TEEMA Kehon rajat Neurotiede ja -teknologia saavat uuden liittolaisen tekoälystä. Se arvioi dementiariskiä aivokäyristä ja tehostaa kroonisesta kivusta tai masennuksesta kärsivien magneettistimulaatiohoitoja. Teksti Minna Hölttä Kuvitus Eeva Sivula
Tekoäly tulee aivojen avuksi
I
hmisaivoissa on noin 86 miljardia hermosolua eli neuronia, jotka käsittelevät ja välittävät tietoa sähköisten hermoimpulssien avulla. Siksi paras tapa tutkia aivoja on usein mitata niiden sähköistä toimintaa, kertoo Hanna Renvall. Hän on Aalto-yliopiston ja HUSin transla tionaalisen aivokuvantamisen apulaisprofessori ja HUSin BioMag-laboratorion johtaja. Aivosähkökäyrä eli EEG onkin maailman yleisin aivokuvantamismenetelmä. Renvallin suosikki on kuitenkin magnetoenkefalografia eli MEG, joka mittaa aivojen sähköisen toiminnan synnyttämiä magneettikenttiä. Koska kallo ja muut kudokset eivät juuri vääristä magneettikenttiä, MEG-signaalien tulkinta on yksinkertaisempaa kuin EEG-signaalien. Juuri se tekee menetelmästä niin mainion, Renvall sanoo. ”Aktiivinen kohta pystytään MEG:llä paikantamaan paljon tarkemmin, jopa millimetrien tarkkuudella.” MEG-laite näyttää kampaamon kupukuivaajalta. Mittauksia tekevät SQUID-anturit ovat piilossa kuvun sisällä tehokkaasti eristettyinä, sillä ne toimivat vain hyytävässä kylmyydessä, lähellä absoluuttista nollapistettä.
12 / AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 30