2 minute read
Paremmat palvelut syntyvät yhdessä kehittämällä ja kokeilemalla
– Toivo on se isoin juttu, koska tieto ei riitä saamaan sua vauhtiin, sulla pitää olla joku toivo, sanoo Heidi Nurmi.
Advertisement
Aloitin elokuussa 2020 Vantaan A-Kilta ry:n hallinnoimassa KAP Vantaa -hankkeessa osa-aikaisena kokemusasiantuntijana. Hankkeen ytimessä on yhteiskehittäminen ja kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen hankkeessa luotavaan kokemusasiantuntijapankkiin. Vantaan kaupunki on sitoutunut tilaamaan hankkeen koulutettuja kokemusasiantuntijoita erilaisiin palkkioperusteisiin työtehtäviin sote-palveluissa niin asiakastyöhön, palvelujen kehittäjiksi kuin kokemustutkijoiksi.
Palveluiden käyttäjien ääni on tärkeää saada kuuluviin palveluja kehitettäessä ja uusia palveluja suunniteltaessa. Kokeileminen ja kokeiluista oppiminen on tärkeä osa kehittämistä. KAP Vantaa -hanke kutsuu koolle moniammatillisia kehittämisryhmiä, jotka tapaavat säännöllisesti ja yhteiskehittävät hankkeen sisältöjä, kuten kokemusasiantuntijapankin rakennetta ja toimivuutta.
Vuosina 2018–2020 sain olla mukana kokemusasiantuntijana kehittämässä Aito välittäjä -vertaistukihenkilötoimintaa Helsingin psykiatrian poliklinikoille. Idea syntyi Kakspy ry:n LOV ME -hankkeen työpajassa ja mukaan saimme Helsingin kaupungin innostuneita sote-ammattilaisia. Tällä hetkellä Aito välittäjä -tukihenkilötoiminta on täydessä vauhdissa kaikkien Helsingin neljän psykiatrian poliklinikan psykoosipalveluissa – jokaisella poliklinikalla työskentelee osa-aikaisesti vertaistukihenkilöinä kaksi koulutettua kokemusasiantuntijaa eli Aitoa välittäjää toimintaterapeuttien työpareina.
LOV ME -hankkeen Katriina Nuutisen fasilitoimassa kehittämisprosessissa sote-ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden havainnot toipujien palvelutarpeista täydensivät toisiaan ja nyt palveluvalikoimassa on uusi hyödyllinen palvelu, joka monesta eri näkökulmasta tarkasteltuna toimii. Aidot välittäjät käyvät toipujien kanssa tekemässä asioita, jotka tuovat toipujalle iloa. He voivat käydä esimerkiksi salilla, museossa, kävelyllä tai tutustumassa järjestöjen toimintaan, jotta yhteistyön
loputtuakin toipujalla olisi tuttu turvallinen yhteisö, jossa jatkaa käymistä. Toipujan omat tavoitteet ja mielenkiinnon kohteet ovat yhteistyön keskiössä, jotta toipuja löytää itselleen tärkeää tekemistä. Toipuminen nähdään kuntoutujan omana kokemuksena siitä, että elämä on hyvää ja merkityksellistä sairaudesta huolimatta.
Yksi tärkeä näkökulma idean synnyssä oli kokemusasiantuntijoiden oma kokemus siitä, mistä olisi ollut hyötyä toipumisen matkalla. Palvelun kehittämisessä otettiin myös huomioon se, millainen työ tukisi kokemusasiantuntijoiden omaakin toipumista. Aidot välittäjät saavat työnsä tueksi kuukausittaista työnohjausta ja yhteisiä kehittämispalavereja toimintaterapeuttien ja esihenkilöiden kanssa. Kokeilukulttuurin hengessä kaikkia osapuolia kuullaan yhä toiminnan kehittämisessä: myös asiakkailta kysellään palautetta.
KAP Vantaa: tulossa kokemusasiantuntijakouluksia
KAP Vantaa -hankkeessa koulutetaan kokemusasiantuntijoita yhteiskehittämään Vantaan kaupungin sote-palveluja. Kokemusasiantuntija ei siis vain kerro omaa tarinaansa, vaan on osana kehittämistiimejä ja tuo siellä esiin arvokasta näkökulmaansa. Kokemusasiantuntijat eivät myöskään vain kommentoi valmiita ehdotuksia, vaan ovat mukana alusta asti ideoimassa ja suunnittelemassa palveluja ja niiden kehittämistä yhdessä sote-ammattilaisten kanssa.
KAP Vantaa -hanke toteuttaa vuosien 2020–2022 aikana neljä kokemusasiantuntijakoulutusta, joista valmistuu yhteensä 60 koulutettua kokemusasiantuntijaa. Koulutus on suunnattu henkilöille, joilla on halua yhteiskehittää Vantaan sotepalveluita omaa kokemustaan hyödyntäen. Koulutuksen tarkoituksena on vahvistaa omaa itsetuntemusta, löytää omia vahvuuksia ja käyttää hyödyksi jo olemassa olevaa ammattitaitoa kokemusasiantuntijan työssä. Koulutus tukee osatyökykyisten elämänhallintaa ja työllistymistä.
Koulutuksen jälkeen kokemusasiantuntijat pääsevät osaksi Vantaan kokemusasiantuntijapankkia, jonka kautta heitä voidaan tilata työskentelemään esimerkiksi sote-ammattilaisten työparina, kehittämään palveluita erilaisissa työryhmissä, ohjaamaan ryhmiä sekä osallistumaan tutkimushankkeisiin kokemustutkijoina.
Palveluita käyttäneiden ihmisten näkökulmat ovat kehittämisessä todella arvokkaita, jotta palvelut vastaavat aitoon tarpeeseen. Samalla tavalla kehittämisessä ja johtoryhmissä on kuultava ja oltava edustettuina varsinaista ruohonjuuritason asiakastyötä tekevien ihmisten näkemykset, ei vain johtajien ja päälliköiden. Vastaavasti kehittäminen tarvitsee johdon tuen ja mukana olon, jotta asiat etenevät jouhevasti ja mukana on eri näkökulmien rikkaus. Kaikki mukaan! Paremmat palvelut syntyvät yhdessä kehittämällä ja kokeilemalla.
Teksti: Heidi Nurmi KAP Vantaa -hankkeen kokemusasiantuntija Kuvat: Aliisa Peltoniemi Katriina Nuutinen
Lue lisää toiminnasta ja ajankohtaisia kuulumisia osoitteesta www.kapvantaa.fi
