
1 minute read
Vähän pidempi autokoulu
Ajokortin saaja tuoreeltaan 26.11.2020. Kuvan otti ajo-opettaja. – Tänä päivänä, kun aukaisen auton konepellin, huomaan, että niin paljon on muuttunut, etten osaisi itse tehdä mitään, entinen autonasentaja kertoo hymyillen. Nyt oli viime hetket toimia, koska entinen kortti olisi vanhentunut 70-vuotiaana.
Vesa-Pekka Salmivuori (68 v.) on hyvä esimerkki siitä, ettei koskaan ole liian myöhäistä toteuttaa haluamiaan asioita. – Olen autojen ja koneiden kanssa pelannut nuoresta lähtien. Vähän toisella kymmenellä peltotöissä ajelin traktorilla. Viisitoistavuotiaana menin ammattikoulun kolmivuotiselle autonasentajalinjalle. Koulussa ajeltiin korjattavia autoja koulun alueella. Kotona maaseudulla ajelin kyläteitä kotiväen autolla, ja tällöin kummisetäni poliisi ammatiltaan tuli varoittelemaan: ”Pitäis olla varovaisempi missä ajelee, saattaa ajokortti siirtyä”.
Advertisement
Autokouluun Vesa-Pekka meni jo 17-vuotiaana. – Inssiajo oli heti kun täytin kahdeksantoista. Kouluun ajelin omalla autolla viimeisen koulukevään. Autonasentajalinjalta valmistuttuani minulla oli kotiverstas, jossa myös kaikenlaiset remontit tehtiin.
Sitten viina tuli kuvioihin. – Häivyin aina ryyppyreissuille ja kaikki hommat jäivät. Paloin ratista useita kertoja. Viimein kyllästyin verstashommiin ja autoihin. Kyllästyin niin totaalisesti. Ajo-oikeuden menetin lopulta vuonna 1980.
Yli 40 vuotta – ja nyt kortti taskussa
Muutama vuosi sitten Vesa-Pekalla syntyi ajatus siitä, että olisi mukava ajaa autoa itse ja tehdä omia reissuja. – Olen naisystäväni kyydissä päässyt kulkemaan lomareissut ja saanut muilta kuljetusapua aina tarvittaessa. Molemmilla on erilaiset harrastukset ja en halunnut enää ketään vaivata, hän kertoo.
Yllätys oli suuri, kun hän löysi Trafin-verkkosivuilta tiedon, että hänellä on voimassa oleva ajokortti tosin ilman ajo-oikeutta. Vesa-Pekka lähti selvittelemään, mitä hänen pitäisi ensin tehdä, että saisi ajokortin takaisin. Hän oli viimeksi laillisesti saanut ajaa liikenteessä kesäkuussa 1980. – Menin Kotkan poliisilaitokselle ja minulle sanottiin, ettei se kortti ainakaan täällä ole. Sieltä pyydettiin kysymään autokoulusta.
Vesa-Pekka meni Tiitisen autokouluun kysymään. – No ei tällaista ollut sielläkään ennen tullut vastaan, että kortti on hyllyllä yli neljäkymmentä vuotta. Koska sielläkään ei tiedetty miten tulee menetellä, tiedustelivat he Trafista. Sieltä sain vastauksen, ja ei kun lääkärintodistuksen kanssa tekemään ajokorttihakemusta. Sen jälkeen menin kirjallisiin kokeisiin, ja kun niistä selvisin hyväksytysti, niin sitten oli ajokoe. Ajoin autokoulun autolla sen verran, että sain ajamiseen tuntuman ja samalla autolla suoritin ajotutkinnon.
– Raittiina olen ollut noin viisitoista vuotta ja nyt ei tulisi kuuloonkaan, että palaisin entiseen. Raittiina oloajasta suurimman osan olen ollut Kotkassa Kymen A-killan toiminnassa mukana ja siitä yli kahdeksan vuotta A-killan rahastonhoitajana.
Teksti ja kuva: toimitus Vesa-Pekka Salmivuori