Aalef 2011 3

AALEF

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OPISKELIJOIDEN LEHTI

03/2011

Ensiasunnon ostoon liittyy paljon kysymyksiä.

Liittyessäsi Check-in -asiakkaaksi saat kysymyksiisi vastauksia. Check-in neuvojien asiantuntemus on käytössäsi, he ovat erikoistuneet nuorten pankki- ja vakuutusasioiden hoitoon. Check-in -asiakkaana

saat myös tuntuvia etuja, kuten asuntolainan ilman järjestelypalkkiota.

Sinä 18–28 -vuotias, liity nyt Check-in -asiakkaaksi, soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai lähetä yhteydenottopyyntö osoitteessa nordea.fi.

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

Nordea Pankki Suomi Oyj

Yksiö keskustasta vai kaksio kauempaa?

P Ä Ä K I R J O I T U S

Good morning, Skinnarila!

Pikkuhiljaa ne viimeisetkin rippeet siitä kesän aikana työstetystä rusketuksesta alkavat haalistua ja shortsitkin pakataan vaatekaapin perukoille odottelemaan jälleen sitä kaukana tulevaisuudessa häämöttävää Kesää. Syksy on saapunut Skinnarilaan tuoden tullessaan tietenkin uusia kasvoja, joten onnea kaikille Teille fuksit! Yliopistomme fuksit eivät kuitenkaan ole ainoita uusia naamoja täällä Skinnarilan niemellä...

Tuleva syksy on erilainen kuin aikaisemmat. Moni on saattanutkin huomata yliopistomme viereen vaivihkaa nousevan rakennuksen, joka kuluvan vuoden aikana asuttaa käytävilleen ja luentosaleilleen monituhatpäisen lauman uusia opiskelijoita. Saimaan ammattikorkeakoulu on siis valmistumassa ja onpa yliopistomme käytäville eksynyt jo satunnaisia, vierasvärisiin haalareihin sonnistautuneita naapureitamme.

Yhteiselomme ammattikorkeakoululaisten kanssa käynnistyy siis piakkoin täydellä tohinalla ja tämä avaa meille väkimäärän kasvaessa lukuisia uusia mahdollisuuksia, niin tapahtumien järjestämisen kuin (tai ainakin toivossa on hyvä elää) Lappeenrannan kaupungin länsialueen palveluiden parantamisen suhteen. Siinä ei tarvitse jokaisen pitää kuin mieli avoinna. Sanoohan sen jo yliopistomme slogankin...

Ville Jahn Päätoimittaja aalef @ltk y. f i

Oikaisu

aiemmin

2/11

Aalefissa

julkaistuun artikkeliin:

Sähköpostipalvelu uusitaan

Kevään viimeisessä Aalefissa kerrottiin uusista yliopiston järjestelmistä, joiden käyttöönotto piti tapahtua tänä syksynä. Erinäisistä syistä johtuen suurin osa toiminnoista viivästyy, mutta uusi sähköpostijärjestelmä Exchange 2010 otetaan käyttöön syksyn aikana.

Testikäyttäjinä ovat toimineet uudet opiskelijat ja heidän tutorinsa, mutta nyt loputkin opiskelijat ja henkilökunta siirretään järjestestelmään portaittain.

Siirtovaihe näkyy opiskelijoille muutaman minuutin käyttökatkoksena sähköpostissa, mutta muuta huomioitavaa ei tapahdu.

Kaikki sähköpostisi ja yhteystietosi siirtyvät uuteen järjestelmään eikä tietoja häviä. Uusi webmailin ulkoasua kertoo sinulle, että käyttäjätietosi on siirretty Exchange 2010:een.

AALEF - Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijoiden lehti Julkaisija Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY Yhteystiedot Ylioppilastalo Laserkatu 10 53850 Lappeenranta Päätoimittaja Ville Jahn aalef@ltky.fi +358 40 735 0404 Ilmoitusmyynti Juhana Repo paasihteeri@ltky.fi +358 44 293 8818 Toimituskunta Henna Hartikainen Antti Nousiainen Annika Nurmi Henri Oksman Juhana Repo Sami Savioja Sanna Tornivaara Tuomo Tupala Henna Ukkonen Petteri Uronen Anssi Tura Anni Wahlroos Painos 1000 kpl Ilmestyy neljästi vuodessa Painopaikka I-print Oy - Sanomalehtipaino Kirjapaino

Yrityspuhelinnumeroon soitto maksaa matkapuhelimesta soitettuna 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min (alv 23 %) ja lankapuhelimesta 8,28 snt/ puhelu+7 snt/min (alv 23 %).

+ 358 40 735 0404

Muuta meille!

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan ja saat tehdä kodistasi näköisesi. Mitä pitempään asut, sitä paremmat asukasedut saat. Vuokravakuus on vain 250 € ja vesimaksu sisältyy vuokraan.

Tutustu asuntotarjontaamme: www.muutameille.fi

Internet www.ltky.fi

VVO-kotikeskus Ainonkatu 7 53100 Lappeenranta Avoinna ma-pe 8.30-15.30 Puh. 020 508 4260 lappeenranta@vvo.fi

SISÄLLYS AALEF 3/2011

03 PÄÄKIRJOITUS

Päätoimittajan terveiset.

06 YHTEISELOA SKINNARILASSA LTKY:n pääsihteerin mietteitä.

06 LTKY:N HALLITUKSEN KOKOUKSISSA PÄÄTETTYÄ Päätettiin...

08 OPINTOTUEN UUDISTUKSISTA Keppiä ja porkkanaa.

10 SEFE

Kylli-tädin kuulumiset.

13 TEK

Tykin terveiset.

16 KYLMIÄ ÖITÄ JA PASKAA SEURAA

Teekkareiden ja kylterin erilainen hiihtoloma

23 KAMPUS-KUNTOON!

LTKY:n liikuntasektori pistää liikkumaan!

30 Tippa-Team Plays Crash-Test Dummies @ UK

Ekologista autourheilua Briteissä.

32 Täyttä Laukkaa uuteen syksyyn!

Ratsastuskerho Laukan terveiset.

34 GREEN CAMPUS

Ideakilpailun voitosta nopeasti toteutukseen.

38 Lajikokeilusta syttynyt innostus huipentuu opiskelijoiden SM-kilpailujen järjestämiseen Nyt suunnistetaan!

41 Apua häirintäyhdyshenkilöstä!

Yliopistossakaan ei tarvitse olla kiusattu.

42 TORNARI

Sanna Tornivaaran kolumni

4

AALEF 1/2011 3/2011

23

16 34

YHTEISELOA SKINNARILASSA Skinnarilassa on taas eloa, meininkiä ja melskettä. Mahtavuutta, koska kesällä tämä osa Lappeenrantaa oli melko kuollut. Välillä oli hiukan hankaluuksia saada SK28:n biitsikentälle pelejä aikaan ja heinäkuun ajan sait auton yliopiston etuparkkipaikalle parkkiin mihin aikaan päivästä tahansa. Mutta et enää. Väkimäärä kampuksella on kasvanut Wapun jälkeisestä ajasta melkoisesti. Saimaan ammattikorkeakoulu on sosiaali- ja terveysalan yksikköään lukuun ottamatta muuttanut Skinnarilaan ja muutama vuosi puheissa ollut yhteiskampushanke on konkretisoitunut.

Kun tieto yhteiskampuksesta tuli julkisuuteen keväällä 2009, oli reaktiot aiheeseen hyvinkin hämmentyneitä. Ollaanko nyt korkeakoulut yhdistämässä toisiinsa. Selväksi tuli alkuhämmentymisen jälkeen yhteiskampuksen synergiaedut ja se, että molemmat korkeakoulut pysyvät itsenäisinä yksiköinä ja opetus tulee pysymään erillisenä.

Säästöjä haetaan tilakustannuksista ja tukipalveluiden kuten kirjaston, kielikeskuksen ja tietohallintojen yhteistyönä.

Osittain nämä ajatukset, joita ylioppilaskuntakin on ajanut koko ajan, ovat toteutuneet mallikkaasti. Korkeakoulujen yhteinen tiedekirjasto avasi ovensa LUT:n ensimmäisen fuksiviikon aluksi. Vaikka kirjasto onkin nyt yhteinen, on minusta aivan käsittämätöntä, että kirjastossa on kahdenlaisia tietokoneita, yliopisto- ja AMK-opiskelijoille omansa. Ehkä helpoin tapa tehdä säästöjä olisi saada tietokoneet tehokkaaseen käyttöön, mutta nyt kun yliopisto-opiskelija ei voi mennä AMK:n koneille ja päinvastoin, on varmaa, että koneet eivät missään vaiheessa ole

tehokkaassa käytössä. Lisäksi koneiden asettelu jakaa korkeakoulujen opiskelijat niin sanotusti useaan eri kerrokseen. Käsittämätöntä veronmaksajien rahojen hukkausta sanon minä.

Vaikka tämä nostattaa minulle nyt tunteet pintaan, uskon ja toivon, että asiaan saadaan kyllä toimiva ratkaisu. Näin tietotekniikan opiskelijana tiedän tähän useita ratkaisumahdollisuuksia. Kaikki on loppupeleissä kiinni päättäjien halusta saada ratkaisu aikaan. Näin kirjaston ja sen tietokoneiden käyttäjien näkökulmasta me opiskelijat voimme kannustaa päättäjiä ratkaisuihin ja tuoda ilmi näkökulmia helpon käytettävyyden näkökulmasta, joka tuntuu usein unohtuvan mietittäessä ratkaisuja tämänkaltaisiin ongelmiin.

Kampushankkeeseen liittyy myös AMK-opiskelijoiden YTHS-pilotti. LTKY vuokrasi vanhan toimistotilansa tämän ajaksi YTHS:n mielenterveyspuolen käyttöön ja muutti täksi aikaa ylioppilastalon toiseen kerrokseen ehkä toimintaa paremmin palveleviin tiloihin. Toivon, että tilat olisivat jollain tavalla lähempänä jäsenistöä, sillä yksittäisen opiskelijan suusta kuulemme näitä käyttäjänäkökulmia ja voimme viedä viestiä heränneistä ongelmista yliopistolle. Toivon myös, että marraskuun alussa tulevissa edustajiston vaaleissa on ehdolla paljon yhteisistä asioista kiinnostuneita opiskelijoita ja jollei ehdolle asettuminen kiinnosta, kannattaa mahdollisuus antaa äänensä edustajistovaaleissa käyttää hyväksi.

Juhana Repo Pääsihteeri paasihteeri@ltky.fi

KUVA TUOMAS KORPPI

6

AALEF 3/2011

LTKY:N HALLITUKSEN KOKOUKSISSA PÄÄTETTYÄ Hallitus12/2011 Päätettiin lähettää Haapiainen Nordean yritysten huippuseminaariin 19.4.2011.

Päätettiin maksaa liikuntasihteerille palkka myös kesäajalta touko-, kesä- ja elokuun ajalta. Syynä korkeakoululiikuntakonseptin tiukka tavoiteaikataulu.

Etsitään lisärahoitusta aiheesta tehtävälle diplomityölle ja liikuntasihteerin syksyn työajalle. Heinäkuun työaikaa tarkastellaan myöhemmin.

Päätettiin jatkaa toimistosihteerin sijaisen työsopimusta 29.2.2012 asti toimistosihteerin hoitovapaan ajaksi. Lokakuun 2011 alusta asti työaika jaetaan toimistosihteerin ja sijaisen kesken helmikuun loppuun asti. Alustava jako on 80 prosenttia työajasta sijaisella ja 20 prosenttia toimistosihteerillä.

Päätettiin avata vuosijuhlasihteerin haku 17.4. asti. Haetaan projektisihteeriä järjestämään ylioppilaskunnan vuosijuhlat.

Projektisihteerin työaika 1.8.-31.10.2011 välinen aika.

Projektisihteerille maksetaan 600 euron palkkio ja provisiot vuosijuhlamainosmyynnistä.

Päätettiin vahvistaa wapun lopullinen ohjelma liitteen mukaisesti.

Hallitus13/2011 Päätettiin esittää edustajistolle hyväksyttäväksi omistajaohjausvaliokunnan valmistelemaa omistajaohjauspolitiikkaa liitteen mukaisesti.

Päätettiin esittää edustajistolle Aalef Oy:n yhtiökokoukseen ylioppilaskunnan edustajaksi Karlo Haapiaista.

Esitetään edustajistolle hyväksyttäväksi seuraavaa käytäntöä LTKY:n tilojen vuokrauksessa.

1.

Saiko voi tehdä tilavarauksia sen omiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin samoin ehdoin ja hinnoin kuin LTKY:n sidosryhmät.

2.

Yksittäisten Saimaan AMK:n opiskelijoiden, Saimaan AMK:n ainejärjestöjen tai muiden Saimaan AMK:n piirissä toimivien ryhmien varauksia käsitellään kuten ulkopuolisten varaajien varauksia.

3.

Tapauskohtaisia poikkeuksia voidaan tehdä.

Esitetään edustajistolle hyväksyttäväksi seuraavaa käytäntöä LTKY:n alaisten kerhojen jäseneksi ottamisesta ja toimintaan osallistumisesta.

1.

Saikon jäsenet voivat liittyä LTKY:n alaisten kerhojen jäseniksi kuten LTKY:n jäsenet.

2.

Muita Saimaan AMK:n opiskelijoita käsitellään jäsenasioissa kuten yliopistoyhteisön ulkopuolisia jäseniä.

3.

Kerhojen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset jaetaan jäsenmäärän suhteessa LTKY:n ja Saikon kesken.

Päätetään järjestää Repoveden matka 14.5.2011. Tapahtuma rahoitetaan osallistumismaksuin.

Päätetään valita Elina Hakkarainen ja Ville Karvonen MaFy:n koulutusohjelman neuvoa-antavaanjohtoryhmään.

Päätetään valita Olli Kytömäki Teekkarintyökirjan ohjausryhmään.

Päätettiin pitää hallituksen seuraava kokous 13.04.2011 kello 09:00.

Hallitus14/2011 Päätettiin lähettää Luttunen SEFI-tapaamiseen 27.9.4.10.2011. Ylopisto maksaa matkat ja osallistumisen.

Valitun toimikausi sama kuin rehtorin toimikausi.

verkostotapaamiseen 8.-9.6.2011.

Suostumuslomake haettavaan tehtävään pöytäkirjan liitteenä.

Päätettiin valtuuttaa ylläpitäjä hankkimaan pääsihteerille kannettava tietokone. Hankinnan maksimikustannus on 1500 euroa.

Päätettiin pitää hallituksen seuraava kokous 20.4.2011 kello 12:00. Kokous on samalla ylioppilaskunnan wappuhalko.

Hallitus16/2011 Päätettiin lähettää Haapiainen SYL:n viestintätapaamiseen 20.5.2011.

Päätettiin siirtää tilinkäyttöoikeudet Leinoselta Revolle 1.6. alkaen.

Päätettiin hankkia Revolle luottokortti ja poistaa luottokortti Leinoselta työsuhteen päättyessä.

Päätettiin lähettää Kytömäki ja Hakkarainen Enklaavi Ry:n vuosijuhliin 25.9.2011.

Päätettiin tilata Armatuurille vuodeksi Tieteen kuvalehti (110 euroa) palkintona eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuskilpailun voitosta.

Päätettiin olla osallistumatta Kadettitoverikunnan vuosijuhliin 6.5.2011. Haapiainen vastaa tervehdyksestä.

Keskusteltiin yliopiston tulostuskiintiöistä.

Ylioppilaskunnan hallitus esittää edustajistolle toteutettavaksi seuraavia toimenpiteitä Ylioppilastalolla sijaitseviin tiloihin ja niiden omistuksiin ja vuokrauksiin:

Hallitus 18/2011

Päätetään valtuuttaa ylioppilaskunnan hallitus tekemään Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tarvitsemista tiloista kolmen vuoden määräaikainen vuokrasopimus ylioppilastalon ensimmäisen kerroksen toimistotilaan. Valtuutetaan Lappeenrannan ylioppilastalo Oy tekemään tilaan tarvittavat muutostoimenpiteet. Muutostyöt kustantaa YTHS perusvuokran lisänä pilotointijakson aikana.

Päätetään valtuuttaa ylioppilaskunnan hallitus neuvottelemaan esisopimus ylioppilastalon ravintolan osakkeiden hankkimisesta. Osakkeet voidaan hankkia ostamalla tai osakkeita vaihtamalla. Lopullinen sopimus osapuolten välillä käsitellään seuraavassa edustajiston kokouksessa. Valmistellaan samalla vuokrasopimusta ravintolatilan vuokraamisesta Aalef Oy:lle.

Päätetään valtuuttaa ylioppilaskunnan hallitus neuvottelemaan ylioppilaskunnan toimiston siirtymisestä ylioppilastalon toisen kerroksen toimistotiloihin tai ylioppilaskuntaa paremmin palveleviin tiloihin. Neuvotellaan tilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimisesta ja selvitetään myös mahdollinen vuokraamisen mahdollisuus.

Neuvotteluissa tulee huomioida, että ylioppilaskunnan toimistotilojen vuosittaiset käyttökustannukset eivät saa merkittävästi kohota ja tehtyjen investointien tulee olla vähäriskisiä ja kannattavia. Vuokrattavista tiloista tulee saada vähintään 7% vuosittainen tuotto pääomalle.

Ylioppilastalon ensimmäiseen kerrokseen jäävistä tiloista Aalef-kabinetin ja Toimistotila 128 B:n osalta voidaan tehdä esisopimus niiden vuokraamisesta yliopistolle, mikäli niiden hallintaan oikeuttavista osakkeista ei luovuta ravintolatilojen hankkimisen yhteydessä. Vuokraaminen vahvistetaan seuraavassa edustajiston kokouksessa.

Kesän 2011 ajan toimiston toiminta supistetaan Aalefkabinettiin ja huoneeseen 128 B. Vaihtoehtoisia tilaskenaarioita ja niiden hyviä ja huonoja puolia pöytäkirjan liitteenä.

Päätetään esittää edustajistolle yhden Aalef Oy:n osakkeen myymistä. Osakkeen myynnin jälkeen ylioppilaskunnan omistusosuus yhtiöstä on 93,6% ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan omistus 3,2%. Tämän lisäksi omistusta on Lappeenrannan seudun opiskelijaasuntosäätiöllä.

Esitetään, että edustajisto päättää valtuuttaa hallituksen sopimaan osakekaupan hinnasta omistajaohjausvaliokunnan määrittämän osakkeen arvon mukaisesti.

Päätettiin maksaa edunvalvontasihteerille aikaväliltä 1.5.2011-31.8.2011 kahden kuukauden palkka ja velvoittaa hänet tekemään töitä ylioppilaskunnalle 160 tuntia.

Lisätyön perusteena kesäajalle määrätyt ylimääräiset työt ylioppilaskunnan tilojen muuton, linjapaperin kirjoittamisen, asunnnonvälityspalvelun pyörittämisen ja toimistosihteerin ylimääräisen vapaan sijaistamiseen. Järjestely ei aiheuta ylioppilaskunnalle budjetista poikkeavia kustannusvaikutuksia.

Päätettiin valtuuttaa Sini Terävä edustamaan LTKY:a Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön valtuuskunnan kokouksessa ja ohjeistetaan Terävää toimimaan kokouksessa LTKY:n linjojen mukaisesti.

Päätettiin nimetä Saarenpää ja Tytti Bruce periferialinjapaperi-työryhmään LTKY:n edustajiksi.

Päätettiin nimetä Repo Paavo Leinosen tilalle Lappeenrantalaiseksi työryhmään, laadunhallinnan ohjausryhmään ja Aalef Oy:n hallitukseen omistajan edustajaksi.

Päätettiin maksaa Ville Jahnille 200€ fuksioppaan ja 100€ fuksikartan taittotyöstä.

Päätettiin hyväksyä retkeilykerho Ulvovan Suden projektiavustushakemus ja maksaa 60€ kerholle kanoottiretken kustannusten kattamiseen.

Keskusteltiin asiasta. Tarkistetutaan YTHS:n ja LTKY:n välinen vuokrasopimus lakimiehellä, jonka jälkeen se hyväksytään seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Keskusteltiin vuosijuhlapuhujasta ja –paikasta.

Keskusteltiin koulutusohjelmien johtajien johtoryhmästä.

Keskusteltiin kesäopetuksesta.

Päätettiin hankkia LTKY:lle uudistettuja haalamerkkejä.

Pääsihteeri vastaa tilauksesta.

Keskusteltiin hätämajoituksesta.

Keskusteltiin ESN Lappeenrannasta.

Hallitus 19/2011 Päätettiin lähettää Saarenpää ja Repo SYL:n pj-pstapaamiseen 15.-16.8.2011.

Päätettiin hyväksyä vuokrasopimus LTKY:n entisen toimiston tiloista YTHS:n kanssa liitteen mukaisesti.

Päätettiin hankkia minikeittiö kokoushuone Oikkoseen hintaan 590 euroa. Liitetään tämä toimiston remontin kokonaiskustannuksiin.

Keskusteltiin ylioppilastalon ravintolan kohtalosta.

Päätettiin hyväksyä fuksiviikkojen ohjelma liitteen mukaisesti.

Päätettiin pitää toimiston syksynsuunnitteluviikonloppu Asinsaaressa 26.-28.8.2011.

Keskusteltiin ESN Lappeenrannan muuttamisesta LTKY:n alaiseksi kerhoksi.

Keskusteltiin syksyllä tulevista edustajistovaaleista.

Keskusteltiin SYL:n liittokokouksesta.

Hallitus 20/2011 Päätettiin lähettää Kytömäki SUNTU-tapaamiseen 28.9.1.10.2011. Yliopisto maksaa matkakulut.

Päätettiin, että Kytömäki edustaa ylioppilaskuntaa seuraavassa National platformin yleiskokouksessa.

Päätettiin lähettää Tura ja Sami Savioja liikunnan sektoritapaamiseen 15.-16.9.2011.

Päätettiin avata markkinointisihteerin haku ajalle 27.8.16.9.2011. Palkkaus tehtävään provisioluonteinen.

Päätettiin hyväksyä teekkarilakkien kokonaiskustannus 26531,70 euroa.

Päätettiin hankkia uudelle pääsihteerille työpuhelin.

Puhelimen hankinnassa ja lunastuskäytännöissä noudatetaan ylioppilaskunnan talousarvion mukaista linjaa. Hankinnan kokonaiskustannus 599 euroa.

Päätettiin valtuuttaa päätoimittaja jakamaan kevään kokouspalkkiot budjetin raameissa.

Päätettiin pitää hallituksen seuraava kokous 9.5.2011 kello 15:30.

Päätettiin valtuuttaa TEK ja SEFE kunnostamaan ylioppilaskunnan liukumäet. Vastineeksi tarjotaan liukumäistä mainostilaa toistaiseksi.

Päätettiin, että paikallisten kansanedustajien kukituksesta vastaa Saarenpää.

Päätettiin lähettää Leinonen, Vainikka ja uusi pääsihteeri PsTs-tapaamiseen 30.-31.5.2011.

Päätettiin pääsihteerihaastateltavista.

Päätettiin valmistella esitys Pro Alumni-palkinnon saajasta seuraavaan kokoukseen. Asiaa valmistelee Tura.

Hallitus 17/2011

Päätettiin avata varaopiskelijajäsenen haku LUT:n tutkintolautakuntaan 27.4. kello 15:00 asti. Haetaan henkilökohtaista varaedustajaa aiemmin valitulle Elina Hakkaraiselle.

Päätettiin olla osallistumatta Etelä-Karjalan kauppakamarin kevätkokoukseen 27.5.2011.

Päätettiin lähettää Suortti Viipuri Golf Oy:n yhtiökokoukseen.

Päätettiin avata haku yliopistokollegion ja opintotukilautakunnan varaopiskelijaedustajien HallOpEdpaikoille ajaksi 27.8.-16.9.2011.

Päätettiin nimetä Saarenpää, Mantsinen, Suortti ja Repo työryhmään pohtimaan vuosijuhlilla palkittavia, joka tuo esityksen seuraavaan hallituksen kokoukseen.

Päätettiin valtuuttaa Saarenpää ja Repo neuvottelemaan yliopiston kanssa ylioppilastalon yläkerran tilan kalusteiden vuokrauksesta LTKY:n hallituksen hankintarajan puitteissa.

Päätettiin nimetä Luttunen vastaamaan SYL:n liittokokousasioiden valmistelusta.

Päätettiin olla osallistumatta korkeakoulujen liikuntatoimien

AALEF 3/2011

7

OPINTOTUEN UUDISTUKSISTA Opintotuen muutokset KAIKILLE opiskelijoille Opintotuen muutokset astuivat voimaan 1.8.2011. Seuraavissa laatikoissa on kerättynä kaikkia korkeakouluopiskelijoita koskevia muutoksia, jotka sinunkin on tärkeä ottaa huomioon lukuvuoden suunnittelussa. Lisää aiheesta saa tietoa Kelan sivuilta tai epäselvissä tilanteissa voit ottaa yhteyttä sopo@ltky.fi .

Edistymisen seurantaa tehostetaan Vähimmäissuoritusvaatimus nousee 4,8:sta 5,0 opintopisteeseen tukikuukautta kohti. Sinulla on oltava riittävästi opintopisteitä joko edeltävältä lukuvuodelta tai koko opiskeluajalta. Vaikka suoritusmääräsi olisi riittävä koko opiskeluajalta, edeltävältä lukuvuodelta on oltava vähintään 2,0 opintopistettä tukikuukautta kohti. Sinulle lähetetään selvityspyyntö, jos opintopisteitä ei ole kertynyt riittävästi. Jos et vastaa selvityspyyntöön tai perustelusi eivät ole riittävät, opintotuki lakkautetaan seuraavan vuoden tammikuun alusta lukien. Opintotuki voidaan myöntää uudelleen, kun olet suorittanut lakkautuksen tai määräaikaisen tuen päättymisen jälkeen vähintään 20 opintopistettä. Edistymisen seurannan piiriin tulevat myös opintonsa keskeyttäneet ja opintoalaa vaihtaneet.

Asumislisäkuukausi tukikuukaudeksi Kuukausi, jolta olet saanut opintorahaa tai asumislisää tai molempia, on tukikuukausi tulovalvonnassa, opintojen edistymisen seurannassa ja korkeakouluopiskelijan enimmäistukiajassa. Tästä eteenpäin sinun

ei siis kannata nostaa asumislisää ilman opintorahaa. Voit joko perua asumislisän tai hakea samalle kuukaudelle myös opintorahan.

Automaattinen opintolainan valtiontakaus Sinulle myönnetään lainatakaus opintorahan yhtedessä ilman erillistä hakemusta, vaikka olisit jo vanhempi tieteenharjoittaja. Päätät itse nostatko opintolainaa pankista ja kuinka paljon. Muutoksen etuna on muun muassa se, että jos rahan tarve yllättää kevätlukukauden (tai Wapun) aikana, koko lukuvuoden opintolaina on käytettävissä.

Opintotuen vapaaehtoista palautusta ei voi perua Et voi perua jo maksamaasi opintotuen vapaaehtoista palautusta.

Lainmuutos vahvistaa jo nykyisin käytetyn menettelytavan.

Opintolainan korotus ulkomailla opiskelevilla Mikäli opiskelet ulkomailla opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärä korotetaan 600 euroon kuukaudessa (ennen 1.8.2011 se on korkeakouluissa 440 ja muissa oppilaitoksissa 360 e/kk). Sinun ei tarvitse hakea erikseen korotusta ja se koskee sekä koko tutkintoa ulkomailla suorittavia että ulkomailla suoritettavia vaihto-opintoja tai työharjoittelujaksoja.

Opintotuen muutokset UUSILLE opiskelijoille Uudella opiskelijalla tarkoitetaan korkeakouluopiskelijaa, jolla on nyt suoritettavissa korkeakouluopinnoissaan ensimmäinen läsnäoloilmoittautuminen syyslukukaudella 2011 tai sen jälkeen.

Nämä muutokset koskevat vain ja ainoastaan uusia opiskelijoita!

et ole suorittanut korkeakoulututkintoa, aiemmin käytetyt korkeakoulutukikuukaudet vähennetään suoritettavien tutkintojen yhteenlasketun laajuuden mukaisesta enimmäistukiajasta eli yleensä 55 tukikuukaudesta.

Opintotuen kaksiportaisuus

Ylempi tai alempi korkeakoulututkinto

Opintotuki myönnetään sinulle ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen, vaikka olisit suorittanmassa sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamista varten sinulle myönnettävä enimmäistukiaika on 37 tukikuukautta. Kun olet suorittanut alemman korkeakoulututkinnon, sinulle myönnetään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten enintään 28 tukikuukautta. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen myönnettävä yhteenlaskettu enimmäistukiaika on kuitenkin yhteensä enintään 55 tukikuukautta.

Yliopistotuen kaksiportainen myöntäminen ei koske sinua, joka olet suorittamaan pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa tai pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa. Jos sinut on valittu esimerkiksi maisteriohjelmaan, Voit saada sen suorittamiseen yleensä 28 tukikuukautta

Aiemmat korkeakouluopinnot Jos olet jo aiemmin opiskellut korkeakoulussa ja aloittat syksyllä 2011 tai sen jälkeen uudet korkeakouluopinnot (alempi + ylempi korkeakoulututkinto), siirryt kaksiportaisen tuen piiriin. Jos

8

AALEF 3/2011

Opintojen enimmäistukiajan pidentäminen Suoritetteilla olevan korkeakoulututkintosi enimmäistukiaikaa voidaan pidentää, jos opintosi ovat viivästyneet sairauden tai muun erityisen painavan syyn takia. Opintotuen enimmäistukiajan enintään 9 tukikuukauden pidennys voidaan myöntää ammattikorkeakoulututkintosi, alemman korkeakoulututkintosi ja ylemmän korkeakoulututkintosi suorittamista varten. Pidennystä voit kuitenkin saada yhteensä enintään 9 tukikuukautta.

Akava Camp 2011 rantautuu LappeenRantaan!

Akava Camp -kiertueen tavoitteena on olla rakentamassa opiskelijalle parempaa työelämää tarjoamalla tietoa työelämästä ja järjestäytymisestä.

Kiertueella ovat mukana Akava jäsenliittoineen sekä yhteistyökumppanit If vahinkovakuutusyhtiö ja Työeläkevakuuttajat TELA ry.

Akava Camp -kiertue on esillä torstaina 22.9. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Skinnarilankatu 34. Ständi on kiertuepisteessä kello 9.30–14.30.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: www.akavacamp.fi www.facebook.com/AkavaCamp

Syksyn säveliä Hei taas kaikki uudet ja vanhat opiskelijat! Syksy on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja tuonut mukanaan paljon uutta. Näin syksyn aluksi on hyvä palauttaa mieleen SEFEn jäsenilleen tarjoamia palveluita ja etuja. Haluathan toki hyödyntää ne maksimaalisesti.

Ensinäkin tenttimateriaalien ohelle on ehdottomasti syytä hankkia jotakin vaihtoehtoista luettavaa. Kauppalehtietu piristää kaikkia SEFEn opiskelijajäseniä opintojen ensimmäisen viiden vuoden ajan kokonaiset 8 kuukautta vuodessa. Jotta Kauppalehti ilmestyisi sinun kotiovelle, on sinun muistettava tilata se osoitteesta www.kauppalehti.fi/kylteri.

Olethan myös varautunut opiskeluajan kommelluksiin hoitamalla vakuutuksesi kuntoon? Jos et, niin SEFEn yhteistyökumppanin IFin vakuutukset ovat ehdottomasti hinnoiltaan kilpailukykyisiä! Mikäli suunnittelet ulkomaanmatkoja, kannattaa vakuutuspakettiin myös lisätä IFin matkavakuutus. Ja jos tarvitset matkustelua varten Hertzin autopalveluja, Viking Linen tai TallinkSiljan risteilymatkoja, kannattaa myös näissä yhteyksissä mainita olevansa SEFEn jäsen.

olet nyt työssä vähintään 18 h/vko, kannattaa työttömyyskassaan liittyä saman tien. Kuitenkin viimeistään ensi kesän kesätöiden alkaessa! Lisää tietoa kassasta saat minulta tai osoitteesta www.iaet.fi.

Kylterit.net uudistuu jatkuvasti, joten kannattaa käydä tutustumassa sivujen tarjontaan. Jäsentietolomakkeesta ja Ekonomilehden takakannesta löytyvällä jäsennumerolla pääset kirjautumaan SEFEn jäsensivuille ja hyödyntämään erilaisia sähköisiä palveluita. Uskokaa tai älkää, mutta tässäkin taloudentilassa Ekonomipörssissä on paljon työpaikkailmoitteluja odottamassa ehkä juuri SINUA ja valmistumistasi!

Sen lisäksi että SEFE tarjoaa lukuisia rahanarvoisia etuja jäsenilleen, SEFE huolehtii myös monella muulla tapaa sinusta. SEFEn edunvalvonnalla pyritään takaamaan oikeudenmukaiset ja toimivat työmarkkinat, joilla vallitsee reilut pelisäännöt. Työmarkkinaedunvalvonnan lisäksi SEFE huolehtii edunvalvonnastasi niin yhteiskuntapoliittisella, kuin koulutuspoliittisellakin tasolla. Lisäksi SEFEn on myös yksi Akavan jäsenliitoista. Ei voi kuin todeta; SEFE – jotta ekonomilla on arvonsa!

Tsemppiä syksyyn!

Vakuutuksista puhuttaessa ei myöskään pidä unohtaa IAET -kassaa. Mikäli

Jos et vielä ole SEFEn jäsen, käy liittymässä osoitteessa www.sefe.fi ja klikkaa linkkiä ”Liity kylterijäseneksi”

ANNI WAHLROOS Kylteriyhdyshenkilö - Kylli +358 44 301 9632 anni.wahlroos@sefe.fi www.sefe.fi tai www.kylterit.net 10

AALEF 3/2011

TEKin opiskelijasivut uudistuivat Olet ehkä jo huomannut, että TEKin opiskelijajäsenille suunnatut sivut uudistuivat. Uudet sivut löytyvät osoitteesta www.teekkari.fi.

Sivustolta löydät TEKin jäsenasioiden lisäksi myös kattavan paketin teekkarikulttuuria ja työmarkkina-asioita. Tässä vielä hieman asiaa uusista sivuista pintaa syvemmältä: Opiskelijoiden omien nettisivujen toteuttaminen on ollut pitkäaikainen tavoite. Keskusteluja niiden tarpeellisuudesta on käyty jo vuosien ajan, mutta todenteolla projekti käynnistyi kuluvan vuoden alussa, kun sivujen toteuttamistyötä johtamaan palkattiin projektityöntekijäksi Antti Nousiainen. Nousiaisella on usean vuoden kokemus TEKin opiskelijatoiminnasta ja lisäksi hän on toiminut Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan viestintätehtävissä, joten lähtökohdat projektiin olivat vahvat.

Teekkarit töissä ja vapaalla Uudet teekkari.fi sivut sisältävät sekä tiukkaa asiaa TEKin palveluista ja ammattikunnan työelämästä, että kevyemmän katsauksen teekkarielämään ja -kulttuuriin. Asiapuolella sivulle on koottu muutamia teekkareille tärkeimpiä työmarkkina-asioita. Perustiedot työsopimuksen laadinnasta, kesätöiden mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisuista ja

yleisimmät ay-termit selityksineen ovat yhdessä monen muun asian kanssa nyt teekkareiden helposti löydettävissä. Kattavammin asiat löytyvät TEKin varsinaisilta sivuilta, joihin teekkari.fi linkittyy tehokkaasti.

Kesätyönhakuun liittyvissä asioissa jatkossakin paras tiedonlähde on Teekkarin työkirja nettiversioineen www.teekkarintyokirja.fi.

Vapaa-aikaosion puolella kantavana teemana on ollut kattavan teekkaritietouspaketin kokoaminen. Kaikki teekkarielämään kuuluvat elementit löytyvät siis vihdoin samasta paikasta. Teekkariuteen olennaisena osana kuuluva yhteisöllisyys on myös vahvasti läsnä sivustolla.

Teekkarielämää esitellään koko valtakunnan laajuisesti yhdistäen suurten ja pienten teekkariyhteisöjen parhaita perinteitä. Myös sosiaalisen median kanavia hyödynnetään tehokkaasti yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.

Näistä tärkeimpänä toimii Facebookin teekkarit -sivu, joka teekkari.fi –projektin yhteydessä muutettiin vanhasta ryhmä-formaatista sivuksi sujuvamman linkittymisen takaamiseksi.

Sivujen suunnittelussa on ollut mukana paljon TEKin opisekelijajäseniä.

Paikkakuntien teekkariyhdysmiehet, teekkarivaliokunta ja alkuvuoden teekkariseminaarin osallistujat ovat tuoneet omat tietonsa ja taitonsa teekkarielämästä mukaan projektiin. Lisäksi asiaa käsitteleviä työpajoja on pidetty Tampereen, Oulun, Lappeenrannan, sekä Turun ja Vaasan teekkareille.

PETE HYRKÄS Teekkariyhdysmies - Tykki +358 40 354 3615 pete.hyrkas@tek.fi www.tek.fi tai www.teekkari.fi AALEF 3/2011

13

14

AALEF 3/2011

K Y L M I Ä

Ö I T Ä

J A

P A S K A A

S E U R A A

Te e k k a r e i d e n j a k y l t e r i n e r i l a i n e n h i i h t o l o m a

KUVAT PETTERI URONEN, ESA PARKKO, MIKKO, MATIAS TEKSTI PETTERI URONEN

Iltojen pimetessä ja syksyn saapuessa alkaa tulla ajankohtaiseksi talven pidempien reissujen suunnittelu, joten tähän ajankohtaan on hyvä tuoda esiin meidän kokemukset viime talven hiihtovaelluksesta Pohjois-Ruotsissa. Olimme viime maaliskuussa Kebnekaisen tunturialueella viisi päivää hiihtelemässä rinkka selässä ja suurin osa öistä lumiluolassa yöpyen. Matkaan meitä lähti innovaatioyliopistohenkinen, poikkitieteellinen ja poikkimaantieteellinen ryhmä: Lappeenrannasta teekkari Esa ja kylteri Petteri sekä Otaniemestä teekkarit Matias ja Mikko.

Kun kuulimme, että molemmat parit suunnittelivat saman tyyppistä reissua, yhdistimme porukan ja aloimme suunnittelemaan neljän hengen noin viikon kestävää hiihtovaellusta Lapissa. Päätimme kohdistaa matkamme Suomen rajojen ulkopuolelle, koska Ruotsin ja Norjan Lapin maisemat muistuttavat paljon enemmän oikeaa vuoristoa terävämpinä tuntureineen, jossa näkymät ovat eri kaliiperia kuin esimerkiksi Suomineidon käsivarressa. Metsämäisempi vaellus Suomen tuntureilla on myös hyvä vaihtoehto, mutta se reissu toteutetaan joskus myöhemmin tulevaisuudessa.

Ajatus hiihtovaelluksesta lähti kehittymään noin vuosi sitten syksyllä, kun sekä Lappeenrannan, että Otaniemen herrat alkoivat omilla tahoillaan kokemaan tarpeelliseksi päästä hieman hiihtelemään ja kantamaan rinkkaa. Vaellus rikkoisi mukavasti lukuvuotta ja toisi vaihtelua luennoilla istumiseen ja tenteistä stressaamiseen. Suksilla liikuttaessa pääsisi nauttimaan kauniista ja karuista arktisista maisemista. Tämän artikkelin yhteydessä on valikoituja kuvia reissun varrelta. Ne antavat ehkä hieman liian aurinkoisen kuvan alueen olosuhteista, koska kovassa lumimyrskyssä ei tehnyt mieli kaivaa kameraa taskusta. Olosuhteista lisää edempänä.

Ajankohdan ja tarkan kohteen valitsemiseen meni jonkin verran aikaa, kun yritimme ottaa meidän kaikkien kevään suunnitelmat huomioon.

Paikkoja hiihtovaelluksen toteuttamiseen on myös monta hyvää erilaista ja oli melko vaikeaa arvioida etukäteen, että mikä vaihtoehto on parempi kuin muut. Aika piti vain yksinkertaisesti lyödä lukkoon, jotta suunnittelua saatiin eteenpäin. Vaelluskohteen valitsemisessa luotimme Matiaksen arvostelukykyyn, hän on käynyt vaeltamassa Pohjois-Ruotsissa aikaisemmin ja kunnostautunut muutenkin ulkoilmaharrastuksissa.

Yleisesti ottaen suunnittelusta jäi mieleen, että se kannattaa aloittaa AALEF 3/2011

15

ajoissa (eli nyt saman tien kun olet lukenut tämän artikkelin), koska kiire tulee usein joka tapauksessa. Tällä ryhmällä oli myös mukava suunnitella reissua, kaikki olivat täysillä lähdössä mukaan, joten meidän ei tarvinnut olla epävarmoja kenenkään osallistumisesta.

Matkakohteeksi valikoitui Pohjois-Ruotsin korkeimman huipun Kebnekaisen alue, joka kohoaa 2 104 metrin korkeuteen. Suunnitelmana oli hiihdellä alueella, yrittää Kebnen huiputusta yhtenä päivänä ja yöpyä teltoissa. Matiaksella oli jo kokemusta Sarekissa vaeltamisesta ja sen seurauksena hyödyllistä kokemusta näissä olosuhteissa liikkumisesta, joka helpotti myös varustuksen valintaa. Hiihtonopeudesta ei ollut varmuutta etukäteen, koska kelit voivat muuttua alueella nopeasti ja emme olleet varmoja kuinka hankalaa maastoa Kebnekaisen rinteillä tultaisiin näkemään. Emme tästä syystä lyöneet lukkoon mitään tarkkaa reittiä, vaan jättäisimme auton parkkipaikalle ja hiihtelisimme muutaman päivän tiettyyn suuntaan ja palaisimme takaisin. Tämän reissun jälkeen on helpompaa suunnitella vaellus pisteestä A paikkaan B, kun on parempi käsitys liikkumisesta kyseisellä alueella. Ajankohdaksi tarkentui maaliskuun loppuosa, jolloin aurinko paistaa jo hieman päivällä, mutta alueella on kuitenkin täysi talvi päällä.

Varusteiden suunnitteluun kului melko paljon aikaa: suuret kysymykset olivat, että mitä tarvitaan ja mistä niitä voi hankkia. Armeijassa oli helppoa, kun varustus jaettiin varastolla, joten siitä ei tarvinnut hirveästi stressata. Oikean tyyppiset sukset ovat reissun onnistumisen kannalta tärkeimpiä valintoja. Hiihtovaellukselle voisi lähteä esimerkiksi noin 2,5 metrisillä puukanttisilla metsäsuksilla, joilla on mukava hiihdellä umpihangessa. Sukset eivät ole kovin mukavat hiihtää kovassa hangessa, koska kantit eivät pure ja suksi luistaa sivusuunnassa. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi noin kaksi metriset teräskanttiset tunturivaellussukset, jotkat purevat tehokkaasti kovaan hankeen ja joilla voi kantata mäissä hiihtäessä. Ne eivät vaan kanna yhtä hyvin umpihangessa, joten matkakohteen lumitilanteeseen tutustuminen on tärkeää. Erinäisten 16

AALEF 3/2011

vaiheiden, keskustelujen ja suksitarjonnan tutkailun jälkeen ryhmällä oli yhdet teräskanttiset, kahdet parimetriset metsäsukset ja yhdet 260cm pitkät sukset. Hyvät puolet erilaisissa suksivalinnoissa on se, että jos eteen tulee umpihankea, pitkillä suksilla hiihtävä voi avata latua ja kovahankisessa jyrkässä mäessä teräskanttisilla suksilla pystyy vetämään ahkiota paremmin. Erilaisissa suksissa on se huono puoli, että puiston puolella edetään aina hitaimman mukaan. Jos kaikilla olisi samanlaiset sukset, reitti voitaisiin valita sen mukaan, että se olisi mahdollisimman nopea sen tyyppiselle sukselle, millä ryhmä on liikkeellä. Tällä retkikunnalla ei ollut kuitenkaan rajatonta sponsorikassaa käytössään, joten joidenkin varusteiden suhteen jouduttiin tekemään kompromisseja.

Kantovälineinä oli kolme isoa rinkkaa, yksi ahkio ja yksi pikkurinkka.

Itse matka lähti käyntiin maaliskuisena torstaina automatkalla pääkaupunkiseudulta Ouluun yöpymään. Oulu on sopivasti noin puolessa välissä Helsinkiä ja Kiirunaa, joten se on hyvä vaihtoehto välietapiksi.

Seuraavana päivänä ajoimme Kiirunaan, joka on Kebnekaisea lähin kaupunki ja jossa pääsimme vielä hetken nauttimaan LVI-olosuhteista.

Suksien päälle siirryimme erään tien päästä, joka on noin 60 kilometriä Kiirunasta länteen.

Ensimmäisenä päivänä hiihdimme pari tuntia Kebnekaisen tunturiasemaa kohti ja rentoa vuorotahtihiihtoa kertyi noin kymmenen kilometriä.

Matkaa kuljettiin tunturikoivikossa moottorikelkkauraa pitkin, joka toimii huoltoreittinä Kebnekaisen tunturiaseman ja lähimmän maantien välillä. Tunturikoivikossa oli melko helppo hiihtää, se suojasi vähän myrskyiltä ja hanki oli puuteria kelkkauran ulkopuolella. Ensimmäistä yötä varten leiriydyimme erään suoaukean keskelle. Emme laittaneet telttoja pystyyn tunturikoivikkoon, koska siellä oli niin paljon lunta, että lunta olisi saanut kaivaa melko paljon ja liikkuminen olisi ollut hidasta ilman suksia. Telttapaikkaa etsiessä näki myös selkeästi, että parhaat ja suojaisimmat paikat olivat olleet jo kovassa käytössä: ne olivat täynnä poron ja muiden eläinten jätöksiä. Suoaukealla oli noin polveen saakka

AALEF 3/2011

17

lunta, johon kaivoimme teltoille paikat. Unenlahjat olivat kaikilla sen verran riittävät, että yöllä puhaltanut tuuli ei haitannut nukkumista.

Lähtöpisteestä oli noin 20 kilometriä Kebnen tunturiasemalle, joten yövyimme puolessa välissä tätä matkaa.

Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena tuntureiden välissä. Tukevat aamiaispuurot keitettiin trangialla samalla kun kaksi telttaa ja muut tavarat laitettiin kasaan. Ajatuksena oli lähteä hiihtämään kohti Kebnekaisea, kysyä tunturiasemalla mielipidettä Kebnen huipuittamisesta ja hiihtää valoisa aika. Päivän päätteeksi majoittauduttaisiin telttoihin niille seuduille, joille on päästy. Kebnekaisea kohti hiihtäessä aurinko paistoi puolipilviseltä taivaalta ja pystyimme hiihtämään pitkähihaisissa t-paidoissa melkein koko aamupäivän. Siinä alkoi jo kehittymään fiilis, että tämä reissu on kuin makkaranpaistoleiri tai laturetki, koska hiihtäminen on näin helppoa. Puoleen päivään mennessä pääsimme tunturiasemalle, joka sijaitsee hieman puurajan yläpuolella Kebnekaisen rinteiden juurella. Asema toimii infopisteenä vaeltajille, tukikohtana puistossa työskenteleville ja majoituspaikkana turisteille. Sen yhteydessä oli myös pieni kauppa, josta ostimme yhden lisäpullon spriitä keitintä varten, sillä huomasimme, että trangialla veden keittäminen vei enemmän aikaa ja spriitä kuin odotimme. Mikon ja Matiaksen bensakeitin oli paljon parempi, nopeampi ja tehokkaampi väline veden keittämiseen kuin spriillä toimiva trangia. Saimme tunturiasemalta myös opastusta reittien valitsemiseen Kebnen huippua silmällä pitäen. Meitä neuvottiin, että itse kiipeämiseen ja sieltä palaamiseen tulisi varata kokonainen päivä. Valoisa aika oli jo puolessa välissä, joten päätimme katsoa tilannetta uudelleen seuraavana päivänä, vaikkakin meidän piti varautua huipulle kiipeämisen jättämiseen väliin, koska meillä ei ollut köysiä ja jäärautoja mukana, jotka olisivat olleet tarpeelliset railojen takia.

Puolen päivän jälkeen lähdimme tunturiasemalta, jolloin keli ja maasto muuttuivat täysin. Aurinkoinen ja leuto sää tunturikoivikossa vaihtui voimakkaaseen lumimyrskyyn jäisessä ja kovassa hangessa. Tästä 18

AALEF 3/2011

eteenpäin aurinkoa nähtiin ehkä pari tuntia vuorokaudessa, muulloin säätilaa hallitsi voimakkuudeltaan vaihteleva myrsky.

Lähdimme hiihtämään ylämäkeen ja vastatuuleen maastossa, josta ei löytynyt muuta kuin jäätä, lunta ja kiveä. Maasto oli paljasta, eikä tarjonnut hirveästi suojaa. Noin tunnin parin jälkeen olimme edelleen hiihtämässä samassa pitkässä ylämäessä ja kaikki olivat melko hiljaista poikaa. Myrskytuulet puhalsivat sellaisella voimakkuudella, että kasvot teki mieli peittää mahdollisimman hyvin ja vilu tuntui hyvästä hiihtotakista huolimatta. Hiihdimme letkassa eteenpäin hyvin lähellä toisiamme, koska huonossa näkyvyydessä muusta porukasta eksyi helposti. Suunnistaminen oli kuitenkin melko helppoa: suunnassa pysymiseen riitti, että pystyi tähtäämään oikeiden tuntureiden väliin, joiden varjot pystyi kelissä joten kuten vielä erottamaan. Kompassi helpotti suunnassa pysymistä myös paljon. Kuljetun matkan arvioiminen oli vaikeampaa, koska tuntureiden lisäksi maastossa ei ollut selkeitä maamerkkejä, joista voisi päätellä edetyn matkan pituuden. Pääsimme jo tasaisemmalle alueelle tuntureiden väliin ja jatkoimme hiihtämistä. Lumimyrskyssä suksiessa alkoi jo mietityttämään, että kuinka mukavaa teltan pystyttäminen tulee olemaan tässä säässä. Jonkin aikaa hiihdettyämme, joku meistä huomasi mäen, johon oli kinostunut sopivasti lunta ja johon voisi kaivaa edes hieman suojaa antavan ruokailukuopan. Siinä sitä istuttiin neljä miestä vierekkäin kuopassa kovassa lumimyrskyssä tuntureiden välissä. Valoisaa aikaa ei ollut jäljellä kovin paljoa jäljellä ja teltan pystyttäminen olisi helpointa tehdä vielä auringon vähän paistaessa.

Kuopassa nollatessa joku meistä keksi, että tässähän meillä on hyvä luminen mäki, johon saisi kaivettua lumiluolan. Mukana oli iso ja pieni lumilapio, joilla porauduttiin lumihankeen yhtä soittoa seuraavat kuusi tuntia. Rytmitys oli suurin piirtein siten, että kaksi lapioi, yksi potki lunta eteenpäin ja yksi lepäsi. Kaivauduimme ensin noin kolme-neljä metriä alaspäin, josta lähdimme sivusuuntaan ja hieman ylöspäin. Teimme luolaan kaksi kahden hengen makuukammiota suuaukon yläpuolelle, jotta

AALEF 3/2011

19

THE EXPEDITION:

MATIAS, ESA, PETTERI JA MIKKO

lämmin ilma pysyisi sisällä luolassa. Lumiluolan tekeminen oli varmasti reissun parhaimpia ideoita, sillä luolan sisällä ei pystynyt sanomaan, minkälainen sää ulkona oli. Lumiluolassa lepääminen oli miellyttävää vaihtelua lumipyryssä hiihtämiseen. Viimeistelimme vielä lumiluolaa tunnin kaksi, jonka jälkeen uni maistui.

Lumiluolassa oli niin rauhallista, että nukuimme pitkälle sunnuntai aamupäivään. Ajankäyttö ei ollut kovin tehokasta, koska tuhlasimme valoisaa aikaa nukkumalla lumiluolassa. Makuupussin lämpö tuntui aamulla hieman houkuttelevammalta kuin pakkasilmaan lähteminen. Aamulla kun ryömimme lumiluolasta ulos aamiaisen laittoon, ymmärsimme lumiluolan toimivan hyvin, sillä ulkona puhalsi kova tuuli ja lumihiutaleet viilettivät vaakatasossa. Aamiaisen laittaminen ei valitettavasti ollut kovin nopeaa toimintaa, keitimme vedet aamupuuroa varten sekä vesipullot täyteen ja lumen keittäminen kesti näillä välineillä kauan. Kattilallisesta tiivistä lunta sai ehkä noin kymmenesosa kattilallisen vettä ja retken fyysisestä luonteesta johtuen, vettä kului paljon. Olimme kaikki käytännössä koko reissun kevyessä nestehukassa. Lievästä nestehukasta kertoo myös se, että kun keitimme termospullollisen minttukaakaota, alkoholi ei oikein maistunut kenellekään ja jouduimme kaatamaan suurimman osan kaakaosta pois. Kuten jo aiemmin kerrottiin, bensakeitin sopi paljon paremmin näihin olosuhteisiin, se keitti vedet ehkä noin kaksi kertaa nopeammin ja koska liekki oli vähemmän aikaa päällä, polttoainetta kului myös vähemmän. Suklaata olisi pitänyt ottaa mukaan enemmän, se maistui nimittäin melko hyvältä tuulessa ja tuiskeessa. Itsellä oli puoli kiloa viidelle päivälle, mutta kilo olisi ollut parempi määrä.

Alkuperäisenä ajatuksena oli vaeltaa yöpymään aina uuteen paikkaan, mutta tällä kertaa päätimme pitää lumiluolan myös seuraavan yön tukikohtana, koska se toimi hyvin ja illalla palatessa päiväretkeltä majoituksen pystyttämiseen ei tarvitse nähdä vaivaa ja kuluttaa aikaa.

Aamiaisen jälkeen palasimme hieman taaksepäin hiihtoreittiä pitkin katsomaan maisemia, sillä siellä oli suurehko tuntureiden ympäröimä 20

AALEF 3/2011

aukea. Aurinkoisella säällä maisemat olivat todella komeat, tunturit kohosivat melko terävinä lumen ja jään keskeltä. Tämä oli sitä haluttua vaihtelua Suomen lapin maisemiin. Kulutimme koko päivän hiihdellessä kyseisellä aukealla myrskutuulen puhaltaessa voimakkaana. Kiipesimme tunturin rinteitä ylöspäin ja nautimme maisemista ja myrskyisestä säästä.

Viimeistään tässä vaiheessa tuli huomattua, että pitkät metsäsukset eivät sopineet näihin maastoihin. Sukset luistivat sivusuunnassa, koska kantit eivät purreet kovaan lumeen ja pitkillä suksilla oli hieman haastavaa lasketella telemarkia tunturin rinnettä alaspäin.

Nukuimme taas noin kahdentoista tunnin unet lumiluolassa, jonka jälkeen jatkoimme lumiluolalta länteen ja hiihdimme eräällä tunturimökille, jossa pystyi pitämään taukoa myrskyltä suojassa. Lähtiessä sää oli melko hyvä, taivaalta satoi hiljakseen märkää lunta ja myrsky alkoi vasta myöhemmin päivällä. Parin tunnin hiihdon jälkeen pääsimme mökille ja tapasimme pitkästä aikaa muita ihmisiä. Kaksi ruotsalaista hieman vanhempaa herraa olivat myös hiihtelemässä alueella ja saimme heiltä vinkkiä maastosta ja missä kannattaa käydä. He kertoivat myös tavanneensa erään venäläisen seurueen, jotka hiihtelivät jyrkkiä tunturin rinteitä ylös ja alas isojen rinkkojen kanssa. Kyseinen matkaseurue oli ottanut viihdykkeeksi haitarin mukaan, mikä ei todellakaan tullut meille ensimmäisenä mieleen kun suunnittelimme omaa varustelistaa reissua varten. Pienen jutustelutuokion jälkeen lähdimme hiihtämään takaisin lumiluolalle jo tutuksi tulleessa myräkässä. Tällä kertaa saimme kokea tunturisuunnistuksen haaseellisemman puolen. Lumiluola oli käytännössä noin kymmenen kilometriä pitkässä tuntureiden reunustamassa rännissä, jossa oli helppo pysyä suunnassa, mutta vaikea arvioida omaa sijaintiaan.

Maisema näytti koko matkalta suurin piirtein samalta ja lumiluola oli sen verran piilossa, että ehdimme jo hiihtää siitä hieman ohi. Onneksi olimme jättäneet lumilapion pystyyn luolan suuaukon eteen, joten näimme sattumalta vilauksen Fiskarsin oranssia ja seuraavaa yötä ei tarvinnut viettää uutta lumiluolaa kaivaen.

Tiistaiaamuna päätimme hiihtää takaisin autolle yhtä soittoa. Olimme noin kolmen kymmenen kilometrin päässä autosta, joten matka ei ollut ongelma. Sää oli päivän aikana yhtä ihmeellinen kuin menomatkalla lauantaina. Puurajan yläpuolella, missä ei ollut mitään suojaa, tuuli puhalsi erittäin voimakkaana, mutta melkein heti laskeuduttuamme tunturikoivikkoon, aurinko alkoi paistamaan ja tuuli laantui. Tuulten voimakkuudesta kertoo se, että se repi rinkan sadesuojat irti ja eräällä jääkentällä hiihtäessä tuuli lähti kirjaimellisesti viemään miehiä. Suksien päällä kun nousi polviasentoon, sukset lähtivät liukumaan eteenpäin ja vauhti kiihtyi niin kauan, kunnes pääsi lumelle tai kaatui jäälle. Puurajan alapuolelle päästessä hiihtäminen oli mukavaa verrattuna liikkumiseen ylempänä tunturissa. Mikko ja Matias kokeilivat improvisoitua purjehiihtoa erään järven jäällä. He ottivat kahden hengen telttansa reunoista kiinni ja antoivat tuulen kuljettaa jäätä pitkin. Vauhti ei ollut enää päätä huimaavaa, mutta meno näytti hauskalta.

Allekirjoittanut huomasi myös tehneensä virheen aamiaisen kanssa: söin liian vähän aamulla ja/tai olin liian huonossa kunnossa, joten puoleen päivään mennessä huomasi väsymyksen iskeneen, joka alkoi hidastaa matkan tekoa. Se korjattiin välipalatauolla ja matkaa jatkettiin. Tässä huomasi taas ruokailun tärkeyden, pitää syödä käytännössä niin paljon kuin pystyy ja vähän vielä päälle.

Pääsimme iltapäivällä takaisin autolle ja oli ihan mukava fiilis päästä takaisin sivistyksen pariin. Hiihtokilometrejä ei tullut niin paljon kuin mitä viidessä päivässä ehtisi hiihtää, kokonaisuudessaan ehkä noin sata kilometriä. Tuhlasimme valoisaa aikaa jonkin verran nukkumiseen, joten siitä pystyy irroittamaan aikaa hiihtämiseen. Kävimme ostamassa vaelluksen jälkeen Kiirunasta isot suklaalevyt, jotka maistuivat erityisen hyvälle kaiken hiihtämisen jälkeen. Seuraavaksi käänsimme auton keulan kohti Oulua, jossa sauna odotti lämpimänä.

Hiihtovaellus Ruotsin tuntureilla oli hieno kokemus. Kauniit maisemat jäivät mieleen ja haastavat olosuhteet opettivat arvostamaan LVIolosuhteita. Tämän tyyppisten reissujen jälkeen ei välttämättä tule valitettua ihan niin paljon elämän pienistä asioista. Reissussa tuli tutuksi esimerkiksi aamuisin enemmän tai vähemmän jäätyneen takin ja hanskojen sovittaminen päälle, sekä sulateltua vettä ruokaa varten lumimyrskyssä. Matka tuli myös sopivaan ajanhetkeen minulle, opiskeluissa oli tenttiviikkojen aikaan ollut melko hektinen vaihe ja aloin jo kaipaamaan pientä vaihtelua. Tämän tyyppinen reissu sopii siihen hyvin, koska matkan aikana ajatukset olivat jossain ihan muualla kuin kouluhommissa.

Lumiluolaa kaivaessa englannin aineen deadline ei ollut sen hetken suurin ongelma...

AALEF 3/2011

21

w w w. p a a a s i a . f i

KAMPUS-KUNTOON!

KUVAT VILLE JAHN TEKSTI SAMI SAVIOJA

”Kun tähän touhuun (liikkuminen yleensä) on kerran lähtenyt mukaan, niin aika vaikee sitä on sitten olla tekemättä. Ite löysin sen juttuni punttisalin puolelta mut toisille tipahtaa joku toinen homma. Kivaa pitää kuitenkin olla, ja jokainen harrastaa omien tavoitteidensa mukaisesti. Jossain vaiheessa sitä sitten mietti, että voiko omalta osaltaan vaikuttaa myös yhteisiin liikuntamahdollisuuksiin, ja tässä mä nyt oon tekee tätä juttua. Vastapainoksi omalle harrastamiselle ja työlle tulee seurattua urheilua muutenkin aika paljon.

Kisapuisto on kiekkokauden aikaan aivan ehdoton paikka vierailla joka viikko.” -Sami

Mielessäni Skinnarila-sali, kymppisali, aamuinen matematiikan harkkasali, monitoimisali, henkilökunnan kuntosali, Rocky-sali, peilisali ja tietysti sali.

Opiskeluiden ohella on myös ensisijaisen tärkeää huolehtia oman kehon jaksamisesta ja mielen virkeydestä. Kaikki ovat kuulleet kesäkunnosta kohkaamisesta, mutta meidän opiskelijoiden kannalta tärkeämpää olisi pitää itsensä kampus-kunnossa. Yksi erinomainen tapa siihen on tietenkin liikunta. Liikut sitten yksilönä tai ryhmässä, olit kokenut konkari tai vastaalkaja, niin Lappeenrannan teknillisen yliopiston Skinnarilan kampukselta (myös välittömästä läheisyydestä) löytyy monipuolisia liikuntatiloja- ja paikkoja, joissa kuka tahansa voi lähteä mukaan nauttimaan runsaasta lajikirjosta, hyvästä seurasta ja liikkumisen ilosta. Tätä kautta voit tavata lisää aivan huippuja tyyppejä, keho ja mieli pysyvät virkeinä, ruoka maistuu paremmin ja yöunen laatukin paranee. Tätä liikunnan kautta saatujen hyötyjen listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tiedän, klisee,

mutta opiskeluiden hoitamiseen saa oikeasti tätä kautta aivan uutta potkua. Nyt, hyppää messiin, käydään tsekkaamassa paikat missä itsensä voi saattaa kampus-kuntoon!

Monitoimisali Monitoimisali sijaitsee III-rakennusvaiheessa, yliopiston perällä. Sisään voi kulkea joko sisäkautta tai kiertämällä rakennuksen ja astumalla sisään porttikongissa olevasta III-vaiheen liikuntatilojen aulan ovesta (kts. kartta esim. yliopiston sivuilta). Monitoimisalin yhteydestä löytyy pukuhuoneja suihkutilat miehille sekä naisille. Kun sisäpelikenkien (ainoa sallittu jalkine!) narut on kiristetty, voi saliin kirmata harrastamaan kaikkea aina kahvakuulatreenistä (tarkasta muu ryhmäliikuntatarjonta LTKY:n liikuntaosiosta!) ultimateen, ja lacrossesta aina perinteisiin salibandyyn, AALEF 3/2011

23

Monitoimisali ”Mulle henkilökohtaisesti tärkeimpiä vuoroja ovat ehdottomasti olleet perjantai-iltapäivän ja sunnuntai-illan salibandyvuorot. Niillä tuli käytyä ensimmäisten opiskeluvuosien aikana vaihtelevalla menestyksellä. Välillä siis nuottakin veny ja oman pelin taso meni varmasti eteenpäin.

Sit musta tuli iso ja kömpelö (intin lääkärintarkastus 73kg, nyt 97kg) ja säbän harrastaminen jäi enemmän Huhtari-liigan Ukkomutseihin (legendaarinen ritariveljeskunta) ja SC Gnulleihin. Gnullien kanssahan me kuitenkin myös treenattiin monarissa.

Rankkariharjoituksessa kun ei tehny maalia, niin piti punnertaa. GM (toim.huom. general manager Lexa) laitto välillä meidät aika ahtaalle.” -Sami

koripalloon sekä lentopalloon. Myös juoksijoilla on oma kuntopiiri.

Monitoimisalia varten onkin olemassa oma vuorolista, joka monen vuoden päivittämättömyyden jälkeen menee uusiksi marraskuussa. Vuorojen käyttöä viedään nyt enemmän suuntaan, jossa lajien harrastajamäärät vaikuttavat niiden saamiin salivuoroihin. Monipuolisuudesta ei kuitenkaan tingitä, vaan tehostamalla vuorojen jakoa vapautuu ”monarista” tilaa ja aikaa nykyisten liikuntamuotojen lisäksi myös tarpeen vaatiessa uusille liikuntamuodoille. Vakiovuoroja uusille lajeille kannattaa tiedustella liikuntasihteeriltä. Monaria käytettäessä pitää myös ehdottomasti muistaa käytön jälkeen lisätä vuoron kävijämäärät pukuhuoneiden edestä löytyvään kansioon. Näin varmistetaan se, että liian täyteen tuleviin vuoroihin pystytään reagoimaan nopeammin, ja hiljaisempien vuorojen kohdalla voidaan pohtia uusia ratkaisuja. Saimaan amk:n muutto aiheuttaa monitoimisalin kohdalla nyt alussa poikkeusaikatauluja. Marraskuussa Skinnarilassa onkin sitten käytössä myös toinen iso liikuntasali.

Vanerimokkeria ei vahingoitettu kuvausten aikana ja korirenkaatkaan eivät kovin pahasti päässeet kulumaan.

Speksejä: • • 24

AALEF 3/2011

465 m² Parkettilattia

• • • • •

Liikuntakäytössä 14 tuntia päivässä Vanhan kunnon ajan liiton olemus Osittain tenttikäytössä Käyttäjät itse vastuussa varastotilan siisteydestä ja välineistä Syksystä 2011 alkaen myös laaja kattaus ryhmäliikuntaa

III-vaiheen kuntosali a.k.a Rocky-sali Monitoimisalin yhteydessä, III-vaiheessa, sijaitsee myös tarunhohtoinen Rocky-sali. Jotkut tuntevat paikan myös nimellä Sparta, mutta yhtä kaikki, se on se kampuksen todellinen muskelimekka. Vaikka homma kovin miehiseltä vaikuttaakin, niin mukaan mahtuvat myös ehdottomasti naisetkin. Salin laitekanta sisältää laadukkaiden penkkipunneruspenkin ja kyykkyhäkin lisäksi ylä- alataljat, ristikkäistaljan, reiden ojentaja- ja koukistajalaitteet, Scott-penkin, selkä- ja vatsalihaspenkin, jalkaprässin ja tietysti myös käsipainoja. Nauti treenaamisesta ja merkitse käyntisi kävijämäärien seurantakansioon. Palautetta ja kehitysehdotuksia voit laittaa liikuntasihteerille, ja hommaa kehitetään budjetin puitteissa.

Joidenkin varusteiden kohdalla voi kertainvestointi olla liian suuri yhdelle henkilölle, joten salin käyttäjät voivat myös itse kollektiivisesti investoida esimerkiksi vöihin. Vältä salilla kuitenkin turhaa kertakäyttömukien tuhlaamista ja laita roskat roskikseen. Myöskään magneesiumia ei tule tomutella holtittomasti ympäri salia. Kuvaussession aikana salilla on

III-vaiheen kuntosali a.k.a Rocky-sali ”Muistan kun tulin tänne lappen Rantaan viikonloppuna ennen fuksiviikkojen alkua (joskus muinoin n. 6 vuotta sitten), ja silloinen kämppis toi mut tänne Spartalle ekaa kertaa. Se viha-rakkaus –suhde oli hetkessä syntynyt. Laitteet, painot ja muut välineet oikein kilpaili luokattomuudessaan keskenään, mutta tekemiseen se ei vaikuttanut mulla eikä monella muullakaan.

Mulle tää testosteronin käry ja askeettisuus on ollut vuosien ajan myös yhtä kuin Sparta.

Viime keväänä saatiin kauan odotettu facelift (kasvojen kohotus, salin laitekanta uusittiin) tänne ja nytkin sen näkee, että paikka on todella kovalla käytöllä. Asiallista. Grammarikin pelittää nyt joka kerta!” -Sami

jo heti lauantain varhaisessa iltapäivässä täysi tohina päällä. Kaikki mahtuvat silti mukaan ja tekemisessä on myös hyvä yhteishenki. Ennen treenaamista lukaise vielä ohjeita salin käyttöön tilan ovesta. Keep on pumpin’!

Speksejä • • • • • •

63m² Vahva testosteronin käry Ei aerobisia laitteita Välillä (aina) ruuhkainen Tyylikkäät verhot (joita ei tule repiä) Miehekäs (atmosfääri ja odoori)

VII-vaiheen kuntosali (henkilökunnan kuntosali) Kati-siiven sydämessä, väestönsuojakäytävällä sijaitsevat kampuksen new era –liikuntatilat. VII-vaiheen kuntosali tunnettiin pitkään nimellä ”henkilökunnan kuntosali” ja tuo sanonta elää vielä nykyäänkin puhekielessä kampuksella. Aerobisten laitteiden (kuntopyörä, soutulaite, cross-trainer ja juoksumatto) lisäksi salilta löytyy penkkipunnerruspenkki, ristikkäistalja, ylä- sekä alatalja, reiden ojennus- ja koukistuslaite,

jalkaprässi, tietysti käsipainoja sekä penkit vatsa- ja selkälihasten treenaamiseen. Salilta löytyy myös sekalainen valikoima jumppamattoja, tasapainolauta, vaaka (yleensä ei pattereita) ja jotain muuta pientä oheistuotetta. Kuntosali on erittäin kovalla käytöllä ja omassa treenissä kannattaa hyödyntää hiljaisempia aikoja. Osan ajasta sali on vieläkin vain henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan piirissä, jolloin opiskelijoilla ei ole oikeutta treenata salilla. Tilapalvelut ovat tämänkin kuntosalin kohdalla hyvin mukana kuvioissa ja muiden kiireiden ohella myös kuntosalien ylläpitoon keretään satsaamaan. Tässä kohdin on myös käyttäjien syytä aktivoitua ja ilmoittaa rikkoutumusista ja muista ongelmista suoraan liikuntasihteerille. Lukaise ennen treeniä kuntosalin ohjeet salin ovesta! Sitten ei muuta kuin hikeä pintaan ja lihaa luiden ympärille!

Speksejä • • • • •

90m² Välillä kuin Amazonin sademetsä Ei koko ajan opiskelijoiden käytössä Aerobisia laitteita Vaaka toimii välillä

AALEF 3/2011

25

VII-vaiheen kuntosali (henkilökunnan kuntosali) ”Jossain vaiheessa täällä yliopistolla on käyty armotonta myönnytystaistelua tän kuntosalin kohdalla. Muistan vielä ne ajat, jolloin opiskelijoilla ei ollut tänne mitään asiaa.

Ei sen puoleen, en mä edes tienny tämmösen olemassaolosta. Sitten yhtenä kauniina päivänä se oli mahdollista päästä Eedenin porteista sisään ja sitä tuli taas kerran rakastuttua ensi silmäyksellä. Digautan tätä miljöötä tosi paljon, ja kun käsi oli täysin käyttökelvoton, niin täällä oli mahdollisuus treenata silti jalkoja.

Suurimmat harppaukset eteenpäin punttisalilla olen joka tapauksessa ottanut yhdistelemällä Spartalla ja täällä treenaamista. Mun mielestä on asiatonta väittää, etteikö näiden koulun kuntosalien varustelu olisi riittävä, tai että laitteet olisivat ihan perseestä. Se on asennekysymys.” -Sami

VII-vaiheen Peilisali Peilisali sijaitsee samalla pommisuojakäytävällä Kati-siivessä. Tiloista löytyy tatamien lisäksi myös nyrkkeilysäkki (kun sitä ei ole revitty alas, tai kun sen sauma ei ole auennut), päärynäpallo (kun sen sisuskumia ei ole varastettu), tatami (näistä pidetään sitten ehdottomasti parasta huolta), pingispöytä (huom. ei mailoja tai palloja), peilit, jumppamattoja, cdsoitin (uskomattoman huonoja levyjä) ja steppilautoja. Ohjattujen ryhmäliikuntatuntien ulkopuolella kuka tahansa voi varata salin käyttöönsä. Varauslista löytyy VII-vaiheen liikuntatilojen sosiaalitilojen (pukuhuoneet ja suihkut) ilmoitustaululta (kuntosalin oven edessä).

Kohtele paikkoja asianmukaisesti ja tee varaukset tarpeeksi ajoissa.

Kunnioita varattuja vuoroja ja laita käyttämäsi välineet käytön jälkeen aina siististi paikoilleen. Tatamit tulee käytön jälkeen laittaa aina samalle niille kuuluvalle paikalle seinää vasten, ja tarpeen vaatiessa ne tulee putsata hiestä tai esimerkiksi verestä. Tatamien kohdalla niitä kuluttaa ahkerimmin Skhopa, jonka toimintaan pääset tutustumaan Facebookissa tai astumalla dojoon heidän harjoitusvuorojensa aikaan. Kuten kuvista näkyy, niin meininkiä riittää. Mukavia treenihetkiä peilisalissa!

Speksejä

26

AALEF 3/2011

• • • • • • • •

76,5m² Peilejä Tatamit Pingis-pöytä Steppilautoja Hyvä paikka venytellä Nyrkkeilysäkki Päärynäpallo

Muut mahdollisuudet liikkua ”Näytänkö mä siltä, että lenkkeilisin hirveesti? Fillarilla käyn sotkemassa ja sitten ihan vaan kävelemässä. Hieman tylsähän tämä länsialue siihen lenkkeilyhommaan on, mutta polkupyörällä pääsee äkkiä karkuun. Kävellen suuntaan yleensä Merenlahdelle päin. Sitten ihan vaan tiedoksi, ettei siellä mitään oikeaa merta ole (allekirjoittanutta tämä hieman alkuun häiritsi). Juoksijoille ja hiihtäjille tästä ihan nurkilta lähtee kuitenkin myös ladut ja aika moni puhuu tuosta lentokentän kiertämisestä. Siellä saattaakin sitten nähdä itse Hynysenkin lenkillä. Fuksivuotena eksyin muuten kauppamatkalla Laserilta S-Marketille. Oon jättäny sen jälkeen nuo

VII-vaiheen Peilisali ”Tää on kans hyvä mesta. Homma on kehittynyt viime vuosina paljon myös tän tilan kohdalla, ja siitä suurimpana muistutuksena on ehdottomasti nuo tatamit ja nyt on saatu myös opiskelijoille ohjattuja liikuntaryhmiä.

Niin, ja täällähän voi myös pelata pinkiponkia. Olen kyllä itse siinä erittäin huono. Parhaiten on jäänyt mieleen joskus kovan treenin jälkeen vedetty loppuverryttely pingistä pelaten. Mua alko kramppaamaan vatsalihaksista niin paljon, että piti napata joku random-juomapullo tuosta hyllystä ja laskea sisältö surutta ääntä kohti.

Se pullo on näköjään tuolla hyllyssä vieläkin. Ja I’m still standing.” -Sami

suunnistushommat osaavimmille tyypeille ja tuo Amatöörisuunnistajat Skinnarilasta, ASS, kuluttaakin lähitienoon iltarasteja aika tiheään tahtiin. Suunnistuksesta kiinnostuneet, kollatkaa informaatiota OSMsuunnistuksesta* koulumme urheiluseuran Parrun Internet-sivuilta ja lähtekää mukaan samoamaan Lappeenrannan maastoihin.” -Sami

lähiympäristöön. Eli pelailu ei tapahdu myöhään illalla, tai peliä mahdollisesti tahdittava musiikki ei ole liian kovalla (musiikki ei ole myöskään huonoa) aiheuttaen korvaverenvuotoja esimerkiksi tenttiin lukevilla ihmisillä. Pelaajat vastaavat kentän ympäristön siisteydestä.

Fartwall-areena *OSM = Opiskelijoiden Suomen mestaruus

Lenkkipolut Valaistuista kuntopoluista ja hiihtoladuista saa näppärästi tietoa karttamuodossa Lappeenrannan kaupungin kotisivuilta. Näppärimmin tavoitat lähimmän juoksualustan ja hiihtoladun (talvella) esim. punkkerimäen alapuolelta (koulun puolelta). Kartat löydät kaupungin sivuilta kohdasta ’Palvelut – Liikunta ja ulkoilu – Retkeily ja ulkoilu’.

Antoisia hetkiä lenkkipoluilla!

Skinnarila 28:n beach volley –kenttä

Fartwall-areena on hiekkakenttä Laserkadun varressa. Erilaisten kisailujen ja tapahtumien lisäksi Fartwallilla pelataan joka talvi Natioonalia Kyykkä Liigaa, mikä on kaikessa huikeudessaan loistava tapa nauttia perinteisestä lajista. Killat järjestävät kyykkä-koulutuksia, joihin jokaisen asiasta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan.

Kyykkä tarjoaa leppoisan ajanvietteen ja yhdessä sekä ulkoilmassa olon lisäksi myös haastetta, mikäli lajissa haluaa olla oikeasti kova luu, luu kurkkuun. Infernaalinen parkkipaikan metsästys on ainakin näin alkusyksystä johtanut siihen, että kyykkä-pyhätön ovat vallanneet peltilehmät. Fartwall-areenaa on aikojen saatossa käytetty myös esimerkiksi leijan lennättämiseen ja uusien liikuntamuotojen tuominen kentälle on salittua, jopa suotavaa!

LOASin kohteen Skinnarila 28:n pihalla on beach volley –kenttä. Tämä kenttä on vapaasti kaikkien opiskelijoiden käytettävissä. Ainoana rajoitteena on, että pelaaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä AALEF 3/2011

27

Jätteen kaukalo ja hiekkakenttä Ravintola Iltatähti, tuo soihtumme pimeässä, kätkee ympäristöönsä myös kaukalon, jossa talvella on luonnollisesti mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa. Skinnarilassa onkin jo hyvät perinteet pipokiekon pelaamisesta ja mukaan pääsee jokainen toiminnasta vähänkään kiinnostunut.

Kesäaikaan kaukalossa on hiekkatekonurmi ja paikalliset fudisharrastajat ovatkin ottaneet sen hyvin omakseen. Facebookista löytyvä ryhmä Skinnarilan Paitsio, SkinnPa, kokoaa tämän alueen lajiharrastajat yhteen. Viereinen hiekkakenttä on jäättömään aikaan myös käytettävissä esimerkiksi pesäpallon tai fudiksen pelaamiseen. Talvisin sinne voi mennä toteuttamaan itseään vaikka piruettien muodossa.

Ja sitten vielä liikuntatiloista

pieniä

ohjeistuksia

kampuksen

LUT tarjoaa opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön liikuntatiloja Skinnarilan kampuksella.

Harrastusmahdollisuuksia löytyy siis monipuolisesta ryhmäliikunnasta aina pallopeleihin ja kuntosaliharjoitteluun. Mukaan harrastamaan pääset niinkin helposti kuin hankkimalla asianmukaiset sisäpelikengät ja liikkumiseen soveltuvat vaatteet. Tietoa liikuntatilojen käyttövuoroista ja lisää yleistä informaatiota löydät liikuntatilojen ilmoitustauluilta, LTKY:n Internet-sivuilta sekä urheiluseura Parrun (kts. myös www.parru.info) ilmoitustaululta.

Käyttäjät ovat LUTin tiloissa omalta osaltaan vastuussa tilojen siisteydestä ja viihtyvyydestä. Tilojen väärinkäytön tai laiminlyöntien kohdalla voidaan tällaisissa tapauksissa evätä henkilöltä pääsy koulun liikuntatiloihin. Tämä tarkoittaa että: • Kuntosalilla jokainen kävijä palauttaa käyttämänsä painot ja välineet siististi niille kuuluville paikoille ja käyttää harjoitellessaan treenipyyhettä tai puhdistaa käytetyt laitteet hiestä. Rikki menneistä laitteista tai tilojen muista vaurioitumisista tulee ilmoittaa välittömästi eteenpäin liikuntasihteerille.

käytön jälkeen seinän viereen. Kuminauhoja ja jumppamattoja kohdellaan myös asianmukaisesti ja kaikki välineet palautetaan käytön jälkeen siististi paikoilleen.

• Monitoimisalin ahtaassa varastossa pätevät samat säännöt kuin muiden liikuntatilojen kohdalla. Lentopallo- ja sulkapalloverkkojen on ehdottomasti palauduttava varastoon siististi ja asianmukaisella tavalla. Salibandymaalit ja muut liikuntatarvikkeet tulee myös löytyä siististi käytön jälkeen varastosta. Lajien jatkuvuuden kannalta käyttäjät ottavat asianmukaisesta säilytyksestä suurimman vastuun.

HUOM! Jos lajien harrastajat eivät itse kanna vastuuta liikuntatilojen ja varaston siisteydestä, niin tilojen tarjoajalla ei ole mitään velvoitteita järjestää tai tukea toimintaa kyseisten lajien kohdalla!

Liikuntatilojen käyttöä aletaan seuraamaan syksyllä 2011. Jokainen kävijä ja ryhmäliikunta- tai pallopelivuoro merkitään kävijämäärien seurantakansioon. Tällä tavoin pystymme arvioimaan liikuntatilojen kapasiteettia sekä tämä helpottaa marraskuussa monitoimisalin vuorojen uudelleen jakamista. Vuorojen uudelleen jakamisessa otetaan huomioon lajien harrastajamäärät ja liikuntamuotojen harrastajien oma aktiivisuus.

Vakiovuoroja eri lajeille voi myös hakea liikuntasihteeriltä mihin tahansa liikuntatilaan, kun sille on riittävät perusteet ja toimintaan voi liittyä kuka tahansa yhteiskampuksen jäsen.

Kiitoksia mielenkiinnosta. Liikuntasihteeri kiittää myös juttua mukana tekemässä olleita tahoja, työkavereita niin toimistolta kuin Saimiastakin, joukkuekavereita, tilapalveluita, korkeakoulujen johtoa, kavereita sekä salipossea jo tässä vaiheessa kuluneesta vuodesta. Paljon on tähän mennessä saatu aikaan ja tästä on hyvä jatkaa!

Ps. Edelleen parhaani mukaan autan liikunta-asioissa liittyen lajiin kuin lajiin kampuksella, mutta myös yleisesti Lappeenrannassa. Palautetta tästä jutusta ja liikuntasektorin toiminnasta voi laittaa osoitteeseen liikunta@ltky.fi.

• Kuntosaleilla liikutaan sisäliikuntakengät jalassa. Tiloihin ei tulla ulkokäytössä olevissa kengissä, eikä paljain jaloin, sukkasillaan tai sandaaleissa. Tämä sääntö perustuu tilojen siisteyteen, lian laitteisiin kulkeutumisen estämiseen, hygieniaan ja omien varpaiden turvallisuuteen.

Kyykyt ja maastavedot voi kuitenkin suorittaa sukkasillaan, mutta se ei vaadi ympäri salia sukat jalassa tepastelua.

• Peilisalissa olevat tatamit ovat kallis hankinta ja niitä tulee kohdella sen mukaisella tavalla. Tatameilla ei harjoitella kengät jalassa ja ne pinotaan käytön jälkeen siististi. Myös pingispöytä kasataan ja siirretään

PROFIIL

I

Titteli: Liikuntas ihteeri Nimi: Sa mi Lempini mi: Jättiro tta, Mam Ikä: Koht mutti, Tik a kvarta ku ali täyn nä Pituus: 170cm Paino: 97 kg Status: N-fuksi Tieteena la: Tuotan totalous Harrast ukset: polkupy Kuntos öräily, be

ali, sa libandy, t oluet

lgialaise

hampuril

aiset,

yleistiet

Liikuntaterve Sami, oiva M isin, ammut t i 28

AALEF 3/2011

o,

KUINKA SINÄ TEET

VOIMAA Oletko kokenut kuntosalikävijä vai tarvitsetko ohjausta laitteiden oikeaoppiseen käyttöön?

Syke Gym tarjoaa käyttöösi kaksi kuntosalia Lappeenrannassa ja ammattitaitoisen henkilökunnan.

Tule ja tee voimaa.

Keskustan sali

Skinnarilan sali

Lappeenrannan keskustan kuntokeskuksen kuntosalilta löydät 100 harjoituspistettä, aerobiset laitteet, vapaat painot ja erillisen nyrkkeilytilan. Kuntoilun jälkeen rentoudut mukavasti saunoen ja rusketuksesi päivität uudessa solariumissamme.

Technopoliksen tiloissa toimiva, viihtyisä kuntosali tarjoaa kaiken mitä lihaskuntotreenin tekemiseen tarvitaan; 80 harjoituspistettä, hyvän valikoiman vapaita painoja sekä aerobiset laitteet. Salilta löydät myös nyrkkeilysäkin, solariumin ja tilaa venyttelyä varten.

Tutustu kuntosalin uusiin laitteisiin

Varaa aika personal trainerille

Keskustan suurin kuntosalipuoli ja kattavat ryhmäliikuntatunnit

Viihtyisä ja monipuolinen kuntosali aivan yliopiston vieressä

KESKUSTA

Kauppakatu 66 Lappeenranta 05 4202 3910

SKINNARILA

Technopolis, ovi C3 Teknologiapuistonkatu 044 544 2929

Avoinna avainkortilla klo 5-23

TUilmTaUisSekTsiU kset ot ja varau tarkat tied kegym.fi

.sy

Tippa-Team Plays Crash-Test Dummies @ UK KUVAT TIPPA-TEAM TEKSTI Henri Oksman, Tuomo Tupala

Shell Eco-Marathon UK järjestettiin Briteissä, Rockinghamin ovaaliradalla 30.6.-1.7.2009. Tippa-Teamin valmistautuminen aloitettiin vanhojen hyvien tapojen mukaisesti ajoissa, ja lopetettiin vähän myöhässä hirveällä kiireellä. Uutta koppaa hahmoteltiin pitkin kevättä ja kellari täytettiin epoksihartsin hajulla eräänä kesäkuisena viikonloppuna.

Vallankumouksellinen vapaakytkin oli saatu ihan valmiiksi asti. Viimeisiä osia käytiin hitsailemassa erään tiimiläisen työpaikalla lähtöä edeltävänä yönä. Perjantaina 26.6. oli vuokralle kinuttu Sprinter tungettu jokseenkin kattoaan myöten täyteen tavaraa. Lähtö tapahtui 13.30, joskin vauhtia haettiin vielä pari kertaa Yo-talon pihalta unohtuneiden esineiden takia.

Matkaan päästiin, ja satamaan mennessä kuoliaaksinaurattajien määrä oli vakiintunut kolmeen.

Lippujen perusteella matka jatkui laivalla Turusta Tukholmaan. Laivamatka meni ajokin rakentelemisesta toipumiseen. Ruokailun hintaa paheksuttiin. Ruotsin läpi huokaistiin aiempien reissujen tuomalla varmuudella. Paikallisesta Biltemasta tarttui mukaan näppärän oloisia puutarhatuoleja sekä työkaluja. Maailman suurimmassa moottorisahassa (Husqvarna) hidastettiin hieman vauhtia. Itse automatka sujui poikkeuksellisesti ilman suurempia kommelluksia. Ainoastaan sääntöjen vaatiman sammuttimen unohtaminen haittasi, mutta puute paikattiin Kanaalin yli vievällä lautalla. Nyt niitä sammuttimia on kolme (3). Eteläisestä Britanniasta suunnattiin kohti Stanstedin lentokenttää, jonne loput 3 henkeä leijailivat suoraan Tampereelta. Lento oli etuajassa, mutta onneksi turha ylimääräinen aika saatiin käytettyä lähes tunnin tullijonossa. Koska kenelläkään ei ollut tuumamittaista rahaa, täytyi maksullinen silta kiertää Lontoon keskustan kautta. Tuttu juttu. Illaksi posoteltiin vasenta kaistaa Rockinghamiin asti teltan pystytykseen.

Kisaa edeltävä maanantai aloitettiin maan tavalla (bacon&eggs) ja päivä käytettiin ajokin viimeistelyyn. Teippailtiin koppaa ja kiinnitettiin kuljettajan pyynnöstä siihen tuulilasi. Työnjäljessä oli vahva suomalaisen käsityön leima. Tiistaina päästiin suorittamaan ensimmäisiä testiajoja.

Tulokset jäivät milloin mistäkin syystä vaisuiksi, mutta odotettavissa oli kuitenkin vähitellen parempaa. Paineistetun polttoainejärjestelmän venttiiliin huomattiin irronneen liimauksistaan. Korjaus suoritettiin viileää harkintaa käyttäen lähtöviivalla painamalla venttiili uudelleen paikalleen - ilman liimaa ja kertomatta kuljettajalle. Todettiin, että tulosta on parannettava, joten koko ilta käytettiin tekemällä ajokille kaikki vähänkään tulokseen vaikuttava uusiksi.

Keskiviikkoon lähdettiin taktiikalla ”ajetaan paljon ja muutetaan samalla kaikkea mahdollista”. Tällä tavalla tuloskin saatiin paranemaan vähitel30

AALEF 3/2011

len. Tuumailutauon jälkeen päätettiin laittaa kaikki peliin, koska aikaa oli jäljellä enää 2-3 suoritukseen (á 40 min). Pyöriin parhaat laakerit ja silleen. Kaikki menikin hyvin, aikataulu piti ja elämä hymyili. Ilmeet vaihtuivat kerralla synkempiin, kun havaittiin oman ajokin punaisen kopan lentävän kaaressa asvalttiin. 11-vuotias englantilaisjannu tuuppasi kuskimme Mimmun perään aiheuttaen ajokin melko totaalisen laukeamisen. Koppa kiinnityksineen päreinä ja takarengas entinen. Thänk juu, juu sak. Vaurioiden tarkastelun ja lontoonkielisten kehityskeskustelujen jälkeen todettiin, ettei tässä muuta kun vermeet nippuun ja *tsup* - ”In Finland we have this ancient way of processing disappointments”. Paikalliset lohduttivat, että kuulemma samainen metodi on sielläkin laajalti tunnettu. Illalla tutustuttiin ranskalaisiin ja italialaisiin ekomaratoonareihin ja todettiin että eurooppalaiset juomatavat olivat jääneet joko Ranskaan tai Italiaan. Tunteja kestäneessä väsytystaistelussa pieni Suomi vei kuitenkin voiton.

Leiri purettiin torstaiaamuna ja reipas sekä hymyilevä joukko jatkoi matkaa kohti Stanstedia. Matkalla poikettiin vielä katselemassa Imperial War Museumia Duxfordissa. Satojen vanhojen ja vähän uudempien sota- ja liikennelentokoneiden näyttely kiinnosti porukkaa muutaman tunnin ajan, sitten ilmoitettiin että paikka menee kiinni. Voidaan suositella vilpittömästi. Lyhyiden yöunien jälkeen kolmen hengen osasto ”Sprinter” jatkoi matkaansa samaa reittiä kohti Ranskaa. Britannian tullissa aiheutettiin hieman ihmetystä. Auto liputettiin sivuun ja ohjattiin tullitarkastukseen.

Tullin täti kyseli onko meillä mitään kiellettyä mukana näyttäen taulua jossa oli aseita yms. Todettiin siihen yhteen äänen, että ”ei ole” tämän jälkeen täti kuitenkin pyysi avaamaan takaovet. Täti tuli selvästi siihen tulokseen, että kuormaa ei välttämättä kannata edes alkaa purkamaan sillä tavaraa oli.. saattoi siellä ehkä olla jotain kiellettyäkin. Mantereelle saapumisen jälkeen suunnattiin keula kohti Tanskaa. Alunperin kiirettä ei juuri pitänyt olla, mutta muutaman aikavyöhykkeen ylittäminen tekee ihmeitä kokeillekkin matkaajille. Kiireestä seurasi se, että auto ei pysähtynyt ennen Tukholmaa kahta tuntia pidemmäksi ajaksi. Tanskassa eräs matkaajista totesi, että kuski ja kartanlukija olivat melkosen valmiita menemään unten maille. Loppumatkan autoilu sujui kuin itsestään. Sillä aikaa britteihin jätetty lentäen liikkuva porukka oli ehtinyt tutustua noin 50% erään pikkukylän pubeista ennen bussimatkaa lentokentälle.

Niin, pas... erilainen reissu, vaan tulipahan tehtyä. Tulos jäi jopa viime vuotta huonommaksi (alle 1300km/l) ja taloudelliset tappiot olivat mittavia, työtunneista puhumattakaan. Ensi vuonna paremmalla onnella uudestaan.

AALEF 3/2011

31

Täyttä Laukkaa uuteen syksyyn!

KUVAT Petra Helmiö, Henna Ukkonen TEKSTI Annika Nurmi ja Henna Ukkonen

Ratsastuskerho Laukka on perustettu vuonna 1998 tuomaan yhteen LUT:ssa opiskelevat (ja työskentelevät) ratsastuksesta ja hevosista kiinnostuneet ihmiset, sekä innostamaan lajiin kuulumattomia uuden urheiluharrastuksen pariin. Aktiivisia kerholaisia meillä on tällä hetkellä n. 20 ja ratsastusta kerhomme puitteissa kokeilleita huomattavasti enemmän! Laukan toiminnan päätavoitteena on edistää hevosharrastusta teekkareiden ja kyltereiden keskuudessa sekä toimia hevosihmisten yhdyskanavana. Jos siis kiinnostaa jatkaa vanhaa harrastusta, tai kokeilla uutta, niin liity loistavaan porukkaan!

Laukka järjestää mm. vakituisen ratsastustunnin ratsastuskoulu Hubertuksella, aivan raviradan kyljessä. Tunnin ajankohta kaudella 2011–2012 on maanantaisin klo 20–21. Jos rahat tai aika ei riitä jokaviikkoiseen tuntiin, niin ilmoita itsesi tuuraajaksi, jolloin pääset edulliseen teekkarihintaan ratsastamaan edes silloin tällöin. Ajantasalla olevaa tietoa vapaista tuntipaikoista ja tuntimahdollisuuksista saa kerhon projektivastaavalta

32

AALEF 3/2011

Henna Ukkoselta (henna.ukkonen@lut.fi). Muuta suoraan ratsastukseen liittyvää toimintaa ovat muun muassa viikonloppuleirit, valmennukset, kokeilutunnit ja islanninhevosvaellukset. Voimme järjestää pyynnöstä lähes mitä tahansa, kunhan kiinnostuneita löytyy.

Jokavuotiseen perinteeseen on Laukalla myös kuulunut Akateemisten ratsastuskerhojen välinen joukkuemestaruuskilpailu, Gaudeamus Gand Prix. Edellisvuosina Laukka on pärjännyt hienosti sijoittuen mm. viime kesän joukkuekisassa neljänneksi! Laukan toimintaan on tullut kuluneen vuoden aikana entistä enemmän myös hevosettomia piirteitä, esimerkiksi erilaisten illanistujaisten muodossa. Ja totta kai pitää mainita keväällä järjestetyt Laukan Legendaariset Pornositsit, jotka olivat kuumimmat ja monipuolisimmat riennot, jotka Kellarissa on aikoihin järjestetty!

Näin liityt ratsastuskerho Laukan jäseneksi: Jäseneksi liittyminen tapahtuu maksamalla 5,00 € suuruinen jäsenmaksu Laukan tilille. Laukan jäsenenä voit osallistua Laukan järjestämään ratsastustoimintaan. Liity toki myös Laukan sähköpostilistalle jonka kautta saat sähköpostiisi ilmoituksia Laukan tulevasta toiminnasta. Ohjeet löytyvät Laukan uusilta, vielä vähän työn alla olevilta nettisivuilta: http://kerhot.ltky.lut.fi/laukka/. Käy toki katsomassa myös Laukan facebook-sivu!

Mikäli kiinnostuksesi ratsastuskerhoamme kohtaan heräsi, saavuthan Syyskokoukseemme torstaina 29.9.2011 klo19 alkaen, osoitteeseen Tervahaudankatu 1 A 27.

Syyskokouksen yhteydessä pidämme myös pienimuotoisen tutustumisillan uusille jäsenille!

Meidät löydät myös Harrastemessuilta 21.9.2011!

AALEF 3/2011

33

Green Campus Ideakilpailun voitosta nopeasti toteutukseen KUVAT NITRO ID, VILLE JAHN TEKSTI ANNA-LIISA PIRHONEN, HELI HUHTANEN, MARKO KASURINEN

34

AALEF 3/2011

Green Campus -idea voitti LUT:n syksyllä 2010 järjestämän innovaatiokilpailun. Kilpailuun osallistui yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita yhteensä 44 eri idealla. Voittaja julkistettiin 28.3.2011. Voittaneen Green Campus -keksinnön takana ovat professorit Juha Varis, Aki Mikkola, Jarmo Partanen, Juha Pyrhönen ja Olli Pyrhönen.

Pian voittoisan idean julkistamisen jälkeen yliopisto päätti ryhtyä toteuttamaan hanketta. LUT on Suomen suurin yliopistollinen toimija energiaalan opetuksessa ja tutkimuksessa. Siten Green Campus ilmentää hyvin konkreettisesti yliopiston energiatehokkuutta ja -osaamista.

Hankkeen johtajaksi valittiin Juha Varis ja projektipäälliköksi Marko Kasurinen. Tavoitteena on rakentaa Green Campukselle vankka perusta nopealla aikataululla vuosien 2011 - 2012 aikana. Siitä eteenpäin infrastruktuuria ylläpidetään, kehitetään ja uudistetaan siinä tahdissa kun yliopistolla tehtävä tutkimus tuo uutta tietoa.

Kehittämissuunnitelmassa on esitetty puistoon ainakin seuraavia toimintoja: • uimaranta-alue, jolle beach volley -kenttiä (talvella kyykkäkenttiä) • käyttönurmi/piknikalue ja sinne terassi/esiintymislava • käytävä- ja polkuverkosto, myös liikuntarajoitteisille, sen varrelle penkkejä ja roskakoreja • frisbeegolfrata • grillauspaikkoja • kanoottivaja, kanoottien laskupaikka • talviajalle luistelualue ja pulkkamäki, retkiluisteluväylä • avataan näkymää Saimaalle • laaditaan valaistusuunnitelma Hanketta toteutetaan suunnitelman pohjalta vaiheittain useamman vuoden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa avataan näkymä yliopiston ravintolasta Tervahaudanlahdelle.

Syksyn 2011 aikana on tarkoitus rakentaa kampusalueelle muun muassa infotaulut energiankulutus- ja hiilijalanjälkimittareineen, sähköpolkupyörien latauskatos ja tuulivoimala. Heinäkuun lopusta alkaen Green Campuksen värejä on kantanut hybridiauto, mutta vuoden 2012 aikana se saa rinnalleen uuden, kokonaan sähkökäyttöisen auton. Neuvotteluja käydään myös bussin sähköistämisestä. Toteutuessaan se olisi vihreä linkki yliopiston ja Lappeenrannan keskustan välillä.

Green Campus ilmentää Lappeenrannan teknillisen yliopiston vahvaa energiaosaamista ja uusiutuvien energialähteiden tutkimusta. Se tuo vihreät arvot ja energiatehokkuuden konkreettisesti esille Skinnarilan kampukselle. Kahden seuraavan vuoden aikana yliopisto muuttuu paikaksi, jossa ei pelkästään tutkita vaan myös tuotetaan ja käytetään uusiutuvaa energiaa.

Kampusalueelle rakennetaan muun muassa tuulivoimala ja aurinkopaneeleita, joitten tuottamaa sähköä käytetään paitsi tutkimukseen myös yliopistolle hankittavien sähköautojen ja sähköpolkupyörien lataamiseen.

Green Campus näyttää, miten tieteen ja teknologian avulla voidaan ratkaista ekologisia ongelmia ja rakentaa kestävää maailmaa. Hiilijalanjälkimittarit ja energiankäytön seurantalaskurit tulevat kaikkien nähtäville.

Green Campuksen vihreys ei näy pelkästään vihreissä arvoissa ja ympäristöä säästävissä sovelluksissa vaan myös yliopiston ympäristössä. Vihreä kampus istutuksineen ja puistoineen lisää luonnonkauniilla Saimaan rannalla sijaitsevan yliopiston vetovoimaisuutta opiskelu- ja työpaikkana.

Tervahaudanpuisto Yliopiston lähellä olevia Skinnarilan ranta-alueita kehitetään miellyttäviksi vapaa-ajanviettopaikoiksi. Tervahaudanpuisto kohenee LUT:n, Lappeenrannan kaupungin, Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiön ja Technopoliksen yhteistyöllä. Saimaan rannalta, yliopiston ja Sunisenselän Tervahaudanlahden välisestä puistosta voi löytää muutaman vuoden kuluttua vaikka frisbeegolfradan, grillauspaikkoja ja kyykkäkenttiä.

Suunnitelman lähtökohtana on säilyttää alue mahdollisimman luonnontilaisena ja kehittää sitä monipuoliseen virkistyskäyttöön, ei pelkästään opiskelijoille, vaan myös kaikille lappeenrantalaisille ja matkailijoille.

Aluesuunnitelma esiin pääaulaan Yliopiston pääaulaan tulee esille alueen kehittämissuunnitelma. Aulassa olevaan suurempikokoiseen luonnokseen voi käydä tutustumassa, ja suunnittelijoille voi lähettää kommentteja ja ideoita osoitteisiin hannu. tolonen@lappeenranta.fi anne.veijovuori@lappeenranta.fi

Havainnekuva tuulivoimalan sijoittumisesta Tervahaudanpuistoon

Green Campus –hankkeen näkyvin osa on tuulivoimala, joka rakennetaan tämän vuoden loka-marraskuun vaihteessa aivan yliopiston edustalla sijaitsevaan puistoon. Suunnitellun 20 kilowatin tuulivoimalan tornin korkeus on 30 metriä ja roottorin halkaisija 12 metriä. Tuulivoimala nousee Tervahaudanpuiston rantatöyräälle, maaston korkeimmalle kohdalle.

Oma tuulivoimala antaa tutkijoiden käyttöön aidon tutkimusvälineen ja todelliset käyttöolosuhteet. Tuulivoimalasta tulee moderni tuotekehityslaboratorio, joka soveltuu hyvin tutkimus, harjoittelu- ja oppilastyökohteeksi niin Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle (LUT) kuin Saimaan ammattikorkeakoulullekin (Saimia).

Tuulivoimalasta saatava energia syötetään LUT Energian laboratorioon, mikä mahdollistaa monipuoliset sähköntuotannon ja jakeluverkoston tutkimukset. Tuotettu sähkö käytetään aluksi campuksen ulkovalaistukseen sekä sähköllä kulkevien ajoneuvojen lataamiseen. Green Campus –hankkeen edetessä käyttömahdollisuudet lisääntyvät.

LUT Metallille voimala antaa mahdollisuuden tutkia monia tuulivoimateknologian lisääntymisen kannalta merkittäviä tutkimusaiheita. Rakenteiden optimointi, rakenteiden värähtelyjen hallinta, materiaalitekniikka, kunnossapidettävyys sekä rakenteiden ja osien edullinen valmistettavuus kiinnostavat niin tutkijoita kuin tuulivoima-alan yrityksiäkin.

Kasvava tuulienergian tuotanto johtaa tarpeeseen lisätä niiden kunnossapitoon liittyvää tietämystä ja käytännön osaamista. Tätä osaamista kehitetään LUT:ssa ja Saimiassa koko ajan. Myös Etelä-Karjalaan sijoittuneet alan yritykset hyötyvät tutkimuskäyttöön tarkoitetusta tuulivoimalasta.

Aurinkovoimala Ympäristöystävällistä energiaa saadaan Green Campukselle paitsi tuulesta myös auringosta. Yliopiston pääoven lähistölle rakennetaan auAALEF 3/2011

35

Campus Car - Toyotan ladattava hybridiauto KUVA VILLE JAHN

rinkovoimala, jonka teho tulee olemaan 10 - 20 kW. Suunnitelmissa on alustavasti saada aurinkovoimala toimintakuntoon ensivuoden keväänä.

Aurinkopaneelit sijoitetaan näkyvälle paikalle yliopiston katolle sekä sähköpolkupyörille rakennettavan latauskatoksen katolle. Katoksen yhteyteen asennetaan muutama aurinkosähköllä toimiva valaisin. Niiden varalähteenä toimii Smart Grid -ympäristön energiavarasto, jonne aurinkoenergiaa varastoidaan.

Aurinkovoimalan energiaa syötetään myös LUT Energian laboratorioon, mikä antaa mahdollisuuksia moniin sähköntuotannon ja jakeluverkoston tutkimuksiin. Aidot tutkimusvälineet ja todelliset käyttöolosuhteet parantavat kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen laatua.

Rakennettava voimala toimii tutkimuslaboratoriona, jossa selvitetään muun muassa aurinkokennojen verkkoliityntöjen toteutusta ja toimivuutta mannermaisissa oloissa. Aurinkovoimatutkimus vaikuttaa myönteisesti Etelä-Karjalaan sijoittuneisiin alan yrityksiin.

CamBike CamBike tuo 20 sähköavusteista polkupyörää opiskelijoiden ja työntekijöiden käyttöön osana yliopiston Green campus –hanketta. CamBiket ladataan yliopiston oman tuulivoimalan tuottamalla sähköllä, ja pyörien latauspiste sijoitetaan yliopiston pääoven eteen bussipysäkin yhteyteen samaan kokonaisuuteen aurinkopaneelien kanssa. Polkupyörien toimittajaksi on valittu Tamperelainen Salamapyörät ja pyörät hankitaan syyskuun aikana.

Kiinnostus sähköavusteiseen polkupyörään on kasvanut tarjonnan lisääntymisen myötä. Markkinoilla onkin jo monia erilaisia versioita, mutta osa toteutuksista ei ole ottanut huomioon Suomen vaativia olosuhteita. CamBike-pyöriä kehitetään opiskelijoiden kurssitöinä erityisesti suomalaisiin oloihin sopiviksi kaiken kansan polkupyöriksi.

36

AALEF 3/2011

Sähkökäyttöihin liittyvän tekniikan nopea kehittyminen mahdollistaa uusien innovaatioiden tuottamisen alalle. CamBiket ovat liikkuvia tutkimus- ja kehityslaboratorioita sekä innovaatioalustoja uusille käyttö- ja liiketoimintatavoille, esimerkiksi paikkatracking, maksu- ja lukitusjärjestelmät sekä vuokrausbusiness sopivat kehityskohteiksi.

Pyörät on tarkoitus luovuttaa arvonnan perusteella viikoksi kerrallaan kampuksella opiskelevien ja työskentelevien käyttöön. Viisi pyörää arvotaan vuosittain niiden kahdenkymmenen ajajan kesken, jotka lainaviikkonsa aikana ajoivat pisimmän matkan. Näin saadaan pyöriä uudistettua ja uusinta tekniikkaa käyttöön.

Pyörän lainaaja suorittaa GreenCard -sähköpolkupyörän ajokortin ennen laina-ajan alkamista. Tunnin mittaisen kurssin aikana ajajat saavat tietoa pyöräilyn myönteisistä vaikutuksista ympäristöön ja terveyteen.

Osana Green Campuksen CamBike - ja infotauluhankkeita Lappeenrannan kaupunki on kiinnostunut kehittämään tekniikkaa, jolla voidaan havainnoida ja tilastoida pyöräilijöitä muun liikenteen joukosta.

CamBus LUT:lla ja sen yhteistyökumppaneilla on taito rakentaa linja-auto, jossa voimanlähteenä on hybriditekniikka. Bussin prototyypin rakentamisesta tehdään parhaillaan diplomityötä sekä tiivistä yhteistyötä linja-autoja valmistavan yrityksen kanssa.

Tavoitteena on, että jonain päivänä hybridibussi olisi osa Lappeenrannan joukkoliikennettä, jolloin yliopiston Green Campus näkyisi päivittäin myös kaupungin keskustassa.

CampusCar

Havainnekuva tulevasta sähköpolkupyörien lataus- ja säilytyspisteestä

Osana Green Campus –hanketta yliopistolle hankitaan soveltuvin tällä hetkellä markkinoilla oleva sähkökäyttöinen henkilöauto. Autolle järjestetään pysäköintiruutu ja latauspiste LUT:in pääoven viereen, jossa auto on mahdollisimman hyvin nähtävillä ja kiinnostuneet voivat tutustua siihen.

Tuleva sähköauto teipataan näyttävästi, ja myös latauspaikka merkitään selvästi niin, että sähkökäyttöisen CampusCar:n olemassaolo jää mieleen myös silloin, kun auto ei ole paikalla.

kytkemällä esimerkiksi omakotitalon lämmitys pois päältä tunniksi kuormitushuipun aikana.

Tulevaisuutta ovat akkujen käyttö energiavarastona, jolloin akkuja käytetään kuormitushuippujen tasaamiseen. Hiljaisena aikana akkuja ladataan ja kuormitushuippujen aikana niistä saadaan sähköä verkkoon. Älykkääseen sähköverkkoon voidaan yhdistää pienimuotoista hajautettua energiantuotantoa, kuten pieniä tuuli- ja aurinkovoimaloita.

LUT Energialla on jo tutkimuskäytössä Toyota Prius hybridiauto, jonka hybriditekniikka perustuu sähkömoottorin ja bensiinimoottorin yhdistelmään. Kyseessä on konversiohybridi, jossa on lisäakusto. Tämä mahdollistaa auton lataamisen, jolloin pelkällä sähköllä voidaan ajaa pidempään kuin tavallisella Priuksella. Vuoden 2011 aikana markkinoille odotetaan harvalukuiseen joukkoon lisää muutamia pelkästään sähköllä kulkevia henkilöautoja.

Keskeinen asia älykkäässä sähköverkossa on se, että yksittäinen sähkön käyttäjä voi osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille. Esimerkiksi Saksassa on aurinkopaneeleita 16 000 megawattia. Ylijäämä omasta energiantuotannosta syötetään verkkoon.

Sähkö- ja hybridikäyttöisten autojen tuotekehitystä voidaan tehdä LUT Energian lisäksi luovuuskeskus Sammiossa. Muiden oppilaitosten osaamista tarvitaan muun muassa siksi, että tulevaisuudessa sähkö- ja hybridikäyttöisten ajoneuvojen määrän lisääntyminen tuo haasteita myös niiden huollolle ja kunnossapidolle.

LUT:n Green Campuksen Smart Grid –verkko rakennetaan tukemaan tutkimusta ja pilotointia. Verkossa tehdään entistä tarkempaa sähkönkäytön seurantaa ja kuormien ohjausta. Siihen liitetään tuulivoimala ja aurinkopaneeleja, akkuja energiavarastoksi, ladattava hybridiauto ja 20 sähköavusteista polkupyörää. Eri toimintojen seurantaa ja ohjausta varten järjestelmät yhdistetään tietoliikenneverkolla. Järjestelmän energiankäyttö, energiatuotanto eri muodoissaan ja sähköautojen akkujen lataustila näytetään suurella näytöllä yliopiston pääaulassa. Verkon mittaustuloksien avulla voidaan vähentää yliopiston energiankäyttöä ja vähentää kuormitusten aiheuttamia verkoston ja sähköntuotannon kapasiteettitarpeita.

Smart Grid – älykäs sähköverkko Älykkäässä sähköverkossa kulutetaan, tuotetaan ja varastoidaan energiaa. Verkossa tapahtuvilla jatkuvilla mittauksilla saadaan tarkkaa tietoa siitä, milloin ja missä sähköä käytetään. Mittaustuloksia hyödynnetään energiatehokkuussuunnitelmissa. Älykkään sähköverkon kuormitusta voidaan ohjata tarpeen mukaan. Kulutushuippuja pystytään tasaamaan siirtämällä verkon kuormitusta tai

Älykäs sähköverkko on nykyverkkoja varmempi ja kestää erilaisia sääoloja.

Järjestelmäkokonaisuus on ensimmäinen suuren mittaluokan pilotti Suomessa, ja sitä hyödynnetään opetuksessa sekä tutkimustoiminnassa osana valtakunnallista Smart Grid –tutkimusohjelmaa.

AALEF 3/2011

37

Lajikokeilusta syttynyt innostus huipentuu opiskelijoiden SM-kilpailujen järjestämiseen KUVAT JA TEKSTI ANTTI NOUSIAINEN

”Suunnistuksen kilpailunjohtaja Markus Siivola tarkastelemassa kilpailumaastoa.”

Lokakuun puolivälissä Lappeenrannassa kilpaillaan suunnistuksen opiskelijoiden Suomenmestaruudesta. Tapahtuma on historiallinen monella tavalla, sillä suunnistuksen OSM-titteliä ei ole jaettu sitten 90-luvun puolivälin, eikä Lappeenranta ole tiettävästi ennen isännöinyt minkään lajin OSM-kilpailuja. Kärjen kamppailusta odotetaan tiukkaa, mutta OSMkilpailujen hengen mukaisesti osallistumaan ovat tervetulleita kaikki opiskelijat kokemuksesta ja taitotasosta riippumatta.

Opiskelijoiden Suomen mestaruuksista kilpaillaan useissa eri lajeissa. Lajikirjo vaihtelee vuosittain, mutta useat lajit ovat vakiinnuttaneet asemansa kilpailukalenterissa. Kisat on tarkoitettu kaikille korkeakouluopiskelijoille ikään, sukupuoleen, taitotasoon tai muuhun tekijään katsomatta. Mestaruuksista kilpaillaan luonnollisesti kilpasarjassa, mutta mukana on aina myös ns. rentosarja. Tämän sarjan osallistujille tiukkaa kilpailua tärkeämpää on liikkuminen yhdessä hauskan porukan kanssa ja tunnelmasta nauttiminen.

Kilpailuja koordinoi Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL, mutta yksittäisten kilpailujen järjestelyvastuu on aina jollain paikallisella jäsenorganisaatiolla. Lappeenrannan OSM-suunnistuksen tapauksessa järjestelyistä vastaa polytekninen urheiluseura Parru. Apua ja tukea järjestelyihin tuovat urheiluseura Lappeen Riento sekä Skinnarilan menestynein suunnistusporukka ASS, josta lisää jutun loppupuolella.

Luvassa kaksipäiväiset kilpailut Kilpailutapahtuman suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin viime talvena, kertoo kilpailunjohtajana toimiva Markus Siivola. Jotta kauempaakin saapuville opiskelijoille saataisiin vastinetta matkustamisen vaivalle, päätettiin kilpailut jakaa kahdelle päivälle. Varsinaisena OSMkilpailuna suunnistetaan normaalimatkan (~ 6 km) kilpailu torstaina 13. lokakuuta Lappeenrannan länsipuolella sijaitsevassa vaihtelevassa suunnistusmaastossa.

Miesten ja naisten OSM-sarjojen lisäksi torstaina suunnistetaan rentosarja, jonka reitti on hieman kilpasarjojen reittiä helpompi ja lyhyempi, vaikka kulkeekin samassa maastossa. Siivola toivoo rentosarjaan runsasta osanottoa varsinkin Lappeenrantalaisten opiskelijoiden toimesta.

- Tätä parempaa tilaisuutta päästä nauttimaan opiskelijaurheilun huipputapahtuman ilmapiiristä tuskin hetkeen tarjoutuu, hän toteaa.

38

AALEF 3/2011

Perjantaina 14. lokakuuta vuorossa on parisprintti, jossa kaksihenkiset joukkueet suunnistavat viestimuotoisesti yhteensä neljä lyhyttä (~ 1 km) osuutta Skinnarilassa aivan yliopiston läheisyydessä. Kilpailunjohtaja Siivolan mukaan tämä kilpailumuoto takaa nopeatempoisen ja jännittävän kilpailun, jota yleisönkin toivotaan saapuvan seuraamaan.

Perjantain parisprintillä ei ole virallista OSM-arvoa, mutta se toimii LTKY:n kiltaolympialaisten suunnistusosakilpailuna. Killan joukkueitten määrää ei ole rajattu ja lopputulokset muodostuvat kunkin killan parhaan joukkueen sijoituksen mukaan.

Kuinka pääsen mukaan?

Sekä torstain että perjantain suunnistuskilpailut ovat avoimia kaikille Opiskelijoiden liikuntaliiton jäsenille. OLL:n jäseniä ovat automaattisesti mm. kaikki yliopisto-opiskelijat sekä SAMOKin opiskelikortin haltijat.

Opiskelijakortin lisäksi tarvitset jonkinlaiset ulkoiluvaatteet ja muutaman euron osallistumismaksuihin, siinä kaikki. Kilpailuissa käytettäviä EMITleimausjärjestelmän laitteita voi lainata kilpailupaikalta ja niiden käyttöön annetaan opastusta ennen lähtöä.

Torstain kilpailussa rentosarjaan osallistujat saavat halutessaan ohjeita myös itse suunnistamiseen ja kilpailun aikana toimimiseen. Voit siis lähteä mukaan vaikka et olisi koskaan ennen suunnistanutkaan. Jos olo on opastuksenkin jälkeen epävarma, voi rentosarjan radan kiertää yhdessä kaverin kanssa tai vaikka isommalla porukalla.

Perjantain parisprinttiin oman killan mainetta puolustamaan pääsee yhtä helpolla. Ulkoiluvaatteet ja muutama euro osallistumismaksuihin riittää.

Sprinttimaasto sijaitsee Skinnarilassa ja on varmasti monelle tuttua, joten pahoja eksymisiä ei tarvitse pelätä.

”Risto Tapanen tutustui suunnistukseen kesällä 2009. Sen jälkeen kuntorastikarttoja on kertynyt melkoinen nippu.”

Osallistumalla kilpailuihin sekä torstaina että perjantaina saat hyvää liikuntaa hienoissa puitteissa ja mukavassa seurassa. Suunnistus on hauska ja hyödyllinen harrastus, johon on helppo jäädä koukkuun. Tervetuloa kokeilemaan!

Miksi suunnistus? Miksi Lappeenranta? Mikä ASS? Lokakuun kilpailua on suunniteltu nyt jo yli puolen vuoden ajan.

Tapahtuman ensisiemenet kylvettiin kuitenkin jo kesällä 2009, jolloin pari teekkaria päätti lähteä kokeilemaan lajia. Lappeenrannassa toimii peräti kaksi suunnistusseuraa, mutta teekkareiden keskuudessa lajia ei tuolloin ainakaan julkisesti harrastettu.

hieman pidemmissä seikkailuissa.

Nyt järjestettäviä OSM-kilpailuja ei varmastikaan järjestettäisi ilman tuota parin vuoden takaista pioneerihenkisten teekkareiden lajikokeilua.

Lähde siis rohkeasti mukaan katsomaan mihin sinun suunnistustaitosi johtavat. Lisätietoja netistä: www.parru.info/osm

OSM Suunnistus Lappeenrannassa 13.-14.10.2011 Kilpailut, maastot ja sarjat:

Ensimmäisellä kerralla nämä kaksi teekkaria valitsivat kuntorasteilla helpoimman radan ja yllätyksekseen löysivät itsensä tuloslistan kärkipäästä. Tästä rohkaistuneena seuraavalla viikolla rasteille lähdettiin valloittamaan pidempää rataa jo kolmen teekkarin voimin. Seuraavilla rasteilla mukana oli neljäskin innokas kokeilija ja pian rasteilla käytiin säännöllisesti useamman autollisen voimin.

To 13.10. klo 15:00 alk. VT6 varrella Lappeenrannasta länteen Normaalimatka: H21A (miehet yleinen), D21A (naiset yleinen) ja rentosarja.

Pe 14.10. klo 12:00 alk. LUT ympäristössä Parisprint: yleinen (kiltaolympialaisiin osallistuvat joukkueet poimitaan erikseen tuloksista)

Ilmoittautuminen ja maksut: Kantavana teemana on alusta asti ollut pitää hauskaa mukavan lajin parissa. Porukan nimeksi vakiintui pian ’AmatööriSuunnistajat Skinnarilasta’, eli ASS. Ensimmäistä kertaa nimeä käytettiin virallisesti, kun jo yli 10-henkiseksi kasvanut porukka osallistui Jukolan viestiin Hyvinkäällä kesällä 2010 kahden viestijoukkueen voimin. Tuosta reissusta jäi muistoksi monta hienoa tarinaa ja toisen joukkueen osalta myös hyväksytty tulos sijoituksen ollessa melkein heti kärjen takana (1041.)

Syksyn mittaan yhteistyökuviot paikallisten suunnistusseurojen kanssa syvenivät ja ajatus OSM-suunnistuksen järjestämisestä suunnistusseuran avustuksella alkoi tuntua toteuttamiskelpoiselta. ASS-aktiivien aloitteesta Parru haki kisoja saaden ne järjestettäväkseen.

Kuluvana vuonna OSM-kisojen puuhailujen ohessa ASS osallistui jälleen Jukolan viestiin kahden joukkueen voimalla saaden tällä kertaa hyväksytyt tulokset molemmille joukkueille (sijat 747. ja 774.). Lisäksi porukan kauniimpaa sukupuolta edustavat jäsenet saivat kasaan joukkueen Venlojen viestiin suoriutuen kunniakkaasti maaliin saakka.

Kuntoa on ehditty testaamaan myös Rogainingin puolella ja muissa

Ilmoittautuminen ennakkoon 7.10. mennessä sähköpostilla osm@ parru.info kaikkiin kilpailuihin (tulospalvelun takia). Jälkiilmoittautuminen korotetulla osallistumismaksulla 10.10 mennessä.

Ohjeet ja osallistumismaksut kilpailukutsussa, nähtävissä www. parru.info/osm Jos kilpailijalla ei omaa EMIT-korttia, voi sen vuokrata kilpailupaikalta hintaan 4e / 2 päivää.

Palvelut ja oheistapahtumat: Torstain kilpailupaikalle opastus VT6:lta Lappeenrannasta länteen.

Kilpailupaikalla peseytymismahdollisuus. Mikäli osallistujia on runsaasti, järjestetään paikalle ja pois yhteiskuljetus.

Torstai-iltana iltaohjelmaa, tarkempi info myöhemmin.

Perjantain kilpailupaikalla peseytymismahdollisuus ja opiskelijaruokalat lähistöllä.

Ajantasaiset lisätiedot:

www.parru.info/osm

AALEF 3/2011

39

A pua häirintäyhdyshenkilöstä !

KUVA STOCKVAULT.NET TEKSTI HENNA HARTIKAINEN

Yliopistoyhteisössä kohdataan häirintää päivittäin. Häirinnäksi luokitellaan sellainen käyttäytyminen, joka aiheuttaa toisen henkilön fyysiselle tai henkiselle terveydelle haittaa tai vaaraa – toisin sanoen pahaa oloa.

Ylioppilaskunnasta löytyy häirintäyhdyshenkilö, joka toimii tuki-ja yhteyshenkilönä LUT:n opiskelijoiden häirintätapauksissa

oli

sitten

häiritsijänä

kanssaopiskelija

tai

joku

yliopiston

henkilökunnasta.

Häirintäyhdyshenkilön tavoittaa puhelimitse ja sähköpostilla mutta juttelemaan kannattaa tulla myös kasvotusten. Häirintäyhdyshenkilöä velvoittaa vaitiolovelvollisuus ja häneltä löytyy työkalut kontaktoida ja ohjata opiskelijaa eteenpäin kohti avun saantia ja häirinnän loppumista.

Ota rohkeasti yhteyttä!

LTKY:n häirintäyhdyshenkilönä toimii:

Henna Hartikainen e d u n v a l v o n t a s i h t e e r i @ l t k y. f i p. 044 2938819 AALEF 3/2011

41

TEKSTI SANNA TORNIVAARA

Lukuvuosi 2011-2012 on pyörähtänyt käyntiin, opetus on alkanut ja syksy rullaa jokaisella enemmän tai vähemmän vauhdikkaasti eteenpäin. On siis hyvä tilaisuus pistää pieni myrsky vesilasiin ja käydä uuden Tornarin kimppuun, hähää! Uusi lukuvuosi on tuonut taas yhden hyvän vuosikerran tulevia teekkareita ja kyltereitä kampukselle, ainakin tuotantotalouden puolella vuosikerta 2011 tuntuu olevan erittäin laadukas.

Valitettavasti syksy on ollut opiskelija-asuntosäätiön LOAS:n asunnonvälityspuolella vaikeampi kuin vuosikausiin. Skinnarilan alueelle on tunkua, kun energiaa ja intoa puhkuvat uudet opiskelijat haluaisivat kampukselle asumaan. Asuntoja ei riitä, kun LOAS:n Skinnarilan asunnoissa asuu tälläkin hetkellä ties kuinka monetta vuotta yliopistolla hengaavia ihmisiä (ei, ihmistä, joka ei opiskele, ei voi sanoa opiskelijaksi) sekä jo valmistuneita opiskelijoita. Näitä samoja vanhuksia saa myös usein kiittää esimerkiksi sunnuntai- tai tiistaiyön jatkoista, joten valmistuminen näillä ikuisilla opiskelijoilla tuskin on mielessä. Sääli, tännehän on tultu opiskelemaan, ei jämähtämään. LOAS:n asunnot ovat nimenomaan OPISKELIJA-asuntoja, eivät turvapaikkoja ikiteekkareille. On sääli, että monen fuksin paras opiskeluvuosi, fuksivuosi, starttaa kerhotilan lattialta, eikä omasta asunnosta.

”On sääli, että monen

fuksin paras opiskeluvuosi, fuksivuosi, starttaa kerhotilan lattialta, eikä omasta asunnosta.”

Näiden, ei mitään tekevien ikiteekkarien asumisen mahdollistaa säännöt tai itseasiassa niiden puuttuminen. LOAS:lla ei ole sääntöjä koskien asumisen kestoa, vaatimuksia opintojen edistymisestä ja asuntojen jonottamispolitiikkakin on mitä on. Olen nähnyt sen pettymyksen, kun viisi kuukautta asuntoa jonottanut pariskunta menetti haluamansa saunallisen kolmion viisi kuukautta seurustelleelle pariskunnalle, joka vain 42

AALEF 3/2011

sattui tuntemaan oikeat ihmiset. Elämä on ja kauan eläköön opiskelijoiden välinen tasa-arvo.

Pienenä nihilistinä kaipaan sääntöjä lappeen Rannan opiskelija-asumiseen, jotta asuntoja riittäisi niitä oikeasti tarvitseville. Esimerkiksi Helsingin opiskelija-asuntosäätiö seuraa vakituisesti vuokralla asuvien opintojen edistymistä vuosittain. Suomen yliopistomaailman lippulaivan Aallon ylioppilaskunnan omistamissa asunnoissa on vielä tiukemmat ja mielestäni hyvät säännöt opiskelija-asumiselle: ”Asumisoikeusaika ylioppilaskunnan asunnossa on yliopiston kandidaatti- ja maisteriohjelmaan valitulle yhteensä enintään viisi (5) vuotta opintojen aloittamisvuoden lukukauden alusta lähtien. Lapsiperheille myönnetään asumisoikeusaikaa kaksi (2) vuotta lisää. Ylioppilaskunnan jäsenen valmistuttua maisteriohjelmasta tai lopettaessa päätoimisen opiskelun kandidaatin tai maisterin tutkintoon hänet irtisanotaan huolimatta siitä, kuinka pitkään hän on ylioppilaskunnan asunnoissa yhteensä asunut. Asumisoikeusajassa tulee erityisesti huomioida viiden vuoden tarkoittavan viittä vuotta opintojen alusta lähtien, riippumatta siitä asuuko ylioppilaskunnan asunnossa, tai ei. Viidennen opiskeluvuoden jälkeen oikeus asua ylioppilaskunnan asunnossa päättyy.

Ylioppilaskunnan hallituksen jäsenenä tai muissa merkittävissä ylioppilaskunnan tehtävissä palvelleelle asukkaalle voidaan hänen anomuksestaan myöntää asumisoikeusaikaan yhden (1) vuoden pidennys kerrallaan.”

Ain’t bad, miksei näitä voisi soveltaa täälläkin?

Ehkä uusi toiminnanjohtaja tuo muutoksia tullessaan LOAS:lle. Mukavia eläkepäiviä Seppo

”LOAS:n asunnot ovat nimenomaan OPISKELIJAasuntoja, eivät turvapaikkoja ikiteekkareille.”

Muukkoselle ja Timo Nurmelle onnea uusien haasteiden edessä!

Ja siinä ne pehmoilut. LOAS:n lisäksi syksyistä vipinää on riittänyt kaikilla opiskelija-aktiiveilla. Osa taitaa puhua unissaankin omia esittelyjään kilta- ja aktiivitoiminnasta ja kalenterit ovat täynä fuksitapahtumia. Muistutukseksi, killat ja muut vastaavat pyörivät ilmaiseksi työskentelevien vapaaehtoisten avulla ja ”tätä juttua” tehdään jäsenistölle. Esimerkiksi yliopiston henkilökunnalla ei tulisi olla mitään sanansijaa edunvalvontaan tai kiltojen järjestämään oheistoimintaan. Silti, erästä kiltaa kiellettiin kertomasta killan tapahtumista ulkomaalaisille opiskelijoille, koska aikaisempina vuosina ulkomaalaisia oli järkyttänyt opiskelijabileet ja suomalainen juomakulttuuri. Jos tavoitteena on integroida vaihto-opiskelijat suomalaiseen kulttuuriin, veikkaan, että ennemmin tai myöhemmin suomalaiset juomatavat selviävät itse kullekin ja tietooni ei ole tullut, että opiskelija-aktiivit olisivat vastuussa yleisestä alkoholin käytöstä.

Opiskelija-aktiivit ovat vastuussa jäsenistöstään.

Onneksi ulkomaalaisten opiskelijoiden lukujärjestyksistä poistettiin kaikki päällekäisyydet lukujärjestyksistä, niin ei sitten harmita katsela meitä alkoholistisuomalaisia. Lohduttaa varmaan kaikkia ”normi”fukseja ja muita ”normi”opiskelijoita, jotka joutuvat joka periodilla kärsimään päällekkäisyyksistä ja mitä ihmeellisimmistä luentoajoista. Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden tutkinnon maksullisuus tuskin on vaikuttanut opiskelijoiden kohteluun yliopistossa…eikun.

malaisia opiskelijoita ei vain ole tähän mennessä hirveästi kiinnostanut vaihto-opiskelijoiden ottaminen mukaan. Sääli, opiskelijoista tänä vuonna 25% tulee muualta kuin Suomesta. Käyttämällä vain suomea viestinnässä ja suuntaamalla toimintaa vain suomalaisille killat syrjivät siis neljäsosaa opiskelijoista. Jos tästä vuodesta tulisikin se, kun vaihto-opiskelijat eivät olisikaan enää oma irrallinen ryhmänsä vaan osa meidän suomalaisten muodostamaa opiskelijayhteisöä? Speak English, it’s worth it!

”Jos tästä vuodesta tulisikin se, kun vaihtoopiskelijat eivät olisikaan enää oma irrallinen ryhmänsä vaan osa meidän suomalaisten muodostamaa opiskelijayhteisöä?”

Kuitenkin vaihto-opiskelijat ovat yksi parhaimmista asioista, mitä tänä syksynä on vastaan sattunut. Kotikansainvälistyminen on aika jees ja on tehnyt hyvää kuulla iranilainen mielipide siitä, kuinka mahtava asia Saimaa on. (No onhan se!) Kotikansainvälistyminen on pyörinyt terminä pitkään yliopiston ja ylioppilaskunnan papereissa, mutta killoilla on vielä aika paljon tehtävää esimerkiksi englannin kielisessä viestinnässä. Suo-

”Kotikansainvälistyminen on pyörinyt terminä pitkään yliopiston ja ylioppilaskunnan papereissa, mutta killoilla on vielä aika paljon tehtävää esimerkiksi englannin kielisessä viestinnässä.”