Tie kokemusammattilaisuuteen 2024

Tie Tie Kokemuskokemusammattilaisuuteen ammattilaisuuteen 2024 2024

Kun kerroin KAP Vantaa -hankkeen hankepäällikkö Riikka Hyväriselle pohdinnoistani kokemusasiantuntijuuteni liittyen, hän ehdotti, että kirjoittaisin kokemusammattilaisuudesta. Hyvä ehdotus, sillä termi oli minulle vieras, joten pääsin liikkeelle kysymällä lisää. Riikka selvensi, että kokemusammattilaisuus-käsite on ollut pitkään käytössä sote-kentällä, erityisesti päihdetyössä, kuvamaan ihmistä, jolla on oma kokemustausta sekä sote-alan ammatillinen koulutus. Asia koskettaa minua siksi, että tämän vuoden elokuussa aloitin sosionomi-opinnot Laurea AMK:ssa ja otin samoihin aikoihin vastaan ensimmäisen toimeksiantoni kokemusasiantuntijana työkyvyn tuen palveluita ja työmenetelmiä kehittävässä Vantaan kaupungin TEOT (Tunnista, ennaltaehkäise, ohjaaja ja tue moniammatillisesti osatyökykyisiä) -hankkeessa. TEOT-hanke kuuluu hallituksen osatyökykyisten työllisyyttä parantavaan työkykyohjelmaan.

Olin hiljattain haastateltavana THL:n Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke Sokran tutkimukseen liittyen. Tutkimus on osa KAP Vantaa -hankkeen vaikutusten arviointia ja siinä selvitetään, mitä kokemusasiantuntijuus merkitsee osallisuuden kokemuksen kannalta. Haastattelun aikana tein tärkeän havainnon itsestäni. Vielä joitain vuosia sitten koin syyllistyväni salailuun, kun jätin kertomatta omasta sairaudestani, esimerkiksi uudelle työnantajalle. Ensimmäisen askelen poispäin tuosta ajattelusta otin, kun hakeuduin edellisiin opintoihin vuonna 2015 ja kerroin sairaudestani kouluttajille. Päästyäni sen jälkeen työelämään aiempaa pysyvämmin kiinni, en kokenut enää yhtä suurta tarvetta kertoa sairaudestani. Haastattelun aikana oivalsin, että kyse oli ollut tavasta valmistaa toista osapuolta pettymykseen, jonka mahdollisesti aiheuttaisin joutuessani sairauslomalle.

”Toipumisesta on tullut määrittävämpi asia kuin sairauteni”

Se, ettei näitä sairauslomia ole tullut, on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, mitkä ovat ne ominaisuudet, joiden kautta määrittelen itseni. Huomio on enemmän tässä hetkessä kuin menneisyyden epäonnistumisen kokemuksissa. Eihän sairastumiseni ollut epäonnistuminen, mutta sellaiseksi olin sen kokenut, enkä ollut täysin tiedostanut kuinka suuri vaikutus tällä oli.

KAT-koulutuksen myötä asenteeni on entisestään muuttunut; nyt toipumisestani on tullut määrittävämpi asia kuin sairauteni. Koulutuksessa aloin kirjoittaa omaa tarinaani toipumisen näkökulmasta, sillä se tuntui itselleni luontevimmalta. Toipumisen edetessä olen saanut ikään kuin uuden elämän. Kun kerroin nämä ajatukset tutkijalle, konkretisoitui aivan uudella tavalla se, miten koulutuksen myötä suhde kokemustaustaani oli muuttunut.

”Ammatillinen kokemusasiantuntijatoiminta avaa uusia toimintamahdollisuuksia”

Sosionomi-opinnoissa olen ottanut esiin kokemusasiantuntijuuteni ja kokemusasiantuntijana esittäytyessä kerron sosionomi-opinnoistani. Ajatuksena oli alkaa heti naittamaan näitä rooleja yhteen, etten harhautuisi opiskelijana esittämään ”normaalia” ja piilottelemaan taustaani, vain muiden odotuksiin vastatakseni. Sitä paitsi nekin ovat vain oletuksia muiden odotuksista. Ei kukaan ole sanonut mitä minulta odottaa. Niin paljon huonoja muistoja liittyy niin peruskouluun, lukioon kuin ensimmäiseen rupeamaan ammattikoulussakin, että vaikka olen yhden ammatin onnistuneesti välissä hankkinutkin, jäi pieni epäilys omasta pärjäämisestä silti vainoamaan.

Ajatus sosionomi-opinnoista syntyi kokemusasiantuntijakoulutuksen myötä ja sain sille tukea kouluttajiltamme sekä tuolloiselta hankepäälliköltä. Myös tutor-opettajani on tukenut minua rakentamaan oman opintopolkuni kokemustaustani huomioiden. Sen pohjalle on hyvä rakentaa tulevaa ammattia. Välillä on jopa tuntunut, että sen ansioista olen ansaitsemattomasti erityisasemassa.

Yhteen ammatilliseen asiaan haluan ottaa kantaa, nyt kun siihen on tilaisuus. Joillain kokemusasiantuntijoilla tuntuu olevan selkeärajainen käsitys siitä, mitä työmme on. Tuntuu, että usein näissä näkemyksissä kokemusasiantuntijuus rinnastuu vahvasti vertaistyöhön. Mielestäni tämä on turhan suppea näkemys, sillä vaikka vertaistyö onkin erittäin arvokasta ja kokemusasiantuntijatoiminnan juuret ovat vertaistoiminnassa, on kokemusasiantuntijuudessa moninaisempia painotuksia. Kun vertainen toimii oman viiteryhmänsä parissa ”meiltä meille” -periaatteella, kokemusasiantuntija toimii palvelujärjestelmässä yhtenä asiantuntijana moniammatillisessa asiantuntijajoukossa esimerkiksi palvelujen kehittämisessä tai suunnittelussa ja toteutuksessa työparina ammattilaisen kanssa. Kokemusasiantuntijuus avaa siis uusia toimintamahdollisuuksia ja eräs kokenut kokemusasiantuntija sanoikin kerran, että kokemusasiantuntijuutta tarvittaisiin kaikilla yhteiskunnan aloilla. Tämä on rohkea ja jakamisen arvoinen näkemys, joka muistuttaa siitä, että näkökulmaa on hyvä pyrkiä laajentamaan sen sijaan, että niitä yritettäisiin pakottaa yhden ihmisen mielipiteen mukaisiksi. Se on ammattimaista suhtautumista omaan työhön.

Teksti ja kuva: Tuomas Ernamo

Ps. Hieman mahtipontinen otsikko on sekä tulevaisuuteni manifestaatio että mukaelma roolipelin nimestä, jossa ihmiskunta on levittäytynyt tähtiin selviydyttyään maailmansodasta (ja siten vertaus toipumiskokemuksestani).

Kirjoittaja on KAP Vantaa -kokemusasiantuntijapankkiin kuuluva kokemusasiantuntija, joka on valmistunut hankkeen ensimmäisestä koulutuksesta tammikuussa 2021 ja opiskelee sosionomiksi Laurea ammattikorkeakoulussa.