Rakkaan Itämeren puolesta Tiina Tuurnala ajeli pikkutyttönä yksinään perheen moottoriveneellä luotoja kiertelemässä ja laivojen aaltoja pyydystämässä. Nyt hän johtaa Suomen Varustamot -yhdistystä ja vie merenkulkuelinkeinoa kohti vähäpäästöistä tulevaisuutta.
N
oin 90 prosenttia Suomen tuonnista ja viennistä on laivojen varassa. Jos laivat syystä tai toisesta jäävät satamiin, Suomi on saari -ajatus tulee äkkiä todeksi. ”Maamme talous on merenkulun varassa. Meriliikennettä ei voi rahdin kuljetuksessa korvata, ja ekologisestikin se on paras valinta”, sanoo toimitusjohtaja Tiina Tuurnala. On helppo nähdä hänen tähänastinen uransa suoraviivaisena ja loogisena. Paikkatietotekniikkaa ja kartografiaa eli kartoitusta silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa opiskellut Tuurnala päätyi kesätyöhön Merenkulkulaitokseen. Vajaat kymmenen vuotta myöhemmin, vain 31-vuotiaana, hän jo johti sen merikartoitustoimialaa. Sieltä hänet palkattiin silloisen Liikenneviraston kehitysjohtajaksi ja vuotta myöhemmin liikenne- ja tietotoimialan ylijohtajaksi. Tuolloin hänen vastuullaan olivat Liikennevirastossa tie-, rata- ja meriliikenne, muun muassa talvimerenkulku. Kolmisen vuotta sitten hän siirtyi johtamaan Suomen Varustamot -yhdistystä. Vaikka tekninen ala ei ollut Tuurnalalle ainoa vaihtoehto, kartta- ja paikka-
Teksti: Leeni Peltonen Kuvat: Aleksi Poutanen tietoteknologian opiskelu oli juuri oikea valinta. Kukapa olisi aavistanut tuolloin, opintojen alkaessa 1990-luvun alussa, mihin kaikkeen paikkatietoa vielä käytetään. Nyt paikkatieto seuraa lähes jokaista klikkausta, jonka tietokoneella teemme. Se kiinnostaa niin kodinkonekauppiasta kuin poliittisia vaikuttajia. ”On ollut huikeaa olla mukana juuri tässä kehitysvaiheessa, kun elektroniset kartat tulivat merenkulkuun. Digitaalinen paikkateknologia muutti myös merikarttojen tuotantoprosessit ja tuotantovälineet. Suomi oli isossa roolissa kansainvälisen standardin laatimisessa. Olen aina viihtynyt komentosillalla, ja tuolloin vietin siellä paljon aikaa merenkulkijoiden kanssa kuulemassa palautetta karttateknologian kehittämiseksi”, Tuurnala sanoo.
kansainvälisessä säädösvalmistelussa. Yhdistys tekee myös laajasti yhteistyötä merenkulkualan toimijoiden kanssa niin kotimaassa kuin EU:n alueella ja koko maailmassa. Kansallinen meriklusteri puolestaan kattaa kaikki merelliseen elinkeinoon liittyvät toimialat ja on taloudelle elintärkeä. Siihen kuuluu niin laivanrakennusta, satamia kuin kuljetuksia, eikä toiminta ole mahdollista ilman hyvää yhteistyötä. Suomen meriklusteri työllistää yli 50 000 henkeä ympäri maata, ja sen liikevaihto on 13 miljardia euroa. ”Suomen Varustamojen tehtävät liittyvät elinkeinon kilpailukykyyn, vastuullisuuteen ja laaja-alaiseen kehittämiseen. Digitalisaatio ja automatisaatio ovat muuttaneet ja muuttavat myös tätä toimialaa radikaalisti”, Tuurnala sanoo.
Elintärkeät kuljetukset
Vihreämpää merenkulkua
Tiina Tuurnalan edustama varustamoelinkeino työllistää Suomessa noin 12 000 henkilöä. Yhdistyksen jäseninä on 26 varustamoa, joilla on yli 100 alusta ulkomaanliikenteessä. Kahdeksan hengen toimisto Helsingin Aleksanterinkadulla huolehtii, että virkamiehet ja lainsäätäjät ottavat huomioon varustamoelinkeinon näkökulman kansallisessa ja
Kuten kaiken liikenteen myös merenkulun kohtalonkysymys on, miten sen ympäristöystävällisyyttä voidaan parantaa. Päästöjen minimoiminen on lähivuosien tärkein hanke. ”Paljon on jo saatu aikaiseksi, mutta vielä on tekemistäkin. Tähtäämme päästöttömään merenkulkuun”, Tuurnala sanoo. AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 26 \ 21
