat tietysti nämä ikivanhat, hohhoijaa… 9 Amikset …ajavat tuunatulla Corollalla, ja etupeilissä roikkuvat karvanopat …polttavat ketjussa tupakkaa ja juovat pontikkaa eivätkä ole kiinnostuneita koulusta …eivät lue kirjoja eivätkä lehtiä. 9 Lukiolaiset …pukeutuvat hyvin …kuvittelevat olevansa parempaa kastia …luulevat valmistuvansa johtajiksi …ajavat isin autolla.

Tehtävä: Opinto-ohjaajat tietävät, miten asiat oikeasti ovat. Mieti mikä tahansa jatko-opointoihin liittyvä kysymys opintoohjaajallesi ja kysy se.

Myytti4

IB-lukio on vain neroille.

Ei välttämättä. Vaikka aineet opiskellaan IB:llä englanniksi äidinkieltä ja vierasta kieltä lukuun ottamatta, opiskelu ei välttämättä ole vaikeampaa. Koska asiat ovat joka tapauksessa uusia, on ihan sama, opiskeleeko niitä englanniksi vai suomeksi. Koska IB-luokka on pienempi ja pysyy samana koko lukion ajan, kouluelämä on sosiaalisesti monella tavalla helpompaa ja opiskelu holhotumpaa kuin tavallisessa luokattomassa lukiossa.

Myytti5

Amiksesta ei voi mennä yliopistoon.

Voipas. Usein ammattioppilaitoksen hyvä tutkintotodistus on parempi paperi, kun hakee korkeakouluun kuin huono ylioppilastutkintotodistus. Esimerkiksi kauppaopiston käyneitä on hakenut ja päässyt yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä. Ja ainahan voi ammattioppilaitoksen jälkeen palata lähtöruutuun ja mennä lukioon, jos tarvitsee lukion päättötodistuksen tai ylioppilastutkintotodistuksen.

Kuvitus Pauli Salmi

ISONA

Kortit poytaan

Teksti Anna Kojo Kuvitus Alvar Tallskog

Peruskoulun jälkeen pitäisi osata tehdä kauaskantoisia ratkaisuja nopeasti. Mistä tietää mitä haluaa?

Otetaan iso annos yksilön motivaatiota, kauhallinen kykyjä ja pari lusikallista sosiaalisia taitoja. Sekoitetaan, annetaan hautua ja yritetään päätellä, mitä taikinasta saa aikaan. Oman ammatin valitseminen ei ole helppoa. Suomen hallituksen mielestä jokaisen tulisi heti, mieluiten jo ysin jälkeen, tietää haluamansa ala ja hakeutua pikimmiten opiskelemaan sitä. Ennemmin tai myöhemmin, tärkeintä on selvittää, mitä itse arvostaa ja haluaa elämältään. Muiden toiveiden toteuttaminen ei usein johda kovin pitkälle. Tunne siitä, että valinta on tehty itse ilman muiden painostusta, on tärkeä. Jos tulee valinneeksi ammatin, joka ei motivoi, työssä ei todennäköisesti viihdy. Ammatinvalintapsykologi Raimo Lahti muistuttaa, että epäkiinnostavien opintojen loppuun saattaminen voi myös olla piinallista. Mistä pääsisi alkuun? Aloita kysymällä itseltäsi, mitä minä itse haluan tehdä ja millaiset ovat minun arvoni. Unelmoi haaveammatistasi. Haaveilemalla pohdinta pääsee käyntiin ja toiveammattisi paljastaa, mikä sinua motivoi. Jos haaveilet esimerkiksi poliisin ammatista, mieti, mikä juuri siinä kiehtoo. Onko se esimerkiksi turvallisuuden ja järjestyksen ylläpito? Samat ominaisuudet voivat näkyä myös muissa, yllättäviltäkin tuntuvissa ammateissa. Esimerkiksi opettaja on vastuussa oppilaiden turvallisuudesta, ja monissa hallinnollisissa sekä projektinjohdon tehtävissä

korostuu järjestyksen säilyttäminen hektisissä olosuhteissa. Kun alat saada selville, mikä sinua motivoi, ota pohdintoihin mukaan henkilökohtaiset kykysi ja sosiaaliset taitosi. Henkilökohtaisia kykyjä ovat esimerkiksi looginen, matemaattinen ja verbaalinen ajattelutaito sekä kädentaidot. Vertaa ominaisuuksiasi ja kykyjäsi toiveammatissa vaadittaviin ominaisuuksiin. Jos mielessäsi on vaikkapa työ ihmisläheisellä sosiaalialalla, mutta itse viihdyt enemmän omissa oloissasi, sinun on hyvä miettiä, pystytkö sopeutumaan sosiaalisuutta vaativaan työnkuvaan. Aivan viimeisenä kannattaa pohtia koulutustarjontaa ja sitä, voisiko itse päästä sisään opiskelupaikkaan sekä sitä, onko alalla töitä. Luonnollisesti kyseisiä realiteetteja ei voi täysin sivuuttaa, mutta älä anna niiden olla alkuvaiheessa unelmointisi tiellä. Ammatinvalintaan vaikuttavat myös ulkoiset asiat. Moni nuori ja vanhempikin arvostaa ammatteja, joihin liitetään statusarvoa ja vastuuta, kuten lääkäriä ja asianajajaa. Myös hyvä palkka on tärkeä motivaattori. Usein palkka ja vastuu kulkevatkin käsi kädessä. Kannattaa kuitenkin miettiä, mistä hyvä palkka johtuu. Hyvin tienaavat saattavat tosielämässä tehdä pitkiä, vaativia päiviä, paljon pidempiä kuin esimerkiksi toimistotyöntekijät. Hyvää palkkaa saadakseen on siis tingittävä jostain muusta, usein vapaa-ajasta.

: :

Haaveilemalla pohdinta paasee kayntiin ja toiveammattisi paljastaa, mika sinua motivoi.

Päätös koko loppuelämästä? Sinusta saattaa tuntua siltä, että peruskoulussa tai heti sen jälkeen tehdyt valinnat määräävät koko loppuelämän suunnan. Ajatus hirvittää. Mitä jos tulee tehtyä ihan väärä ratkaisu? Tietysti se, opiskeleeko mieluummin käsitöitä vai maailman historiaa, antaa osviittaa sille, menisikö ammattioppilaitokseen vai lukioon ja siitä eteenpäin, mutta milloinkaan ei oikeasti ole liian myöhäistä muuttaa mieltään ja vaihtaa alaa, jos alkaa tuntua siltä. Ihmiset valitsevat uudelleen monien eri syiden takia. Usein kysymys on siitä, ettei valittu opiskelu tai työ tunnukaan omalta. Myös maine ja mammona saattaa ajan kuluessa alkaa houkuttaa aiempaa enemmän, ja terveyssyytkin selittävät suunnanmuutoksia. Esimerkiksi kampaajaopiskelija voi allergisoitua kemikaaleista ja joutua valitsemaan uudelleen. Monet nelikymppisetkin vaihtavat alaa. Kun kokemusta on kertynyt ja on tullut tehtyä monenlaista, saattaa haluta kouluttautua uudelleen. ”Se on usein myös tutustumismatka omaan itseen. Taustalla voi olla esimerkiksi uskallus toteuttaa vanhoja haaveita kypsemmällä iällä”, psykologi Lahti kuvailee. Muista, että tutkinto, varsinkaan korkeakoulu-, ohjaa harvoin yhteen ainoaan työtehtävään, vaan samalla koulutuksella voi suuntautua moniin eri töihin oman mielenkiinnon mukaan. Opiskelu ei myöskään lopu työelämän alkamiseen, vaan oppiminen on elinkautista. Valitsit minkä tahansa alan, joudut tai saat päivittää tietojasi ja taitojasi tulevaisuudessa.

Mitä jos suuntaa ei löydy? Ammatinvalinnassa auttaa se, että tietää mahdollisimman paljon siitä, millaisia töitä milläkin koulutuksella voi tehdä. Ota asioista selvää, ole utelias ja tenttaa lähipiirisi aikuisväkeä. Ota myös kaikki irti opinto-ohjaajastasi. Jos vielä kaiken tämän jälkeen olet epävarma ja haluat lisäaikaa, muista kymppi- ja starttiluokat, joilla on hyvä pohtia tulevaisuuttaan. Jos olet varma, että haluat ammatin mutta et tiedä minkä, valitse starttiluokka. Jos taas lukio houkuttelee enemmän, mutta keskiarvo ei riitä, mene kympille.

Arvostetuimmat ammatit Top 30 1. Kirurgi 2. Erikoislääkäri 3. Lääkäri 4. Palomies 5. Ylilääkäri 6. Neurologi 7. Silmälääkäri 8. Kätilö 9. Hammaslääkäri 10. Sairaanhoitaja ja lentokapteeni 12. Terveyskeskuslääkäri 13. Eläinlääkäri 14. Palopäällikkö 15. Vanhustenhoitaja 16. Tuomari 17. Gynekologi 18. Lennonjohtaja 19. Psykiatri 20. Poliisi 21. Terveydenhoitaja 22. Erityisluokanopettaja 23. Presidentti (oikeuslaitos) 24. Poliisipäällikkö 25. Ylihoitaja 26. Oikeusasiamies ja psykologi 28. Mielisairaanhoitaja 29. Yrittäjä 30. Lastenhoitaja Lähde: Suomen Kuvalehti 21.5.2010

Hei ysiluokkalainen, onko tulevaisuutesi vielä auki? i

datanom

Mitäpä jos hakisit meille opiskelemaan tietoja viestintätekniikkaa... • • • • •

tietoja viestintätekniikan perustutkinto, koulutusohjelmina: käytön tuki tai ohjelmistotuotanto opetus tapahtuu ICT Campuksella Helsingin Vallilassa (Hattulantie 2), jossa käytössäsi on ajanmukainen teknologia ja asiantuntevat opettajat tutkinto kolmessa vuodessa, koulutus alkaa elokuussa 2012 voit suorittaa myös kaksi tutkintoa: datanomi + ylioppilas UUTUUTENA! Mahdollisuus suuntautua pelituotantoon

Hae meille kevään yhteishaussa 27.2.–16.3.

merkono

tai liiketaloutta... • • • • •

liiketalouden perustutkinto, koulutusohjelmina: asiakaspalvelu ja myynti tai talous- ja toimistopalvelut opetus tapahtuu Business Campuksella Helsingin Pasilassa (Rautatieläisenkatu 5), Messukeskuksen vieressä tutkinto kolmessa vuodessa, koulutus alkaa elokuussa 2012 voit suuntautua merkonomiksi finanssi-, palvelu- tai kaupan alalle voit suorittaa myös kaksi tutkintoa: merkonomi + ylioppilas

Hae meille kevään yhteishaussa 27.2.–16.3.2012 osoitteessa www.haenyt.fi, hakukoodi 0123

Lisätietoja: kotisivuilta www.businesscollege.fi, puhelimitse 09 1489 0200 tai sähköpostitse info@businesscollege.fi www.facebook.com/suomenliikemiestenkauppaopisto

o m en opot Su koimasta! m o r u d li En a st a va laajimm

Kääk! Mitä koulun jälkeen? Mallit alk. 2.490,-

TAKUU

www.mh-motorcycles.fi

Kysy opolta netissä!

UOTTA V tai 20.000 km Mallit alk. 1.549,-

Maahantuonti: Euro Motor Center Vasaratie 2, 90410 Oulu

www.sym-finland.fi

www.kysyopolta.fi 39

oikeissa toissa

Kuvat Kristiina Männikkö

”Ohjaan työkseni sirkusta erilaisille ryhmille, koululaisille ja työporukoille. Kuulun sirkusyhdistys Magenta ry:hyn, jonka pääpaino on sosiaalisessa sirkuksessa. Se tarkoittaa, että sirkustekniikka ei ole meille se tärkein asia. Kullakin ohjaukseen tulevalla ryhmällä on omat tavoitteensa, joita halutaan sirkuksen avulla saavuttaa. Erilaisten sirkusleikkien ja -harjoitusten avulla voidaan oppia esimerkiksi ryhmätyötaitoja, ja jonkun ryhmän tavoitteena voi olla vaikkapa itsetunnon kohottaminen. Ohjaamisen lisäksi koordinoin työssäni monia asioita. Suunnittelen sirkustyöpajoja ja mainostamista. Ennen kuin aloin tehdä tätä työtä, olin maantiedon opettaja. Nautin opettamisesta, mutta en pitänyt kokeiden tarkastamisesta ja arvosanojen antamisesta. Sirkusala sopiikin erityisesti fyysisesti aktiivisille tyypeille. En itsekään opettajana osannut istua pöydän takana, vaan aina rimpuilin itseni jonnekin muualle. Mutta totta kai opettajan opinnoista ja työkokemuksesta on ollut hyötyä nykyiselle uralleni. Aloitin sirkuksen harrastamisen vuonna 2008, ja vuotta myöhemmin aloin vetää sirkustreenejä lapsille. Kun opettajan pestini Helsingin kansainvälisessä koulussa loppui vuonna 2009, olin ohjannut jo puoli vuotta pienten lasten sirkusta helsinkiläisessä sirkuskoulussa. Tuolloin hain ja pääsin sosiaalisen sirkuksen ohjaajakoulutukseen Turun ammattikorkeakouluun. Samalla aloitin työt valtakunnallisessa Sosiaalinen sirkus -hankkeessa, jossa ohjasin sirkusta maahanmuuttajataustaisille lapsille. Hankkeessa tein töitä Circo − uuden sirkuksen keskukselle. Viime keväänä Cirko tajusi, ettei sillä ole resursseja lähteä mukaan vuonna 2012 alkavaan jatkohankkeeseen. Me hankkeen työntekijät päätimme perustaa oman sirkusyhdistyksen, jotta saimme hankkeen itsellemme. Niin syntyi Magenta ry. vuonna 2011. Parasta työssäni on, että lähden sinne aina innoissani ja tulen kotiin hymyssä suin, koska sirkusohjaus on niin hauskaa!” Silja Kyytinen, 35 sirkusohjaaja ja koordinaattori

miten alalle? 9 Kannattaa aloittaa liittymällä sirkuskouluun, joita on ympäri Suomea. 9 Ammattiin voi opiskella Turun amk:n Taideakatemiassa tai Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa. 9 Sirkusohjaaja tienaa noin 30 euroa tunnilta

Teksti Sonja Fogelholm

Erilaisiin töihin, erilaisia teitä pitkin.

”Ihanteeni on, että joka päivä on kiva mennä töihin. Jos näin ei ole, oman viihtymisen ja motivaation eteen pitää tehdä jotain tai esimerkiksi vaihtaa alaa. Työnteko ei voi olla vain hampaiden puremista yhteen. Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri, tradenomi ja merkonomi. Olen suorittanut myös vuoden talouskoulun sekä opiskellut peruskoulun jälkeen vuoden lukiossa. Koulun penkillä on siis tullut vietettyä reilusti yli kymmenen vuotta, ja opintieni jatkuu edelleen. Työpaikkojakin on kertynyt useita: olen ollut muun muassa kosmetiikkamyyjänä Sokoksella, L’oréalin konsulenttina sekä toiminut Helsingissä SEURE Oy:n henkilöstökonsulttina. Tällä hetkellä olen isännöitsijänä Helsingin Seudun Isännöitsijöissä. Työpaikkaa varten opiskelin itselleni ammattiisännöitsijän tutkinnon, ja nyt syvennän taitojani johtavan ammatti-isännöitsijän tutkinnon parissa. Työskentelen pääasiassa toimistossa. Työni on asiakaspalvelua, taloyhtiöiden hallinnon pyörittämistä, kirjanpitoa ja ongelmien ratkomista. Isännöin 22 taloa, joissa hoidan tilauksia, suunnittelen taloyhtiöiden toimintaa yhdessä hallitusten kanssa. Vahingon sattuessa kutsun paikalle korjaajan sekä säädän asiaa vakuutusyhtiön kanssa. Kaikki asukkaiden soittamat puhelut eivät ole mukavia. Jos on esimerkiksi sattunut vesivahinko ja vettä on nilkkoihin saakka, langan toisessa päässä saattaa kiukuttaa. Isännöitsijä tarvitseekin paljon empatiakykyä ja halua olla oikeasti tekemisissä ihmisten kanssa. Minun täytyy myös osata hyvin kiinteistöalan erilaiset säädökset, kuten asukasosakeyhtiölaki ja vuokralaki. Kaupallisen alan koulutuksesta ja hallintotyöskentelykokemuksesta on ollut hyötyä. Elämän ja tulevaisuuden suhteen pitää mielestäni olla avoin, ja täytyy osata varautua myös siihen, että työpaikka voi lähteä alta silmänräpäyksessä. Mikään koulutus ja työkokemus ei ole mielestäni turha.” Eija Ahonen, 39 isännöitsijä

miten alalle? 9 Isännöintialan virallinen tutkinto on isännöinnin ammattitutkinto, johon koulutusta järjestävät useat oppilaitokset, muun muassa Kiinteistöalan Koulutussäätiö. Isännöitsijäksi voi kouluttautua myös oppisopimuksella. 9Kiinteistöjohtamista ja isännöintiä voi opiskella myös muun muassa Tampereen ja Vaasan ammattikorkeakouluissa. 9Isännöitsijä tienaa noin 2300−4000 euroa kuukaudessa työtehtävien vaativuudesta, taloyhtiöstä ja isännöintikohteiden määrästä riippuen.

Teksti venla pöyliö

”Olen ammatiltani tietojenkäsittelytieteilijä ja tutkin työkseni tietokonegrafiikkaa. En siis ole graafikko, vaan teen ohjelmia, jotka pystyvät näyttämään grafiikkaa. Jo koululaisena harrastin ohjelmointia ja teini-ikäisenä kiinnostuin varsinkin kolmiulotteisesta grafiikasta. Pohdiskelin, miten elokuvien hienoja kuvia oikein tehdään. Lukioiässä harrastinkin sitten aihetta aktiivisesti − ja vektorimatematiikasta oli muuten hyötyä siinä. Harrastelijatuotosteni pohjalta minua pyydettiin töihin juuri perustettuun Remedy Entertainment -pelistudioon suoraan lukiosta. Samaan aikaan pääsin Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan tietotekniikkaa. Tein työssäni Remedyn Max Payne -peleihin kokonaan ohjelman, jolla pelimaailma tuolloin mallinnettiin. Opiskeluaikana meille syntyi neljän hengen porukassa ajatus, että olisipa mahtavaa, jos tietokonegrafiikasta pystyisi tekemään akateemista tutkimusta. Se ei ole kovin helppoa Suomessa, koska täällä ei ole yhtään alan professoria. Neljä vuotta hääräsimme kaikki neljä akateemisessa maailmassa. Väittelimme kaikki myös tohtoreiksi, minä vuonna 2007. Sen jälkeen lähdin Bostoniin tutkijaksi Massachusetts Institute of Technology -yliopistoon. Boston houkutti, koska MIT on maailman arvostetuimpia yliopistoja. Se on mieletön keskittymä todella skarppia porukkaa, ja sitä arvostetaan paljon. Olin Bostonissa 2,5 vuotta ja tulin Suomeen NVIDIA Researchille teollisuustutkijaksi. Työ on hyvin samanlaista kuin akateemisenkin tutkijan. Pidän työstäni. Tutkijana on vapaus ajatella mielenkiintoisia asioita ja tehdä työtä tuntemattomalla alueella, jossa vastauksia ei ole, vaan ne on luotava itse. Fiilis on todella hieno, kun onnistuu tekemään jotain, mitä kukaan muu ei ole osannut aiemmin tehdä.” Jaakko Lehtinen, 34 tietojenkäsittelytieteen tutkija

Teksti Sonja Fogelholm

miten alalle? (tutkija) 9 On opiskeltava yliopistossa. 9 Pitää olla erittäin kiinnostunut siitä, mitä tekee. 9 Yliopistossa tutkija tienaa reilu 3000 kuussa, teollisuudessa enemmän. Miten alalle? (tietokonegrafiikka) 9 Tietokonegrafiikkaa pitää opiskella itse, kouluissa ja yliopistoissa ei opeteta alkeistasoa pidemmälle. 9 Harrastuspohjalta ja omasta mielenkiinnosta on mahdollisuus päästä hyvin pitkälle.

”Yrittäjä sanana kalskahtaa korvaan. Mielestäni sanan pitäisi olla onnistuja tai menestyjä. Yrittäjä on ihminen, joka haluaa toteuttaa itseään ja olla itse itsensä pomo. Suvussani on paljon yrittäjiä, joten kipinä alalle on tullut äidinmaidon mukana. Minulla on kiinteistösijoituksiin ja starttiyrityksiin keskittyvä yritys, Luottamuspääoma Oy, yhdessä äitini, siskoni ja veljeni kanssa. Firma on alun perin isoisäni perustama. Työskentelemme harrastusmaisesti aina silloin tällöin ja opettelemme samalla sisarusteni kanssa yritystyöskentelyä. Omaan työkuvaani kuuluu oikeiden ihmisten ja asuntojen löytäminen eli verkostoituminen. Yrittäjänä menestyäkseen ei tarvitse olla luokan priimus, vaan intohimo ja motivaatio ovat avain onnistumiseen. Itse en ollut peruskoulussa luokan tähtioppilas, vaan päättötodistuksen keskiarvona komeilee 6.4. Olen aina oppinut paremmin tekemällä kuin lukemalla. Yrittäjällä on kuitenkin hyvä olla jonkinlainen pohjakoulutus ja ammattitaito alalle, jolla työskentelee. Tällä hetkellä

päätyöni onkin opiskelu Helsingin Liikemiesten Kauppaopistossa. Viime vuonna osallistuin Vuosi Yrittäjänä -ohjelmaan, jossa perustimme ystävieni kanssa Team Action Group ry:n. Yritykselle tehtiin liiketoimintasuunnitelma ja budjetti, ja toimintaan käytettiin oikeaa rahaa. Tuon yrityselämään hyvin kouluttavan vuoden aikana kehitin sosiaalisia taitojani, hallitustyöskentelyä, taloudenhallintaa ja vastuun ottamista. Olen tyytyväinen pestiini Luottamuspääomassa. Tulevaisuudessa minua kiinnostaa ikioman yrityksen perustaminen esimerkiksi teknologian alalle. Vaikka yrittäjyyttä koskeva yhteiskunnallinen keskustelu on viime vuosina muuttunut myönteisemmäksi, yrittäjyyttä pidetään edelleen pallona nilkassa. On totta, että yrittäjänä työskentely vaatii korkeaa riskinotto- ja paineensietokykyä ja että iso osa yrityksistä ajautuu konkurssiin. Konkurssistakin kuitenkin selviää. Ja onhan niitä menestystarinoitakin.” Lari Ratavuo, 18 yrittäjä Teksti venla pöyliö

miten alalle? 9 Yrittäjäksi voi ryhtyä melkein miltä tahansa alalta, eikä yrittäjäksi ryhtymiseen vaadita luvanvaraisia ammattikuntia lukuun ottamatta koulutusta. 9 Yrittäjäksi aikoville järjestetään kursseja muun muassa työvoimatoimistoissa. Myös monet yliopistot ja ammattikorkeakoulut tarjoavat alakohtaisia yrittäjyysopintoja. 9 Yrittäjä maksaa itse omat veronsa ja päättää itse lomistaan. Yrittäjän palkka vaihtelee todella paljon toimialasta ja yrityksen menestyksestä riippuen. 9 Valtio tukee uusia yrittäjiä starttirahalla, jota myönnetään enintään 18 kuukaudeksi.

”Vein 12-vuotiaana perheemme koiran rokotettavaksi eläinlääkäriin. Rokotuksen alkaessa eläinlääkärin avustaja veti rokotteen ruiskuun. Ihastuneena ajattelin, että minustakin tulee isona tuollainen. Ysiluokan jälkeen soitin eläinlääkäriin ja kysyin, voisinko aloittaa oppisopimusopiskelun heillä. He käskivät odottaa siihen asti, kunnes täytän 18. Päätin pitkittää alavalintaa vielä vuodella ja menin kymppiluokalle. Sen aikana suoritin TET-jakson Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä. Vaikka kuudennen luokan haave ei koskaan unohtunut, opiskelin peruskoulun jälkeen lähihoitajaksi. Opiskelun ohessa tein töitä entisessä TET-paikassani, ja valmistumisen jälkeen minut palkattiin sinne kokopäiväisesti. Työskentelin HESY:ssä yhteensä melkein 14 vuotta, ja tuona aikana suoritin viimein oppisopimuksella pieneläinhoitajan tutkinnon. Kun Helsingin yliopistolliseen eläinsairaalaan haettiin sijaista, hain paikkaa ja minut valittiin. Sijaisuuden jälkeen minulle tarjottiin vakituista pestiä. Nyt olen ollut täällä pieneläinhoitajana melkein neljä vuotta. Työskentelen kirurgian tiimissä. Työhöni kuuluu muun muassa potilaiden vastaanotto ja eläinten nukuttaminen lääkärin ohjeiden mukaan. Leikkauksen jälkeen herättelen potilaan, varmistan elintoiminnot ja lopulta kotiutan sen. Avustan myös eläinlääkäriä erilaisissa toimenpiteissä sekä opastan eläinlääketieteen opiskelijoita käytännön työssä. Olen aina ollut tällainen eläintyttö, kotona on aina ollut koiria. Pieneläinhoitajana työskentelyyn ei kuitenkaan riitä pelkkä eläinrakkaus. Pitää olla myös kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista ja terveydenhoidosta. Työssä ei pärjää, jos haluaa suojella kaikkia maailman eläimiä, sillä eläinten kuoleminen on osa työn todellisuutta. Viihdyn työssäni loistavasti. Vaikka lapsuuden toiveammattini sisältää paljon muutakin kuin rokotteen vetämistä ruiskuun, tunnen olevani unelmatyöpaikassa ja unelmaammatissa.”

miten alalle? 9 Klinikkaeläinhoitajaksi (aiemmin pieneläinhoitaja) voi opiskella kahden vuoden pituisella oppisopimuksella tai kolmen vuoden koulutuksella. Koulutusta sekä oppisopimuksen teoriaopetusta tarjoavat mm. Amiedu Helsingissä. 9 Klinikkaeläinhoitajat työskentelevät kunnan- tai kaupungineläinlääkäreiden vastaanotoilla, yksityisillä eläinklinikoilla tai eläinsairaaloissa. Kuukausipalkka on työpaikasta riippuen noin 1200−2500 euroa.

Teksti venla pöyliö

Anu Rosti, 34 pieneläinhoitaja

”Olen saanut urani aikana kolmisenkymmentä sähköiskua. Työni on vastuullista ja vähän vaarallistakin, sillä jos piuhat asentaa väärin, voi koko homma mossahtaa ilmaan. Olen sähköasentaja. Parasta työssäni on monipuolisuus: pääsen erilaisiin paikkoihin tekemään erilaisia töitä. Korkein paikka, jonne olen sähköä virittänyt, on 128 metrissä. Asensin sinne varoitusvalon lentokoneille. Olen ahertanut niin suurissa teollisuushalleissa ja kaupungin laitoksissa kuin omakotitaloissa ja rivareissakin. Myös kanalat, sikalat ja navetat on tullut koluttua. Kerran työkeikalla navetassa lehmä söi työliivini takataskun. Sähkömiehiä tarvitaan joka paikassa. Ivalon, Someron, Jyväskylän ja Helsingin lisäksi olen ollut töissä kolme vuotta Ruotsissa ja vuoden Norjassa. Opiskelin asentajaksi 80-luvun lopussa Sodankylässä. Koulun jälkeen kävin armeijan, ja sieltä menin oman alani töihin. Olen tehnyt puhtaasti näitä hommia 13 vuotta – yrittäjänä ja eri yrityksissä. Nyt olen töissä Sähkö-S Oy:ssä Helsingissä. Asentajan työn lisäksi olen ollut esimerkiksi baarimestari ja moottorikelkkaopas.

Monitaituri tällä alalla täytyy ja saa olla. Koska teknologia kehittyy nopeasti, alalla pitää oppia uutta koko ajan. Sähköjen asentaminen puhelimiin ja muihin pikkuvempaimiin on erilaista kuin tonnin painoisen kaapelin vetäminen routaiseen maahan. Sähköasentajan täytyy olla huolellinen, omatoiminen ja aktiivinen. Järjenkäyttö on sallittua, ja pitää osata nauttia ongelmien ratkaisemisesta. Kuvanlukutaitokin on tärkeää, sillä sähkösuunnittelijan piirtämien kaavioiden mukaan on osattava suunnistaa. Lapsena ajattelin, että isona minusta tulee helikopterilentäjä. Se olisi vaatinut lukio-opiskelua, enkä 15-vuotiaana halunnut sitä. Kun pähkäilin auto- ja sähköpuolen välillä, äiti päätti puolestani ja laittoi hakupaperit postiin. Nautin työstäni enkä ole päivääkään katunut valintaani, ja kouluaika asuntolassa oli elämäni parasta aikaa. Joskus kannattaa siis äitiäkin kuunnella.” Kari Ketonen, 42 sähköasentaja Teksti anna malk

miten alalle? 9 Sähköasentajaksi opiskellaan ammattioppilaitoksessa, sähkö- ja automaatiotekniikan linjalla. Tutkinto on kolmivuotinen. 9 Tutkintotodistus kourassa voi pyrkiä jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun, esimerkiksi opiskelemaan sähköinsinööriksi. 9 Sähköasentajan palkka pyörii 3000 euron hujakoilla.

”Olen ammatiltani kätilö, ja työkseni muun muassa autan uusia ihmisiä tähän maailmaan. Saan jakaa hyvinkin intiimejä ja herkkiä hetkiä erilaisten ihmisten kanssa, olla osa heidän hienoja tai vaikeita hetkiään. Olen sissikätilö eli talon sisäinen sijainen Naistenklinikalla Helsingissä. Normaalisti kätilö työskentelee vakituisesti jollakin osastolla, mutta sissikätilö voi olla joka päivä töissä eri paikassa. Minut siis varataan töihin eri osastolle, jos joku työntekijöistä on esimerkiksi sairaana. Synnytysosastolla autan naisia synnyttämään, antenataaliosastolla taas hoidan erilaisista raskausajan ongelmista kärsiviä potilaita. Jos sijaistan päivystyksessä, hoidan gynekologisen tai raskausvaivan vuoksi sairaalaan tulevia potilaita sekä syöpäpotilaita, jotka tulevat ongelmien takia päivystykseen. Neljännessä vaihtoehtoisessa työpisteessäni, äitiyspoliklinikalla, otan sydänäänikäyriä, annan rokotteita ja avustan lääkäriä sekä haastattelen asiakkaita ja kirjaan muistiin heidän tietojaan. Haaveilin jo lapsena töistä sairaalassa. Kun näin ysiluokan TET-harjoittelussa Kätilöopistolla kaksi synnytystä, ajatus kätilöntyöstä vahvistui. Lukion jälkeen pääsin opiskelemaan Helsingin ammattikorkeakouluun. Alan työkokemusta karttui jo opiskeluaikana keikkatöinä sekä työharjoitteluista, jotka muodostavat 60 prosenttia opinnoista. Tein yhden harjoittelun myös ulkomailla, vastasyntyneiden osastolla Portugalissa. Normaalisti osastolle ei päästetty edes paikallisia opiskelijoita. Minä pääsin sinne, koska en osannut sanaakaan portugalia ja vastasyntyneiden kanssa ei tarvitse kommunikoida. Kätilön työ sopii ihmiselle, joka ei pelkää haasteita ja ihmisten kohtaamista. Täytyy pystyä työskentelemään sekä yksin että ryhmässä ja tarvittaessa tekemään nopeitakin päätöksiä tai hoitotoimenpiteitä. Olen ylpeä työstäni. Parasta on auttaa naisia, äitejä ja perheitä erilaisissa, nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Lapsen odotuksen ja syntymän maailma on aivan omanlaisensa. Tämä työ pitää nöyränä, sillä aina tulee vastaan tilanteita, joihin ei ole aiemmin törmännyt.”

miten alalle? 9 Kätilön työ on usein kolmivuorotyötä ja sitä tehdään myös viikonloppuisin. 9 Kätilöksi opiskellaan ammattikorkeakoulussa. Tutkinto sisältää sairaanhoitajan tutkinnon ja koulutus kestää 4,5 vuotta. 9 Kätilön kuukausipalkka on noin 2200−2300 euroa, päälle tulevat erilaiset lisät.

Teksti VENLA pöyliö

Jenni Sillanpää, 30 kätilö

Teksti VENLA pöyliö

”Yläasteella en ollut vielä varma, mitä haluaisin isona olla. Suoritin sekä lukion että kokin tutkinnon, jotta minulle jäisi toisesta asteesta myös ammatti taskuun. En ole tehnyt kokin töitä päivääkään, mutta siitä on ollut elämässä muuten paljon iloa. Kiinnostukseni kohde löytyi kehittyvän verkon maailmasta. Olen aina ollut kiinnostunut internetin mahdollisuuksista ja tein ensimmäiset omat nettisivuni jo 14-vuotiaana, vuonna 1995. Toisen asteen jälkeen hainkin Tampereen yliopistolle lukemaan tietojenkäsittelytiedettä. Pian huomasin, että pääaineen opintoni koostuivat lähinnä koodaamisesta, joka ei ollut minulle se ykkösjuttu. Opinnot jäivätkin kesken, kun kahden vuoden yliopistolla ihmettelyn jälkeen hain ja pääsin Tampereen ammattikorkeakouluun taiteen ja viestinnän oppilaitokseen mediatuottamisen linjalle. Opiskelujeni neljäntenä ja viimeisenä vuonna sain MTV3:lta kokopäiväisen työpaikan online-tuottajana. Muutto Helsinkiin tarkoitti siirtymistä työmaailmaan ja myös sitä, että loppurutistus opinnoista jäi. Maikkarilla työskentelin loppuvuoteen 2010, minkä jälkeen lähdin parin kuukauden

miten alalle? 9 Työllistyminen media-alalle vaatii yleensä korkeakoulututkinnon tai soveltavaa laajaa alan osaamista. 9 Yleisiä tutkintonimekkeitä alalla ovat medianomi (AMK) sekä Kauppatieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisteri (YO). 9 Digialan palkat vaihtelevat työtehtävän ja henkilökohtaisten lisien perusteella. Alan vähimmäissuositukset ovat noin 2000−4000 euroa kuukaudessa.

hengähdystauolle Aasiaan. Vuoden 2011 keväästä saakka olen työskennellyt viestintätoimisto Hill & Knowltonilla viestintäkonsulttina digipuolella. Työnkuvaani kuuluu asiakkaiden viestintästrategian kehittämistä, konseptointia, digitaalista seurantaa sekä esimerkiksi projektinhallintaa. Olen tekemisissä sekä verkon teknisen, visuaalisen että sisällöllisen puolen kanssa. Tiimissä toteutamme asiakkaiden tarpeiden mukaisen viestintäkokonaisuuden. Suunnittelemme yrityksille esimerkiksi nettisivuja ja muunlaista yrityksen brändiin liittyvää viestintää. Työssäni tarvitaan sekä verbaalista että matemaattista lahjakkuutta. Täytyy olla skarppi ja jämäkkä sekä taitaa myös raha-asiat. Viestinnässä tarvitaan aina myös luovaa silmää, ja maailman menoa on hyvä ymmärtää. Tällä alalla työkokemuksella ja ammattitaidolla on usein enemmän merkitystä kuin tutkintopapereilla. Toivon silti, että jossain vaiheessa saan viimeisteltyä opintoni.” Jukka Hurme, 30 digitaalisen viestinnän konsultti

”Eilen oli messuhumua, tänään istun toimistossa tietokoneen ääressä ja huomenna ravaan asiakaspalavereissa. Tällaisista asioista koostuu arkiviikkoni vapaaehtoistyön koordinaattorina Lounais-Suomen Mielenterveysseurassa. Koordinoin noin viidenkymmenen vapaaehtoisen työtä. He toimivat tukihenkilöinä lapsille, nuorille ja maahanmuuttajille sekä vastaavat kriisipuhelimeen. Tuen heidän tukisuhteitaan ja rekrytoin ja koulutan uusia vapaaehtoisia. Lisäksi edustan järjestöämme monessa yhteistyöryhmässä, ja varsinaisen koordinaattorin työn ohella vastaanotan muutamia kriisiasiakkaitakin. Koulutukseltani olen sosionomi. Olen valmistunut vuonna 2008 ja ollut työelämässä kokopäiväisesti kolmisen vuotta. Ennen kuin tulin tänne töihin, olen ollut lastentarhanopettajana, perhetyöntekijänä ja projektityöntekijänä. Tällä alalla pitää olla suvaitsevainen, sietää pettymyksiä ja osata organisoida asioita. Työssä vaaditaan kuitenkin ennen kaikkea ihmisyyttä − välittämistä, inhimillisyyttä ja hyviä keskustelutaitoja. Keskenään kovinkin erilaisissa alan ammateissa yhdistävä tekijä on, että työtä tehdään ihmisille ja ihmisten kanssa. Sosionomin työllisyysnäkymät ovat hyvät, sillä jo nyt suuri osa kuntien rahoista uppoaa nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon, eli meidän työkenttäämme. Mitä huonommin ihmisillä menee, sitä enemmän sosiaalihuollon tukea tarvitaan, mikä tietenkin kasvattaa työpaikkojen määrää. Tyypillistä on, että tarjolla on paljon pätkätöitä, itsekin olen nyt hoitovapaan sijainen. Olen oppinut sietämään epävarmuutta ja näkemään asian enemmän rikkautena kuin kirouksena. Näin saa tuntumaa erilaisista töistä. Myös vuorotöitä tehdään paljon. Siinä on se hyvä puoli, että ne pullistavat mukavasti muuten melko niukkaa tilipussia. Pääsen omassa työssäni tutustumaan mahtaviin ihmisiin, mutta toisaalta todistamaan myös elämän epäoikeudenmukaisuutta ja kurjia kohtaloita. Nämä piirteet tekevät työstä henkisesti kuormittavaa, mutta kun työpaikalla ovat asiat kunnossa, jaksaa tehdä työnsäkin hyvin.” Jenna Trogen, 25 sosionomi

miten alalle? 9 Sosionomiksi opiskellaan ammattikorkeakoulussa ja opinnot kestävät yhteensä 3,5 vuotta. 9Sosiaalialan ammattijärjestö Talentian (www.talentia.fi) mukaan perustason ohjaajan tai lastentarhanopettajan palkkasuositus on 2600 euroa kuukaudessa. Käytännössä sosionomien palkat pyörivät tehtävästi riippuen 2000 euron molemmin puolin.

Tehtävä: Mikä näistä yhdeksästä ammatista kiinnostaa sinua eniten? Miksi? 9 Lue lisää tavisten tarinoita osoitteesta www.ysilehti.fi, avautuu alkukeväästä.

Tanssialan perustutkinto

SUOMEN KANSALLISOOPPERAN BALETTIOPPILAITOS

Perustettu vuonna 1922

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa tanssialan perustutkinnon. 120 opintoviikon laajuisen koulutusohjelman pääaine on klassinen baletti. Tutkintoon kuuluu myös yleissivistäviä opintoja, ja ylioppilastutkinnon voi suorittaa Eiran aikuislukiossa. Yhteishaku 27.2. - 16.3.2012 www.haenyt.fi Lisätiedot ja osoite: www.ooppera.fi/balettioppilaitos/opiskelu/ oppilaitokseen pyrkiminen Kaikukatu 4 A, 00530 Helsinki Balettioppilaitoksen toimisto on avoinna arkisin klo 10-17, puh: (09) 4030 2417 sähköposti: balettioppilaitos@opera.fi

Liisa ihmemaassa, kuvaaja Stanislav Beljajevski

Ainoa oppilaitos Suomessa, josta valmistuu meijerialan ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä. Tutkinto antaa yleisen hakukelpoisuuden yliopistoihin ja korkeakouluihin. Opiskelu painottuu käytännön töihin ja harjoituksiin. Koulutukseen sisältyy noin vuosi palkallista työssäoppimista. Myös yo-pohjaisia aloituspaikkoja. Maksuton asuntola. Lisätiedot www.hami.fi HAKUAIKA 27.2.–16.3. www.haenyt.fi

Ainoa oppilaitos Suomessa, josta valmistuu meijeriteknologiaan erikoistuneita insinöörejä (AMK). Tuotantopainotteinen koulutus. Harjoittelujaksot ovat palkallisia. Lisätiedot: www.hamk.fi. HAKUAIKA 5.3.–3.4. www.amkhaku.fi

Meijerialaa voi opiskella myös Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksella, mistä valmistuu elintarviketieteiden kandidaatteja ja maistereita. Lisätiedot: www.helsinki.fi/opiskelijaksi.

Ammattitaidon SM-kilpailu Jyväskylässä 24.–26.4.2012

n -kilpailu 9 ja a it a nT nnalline NRJ:n Valtaku .4. Juontajina 4 ne. finaali 2 t Anssi ja Ren oja Aamup

12.fi

sa bookis tä Face aitaja2012 is e m Tykkää ebook.com/t ac www.f

aitaja20 t . w w w

Hei sinne vuoteen 1996! Siiri Nordin kirjoittaa kirjeen nuorelle itselleen.

Kuva ANDREAS JANETT

Veikkaanpa, että lukiessasi tätä olet jälleen kerran herännyt liian myöhään ehtiäksesi kemiantunnille kuuntelemaan sitä, kuinka erilaiset atomit vilisevät pitkin Mechelininkatua ja ihmettelemään opettajan mieltymystä erilaisiin vihreän sävyihin. Mutta eipä huolta, sillä olet istunut saman kurssin jo kertaalleen ja osaat sen kai pian ulkoa. Toivoisin, ettet murehtisi asioistasi niin paljon, silloin saattaisit joskus päästä tenttiin asti. Ylipäätänsä suosittelisin kaiken murehtimisen lopettamista. Voisit antaa itsellesi rehdisti luvan siihen öiseen kappaleiden rustailuun ja erilaisten elämänkokemusten hankkimiseen, kun kuitenkin aiot sen tehdä. Elämä on joka tapauksessa koulua alusta loppuun, ja mielenkiintosi kohdistuu juuri tällä hetkellä muuhun kuin esimerkiksi lakioppiin. Halua oppimiseen sinulta ei ole koskaan puuttunut ja sinulla on koko elämä aikaa. Lisäksi muistuttaisin, ettet voi miellyttää kaikkia, päinvastoin. Mitä enemmän yrität olla loistava joka suuntaan, sitä enemmän palikat putoilevat käsistäsi. Täältä vuodesta 2011 rävellyksesi näyttää koomiselta, mutta sitäkin välttämättömämmältä, joten olisi typerää yrittää neuvoa. Toivoisin vain, ettet tuhlaisi aikaasi pelkäämiseen.

Suuri intohimosi musiikki on se, mihin laitat kaikki aikasi ja mitä haluat maailmassa eniten tehdä, joten lopeta selittely ja usko itseesi. Hyppäät kauhusta valkeana kattoon ja keksit kaiken maailman hätävalheita, kun joku akateemisen koulutuksen saanut ihminen kysyy uravalinnoistasi, mutta tiedät itsekin, että olet parhaimmillasi viihdyttämässä ihmisiä lauluillasi ja äänelläsi. Opiskelua voi jatkaa milloin vain, ja joka päivä oppii jotain uutta. Sinulla on sydän ja silmät auki koko ajan. Älä jännitä! Sinusta ollaan ylpeitä, vaikket sitä aina kuulisikaan. 9 Siiri Nordin on helsinkiläinen muusikko, joka nousi julkisuuteen 2000-luvun alussa Killer-yhtyeen laulajana. Hän on julkaissut myös kolme sooloalbumia, joista tuorein ilmestyi viime toukokuussa. Nordin kävi Käpylän iltalukiota vuosina 1996–1999. 9 Lue lisää julkkisten kirjeitä osoitteesta www.ysilehti.fi, avautuu alkukeväästä.

Tehtävä: Kirjoita kirje 25-vuotiaalle itsellesi. Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua? Millaisia terveisiä haluat nykyiseltä sinultasi lähettää?

Mikä minusta

tulee isona

ja kuinka suureksi kasvan?

Olemmeko kaikki samassa kilpailussa?

Saanko kaiken jos annan kaiken? Improbatur_ilmo_195x127_5.indd 1

11.11.2011 16.24

lija, jaopiske a it o ih h Lä ! SuPeriin a t t u s k a salan liity m ja tervey

siaalisuurin so eiden Suomen suorittan . n n o o r n e in P u tk S tu itto n ili e tt te a s ien amm toisen a piskelev ja alalle o

at mm:

isena sa

Superila

o vot kok n ja neu isen tue ll ti a m m Opon a - SuPer- i ajan s etuja opiskelu on jäsen in + palj tuksen rt o k n e avakuu n jäs paturm ta - SuPeri ja a sturv terin -, oikeu er-kalen - vastuu illa sun SuP k fi ja ulkoma n lehde messa ja o u S - SuPert ti k ja konta en alvelut enen tu - liiton p hdysjäs y n ja n e h yskassa ie y m m s ö u tt m ö - luotta ton ja ty s a s io tt n amma - SuPeri en d jäsenyy n! e-henge laisen m ri e p u S -

ja liity! ä ä s i l e Lu tto.fi

superlii

koulun jalkeen

Ylaasteella tuleva artisti kasvoi fyysisesti isoksi. Sen jalkeen kukaan ei uskaltanut kiusata.

DADDY Karri

Teksti Anna Malk Kuvat Juuso Noronkoski

Erilaisesta lapsesta kasvoi kuvia kumartelematon ikikapinallinen.

ian Espoon Kulttuurikeskuksen Louhisalissa alkaa keikka. Sali täyttyy vanhoista punikeista, kirjavasta nuorisosta ja kuusikymppisistä hipeistä. Ehkä joku vauvakin on mukana, vanhempansa sylissä ja Peltorit päässä. Rap-artisti Palefacen eli Karri Miettisen ura on jo yli kymmenvuotinen, mutta nyt hän on hotimpi nimi kuin koskaan aikaisemmin. Kolmen englanninkielisen levyn jälkeen, syyskuussa 2010, ilmestyi suomenkielinen Helsinki – Shangri-La. Se myi kultaa alle kuukaudessa, ja nyt sitä on ostettu jo 25 000 kappaletta. Albumista sateli palkintojakin. Enää miehen ei tarvitse tehdä muuta kuin keikkailla. Viime vuonna keikkoja kertyi yli 150. Nyt hän voi sanoa ammatikseen artistin. Sitä ei viisitoistavuotias Karri Miettinen olisi ikinä uskonut.

Pyörätuoliperspektiivi Hämeenlinnassa vuonna 1993 tyylipuhdas, arkkityyppinen hiphoppari Karri Miettinen istuu omassa huoneessaan ja kirjoittaa riimejä. On kirjoittanut ennenkin, jo yksitoistavuotiaana esimerkiksi siitä, miten poliisit ampuvat esikaupunkinuoren, koska tämä maalaa graffitia. Silloin, kun teini-ikäinen ei riimittele, hän lukee Nelson Mandelan elämäkertaa, katsoo dokumenttielokuvaa, tutkii Mustia panttereita tai harrastaa miniteatteria. Hän on velvollisuudentuntoinen ja hoitaa kouluhommat, vaikka keskittyykin vain siihen, mikä kiinnostaa. Asiaa on paljon, niin paljon, että välillä tulee innosta puhuttua toisten päälle. Tärkein osa elämää on koulun ulkopuolella, oma kaveriporukka. On rap-musiikki, Nirvanan Nevermind ja Kasisalin punkkikeikat. Eletään mielettömässä hiphop-salaseurassa, josta muut eivät ymmärrä mitään. Nahistellaan alakulttuurien kesken. Mitä siitä, vaikka oli lapsena koulukiusattu. ”Mua kiusattiin, koska olin erinäköinen kuin muut, silmät karsastaa ja huuli on halkion jäljiltä epäsymmetrinen.” Onneksi Miettisellä oli jo lapsena vallaton mielikuvitus ja siiventyngät. Oli Taru Sormusten herrasta ja hyvä koti, jossa

opetettiin, että itseään pitää puolustaa eikä kukaan saa kohdella huonosti. ”Ja faija sanoi aina, ettei pojan tarvitse olla kaunis”. Kotona kannustettiin reippauteen ja rohkeuteen, vaalittiin keskustelua ja opetettiin suhtautumaan kriittisesti asioihin. Myös muu suku oli tukena. Oli vuotta vanhempi serkku, Tapparan viime kauden valmentaja Sami Hirvonen, joka syntyi ilman toista kättä ja toista jalkaterää. ”Meidän suvussa on saanut syntyä ja kasvaa sellaisena kuin on.” Yläasteen kuluessa tuleva artisti kasvoi fyysisesti isoksi. Sen jälkeen kukaan ei uskaltanut enää kiusata. Moni kiusaajakovis oli tuolloin uransa huipulla ja jäi mopoilemaan kotikulmille, mutta Miettisen tyngistä kasvoi oikeat siivet, jotka lennättivät eteenpäin. Hän ei silti leijaillut kenenkään yläpuolella. Hän oli jo yksitoistavuotiaana katsellut maailmanmenoa pyörätuolista, Guillan-barrèn oireyhtymän hetkellisesti halvaannuttamana. Se antoi perspektiiviä, jota harvalla 15-vuotiaalla tai sitä vanhemmallakaan on. Sosiaalinen omatunto ”Mun esikuvia on ollut sellaiset tyypit kuin Bob Dylan tai Public Enemy, jotka puhuvat oikeista asioista. Olen aina kritisoinut äkkirikastumisen kulttuuria ja kultakäätyräppiä.” Nykyään 33-vuotias Miettinen käyttää puhuessaan enemmän sivistys- kuin kirosanoja. Turbulentti ja pluralismi, pari veetä ja muutama lause englantia. Hän sukeltaa vaivatta syvällisiin keskusteluihin ja tarttuu ronskisti yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Puhuessaan Miettinen sivelee partaansa kuin filosofi. Pohdiskeleva älykkö hän onkin, katse harmaan hupun alla on vihreä ja terävä. Silti hän näyttää räppäriltä, mutta ei sellaiselta dollarikaverilta. Päällä on lököttävät, kuluneet farkut ja jalassa vanhat Superstarit. Ei haittaa, vaikka Bon Aquaa purskahtaa nyt pullosta pöydälle ja hihakin vähän kastuu. On jotain niin paljon suurempaa kuin tämä hetki.

Jo viisitoistavuotiaana Miettinen kyseenalaisti monia asioita, kuten koulujärjestelmän. ”Mietin jo silloin, että täytyy olla jokin vaihtoehtoinen tapa opettaa. Järjestelmä, jossa yksi puhuu 45 minuuttia ja muut kuuntelevat, palkitsee hiljaiset muistajat, eivätkä kaikki ole sellaisia.” Lukio oli Miettiselle peruskoulun jälkeen selvä valinta. Seurasi oppilaskuntatoimintaa, gimmoja ja kotibileitä. Tuli vaihtovuosi Yhdysvalloissa, eikä se jättänyt kylmäksi. Viihdeteollisuuden välittämän kuvan takana nuori ajattelija näki ”kaikilla mittareilla mitattuna kolmatta maailmaa − lukutaidottomuutta, köyhyyttä ja rasismia”. Oma perspektiivi syveni, ja vuosi täydensi käsitystä epätasa-arvoisesta maailmasta. Sosiaalinen omatunto rakentui kantimilleen. Nyt meikäläinen yhteiskuntajärjestys saa Miettiseltä kylmää kyytiä. Räppäri kokee, että hyvinvointivaltiota vedetään alas. ”Nuoria on vaikea motivoida veronmaksajiksi ja rakentaviksi osiksi tätä yhteiskuntaa. Monelle voi olla lohdutonta huomata, että 150 suuryritystä päättää siitä, mitä tällä planeetalla tehdään. ” Silti hän luottaa nuorisoon. ”Uusi sukupolvi on aina superintelligent verrattuna edelliseen.” Polun pää Eräänä merkkipäivänä Miettinen sai veljeltään kortin, jossa luki jotenkin näin: ”Do not follow where the path may lead. Go instead where there is no path and leave a trail.” Se on lainaus Nobel-kirjailija George Bernard Shawlta ja tarkoittaa kutakuinkin, ettei pidä seurata muiden latuja vaan raivata omia. Se on osuvasti sanottu, mitä tähän mieheen tulee. Hän ei tallaa helpointa, annettua ja valmista reittiä, vaan kyseenalaistaa koko ajan. Näin muodostuu polku, vaihtoehtoinen tapa ajatella ja elää. Sitä polkua tallaavat Superstarit, jotka jalassa heitetään keikkaa klubeilla ja Linnan juhlissa, tehdään kenttätyötä ihmisoikeuksien puolesta, jaetaan soppaa Hakaniemen torilla ja pidetään poliittisen ja fanaattisen rapin puolia. Ne kengät jalassa annetaan haastatteluja ja mouhotaan niin, että kuuluu. Kotona ne riisutaan eteiseen, otetaan iisimmin sukkasillaan. 1

KUKA? 9 Paleface alias Karri Miettinen syntyi Järvenpäässä 1978. 9 Julkaissut kolme englanninkielistä hiphop-levyä. 9 Suomenkielinen Helsinki – Shangri-La -levy ilmestyi syyskuussa. Sen jälkeen on ilmestynyt remix-levy Palaneen käryä, joka sisältää uusia sovituksia Helsinki – Shangri-La -levyn kappaleista sekä pari täysin uutta kappaletta. 9 Palkintoja mm. Etno-Emma 2010, Vasemmistolainen kulttuuriteko 2011 ja Vuoden miessolisti 2011. 9 Tekee myös kääntäjän ja toimittajan töitä.

210x137,5mm_ysilehti.indd 1

21.12.2011 14:21:28

gli`eXbclY`

Vain

19,90 € vuo

nnn%gli`eXbclY`%Ô

sikerta

(4 nume

Raikas lehti kissojen & koirien ystäville!

VALITSE LUONTEELLESI SOPIVA KOIR AROTU

Arkajalat tulivat taloon

ELÄMÄÄ Njufo!l z!lpejuupnjfo! kb!lbslvmbjtufo@

Tilaa lehti osoitteessa www.purinaklubi.fi

roa)

Teksti Aurora Rämö Kuvat juuso noronkoski

KAAVOJEN rikkoja Vaatesuunnittelija Mert Otsamo on aina tehnyt ihan mitä huvittaa.Se on ollut kaikkea muuta kuin helppoa.

ert Otsamolle alku on aina malliston suunnittelun tunteikkain kohta. Fiilikset ovat sekavia. Vaikka hän haluaa täyttää koko paperin, hän jumittuu joka kerta yksityiskohtiin. Hän pipertää jotain kynnen kaarta vaikka kuinka kauan, varjostaa sormuksia nenä kiinni paperissa ja kysyy, mikä tämä idea on? Taustalla soi Lady Gagan levy. Otsamoa tituleerataan Suomen mielenkiintoisimmaksi suunnittelijaksi. Hän on 21-vuotias ja tehnyt kaksi omaa, kehuttua mallistoa. Hän on ehtinyt suunnitella puvun Linnan juhliin, tehdä kasvokorun jenkkilaulaja Adam Lambertille ja stailata julkkiksia kuten laulaja Heli Kajoa ja Pandoraa. Parhaiten hänet muistetaan Muodin huipulle -ohjelman finalistina. Tie alalle on ollut pitkä ja itkuinen. Matka kotikaupungista Oulusta Helsinkiin on vaatinut irtiottoja koulusta, ikätovereista ja omasta perheestä. Ne ovat johtaneet siihen, ettei Otsamo halua olla Suomen mielenkiintoisin suunnittelija.

Muovipussitaiteilija Oululaispoika oli 18-vuotias ja pihalla kuin lumiukko. Hän seisoi tosi-tv-ohjelman casting-tilaisuudessa Valintatalon muovipussi kourassa ja yritti miettiä, mitä tuottajille pitäisi sanoa. Kaikki muut kisaajakandidaatit näyttivät valmiilta vaatesuunnittelijoilta pukupusseineen. Otsamon muovikassissa oli kolme rypistynyttä, hätäistä tekelettä. Muodin huipulle -ohjelmaan hakeminen ei ollut muutenkaan mennyt niin kuin elokuvissa: tietokone oli kaatunut kymmenen minuuttia ennen hakuajan umpeutumista ja Otsamo oli näpytellyt paniikinomaisessa tilassa uuden kaavakkeen täyteen ”jotain hirveetä sontaa, jossa oli paljon kirjoitusvirheitä”. Hämmennys oli suuri, kun kutsu castingiin kävi. Vielä suurempi se oli, kun hän sai tietää päässeensä mukaan ohjelmaan, jossa muotisuunnittelijalupaukset kilpailevat uraa edistävistä palkinnoista. Kaksi vuotta kuvausten loppumisen jälkeen Otsamo ei ole enää hämmentynyt. Hän on rento ja rauhallinen. Mutta vuosien aikana on ehtinyt tapahtua paljon. ”Minulla on nykyään PR-vastaava ja managerikin”, hän sanoo hymyillen helsinkiläisessä perinnekahvilassa ja heittää käden sohvan selkänojan yli. Nuori taiteilija sopii oudolla tavalla 1800-luvulla rakennetun kuppilan sisustukseen. Vaalennettuine kulmakarvoineen ja sulkakorviksineen hänen tyylinsä on samaan aikaan harmoninen ja teatraalinen, aivan kuten lempikahvilansakin. Otsamo on pukeutunut kokomustaan, kuten muoti-ihmiset yleensä. Sellainen hän on tavallaan ollut aina. Kapinakampaus Vanhempiensa ainokainen ompeli ensimmäisen vaatteensa 15-vuotiaana. Sitä ennen hän oli piirtänyt ja maalannut, mutta kuosit ja kankaat olivat alkaneet kiinnostaa yhä enemmän. Kauniit asiat olivat viehättäneet aina. Oli tärkeää, että haarukat ja veitset olivat siistissä järjestyksessä kodin ruokapöydässä. Sen ääressä söivät pikku Mert ja hänen äitinsä. Vanhemmat olivat eronneet muutama vuosi Suomeen muuton jälkeen. Aiemmin perhe oli asunut Turkissa. Ei ollut helppoa olla muslimi-isän tyttömäinen esikoispoika, joka oli aivan erityisen kiinnostunut hiuksistaan. Isä ei ymmärtänyt sellaista ollenkaan, ei kuulunut kulttuuriin. Eivät miehet ole kiinnostuneita kampauksestaan.

Yläaste oli vaikeaa aikaa. Koulussa kiusattiin. Otsamo yritti sopeutua, olla herättämättä huomiota, olla niin kuin muut. Se ei onnistunut, joku oli aina nälvimässä. Ahdisti. Ahdisti paljon. Mutta vielä enemmän ärsytti. Mitä hittoa sitten, jos ei ole samanlainen? Jos tulee kuraa niskaan joka tapauksessa, eikö voi yhtä hyvin näyttää siltä kuin haluaa? Tehdä mitä haluaa? Fuck it, Otsamo ajatteli ja värjäsi tukkansa pinkiksi. Sitten siniseksi, vihreäksi, punaiseksi, valkoiseksi, mustaksi. Vaatemaku ei ollut vielä kehittynyt tarpeeksi sokeeraavaksi, joten koulun outolintu keskittyi provosoimaan hiuksillaan. Hän ei oikein tiedä, mistä uskallus kumpusi. Kavereilta ja läheisiltä, ehkä. Uskosta omaan itseensä, ehdottomasti. Mutta mistä sellaista saa? ”Olen aina syttynyt vastahakoisuudesta”, Otsamo sanoo. ”Nykyään minulle sanotaan, että mikset voi tehdä normaalimpia vaatteita, jotain kaupallisempaa, mutta ei se ole minua. On tärkeää, että itsellä on hyvä olo siitä, mitä tekee.” Vaatteita, normaaleja ja omituisia, hän opetteli tekemään yläasteen jälkeen ammattikoulussa, Lybeckerin käsi-ja taideteollisuusopisto Raahessa. Raaheen on Oulusta kahdeksankymmentä kilometriä, mutta lähempänä ei ollut mitään vastaavaa. Isä ei taaskaan innostunut. Ei voi mitään, Otsamo ajatteli. Uusi asetelma Koulupäivät olivat pitkiä, mutta Otsamo oppi paljon. Opeteltiin tekemään perinteisiä naisten vaatteita, kaavoittamaan ja ompelemaan kunnolla. Kotona suunnittelijanalku harjoitteli tekemään samat vaattet miehille. Kaikki eivät olleet yhtä ahkeria. Otsamoa häiritsivät takapenkin tyttöjen kovaääniset lätinät viikonloppujen baarireissuista. Ihan pelleilyä, hän mietti. Yläasteen asetelma oli kääntynyt aivan päälaelleen: koulun siisteimmät bilemimmit olivatkin jotain, mitä Otsamo katsoi alaspäin. Omat arvot olivat muualla, luomistyössä. Ammattikoulu jäi kesken puolentoista vuoden jälkeen. Otsamo oli päässyt toisenlaiseen ammatilliseen valmennukseen, Muodin huipulle -ohjelmaan. Kaksi puhelua Vaikka Otsamo ei ollut valmistautunut casting-tilaisuuteen juuri mitenkään, on helppoa ymmärtää, miksi tuottajat vakuuttuivat. Vaatteista puhuessaan hän on suorastaan runollinen, käyttää sellaisia sanoja kuin ylösnousemus, sortumaton ja ihmisyyden taistelulaiva. Lauseet kuulostavat mahtipontisilta, mutta Otsamo saa uskomaan niihin. Hän katsoo suoraan silmiin puhuessaan, hymähtelee niissä kohdissa kun kuulijankin tekisi mieli hymähdellä. Ohjelmaan pääsemisen aiheuttamaa häkellystä kesti viisitoista minuuttia. Sitten tuli toinen puhelu, se, joka romautti koko maailman. Sairaalasta soitettiin, että hänen äitinsä on kuollut. Hän joutui päästämään irti jostain, mistä ei olisi halunnut. Oli tavallaan onnikin, että ohjelman kuvaukset olivat samaan aikaan. Suunnittelijan aikataulut olivat niin älyttömiä, ettei hän ehtinyt ajatella mitään muuta. Iltapukuja tehtiin alusta loppuun puolessa vuorokaudessa. Eikä tarvinnut huolehtia käytännön asioista, kuten vuokranmaksusta. Sai olla koko ajan ihmisten kanssa. ”Hyväksymään tuskin oppii koskaan, mutta asian pystyy omaksumaan”, Otsamo sanoo. Hän nyplää housunlahjettaan. Hän omisti finaalimallistonsa äidilleen ja sijoittui kolmanneksi. Isä ei ollut katsomassa näytöstä.

Kisaan hän osallistuisi silti koska tahansa uudelleen. Sieltä sai lisää näkemystä, siellä tutustui ihmisiin – ja itseensä. Tuli yhä varmemmaksi siitä, että asiat on tehtävä omalla tavalla. Otsamo olisi valmis opiskelemaan lisääkin, erityisesti räätälöinti kiinnostaisi. Johonkin kouluun hän kyllä menee, ehkä Lontooseen tai Pariisiin. Noin parin vuoden sisällä, heti, kun asiat ovat rauhoittuneet Suomessa. Ovat ne jo vähän rauhoittuneetkin siitä, kun hän muutti tvohjelman loputtua Helsinkiin ja totutteli olemaan vaatesuunnittelija. Isäkin on tottunut ammatinvalintaan pikkuhiljaa, ei se ehkä olekaan ihan tyhjänpäiväinen toimi. Siellä se menee Mutta Otsamohan ei halua olla Suomen mielenkiintoisin suunnittelija. Hän haluaa olla maailman mielenkiintoisin suunnittelija. Sitä haluavat PR-vastaava ja managerikin. He ovat sitä varten,

KUKA? 9 Mert Otsamo on vaatesuunnittelija, joka tuli tunnetuksi Muodin huipulle -ohjelman finalistina. 9 Syntyi vuonna 1990 Suomessa. Asui osan lapsuudestaan Turkissa, mutta kasvoi Oulussa. 9 Tehnyt kaksi omaa mallistoa, Metropolis ja Strong After. 9 Tekee myös mallin töitä Paparazzin listoilla.

että luomukset saataisiin luotsattua valtakunnan rajojen ulkopuolelle. Otsamon uusimman, toukokuussa esitellyn, malliston nimi on Strong After. Se on tarina henkilökohtaisista maailmanlopuista ja siitä, miten niistä selvitään. Hän käyttää paloja omasta elämästään, mutta myös muiden. Ei hän ole ainoa ihminen maailmassa, jolla on ollut vaikeaa. Malliston viimeinen asu on Otsamolle tärkein. Se kertoo eniten. Strong Afterissa sen yläosa on tehty aidoista, valkoisista höyhenistä. Eli unelmista. Niihin pitää uskoa täysillä, sillä jonain päivänä ne saattavat kävellä uljaina lavalla niin, että oma isä on näkemässä. Ja katsoo ylpeänä. Sellainen on muotia. 1

: :

Ei ollut helppoa olla muslimi-isan tyttomainen esikoispoika, joka oli aivan erityisen kiinnostunut hiuksistaan.

a a i g

Teksti Hanne Kauppinen

r e en

o d u e s

Mitä tapahtuu, kun tehojuomaneitsyt testaa lailliset piristeet.

Red Bull Hinta: 2,20e (35,5cl) Näyttää: Lasiin kaadettu neste muistuttaa katsojan mielikuvituksesta riippuen joko aamupissaa, olutta tai omenamehua. Sokerinen ja keinotekoinen aromi ei varsinaisesti houkuttele kokeilemaan. Maistuu: Red Bullin maku on epämääräinen. On vaikea sanoa, yrittääkö juoma maistua sitruunalle vai omenalle, vai onko aromin tarkoituksena kenties peittää kaikkien muiden ainesosien maut. Sokeri ja happo jättävät hampaisiin tahmaisen tunteen. Vaikuttaa: Vaikka tölkki lupailee keskittymiskyvyn paranemista, olo on puolen tunnin kuluttua aivan yhtä levoton kuin ennenkin. Olo tuntuu hetken hivenen pirteämmältä, luultavasti se johtuu äkillisestä verensokerin noususta. Kun sokeripiikki on ohi, olo on väsynyt ja nälkäinen.

Mad-Croc Sugar Free Hinta: 0,99−1,40e (25cl) Näyttää: Sisältö näyttää tismalleen samalta kuin Red Bullissa, mutta aromi on pistävämpi, ja luonnollisesti sokerinen lemahdus puuttuu, sokerittomasta tuotteesta. Maistuu: Maultaan Mad-Croc muistuttaa kovasti Red Bullia. Sokeri on kuitenkin korvattu makeutusaineella, ja sen huomaa. Jos Red Bull maistui aromatisoidulta sokerivedeltä, Mad-Croc maistuu vedeltä, johon on sekoitettu Hermesetasta. Maku on hivenen kirpeämpi kuin Red Bullissa. Vaikuttaa: Toinen tölkki energiajuomaa saman päivän aikana tuntuu eniten virtsarakossa. Kofeiini pissattaa, ja paljon.

Battery Energy Drink Hinta: 2,25−2,50e (33cl) Näyttää: Batteryn sisältö ei poikkea ulkoisesti kilpailijoistaan. Myös haju on tutun kirpeä ja makea. Maistuu: Maultaan Battery on edellisiä voimakkaampi. On kuitenkin vaikea eritellä muita makuvivahteita kuin makea ja hapan. Nyt tuntuu jo muuten siltä, että hampaat tippuvat suusta. Vaikuttaa: Juoman sisältämä sokeri humahtaa päähän heti. Olo piristyy hetkellisesti. Fiilis on samanlainen kuin nälkään kiskaistun karkkipussin jälkeen: ensin tekisi mieli juosta pitkin seiniä, mutta yhtäkkiä iskee karmaiseva päänsärky ja aivan tolkuton väsymys.

Lasiin kaadettu neste muistuttaa katsojan mielikuvituksesta riippuen joko aamupissaa, olutta tai omenamehua. ravintosisältö 9 Tavallisten limppareiden tapaan energiajuomat ovat lähinnä vettä, sokeria sekä erilaisia aromi- ja väriaineita. Energiaa juomat eivät nimestään huolimatta sisällä yhtään tavallista limua enemmän, ja sugar freet eivät ollenkaan. Juomien voimaa antava vaikutus perustuukin energiajuomien sisältämiin piristäviin aineisiin, kuten kofeiniin, guaranaan ja tauriiniin. 9 Tölkillinen tavallista energiajuomaa sisältää sokeria yli kymmenen sokeripalan verran. Jos energiajuomilla korvataan aterioita, vaarana ovat erilaiset puutostilat sekä suolistovaivat, sillä pelkkä juomien litkiminen ei takaa riittävää kuidun saantia. Lisäksi juomien sisältämät erilaiset hapot ovat haitallisia hampaille. 9 Tölkissä energiajuomaa on kofeiinia 75−90 milligrammaa eli saman verran kuin parissa kahvikupillisessa. Kofeiinilla on tunnetusti virtaa antava vaikutus, mutta nautinnon seuraukset ovat hyvin yksilöllisiä. Liiallinen kofeiinin nauttiminen aiheuttaa joillekin esimerkiksi sydämentykytystä, rytmihäiriöitä, hermostuneisuutta ja stressinsietokyvyn heikentymistä. Kofeiini aiheuttaa myös riippuvuutta, jolloin käytön lopettamisesta saattaa seurata väsymyksen tunnetta tai päänsärkyä.

9 Guarana on Brasiliasta peräisin oleva kasvi, jota on käytetty luonnonlääkkeenä vuosituhansien ajan. Guaranan uskotaan myös lisäävän rasvanpolttoa, ehkäisevän sairauksia sekä virkistävän aivotoimintaa. Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan ole pystytty tieteellisesti todistamaan. 9 Tauriinin oletetaan toimivan aivoissa välittäjäaineena. Lisäksi se vaikuttaa keskushermoston kautta esimerkiksi hormonien eritykseen, kivuntuntoon sekä elimistön lämmönsäätelyyn. Keho muodostaa tauriinia itsekin, ja sen lisäsaantia ei pidetä tarpeellisena. 9 Piristävien yhdisteiden lisäksi energiajuomiin lisätään erilaisia vitamiineja, pääasiassa B-vitamiineja. Niiden tehtävänä on osallistua esimerkiksi hermoston toimintaan sekä aineenvaihduntaan. Myös B-vitamiinien saanti on yleensä turvattu aivan tavallisella sekaruokavaliolla, sillä niitä saa esimerkiksi lihasta, maitotuotteista, viljasta ja kasviksista. B-vitamiinit ovat nykytiedon mukaan turvallisia myös suurina annoksina, mutta toisaalta liikasaannin aiheuttamista oireista ei ole vielä kovin paljon tietoa. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Teksti Tuisku Pirttimäki,

ida levänen ja hanne kauppinen

Kuva Shutterstock

tasmaliikuntaa Liikunta kohentaa kuntoa. Ysi testaa kolmea lajia, jotka antavat jotain enemmän.

Sirkuskoulusta saa kavereita Korkean salin katosta roikkuu punaisia kankaita ja keinutrapetseja. Huoneen poikki kulkee metallinen nuora ja nurkassa on trampoliini. Täällä sirkustunnit aloitetaan yleensä hippaleikillä. Riemunkiljahdukset täyttävät salin, kun yksi toisensa jälkeen joutuu villin ajojahdin kohteeksi. Kun juokseminen on lämmittänyt talven jähmettämät kehot, lattialle nostetaan pitkät punaiset matot. Alamme tehdä ohjaajan johdolla kuperkeikkoja, kärrynpyöriä sekä seisoa käsillä. Harrastelijaryhmässä kukin tekee oman tasonsa mukaisesti, ja onnistuneet suoritukset kirvoittavat vilpittömiä aplodeja. Kaikki saavat kannustusta, joten täällä ei tarvitse olla käärmenainen tai muskelimies. Permanto-osuuden jälkeen siirrymme sirkusvälineiden pariin. Yksi harjoittelee trampoliinilla volttia eteen, toinen on

kietoutunut kankaisiin katonrajassa ja kolmas keinuu villisti trapetsilla. Sirkuslaisten kesken vallitsee lämmin yhteishenki, ja kaikki neuvovat toisiaan omien taitojensa mukaan. Apua saa aina kun kysyy, eikä kysymistä tarvitse hävetä. Sen lisäksi, että sirkus on älyttömän hauskaa, se on myös valtavan tehokasta liikuntaa. Muutamassa kuukaudessa sormet yltävät varpaisiin ja kankaita kiipeää kuin vettä vaan. Eikä sirkustelua tarvitse aloittaa alakouluikäisenä, sillä vähän vanhempanakin voi oppia paljon uutta. Sirkuskoulu on erityisen sosiaalista liikuntaa. Se kohentaa kunnon lisäksi vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, ja kavereita saa sekä sieltä että pian muualtakin. Muita sosiaalisia lajeja 9 Seinäkiipeily: köyden päässä olevaan kaveriin on pakko luottaa. 9 Teatteri: se on vuorovaikutusta. Piste. 9 Jalkapallo: futiksessa oppii taktisia ryhmätyökuvioita. 9 Kamppailulajit: ota tiukka ote ja kaada kaveri kanveesiin.

Aivobic lämmittää älynystyrät

Saliin on levitetty jumppamattoja. Jokaisen maton päällä odottavat langattomat kuulokkeet. Valitsen paikkani ja pistän luurit päähän. Kuuntelen linnunlaulua levottomana. En tiedä, mitä odottaa lajilta nimeltä Aivobic. Esitteen mukaan Aivobicissä tehdään askelkuvioita korvien välissä musiikin tahdissa. Sen luvataan kehittävän keskittymiskykyä ja mielenhallintaa. Ohjaaja kehottaa ottamaan hyvän asennon. Asetun selälleni lattialle. Suljen silmät. Ensimmäinen askelkuvio on helppo. Etenemme nollasta kymmeneen ja takaisin musiikin rytmissä. Ohjaaja sanoo aina ääneen luvut askelkuvion alussa ja lopussa, muuten olen yksin aivojeni kanssa. Pian lisätään haastetta: etenemme nollasta kahteenkymmeneen parillisilla luvuilla ja takaisin nollaan parittomilla luvuilla. On pakko keskittyä. Näen numerot mielessäni pystysuuntaisena jonona, jossa numerot kasvavat ylöspäin mentäessä. Harhaudun miettimään, minkä värisiä numerot ovat. Huomaan, että pohtimalla epäolennaisuuksia putoan kärryiltä. Loppua kohden askelkuviot vaikeutuvat. Viimeisenä tehdään kahta kuviota samaan aikaan ja edestakaisin. 0, 10, 1, 9, 2, 8... Rypistän otsaani. Välillä mokailen, mutta onneksi kukaan ei voi huomata sitä. Kolme varttia kuluu hujauksessa. Lopuksi rentoudutaan tekemällä mielikuvitusmatka lämpimälle merenrannalle. Kuulokkeissa kohisevat aallot. Numeroiden seuraamisen jälkeen rentoutumiseen on helppo keskittyä. Mieli lepää. Aivobic, kuten muutkin älylajit, vaatii keskittymistä. Mielestä väistyy kaikki muu, kun on ajateltava seuraavaa liikettä. Muita mielilajeja 9 Purjehdus: ei mitään ajelehtimista, vaan päämäärätietoista navigointia. 9 Suunnistus: eksyt, jos et keskity. 9 Mölkky: ei sitä uskoisi, mutta strategiointi on Mölkyn suola. 9 Miekkailu: vastustaja päihitetään taktikoimalla.

Hathajooga karistaa hartiajumin

Saavun joogasaliin vartin etuajassa. Levitän maton lattialle, ja opettaja käskee rentoutumaan. Kaikki retkottavat omilla matoillaan. Laitan villasukat jalkaan ja suljen silmät. Kun tunnin on määrä alkaa, opettaja pyytää kaikkia nousemaan ylös. Harjoittelu alkaa hitailla selän rullauksilla, jotka lämmittävät lihaksia. Liikkeet tehdään rennosti ja omaan tyyliin. Monet pitävät silmiä kiinni, joten suorituspaineita ei tule. Joogatunnilla ei kuunnella taustamusiikkia, vaan ainoastaan viereisiltä matoilta kuuluvaa rauhallista tuhinaa. Liikkeet ovat yksinkertaisia, ja opettaja antaa hyvät ohjeet. Mikään ei ole kovin vaikeaa, mutta joissakin liikkeissä lihaksissa tuntuu napakka venytys. Varsinkin selkää taivutellaan ja kierretään eri suuntiin. Liikkeitä ei toisteta montaa kertaa, ja välillä rentoudutaan kokonaan joko selällään tai mahallaan maaten. Tämä jooga ei siis vaadi kovaa ponnistelua, paitsi korkeintaan siinä, että muistaa keskittyä siihen, mitä on tekemässä. Puolitoista tuntia kuluu hämmästyttävän nopeasti. Tunti loppuu 10–15 minuutin loppurentoutukseen, josta herää kuin uutena ihmisenä. Tuntuu, että koko harjoittelun aikana ei ole tehty mitään erityisen ihmeellistä. Lopuksi on kuitenkin kauhea pissahätä ja saappaiden varret tuntuvat löysemmiltä. Nesteet ovat siis lähteneet liikkeelle. Lisäksi hartiat ja koko vartalo ovat rennot. Sopii hyvin ennaltaehkäiseväksi hoidoksi niille, joiden niskat ovat alvariinsa juntturassa. Muita hartioille hyviä lajeja 9 Sauvakävely: sauvat käteen ja lenkille. Muista pitää hartiat alhaalla. 9 Keppijumppa: tartu sopivaan keppiin, vaikka harjanvarteen tai kävelysauvaan, ja googlaa keppijumppa. 9 Kuntonyrkkeily: säkkiä hakkaamalla kaikkoavat niin niskan kiristykset kuin huoletkin. 9 Lumenluonti, puutarhatyöt ja siivoaminen: kolaa, kisko ja hinkkaa – ei mene reippailu hukkaan. 9 Vesijumppa: veden vastus pistää hartiat töihin.

1. Arvaa, kuka on lukiolainen ja kuka amis.

Helena, 18 ”Minulla ei ole yhtä tiettyä tyyliä, mutta mustissa minua näkee harvoin. Käytänkin paljon värejä ja naisellisia vaatteita, kuten hameita ja mekkoja. Teen paljon löytöjä kirpputoreilta, etenkin kenkiä, laukkuja ja paitoja ostelen sieltä. Farkut sen sijaan ostan usein uutena kaupasta. Nyt yritän löytää ihanaa vintage-mekkoa kevään juhliin.” Teksti ja kuvat päivi anita ristell

kumpi on kampi?

NIKO, 24 ”Tyylini on melko skeittihenkinen, ja harrastankin skeittausta. Minulla on ehkä 30 paria kenkiä ja melkein joka päivä eri kenkäpari jalassa. Pidän väreistä, ja printtipaitoja ja huppareita vaatekaapistani löytyy paljon. Pyrin pukeutumaan rennosti ja mukavasti. Tilaan suurimman osan vaatteistani netistä, lähinnä Iso-Britanniasta ja Saksasta. Suomalaisista liikkeistä suosin Laminaa ja Union 5:a.”

3. sebastian, 19 ”Tyylini on tavallinen, pidän farkuista, t-paidoista ja huppareista enkä pukeudu räikeisiin väreihin. Mielestäni vaatteissa on tärkeintä mukavuus ja rentous. En ole mikään shoppailija, mutta ostelen vaatteita silloin tällöin esimerkiksi Zarasta ja JC:stä.”

Valtteri, 17 ”Tyylini on yksinkertainen. Minulla on lähes aina farkut, t-paita ja villapaita päällä. Ostelen melko paljon vaatteita ulkomailta, sillä isäni on lentäjä ja matkustelen paljon hänen mukanaan. Reissuista teen usein edullisia löytöjä. En muutenkaan osta kalliita vaatteita, en koskaan maksaisi satasta villapaidasta, eikä merkillä ole minulle väliä.”

SAARA, 16 ”Ihmiset kuvaavat usein tyyliäni punk- tai rockhenkiseksi. Musiikki vaikuttaakin tyyliini paljon: minulla on lävistyksiä korvissa ja huulessa ja aina tukka sotkussa. Vaikka välillä pukeudun tosi naisellisestikin, kuten pallohameeseen ja korkokenkiin, useimmiten jalassa on Dr. Martensin maiharit. En ikinä pukeutuisi tuulipukuun. Ostelen vaatteita vähän kaikkialta, mikään tietty kauppa tai merkki ei nouse ylitse muiden.”

TAINA, 23 ”Pukeudun tavallisesti mukaviin vaatteisiin, mutta joskus minusta on ihanaa käyttää naisellisiakin asuja, esimerkiksi korkeavyötäröisiä hameita. En seuraa trendejä kovin aktiivisesti. Vero Modasta ja Vilasta ostelen kivoja perusvaatteita, mutta parhaat löydöt teen kirpputoreilta; ostin juuri UFF:lta pari kivaa hametta. Seuraavaksi hankin syyssaappaat, jotka sopivat pitkienkin matkojen kävelyyn.”

Oikeat vastaukset: Lukiolaisia ovat Helena, Valtteri ja Saara, ammattikoululaisia Niko, Sebastian ja Taina.

LUKIOLAISEN ELÄMÄSTÄ ASIALLISEN ASIATTOMASTI!

Mistä näitä saa? Liity Suomen lukiolaisten liittoon osoitteessa www.lukio.fi/opiskelijakortti/liity/

kavereista Kun peruskoulu päättyy, voi kaveriporukkakin hajaantua. Ei hätää.

KIINNI

Teksti Kirsi Ristaniemi Kuvitus Anna kallio

eruskoulun päättäjäispäivänä tunteet ovat ristiriitaiset. Riemu peruskoulun loppumisesta ja uudesta alusta on käsin kosketeltavaa, kun vapisevin sormin vastaanotetaan päättötodistuksia. Silti tulevaisuus jännittää, kun aikuisuus on taas askeleen lähempänä. On ihanaa ja kamalaa, kun saa aiempaa enemmän päättää itse, mitä haluaa. Yhdeksäsluokkalainen Joanna odottaa innolla, että peruskoulu on ohi. Hän myöntää myös, että jännittää. ”Pelottaa, teenkö oikean valinnan, ettei harmittaisi jälkikäteen ja että pääsenkö siihen oppilaitokseen, johon haluan.” Kun peruskoulu loppuu, kaveripiiri voi hajaantua. Se on sekä positiivista että negatiivista. Vaikka monet tutut menevät eri oppilaitokseen kuin Joanna, hän näkee asiassa jotain hyvääkin. ”On kiva saada uusia kavereita ja vielä laajempi kaveripiiri.” Lukiopsykologi Heini Ahlberg on nähnyt työssään, että monia nuoria tilanne myös huolestuttaa. Osa on käynyt koulua samojen ystävien kanssa koko peruskoulun ajan, joten ei ole ihmekään, jos ystävyyden säilyminen mietityttää. ”Harvempi kuitenkaan rohkenee puhua asiasta ääneen.” Onneksi huolipuoli tiedostetaan uusissa oppilaitoksissa. ”Asia huomioidaan ryhmänohjauksessa, ja ryhmäyttämiseen panostetaan erityisesti lukuvuoden alussa”, Ahlberg sanoo. Uusi alku Kaikki yhdeksäsluokkalaiset eivät ole kokeneet yläasteella kuuluvansa porukkaan, joitakin on voitu koulukiusata tai he kaipaavat muusta syystä uusia kavereita. Uusi oppilaitos antaa mahdollisuuden aloittaa alusta. ”Koulukiusatut saavat hyvän tilaisuuden irtaantua kiusaajista. Kiusaajia ei tarvitse enää nähdä päivittäin”, Ahlberg sanoo. ”Silti voi jännittää, korjaantuvatko asiat sittenkään vai uusiutuvatko vaikeudet.”

Miten pääsen mukaan? Kaverit ovat kaikki kaikessa, ja niiden saaminen uudesta koulusta on tärkeää. Ryhmät muodostuvat yleensä nopeasti, kun samanhenkiset ihmiset löytävät toisensa. Peli ei ole kuitenkaan menetetty, jos ei heti pääse mukaan. Kannattaa antaa itselleen aikaa ja aloittaa tutustuminen yhdestä ihmisestä kerrallaan. Pikkuhiljaa pääsee mukaan ryhmään, kuin luonnostaan. ”On rohkeaa kysyä, saanko minäkin tulla?”, Ahlberg sanoo. Jos kuitenkin tuntuu yksinäiseltä ja ulkopuoliselta, asiasta kannattaa puhua perheenjäsenten, ystävien tai opettajien kanssa. ”Kannattaa valita joku, jonka kanssa on helpoin jutella. Ei ole pakko keskustella omalle ryhmänohjaajalle, vaan voi valita esimerkiksi kenet tahansa opettajista”, Ahlberg vinkkaa. Myös terveydenhoitajat sekä kuraattorit ja psykologit auttavat opiskelijoita mielellään. Usein nämäkin apujoukot löytyvät uudesta koulusta. Roolipeliä 15-vuotiaiden nuorten kaveripiirit ovat yleensä kookkaita ja niissä on enemmän kuin neljä nuorta mukana. Tavallisesti jengin sisällä on myös pienempiä ydinryhmiä. Yhdeksäsluokkalainen Joannakin on osa suurta porukkaa. ”Mutta vain pariin luotan oikeasti”, hän sanoo. Lähes jokaisessa ryhmässä toistuvat samat roolit. Joku on kuningatar ja joku draamaqueen, joku kantaa pellen roolia ja joku on porukan pissis. Kannattaa miettiä, millaista roolia haluaa itse ylläpitää. Esimerkiksi hauskuuttajan viittaa voi olla raskasta kantaa päivästä toiseen. ”Jos on kerran leimattu joksikin, mainetta voi olla vaikea muuttaa”, Joanna kertoo. Ahlbergin mukaan roolit ovat kuitenkin luonnollinen osa ryhmäkäyttäytymistä. ”Kanoillakin on nokkimisjärjestys.” Tärkeää on, ettei muuta itseään tai piiloudu roolin taakse. Parhaiten kavereita hankkii omana itsenään. Näin löytyy sitä paitsi itselle sopivia ystäviä.

Suurissa porukoissa oppii myös myöhemmässä elämässä tärkeitä yhteistyötaitoja ja sitä, miten ryhmä toimii. ”Kannattaa myös muistaa, että jokainen voi itse vaikuttaa omalla käytöksellään koko ryhmän käytökseen”, Ahlberg muistuttaa. Almanakat esiin Vaikka vanhojen koulukavereiden kanssa ei pystykään enää olemaan yhtä tiiviisti yhdessä kuin aikaisemmin, ei ystävyyden tarvitse loppua. Peruskoulun aikana ystävyyssuhteita hoidetaan huomaamatta koulupäivän aikana, mutta peruskoulun jälkeen täytyy nähdä enemmän vaivaa vanhojen siteiden ylläpitämiseen ja sopia erikseen tapaamisia. Joanna uskoo vanhan kaveripiirinsä säilyvän ja aikoo huolehtia siitä, etteivät vanhat hyvät ystävät unohdu: ”Peruskoulun jälkeen pidämme yhteyttä facebookin avulla ja puhelimitse ja käymme esimerkiksi shoppailemassa yhdessä.” Ahlberg pitää tärkeänä sitä, että yhteyttä ei pidetä vain facebookin välityksellä, sillä henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä eikä kaikkia asioita kannatakaan jakaa netissä. Kun sovitaan jo ennen peruskoulun päättymistä, miten pidetään yhteyttä heti seuraavan lukuvuoden alussa, tulee varmasti nähtyä. ”Mikäs sen hauskempaa kuin verrata vanhojen ystävien kanssa uusia oppilaitoksia ja kokemuksia keskenään ja ihmetellä millaisia tyyppejä niissä on”, Ahlberg sanoo.

”Eikä tapaamisten tarvitse olla mitenkään erityisiä tai pelkkää bilettämistä.” Voi myös olla, että uudet tuttavuudet aiheuttavat mustasukkaisuutta vanhassa kaveripiirissä. Uudet ja vanhat toverit kannattaakin tutustuttaa reippaasti toisiinsa. Näin kaikki saavat uusia kavereita. Ei väkisin Aina ystävyys ei säily, vaikka sen eteen olisi tehty työtäkin. Elämä muuttuu, ja ystäviä tulee ja menee. Yhdeksäsluokkalainen Tuulia tietää tämän. ”Muutin toiselta paikkakunnalta pääkaupunkiseudulle, minkä jälkeen yhteydenpito vanhoihin ystäviin jäi.” On ihan normaalia, etteivät kaikki ystävyyssuhteet säily. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ne kaikki katkeaisivat. Ystävyyden loppumista on hyvä surra, mutta siitä ei kannata syyttää itseään eikä sitä kannata kieltää. Ihmissuhteiden päättymiset kuuluvat elämään ja kasvamiseen, ja vaikeistakin kokemuksista selviää – entistä vahvempana ja viisaampana. Niin kuin muussakin elämässä, myös ystävyyssuhteissa koetaan onnistumisia ja epäonnistumisia. Pienistäkin onnistumisista kannattaa iloita, ja epäonnistumiset pitää sallia itselleen. ”Eikä kaikkia kaverisuhteita tarvitse vielä lyödä lukkoon”, Ahlberg sanoo. 1

Vinkkejä kaverikuvioihin 9 Jos tunnet olosi yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi, puhu asiasta jollekin. 9 Jos uusiin ihmisiin tutustuminen ja ryhmään pääseminen on haastavaa, aloita tutustumalla yhteen ihmiseen kerrallaan. 9 Ole oma itsesi äläkä piiloudu roolin taakse. Näin löydät itsellesi sopivimmat kaverit. 9 Voit hyvin kysyä, voinko minäkin tulla mukaan. 9 Pidä halutessasi kiinni vanhoista ystävistä ja tutustuta heidät uusiin.

Wanted YSILUOKKALAISILLE TÖITÄ YMPÄRI SUOMEN! Mukava palkka. Koulun ohelle, kesäksi… ei epärealistisia pääsyvaatimuksia. Olemalla oma itsesi pärjäät meillä.

AI K SA-

ATYÖTÄ/KO KO PÄIVÄTY

ÖTÄ

Tuntomerkit: Sujuvasanainen Ahkera Rento ja reipas

Hae k i v a d u u n i . f i ja liity muiden nuorten joukkoon!

Palkkio: kk yli 1700e/ 200e/kk n tä riippue työmääräs

ILMIANNA ITSESI www.turotim.fi Helsinki - Porvoo - Tampere - Lahti - Hämeenlinna - Jyväskylä - Kouvola

www.bible.fi • Suomen Pipliaseura • www.pipliakauppa.fi

TARTU PIPLIAAN

Töitä ja omaa rahaa?

Uutuus

RAAMATTUJA

I RTT O K ÄN Ä AJO M ELÄ TYÖ ut rittan n suosin ja o a ij lt s tin hamään -kur en työelän kor s Tämä rtti työelä rehdytyk Ajokout peruspe saan . mään

MANGA METAMORPHOSIS

h.fi www.4

FARKKURAAMATTU

Rennot kangaskannet, vetoketju ja oikea tasku.

Sarjakuvakirja evankeliumin synnystä. Nelivärikuvitus.

MEMORAAMATTU

VIRSIKIRJAPOKKARI

Tyylikkäät nahkajäljitelmäkannet punaisella kuminauhalla. Mukana banderolli raamatunlauseella.

Tsekkaa www.4h.fi/tyo.

Pienoisvirsikirja, jossa Valoristi-kannet. Nuotillinen.

Suomen Pipliaseura PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 | www.pipliakauppa.fi | myynti@bible.fi

selviytymisopas

Opiskelijan toimeentulo

Kuvitus Pauli Salmi

Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opetus on ilmaista ja kouluissa saa maksuttoman lounaan. Opiskelijan elämä ei silti ole halpaa. Mitä tukea voi saada?

Näin heillä SA R a Sara, 17, opiskelee puutarhuriksi. Hän asuu oppilaitoksen asuntolassa, jossa asuminen on ilmaista. Asuntolassa ei voi viettää viikonloppuja, jolloin Sara matkustaa 150 kilometrin päähän vanhempiensa luokse. Tästä aiheutuu noin 80 euron kustannukset joka kuukausi. Lisäksi harrastuksiin kuluu kuukaudessa noin 50 euroa. Näitä menoja ei lasketa opintotukeen, mutta vanhempien tulojen perusteella Sara saa opintorahaa 100 euroa kuukaudessa.

SA M U Samu on 19-vuotias ja opiskelee lukiossa IB-linjalla. Hän asuu yksiössä, jonka vuokra on 350 euroa kuukaudessa. Lisäksi hän ostaa joka kuukausi bussikortin sekä joitakin oppikirjoja, ruokaa ja muita perustarpeita, joihin kuluu noin 250 euroa kuukaudessa. Samu asuu isänsä kanssa, joka on yksinhuoltaja ja ammatiltaan maalari. Samu saa opintorahaa 246 euroa ja asumislisää 201,6 euroa kuukaudessa. Vanhempien tulot vaikuttavat opintorahaan, mutta asumislisään ne eivät enää vaikuta, koska Samu on yli 18-vuotias. Samu joutuu kuitenkin nostamaan myös opintolainaa rahoittaakseen elämisensä kaikkineen. Hän haluaa panostaa lukioon eikä siksi yritä hakea töitä koulun oheen.

A N NA - E L I NA Anna-Elina, 17, on toisella vuosikurssilla lukiossa. Hän asuu vanhempiensa luona omakotitalossa. Isä on sähköasentaja ja äiti lastentarhanopettaja. Anna-Elinan vanhemmilla on mahdollisuus tukea tyttärensä opintoja noin 40 eurolla kuukaudessa, mutta jo pelkät oppikirjat maksavat samassa ajassa 50 euroa. Anna-Elina ei kuitenkaan saa vanhempiensa tulojen ja asumismuotonsa vuoksi euroakaan opintotukea. Anna-Elina hoitaa joskus naapurin lapsia pientä korvausta vastaan, muuten hän on vanhemmilta saamiensa rahojen armoilla.

9 Opintotukea voi saada peruskoulun jälkeisiin päätoimisiin opintoihin. Opintojen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kahden kuukauden ajan, ja toisella asteella oppilaitos seuraa opintojen edistymistä ja ilmoittaa asiasta Kelalle. 9 Tukea voi saada esimerkiksi ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukion oppimäärän suorittamiseen. Esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen sitä ei voi saada. Lisätietoa siitä, mihin opintoihin tukea voi hakea, löytyy Kelan sivuilta www.kela.fi/opintotuki. 9Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Tuen saanti ja suuruus määräytyvät muun muassa koulutusasteen, iän, asumismuodon ja siviilisäädyn mukaan. 9 Opintorahaa voi saada, jos ei saa enää lapsilisää. Toisin sanoen opintoraha voi napsahtaa ensimmäisen kerran tilille 17 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Pari kuukautta ennen 17-vuotissyntymäpäiviä Kela muistuttaa asiasta ja lähettää kotiin kirjeen opintotuen hakemismahdollisuudesta. 9 Tukea hakevan alle 20-vuotiaan toisen asteen opiskelijan on muistettava, että vanhempien tulot vaikuttavat opintorahan saamiseen. Alle 18-vuotiailla vanhempien tulot vaikuttavat myös asumislisään. Jos vanhempien tulot ovat yhteensä enintään 41 809 euroa vuodessa, opintotuki maksetaan täysimääräisenä. Sitä suuremmat tulot vähentävät opintotuen määrää asteittain. Jos vanhempien tulot ovat 61 000 vuodessa tai enemmän, opintotukea ei myönnetä. Katso lisää www.kela.fi/opintotukipTulot pVanhempien tulot ja www.kela.fi/opintotukipOpintorahapMäärä. 9 Myös opiskelijan omat tulot vaikuttavat opintotukeen. Esimerkiksi jos opiskelija nostaa opintotukea yhdeksänä kuukautena kalenterivuoden aikana, hänen vuositulorajansa on 11 850 euroa. Ansioiden ei tarvitse jakaantua tasaisesti koko vuodelle, vaan opiskelija voi tienata koko summan esimerkiksi kesätöissä. Opiskelijan tulee itse huolehtia, että hänen tulonsa eivät ylitä tulorajaa. 9 Opintolainan valtiontakauksen saavat vain opintorahaa saavat. Lainatakaus voidaan eräissä poikkeustilanteissa myöntää myös opiskelijalle, joka ei saa opintorahaa. Lisätietoja saat Kelan sivuilta www.kela.fi/opintotuki. Opintolaina on alle 18-vuotiaalle 160 euroa kuukaudessa. 9 Lukiolaisen on opiskeltava 75 kurssin laajuisia opintoja, jotta hän voi saada opintotukea. Lisäksi hänen on osallistuttava vähintään 10 kurssille tai kahteen YOkokeeseen lukukauden aikana. Ammattioppilaitoksen puolella vaatimuksena on, että suorittaa kolme opintoviikkoa yhtä opiskelukuukautta kohden tai tekee 25-tuntista työviikkoa, kotitehtäviin kuluvaa aikaa ei lasketa mukaan. 9 Opintotukea voi hakea verkossa Kelan asiointipalvelussa www.kela.fi/asiointi. Palvelussa voi ilmoittaa myös kaikista opintotukeen vaikuttavista muutoksista. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla (joita ei välttämättä myönnetä alaikäiselle) tai sähköisellä henkilökortilla. Opintotukea voi hakea myös paperilomakkeella (OT1). 9 Opiskelijan menot eivät vaikuta opintotukeen. 9 Koulumatkatukea kannattaa myös hakea, jos päivittäisen koulumatkan pituus on vähintään kymmenen kilometriä ja kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa. 9 Tuen määrän voi laskea Kelan sivuilta www.kela.fi/laskurit popintotuki. Myös koulumatkatuella on oma laskuri.

: :

Mista toita? Jos työnteko ja oma raha houkuttelee, voi hakea erilaisiin osa-aikatöihin. Ysi-lehti tarjoaa lähtökuoppia.

Puhelinmyyjä

Luurikauppaa tekevät myyvät usein lehtiä ja liittymiä, mutta myös esimerkiksi tv-kanavatuotteita tai hyväntekeväisyystuotteita. Yleensä tarjolla on pohja- ja provisiopalkka. Alalla huhutaan, että myyjä voi päästä keskimäärin 5−10 euron tuntipalkkoihin. Töitä voi hakea esimerkiksi osoitteesta www.mol.fipAvoimet työpaikat ja paikkavahti, ja hakusanaksi puhelinmyyjä tai telemarkkinoija.

K atuhaastattelija

Oletko valmis pysäyttämään jokaisen vastaantulevan ihmisen? Jos haluat katuhaastattelijaksi, ulospäin suuntautunut luonne on valttia. Katuhaastattelija testaa uusia tuotteita tietynikäisillä ihmisillä, esimerkiksi uutuusjugurttia keski-ikäisillä naisilla. Hän värvää kuvaan sopivan ohikulkijan maistiaisiin ja vastailemaan tuotetta koskeviin kysymyksiin. Haastatteluista maksetaan kappalekorvaus, ja tuntipalkka on keskimäärin 9,92 euroa. Katuhaastattelijaksi voi hakea nettiteitse, esimerkiksi osoitteessa www.taloustutkimus.fi. Hakijoille järjestetään infotilaisuus, jonka jälkeen ensimmäinen työ on koe, jonka perusteella päätetään jatkosta. Nopeimmillaan nettihakemuksesta työn alkamiseen kuluu kaksi viikkoa.

M ysteryshoppaaja

Yritykset käyttävät mysteryshoppaajia eli haamuostajia, kun haluavat arvioida toimintaansa ja parantaa sitä. Tehtävänä on mennä valittuun yritykseen, esimerkiksi ravintolaan ja arvioida muun muassa asiakaspalvelua ja tilojen siisteyttä. Haamuostaja ei käytä muistiinpanovälineitä tai erotu muutenkaan tavallisesta asiakkaasta. Käynnin jälkeen hän kirjaa paperille havaintojaan. Palkka sovitaan jokaisen toimeksiannon kohdalla erikseen, ja joissakin tutkimuksissa on 18 vuoden ikäraja. Ennen haamuostajaksi ilmoittautumista kannattaakin ilmoittautua testiasiakkaaksi. Rahallista korvausta siitä ei saa, vaan esimerkiksi lahjakortin vaivanpalkaksi.

M A I NOST E N jakaja

Mainostenjakajalla on kaksi työpäivää viikossa, muutama tunti kerrallaan, mutta halutessaan töitä voi tehdä reilusti enemmänkin. Kun on töissä suoramainontaketjuun kuuluvassa yrityksessä, tehtävänä on jakaa kotitalouksiin kaupunkilehtiä, mainostuotteita ja erilaisia luetteloita. Vakituisia jakajia sekä varajakajiakin tarvitaan niin kaupunkiin kuin maaseudullekin. Katso lisää esimerkiksi osoitteesta www.lisaduuni.fi.

L astenhoitaja

Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa lastenhoitajan koulutuksen ja sitä kautta alan työtä. Katso lisää osoitteesta www.mll.fi p nuorille p lastenhoitokurssit.

4H:n väylät

4H-piireissä järjestetään koulutuksia, joiden kautta saa tietyissä töissä tarvittavia perusvalmiuksia. Koulutukset on suunniteltu niin, että niihin voi osallistua koulunkäynnin ohella. Aikatauluista ja maksuista saa lisätietoa lähimmästä 4H-piiristä, ja koska palvelu on asiakkaille maksullista, työstä saa palkkaa. Esimerkiksi seuraaviin tehtäviin voi kouluttautua tätä tietä:

Dogsitter

Kun on täyttänyt 14 ja suorittanut Dogsitter-kurssin, voi hoitaa asiakkaiden lemmikkejä. Tehtäviin kuuluu koirien ulkoiluttamista, ja välillä lemmikin saa useammaksi päiväksi täysihoitoon, kun omistajat ovat pidempään poissa.

S enioripalvelu

14-vuotias ja senioripalvelukurssin käynyt voi alkaa avuksi ikääntyvälle. Koulutuksessa oppii työssä tarvittavat taidot: ruuanvalmistusta, kodinhoitoa sekä kauppa- ja virastoasioissa auttamista. 9 Muista osa-aikatöitä etsiessäsi myös kaupat, hampurilaisravintolat, siivousfirmat ja henkilöstövuokrausyritykset.

Kuvitus Pauli Salmi

uuteen kotiin Uusi koulu saattaa tuoda mukanaan myös uuden asuinpaikan. Västra Nylands folkhögskolan tanssilinjan tytöt kertovat kolmesta tavasta majailla muualla kuin vanhempien luona. H yvässä seurassa − vuokralla

Vanhan puutalon ikkunankarmit erottuvat korostevärillä seinistä. Tämä on omakotitalo, jossa on monta asuinhuoneistoa. Raaseporissa sijaitsevalla Karjaalla tällaisia on paljon. Talon yläkerrassa asuvat vuokralla Ida Karimaa ja Julia Jousilahti, jotka ovat miltei kaikkien muiden opiskelijoiden tavoin muuttaneet Karjaalle muualta. He viettävät päivänsä Västra Nylands folkhögskolanin tanssisalilla. ”Vaikka koulussa ollaan paljon, minulle on tärkeää, että koti tuntuu kodilta. Siksi oli mahtavaa, että saimme tällaisen asunnon”, Karimaa, 25, sanoo. Omakotiasunto löytyi perhetuttujen kautta ahkerasti kyselemällä. Omistajat käyttävät asuntoa lähinnä kesäisin, jolloin tytöt eivät asuntoa Karjaalta edes tarvitsisi. Vuokrakin on nimellinen. Karimaa ja Jousilahti, 24, ovat molemmat Helsingistä. He ovat opiskelleet ja asuneet poissa kotoa jo pitkään. ”Olen asunut yksin sekä tuntemattomien ihmisten ja hyvien ystävien kanssa. Olen sen verran seurallinen, että arkisten asioiden jakaminen on tärkeää. Siksi kämppikset ovat minulle paras vaihtoehto”, Karimaa sanoo. Vaikka kyllä kimppa-asuminenkin vaatii: sopeutumista, joustoa ja periksi antamista. ”Siinä ollaan ihan eri tavalla iholla kuin vaikkapa parhaan kaverin kanssa. Etukäteen on vaikeaa sanoa, kenen kanssa asuminen sujuu. Pitää vain heittäytyä.”

Y ksin yh dessä − soluasunnossa

Jos ei ole ihan varma, minne heittäytyisi ja kenen kanssa, voi harkita soluasumista. Soluasuntoja tarjoavat opiskelijaasuntosäätiöt, ja VNF:ssä vastaavanlainen systeemi on koulun yhteydessä oleva asuntola, johon osa opiskelijoita majoittuu. Yksi heistä on tämän syksyn ylioppilas, raumalainen Julia Kuusela, 19. Hän asuu ensimmäistä kertaa poissa kotoa. ”Asuntola oli helppo vaihtoehto, ikään kuin pehmeä lasku itsenäistymiseen”, hän sanoo. Asuntola toimii kuin sisäoppilaitos: vuokraan kuuluvat koulumaksut ja ruokailu neljä kertaa päivässä. Kuukaudessa hintaa kertyy noin viisisataa euroa. Kuusela maksaa sen opintotuilla ja kesätöistä jääneillä säästöillä.

Teksti AURORA RÄMÖ Kuvitus KATARIINA SALMI

”Omillaan eläiminen vaatii suunnittelua, erityisesti rahankäytön suunnittelua. Ja tietysti käytännön asioista, kuten kaupassa käynnistä ja kaikista kotitöistä, pitää huolehtia itse.” Ei nyt aivan itse, sillä asuntolan yleistilojen, kuten keittiön ja suihkujen, siivoaminen hoidetaan kaikkien soluasukkien kesken. Kuusela jakaa vuorot neljän muun tytön kanssa. Järjestely toimii hyvin. ”Täällä ehkä ystävystyy helpommin, koska on enemmän tekemisissä. Mutta kun on oma huone, on tavallaan koko ajan ihmisten kanssa, mutta saa silti päättää itse, milloin sammutaa valot ja menee nukkumaan.”

Omassa rauhassa – yksin vuokralla Vilma Tihilä, 20, muutti tänä syksynä ensimmäistä kertaa omilleen. Hän tiesi, ettei haluaisi jakaa ihan niin monia yleistiloja kuin asuntolassa jaetaan. Yksiön etsiminen ei ole helppoa, mutta Tihilällä kävi tuuri. Hän oli jättänyt hakemuksen, ja Raaseporin kaupunki tarjosi kohtuuhintaista kämppää sopivan läheltä koulua. Tuusulalainen tyttö tarttui mahdollisuuteen, vaikka itse tila kuulostikin älyttömältä. Hän muutti yksin viisikymmenneliöiseen sähkömuuntajaan, joka on remontoitu omakotitaloksi. Tila on ollut aiemmin viereisen koulun opettajien taukohuoneena, Tihilä on ensimmäinen oikea asukas. ”Se on kaksikerroksinen yksiö. Oli vähän hämminkiä, miten sen esittäisi vakuutuspapereissa”, hän sanoo. Alakerta on käytännössä käytävä, jossa on säilytystilaa pöyrälle ja vaatevarastolle. Varsinainen asunto on yläkerrassa, siellä ovat olohuone ja makuuhuone. Kaikki yksin asumisen hämminki on liittynyt vanhan talon kunnossapitoon, ei itsekseen olemiseen. Ikkunoita tiivistäessä ja ruuveja ruuvaillessa piti otaa pari puhelua isälle, mutta muuten asuminen on sujunut omalla painollaan. ”En ole kaivannut kämppiksiä, sillä koulussa ollaan niin tiiviisti yhdessä luokkalaisten kanssa. Ehkä olen sen verran erakko, että tarvitsen omaa tilaa”, Tihilä sanoo. *VNF eli Västra Nylands folkhögskolan on yksi Suomen suurimmista kansanopistoista. Se sijaitsee Karjaalla ja siellä voi opiskella vuoden kestävillä koulutuslinjoilla kaikkea luonnontieteistä sarjakuvataiteeseen. Mistä vuokra-asunto? 9 kohdekaupungilta, kunnan nettisivujen kautta 9 Suomen Opiskelija-asunnot SOA ry:n kautta www.opiskelija-asunnot.fi. 9 yleisiltä markkinoilta, esimerkiksi www.vuokraovi.com, www.jokakoti.com, www.oikotie.fi ja www.asuntohelppi.fi. 9 Muista myös lehtien ilmoituspalstat. 9 Monen asuntosivuston kautta voi löytää myös kämppiksen.

Kalapuikkoleipä 3–4 (eilistä) kalapuikkoa ruispala 3 rkl piparjuurimajoneesia (1 dl majoneesia ja noin 4 tl piparjuuritahnaa) jääsalaattia kurkkua tomaattiviipale Sekoita majoneesi oman maun mukaan maistellen. Leikkaa kurkusta muutama viipale ja tomaatista koosta riippuen yksi tai kaksi viipaletta. Leikkaa kalapuikot halutessasi kahteen osaan. Pese ja kuivaa pari salaatinlehteä. Kokoa leipä: Laita pohjalle pari ruokalusikallista majoneesia, salaatinlehdet, kurkkuviipaleet, kalapuikot ja tomaatti. Lopuksi levitä kansipalan sisäpinnalle ruokalusikallinen majoneesia ja laita kansi päälle.

Tarjoiluehdotus -_3_X_valipalaleipa Reseptit Tuisku Pirttimäki Kuvat Päivi Anita Ristell

Pienellä panostuksella marketin eineksistä saa monin verroin maukkaampaa. Majoneesia voi maustaa maun mukaan loputtomiin, ja tortillankin voi ajatella toisin päin.

Jalapenoburgeri mikrohampurilainen 2 rkl jalapenomajoneesia (1 dl majoneesia ja 2 rkl säilykejalapenoja silppuna) salaattia (esim. tammenlehti) paprikarengas Hienonna jalapenoviipaleet ja sekoita majoneesin joukkoon. Leikkaa paprikasta rengas tai pari. Pese ja kuivaa pari salaatinlehteä. Lämmitä hampurilainen pakkauksen ohjeiden mukaan. Levitä sämpylän pohjalle reilu ruokalusikallinen majoneesia. Kokoa burgeri: ensin salaatinlehdet, sitten pihvi ja paprika. Lopuksi levitä kannen sisäpinnalle lusikallinen majoneesia ja laita kansi päälle.

Pannutortilla à la Salsa 2 täysjyvätortillaa 3–4 rkl sakeaa salsakastiketta (esim. Thick ’n’ chunky) 1 dl mozzarellajuustoraastetta tuoretta korianteria Aseta tortillalätty lautaselle tai työlaudalle. Levitä lätylle tasaisesti pari reilua ruokalusikallista salsakastiketta. Ripottele päälle juustoraaste. Laita paistinpannu kuumenemaan levylle.

Ripottele juuston päälle korianterinlehtiä fiiliksen mukaan. Levitä vielä vähän salsaa toisen tortillan päälle ja aseta se kanneksi täytteiden päälle. Paista täytetty lätty kuivalla, keskilämpöisellä pannulla muutama minuutti molemmin puolin niin, että juusto sulaa ja tortillan pinta ruskistuu. Anna vetäytyä hetki ja leikkaa lätty neljään osaan.

.fi a tp Koulukatu 18 33200 TAMPERE puh. (03) 4552 5530 tpa@tpa.fi

OPI TYYLILLA Miksi yksi napsii kokeista kymppejä pelkästään tunneilla istumalla, ja toinen kerää nelosia, vaikka pänttää illat läpeensä? Vika ei välttämättä ole ällissä, vaan väärässä tekniikassa.

aikki eivät omaksu uutta tietoa samalla tavalla. Yksi oppii lukemalla, toinen kuuntelemalla ja kolmas tekemällä. Tällä perusteella oppimistyylit voidaan jaotella visuaaliseen, auditiiviseen ja kinesteettiseen. Jako perustuu siihen, millä havaintokanavalla itse kukin uutta tietoa parhaiten sisäistää. Oma luontainen oppimiskeino kannattaa selvittää, sillä se helpottaa itselle sopivien lukutekniikoiden löytämistä. Tarkista tästä, millainen oppija olet.

K atsellen

Kiinnitätkö huomiota siihen, miltä asiat näyttävät? Häiritseekö epäjärjestys sinua? Muistatko oppitunneilta kaikki kalvot, monisteet ja kuvat? Elehditkö paljon puhuessasi? Jos vastasit myöntävästi, olet visuaalisesti suuntautunut. Sinun kannattaa panostaa erityisesti lukemiseen ja katselemiseen. Tee oppitunneilla alleviivauksia, muistiinpanoja ja havainnollisia piirustuksia. Kokeisiin lukemista voit tehostaa kiinnittämällä seinille suuria ja värikkäitä muistilappuja, joita voit katsella silloinkin, kun et muuten opiskele.

K uunnellen

Onko tarinoita kertova maantiedon opettaja suosikkisi? Pidätkö vuoropuheluista ja selittämisestä? Häiritseekö ylimääräinen melu ja hälinä keskittymistäsi? Jos tunnistit edellisistä itsesi, olet auditiivinen oppija. Keskity kuuntelemaan tunneilla, sillä muistiinpanojen tekeminen häiritsee sinunlaistasi oppijaa. Kokeisiin lukeminen saattaa helpottua, jos sanelet opeteltavat asiat nauhalle ja kuuntelet niitä sohvalla löhöten. Lue ja pohdiskele opeteltavaa asiaa ääneen. Jos jokin tuntuu erityisen hankalalta, keskustele siitä kaverisi kanssa. Myös erilaiset lorut ja hokemat saattavat auttaa uusien asioiden mieleen painamisessa.

Kosketellen

Teksti Hanne Kauppinen Kuvitus Pauli salmi

Herpaantuuko keskittymisesi, jos luokassa on kylmä tai penkki on epämukava? Tunnusteletko usein esineitä käsilläsi? Kyllästytkö, jos joudut istumaan pitkään paikallasi? Jos vastauksesi on kyllä, olet kinesteettinen oppija. Kun luet kokeisiin, kävele huoneessa edestakaisin tai pyörittele kädessäsi stressipalloa. Tee opiskelusta havainnollista ja elämyksellistä: katso elokuvia alkuperäiskielillä, lue historiallisia romaaneja tai mene päiväksi metsään tutkimaan kasvillisuutta. Askartele omia muistilappusia sisäistämisen tueksi.

KOLUMNI N yt ja myöhemmin

Olen Limingan yläasteella ja yhdeksäsluokkalainen. Peruskoulu loppuu ihan pian, ja parasta silloin on vapaudentunne siitä, että ”koulupakko” on ohi. Osa kavereistani menee ammattikouluun ja osa lukioon. Itse aion mennä Limingan lukioon, koska ammattikouluissa ei ole minua kiinnostavia vaihtoehtoja. Lukiossa voi pohtia rauhassa, mitä oikeasti haluaa tehdä työkseen. Harmi, ettei Limingassa ole urheilulukiota, olisin ehkä hakenut sinne. Siellä olisi saanut valita paljon liikunnankursseja. Pikkupoikana haaveilin jalkapalloilijan urasta, niin kuin ehkä aika moni muukin pikkupoika. Nyt se on enemmän harrastus. Harrastan myös tennistä, lumilautailua, pingistä ja koripalloa sekä amerikkalaista jalkapalloakin jossain määrin. Liikunta onkin yksi lempiaineistani koulussa. Ehkä tulevaisuuden työt kuitenkin liittyvät johonkin muuhun. Pidän maantiedosta, äidinkielestä ja englannista, ja muutkin vieraat kielet kiinnostavat. Fysiikka ja kemia eivät taas tunnu niin omilta jutuilta. Olisi tärkeää, jos tulevaisuuden työ olisi kivaa ja siitä saisi ihan hyvää palkkaa. Olisi myös tärkeää, että työkaverit olisivat mukavia. Haaveissa on, että kolmikymppisenä viihtyisin töissä ja olisi rahaa matkustella. Minusta voisi isona tulla jotakin, jossa yhdistyvät kielet ja maantieto. Pitäisikö minun alkaa matkaoppaaksi, ulkomaan toimittajaksi tai luonnontutkijaksi? Arvostan ihmisiä, jotka tekevät hyväntekeväisyystyötä. Mistä sitä tietää, vaikka tuleva ammatti liittyisi sellaisiinkin juttuihin. Ala-asteella pärjäsin aika hyvin koulussa, mutta yläasteella en ole jaksanut panostaa, ainakaan niin paljon kuin olisi ehkä pitänyt, ainakaan äidin mielestä. Kyllä vanhempien mielipidekin vähän painaa, kun tekee valintoja tulevaisuuden suhteen. Samaa mieltä olimme siitä, että menen lukioon, ja koulun opinto-ohjaajakin ajatteli niin. Varmaan vanhemmat olisivat antaneet tuen myös silloin, jos olisin löytänyt ammattioppilaitoksesta jonkin itselle sopivan linjan. Tärkeää valinnassa on sekin, että tuttuja tulee samaan kouluun. Vaikka peruskoulu loppuu, vapaudentunteesta ei varmaan saa kauan nauttia. Lukiossa taitaa olla aika rankkaa.

Juho Häkli

Ammattiopisto Luovi Artesaaniopisto Bovallius-ammattiopisto Englantilainen koulu, The English School Hamk Milkworks/Meijeriala Harjun oppimiskeskus Helsingin Diakoniaopisto Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Helsingin Konservatorio Helsingin Maalariammattikoulu Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu Herttoniemen yhteiskoulun lukio Hyria Koulutus Hämeen ammatti-instituutti IB-lukiot Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Itä-Hämeen opisto Itäkeskuksen lukio, yleislukio & kielilukio Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan laitos Kalatalous- ja ympäristöopisto Keski-Pohjanmaan konservatorio Keskuspuiston ammattiopisto Keuda Kiipulan ammattiopisto Koulutuscenter Koulutuskeskus Tavastia Kouvolan seudun ammattiopisto Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapuan kristillinen opisto Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto Maunulan Yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio Maunulan Yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio/yleislinjat MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Omnia Oppisopimuksella ammattiin Oulun Diakoniaopisto Oulunkylän yhteiskoulun lukio Peräpohjolan Opisto Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Pohjois-Savon opisto Porvoon ammattiopisto Amisto Raseko Ravintolakoulu Perho Ressun lukio Saamelaisalueen koulutuskeskus Salon seudun ammattiopisto Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opisto Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Tampereen Konservatorio Tampereen palvelualan ammattiopisto Tanhuvaaran Urheiluopisto Tornion yhteislyseon lukio Vantaan ammattiopisto Varia Vantaa/lukiot WinNova/Merenkulkuala Ypäjän Hevosopisto

www.luovi.fi 104 www.artesaaniopisto.fi 102 www.bovallius.fi 104 www.eschool.edu.hel.fi 106 www.milkworks.fi 49 www.harjunopk.fi 109 www.hdo.fi 106 www.ysinjalkeen.fi 98 www.konservatorio.fi 113 www.hmak.com 102 www.hesote.edu.hel.fi 100 www.syk.fi 96 www.heryk.edu.hel.fi 96 www.hyria.fi 103 www.hami.fi 103 www.ibo.org 115 www.lpkky.fi/ikata 110 www.ijkk.fi 112 www.ihopisto.net 113 www.itislu.edu.hel.fi www.tie.it.jyu.fi 8 www.livia.fi 112 www.kpkonsa.fi 113 www.keskuspuisto.fi 102 www.keuda.fi 106 www.kiipula.fi 105 www.koulutuscenter.fi 108 www.kktavastia.fi takakansi www.ksao.fi 111 www.lao.fi 101 www.lapinmatkailuopisto.fi 101 www.lapuankro.net 108 www.lybecker.net 111 www.mayk.edu.hel.fi 97 www.mayk.edu.hel.fi 96 www.mbs.fi 108 www.omnia.fi 112 www.hyvadiili.fi 98 www.oulundiakoniaopisto.fi 107 www.oulunkylanyhteiskoulu.fi 97 www.ppopisto.fi 112 www.pkky.fi/amok 111 www.psko.fi 106 www.amisto.fi 108 www.raseko.fi 110 www.perho.fi 110 www.ressul.edu.hel.fi 97 www.sogsakk.fi 109 www.sskky.fi/ssao 103 www.skyo.fi 110 www.businesscollege.fi 39 www.tampereenkonservatorio.fi 113 www.tpa.fi 89 www.tanhuvaara.fi 111 www.suensaari.tornio.fi www.varia.fi 105 www.vantaa.fi/lukiot 105 www.winnova.fi 107 www.hevosopisto.fi 109

CAMPUS

Suuntaa-antavia

Teksti ja kuvat: Katja Savopirtti Vastikkeellinen

Kesätyön tuomaa: Hyvä rusketus ja vakiduuni

kan.

inion uri Va

an työ V kesä

illa p

pung

kau taan

pai n työ e s i u t aki oiki v

Helsinkiläinen Lauri Vainio haki aikoinaan Vantaalle uimaopettajaksi. Paikka meni sivu suun, mutta kesätyöpaikka irtosi – ja kesän jäl keen sitten jo vakiduunikin. – Kesätyöstä jäi kivat muistot, sillä työ oli monipuolista ja porukka mukava. Meitä oli kol me kesätyöläistä ja yksi vakinainen, joka katsoi, että hommat sujuivat. Vantaan liikuntatoimi järjestää kesällä leirejä ja liikuntakursseja. Vainion kesätyö alkoi leirillä lasten liikuntakurssiohjaajana. Ensimmäisenä päivänä hän ohjasi pesäpalloa ja salibandyä. Parhaimmillaan päivään mahtui neljä eri liikun talajia, sillä lajia oli leirillä mahdollista vaihtaa noin puolentoista tunnin välein. – Eikä ensimmäisen tunnin jälkeen tarvinnut enää jännittää, Vainio hymyilee ja kertoo, että kuukauden kuluttua hän löysi itsensä jo kan sainväliseltä lastenleiriltä Kukonnotkosta.

Yks kaks, kehityshyppy!

Haluatko saada asioita aikaiseksi? Vaikuttaa maailman menoon toden teolla? Tehdä arvokasta työtä? Jos vastasit yhteen tai useampaan ”kyllä”, työpaikka kunnassa tai kaupungissa voisi sopia sinulle. Kuntaalalta löytyy 5000 ammattinimikettä, joten käytännössä jokaisen on mahdollista päästä tekemään töitä kuntaan tai kaupunkiin. Parasta kunta alalla onkin sen monipuolisuus, ja kaiken lisäksi töitä löytyy ympäri Suomen. Työn sisältö on kunnalla erityisen merkittävää, ja moni haluaakin päästä vai kuttamaan Suomen asioihin tässä maan suurimmassa monialakonsernissa. Oman vaikutusvallan lisäksi ihan pieni asia ei ole se, että kunnissa teh dään oikeasti arvokasta ja ihmiselämiä koskettavaa työtä. Haaveilit sitten johtamisesta, kaavoittamisesta, hoivaamisesta tai markkinoinnista, kunta alalta löytyy kaikkea mielenkiintoista.

Vainiolla on liikunnanohjaajan ammattikorkea koulututkinto. Hän otti pari vuotta sitten työlo maa uimaopettajan työstä ja työskenteli Tapa nilan Erä ry:llä liikunnanohjaajana. Nyt hän on palannut uimaopettajaksi Vantaalle. – Liikunta on kiinnostanut aina, eikä kitaran soitosta irronnut uraa, mies miettii ammatin valintaansa. Ala voi silti matkan varrella yhä vaihtua. – Vantaalla työni uimaopettajana on palkit sevaa: siinä näkee oman työn tuloksen välit tömästi. Kehittyminen uimataidossa on niin selvää ja hurjaa. Lapsi ei osaa jotakin tunnin alussa, mutta tunnin lopussa hän kenties jo osaa. Kunta on Vainion mukaan vakaa työpaikka, joka mahdollistaa erilaisia asioita. – Yksityisellä puolella ei tällaisia hyppyjä välttämättä pääsisi tekemään, hän sanoo viita ten työlomaansa. Liikunnansuunnittelija Jan Westerholm ker too, että kesätyö on keino esitellä kaupunkia työnantajana ja löytää hyviä ihmisiä töihin. Lii kuntapuolella on vaikea löytää sijaisia, ja joskus kesätyökontaktit auttavat myös siinä. – Liikunnanohjaajia valmistuu runsaasti, mutta toisaalta he ovat kirjaimellisesti liikku vaa väkeä, joten vaihtuvuutta on.

Haluaisitko työskennellä Suomen suurimmassa monialakonsernissa? Konsernissa, jonka kansainvälisesti arvostettu tuote on hyvinvointi ja arjen sujuminen? Tämä monialakonserni on Suomi, jonka yksikköjä ovat kaikki suomalaiset kunnat ja kaupungit. Niistä löytyy uramahdollisuuksia järjetön määrä – melkein 5000. Yhteistä kaikille näille ammateille on se, että jokaisessa niistä saa vaikuttaa tärkeisiin asioihin. Ja jokainen niistä muuttaa maailmaa vähän paremmaksi.

Koulun esittely lukioon pyrkiville tiistaina 18.1. 2011 klo 13 (kielilinja) ja klo 14 (IB-linja) tiistaina 1.2. 2011 klo 18 kielilinjan ja IB-linjan yhteinen esittelytilaisuus hakijoille ja huoltajille

suuri valinnaisuus erityistehtĂ¤vĂ¤nĂ¤ kielet kielilinjat: A-ranskan, A-saksan, A-venĂ¤jĂ¤n ja A-englannin linja paljon matemaattis-luonnontieteellisiĂ¤ kursseja tiedelukio kansainvĂ¤lisiĂ¤ yhteyksiĂ¤ runsaasti harrastustoimintaa IB-linja

www.syk.fi

HELSINGIN SUOMALAINEN YHTEISKOULU

Isonnevantie 8, 00320 HELSINKI, p. (09) 477 4180

IB WORLD SCHOOL 0571

Lukio â&#x20AC;˘ Musiikki, kuvataide, ilmaisutaito, media T

â&#x20AC;˘ Laji-, kilpa- ja harrastusliikuntaa

a tulo ve r e

ie Hertton men yhteiskou lun lukioon!

â&#x20AC;˘ Laaja luonnontieteiden kurssivalikoima Esittelyt: ti 24.1.2012 klo 13.45 to 9.2.2012 klo 13.45 ti 14.2.2012 klo 18.30

Koulussa on ihmislĂ¤heinen ja vĂ¤littĂ¤vĂ¤ ilmapiiri. Kannustamme omatoimisuuteen. Opiskelijoita on yhteensĂ¤ 300. SyksyllĂ¤ 2012 aloittaa 90 uutta lukiolaista. Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio Kuusikkotie 3, 00630 Helsinki, www.mayk.fi

Olemme juuri uudistaneet opetustilat ja -vĂ¤lineemme. Kulkuyhteydet koululle ovat hyvĂ¤t. Tule ja tutustu www.heryk.fi.

Matematiikkalukio • Matematiikan ja luonnontieteiden erikoislukio • Matematiikan kilpailu- ja harrastustoimintaa • Luova, vapaa ilmapiiri Esittelyt: ti 14.2.2012 klo 13.45 ti 14.2.2012 klo 18.30

TASOKASTA OPETUSTA VUODESTA 1891

RESSUN LUKIO IB WORLD SCHOOL perinteet valinnanvapaus kansainvälisyys tulevaisuus

www.ressunlukio.fi

Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio Kuusikkotie 3, 00630 Helsinki, www.mayk.fi

OULUNKYLÄN

www.oulunkylanyhteiskoulu.fi

YHTEISKOULUN LUKIO

sivistävää meininkiä jo vuodesta 1924

Kiinnostaako sinua

-monipuolinen kielitaito -hyvät yo-tulokset -painotettu musiikin, kuva- ja teatteritaiteen opetus -lukuaineiden laaja kurssivalikoima -iloinen ja turvallinen ilmapiiri

Jos, niin tervetuloa

ogelilaiseksi

Avoimet ovet 2012

Siltavoudintie 24, 00640 Helsinki

to 19.01. klo 13 ti 07.02. klo 13 to 19.01. klo 19

esittelytilaisuus vanhemmille

Vastikkeellinen

Kuopiolainen Eetu Väänänen kokeili peruskoulun jälkeen opiskelua sekä lukiossa että ammattikoulussa. Kun kumpikaan ei maistunut, suositteli tuttava oppisopimuskoulutusta. Kun Visa-Matti Kuitunen pääsi yhdeksänneltä luokalta, oli yksi asia selvä. Hän ei menisi lukioon eikä ammattikouluun. – Vanhempien yrityksessä on ollut useampia oppisopimusopiskelijoita. Mietin, että se sopisi minulle.

OPPISOPIMUKSELLA

AMMATTIIN

un sopivaa opiskelupaikkaa ei peruskoulun jälkeen löytynyt, työskenteli Eetu Väänänen isänsä Jussi Väänäsen maanrakennusalan yrityksessä pari vuotta. Ala tuntui omalta – vain koulutus puuttui. – En ole koskaan viihtynyt koulunpenkillä vaan halusin töihin tienaamaan rahaa. Eräs tuttavani suositteli minulle oppisopimusta, ja se kuulosti loistavalta vaihtoehdolta hankkia ammatti. Eetu otti yhteyttä paikalliseen oppisopimustoimistoon, ja sieltä etsittiin sopiva tutkinto. Työnantajana toimi isän yritys Kivikymppi Oy. – Oppisopimus on todella joustava tapa opiskella. Kävin koulussa aina, kun töissä oli hiljaista. Esimerkiksi keväällä, kun maanrakennusalalla käy vilske, koulupäiviä ei ollut juuri lainkaan, Eetu kiittelee. Hän suoritti kaksi ja puolivuotisen rakennusalan perustutkinnon näyttötutkintona. Eetu huomasi pitävänsä oppisopimusopiskelusta, eikä koulupäivien yhdistäminen työntekoon tuntunut rankalta. – Ala kiinnosti, ja pystyin hyödyntämään koulussa hankittuja tietoja heti töissä. Ja työpaikalla sain arvokasta oppia vanhoilta konkareilta. Sellaisia taitoja ei voi oppia kirjoista, Eetu toteaa. Eetun mielestä oppisopimus onkin loistava tapa kouluttautua esimerkiksi rakennusalalle, jossa työt oppii parhaiten käytännössä. Koulusta saatu oppi tukee työssä opittuja taitoja. – Kaikille ei sovi kirjojen pänttääminen. Oppisopimus on loistava tapa opiskella ammatti. Ja etenkin kädentaitoja vaativalla alalla ammatin oppii parhaiten työtä tekemällä. Vuosi sitten oppisopimuksella valmistunut Eetu aloitti tänä syksynä jatko-opinnot ammattikorkeakoulussa. – Rakennusmestarin koulutus on pakollinen, jos haluan ottaa enemmän vastuuta työpaikalla. En saa esimerkiksi vastata työmaista ilman rakennusmestarin koulutusta, hän perustelee.

OPPISOPIMUS ON

HYVÄ DIILI

PERUSTUTKINNOSTA

www.hyvadiili.fi

erikoisammattitutkintoon

ksi oppii lukemalla. Toiselle sopii paremmin opiskelu käytännössä. Visa-Matti Kuitunen päätti jo peruskoulussa hankkivansa itselleen ammatin oppisopimuksella. – En ole koskaan viihtynyt koulunpenkillä vaan olen aina halunnut tehdä asioita käytännössä. Oppisopimus tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Visa-Matin vanhemmilla on ollut useita ravintoloita, joissa on ollut vuosien saatossa useampikin oppisopimusopiskelija. Kaikki on aina mennyt loistavasti. – Selvitimme yhdessä isän kanssa, mikä olisi minulle paras vaihtoehto. Visa-Matti suoritti matkailualan perustutkinnon oppisopimuksella vanhempiensa yrityksessä. Hän valmistui kesäkuussa ja aloitti lähes saman tien toisen oppisopimuksen. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto on parivuotinen koulutus. – Perustutkinnon suorittaminen kesti kolme vuotta. Sain tehdä töitä, sain palkkaa ja kaupan päälle vielä ammatin. Täydellistä! Teoriapäivien ajankohta sovitettiin yrityksen kiireen mukaan. – Menin aina siihen ryhmään, joka sopi parhaiten omiin aikatauluihin. Opiskelu oli todella joustavaa, Visa-Matti kertoo. Myös oppisopimusopiskelua kehitetään koko ajan, ja Visa-Mattikin suoritti muutaman kokeen webbi-kameran välityksellä. – Siinä kokeiltiin, miten nettiä voi soveltaa opiskeluun. Se helpotti huomattavasti elämää, kun ei tarvinnut yhden kokeen takia ajaa kymmeniä kilometrejä kouluun ja takaisin. Lamminmäen tilat on muutettu muutama vuosi sitten karjatilasta matkailumaatilaksi. Tällä hetkellä tilalla on muun muassa ravintola, majoitustilat parillekymmenelle hengelle, muutama sauna ja nelisenkymmentä caravan-paikkaa sekä runsaasti luontoa. – Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto tuli kuin tilauksesta. Meillä on tilalla mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta elämyksien kehittäminen ideasta valmiiksi tuotteeksi on ollut vähän hakusessa. Mutta ei ole kauan, Visa-Matti pohtii.

Tiesitkö, että: > Oppisopimus yhdistää opiskelun työpaikalla ja koulussa. > Opiskelija saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ajalta.

Hesote on Suomen suurin ja monialaisin sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestävä oppilaitos. Tarjoamme ammatillista peruskoulutusta nuorille sekä näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta ja lisäkoulutusta aikuisille. • Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto > Lähihoitaja • Hammastekniikan perustutkinto > Hammaslaborantti • Lääkealan perustutkinto > Farmanomi / Lääketeknikko • Lisätiedot: puh.    (vaihde) • www.hesote.edu.hel.fi

100

KOKKI TOIMITILAHUOLTAJA MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja VASTAANOTTOVIRKAILIJA TARJOILIJA KODINHUOLTAJA MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA MATKAILUVIRKAILIJA 27.2.-16.3.2012 www.haenyt.ﬁ

Opinto-ohjaajat: Kittilä-Sodankylä: Anne Grön-Keskiniva p. 020 798 4416

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnot Matkailualan perustutkinnot Kotityö- ja puhdistusalan perustutkinnot Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan perustutkinto

Rovaniemi: Henna Yli-Huikku p.020 798 4608

TARKISTA MYÖS AMMATTILUKIOMAHDOLLISUUS! www.lapinmatkailuopisto.ﬁ

etunimi.sukunimi@redu.ﬁ

YHTEISHAKU 27.2.-16.3.2012 WWW.HAENYT.FI

TÄSTÄ SE LÄHTEE! On hienoa olla jonkin alan ihan oikea ammattilainen! Me autamme sinua löytämään oman juttusi, olitpa sitten tekijätyyppiä tai suunnittelijasorttia. Tutustu Lapin ammattiopiston koulutustarjontaan osoitteessa www.lao.fi/yhteishaku ja pääset kartalle siitä, mitä reittejä sinulla on valittavanasi. Voit myös tilata ammattikohtaiset esitteet netistä suoraan kotiisi!

Taitajien tekijä

www.lao.fi

• Tekniikan ja liikenteen ala • Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala • Luonnonvara- ja ympäristöala • Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala • Tekniikan ja liikenteen ala • Humanistinen ja kasvatusala • Luonnontieteiden ala • Muu koulutus

hakuneuvonta puh. 020 798 4905

101

Uusi urapolku? Hakuaika 31.3. asti

MeillĂ¤ voi opiskella: kulttuuriala â&#x20AC;˘ luonnontieteiden ala â&#x20AC;˘ matkailu-, ravitsemis- ja talousala â&#x20AC;˘ sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala â&#x20AC;˘ tekniikan ja liikenteen ala â&#x20AC;˘ yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala â&#x20AC;˘ ammatillinen lisĂ¤koulutus â&#x20AC;˘ maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen â&#x20AC;˘ valmistava koulutus valmentava ja kuntouttava koulutus â&#x20AC;˘

_hmak.indd 1

Koulutukset on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka ovat erityisopetuksen, yksilĂśllisen tuen tai oppimista tukevien oppimisympĂ¤ristĂśjen tarpeessa. Opistolla on 14 toimipaikkaa pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla.

Tutustu koulutustarjontaamme: www.keskuspuisto.fi

VALITSE FIKSUSTI Ota elĂ¤mĂ¤llesi suunta ja valitse tulevaisuuden

Kouluttaudu artesaaniksi

Ota elĂ¤mĂ¤llesi suunta ja valitse tulevaisuuden ala, jossa tyĂśn jĂ¤lki nĂ¤kyy. Maalauksessa, matto- ja parkettiasennuksessa sekĂ¤ laatoituksessa on ala,tekemisen jossa tyĂśn jĂ¤lki nĂ¤kyy oikea meininki. Uusi

minua kiinnostaa kĂ¤sityĂśvaltainen tyĂśskentely arvostan koulutuksen jĂ¤lkeistĂ¤ tyĂśllistymismahdollisuutta haluan opiskella avoimessa, modernissa ja turvallisessa oppimisympĂ¤ristĂśssĂ¤ haluan, ettĂ¤ minut huomioidaan yksilĂśnĂ¤ nĂ¤en tĂ¤rkeĂ¤nĂ¤, ettĂ¤ opettajani ovat oman alansa huippuosaajia Jos tuli rasteja ruutuihin, sinun kannattaa tutustua tarkemmin.

Tule tekijĂśiden joukkoon!

Helsingin Maalariammattikoulu Kornetintie 2b, 00380 Helsinki puh. 09 - 768 103

www.hmak.com

TEE PIKATESTI

Erityisesti Sinulle

Âť artesaani, hopeasepĂ¤n ala (pk, yo) Âť artesaani, sisustusala (pk, yo) Âť artesaani, sisustusrakentaja + lukio LisĂ¤tietoja: puh. (06) 881 7400, info.toholampi@kpedu.fi www.kpedu.fi tai www.artesaaniopisto.fi Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Toholammin artesaaniopisto Ullavantie 20, Toholampi

YHTEISHAKU 27.2.-16.3.2012 www.haenyt.fi

102 1.12.2008 11:39:59

A TEKIJÖITÄ TAKUULLA PARHAIT

Auto- ja kuljetusala

Majoitus- ja ravitsemisala

Hiusala

Rakennusala

Kone- ja metalliala

Sosiaali- ja terveysala

Käsi- ja taideteollisuusala

Sähköala

Liiketalous ja kauppa

Tietojenkäsittely

AKU EISH3.2012 T H Y 16.

koulutus... YHTEISHAKU kohde... HYRIA otto... KEVÄT 2012

HAKU S I E T YH DATE: 3.2012 . 6 1 – . 27.2R / MORE INFO: TO DIR EC ria.fi y h . w ww

PRO D

UC TIO

HYRIASSA OPISKELET AMMATTIIN JA SAAT SUORAN VÄYLÄN TYÖELÄMÄÄN – HAE NYT HYRIAAN! WWW.HYRIA.FI • WWW.HAENYT.FI

fi nyt. 27.2 .hae w ww

www.sskky.fi/ssao

HÄMEEN AMMATTI-INSTITUUTTI Opetusmetsä, -puutarha, -maatila, ja -meijeri mahdollistavat tekemällä oppimisen aidoissa ympäristöissä. Perustutkinnon opiskelijoille maksuton asuntola. Lisätiedot www.hami.fi tai (03) 646 2363.

MAASEUTUYRITTÄJÄ MEIJERISTI METSURI - METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA PUUTARHURI (puutarha- ja viherala)

YHTEISHAKU 27.2.–16.3.2012 www.haenyt.fi

EVO

LEPAA

MUSTIALA

103

MEIJERIALA

Ammatillinen erityisopetus – taitoja elämään ja työelämään Bovallius-ammattiopisto tarjoaa valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatilliset perustutkinnot aikuiskoulutus koulutuskokeilut ennen opintoja

Koulutusalat matkailu-, ravitsemis- ja talousala kulttuuriala tekniikan ja liikenteen ala luonnonvara- ja ympäristöala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (valmentava)

Hakuaika ensi syksyn koulutuksiin päättyy 30.3.2012 lisätiedot: www.bao.fi tai p. (02) 274 1100

104

Jokaiselle yksilöllisesti opetusta ja ohjausta opiskelijapalveluja mahdollisuus tuettuun asumiseen vapaa-ajan ohjausta

Kiipulan

TULE LEMAAN E OPISK EN IEN I S N K O U M LISU L O D E L L MAH A TA

simainos2011.indd 1

ammattiopisto

VA N

Itsensä kokoiseen ammattiin Tilaa hakijan opas ja tutustu ammatillisen erityisopetuksen koulutustarjontaan. www.kiipula.fi ammattiopisto@ kiipula.fi

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus • Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus • Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus • Koulutusalakohtaiset valmentavat koulutukset: liiketalous, kaupan ala, tekniikka ja liikenne, luonnonvara-ala, palvelualat, sosiaali- ja terveysala

Ammatillinen perustutkintokoulutus

Kiipulan ammattiopiston löydät kahdeksalta paikkakunnalta. Oppilaitokseen on suora haku, joka päättyy 30.3.2012.

• artesaani • datanomi • ICT-asentaja • kiinteistönhoitaja • kokki • lähihoitaja • merkonomi • metsuri–metsäpalvelujen tuottaja • puutarhuri • toimitilahuoltaja • varastonhoitaja

Kiipulan ammattiopisto Hämeenlinna • Janakkala • Riihimäki • Tampere Lahti • Forssa • Vantaa • Kouvola Päätoimipaikka: PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi

1.12.2011 10.55

105

t, hanki

itä halua s tiedät, m

oikea tti amma tusjaan koulu Tutustu laa /hae. e: keuda.fi m m a ta n o tarj YÖ E L KEUDA – T

Mukana yhteishaussa:

A JA ÄMÄN TAIT

Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Vuoden kestävät linjat:

IOPISTO AMMATT

012

6.3.2 27.2.–1 U K A H YHTEIS www.keuda.fi/hae

tulevaisuuteen Laukaten-linja Kuvataidelinja

Uskalla välittää.

Kansanopistotie 32, 70800 Kuopio (017) 289 2500

opisto@psko.fi

www.psko.fi

Englantilaisen koulun lukio

Yhteishaku

27.2.-16.3.2012 www.haenyt.fi

Opiskele lähihoitajaksi

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto • Lähihoitaja, peruskoulupohjainen koulutus, 3 v. • Lähihoitaja, ylioppilaspohjainen koulutus, 2 v. • Kaksi tutkintoa; lähihoitaja ja ylioppilas, 3,5 v. Koulutukset alkavat elokuussa. Avoimet Ovet 2.2.2012 klo 12:30-16:30. Tervetuloa tutustumaan oppilaitokseemme.

vet Avoimet o

Kulttuuria, kaksikielisyyttä, kansainvälisyyttä

keskiviikkona 18.1.2012 klo 16 – 18 torstaina 2.2.2012 klo 16 – 18

Tule kuulemaan kansain– välisistä kokeistamme (SAT/ AP, Cambridge A-level)!

• saat vankan englannin kielen taidon • suoritat suomalaisen ylioppilastutkinnon • voit valmentautua ulkomaisiin jatko-opintoihin

The English School Englantilainen koulu

www.hdo.fi, info@hdo.fi

106

www.eschool.edu.hel.fi

CAMBRIDGE INTERNATIONAL CENTRE

?Ă&#x203A;Ă?

IHOITAJAN H Ă&#x201E; L E L E K OPIS AMMATTI N E IN E H Ă&#x201E; L IHMIS o iv O p p im is e n ja

a lt a m is e n ilo

HAE YHTEISHAUSSA 27.2.â&#x20AC;&#x201C;16.3.2012 Tule sinĂ¤kin mukavaan joukkoomme. Koulutetuilla lĂ¤hihoitajilla on kysyntĂ¤Ă¤ tyĂśmarkkinoilla. Haku verkossa www.haenyt.ďŹ AIKUISTEN HAKU 12.3.â&#x20AC;&#x201C;2.4.2012 2-vuotinen nĂ¤yttĂśtutkintoon johtava lĂ¤hihoitajakoulutus. Haku suoraan oppilaitokseen, hakulomakkeen saat kotisivuiltamme tai opintotoimistosta.

IHMISLĂ&#x201E;HEINEN, VASTUULLINEN, POHJOINEN

107

AMMATIKSI PARTURIKAMPAAJA tai MAKE-UP ARTIST

MERCURIA – paikkoja bisnesluokassa

KUULUMME VALTION OPINTOTUEN PIIRIIN

HELSINKI TAMPERE Kampaamokoulut alkavat: 9.1.2012 9 ja 11 kk päiväkoulut 28.5.2012 11 kk päiväkoulu 1.8.2012 5 kk engl.iltakoulu (in English) 3.9.2012 9 ja 11 kk päiväkoulut

Meikki- ja maskeerauskoulut alkavat: 10.4.2012 (2, 6 ja 9 kk päivä- ja iltakoulut 28.5.2012 2 kk päiväkoulu 15.10.2012 2, 6 ja 9 kk päivä- ja iltakoulut

great cut academy make-up ar tist academy www.koulutuscenter.com ERIKOISKURSSIT : rakennekynnet • ripsienpidennys • hiustenpidennys • bodypainting • kestopigmentointi • Info (09) 685 6110

Tilaa esitteitä! opisto@lapuankro.net www.lapuankro.net Siiriläntie 11–13, 62100 Lapua puh. (06) 433 9200

Satsaa tulevaisuuteen » Suomen kielen ja kulttuurin koulutus maahanmuuttajille » Suomen kielen ja kulttuurin jatkokoulutus maahanmuuttajille Työssä leikkien » Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, lastenohjaaja Korota numeroita » Kymppiluokka, perusopetuksen lisäopetuslinja Vuodessa ammattiin » Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Aikuiskoulutusta » Kehitysvamma-alan ammattitutkinto » Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto » Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, lastenohjaaja » Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto » Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Avoin yliopisto » perusopinnot, kasvatustiede ja aikuiskasvatus, lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi, perheopinnot

108

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi

Starttaa työelämään paalupaikalta — ykkönen jo kahdeksannen kerran!* mercuria.fi Martinlaaksontie 36, 01620 Vantaa M-juna ja bussit Helsingistä, Vantaalta, Espoosta ja Nurmijärveltä. * MERCURIA sai tulosvertailussa 2012 pääkaupunkiseudun kauppaoppilaitoksista parhaat pisteet. Kriteereinä mm. opiskelijoiden hyvä työllistyminen ja valmistuminen määräajassa.

YHTEISHAUSSA OLEVAT KOULUTUKSET

Hevostalouden perustutkinto, 120 ov

HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO 120 ov

Hevostenhoitaja

Hevostenhoitaja, PK ja YO Hevosharrastepalvelujen tuottaminen Hevoskasvatus Hevosvarusteiden valmistaminen Kengittäminen Ratsuhevosten peruskouluttaminen Ravihevosten hoitaminen ja valmentaminen Ratsastuksenohjaaja

Suuntautumisvaihtoehtoina ovat ravihevosten hoitaminen, hevoskasvatus tai hevosharrastepalveluiden tuottaminen.

Ratsastuksenohjaaja Tutkinto vastaa kansainvälisen ratsastuksenopettajan I-tasoa.

• Peruskoulupohjainen kolmevuotinen tutkinto • Lukion suorittaneille tutkinto kahdessa vuodessa • Kaksoistutkinnossa voit samanaikaisesti suorittaa ylioppilastutkinnon, opiskeluaika 3,5 vuotta • Maksuton asunto ja ruoka koulupäivinä

KAKSOISTUTKINTO (hevostenhoitaja + yo-tutkinto) KOLMOISTUTKINTO

• YHTEISHAKU 27.2.-16.3.2012

(hevostenhoitaja + yo-tutkinto + lukion päättötodistus) Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Lisätietoja www.harjunopk.fi tai opinto-ohjaajalta Anna Haapio, anna.haapio@harjunopk.fi, puh. 0440 232 958

Tiedustelut: Koulutus opinto-ohjaaja Ulla Kemppainen puh. 040 8607 617 e-mail ulla.kemppainen@hevosopisto.fi Lisätietoa oppilaitoksesta ja opinnoista

w .h arj unopk.fi

YHTEISHAKU 2012

YHTEISHAUSSA 2012

Täyttä hevoselämää. www.hevosopisto.fi

Katariinankuja 19 • 49980 Ravijoki • puh. (05) 229 5500

www.sogsakk.fi

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa voi opiskella monenmoista; käsitöitä, matkailualan perustutkinnon, saamen kieltä ja kulttuuria tai vaikkapa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, joka alkaa syksyllä 2012. Linjalle voi hakeutua ensi kevään yhteishaussa. tervetuloa opiskelemaan Aitojen taitojen juurille!

Katso lisää: www.sogsakk.fi.

109

110

Koulutustarjonta 2012

mukavaa?

Hotelli -, ravintola- ja cateringalan perustutkinto

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO 13.8.2012 - 22.5.2015 Liikuntaneuvoja

Tutkinto antaa laajat ammatilliset valmiudet työskentelyyn liikunta-alalla, motivoituneiden ihmisten parissa. Urheiluakatemia takaa kilpaurheilijoille opiskelun ja ammattimaisen urheilun yhteensovittamisen sujuvasti. Maksuton opetus, majoitus uudessa hotellitason majoitusrakennuksessamme ja ateriat opistolla työpäivinä. Myös kaksoistutkintomahdollisuus.

YHTEISHAKU: 27.2.-16.3.2012 www.haenyt.fi Lisätiedot: www.tanhuvaara.fi

Tanhuvaaran Urheiluopisto

kokki Kone- ja metallialan perustutkinto levyseppähitsaaja Liiketalouden perustutkinto merkonomi, asiakaspalvelu ja myynti Maatalousalan perustutkinto eläintenhoitaja maatalousyrittäjä Sähkö - ja automaatiotekniikan perustutkinto automaatioasentaja sähköasentaja Rakennusalan perustutkinto talonrakentaja Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto lähihoitaja, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus sairaanhoito ja huolenpito Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto sisustaja Oppilaitoksessamme on asuntola. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Savikontie 13, 82500 Kitee www.pkky.fi/amok opinto-ohjaaja p. 050 407 4852

www.ksao.fi

Syksyllä 2012 alkava koulutuksemme:

Animaatio

Monta vaihtoehtoa!

Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) tarjoaa yhteishaussa lähes neljäkymmentä perustutkintoa, joista valita. Tsekkaa netistä ksao.fi/koulutustarjonta ja löydä oma opiskelupaikkasi. Ainoana Suomessa! Radanrakennukseen suuntautuvaa maarakentajan koulutusta Helikopteritekniikkaan suuntautuvaa, EU:n vaatimukset täyttävää lentokoneasentajan koulutusta

Mediatuotanto Graafinen suunnittelu Kuva- ja mediataide, taidegrafiikka Sisustaja, sisustusrakentaminen Sisustus- ja kalustesuunnittelu Puuala Tekstiili ja vaatetus

CHP-monipolttoteknologiaan perustuvia bioenergia-alan opintoja luonnonvara-alalla

Uutta! Pelialan koulutus (datanomi) Nyt haussa! Artesaani, stailausala Huom!

• Voit hakeutua työssäoppimaan ulkomaille • Kaksoistutkinnon mahdollisuus • Olemme mukana Kouvolan Urheiluakatemiassa • Aktiivista kilpailutoimintaa Kouvolan seudun ammattiopisto Utinkatu 44-48, PL 43, 45201 Kouvola

Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto www.lybecker.fi PL 88, 92101 Raahe Puh. 040 065 3602/kanslia tai 050 371 2277/opo

111

Elämän makuista - Elämän mukaista Tule tavoittelemaan unelmia ammatista, työstä ja toimivasta arjesta Ammattiin ja työhön kiinni ammatillisen perustutkinnon avulla. Valmennusta opiskelutaitoihin, oman arjen hallintaan sekä tukea sopivan työn tai opiskelupaikan löytämiseen voit saada opiskelemalla erilaisissa AVA- ja TYVA-ryhmissä. Käytännön tietoja ja taitoja arjen hallintaan ja oman kotitalouden hoitamiseen Talouskoulusta. aika Haku tyy Tutustu koulutustarjonpäät 012 2 taamme www.ijkk.fi 30.3. INVALIDILIITON JÄRVENPÄÄN KOULUTUSKESKUS PL 46 (Mannilantie 27 - 29), 04401 Järvenpää, puh. 09 292 011, faksi 09 2920 1270 sähköposti: opintotoimisto@ijkk.fi, www.ijkk.fi

Kalatalous vai ympäristöala? Yhteishaussa 27.2. - 16.3. Kalatalouden perustutkinto, jossa suuntautumiset Kalastaja Kalanviljelijä Kalanjalostaja Kalastuksenohjaaja Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, jossa suuntautumiset Luonto-ohjaaja Ympäristönhoitaja

Kalatalous ja ympäristö Kalakouluntie 72, 21610 KIRJALA

02 - 4546 300; www.livia.fi

112

AIOTKO MUUSIKOKSI? Hio taitosi ammatiksi Helsingin Konservatoriossa

Musiikkialan perustutkinto/muusikko (klassinen musiikki) Yhteishaku 27.2.-16.3.2012 www.haenyt.fi Pääsykoe 21.-25.5.2012 www.konservatorio.fi Tiedustelut p. 09 5860 580

konservatorio@konservatorio.fi

www.ihopisto.net

Olet

KLASARI poppari vai

Kansanmuusikko

Tule Kokkolaan ja...

Erilainen lukio kartanon kampuksella!

Musiikkialan perustutkinto

Musiikin koulutusohjelma 120 ov (pk/yo) - Klassinen musiikki - Kansanmusiikki - Pop/jazzmusiikki Yhteishakuaika 27.2.-16.3.2012

Ilmainen opetus, ruoka ja asuminen ● Yksilöllinen tuki ● Kannettava tietokone tai kirjat 1. lukuvuoden opiskelijoille ● Opiskelijoita eri puolilta Suomea ● Mahdollisuus golfpainotteisuuteen ● Haku suoraan oppilaitokseen ●

Yliopisto-opinnot ●

Lisätietoja opiston nettisivuilta

ITÄ-HÄMEEN OPISTO Kaikulantie 90, 19600 HARTOLA puh. (03) 874 740 opisto@ihopisto.net

Satsaa

SOITTAMISEEN www.kpkonsa.fi

Pitkänsillankatu 16, 67100 Kokkola, puh. (06) 8241 300, info@kpkonsa.fi

Keski-Pohjanmaan

KONSERVATORIO KOKKOLA

113

114

IB-lukiot Suomessa IB –lukiot Suomessa

Kansainväliseen ylioppilastutkintoon - International Baccalaureate Diploma - johtavaa lukio-ohjelmaa opetetaan noin 2 000 koulussa 130 Kansainväliseen ylioppilastutkintoon International Diploma - johtavaa lukioKansainväliseen yliopp maassa. Kevään 2011 IB-tutkintoon osallistui koko- maailmassa 80 000Baccalaureate ja Suomessa 400 nuorta. IB-tutkinto hyväksytään Suomessa jatkoopintoihin pyrittäessä tasaveroisena kansallisen ylioppilastutkinnon kanssa. IB-ohjelma antaa erinomaiset valmiudetkoko opiskeluun ja työhön ohjelmaa opetetaan n.2000 koulussa 130 maassa. Kevään 2009 IB-tutkintoon osallistui ohjelmaa opetetaan n.20 kaikkialla maailmassa. IB-ohjelma on vaativa, tavallinen ahkera nuori voi menestyä siinä ja saavuttaajatko-opintoihin hyvät tutkintotulokset. Tervetuloa maailmassa 80.000 ja Suomessa 400mutta nuorta. IB-tutkinto hyväksytään Suomessa maailmassa 80.000 ja S mukaan! Lisätietoja IB-ohjelmasta ja siihen pyrkimisestä saat alla olevista lukioista ja myös internet-osoitteesta www.ibo.org. Looking pyrittäessä tasaveroisena kansallisen ylioppilastutkinnon kanssa. IB-ohjelma antaa erinomaiset pyrittäessä tasaveroisen forward to hearing from you!

valmiudet opiskeluun ja työhön kaikkialla maailmassa. IB-ohjelma on vaativa, mutta tavallinen valmiudet opiskeluun ja ahkera nuori voi menestyä siinä ja saavuttaa hyvät tutkintotulokset. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja ahkera nuori voi menes IB-ohjelmasta ja siihen pyrkimisestä saat alla olevista lukioista ja myös internet-osoitteesta IB-ohjelmasta ja siihen Etelä-Tapiolan lukio, Espoo www.etela-tapiola.fi www.ibo.org. Looking forward to9109, hearing from you! www.ibo.org. Looking IB-koordinaattori David Crawford, 09 8163 david.crawford@espoo.opit.fi Imatran Yhteislukio www.koulut.imatra.fi Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (http://www.syk.fi/) IB-koordinaattori Anne Lindell, 020 6175561, anne.lindell@edusaimaa.fi IB-koordinaattori Minna Ankkuri, 09 4774 1817, minna.ankkuri@edu.hel.fi Joensuun lyseon lukio www.lyseo.jns.fi

Helsingin Suomalaine IB-koordinaattori Minn

IB-koordinaattori Jukka Hurskainen, 050(www.etela-tapiola.fi) 338 1875, jukka.hurskainen@jns.fi Etelä-Tapiolan lukio, Espoo IB-koordinaattori David Crawford, 09 8163 9109, david.crawford@espoo.opit.fi

Etelä-Tapiolan lukio, IB-koordinaattori David

Imatran Yhteislukio (www.koulut.imatra.fi) Lyseopuiston lukio, Rovaniemi www.lyska.net IB-koordinaattori Anne Lindell, 020 6175561, anne.lindell@edusaimaa.fi

Imatran Yhteislukio ( IB-koordinaattori Anne

International School of Helsinki (http://www.ish.edu.hel.fi/) Lappeenrannan www.lappeenranta.fi IB coordinatorLyseon Brianlukio Ellum, 09 686 6160, braine@ish.edu.hel.fi

International School o IB coordinator Brian El

Joensuun Lyseon lukio (www.lyseo.jns.fi) Mattlidens gymnasium, Espoo www.mattliden.fi/gym IB-koordinaattori Jukka Hurskainen, 050annika.lindblom@espoo.fi 338 1875, jukka.hurskainen@jns.fi IB-koordinaattori Annika Lindblom, 09 816 82 549,

Joensuun Lyseon luki IB-koordinaattori Jukka

Oulun Lyseon lukio lyseo.edu.ouka.fi Jyväskylän Lyseon lukio (http://peda.net/veraja/jyvaskyla/lyseo) IB-koordinaattori Heli-Maarit Miihkinen, 044 703 9455, IB-koordinaattori Kaija Király, 014 624 694, kaija.kiraly@jkl.fi heli-maarit.miihkinen@ouka.fi

Jyväskylän Lyseon luk IB-koordinaattori Kaija

Ressun lukio, Helsinkilukio www.ressunlukio.fi Kuopion Lyseon (www.koulut.kuopio.fi) IB-koordinaattori Tiina Nurmi, 09 3108 2192, tiina.nurmi@edu.hel.fi IB-koordinaattori Suvi Tirkkonen, 017 184 568, suvi.tirkkonen@kuopio.fi

Kuopion Lyseon lukio IB-koordinaattori Suvi

Kuopion Lyseon lukio www.kuopionlyseo.fi IB-koordinaattori Suvi Tirkkonen, 017 184 568, suvi.tirkkonen@kuopio.fi IB-koordinaattori Arja-Liisa Kahelin, 040 738 1837, arja-liisa.kahelin@rovaniemi.fi

IB-koordinaattori Jussi Huttunen, 040 582 7364, jussi.huttunen@lappeenranta.fi

Sotkamon lukio lukio.sotkamo.fi/

IB-koordinaattori VirpiLyseon Kemppainen, 044 797 0984, Lappeenrannan lukio (www.lappeenranta.fi) virpi.kemppainen@kailu.fi IB-koordinaattori Kati Pulli, 040 484 9204, kati.pulli@edusaimaa.fi

Lappeenrannan Lyseo IB-koordinaattori Kati P

Tampereen Lyseon lukio lukiot.tampere.fi/lyseo

Mattlidens gymnasium, Espoo IB-koordinaattori Salla Luukkonen, 03 5654(www.mattliden.fi/gym) 6317, salla.luukkonen@koulut.tampere.fi IB-koordinaattori Annika Lindblom, 09 816 82 549, annika.lindblom@espoo.fi Tikkurilan lukio, Vantaa www.edu.vantaa.fi/tilu/etusivu.htm

Mattlidens gymnasium IB-koordinaattori Annik

Oulun LyseonMaarit lukio (www.lyseo.edu.ouka.fi) IB-koordinaattori Berg, 09 8392 5114, maarit.berg@vantaa.fi IB-koordinaattori Pirkko Viro, 044 703 9455, pirkko.viro@lyseo.edu.ouka.fi

Oulun Lyseon lukio (w IB-koordinaattori Pirkk

Ressun lukio, Helsinki (www.ressunlukio.fi) IB-koordinaattori Tiina Nurmi, 09 3108 2192, tiina.nurmi@edu.hel.fi Vasa övningsskola, Vaasa www.vasa.abo.fi/vos/gym/ib

Ressun lukio, Helsink IB-koordinaattori Tiina

Sotkamon lukio (http://lukio.sotkamo.fi/) IB-koordinaattori Satu Kemppainen, 044 797 0984, satu.a.kemppainen@kailu.fi

Sotkamon lukio (http:/ IB-koordinaattori Satu

Turun normaalikoulun lukio www.tnk.utu.fi IB-koordinaattori Raimo Junnikkala, 040-7212912, raimo.junnikkala@utu.fi IB-koordinaattori Jockum von Wright, 06 324 7617, jockum.wright@abo.fi

Kuvat Marko Siekkinen

115

www.haenyt.fi

Nuorisoasteen koulutus - ammatilliset perustutkinnot

Tulevaisuuden tekijät Tavastiasta Koulutuskeskus Tavastia tarjoaa koulutusohjelmia kuudelta eri koulutusalalta. Tarjoamme koulutusta sekä peruskoulu- että ylioppilaspohjaisena. Kaikki tutkinnot ovat laajuudeltaan 120 ov ja ne sisältävät vähintään 24 ov työssäoppimista. Ammatillinen perustutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden korkeaasteen koulutukseen eli tiede- ja taidekorkeakouluihin sekä ammattikorkeakouluihin. Katso koulutustarjontamme www.kktavastia.fi. Oppilaitoksella on myös opiskelija-asuntola.

Syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa 27.2.-16.3.2012 klo 16.15 mennessä netin kautta osoitteessa www.haenyt.fi. Koulutuskeskus Tavastian opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella ammatillisen perustutkinnon ohella lukio-opintoja ja halutessaan kirjoittaa yo-tutkinto. Opiskelijat suorittavat silloin kaksi tutkintoa; ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon.

Ota rohkeasti yhteyttä. Nähdään Tavastiassa!

www.kktavastia.fi

Lisätietoja: Opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi, puh. 03 6581 230 Koulukuraattorit Erja Eskelinen, puh. 03 6581 237, Pirjetta Pakanen, puh. 03 6581 638 tai Kimmo Laiho, puh. 03 6581 231 Hattelmalantie 8 • PL 30 • 13101 Hämeenlinna • puh. 03 658 11