AATOS 1/2025

AATOS

1/2025

YHDESSÄ ETEENPÄIN

Taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskus Helsingissä.

Skene - yhdessä rikoksettomaan elämään ry kehittää ja tarjoaa sosiaalista kuntoutusta muutoksen eri vaiheissa oleville rikostaustaisille ihmisille, heidän läheisilleen sekä ajaa heidän asioitaan yhteiskunnallisella tasolla.

Ilkka

Eeva

kulttuuri hyvinvointi

PÄÄKIRJOITUS

Olga Federlöf

AATOKSIA AATOKSESTA

Aatos, ajatus, mielipide Tunteemme vaikuttavat mielipiteisiimme siinä, missä kokemuksemmekin näky vät toimintatavoissamme.

Voimme käydä merkittäviä keskusteluja huolimatta siitä, olemmeko keskustelukumppanimme kanssa asiois ta samaa mieltä. Eriävät mielipiteet voivatkin olla hy vän keskustelun suola. Kantava voima. Kirsikka kakun päällä, jos kirsikois ta pitää.

Ihmisen tulisi aina voida ilmais ta mielipiteensä. Rakenteellises ti keskusteleminen voi kuitenkin olla haastavaa silloin, kun emme muis ta kunnioittaa, tai ede s kuunnella omas ta ajatusmaailmas tamme poikkeavia ajatuksia. Tällaisissa tilanteissa olemme unohtaneet sen, mitä mielipide tarkoittaa. Se on ihmismielessä syntynyt ajatus. Aatos.

Aatos - verkkolehti tarjoaa mielipiteille tur vallisen tilan. Lehde ssä julkais taan kunkin numeron teeman mukaisia mielipidekirjoituksia ja kolumneja, joiden sisältö rakentuu kirjoittajan halus ta jakaa omaa ajatusmailmaansa muiden kanssa.

Aatoksen ensimmäinen numero tarjoaa lukijoille ajatuksia ja kokemuksia kulttuurin hyvinvointivaikutuksis ta. Mitä Turun apulaispormes tari ajattelee kulttuurin merkitykses tä kaupungissa? Entä mitä mieltä pitkän linjan kuvataiteili

Tervetuloa lukemaan aatok

TILASTOJA

Olga Federlöf

Vuonna 2020 valtio tuki kulttuurialaa 1,2 miljardilla. Kotitaloudet tukivat alaa saman v uoden aikana 4,5 miljardilla.

Vuonna 2022 tutkintotavoitteisia kulttuurialojen opiskelijoita oli kaksi prosenttia edeltävää vuotta enemmän. Alalla opiskeli tuolloin 38 400 ihmis tä. Vuosi vaihtui ja alalla työskentelevien määrä kuitenkin vähentyi. Vuonna 2023 kulttuuriammateissa työskenteli yli viisi tuhatta ihmis tä edeltävää vuotta vähemmän.

Kuntien tuki kulttuurialalle vaihtelee eri lähtökohtien sekä olosuhteiden lisäksi esimerkiksi kuntien kulttuuritoiminnan hallintorakenteiden mukaan. Pienen kunnan varat ovat murto-osa suurien kaupunkien, kuten Helsingin, Turun tai vaikkapa Tampereen budjeteis ta. Ei liene kannattavaa siis ver tailla kuntien panostus ta keskenään - ainakaan ilman kategorisointia mm. edellämainittujen vaikuttavien tekijöiden mukaan. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen laatima peruspalveluar viointi kuntien kulttuuritoiminnas ta ar vioi kuitenkin kuntien yhteispanostuksen olleen v uonna 2022 noin 537 miljoonaa. Tarkemmat tilastot löytyvät Cuporen nettisiv uilta.

Vuonna 2023 kulttuurialalla työskennelleis tä 85% työskenteli päätoimises ti. Kulttuurialalla useassa työpaikassa työskentely samanaikaises ti on hy vin tavallis ta, mutta kuinka monella sy ynä mahtaa olla riittämätön toimeentulo?

Taide on sielun ja sydämen ravintoa

Nina Kuujär vi

Olin ala-asteen viidennellä tai kuudennella luokalla, kun vanhempani veivät minut teatteriin katsomaan Emmerich Kálmánin operettia Mustalaisruht inatar. Lumouduin täysin. Sukelsin operettimaailmaan, Unkariin, mustalaisromantiikkaan, ja v uosia myöhemmin löysin pääosan esittäjäs tä sukulaissieluni, jonka kanssa ystävy ys jatkuu edelleen. Kun innostun jos tain asias ta, se on aina hy vin intensiivis tä ja kokonaisvaltais ta. Édith Piaf sai minut opiskelemaan ranskaa ja olen ammentanut kouluaikojen äidinkielen aineisiin materiaalia lukemis tani kirjois ta ja kuuntelemis tani sävellyksis tä. Myöhemmin kuvataiteilijana olen saanut myös maalauksiini inspiraatiota musiikis ta, ja olen tuonut taiteellani iloa muun muassa vanhuksille palvelutaloissa. Olen saanut palautetta, että ihanaa saada värejä katseltavaksi. Olen opiskellut Vedic art ia, joka on taidetta suoraan sielus ta, ja uskon, että juuri tämä saa ihmiset reagoimaan maalauksiini sanoilla ”nämä ovat mys tisiä, ny t on jotain erilaista”. Omalta osaltani haluan tuoda taiteen kentälle tietoisuutta Vedic artis ta, lisätä ihmisten ymmärrys tä siitä että luovuutta on meissä jokaise ssa, ja luovuus on elämän liikkeellepaneva voima.

Lukemis tani romaaneis ta olen löytäny t samastuttavia henkilöitä, mikä on lisänny t itsetuntemus tani. Musiikki taas on antanut minulle voimaa, lohtua ja euforiaa, ja maalaaminen tasapainottaa ja saa minut onnelliseksi. Uskon että tähän kaikkeen voivat useimmat ihmiset samastua. Osaisitteko kuvitella maailmaa tai ede s yhtä valtiota ilman kulttuuria/taiteita? Sanalla ’kulttuuri’ toki on useita merkityksiä; se on sivistys tä, historiallisia kerrostumia, asenteita ja arvoja, opittuja taitoja, käytöksen piirteitä... Mutta jos keskitymme tässä asiayhteyde ssä kulttuuriin taiteena, niin osaatteko kuvitella yhteiskuntaa ilman minkäänlais ta taidetta? Minä en osaa. Vaikka ajan poliittinen henki huokuukin ajatus ta että kulttuuri on luksuspalvelu, johon meillä ei ole varaa, toivon että eri taidealan kentillä taisteltaisiin yhtenä rintamana taidekulttuurin romahduttamista vas taan.

”Vedic art on uudenlainen taidekoulutusmuoto, ts. taiteen 17 prinsiipin eli perusperiaatteen menetelmä, joka toimii tienä löytää taiteilija meistä jokaisesta. Vedic art koetaan maalaamalla, sitä ei voi teorian tavo in ilmaista sano in. Se ei ole tyylisuunta, ismi tai uskonto, vaan taiteen tekemisen taustalla vaikuttava taiteilijan henkinen inspiraatio. " - vedicar t.fi

Taidetta tar vitaan sivistykseksi, sielun ravinnoksi, sen kautta voi ilmais ta yhteiskuntakritiikkiä, ja ennen kaikkea sen kautta voi lisätä yksilön hyvinvointia. Enkä tarkoita pelkäs tään laitosteattereita, suuria taidemuseoita, sinfoniaorkestereita ym. vaan pienilläkin toimijoilla voi olla valtavan suuri vaikutus yksittäiseen ihmiseen. Elämyksiä koetaan yhtä lailla harrastajateattereissa, valtavirran siv ussa työtään tekevien muusikoiden keikoilla, työväenopiston keramiikkakursseilla, taidenäyttelyissä palvelutaloissa ja kirjastoissa... Hallituksemme leikkaa kulttuurialalta ny t paljon, samoin koulutukses ta. Onko meillä siihen varaa? Onko meillä varaa leikata ihmisten hyvinvoinnis ta? Koska ihminen on luova eläin, uskon ja toivon että vaikeina aikoina luovuuden palo roihuaa yhä vimmaisemmin. Ei anneta periksi latistavalle politiikalle ja leikkausmielialalle! Yksikin sävellys, yksi taulu, yksi runo, yksi näytelmä, mikä tahansa taiteen muoto, voi yksilössä sysätä valtavat prose ssit liikkeelle – onnen tunne, nauru, lohtu, kiinnostus vieraisiin kieliin ja kulttuureihin, ja jos ede s hetkeksi tavoitamme katsojan/kuulijan/lukijan sielun ja sydämen, silloin taiteemme on tehny t tehtävänsä, ja tähän meillä on varaa. Hyvinvoiva yhteiskunta muodostuu hyvinvoivis ta kansalaisis ta. Annetaan taiteen ja kulttuurin vaikuttaa!

Nina Kuujärvi

Helsinkiläinen Vedic art -taiteilija, joka on harrastanut näyttelemistä ja käynyt Kriittisen korkeakoulun kirjoittajalinjan. Kuujärvi on lukenut, maalannut ja kirjoittanut lapsesta asti, ihastunut oopperaan jo teininä, ja taide on elintärkeä osa hänen arkeaan päivittäin.

Kulttuurin hyvinvointivaikutuk set

Maikki Nuorala

Marraskuun valo siivilöity y Ateljeeni ikkunas ta kuin kuiskaten, olen yhä olemassa, vaikka harmaus sokaisee minut välillä. Otan kiitollisena vas taan jokaisen säteen, pienikin pilkahdus valoa muuttaa tunnelman hetke ssä. Valo tuo aina toivon, kuin aavistuksen jos tain suuremmasta, vielä näkymättömissä olevas ta.

Sekoitan paletilla olevia sävy jä lumoutuneena. Tänään siihen valikoitui Napolinkeltais ta, Siennan ruskeaa sekä ihanan sy vää violettia. Ja tietys ti valkois ta. Valkois ta pehmentämään sävy jä. Tuomaan kontras tia. Kuin valoa pimeyteen. Tai väriä harmauteen. Kuinka värit voivatkaan ravita sielua, tehdä niin hy vää.

Tänään otan mahdollisimman pehmeän siveltimen. Se tuntuu sopivalta ny t. Vedot ovat pehmeitä, jopa vähän pyöreitä. Annan käden tehdä työn. Annan ry tmin tulla kehos tani. On vain tämä hetki, värit, sivellin, pohja ja minä.

Tuijotan hetken valmistunutta työtä. Kääntelen. Silmä löy tää erilaisia muotoja, ihmeellisiä sävy jä, monenlaisia hahmoja. Jätän työn kuiv umaan ja päätän tarkastella sen viestejä myöhemmin lisää.

Olen päättäny t olla arvostelematta kriittises ti omaa työtäni. Kaikki mikä tulee näkyväksi, on arvokas ta. Useimmiten löydän jonkun oivalluksen tai ajatuksen liittyen tilantee seeni. En tee varsinaises ti sisustus taidetta, vaikka useat työni ovatkin re sonoineet monia, ja päätyneet ihanien kotien seinille Uskonkin, että monet teemat ovat kollektiivisia, voin ja saan olla ikäänkuin kanavana tuomassa niitä näkyväksi. Täs tä en voi olla kuin nöyrän kiitollinen. Se asettaa myös minut velvollisuuteen käy ttää tätä kanavaa. Tapani tehdä

taidetta ei ole ehkä se tavallisin, enkä ole kovin tuottelias taiteilija. Töitä synty y harvakseen, silloin kun sille on tarvetta.

Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että taiteen tekemisellä ja kokemisella on niin paljon hy vää tekeviä vaikutuksia. Omas ta kokemukses tani voin sanoa, että taide on ollut minulle korvaamaton väline tunnetyöskentelyssäni. Se on auttanut vaikeina aikoina minua purkamaan tunteitani, lisäämään itsetuntemus tani sekä arvos tamaan itseäni, oman sisimpäni tapahtumia. Jos arvottaisin oman taiteilijuuden ja taiteen tekemisen vain rahallisen hyödyn mukaan, hyöty olisi minimaalinen. Minun ei todellakaan kannattaisi käy ttää aikaani ja rahojani moiseen. Mutta olenkin asettanut ar viointini laajempaan mittakaavaan. Minulle rahallis ta hyötyä tärkeämpää on taiteen tekemisen tuoma hyvinvointi, niin psyykkinen kuin fyysinenkin. Ja jos mahdollises ti katsojakin voi saada samantyyppisen kokemuksen, sitä on mahdoton rahassa mitata.

Taiteen tekemisen ja kokemisen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon.

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2019 julkaiseman raportin mukaan taiteen tekeminen ja kokeminen voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin. What is the role of the ar ts in impro ving health and well-be ing? A scop ing re view-rapor tin (Fancour t & Finn, 2019) mukaan taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäis tä lukuisia psyykkisiä ja fy ysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Taide voi tarjota ratkaisuja erityises ti sellaisiin terveyshaasteisiin, joihin lääketiede ei yksin tarjoa tehokkaita ratkaisuja.

Rapor tti jaottelee taiteen hyvinvointivaikutukset kahden laajemman teeman alle Nämä teemat ovat: terveyden edis täminen ja sairauksien ennaltaehkäisy sekä sairauksien hoito ja hallinta eli sairauksien kanssa selviytyminen.

Sairauksien ehkäiseminen ja terveyden edis täminen

WHO:n rapor tin mukaan taiteella voi olla positiivis ta merkitys tä useiden sairauksien ehkäisyssä sekä niin fy ysisen kuin psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämise ssä. Rapor tin mukaan taide voi vaikuttaa monin tavoin esimerkiksi terveyden sosiaalisiin määrittäjiin ja taustatekijöihin. Taidetoiminta voi muun muassa vähentää yksinäisyy ttä, edis tää sosiaalis ta sitoutumis ta, lisätä sosiaalis ta tukea ja sosiaalis ta pääomaa. Sosiaalisten tekijöiden puoles taan tiedetään vaikuttavan merkittäväs ti terveyteen. Esimerkiksi yksinäisyyden on todettu olevan merkittävä terveysriski: sillä on yhteys muun muassa mielen sairauksien kehittymiseen sekä ennenaikaiseen kuolemaan.

Lapsen kehityksen tukeminen

Rapor tin mukaan taiteella voi olla monenlais ta merkitys tä lapsen kehitykselle eri ikävaiheissa. Esimerkkinä laulaminen vahvis taa vanhemman ja vauvan välis tä vuorovaikutus ta ja suhdetta. Musiikin on havaittu myös edistävän kielen oppimis ta ja kehittymis tä jo hy vin varhaise ssa ikävaihee ssa. Teatteritoiminnan on puoles taan havaittu parantavan esikouluikäisten lasten verbaalis ta kommunikaatiota. Kouluympäristössä taidetoiminnan on todettu voivan vähentää käyttäytymisongelmia ja kiusaamis ta sekä parantavan keskittymiskykyä ja siten tukevan myös lasten oppimis ta.

Hoito ja hoiva

Taiteen tekeminen ja kokeminen voi ehkäistä monin tavoin terveysongelmia. Taideosallistuminen on esimerkiksi yhdistetty vähäisempään päivittäiseen stressiin sekä parempaan stre ssin hallintaan.

Tämä on merkittävää, koska stre ssi puoles taan on yhteyde ssä monien vakavien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, kehittymiseen. Ikääntyneillä kulttuuriosallistumisen on havaittu voivan suojata myös dementian kehittymiseltä.

Terveyttä edistävien elintapojen tukeminen

Taiteet voivat tukea tervey ttä edistävää käyttäytymis tä ja rohkais ta tervey ttä edistäviin elintapoihin sekä vastuunottoon omas ta terveydes tä. Erilaisten taidemuotojen avulla voidaan kentie s tavoittaa marginalisoituneita kohder yhmiä. Taidetta on hyödynnetty paljon myös mielenterveysongelmiin liitty vien stigmojen käsittelyssä ja vähentämise ssä.

Sairauksien hoitaminen ja hallinta

WHO:n rapor tin mukaan taiteella voi olla merkitys tä useiden psyykkisten ja fyysisten sairauksien hoitamise ssa ja hallinnassa sekä sairauksien kanssa pärjäämise ssä. Taide voi esimerkiksi auttaa mielenterveyden häiriöis tä kärsiviä ihmisiä kaikissa elämänvaiheissa. WHO:n rapor tissa havaittiin, että taideosallistuminen voi lievittää lievis tä tai keskivaikeis ta mielen sairauksis ta kärsivien lasten ja aikuisten sairauden oireita sekä psykologisella että biologisella tasolla. Vakavis ta psyykkisis tä sairauksis ta kärsiville henkilöille taide voi tarjota lisätukea muun hoidon lisäksi. Esimerkiksi musiikin on tutkimuksissa havaittu voivan auttaa vähentämään mm psykoottisuuden oireita psykoosis ta kärsivillä sekä voivan parantaa unen laatua. Taiteesta on havaittu olevan apua myös akuuteista ja kroonisista uniongelmista kärsivillä.

WHO:n rapor tin mukaan taide voi tukea akuuteis ta sairauksis ta kärsivien ihmisten hoitoa, esimerkiksi parantamalla sairaalapotilaiden ja tehohoidossa olevien ihmisten hoitokokemus ta ja hoitotuloksia. Nauhoitetun musiikin kuuntelun ennen leikkaushoitoa on havaittu alentavan sykettä ja laskevan verenpainetta sekä leikkaushoidon jälkeen vähentävän ahdistuneisuutta, kipua ja kipulääkkeiden tarvetta. Musiikki voi auttaa myös vahvis tamaan ennenaikaises ti syntyneiden keskosvauvojen elintoimintoja auttaa heitä saamaan lisää painoa nopeammin ja nopeuttaa heidän kotiutumis taan sairaalas ta. Taiteet voivat myös tukea kuntoutus ta leikkaushoidon jälkeen ja auttaa ihmisiä jatkamaan hoitojaan pidempään ja tehokkaammin. Esimerkiksi musiik oimintaa ja vähentää koettua rasitusta ja väsymys

Taide voi tukea monin tavoin ihmisiä, joilla on neuropsykologisia haasteita kuten autismi, CP-oireyhtymä tai aivoverenkierron häiriötila ja siitä kuntoutuminen. Esimerkiksi musiikin kuuntelu voi tehos taa motoriikan säätelyä ja nopeuttaa kognitiivisten vaurioiden paranemis ta. Tanssin on tutkimuksissa todettu parantavan esimerkiksi Parkinsonin tautia sairastavien motoriikkaa, kuten kävelyn sujuvuutta ja tasapainoa.

WHO:n rapor tissa tuodaan esille myös taiteen merkitys tarttumattomien sairauksien hoidossa ja hallinnassa.

Taide-esitysten tuominen sairaaloihin sekä taidetoimintaan osallistuminen voi rentouttaa ja vähentää ahdistusta, väsymystä, kipuja ja sivuvaikutuksia syöpähoitojen aikana.

Laulamisella on todettu olevan monia hy viä vaikutuksia esimerkiksi keuhkosairauksis ta kärsivillä. Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen laulaminen voi parantaa ihmisten hengittämis tä ja elämänlaatua.

Taiteet voivat tukea monin tavoin myös elämän loppuvaiheen hoitoa. Palliatiivise ssa hoidossa taiteet voivat auttaa erilaisten oireiden, kuten hengenahdistuksen tai kiv un hallinnassa sekä tukea vuorovaikutus ta potilaiden, omaisten ja henkilökunnan välillä. Taiteet voivat auttaa myös käsittelemään surua ja menetyksiä ja tarjota ilmaisukeinoja surulle

Taideosallistuminen vaikuttaa terveyteen monikanavaises ti WHO:n rapor tti koros taa taideosallistumisen monikanavaisia vaikutuksia terveyteen. Rapor tissa nostetaan e siin erilaisia terveyden kannalta keskeisiä komponentteja tai osatekijöitä, jotka liitty vät taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Niitä ovat esimerkiksi: ais tien aktivointi, mielikuvituksen käyttö, tunteiden herättäminen, kognitiivinen stimulaatio, sosiaalinen vuorovaikutus, sekä fyysinen toiminta.

Nämä taiteiden tekemiseen ja kokemiseen liitty vät tekijät voivat saada aikaan erilaisia psykologisia, fysiologisia, sosiaalisia ja käyttäytymiseen liitty viä vasteita. Psykologisia vasteita ovat esimerkiksi parantunut tunteiden säätely, minäpystyvyyden vahvistuminen ja selviytymiskeinojen kehittyminen. Fysiologisia vasteita ovat esimerkiksi tehostettu immuunitoiminta, korkeampi sydän- ja verisuonireaktiivisuus ja matalampi stressihormonivaste. Sosiaalisia vasteita puoles taan ovat muun muassa yksinäisyyden ja eristyneisyyden väheneminen sekä sosiaalisen tuen lisääntyminen. Käyttäytymiseen liitty viä vasteita ovat muun muassa liikunnan lisääntyminen, terveellisemmät elämäntavat ja erilaisten taitojen kehittyminen. WHOn raportin suomennos: Taikusydän

Mielestäni

aika painavaa teks tiä.

Myös esimerkiksi Yhdysvalloissa toteutetussa laajassa tilastollise ssa pitkittäistutkimukse ssa havaittiin lapsuus- ja nuoruusajan runsaan taideosallistumisen olevan yhteyde ssä parempiin oppimistuloksiin ja koulumenestykseen sekä jatkokoulutukseen hakeutumiseen ja niihin pääsy yn. Runsaas ti taidetta harras taneet nuoret ja nuoret aikuiset osallistuivat myös koulu- ja paikallispoliitiikkaan aktiivisemmin kuin ne, joiden taideosallistuminen on vähäisempää. (Linkki tutkimukseen Sitran sivulla)

"Elämän kulku ja vaikeudet -syntymä, kuolema, seksuaalisuus, ikääntyminen, onnellisuuden puute, väsymys, yksinäisy ys, ja koetut vartalomme epätäydellisyydet on enemmän ja enemmän medikalisoitu. Ihmisis tä tulee potilaita. Häpeä rehottaa. Pahinta kaikis ta, ihmiset ovat erkaantuneet siitä, mikä voisi olla paljon parempi tapa korjata ongelmia. Jos terveyde ssä on kyse sopeutumises ta, ymmärrykses tä ja hyväksymises tä, silloin taiteet voisivat olla paljon tehokkaampia kuin mitä lääketieteellä on tarjota." - Smith 2002

Mieles täni taiteen ja kulttuurin merkittävin vaikutus synty y henkilökohtaisen kokemuksen, elämysten ja merkityksenannon kautta. Myöskään jaettujen kokemusten ja merkitysten tärkey ttä ei sovi aliar vioida, eikä taiteen mahdollis tamaa vuorovaikutus ta. Ammattimaisen toiminnan rinnalla arkipäiväisellä harrastamisella ja omaehtoisella toiminnalla on tällöin suuri arvo.

Siirr yn jälleen katsomaan aiemmin maalaamaa teos tani. Siinä vaahtopäät lyövät rantaan voimalla. Meren voima. Luonnon voima. Se voima on meissä kaikissa. Luovuuden voima. Kunpa jokainen voisi sen valjas taa käyttöönsä. Koen olevani etuoikeutettu saade ssani toteuttaa itseäni taiteen keinoin. Mutta myös Sinä, rakas lukijani, voit niin tehdä. Voit vaikka kokeilla kirjoittaa runon. Oman versen. Sinus ta tulleen. Sekin on arvokas ta.

Olen Maikki, syväsukeltaja mielen ihmeisiin, meitä ympäröivään kauneuteen ja rakkauteen. Luonnonrakastaja, taiteilija, psyykkinen valmentaja, yrittäjä sekä ikuinen oppija.

Harrastamisen puoles ta Ilkka Aho

Mielenkiinnos ta somen taiteenharras tajien r yhmiä selate ssani, huomaan yhä useammin kysymyksiä kuten ”millä hinnalla saisin teokseni myydyksi?” tai ”minkä arvoinen maalaukseni on?”. Kysy jät poikkeuksetta ovat innokkaita harras tajia, jotka ovat ehkä käyneet parilla kurssilla ja vas ta verrattain äskettäin aloittaneet harrastuksensa. Minulla ei ole sydäntä kertoa, ettei kannata tavoitella kuuta taivaalta varsinkaan aikana, jolloin ammattilaistenkin leipä on tiukassa.

Hir vittää ajattelu, missä harrastuksella on oltava euroissa mitattava kaupallinen arvo. Amerikas ta kotoisin oleva ”grind-set”- ajattelu, missä kaikella pitää olla näytettävissä oleva, hy vin pinnallinen hyöty. Nauttiminen ja touhuilu ovat tämän maailmankuvan täydellisiä vastakohtia. Vaikka aivan "amerikan meininkiin" ei olla menty, on sen merkkejä aistittavissa ja se on täysin myrkkyä hyvinvoinnille.

Taiteen tekeminen harrastuksena on mitä parhainta ajanvietettä monine hyötyineen. Oivaltamisen iloa, meditatiivis ta tekemis tä, taiteen katsomisen oppimis ta uusis ta näkökulmis ta ja monine muineen. Yhteiskunnan jyrkenty vä ilmapiiri ei arvos ta tällaisia pehmeitä arvoja, vaan tahtoo kovia numeroita. Se saa harras tajat mones ti, ainakin alitajuises ti, tuntemaan itsensä toisen luokan ihmisiksi, ellei tekemisellä olekkaan rahallista arvoa ja tekeminen on ”vain” kivaa ja rentouttavaa.

Tähän ansaan lankeavat eivät näe taideammatin varjopuolia. Maalaaminen on mukavaa, mutta mitä jos se on 8 tunnin päivätyö, joka aina veny y ylitöiksi? Itseilmaisu on vapauttavaa, mutta pitää myös ajatella kysyntää, asiakkaiden makua ja trendejä, markkinointia. Jos vuokra on erääntymässä, ei voi tehdä mitä haluaisi. Ei lopettaa kun tekeminen alkaa maistua puulta. Varjoihin jäävät taiteilijaelämän vähemmän mukavat, mutta pakolliset asiat. Verkostoitumises ta mainostukseen ja jatkuviin paperitöihin, jotka nielevät ison osan työpäiväs tä. Taide tulonlähteenä vaatii omistautumis ta pitkine opintoineen ja rankkoine reaaliteetteineen. Jos on löytäny t itselleen mielekkään harrastuksen, miksi siitä on tehtävä stre ssin aihe paineen takia? Nautitaan mukavasta tekemisestä ja jätetään rahan perässä juokseminen pois.

Ilkka Aho

Kulttuurihyvinvointi lasten ja perheiden näkökulmas ta

Eeva Roisko

Lapsissa on tulevaisuus, kulttuurissa mahdollisuus – lapset ja nuoret perheineen tulee saattaa kulttuurin ääreen. Näin hyvinvointi, sen kaikissa muodoissaan, voi toteutua. On hy vin tärkeää, että taiteen ja kulttuurin eri muodot ovat helposti saatavilla. Kulttuurin tulee olla saavutettavaa ja myös maksuttomia kultuurielämyksiä on tarjottava. Kaikki perheet eivät taloudellisesti pysty maksamaan vaikkapa teatterilippuja, osalla saattaa olla kieli muurina osallistumiseen, jossakin perheessä sairastelu ja psyykkinen pahoinvointi voi olla esteenä. Niinpä kultuuria on vietävä sinne missä lapset ja perheet ovat: päiväkoteihin, kouluihin, leikkipuistoihin, turvakoteihin, vastaanottokeskuksiin, uimarannoille,

lähiöihin. Mitä nuorempana lapsi saa kokemuksen kulttuurin tuomasta tunnemaailmasta, saa kokea ilon ja jännityksenkin hetkiä, sitä tärkeämmäksi ja tutummaksi kulttuuri hänelle tulee.

Turun Kesäteatterin yleisötyö Vartiovuorella Kulttuurihyvinvointi on noussut keskeiseen asemaan puhuttaessa lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisesta. Taide ja kulttuuri tarjoavat keinoja kehittää luovuutta, vuorovaikutustaitoja ja elämänlaatua, mikä on erityisen merkityksellis tä lapsille. Turun Kesäteatterin Vartiovuorella toteuttama yleisötyö on hyvä esimerkki siitä, miten taide ja kulttuuri voivat rikastuttaa perheiden arkea maksuttomalla ja matalan kynnyksen toiminnalla.

Yleisötyötä on Vartiovuorella toteutettu vuodes ta 2016. Sen tavoitteena on yhdis tää kulttuuri ja hyvinvointi helpos ti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi. Oman koko perheen ammattiproduktion lisäksi on tarjota lisäksi maksuttomia koko perheelle suunnattuja toimintoja ympäri kaupunkia. Maksuttoman yleisötyön keskiössä ovat elämyksellisy ys, kaikkien ais tien herättäminen ja aistiystävällisy ys, pedagoginen lähestymistapa ja vuorovaikutus. Nämä elementit eivät pelkäs tään houkuttele yleisöä kulttuurin ääreen, vaan myös luovat kestäviä suhteita sekä rakentavat taiteen saavutettavuutta. Yleisötyö painottaa erityises ti kohtaamis ta: se pyrkii luomaan yhteyden katsojiinsa, antaa hänelle nähdyksi tulemisen kokemuksen ja vuorovaikutuksellisen hetken. Yleisötyön kautta voidaan myös kerätä tietoa ja kehittämisideoita.

Kuva: Hannaleena Kohvakka

Osallistuneilta perheiltä ja lapsilta saadun palautteen ja ideoiden kautta voidaan toimintaa kehittää juuri sellaiseksi, jota toivotaan ja tar vitaan. Tämä vuorovaikutteisuus lisää osallistujien kokemaa osallisuutta, tehden esimerkiksi teatterista lähestyttävämmän ja merkityksellisen osan lasten ja perheiden elämää.

Perheiden tarpeisiin vastaavaa toimintaa

Yleisötyön käy tännön toteutus on monipuolis ta ja jatkuvas ti uudistuvaa. Vartiovuorella pyritään toimimaan perinteitä kunnioittaen ja samalla jatkuvas ti uudistuen, kuulleen perheitä. Teatteri on oma yhteisönsä ja oma maailmansa. Perheille on ollut avartavaa pääs tä tutustumaan teatterin kulisseihin ja näkemään avoimissa harjoituksissa, miten esityksiä luodaan ja miten monta työryhmäläis tä tar vitaan teatterielämyksen toteuttamiseen. Perheille suunnattu lehdistötilaisuus on toteutettu nyt muutamana kesänä ja kerännyt ihastus ta: kun teemme esitys tä koko perheelle on hienoa saada heidän ajatuksiaan selville, lapset pääsevät kysymään heitä askarruttavia kysymyksiä ja tapaamaan työr yhmää ihan oikeassa lehdistötilaisuude ssa jossa mediaa paikalla. Näissä hetkissä se teatterikärpänenkin saattaa osua kohdalle. Yleisötyötä tehdään myös osana esityksiä. Näyttelijät jalkautuvat yleisön pariin ennen ja jälkeen esitysten sekä väliajoilla, luoden uudenlaisen, henkilökohtaisemman kokemuksen. Tämä tapaaminen syventää yleisön suhdetta teatteriin ja rikastuttaa katseluelämys tä. Kohtaamisis ta on tullut odotettu osa Vartiovuoren teatterielämys tä, mikä kertoo toiminnan merkitykses tä katsojille. Yhteistyö eri kulttuuria tekevien tahojen kanssa edesauttaa kulttuurin hy vää tekeviä vaikutuksia. Vartiov uori on tehny t yhteistyötä Lasten ja nuortenkirjasto Saagan kanssa. Näyttelijä Miia Wakosen suunnittelema näyttely esityksen hahmois ta, teemois ta ja yksityiskohdis ta laajentaa teatterikokemus ta ja saa lapset innostumaan myös kirjois ta ja lukemises ta. Turun lastenkulttuurikeskus Seikkailupuiston kanssa on Elokuvapäivän myötä yhdistetty elokuva ja teatteri tarjoamaan kulttuurielämyksen.

Tämänkaltaiset tapahtumat tuovat kulttuurin osaksi perheiden arkea ja madaltavat kynnys tä osallistua taiteen eri muotoihin maksuttomas ti, mahdollises ti jo tutussa paikassa. Perheiden Taiteiden yö on hieno esimerkki yhteistyön voimas ta, kun useat eri toimijat tuottavat Vartiovuoren puistoon ja teatteriin erilais ta ohjelmaa sekä sisältöjä – ja koko 3h kulttuuritapahtuma on maksuton ja myytävät herkut hy vin edukkaita. Lasten innostuneisuus, ilon ja naurun hetket, yhteisesti perheenä koettu tapahtuma on itselleni hyvin merkityksellises tä.

Kulttuurihyvinvointia kaikille

össä eri yhdistysten, järjestöjen sekä e sim. kaupungin sosiaalitoimen kanssa emme tarjonneet myös maksuttomia lippuja ammattiproduktiomme ennakkoesityksiin mm. vähävaraisille perheille ja maahanmuuttajille. Näissä illoissa ea miten hieman jännittyneet perheet saapuvat paikalle teatteriin - ja ilonpilke silmissään vapautunees ti jutellen, nauraen ja meitä kiittäen. Aina ei yhteis tä kieltä, että teatteriesitykses tä voi saada paljon irti! valtainen elämys takaa sen, että teatterin taika tekee vaikutuksen ja antaa hyvinvointia lisäävän kokemuksen.

us siitä, kuinka taide ja kulttuuri voivat tarjota paljon enemmän kuin perheille suunnattu toiminta lisää osallisuutta, tarjoaa oppimiskokemuksia ja yhteisöllisyy on ja helpos ti saavutettava toiminta luo väyliä kulttuurihyvinvoinnille ja tuo teatterin lähemmäs ihmisten arkea. Yleisötyö ei pelkäs tään tavoita uusia yleisöjä, vaan myös muokkaa käsitys tä siitä, mitä teatteri voi olla: avoin, osallistava ja kaikkien ulottuvilla oleva taidemuoto Vartiovuoren teatterin toiminta on näyttäny t, miten taiteella voidaan luoda hyvinvointia, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen – erityises ti lasten ja perheiden elämässä.

Eeva Roisko

Turun Kesäteatterin toiminnanjohtaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, kouluttaja sekä luovan terapian asiantuntija. Hänelle työ perheiden parissa on mielekästä, vastavuoroista ja merkityksellis tä.

VALOKUVAN

VOIMA

Hetki valokuvataiteen äärellä

Muutamia järkeviä sanoja kulttuurihyvinvoinnista kaupungissa

Elina Rantanen

Johann Wolfgang von Goethe kirjoitti, että jokaisena päivänä pitäisi kuulla vähintään yksi kaunis laulu, lukea hy vä runo, nähdä jokin oivallinen maalaus ja jos mahdollis ta, puhua muutamia järkeviä sanoja. Ehkä järkevien sanojen kirjoittaminenkin lasketaan – yritän nyt sellaisia.

Goethen ajatus sisältää suuren viisauden siitä, mitä kulttuuri voi ihmisille jokaisena päivänä tehdä. Se pitää meidät elossa, ihmisinä. Kulttuuri on keino ajatella, ymmär tää maailmaa, ehkäis tä ja purkaa ahdistus ta ja käsitellä vaikeitakin asioita. Kulttuurin rooli hyvinvoinnillemme on merkittävä ja joissain tapauksissa suoras taan ratkaiseva; tiedämme esimerkiksi nuoria, jotka taide on pelastanut ja yleisen totuuden kuorolaulajista, jotka elävät keskimääräistä pidempään.

Turussa sanottiin jo v uonna 2011, että kulttuuri tekee hy vää. Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki, jonka tunnuslauseeksi kulttuurin hyvinvointia lisäävä vaikutus nousi. Silloin ajatus tuntui uudelta. Julkisuude ssa oli vähemmän keskusteltu siitä, miten merkittävä rooli taiteella ja kulttuurilla on meidän hyvinvointiimme, mutta kulttuuripääkaupunkiv uosi nos ti sen keskiöön. Vuoden toimiin kuuluivat esimerkiksi kulttuurireseptit, joita lääkärit kirjoittivat. Reseptien kirjoittelu loppui kun v uosi päättyi, mutta ajattelu jäi.

Tällä vuosikymmenellä kulttuurihyvinvointi on nostettu Turussa jälleen kirkkaampaan valokeilaan, kun kaupunkiin perustettiin kulttuurin kärkihanke ja siirr yimme aikaan, jolloin kulttuurilla on entis tä isompi rooli kaupunkien hyvinvointityössä, kun sote-palvelut kuuluvat hyvinvointialueille, mutta kaupunkilaisten hyvinvointi myös kaupungeille. Olemme tehneet kulttuurilupauksen: Taiteen ja kulttuurin aika! Olemme luvanneet lisätä turkulaisten onnellisuutta kulttuurin avulla. Tätä tehdään esimerkiksi kulttuurilähetteillä yhteistyössä neuvoloiden ja perhesosiaalityön kanssa pikkulapsiperheiden tavoittamiseksi. Kulttuuri on nostettu Turussa kärkeen eri tavoin myös esimerkiksi uusina tiloina ja taiteena kaupunginosissa, sillä sen tiedetään vaikuttavan.

Goethen mukaan muutaman järkevän sanan lisäksi jokaise ssa hy vässä päivässä pitäisi olla kaunis laulu, hy vä runo ja oivallinen maalaus. Pidän ajatukses ta. Sillä jotteivät meidän päivämme olisi kädes tä suuhun elämistä, tarvitsemme kulttuuria. Se tekee hyvää sekä kaupungille että sen ihmisille.

Elina Rantanen

Turun kaupunginvaltuutettu ja apulaispormestari, jonka vastuualueelle kulttuuri kuului 2021-2023. Hän toimi kulttuurilautakunnan puheenjohtajana Turun ollessa Euroopan kulttuuripääkaupunki. Hän on kulttuurin suuri ystävä ja rakastaja.

Aatok sia sosiaalialalta Tarmo Rouhiainen

Nuoruude ssani ihailin surrealis tisia taiteilijoita. Ny t 20 vuotta myöhemmin pääsin Brysselissä kokemaan Rene Magritten immersiivisen näyttelyn. Taiteilijan työt oli herätetty eloon, ja kuvat heijastettiin valtavan tilan kaikille pinnoille Koin saavani yhteyden ja jonkinlaisen ratkaisun nuoruuden epävarmaan elämänvaihee seen. Uskon, että identiteettini eheytyi nuoruuden melskeen osalta. Taide, itse tehtynä tai koettuna, antaa mahdollisuuden eheytyä yksilönä. Erääs tä valokuvanäyttelys tä Kiasmassa sai ottaa mukaan julisteen, jossa luki “You do not take a photograph, you make it”(suom. et ota valokuvaa, sinä teet sen). Aiemmalta ammatiltani olen videotoimittaja, joten juliste puhutteli minua. Kuvallinen ilmaisu on paljon muutakin kuin värin levittämis tä taulukankaalle Yksilö tekee visuaalisia eli kuvallisia ratkaisuja ottae ssaan kännykkäkuvia, tai sisustae ssaan kotiaan. Vaikka ratkaisuis ta ei oltaisi tietoisia, jotenkin nämä ne kuitenkin tehdään. Juuri tätä juliste minulle kertoo. Luovaa visuaalis ta toimintaa sosiaalialan työssä hyödynnettäe ssä tämä voisi olla ensimmäinen asia, jonka yrittää saada asiakkaalle välitettyä. Etenkin päihde- tai mielenterveyskuntoutujilla voi olla hy vin erilaisia lähtökohtia visuaaliseen ilmaisuun. Toisten luova kanava on auki, ja ylätason käsitteitä pysty y käsittelemään ja ilmentää kuvallises ti. Toisilla taas kuvallinen ilmaisu ei ole ollut läsnä elämässä koulun pakollisten kuvaamataidon tuntien jälkeen. Elämän fokus on voinut olla aivan muualla, kuten päivittäise ssä selviämise ssä. Luovaan tekemiseen voi liittyä myös vaikeita muistoja koulukiusaamisesta tai opettajien ajattelemattomasta palauttees ta.

Uuden luominen on hy vin henkilökohtainen prose ssi. Aiempaa osaamis ta tai kokemus ta ei tar vita, vaan jokainen saa osallistua omana itsenään. Vääriä siveltimen vetoja ei ole Uuden luominen voi nos taa voimakkaitakin tunteita pintaan. Toisaalta mikä tahansa arje ssa eteen tuleva tekijä voi nos taa tunnereaktion. Asiaa ei tule pelätä. Sosiaalialan ammattilaisen tehtävä on kohdata ja helpottaa asiakkaan vointia tilanteen edelly ttämällä tavalla. Kuvallisia menetelmiä käytettäe ssä voi edetä niin, että työpajatilanteen alkuun otetaan yleisiä aiheita käsittelyyn, ja siirrytään rauhallisesti yksilökeskeisempiin tehtäviin.

Taiteen avulla voidaan herättää ajatuk sia omas ta elämäs tä. Taiteellisia menetelmiä käytettäe ssä osallistuja itse kuitenkin määrittelee tekemisensä merkityksen itselleen. Tekemisen avulla voi löy tää uusia näkökulmia eletty yn elämään, haasteisiin sekä löy tää onnistumisen iloa ja yhteisöllisyy ttä. Valokuvaamisen lisäksi usein maalataan kankaalle erilaisia värejä käy ttäen, tai hyödynnetään savea. Kuvallisen ilmaisun menetelmät sopivat kaikille asiakasryhmille. Ryhmässä työskentely voi luoda yhteisöllisyyden kokemuksia sekä hyväksytyksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia. Kuvat välittävät tunnetietoa. Jo kuvan katsominen aiheuttaa katsojassa tunnekokemuksia. Pelottavaksi koettu maalaus nos taa pulssia ja saa kämmenet hikoamaan. Kaunis maisema saa verenpaineen laskemaan ja lihakset rentoutumaan. Taiteen keinoin voidaan saada yhteys sanallisesti saavuttamattomiin tunteisiin ja kokemuksiin.

Vapaaehtoisporukan kanssa kävimme kokeilemassa Taidesukellus ta. Lähtökohtana taidesukellukse ssa oli se, että kuka tahansa voi maalata näyttävän maalauksen, riippumatta aiemmas ta harrastuneisuudes ta. Ohjaaja opas ti meitä tekniikkaan rennolla otteella. Ryhmämme rupatelle ssa loihdimme akryyliväreillä ja tusseilla pöy tään kiinni teipatulle erikoispaperille teokset jotka ihastuttivat. Kaikkien ryhmäläisten maalate ssa silmät kiinni tai ei-dominantilla kädellä, poistuu tarve luoda teknises ti laadukas ta jälkeä. Näin luomukset myös tuottavat hilpey ttä, joka yhdis tää r yhmää. Akvarelliväreillä voi vaikka tiputella erivärisiä pisaroita soveltuvalle paperille. Pisarat sekoittuvat keskenään ja muodostavat mielikuvituksellisia värejä, jotka kiehtovat monipuolisuudellaan.

Päihdekuntoutujille suunnatun kirjoitustyöpajan aluksi huolehditaan, että jokaisella on kirjoittamiseen vaadittavat työvälineet. Tila on rauhallinen ja riittäväs ti ilmastoitu. Ensimmäinen tehtävä on kirjoittaa vapaata ajatuksenjuoksua kahden minuutin ajan niin, ettei kynä nouse paperis ta. Jos ei tule mitään mieleen, kirjoittaa ”ei tule mitään mieleen” niin kauan, kunne s jotain ilmaantuu. Tätä tehtävää ei tar vitse lukea ääneen. Tämä luo turvallisuuden tunteen, sillä jokaisella ei välttämättä ole ristiriidaton suhtautuminen kirjoittamiseen. Samoin kun muidenkin ilmaisunmuotojen kanssa, kirjoittamiseen voidaan suhtautua eri tavoin. Yleis tä on, että yksilö kokee, ettei hän osaa kirjoittaa. Reflektiotehtävä voi auttaa jäsentämään epävarmuuttaan.

Tämän jälkeen voidaan syventyä esimerkiksi lapsuusajan muistoon. Tehtävään kannattaa asettaa 15–20 minuutin aikaraja turvallisiksi raameiksi. Ajan rajallisuus myös ohjaa kirjoittajaa tuottamaan teks tiä muotoseikkoihin takertumisen sijaan. Ohjaaja kehottaa keskittymään yksityiskohtiin. Yksi hetki voi olla riittävä. Muisto herää eloon, kun keskitty y vuorollaan eri aisteihin. Meditoide ssa kuvittelen istuvani lapsuuden mökin terassilla sukkasilleen, ja voin tuntea lämpimän hiekan jalkojeni alla, sudenkorentojen surinan ja omenapuiden tuoksun. Muiston kautta kirjoittajalla herää mielleyhtymiä nykyminään, siihen kuka on ja miten on rakentunut. Muiden ihmisten kuvitteleminen muistoon voi herättää monenlaisia tunteita, joita on turvallis ta käsitellä rauhallise ssa ympäristössä. Muistoon voi liittyä sukulaisia tai muita läheisiä, joihin välit sittemmin ovat muuttuneet. Haastavien ihmissuhteiden kohdalla hy vän muiston herätte-leminen voi lieventää negatiivis ta tunnekokemus ta ja luoda uusia näkökulmia. Tehtävän purkamisen yhteyde ssä r yhmäläiset voivat avata tehtävän synny ttä-miä ajatuksia ja samaistua toistensa kokemuksiin, luoden yhteisöllisyyttä tun-teiden jakamisen äärellä.

Jos resurssit riittävät useampaan tapaamisker taan, voi erilaisia muistoja koota yht puitteissa. Tällöin voi kyseessä olla omaelämäkerran luominen.

Kirjoituspajan päätteek si on hy vä tuoda e siin myös joitain psykologises ti eheyttäviä menetelmiä, kuten kiitollisuus- tai unipäiväkirjan pitäminen. Vapaan assosiaationkin kirjoittaminen pois taa mieleen väistämättäkin kerty vää hälinää ja auttaa keskittymään. Unien tunnemaasto muistuttaa valveillaolon tunteita ja niiden liittäminen erilaisiin tilanteisiin selkey ttää tunteiden ja tapahtumien välistä yhtey ttä.

Valtiotieteiden kandidaatti.

Kaikuja Lygasin yökerhomaailmasta

Mikaela Savolainen

YHTEISÖLLISYYS

Tärkeintä yökerhokulttuurissamme on yhteisöllisy ys, ilman sitä ei ole mitään. Yökerhomaailmamme punainen lanka sitoo yhteen kaiken sen, mitä teemme Oma henkilökuntamme on varsin tiivis ja lämmin, perheen kaltainen yhteisö ja meitä on lähe s 70 Nuorin työntekijämme on 18-vuotias, vanhin on syntyny t 1960-luv un alussa. Laajennettu perheemme koostuu työyhteisös tämme ja asiakkaistamme. Yli kolmen vuosikymmenen aikana perheemme on kasvanut ainutlaatuiseksi, ihastuttavan moniulotteiseksi, alati kehittyväksi verkostoksi. Night Club Marilyn, Lyni, täy ttää v uoden 2024 lopussa 33 vuotta, Vegasin 18-vuotis syntymäpäivää vietettiin lokakuun lopussa. Jossain kohtaa aloimme puhua kokonaisuudes ta nimellä Lygas. Olemme onnellisia, että mutkattomat asiakassuhteet säily vät jopa vuosikymmeniä. Samana yönä meillä saattavat viihtyä juuri täysi-ikäistyny t, ensimmäis tä ker taa asiakkaaksemme saapunut nuori aikuinen, opiskelijahaalarien suurkuluttaja ja jo ysärin alussa Eerikinkadun öissä juhlinut, vanha vakioasiakkaamme .

Turku on mahtava korkeakoulukaupunki ja opiskelijajärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyömme on erottamaton osa yhteisöllisyyttämme. Saamme tutustua v uosittain suureen joukkoon järjestötoimijoita, joita ajaa eteen päin sama tekemisen ydin: yhteisöllisy ys. Opiskelijatapahtumat eivät ole vain bileitä, niiden merkitys yhteisöllisyyden, yhteenkuuluvuuden, verkostoitumisen, perinteiden ja jatkuvuuden edis täjinä on monikerroksinen ja verrattoman tärkeä. Monien opiskelija-aktiivien yhteys yökerhomaailmaamme säily y tiiviinä myös valmistumisen jälkeen ja saamme mahdollis taa valmistujaisia, tasavuosisyntymäpäiviä, tupaantuliaisjatkoja, kihlajaisjuhlia, polttareita, varpajaisia sekä karonkkajuhlien ja häiden jatkoja. Osallistuminen asiakkaidemme elämän siirtymäriitteihin herättää minussa syvää kiitollisuutta.

MYSTINEN YÖEL ÄMÄ

Yökerhoja ympäröi salaperäinen mystisyyden verho, joka on eittämättä erottamaton osa alan viehätys tä niin asiakkaille kuin alalla työskentelevillekin. Yö vuorokauden aikana on jo sinällään oma maailmansa, yö tuntuu monin tavoin erilaiselle, kuin päivä. Oma suosikkiajankohtani Night Club Marilynissä ja Night Club Vegasissa on maaginen hetki ennen avaamis ta, jolloin yökerhon päivävalaistus sammuu ja yökerhovalot sytty vät. DJ laittaa illan ekan biisin soimaan, baarimes tarit asettuvat työpisteilleen, järjestyksenvalvojat siirty vät avaamaan ulko-ovet ja vastaanottamaan asiakkaita. Jokaisen illan juuri tätä hetkeä varten on tehty lukematon määrä valmistelevia töitä, yökerhomaailmamme avausvalmius on tarkoin hiottu prose ssi. Kulissien takais ta elämää viihtelle saapuva asiakas harvemmin tulee pohtineeksi ja tämä onkin osa yöelämän taikaa Yökerhomaailmassamme mietitään päivittäin sitä, millaisten (aisti)elämysten äärelle asiakkamme saapuu ja millaisia muistijälkiä yön tunnit asiakkaallemme jättävät.

Mystisyyteen liitty y toki myös osin nurjia mielikuvia, yön pimeiden tuntien aikana Turun tai Suomen yöelämässä lieveilmiöt leimaavat pintaan nouste ssaan kaikkia yöelämän toimijoita. Itselleni yökerhoravintoloitsijana on aina ollut tärkeää huolehtia siitä, etteivät tällaiset epätoivotut ilmiöt muutu mielikuvissa yöelämään kuuluviksi. Yökerhomaailmamme tulee olla sekä tur vallinen työympäristö, että paikka, jossa jokainen voi ylpeäs ti kertoa olevansa töissä. On ensisijaisen tärkeää, että asiakkaillemme yökerhomaailmamme on tur vallinen, hy vän fiilik sen ympäristö. Vastuullisuus on yritystoiminnassa tiuhaan viljelty sana, joka toisinaan vaikuttaa olevan pelkkää sanahelinää - meille vastuullisuus on konkretiaa, jokapäiväis tä työtä. Merkitys tä on mm. henkilökunnan perehdytyksellä ja koulutuksella, epätoivottujen yöelämän ilmiöiden ennaltaehkäisyllä, päivittäisellä toiminnan omavalvonnalla, nopealla reagoinnilla sekä kaiken toiminnan läpinäkyvyydellä. Eikä pidä unohtaa asiakaskuntaamme, joka kommunikoi avoimes ti henkilökuntamme kanssa ja auttaa meitä pitämään huolta yhteises tä olohuoneestamme. Jotta kaikilla olisi hauskaa huomennakin.

ELÄMYKSELLISYYS

Mietin paljon asiakkaidemme yöelämäkokemus ta ja ammennan ideoita sekä inspiraatiota kirjois ta, lehdis tä, elokuvis ta, tv-sarjois ta, musiikis ta, kulttuurin paris ta sekä matkoilta eri puolille maailmaa yksin ja yhde ssä yhtiökumppaneideni sekä henkilökunnan kanssa. Yrityksemme on toisinaan kuin koelaboratorio, jossa tes taamme pieniä ja isoja ideoita laidas ta laitaan. Ideoita pöy tään saa tuoda kuka tahansa blokkaris ta ravintoloitsijoihin. Minua kiehtoo valtaisasti se, mitkä asiat saavat ihmisen tikittämään.

Elämyksellisy ys linkitty y myös aiemmin mainittuun yhteisöllisyyteen, yökerhoympäristön tulee tukea ja edis tää näitä molempia. Jotta ihminen valitsee viihteelle lähdön vaikkapa suoratoiston sijaan ja viettää aidos ti aikaa kanssaihmisten seurassa älylaitteen äärellä jumittamisen sijaan, on yökerhomaailmamme tarjonnan oltava monipuolista ja innostavaa. Yökerhojemme pahin kilpailija on aina ollut kotisohva.

Yksi tapa valottaa elämyksellisyyden merkitys tä asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme ovat behind-the-sce nes -kierrokset, joita järjes tämme mielellämme pyynnös tä ryhmille päivällä tai alkuillas ta ennen avaamis ta, mutta myös jo ovien avauduttua. Kertoilemme talon historias ta, eri tilojen synnys tä ja uniikkien sisustuselementtien merkitykses tä. Tarinankerronta syventää asiakaskokemus ta ja avaa uudenlaisen ikkunan yökerhokulttuurin ulottuvuuksiin.

DAY & NIGHT

Siis mitä ihmettä, onko Lygasissa joku myös päivisin? Muutama tunti yökerhojemme sulkeutumisen jälkeen työnsä aloittavat siivoojat. Aamupäivän tunteina minä ja yhtiökumppanimme saav umme pelipaikallearkipäivisin pidämme Lygasissa säännöllis tä toimistopäivystys tä. Omat työni painottuvat vuorokauden valoisiin tunteihin, yhtiökumppaniemme kanssa hoidamme yrityksemme hallintoa, rekrytointia, markkinointia, toiminnan suunnittelua, tapahtumarumbaa, sidosrymäyhteistyötä, henkilökunnan koulutus ta, tilojen ylläpitoa, hankintoja & logistiikkaa ja niin edelleen. Olemme jakaneet vastuualueemme siten, että kukin meis tä voi kuitenkin muotoilla työpäiviään tilanteen ja myös oman fiiliksen mukaan. Meille yökehoyrittäjyys on elämäntapa.

Saatan siis tehdä osan töis täni päivällä, osan vaikkapa alkuillas ta. Alkuillas ta paikalla on myös henkilökuntamme, joten pienetkin hetket illalla ovat tärkeitä. Tapaan tapahtumajärjes täjiä, jutustelen asiakkaidemme kanssa. Illan operatiivises ta esimiestyös tä vastaavat luotettavat ja ammattitaitoiset ravintolaja vuoropäällikkömme, jotka yhde ssä työntekijöidemme kanssa pitävät huolta yökerhoasiakkais tamme yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti avaamisesta sukemiseen saakka.

Ihmisillä on enemmän toisiaan yhdistäviä, kuin erottavia tekijöitä. Pienikin elämys on elämys. Sama nousuve si kannattelee kaikkia kanootteja: yhteistyössä on voimaa. Kaikes ta ei tar vitse tietää kaikkea, kaikkea ei tar vitse muis taa ulkoa eikä kaikkea tar vitse osata. Tiedonhakutaidot, halu oppia ja kyky pyy tää apua helpottavat elämää. Silmiin katsominen, tervehtiminen, kiitos, ole hy vä, anteeksi. Nämä toimivat edelleen kanssakäymisen peruselementteinä ympäristöstä riippumatta - myös yöelämässä.

Mikaela Savolainen

Kulttuurin monipuolinen suurkuluttaja, jonka mielestä elämä ilman kulttuuria ei ole elämää. Yrittäjä ja ravintoloitsija Night Club Marilynissä ja Night Club Vegasissa. Matkailualan restonomi (AMK).

SOMEHAASTE

MIKÄ SINULLE ON KULTTUURIA JA OSAISITKO

KUVITELLA ELÄMÄN ILMAN SITÄ?

Osallistu somehaasteeseen Aatoksen somekanavilla!

#kulttuurihaaste25

Teatterin taikaa

Jenny Elisabeth

Huone jossa nuorempana istuin, oli pimeä ja kylmä. Seinät olivat jäässä. Ja aina kun niitä yritti kiivetä ylöspäin, ote luisui ja päätyi takaisin lattialle. Ovi oli paksun jään alla lukossa, ja hiljaisuus melkein sattui kor viin. Huonee seen ei paljoa valoa tullut, joten pienikin vilahdus valos ta toi aina paljon toivoa - jos vaikka nyt joku tulisi ja pelastaisi, ei pelkästään kylmyydeltä, vaan myös omilta ajatuksilta.

Kun omien ajatusten kanssa on jumissa hiljaisuude ssa tarpeeksi kauan, ne valtaavat sana sanalta koko pään. Silloin sen huomaa, miten omat ajatukset ovat se pahin vihollinen.

Kukaan ystävistäkään ei oikein tuntunut tajuavan, kuinka hankala sieltä oli pääs tä ulos. Jotkut nauroivat ihan vain siksi, että ei ollut tarpeeksi voimaa kiivetä jäisiä seiniä ylös. Jotkut taputteli olkapäähän, yrittivät ymmär tää, mutta eivät he koko kuvaa koskaan nähneet. Kuitenkin jotkut sanat toivat pientä lohtua, sillä niis tä huomasi, miten jotkut sentään yrittivät ymmär tää. Mutta oli myös niitä, ketkä käänsivät selkänsä kokonaan - myös silloin, kun heitä olisi eniten tarvinnut. Mutta jokaisen käännetyn selän, naurun, menetetyn ihmisen jälkeen, se jää tuntui vain paksuuntuvan entises tään.

Uuden aika, teatterin taika

Pitkän ajan tuloksena sanojen, tekojen, ihmisten ja tilanteiden jälkeen huoneen seinät sulivat tarpeeksi, että ovi tuli taas näky viin. Mutta oven kahvas ta kiinni tarttuminen ja sen avaaminen oli pelottavaa. Se hiljaisuus, johon oli tottunut, katoaisi. Kaikki ne äänet, joita oven ulkopuolella kuuluu, tuntuisivat kymmenen ker taa kovemmilta kuin ennen. Se ajatus pelottipääs tää itsensä uudes taan ihmisten eteen, puhua asiois ta, avautua omis ta asiois taan. En halunnut tehdä sitä. En koskaan halunnut näy ttää ihmisille omaa heikkoa puoltani. Olin aina ystäväpiirissäkin se, joka kuunteli, yritti auttaa, jaksoi olla läsnä tai ede s yrittää. Mutta lopulta en paljoa vastakaikua koskaan saanut. Kelpasin kyllä ihmiseksi kelle puhua, mutta harvoin ihmiseksi, kenen asioita kuunnella. Enkä uskonut, että mikään tulisi muuttumaan. Lopulta avauduin puolivahingossa oikealle ihmiselle - joka johdatti minut uuteen maailmaan.

Ensimmäinen päivä oli pelottava Epäröin vielä ennen lähtöä, että pitäisikö jäädä vain kotiin, olla menemättä. Mutta päätin, että pakkohan se on ede s kokeilla, ei siinä mitään menetä. Vaikka teatterimaailma oli itselle täysin tuntematon ja mieleen tuli pelkäs tään kaduilla näkemät mainokset ja julisteet, jokin päässä kuitenkin ylly tti kokeilemaan. Se tuntui ensin hölmöltä idealta lähteä kokeilemaan teatteria kun asiat oli muutenkin huonos ti, kun oma pää meinasi seota. Siinä samalla pitäisi astua teatteriin, hymyillä, tutustua uusiin ihmisiin, samalla kun e sittää ettei oma pää ole lahoamispistee ssä. Matkalla naurahdin metrossa omille ajatuksille: eikö se sitä oikeaa teatteria ole, kun ensimmäisenä päivänä on jo roolihahmo päällä eikä lähelläkään omaa itseään?

Ei siinä kauaa menny t, kunne s ne ihmiset joiden seuraan kävelin rikkinäisenä ja lahona, olivat myös osa heis tä, ketkä ajan myötä antoivat tarpeeksi tukea ja voimaa että sain itseni takaisin jaloilleni. Treenipäivää odotti viikko viikolta enemmän ja jäiset seinät sulivat nopeaa tahtia. Aina pakkasen taas noustessa seinät alkoivat jäätymään ja huone pimenemään.

Tällä ker taa ympärilläni oli kuitenkin ihmisiä, jotka olivat valmiita sulattamaan jäätä vaikka tulitikuilla. Vaikka huone oli vielä pimeä ja kylmä, siellä sentään oli enemmän valoa kuin ennen, sekä viileää jääkylmän sijas ta.

Viimeisenä treenipäivänä muis tan katsoneeni ympärilläni olleita ihmisiä sekä muistelleeni heitä jotka olivat paikalla vain sielullaan. Jokaises ta ihmises tä huokui erilainen olemus ja lämpö Mikä heitä kaikkia yhdisti, oli myös

tärkeä sekä upein asia jokaise ssa: he hyväksyivät epäröimättä. Niin monin erilaisin tavoin sen pahan olon sai purettua vahingoittamatta itseään. Kädet eivät enää olleet täynnä pakkasenpuremia seinän ja oven hakkaamisen, tai kiipeämisen takia. Sain puhuttua omis ta ongelmis ta ja suruis ta, ja halute ssani sain tehdä sen maski päällä. Mutta vaikka maskin tiputti kesken esityksen ja puhui ongelmis ta täysin ominaan, pelkkä negatiivinen palaute tuli omas ta päästä. Tosin, nekin äänet kuuluivat jo paljon hiljempaa.

Ja kauneinta tässä on se, ettei vuosienkaan jälkeen yksikään asia ole unohtunut. Ne ihmiset, tilanteet, tavat ja opit kulkevat edelleen päivittäin miele ssäni. Teatterin kautta opin aivan erilaisen puolen itses täni ja löysin suures ti vahvuutta ja itseluottamus ta, eikä nykyään avoimuus ja asiois ta kovaankin ääneen puhuminen tunnu pahalta.

Vaikka ensimmäisenä päivänä nauroin miten kuljin paikalle aivan täysin muuna ihmisenä kuin itseäni, viimeisenä päivänä astuin ulos täysin uutena, vahvempana, itsevarmempana ja uskaliaampana versiona itses täni. Seinät ovat vielä hieman kylmät ja hiljaisuuskin välillä ahdis taa, enää ei oven avaaminen tai ulos astuminen kuitenkaan pelota.

Jenny Hämäläinen on melenterveys- ja päihdepuolelle tähtäävä hyvinkääläinen opiskelija, jolle omien hankalien polkujen jälkeen on tärkeää, ettei kukaan kulkisi niitä enää yksin. Kuva: Nikolas Kärnä

Lisää uutta teks tiä

1) Hakoisten linnavuori, Janakkala

2) Hämeenlinnan sankarihaudat

3) Aulanko, Hämeenlinna

Teksti: Olga Federlöf ja Iiris Veivo-Maalo

1) Puut (2021) Hakoisten linnavuori, Janakkala

Kanta-Hämeestä löytyvän Hakoisten linnavuoren ja sen ympäristön jylhiin maisemiin kätkeytyy lukuisia historiallisesti merkittäviä tapahtumia. Keskiajalla rakennettujen Hakoisten linnavuoren ja kar tanon lisäksi alueelta löytyy runsaasti myös kulttuurikasveja.

Valokuvaajan aatoksia

Hakoisten linnavuori on kaunis kulttuurihistoriallinen nähtävyys, jos ta levittäytyvät upeat pelto- ja metsämaisemat Linnavuoren ympärille. Linnavuori sijaitsee yksityisen maanomistajan maalla ja nykyään Linnavuorelle ei saa enää mennä.

2) Ikkuna (2021) Ahveniston sankarihaudat, Hämeenlinna 30.11.1939 Neuvostoliittojen hyökkäys käynnisti 105 päivää kes täneet taistelut - ajan joka myöhemmin nimettiin talvisodaksi. Tarja Salmio-Toiviaisen ja Sakari Toiviaisen suunnittelemat Ahveniston sankarihaudat luotiin viimeiseksi leposijaksi Talvisodan sankarivainajille.

Valokuvaajan aatoksia

Ahveniston hautausmaa on kaunis ja rauhallinen paikka. Siellä sijaitsee myös monen taiteen, kulttuurin ja käsityön parissa työskennelleen henkilön viimeinen leposija. Hautausmaan alueelta löyty y monia kiinnostavia arkkitehtuurisia ratkaisuja.

3) Portaat (2021) Aulanko, Hämeenlinna

Aulangossa viihtyneen Jean Sibeliuksen kerrotaan löytäneen näis tä upeista maisemis ta inspiraation Finlandia-hymnin säveltämiseen. Aulangon puistossa sijaitsee nykyään luonnonsuojelualue sekä monipuolisia harrastus- ja ulkoilualueita.

Valokuvaajan aatoksia

Vanhat portaat sijaitsevat Hämeenlinnan Aulangolla ja Aulangon näkötornin läheisyydessä. Aulanko on upea kulttuurihistoriallinen luontokohde, jossa voi korkeassa kivisessä näkötornissa ihailla henkeäsalpaavia maisemia, kahvitella sekä kulkea metsäreittejä toisiin kiinnostaviin kohteisiin.

Yhteisellä matkalla

Olga Federlöf

Kymmenvuo tias Luova Eurooppa -hanke luo tunnettavuutta ja itseluottamus ta yhteisöllisellä työllä ja tuella. Tuhannet vapaaehtoiset antavat aikaansa kulttuurielämysten mahdollistamisek si ja toisaalla kulttuurista puhutaan eliitin etuoikeutena.

Kulttuurin monimuotoisuuden vuoksi joitain sen osia on mahdotonta erottaa toimivan yhteisön perustarpeis ta. Suomalainen kulttuuri on saanut tuekseen myös Euroopan Unionin. Vaikka EU:n Luova Eurooppa-yhteistyö luo mahdollisuuksia, se ei riitä paikkaamaan hallituksemme leikkausten jättämiä aukkoja. Hallituksemme panos taa alalle kouluttautumiseen, mutta miten alalle kouluttautumisen tukeminen edis tää kulttuurialaa, mikäli taloudellises ta tues ta leikataan yhtä huolettomas ti kuin päiväkoti-ikäiset lapset silppuavat paperia saksien käyttöä harjoitelle ssaan?

Luova Eurooppa -yhteistyön mahdollistamia hankkeita ovat muunmuassa Future DiverCities 2021, jonka aikana tutkittiin kaupunkien tyhjillään olevien tilojen käyttömahdollisuuksia ja motivoitiin kaupunkilaisia asuinalueensa kaupunkikulttuurin kehittämiseen yhdeksässä eurooppalaisessa kaupungissa. Rebuilding to Last 2021 sen sijaan keskittyi kulttuuritilojen valmiuksien kehittämiseen; fokuksena rakennusten kestävä kunnostus ja vihreän siirtymän edistäminen. Vuoden 2022 Radio that Matters -hankkeessa tutkittiin näkövammaisuuden, äänen ja esittävän taiteen risteyskohtaa kolmen eurooppalaisen festivaalin ja kahden äänitaideorganisaation yhteistyönä.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 27. art ikla:

"Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osallisek si tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista."

Koululaiset keräävät varoja luokkaretkelle, jonka kohteena on huvipuisto Kulttuuriteko Taiteilija ilahduttaa kehitysvammaisten asumisyksikön asukkaita ripus tamalla teoksiaan yhteisten tilojen seinille. Kulttuuriteko. Lapsiperhe käy kirjastossa. Kulttuuriteko.

Ajatus kulttuuris ta eliitin etuoikeutena, sotii jopa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallis ta julistus ta vas taan. Entä mitä kulttuurin kuuluminen tietylle ihmisryhmälle kertoo näin ajattelevas ta ihmises tä itses tään? Onko hänelle kulttuuri vain kansallisteatterin, maksullisten museokierrosten ja konser ttisalien tarjontaa? Mihin kategoriaan tämä ihminen laittaa kirjastot tai suojelukohteina olevat rakennukset jotka tarjoavat valtaosin vapaaehtoisvoimin toteutettavaa, mielen hyvinvointia tukevaa toimintaa? Mitä voimme tehdä sen eteen, että kulttuurin moninaisuus avautuisi heille?

Edellä mainitus ti ajatellen, mihin kategoriaan kuuluu vuodes ta 1935 alkaen radioitu Suomen tasavallan pre sidentin joulurauhan julistus ? Tapahtuma, joka on koonnut suomalaisia yhteen jo satojen v uosien ajan.

Luin hiljattain mielenkiintoisen artikkelin.

Vuonna 2021 Englannissa sijaitsevan teatteri Blackpool Grand Theatren verkkosiv uilla julkaistu Why Is Culture So Impor tant To Our Lives artikkeli kitey ttää mieles täni mainios ti kulttuurin monimuotoisuuden tärkeyden. Artikkelissa kerrotaan kulttuurin luovan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myös siitä, kuinka kulttuurin taloudelliset hyvinvointivaikutukset riippuvat tarjolla olevan kulttuurin monipuolisuudes ta. Mitä rikkaampi tarjonta, sitä suurempi vaikutus.

Kuvitus

Poultry Motion (kansi, sivut 16 & 17), Nina Kuujärvi (s. 6), Maikki Nuorala (s. 8 & 12), Eeva Roisko (s. 14 kuvaaja: Hannaleena Kohvakka), Iiris Veivo-Maalo (s. 28-29)), Jenny Elisabeth (kuvaaja: Nikolas Kärnä) (s. 27), Mikaela Savolainen (s. 23&24).

Tekstien yhteydessä olevat muut kuvituskuvat: Adobe Stock kuvakkeet (toimituksellinen käyttöoikeus),

Lehden toimitus & taitto

Olga Federlöf

Aatos 2/2025

tekstien ja kuvituskuvien

deadline 4.4.2025