Ilmarinen 3/2012

MINISTERI PAULA RISIKKO: KESTÄÄKÖ ELÄKETURVA?

24

ISS PALVELUT SATSASI TYÖHYVINVOINTIIN. VAIKUTUKSET NÄKYVÄT HETI.

20

ENBUSKE: USKE: ONKO O TÖISSÄ MUKAVAMPAA AVAMPAA KUIN N KOTONA? ONA?

31 1

18 1 8

“Vaikka yhä useampi yritys panostaa vastuullisuusasioihin, aina joukkoon mahtuu myös sijoituskohteita, joiden toiminnassa havaitaan epäkohtia. Ongelmiin Ilmarinen puuttuu ripeästi.” – Anna Hyrske, yritysvastuupäällikkö s. 15

ILMARINEN3/12

Liisan Leipomossa yhdistyvät

HUOMISEN RESEPTIT & KLASSISET HERKUT 8 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

1

SisältÜ

Yrittäminen, tyÜhyvinvointi, vastuullisuus

3/12 6

,QIRJUDÄşLNND

Yrittäjänä maksat eläkemaksut tunnollisesti tyÜntekijÜiden tyÜansioiden mukaan.

Mutta oletko arvioinut YELtyÜtulosi omaa tyÜtäsi vastaavaksi?

4

KYLLĂ„STYMISTĂ„ TYĂ–SSĂ„ VOI TORJUA KEHITTYMĂ„LLĂ„ JATKUVASTI. DANNY Lakimuutos parantaa tiedonkulkua sairausloman alussa.

Paula Risikko, Ted Apter ja eläketurvan kestävyys.

15

9DVWXXOOLVXXV

Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa Ilmariselle muun muassa tutustumista Stora Enson toimintaan Brasiliassa.

Tällä merkillä varustetut hyÜtyjutut lÜydät Ilmarisen verkkosivuilta.

WWW. ILMARINEN .FI

18 3URVHVVL

24 'HEDWWL

7\ÓK\YLQYRLQWL Kahvilan hoitaja Kristiina Soulio-Paakin mielestä tÜihin on aina kiva tulla.

22

0LOORLQ KDHWDDQ YDQKXXVHOĂ NHWWĂ " 7\Ă“WXORQ YDLNXWXV HOĂ NNHHVHHQ 0LNVL HOĂ NHPDNVXMHQ \KWH\GHVVĂ NHUĂ WĂ Ă Q SXVNXUHLWD" /\K\HVWL KRLGD QĂ PĂ YHUNRVVD V\NV\OOĂ WLODD YHUNNRWXQQXNVHW ,OPDULVHQ NXXOXPLVLD HOĂ NHLQIRD 28

2

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Pääkirjoitus Parempaa elämää, ole hyvä.

HELPOMPI ON PAREMPI läkeasiat ovat kamalan monimutkaisia, kuulen usein sanottavan. Kyllä ne usein vaativatkin syventymistä asiaan. Mietin kuitenkin, olemmeko Ilmarisessa nähneet riittävästi vaivaa asioiden ymmärrettävyyden ja selkeyden eteen? Olemmeko onnistuneet tulkkaamaan pykälät ja perustelut sillä tavalla, että ne vastaavat niin arkisiin kuin periaatteellisiinkin kysymyksiin?

Pakko on myÜntää, että meillä on tässä vielä paljon petraamisen varaa. Tavoite on kuitenkin selvä. Haluamme, että Ilmarisen kanssa on mutkatonta asioida. Kaikki Ilmarisen palvelut tähtäävät siihen, että teillä – asiakkaillamme – olisi hieman helpompi olla. Että elämä olisi hiukkasen parempaa.

Tämä sama ajattelu kiteytyy Ilmarisen uudessa sloganissa: �Parempaa elämää, ole hyvä�.

Se korostaa, että olemme asiakkaitamme varten olemassa. Olemme tietoisia siitä, että tämä on paljon luvattu, mutta olemme lujasti sitoutuneet sloganin toteuttamiseen.

Samassa hengessä olemme kehittäneet Ilmarisen lehteä, jonka ensimmäinen uudistettu versio on nyt kädessäsi. Hyvät lukijat, olette vuosien varrella lähettäneet meille paljon palautetta ja juttuvihjeitä. Voitte jatkossakin auttaa meitä säätämään lehden sisältÜjä niin, että se tarjoaa teille mahdollisimman paljon hyÜtyä ja toivottavasti myÜs iloa ja oivalluksia. Juttu jutulta parempaa elämää!

Päivi Sihvola

Julkaisija: Ilmarinen Päätoimittaja: Päivi Sihvola

E

Toimitusneuvosto: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Jaakko Kiander, Mari Merilampi, Mika Paananen, Pauliina Ripatti Palautteet ja juttuvinkit: DVLDNDVOHKWL#LOPDULQHQ Äş Toimitus & ulkoasu: Maggie Oy | Zeeland Painopaikka: Erweko Oy ISSN: 129-050X Painos: 86 000 Painettu syyskuussa 2012.

Yhteystiedot: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: 00018 Ilmarinen Puhelin: 010 284 11 Eläke- ja vakuutusasiat: 010 195 000 Asiakastietojen muutokset: YDNXXWXVSDOYHOX#LOPDULQHQ ĺ Ilmarisen yhteistyÜkumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti.

johtaja, viestintä ja henkilÜstÜ PS. Anna uudistuneesta lehdestä palautetta. /à KHWà VH RVRLWWHHVHHQ DVLDNDVOHKWL#LOPDULQHQ ĺ

VASTUULLISUUSMITTARI

Verkkoon ympäristÜn vuoksi

156 787

168 661

203 587

216 219

Ilmarisen verkkopalveluiden kävijämäärä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana melkoisesti. Luvut kertovat, kuinka monta kertaa vuodessa on käyty Ilmarisen tärkeimmissä, tunnistautumista vaativissa verkkopalveluissa.

2008

2009

2010

2011

Tavoitteella on todellista vaikutusta.

Finanssialan Keskusliiton tekemän tutkimuksen* mukaan esimerkiksi verkkolaskun hiilijalanjälki on merkittävästi paperilaskua pienempi. Laskua kohden verkkolaskun Ilmarisen tavoitteena on kasvattaa verkkoasiointia palveluissaan. Verkko- hiilijalanjälki on pienimmillään 150 gramasioinnilla voidaan pienentää asiakas- maa, kun paperilaskun vastaava on noin kontaktien ympäristÜvaikutusta. Viime 450 grammaa. Verkkolaskun 150 grammaa vuonna verkkoasioinnin määrä määri- vastaa yhden kilometrin ajomatkaa henkilÜautolla ja paperilaskun 450 grammaa tellyissä Ilmarisen palveluissa kasvoi puolestaan kolmen kilometrin matkaa.

2,7 prosenttiyksikkÜä.

Ilmarinen on määritellyt yritysvastuutoiminnalleen tavoitteet sekä niille avainmittarit ja tavoitearvot.

<PSĂ ULVWĂ&#x201C;\VWĂ YĂ OOLQHQ YHUNNRODVNX ZZZ INO Äş PDWHULDDOLSDQNNL WXWNLPXNVHW

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

3

KIRSI RIIPINEN

4

Innostus

ELÄ ROHKEASTI! Danny on yhä innostunut työstään.

1

MIKSI PIDÄT TYÖSTÄSI?

Pidän työstäni, koska se antaa sisältöä elämääni, leipää pöytään sekä iloa ja elämyksiä kanssaihmisille. Saan tehdä työtä rakkaan harrastukseni parissa. Ammattiesiintyjän tehtävä on luoda odotuksia ja sitten lunastaa ne. Esitys alkaa jo yleisön mielikuvista. Tavoitteenani on ylittää ne – ilo irti jokaisella keikalla.

MITEN ESTÄT KYLLÄSTYMISEN TYÖHÖSI?

Kyllästymistä voi torjua kehittymällä jatkuvasti. Kehittyminen on myös omanarvontunnon kannalta tärkeää.

Tämä tarkoittaa, että kun teen ja esitän musiikkia, teen sen laadukkaasti. Tärkeimpänä tavoitteena on yltää tulkinnassani sydämestä sydämeen. Joskus onnistun tässä paremmin, mutta suunta on aina selvä. Täytän 70 vuotta ja olen työllistänyt muita kaksikymppisestä lähtien, 47 vuotta. Yrittäjän moraaliset velvollisuudet ja vastuut saattavat uuvuttaa. En kuitenkaan vielä tunne kyllästymistä tai uupumista, sillä asioita ja vastuuta on mahdollista jakaa läheisten kanssa.

2

3

MITEN OLET JAKSANUT ETEENPÄIN, KUN EDESSÄ ON OLLUT VAIKEITA AIKOJA?

Kun olin 12-vuotias, äitini isä Algot Niska sanoi minulle, että elä rohkeasti. Tuota kehotusta olen pyrkinyt noudattamaan ja siirtämään ajatusta myös lähipiirille.

FAKTA

Danny (Ilkka Lipsanen) Syntynyt 1942.

MITEN JAKSAT FYYSISESTI TEHDÄ TYÖTÄ?

Terveys on lahja, mutta uskon, että myös asenteella voi vaikuttaa elämään ja sen pituuteen. Minulla oli infarkti 2,5 vuotta sitten. Sain silloin jatkoaikaa. Olen saanut tänä vuonna esiintyä suurten festivaalien ja tapahtumien yleisöille – tuntuu, että musiikkini kiinnostaa yhä. Siitä olen nöyrästi kiitollinen ja onnellinen.

4

SUUNNITTELETKO ELÄKKEELLE JÄÄMISTÄ?

5

Olen ollut eläkkeellä kohta viisi vuotta, mutta haluan edelleen olla aktiivinen. Työn tekeminen on mielekästä.

Rakastan työtäni ja ihmisiä, joiden kanssa työtä teen, sekä tietysti yleisöä. Näin mennään niin kauan kuin voi mennä.

Laulaja ja musiikkineuvos, Suomi-viihteen jättiläinen tunnetaan nimellä Iso D. Perusti oman yhtiönsä, D-tuotannon, vuonna 1966. Yhtiö on hoitanut ja tuottanut Dannyn ohjelmatoiminnan sekä monen muun artistin esiintymiset ja manageroinnit. D-tuotanto on ollut Ilmarisen asiakas vuodesta 1968.

Tuotanto on työllistänyt laajimmillaan 360 työntekijää, nykyään kymmenen henkeä.

Auttanut alkuun 153 uutta laulajaa (muun muassa Kirka, Kari Tapio ja Virve Rosti).

Dannyn lauluista on noussut 95 listahittiä.

WWW. ILMARINEN .FI

MILLOIN HAETAAN VANHUUSELÄKETTÄ?

5 NINA BRUUN, osastopäällikkö, eläkeosasto

Kysymys & vastaus

Ilmarisen eläkeosaston osastopäällikkö Nina Bruun kertoo, miten ja milloin vanhuuseläkettä pitää hakea. Entä mikä on kätevin tapa lähettää hakemus?

MILLOIN VANHUUSELÄKETTÄ PITÄÄ HAKEA?

MITEN VANHUUSELÄKETTÄ HAETAAN?

MILLOIN HAKEMUS ON MYÖHÄSSÄ?

RIITTÄÄ OIKEIN HYVIN, että lähetät vanhuuseläkehakemuksen suoraan Ilmariseen kuukautta ennen eläkkeen alkamista. Käsittelemme hakemuksen jopa muutamassa päivässä, jos saamme eläkehakemuksen mukana työnan-

VANHUUSELÄKEHAKEMUKSEN

voi täyttää verkossa kohdassa Henkilöasiakas / Eläkettä hakemassa / Eläkkeen hakemispalvelu.

Eläkehakemuksen löydät myös kohdasta Lomakkeet, missä hakemuksen voi täyttää, tulostaa ja postittaa

voi saada kolmen kuukauden ajalta. Jos olet täyttänyt eläkeiän, työsuhde on päättynyt ja haet vanhuuseläkettä kolmen kuukauden kuluessa, eläke voidaan myöntää heti työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

TAKAUTUVASTI ELÄKKEEN

Täytät 63 vuotta elokuussa, työsuhde päättyy elokuun lopussa ja haluat eläkkeen maksuun 1.9.

Unohdat kuitenkin lähettää eläkehakemuksen. Jos toimi-

ESIMERKKI:

tajalta työsuhteen palkka- ja päättymistiedot.

Hakemusta on turha lähettää aikaisemmin, koska voimme käsitellä eläkkeen vasta sen jälkeen, kun olemme saaneet työnantajalta palkkatiedot työsuhteen loppuun asti.

sitten Ilmariseen. Eläkkeen ratkaisu nopeutuu, jos hakemuksen mukana on työnantajan täyttämä työsuhteen päättymisilmoitus, joka sisältää myös palkkatiedot. Myös työsuhteen päättymisilmoitus löytyy verkkosivuilta.

tat sen vielä marraskuussa, eläkkeesi voi alkaa 1.9. Jos lähetät hakemuksen vaikkapa tammikuussa, eläke voi alkaa aikaisintaan 1.10.

Muistathan kuitenkin, että eläkettä karttuu 63–68-vuotiaana 4,5 prosenttia vuodessa, jos siirrät eläkkeen hakemista ja jatkat työssä. Verkkopalvelussamme voi tehdä laskelmia, kuinka paljon eläkettä karttuu lisää, jos työskentelee muutamankin kuukauden pitempään.

Yli 60 prosenttia hakijoista saa vanhuuseläkkeestään päätöksen ennen kuin eläke on alkamassa. Lähes kaikki hakijat, yli 90 prosenttia, saavat päätöksen sen kuukauden aikana, kun eläke alkaa.

MITÄ MUUTA PITÄÄ MUISTAA? SAATUASI ELÄKEPÄÄTÖKSEN

ota yhteyttä verotoimistoon, jonka jälkeen verottaja toimittaa verotiedot Ilmariseen automaattisesti.

VANHUUSELÄKKEEN rinnalla voit aloittaa uuden työskentelyn, mistä karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa. Karttunutta eläkettä täytyy itse muistaa hakea uudella eläkehakemuksella.

Sen saa maksuun, kun on täyttänyt 68 vuotta.

on tullut ja verokortti kunnossa, nauti ansaitusta eläkkeestäsi. Se tulee tilillesi kuukauden 1. pankkipäivänä.

KUN ELÄKEPÄÄTÖS

WWW. ILMARINEN .FI

6

,QIRJUDฤบLNND

YRITTร Jร ! KATSO, MITEN TYร TULO VAIKUTTAA ELร KKEESEEN Yrittรคjรคnรค maksat elรคkemaksut tunnollisesti tyรถntekijรถiden tyรถansioiden mukaan.

Mutta oletko arvioinut YEL-tyรถtulosi omaa tyรถtรคsi vastaavaksi?

YRITTร Jร 1

Tyรถkyvyttรถmyyselรคke 55-vuotiaana 2012

Vanhuuselรคke 63-vuotiaana 2020

6\QW\Q\W <(/ YDNXXWXV DONDQXW

W\ร WXOR W\ร WXOR

} b Y } b Y

HOร NH b NN HOร NH } b NN

HOร NH b NN HOร NH } b NN

Vanhuuselรคke 63-vuotiaana 2050

Tyรถkyvyttรถmyyselรคke 33-vuotiaana 2020

YRITTร Jร 2 6\QW\Q\W <(/ YDNXXWXV DONDD

W\ร WXOR W\ร WXOR

HOร NH b NN HOร NH b NN

} b Y } b Y

HOร NH b NN HOร NH } b NN

(Oร NNHHQ Pร ร ULVVร HL ROH RWHWWX KXRPLRRQ HOLQDLNDYร KHQQ\VWร

OTA HUOMIOON MYร S Nร Mร SEIKAT

-RV <(/ W\ร WXOR RQ SLHQL YDNXX WXVPDNVXW RYDW DOHPPDW PXWWD HOร NHWXUYD MD .HODQ VDLUDXVSร LYร UDKD VHNร YDQKHPSDLQHWXXGHW Mร ร Yร W SLHQLNVL <(/ YDNXXWXV DQWDD HOร NHWXUYDQ NRNR HOLQDMDNVL YDQKXXGHQ W\ร N\ Y\WWร P\\GHQ MD SHUKHHQKXROWDMDQ NXROHPDQ YDUDOOH

YEL-TYร TULO VAIKUTTAA MONEEN ASIAAN

7\ร WXOR RQ Mร UNHYร ร PLWRLWWDD RLNHDOOH WDVROOH KHWL \ULWWร M\\GHQ DOXVVD 7\ร WXORD HL YRL NRUMDWD WDNDXWXYDVWL (Oร NNHHQ NXVWDQQXNVLD KHOSRWWDD RLNHXV Yร KHQWร ร QH YHURWXNVHV VD 9HURYร KHQQ\NVHQ Mร ONHHQ WRVLDVLDOOLQHQ HOร NHPDNVX HVLP } HXURQ W\ร WXOROOD RQ Oร KHV SURVHQWWLD SLHQHPSL

0LKLQ NDLNNHHQ <(/ W\ร WXOR YDLNXWWDD" s (Oร NH NDUWWXX NXQNLQ YXRGHQ NHVNLPร ร Uร L VHVWร <(/ W\ร WXORVWD

s .HOD ODVNHH VDLUDXVSร LYร UDKDQ MD YDQKHPSDLQSร LYร UDKDQ <(/ W\ร WXORVWD

.DWVR ZZZ NHOD ฤบ

s 2VD DLNDHOร NH RQ PDK GROOLQHQ YDLQ MRV W\ร WXOR s 7\ร WWร P\\VWXUYDQ SLLULLQ Sร ร V\ RQ Yร KLQWร ร Q } YDDWLL Yร KLQWร ร Q HXURQ HXURD YXRGHVVD W\ร WXORQ .DWVR

ZZZ \ULWWDMDW ฤบ VRVLDDOLWXUYDRSDV

7DUNLVWD W\ร HOร NHRWWHHVL YHUNRVVD RVRLWWHHVVD ZZZ LOPDULQHQ ฤบ W\RHODNH 6DPDOOD RVDOOLVWXW HXURQ PDWNDODKMDNRUWLQ DUYRQWDDQ

KIRSI RIIPINEN

Juuri nyt suunnittelen...

7 SÄHKÖÄ ILMAN LANKOJA Powerkiss vei älylaitteiden latauspisteet ensin lentokentille. Nyt langatonta latausmahdollisuutta levitetään kaikkien arkeen, neukkareihin ja kahvilaketjuihin.

POWERKISSISSÄ USKOTAAN, että langaton sähkö on pian yhtä itsestään selvää kuin langaton netti.

Maija Itkosen perustama Powerkiss on mukana yli sadan yrityksen ryppäässä, joka vie eteenpäin yhteistä tiedonsiirron latauksen standardia. Laitevalmistajien, operaattoreiden ja jopa autotehtailijoiden yhteinen etu on, ettei joka puhelinmalliin tarvittaisi omanlaista latauslaitetta.

Powerkissillä on ideoita tuotteensa jatkokehittämiseen, mutta nyt paukut pannaan langattomien latausmahdollisuuksien määrän kasvattamiseen.

Langaton lataus haluttaisiin yritysten neukkareihin ja arkipäivään.

TEHDÄÄNKÖ TÄLLÄ

Maija Itkosta hymyilyttää hänen seitsemänvuotiaan poikansa reaktio lentokentällä: ”Wau, Powerkiss on täällä! Miten se on tänne tullut?”

RAHAA?

Maija Itkonen CMO Powerkiss

Kun äiti oli selittänyt, että hänen firmansa on myynyt langattomia latausmahdollisuuksia eri lentokentille, poika ihmetteli, että ei kai Powerkiss tee työtä rahan takia. Ihmisten puhelimien akuista loppuu välillä virta, ja heidän pitää päästä lataamaan.

Vielä nykyään puhelimen, kannettavan tai tablettikoneen langattomaan lataukseen tarvitaan erillinen rinkula, jonka saa kahvilan tiskiltä. Tulevaisuudessa rinkula asennetaan uusiin laitteisiin jo valmistusvaiheessa. Tällaisia älylaitteita on jo käytössä esimerkiksi Japanissa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

INNOVAATIO tuli markkinoille loistavaan aikaan älypuhelimien yleistyessä. Akkuteknologia ei ole pysynyt älyteknologian perässä. Älylaitteiden käyttäjien suurin tyytymättömyyden syy on akku ja sen kesto.

Ensimmäiset kilpailijatkin ovat ehtineet markkinoille. ”Kaikenlaista härpäkettä on tullut vastaan, mutta meillä on koko ajan ollut skandinaavinen yksinkertainen linja.

Siitä on helppo pitää tulevaisuudessakin kiinni.”

TOIMINTA

Latausmahdollisuudesta kertoo tarra pöydän pinnassa. Esimerkiksi kahvilan tiskiltä saa lainaksi vastaanottimen (pienen rinkulan). Se kytketään puhelimen latausliitäntään. Kun kännykän vie tarran päälle, led-ilmaisimet rinkulassa kertovat, että lataus on alkanut.

TAUSTAA

Powerkiss Perustettu 2008 Työntekijöitä 12 Suurimmat asiakkaat: lentokentät ja kansainväliset kahvilaketjut

Liisan Leipomon toimitusjohtaja ja omistaja Heikki Jortikka on ylpeä siitä, että työllistää kaksikymmentä henkeä.

8

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

TEKSTI IRMA CAPITEN KUVAT LAURA VESA

Pala kakkua ja voita leivälle Neljä sukupolvea, kolme vuosikymmentä ja yksi leipomo.

Leipomo, joka pitää sukupolvet leivässä.

empääläläisen Liisan Leipoheessa yrittäjillä katto vastaan, sillä ne ovat nousmon toimitusjohtaja ja omistaja seet huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Heikki Jortikka saapuu töihin Ennen ne muodostivat 24, nyt 45 prosenttia liikeaamuyöllä kello 2. Se on hänelle vaihdostamme.” normaali työpäivän aloitusaika.

Mutta yöllä on leipomisen aika. AamuneljäänSilloin hän napsauttaa valot ja viiteen Heikki häärii leipomossaan yksin. Sitten paiuunit päälle ja ryhtyy hommiin. kalle saapuvat tyttäret Johanna Ruuska ja Kristiina ”Minä lähinnä paistan. Meillä on erikseen Jortikka. kolme ammattileipuria. Minulla on kokin kouluHeikki on nyt 55-vuotias. Hän ei ole suunniteltus ja työskentelin kokkina kymmenen vuoden ajan, lut vielä eläkkeelle jäämistä, mutta jatkosuunnitelmuun muassa Näsinneulassa, ennen kuin aloitin työt mia on jo tehty. Tyttäret Kristiina ja Johanna, jotka täällä leipomossa. Alkuun toimin ovat työskennelleet leipomossa jo meillä kymmenisen vuotta kondiitviitisentoista vuotta hekin, jatkanevat torina, mutta nyt kolme kondiittolähitulevaisuudessa Heikin jalanjäljissä riamme hoitavat kokonaan sen puoleipomon pomoina. len. Paisto- ja kokkaustöiden lisäksi ”Kai meillä on leipominen verenminulla on toimitusjohtajana paljon perintönä”, Kristiina naurahtaa. paperitöitä tehtävänä.”

Leipomo on ollut Heikin nimissä Leipomon perusti 30 vuotta vuodesta 2000, jolloin Liisa jäi eläksitten Heikin äiti Liisa Jortikka. keelle.

Hänen miehensä Lauri Jortikka ”Olen nyt 77-vuotias, enkä vielärakensi sille tilat kotitaloon. Leipomo kään malta olla täältä kokonaan poissa.

LIISAN LEIPOMO ja myymälä sijaitsivat vuoteen 1988 Käyn täällä viikoittain, muuten vain tai Perustettu vuonna 1982 keltaisen omakotitalon siivessä. Sitopettamassa perinnereseptejäni”, Liisa Lempäälässä Pirkanmaalla ten talon viereen rakennettiin uudet, Jortikka kertoo.

Työntekijöitä alkuun kaksi, isommat tilat, noin 450-neliöiset. ”Meitä kaikkia työssä varmasti nyt parikymmentä Tänä vuonna laajennettiin lisää. Tällä innostaa, kun tulosta syntyy. Olen hetkellä henkilökuntaakin on töissä pystynyt leipomollani antamaan työtä Leipomo-myymäläkahvilan lisäksi kaksi jo parikymmentä henkeä. perheelleni”, Liisa lisää. myymälä-kahvilaa Heikki on samoilla linjoilla.

Erikoisosaamisena ESIMIEHENÄ HEIKILLÄ on paperitöissä ”Ei tällä rikastu, mutta elää. Olen konditoriatuotteet haasteensa. Työvoimapolitiikka on ylpeä siitä, että työllistän kaksikymniistä suurin. Heikin palkkalistoilla mentä henkeä.”

Tilauslistalla 350 tuotetta on henkilökuntaa viiden eri työehtoLiisan Leipomo on TYTÖT VETÄVÄT MYSSYT PÄÄHÄN ja ryhsopimuksen piiristä, joten opiskeltaollut Ilmarisen asiakas vuodesta 1983. tyvät töihin. Johanna pakkaa tilauksia vaa riittää. lähtemään alueen kauppoihin, ravin”Työvoimakulut ovat taas oma VVV KHHR@MKDHONLN k toloihin, yksityisille, toreille ja omiin haasteensa. Niihin tulee jossain vai-

L

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

9

kahviloihin, joita on yhteensä kolme.

Pakkauskone käy kuumana, sillä tuhansia tuotteita lähtee auton kyydissä kohti herkkusuita. Tuotevalikoimaan kuuluu 350 erilaista leivonnaista. Päivittäin niistä valmistetaan noin 80 laatua. ”Pienleipomoissa tällainen valikoiman laajuus on mahdollista. Emme ole isojen tavoin erikoistuneet vain joihinkin tuotteisiin”, Heikki sanoo.

Heikki kokee Liisan Leipomon pienleipomoksi, mutta alallaan se luetaan pk-yritykseksi. Pienten leipomoiden tila on viime vuosina huonontunut merkittävästi. Heikki kertoo niitä olleen viitisen vuotta sitten noin 1000 ja nyt noin 700, eli niitä häviää noin viidenkymmenen vuosivauhtia. ”Näen tämän kehityksen huolestuttavana monella tapaa. Ajatellaan nyt vaikka rikasta leipäkulttuuriamme.

Suomen eri alueilla tehdään hyvin erilaisia leipiä.

Kuinka perinne turvataan, jos pienet leipomot häviävät ja isot tehtaat, jotka jo nyt siirtävät toimintaansa Viroon ja Latviaan, kuljettavat Suomen joka ilmansuuntaan samat leivät?”

Tietyt tuotteet ovat ja pysyvät, mutta uutta keksitään koko ajan. Liisan Leipomossa testataan vuosittain satakunta uutuutta. Niistä pari jää vuosittain elämään. Sellainen on esimerkiksi Heikin viisi vuotta sitten alueelliseen joululeivonnaiskilpailuun kehittämä

MISTÄ PERINNELEIVILLE TEKIJÄT?

10

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Tampereen joululeivos, jota valmistaa nykyisin viisi eri pirkanmaalaista leipomoa aina joulun aikaan.

Heikin päässä ideat uutuuksista syntyvät joskus Euroopan leipomomessuilla kulkiessa, mutta useimmiten omassa leipomossa yön yksinäisinä tunteina. Joskus ne syntyvät myös vahingon kautta, kun joku leivonnainen on menevinään pieleen, mutta siitä kumpuaakin uusi idea. ”Seuraamme myös maan trendejä. Karppauksessa olimme aikaamme edellä: olimme Suomen ensimmäinen karppausleivän valmistaja, ja sitä postitamme yhä ympäri Suomea”, Heikki kertoo.

Joskus ideat syntyvät vahingonkin kautta, kun joku leivonnainen on menevinään pieleen, mutta siitä kumpuaakin uusi idea.

Maailman meno on muuttunut hektisemmäksi, ja se näkyy myös leipomoiden elämässä. Kuluttajat haluavat uutuuksia yhä kiihtyvällä tahdilla.

Ennen tuotelistat päivitettiin kerran vuodessa, nykyisin neljännesvuosittain.

Toisaalta on myös klassikoita, joita asiakkaat kysyvät vuodesta toiseen. ”Kilopitko, kaurasämpylät, pandakakku, lusikkaleivät ja muut”, Liisa luettelee. ”Niitä meillä on tehty perinneresepteillä alusta asti.”

Liisan Leipomossa on täysi höyry päällä. Heikki paistaa maalaisleipiä, Johanna pakkaa bostonkakkuja, Kristiina koristelee mansikkaleivoksia, leipuri Elisa Sorri kaulii wienertaikinaa ja kondiittorit Oili Viljakainen ja Selina Hannuksela täyttävät suklaarouhekakkuja boysenmarjahillolla. Leipomon yhteydessä on kahvila-myymälä, joka myös valmistautuu päivään. Kirsi Kivelä kantaa uunituoreita leivonnaisia vitriineihin esille.

Kun ovesta astuu sisään, vastaan tulvahtaa lämpimäisten tuoksu. On vaikea valita, mikä on mukavin: pullan, leivän vai juuri paistetun munkin tuoksu.

Hetken päästä taka-alalta erottuu myös hernerokan suoraselkäinen aromi. ”Meillä on lounaslistalla päivittäin keittoa. Kahvilamme päiväasiakkaista 80 prosenttia on työmiehiä, ja he tykkäävät tuhdista keitosta. Tässä alkaa nyt olla 30 litraa valmiina. Laitoin rokan kiehumaan aamukahdelta, eli se on porissut viitisen tuntia.”

Suunnilleen saman verran aikaa on mennyt yhden leipomon suosikkileivän, maalaisleivän, valmistamiseen. Sen Heikki leipoo perinteisellä tavalla eli nostattaa ja laskee moneen otteeseen. ”Pitkät nostatus- ja lepoajat ovat vanhan ajan maukkaan leivän salaisuus.”

Liisan Leipomossa on paljon ajanmukaisia ja käytännöllisiä koneita, mutta osa työvaiheista tehdään yhä käsin ja kaikki leivät leivotaan alusta saakka kokonaan käsityönä.

AAMULLA KELLO SEITSEMÄN

LIISAN LEIPOMON VINKKEJÄ HENKILÖKUNNAN INNOSTAMISEEN q *TTMSDKD GDMJHKŅJTMS@@RH q )NJ@HMDM R@@ @MS@@ O@Q@MMTR

DGCNSTJRH@ INHS@ LXŅR SDRS@S@@M )NR TTCDS JĔX

SĔMMŅS NU@S SNHLHUH@ MD NSDS@@M JĔXSSŅŅM q '@MJH JTMMNKKHRDS JNMDDS I@ SXŅUĔKHMDDS q *NJDHKD SXŅJHDQSN@ INR L@GCNKKHRS@

+DHONLNM ODQTRS@I@ +(HR@ )NQSHJJ@ NM MXS UTNSH@R 'ĔM UHDQ@HKDD KDHONLNKK@ TRDHM INJN NODSS@L@RR@ ODQHMMDQDRDOSDIĔ S@H LTTSDM U@HM S@O@@L@RR@ RTJT@@M

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

11

Pienleipomoita häviää 50 leipomon vuosivauhdilla. Heikki on huolissaan, miten rikkaasta suomalaisesta leipäperinteestä pidetään huolta.

ovat leipomolaisille tärkeitä. 30 vuotta leipomonsa perustamisen jälkeen Liisaa ympäröivät uudistetun kahvilan pöydän ääressä hänen poikansa, leipomon nykyinen omistaja Heikki Jortikka, lapsenlapset Johanna Ruuska ja Kristiina Jortikka, Johannan mies Jarkko Ruuska ja liuta lapsenlapsenlapsia: Joonatan, Juliina ja Jesmina Ruuska sekä Nanna ja Niklas Mäkinen. Myymälän puolella vitriinin takaa kurkistaa lisää sukua: Heikin vaimo Tarja Jortikka.

Eikä leipomon sukupuu ole vielä tässäkään kokonaisuudessaan. Ennen kuin Heikki ryhtyi vetämään leipomoa, lankoja piti käsissään hänen kaksoisveljensä Timo Jortikka.

Noina aikoina Heikki työskenteli Tampereella kokkina, kunnes eräänä päivänä Timo kysyi, josko velipoika tahtoisi tulla tuuraamaan häntä. ”Tuuraaminen” on jatkunut vuodesta 1986 tähän päivään saakka.

PERINTEET JA SUKU

ILMARINEN & LIISAN LEIPOMO

”Ilmarisen ja sitä ennen Pohjolan kanssa olen ollut yhteistyössä jo 25 vuotta, siitä lähtien kun astuin tähän yrittäjäksi. Koska henkilökohtaiset vakuutukseni olivat Pohjolassa ja suhteet olivat hyvät, oli luontevaa vaihtaa myös yrityksen vakuutukset sinne. Kun 90-luvulla tarvitsin rahoitusta erään lopettaneen leipomon kaluston ostoon, se hoitui Ilmariselta. Olen ollut tyytyväinen palveluun.”

Heikki Jortikka

12

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

”Velipoika läksi vaimonsa ja puolitoistavuotiaan poikansa kanssa purjehtimaan maailman ympäri, mutta valmensi minua sitä ennen kaksi ja puoli vuotta näihin hommiin. Kun he palasivat maailmalta, veli perheineen tuli vielä pariksi vuodeksi takaisin Lempäälään. Hän rakensi isämme kanssa tämän uuden rakennuksen sisätilat ja minä jatkoin leipomotöissä.

Sitten hän läksi Australiaan. Nykyisin hän asuu Kuhmossa”, Heikki kertoo.

AAMUKAHDEKSALTA Heikin yötyöpäivä alkaa olla pulkassa ja peti kutsuu. Uudelleen hän saapuu toimistotöihin iltapäivällä. Kun Heikki tekee lähtöä nukkumaan, hänen vaimonsa Tarja palvelee jo ensimmäisiä asiakkaita myymälä-kahvilan puolella.

Aamuneljältä töihin tullut kondiittori-Kristiina jatkaa kakkujen valmistamista, ja Johanna-sisko tekee tilauksia ja markkinointihommia, kun on saanut leivonnaiset pakattua ja lähetettyä maailmalle.

Leipomon valot eivät vuorokauden aikana juuri sammu.

Iltapäivällä vuoroon astuu seuraava ammattikunta, munkinleipojat. Possumunkit, berliininmunkit, kermamunkit, hillomunkit ja kolmiomunkit ovat yksi Liisan Leipomon hittiartikkeleista. Ja donitsit päälle.

Iltapäivällä ja illalla leivotaan myös pullat ja sämpylät niin valmiiksi, että ne voidaan asettaa kohoamaan juuri sopivan pulleiksi vaihtolämpökaappiin. Se säädetään 36 asteeseen ja 80 prosentin kosteuteen. Sieltä pian munkinpaistajien jälkeen työvuoroon tuleva Heikki saa nostettua parahultaisesti kohonneet leivonnaiset paistumaan, kun hän saapuu paikalle, tapansa mukaan aamukahdelta. ”Epäilijöitä riitti, ennen kuin avasin liikkeen vuonna 1982, mutta hyvin on ollut asiakkaita alusta alkaen. Avajaisissa kaikki autot ja traktorit eivät mahtuneet edes parkkiin ja poliisin piti tulla ohjaamaan liikennettä”, Liisa Jortikka muistelee.

WWW. ILMARINEN .FI

MITÄ TEEN, JOS HAKEMUKSENI HYLÄTÄÄNKIN? ESIMERKKI:

HYLKÄÄVÄ PÄÄTÖS TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEESTÄ

Saatuaan sairauspäivärahaa maksimimäärän eli noin vuoden hän haki työkyvyttömyyseläkettä Ilmariselta. Jukan hakemus

jouduttiin kuitenkin hylkäämään, koska selkävaivojen ei voitu katsoa olevan niin vakavia, että ne estävät työskentelyn kokonaan. Jukan työnkuva oli kevyt ja työtehtäviä mahdollista muokata työkyvyn mukaiseksi. Jukka oli ajatellut työkyvyttömyyseläkkeen olevan ainoa vaihtoehto, eikä hän tiennyt mitä tehdä.

HYLKÄÄVÄN ELÄKEPÄÄTÖKSEN mukana Ilmarinen tarjosi Jukalle mahdollisuutta osallistua vapaaehtoiseen ohjaukseen, jossa hän pääsi keskustelemaan tilanteestaan sekä työhönpaluustaan.

Ilmarinen tarjoaa ainoana yksityisenä työeläkeyhtiönä tätä palvelua hylkäävän päätöksen saaneille. Ohjausta järjestetään 14 paikkakunnalla, ja sitä toteuttavat työhön paluuseen keskittyneet palveluntuottajat. Nämä yritykset tarjoavat erilaisia työssä jaksamiseen, kuntoutumiseen ja terveydentilan parantamiseen tähtääviä palveluita. Palvelu on vapaa-

ehtoinen ja osallistujalle maksuton.

Ohjaavassa palvelussa Jukka pääsi keskustelemaan muun muassa hylkäävän päätöksen perusteista sekä jatkomahdollisuuksista. Jukalle palvelu oli hyödyllinen, koska hänellä oli edelleen olemassa yhteys työelämään. Palveluun kuului esimerkiksi tapaaminen kuntoutusohjaajan kanssa. Palvelussa pyrittiin auttamaan Jukkaa, jolla on työn tekoon liittyviä rajoitteita ja vajaakuntoisuutta, mutta jonka terveydentilan perusteella ei kuitenkaan voida myöntää työkyvyttömyyseläkettä.

JUKKA KESKUSTELI ohjaavassa palvelussa kuntoutusohjaajan kanssa mahdollisuuksista palata omaan työhönsä. Kuntoutusohjaaja kannusti Jukkaa olemaan yhteydessä lähiesimieheensä ja pyytämään työn järjestelyä siten, että työskentely onnistuu. Ohjaaja antoi Jukalle liudan vinkkejä siitä, miten työtä voi muokata pienillä, mutta vaikuttavilla keinoilla.

Hän sopi työhönpaluusta, ja työpai-

kalla ryhdyttiin erilaisiin työjärjestelyihin.

Jatkossa Jukka saa hyödyntää työssään enemmän työaikaliukumia, etätyötä ja tauotusta. Esimiehen kanssa sovittiin, että työpisteen ergonomia tarkistetaan ja työfysioterapeutin tuella testataan sähköpöytää, jonka avulla istumisesta ja seisomisesta aiheutuvaa kuormaa voidaan jaksottaa.

Jukka päätti sitkeästi yrittää parantaa terveydentilaansa ja kokeilla työntekoa.

JUKKA ON 48-VUOTIAS TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ,

jonka selkävaivat haittasivat työntekoa.

Kivut tekivät yhtäjaksoisen työnteon hankalaksi, ja Jukka jäi sairaslomalle.

JUKKA 48 V.

1 OHJAUSTA OMALLA PAIKKAKUNNALLA

2 TÄSTÄ ETEENPÄIN?

Ongelma & ratkaisu

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

13

14 Puheenvuoro

HALUAMME MITOITTAA PUSKURIT OIKEIN. Parhaillaan onkin menossa tutkimus tasoitusmäärän oikeasta suuruusluokasta.

HILLEVI MANNONEN Johtaja, aktuaaritoimi ja riskienhallinta, Ilmarinen

Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu yrityksiltä eläkemaksujen yhteydessä kerätyistä puskureista, joilla varaudutaan työkyvyttömyyden kustannuksiin. Nämä puskurit ovat karttuneet koska työkyvyttömyyden riski on alentunut. Näin siitä huolimatta, että työkyvyttömyyseläkemaksuakin on alennettu.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain yritysten työeläkevakuutusmaksun, joka sisältää myös maksun työkyvyttömyyseläkkeitä varten. Maksuprosentti perustuu ennusteisiin tulevista eläkemenoista. Ennustamiseen liittyy omat vaikeutensa, sillä vasta vuosien päästä selviää, riittikö maksu vastaaviin eläkemenoihin. Tähän maksun riittävyyteen liittyvän epävarmuuden johdosta yhtiöllä tulee olla puskuri tappioiden varalla, ns. tasoitusmäärä. Jos työkyvyttömyyseläkkeitä tuleekin enemmän kuin on arvioitu, katetaan erotus puskurista. Jos taas menoja syntyy vähemmän, puskuri karttuu. Puskurille hyvitetään vuosittain korkoa.

PUSKURILLA VARAUDUTAAN TULEVAAN.

TYÖNTEKIJÄT JAKSAVAT TYÖSSÄÄN PIDEMPÄÄN KUIN AIKAISEMMIN. Työntekijöiden

riski tulla työkyvyttömäksi on alentunut nopeammin kuin kukaan osasi odottaa.

Kehitys alkoi 1990-luvun lopulla ensi alkuun erityisen voimakkaana ja pysyen myöhemminkin alenevalla trendillä. Työkyvyttömyysriski on 2000-luvun alusta alentunut noin 20 prosenttia.

Erityisesti yli 55-vuotiaiden työkyvyttömyysriski on alentunut, mutta toisaalta huoli nuorista työkyvyttömistä on kasvanut. Työntekijät jaksavat työssään pidempään kuin aikaisemmin. Ponnistukset työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseksi ovat siis tehonneet. Myös eliniän piteneminen kertoo samasta asiasta: olemme terveempiä.

PUSKUREITA PURETTU MAKSUNALENNUKSIIN. Tasoitusmäärää purettiin ensin alentamalla työkyvyttömyysmaksua ja vuosina 2006–2009 pk-yrityksille kohdistetuilla tilapäisillä alennuksilla. Tuona aikana Ilmarinen ja muut yhtiöt antoivat alennuksia noin miljardi euroa. Senkin jälkeen purkamista on jatkettu pitämällä työkyvyttömyysmaksua pienempänä kuin vastaava eläkemeno. Tänä vuonna työkyvyttömyysmaksu on keskimäärin 1 prosenttia palkoista, kun työkyvyttömyysmenoksi arvioidaan noin 1,4 prosenttia palkoista.

TUTKIMUS SELVITTÄÄ PUSKURIN RIITTÄVYYDEN. Hyvä varautuminen on kestävän eläkejärjestelmän merkki ja puskurit turvaavat eläkkeet yllättävissäkin tilanteissa. Työeläkeyhtiöt eivät kuitenkaan halua kerätä riskeihin nähden tarpeettomia puskureita. Jo viime talvena yhtiöt käynnistivätkin tutkimuksen, jossa selvitetään tasoitusmäärän oikeaa suuruusluokkaa nykyisin vallitsevaan riskitasoon. Tulosten perusteella päätetään, voidaanko puskuria pienentää esimerkiksi maksun alennuksin. Kuten tähänkin asti, puskuri on eläkkeitä varten ja siihen se myös käytetään.

14

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Vastuullinen sijoittaminen on käytännön tekoja Sijoitustoiminnan vastuullisuus on asia, joka yhä useammin puhuttaa julkisuudessa.

Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa eläkeyhtiön kannalta käytännössä? lmarisen vastuulla on yli 870 000 suomalaisen eläketurva ja lähes 30 miljardin euron sijoitusomaisuus. Tällä varallisuudella katetaan tulevaisuuden eläkkeitä.

Eläke-eurot on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti, kuten jo laki vaatii, ja lisäksi vastuullisesti. Ilmarinen on ensimmäisenä suomalaisena sijoittajana sitoutunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin vuonna 2006. Se tarkoittaa, että taloudellisten näkökohtien lisäksi sijoituspäätöksissä otetaan huomioon ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaasioihin liittyviä seikkoja.

Ilmarisen sijoitustoiminnan vastuullisuudesta vastaavan Anna Hyrskeen mukaan vaatimuksena on, että sijoituskohde noudattaa lainsäädäntöä ja erilaisia kansainvälisiä normeja kuten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ohjeistuksia ja YK:n ihmisoikeuksien julistusta. Sijoittajalla on käytössään useita tapoja varmistua siitä, että sijoituskohde täyttää vastuullisuuden kriteerit.

I

TEKSTI SATU MALKAMÄKI KUVAT ANNA HYRSKE

Verac Mede elin sellu monit iros ja A tehtaan j oh nn orilta sellun a Hyrske taja Ari tu pakk auslin tkivat jasto a.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

15

”Vastuullinen sijoittaja pyrkii nimenomaan siihen, että yhtiöt toimisivat lakeja ja normeja noudattaen. Jos sijoituksesta luopuu heti, silloin ikään kuin tulee heittäneeksi hanskat tiskiin.”

ANNA HYRSKE

”Käymme keskusteluja yhtiöiden edustajien kanssa, tutkimme dokumentteja, tutustumme yhtiöiden toimintaan paikan päällä. Meillä on myös käytössämme ulkopuolisten tahojen tekemiä arvioita ja vastuullisuusraportteja yhtiöiden toiminnasta.”

Hyrskeen mukaan yritykset yhä enemmän kiinnittävät huomiota vastuullisuuskysymyksiin toimint hak uut kasvava Eukalyptusp ssa vuodessa nassaan, ja monet antavat mielelVeracelin selluloo sa satehdas Brasilia vain kahdek lään sijoittajien ja muiden sidosssa noin miljoona tonn ia sellua vuodessa tuottaa suunnitteilla toine . ryhmien tutustua toimintaansa on nkin selluntuotant Alueelle oyksikko... käytännössä.

Vastikään Hyrske tutustui metsäyhtiö Stora Enson Veracelin tehdasalueeseen Brasiliassa. ”Oli tärkeää ja avartavaa nähdä sellutehtaan toimintaa käytännössä sekä tutustua paljon puhuttuihin eukalyptusviljelmiin. Maankäyttöasiathan ovat juuri nyt erittäin ajankohtaisia metsäyhtiöiden kohdalla”, Hyrske toteaa.

BP:n tapaus on vaatinut sijoittajaryhmältä läjän EPÄKOHTIIN PUUTUTAAN RIPEÄSTI. Vaikka yhä useampi yrikirjeitä ja vetoomuksia yhtiön johdolle sekä useita tys panostaa kovasti vastuullisuusasioihin, aina joukkoon tapaamisia. mahtuu myös sijoituskohteita, joiden toiminnassa havai”BP:n tämänhetkinen tilanne on niin hyvä, että voitaan epäkohtia. Ongelmiin Ilmarinen puuttuu ripeästi. daan sanoa työn kannattaneen. Yhtiö on muuttanut asenTämän vuoden aikana on ilmennyt muutama julkisuunettaan merkittävästi ja jatkaa tänä päivänäkin yritysdessakin ollut tapaus, jotka ovat vaatineet Ilmariselta vastuuasioidensa kehittämistä”, Hyrske kertoo. sijoittajana toimenpiteitä.

Ilmarinen on tällä hetkellä mukana noin viidessä ”Kun on kyse kotimaisesta yhtiöstä, paras tapa on sadassa vaikuttamisprosessissa, joiden avulla sijoittajat olla yhteydessä suoraan yhtiön edustajiin ja selvittää, pyrkivät saamaan aikaan muutoksia yritysten toimintamistä tarkkaan ottaen on kysymys. Usein jo keskustelun tavoissa. Prosessit saattavat kestää jopa vuosia, mutta kautta päästään yhteisymmärrykseen siitä, miten yhtiö Hyrske muistaa myös tapauksia, joissa edistystä on tapahparantaa toimintatapojaan vaikkapa ympäristön huotunut ”yhdessä yössä”. mioon ottamisessa.” ”Joskus ongelma saattaa olla vain hyvin pienestä seiUlkomaisten sijoituskohteiden kohdalla toimivaksi kasta kiinni, kuten yksittäisestä virheestä, joka on helppo tavaksi on osoittautunut usean ison sijoittajan yhteistyö. korjata.” ”Hyvänä esimerkkinä tästä on öljyjätti BP. Vuoden Ilmarinen osallistuu vastuullisuuskysymyksissä 2010 Meksikonlahden öljyturman jälkeen joukko suurmonenlaisiin kansainvälisiin hankkeisiin. Yhtiö on sijoittajia aloitti niin sanotun vaikuttamisprosessin yhtiötä mukana esimerkiksi hankkeissa, joiden tarkoituksena on kohtaan, minkä seurauksena BP on huomattavasti parankartoittaa yritysten hiili- ja vesijalanjälkiä ja auttaa näin tanut muun muassa riskiraportointiaan.” sijoittajia sijoituspäätöksissä.

16

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

luaa opiskella .. i paikallinen ha ..

Yha useamp ..

Veracelia llisuutta, silla .. antajana. metsateo .. .. n hyva.. na.. tyon pidetaa

uteen kkuukorke .

Anna Hyrske ja tehtaan johtaja Ari Medeiros se llun kuivauskone .. .. en aa rella...

Usein sijoituskohteet parantavat toimintaansa ennemmin tai myöhemmin sijoittajien kanssa käytyjen keskustelujen seurauksena. Aina näin ei kuitenkaan käy, jolloin sijoittajan viimeinen keino on luopua omistuksestaan. ”Arvopapereiden myynti on kuitenkin vasta se vihonviimeinen ja samalla erittäin harvinainen keino. Kun sijoittaja luopuu omistuksesta, hän menettää viimeisenkin mahdollisuuden vaikuttaa yrityksen toimintaan.”

Hyrskeen mukaan usein onkin haastavaa selittää ulkopuolisille, miksi kyseenalaisesti toimivan yrityksen osakkeista ei luovuta heti, kun ongelmat tulevat tietoon. ”Vastuullinen sijoittaja pyrkii nimenomaan siihen, että yhtiöt toimisivat lakeja ja normeja noudattaen. Jos sijoituksesta luopuu heti, silloin ikään kuin tulee heittäneeksi hanskat tiskiin – ja epäkohdat yrityksessä pääsevät jatkumaan.”

ARVOPAPEREIDEN MYYNTI ON VIIMEINEN KEINO.

YRITYSTEN ASENNE VAIHTELEE. Toistakymmentä vuotta vastuullisen sijoittamisen parissa työskennelleen Hyrskeen mukaan yritykset suhtautuvat hyvin vaihtelevasti sijoittajaan, joka puuttuu sijoituskohteen toimintaan ja perää siltä vastuullisempaa toimintaa. Hyrske puhuukin ”kahdesta koulukunnasta”.

Osa yhtiöistä ymmärtää, että tässä ollaan o samalla puolella yhteisin y tavoittein, emmekä e tarkoituksella halua ketään kritisoida tai loukata vaan pyrkiä parempiin toimintatapoihin. ”Osa yhtiöistä reagoi tiedusteluihimme asiaankuuluvalla vakavuudella ja on kiinnostunut sijoittajien näkökulmista. Ne myös ymmärtävät, että tässä ollaan ikään kuin samalla puolella yhteisin tavoittein, emmekä tarkoituksella halua ketään kritisoida tai loukata vaan pyrkiä parempiin toimintatapoihin.” ”Toinen ääripää sitten jättää huomiotta tai jopa väheksyy sijoittajan vetoomukset. Olen törmännyt jopa tytöttelyyn”, Hyrske muistelee.

Myönteisesti reagoivia yrityksiä on Hyrskeen mukaan onneksi yhä enemmän, sillä vastuullisuuskysymykset ovat entistä useamman yrityksen agendalla. Yritysten laiminlyönnit vastuullisuusasioissa nousevat vähän väliä myös lehtiotsikoihin, mikä voi osaltaan lisätä yhtiöiden kiinnostusta parantaa toimintatapojensa vastuullisuutta.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

17

18 KUN SAIRAUSLOMA Kesäkuun alussa muuttunut laki parantaa Prosessi

Sairaus alkaa!

T

23 000 työntekijää. Työkyvyttömyys lyhentää merkittävästi eliniänaikaista työssäoloaikaa.

Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeistä voitaisiin välttää, jos työkyvyttömyyden pitkittyminen havaittaisiin ajoissa.

Tieto työkykyongelmista ja sairausloman kestosta ei aikaisemmin aina ole tavoittanut työterveyshuoltoa lainkaan, jos työntekijä on asioinut oman hoitavan lääkärin tai erikoissairaanhoidon tai terveyskeskuslääkärin kanssa ja ollut sairauslomalla pitkiäkin aikoja.

Erityisesti silloin kun tutkimukset ja hoidot viivästyvät ja sairausloma pitkittyy, työntekijä oli ikään kuin unohtunut sairauslomalle. Työnantaja ja työntekijä itsekään eivät aina tienneet, mitä pitäisi tehdä. Vasta eläkehakemuksen tultua huomattiin, että työhön paluutakin olisi järkevää vielä miettiä. Muutoksella pyritään aikaistamaan toimia. Kun eläkehakemus on jo vireillä, on

9 arkipäivää

60 päivää

90 päivää

Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha Kelasta

Kela pyytää selvitystä kuntoutustarpeesta

Työterveyshuollon lausunto Kelaan

MITEN TOIMIT, KUN SAIRAUSLOMA PITKITTYY? Uusi käytäntö 1.6.2012 alkaen

yöntekijän pitää toimittaa Kelalle 90 sairauslomapäivän jälkeen työterveyshuollon lausunto, jotta hänen päivärahansa maksu voi jatkua.

Kesäkuun alussa muuttunut laki yrittää parantaa työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tiedonkulkua ja keskustelua jo päivärahakauden alussa. Näin päästään aikaisemmin ryhtymään toimiin ja työjärjestelyihin, joilla työkyky mahdollisesti palautuu ja työhön paluu helpottuu. Menettely ei koske yrittäjien työkyvyn arviointia päivärahan maksamisessa.

Pitkittynyt sairausloma ennakoi usein työkykyongelmia ja vaikuttaa siihen, että työntekijä ajautuu työkyvyttömyyseläkkeelle.

Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin

Kun sairausloma on kestänyt kuukauden tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin, työnantaja ilmoittaa sairauslomasta työterveyshuoltoon.

Kun sairausloma on kestänyt 60 päivää, Kela muistuttaa päivärahan saajaa 90 päivän lausunnon toimittamisesta.

Työntekijä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, joka käynnistää selvittelyt.

Työterveyslääkäri arvioi jäljellä olevan työkyvyn. Työntekijä, työnantaja ja terveyshuolto selvittävät yhdessä mahdollisuudet jatkaa työssä.

Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.

Työterveyshuolto antaa lausunnon työntekijän työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista.

Työntekijän pitää toimittaa lausunto viimeistään silloin, kun päivärahaa on maksettu 90 päivältä tai päivärahan maksaminen voi viivästyä.

WWW. ILMARINEN .FI

PITKITTYY... tiedonkulkua päivärahakauden alussa. aika todennäköistä, että eläkepolulle joudutaan.

Työterveyshuollon seuranta on tärkeää, jotta työhön paluu onnistuisi mahdollisimman hyvin. Lakimuutos lisää toivottavasti varhaisen tuen toimintamallin käyttöä suurten yritysten lisäksi myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Verkostopalaverit (niin sanotut kolmikantaneuvottelut) työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän kanssa ovat hyvä paikka keskustella työhön paluun mahdollisuuksista.

Eläkeyhtiöt toivovat, että sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutos varhaistaa myös työeläkekuntoutusta. Työhön paluun tuki löytyy usein työpaikan omilla työjärjestelyillä ja osasairauspäivärahaa haetaan varmaankin Kelalta ensin. Jos se ei auta, haetaan työeläkekuntoutuksen työkokeilua.

Yhteydenotot työkokeilusta voivat lisääntyä, kun työkykyselvityksiä aletaan tehdä 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla.

ASIANTUNTIJANA: TUIRE HAKONEN / ILMARINEN

Työhön paluun keinot Osa-aikainen tai kevennetty työ voi edistää toipumista ja helpottaa paluuta työhön.

Paluu töihin

s Työjärjestelyt työpaikalla s Työaikajärjestelyt, osasairauspäiväraha Kelalta

Kuntoutustuki

s Muutokset työnkuvaan, työtehtävien vaihto, työkokeilu, tuki työeläkeyhtiöltä s Ammatinvaihto, uudelleenkoulutus, tuki työeläkeyhtiöltä

s KRLWRWRLPHQSLWHHW s OÁÁNLQQÁOOLQHQ kuntoutus s W\ÓHOÁNHNXQWRXWXV

150 päivää

Työntekijä saa lausunnon työkyvystä maksutta työterveyshuoltoon kuuluvana etuna.

Kelan kehotus hakea kuntoutusta tai eläkettä

300 päivää Osatyökyvyttömyystai täysi työkyvyttömyyseläke

Varhaiset toimet ovat työntekijän ja työnantajan etu Työntekijä ei unohdu sairauslomalle vaan keskustelu työstä, tarvittavista työjärjestelyistä ja työhön paluusta aloitetaan aikaisemmassa vaiheessa.

Tiedonkulku paranee ja työntekijä saa tarpeellista tukea työterveyshuollosta ja työpaikalta eikä sairausloma pitkity turhaan.

Työnantajan on mahdollista ajoissa miettiä tarvittavia toimenpiteitä. Pitkittyvät sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät.

Yhteiskunnan kustannukset vähenevät, kun pitkittyneet sairauslomat ja sen seurauksena työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät. Työurat pitenevät. Selvitykseen tarvittava työterveyshuollon lausunto saattaa rohkaista myös pienempiä yrityksiä järjestämään työntekijöilleen työterveyshuollon, mikä ei vielä nykyisin ole täysin kattavaa.

Miljoonakulut kuriin työhyvinvoinnilla ISS Palvelut on 12 000 henkeä työllistävä yhtiö, jonka tärkein voimavara on henkilöstö. Se pitää pitää kunnossa.

I

SS Palvelut lanseerasi vuonna 2008 Hyvissä voimissa -työhyvinvointiohjelman. Ohjelma sisältää tarkkaan harkittuja työhyvinvoinnin tavoitteita, joiden saavuttamiseksi tehdään konkreettisia tekoja. Ohjelma pyrkii lisäämään työhyvinvointia ja pidentämään työuria parantamalla työskentelyolosuhteita. ISS haluaa myös alentaa työkyvyttömyydestä aiheutuneita kustannuksia ja lisätä yhtiön kilpailukykyä. Ilmarinen on osaltaan miettinyt työhvyinvointiohjelman tavoitteita eläkeyhtiön näkökulmasta.

TEKSTI SAMI KELHÄ KUVAT MIKKO KÄKELÄ

ISS Palveluiden työhyvinvointipäällikkö Reetta Hämäläinen kertoo, että työhyvinvointiohjelman avulla yrityksen eläköitymisikä on nostettu 60 vuodesta 62,6 vuoteen. Tavoite on 63 vuotta.

20

ILMARISEN ILMA IL MA ARIS SE EN ASIAKASLEHTI AS ASI SIA AK KA KAS AS SL LE EHTI HT TI | W WWW.ILMARINEN.FI WW W W.ILM LMAR LMAR A INE NEN.F .FI

Yhteistyön täytyy toimia kuin tanssi johdon ja henkilöstön, työsuojeluihmisten, eri vakuutusyhtiöiden ja työterveyshuollon kesken. Me olemme vaativia asiakkaita.

Työhyvinvointipäällikkö Reetta Hämäläinen saapui starttaamaan Hyvissä voimissa -ohjelmaa vuonna 2008. Hämäläisellä tiimin vastuualueeseen kuuluu ISS:n 12 000 hengen konsernissa työhyvinvointi eli työkyky, -terveys ja -turvallisuusasiat. ”Palvelualan yhtiönä meidän tärkein voimavaramme ja toimintamme kivijalka on ehdottomasti henkilöstö. Heidän työssä viihtymisensä ja työssäjaksamisensa on kriittisen tärkeää”, Reetta Hämäläinen tiivistää.

HAASTAVAT TAVOITTEET TUOVAT TULOKSIA. ISS:n työhyvinvointiohjelma on tuottanut hyviä tuloksia, vaikka ihan kaikki tavoitteet eivät ole vielä täyttyneet. Toisaalta tavoitteet haluttiin asettaa riittävän haastaviksi.

Sairauspoissaolojen suunta on yhtiössä ollut laskeva jo muutaman vuoden ajan. Keskimääräinen eläköitymisikä yrityksessä oli vuonna 2007 tasan 60 vuotta, ja vuoden 2011 loppuun mennessä se oli saatu nousemaan 62,6 vuoteen. ”Tämä tavoite on keskeinen niin ISS:n, työntekijöiden kuin myös koko yhteiskunnan kannalta. Olemme tyytyväisiä saavutettuun eläköitymisiän nousuun toimialan haasteet huomioitaessa. Toki tavoittelemme vielä eläköitymisiän nousua 63 vuoteen”, Reetta Hämäläinen sanoo.

Koko henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan vuosittain hyvinvointikysely Hehkun avulla. Tutkimuksen tulokset vaikuttavat osaltaan esimiesten palkitsemiseen. Parantunut työhyvinvointi näkyy kyselyssä, jonka kokonaispistemäärä on vuosittain noussut ja on nyt 4,6 (maksimi 5).

Hyvä johtaminen on yksi työhyvinvoinnin edellytys, kun taas huono johtaminen voi tuhota organisaatiossa tehdyn hyvän työn. Työhyvinvointia tulisikin johtaa osana yrityksen toimintaa aivan kuten muita liiketoiminnan osa-alueita. ”Lähtökohta työhyvinvoinnin kehittämiseen on johdon sitoutuminen. Jos organisaation johto ei ymmärrä, miksi työhyvinvointiin ja JOHDON SITOUTUMINEN ON ELINTÄRKEÄÄ.

Aulavartija Oscar Andersson on tehnyt ISS:ssä töitä vasta kolme kuukautta. Hän arvostaa erityisesti hyvää perehdytystä.

sen johtamiseen kannattaa panostaa, ei tehdyllä työllä ole onnistumisen edellytyksiä. Johdon täytyy ymmärtää, että tämänkokoisessa yrityksessä sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä koituvat vuosittain miljoonakulut”, Reetta Hämäläinen toteaa.

Johdon lisäksi myös muuta henkilöstöä koulutetaan työhyvinvoinnin ja työkyvyn vaalimiseen. ISS Palveluissa on muutaman vuoden kuluessa järjestetty kolme laajaa koulutuskiertuetta, joissa esimiehiä ja henkilöstön edustajia on opastettu työhyvinvoinnin johtamiseen ja edistämiseen. Myös Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt ovat osallistuneet ISS:n koulutuksiin, joissa on kerrottu työeläkekuntoutuksen mahdollisuuksista.

Reetta Hämäläinen korostaa työhyvinvoinnista puhuessaan yhteistyön merkitystä. ”Ilman hyvää yhteistyötä ei ole mahdollista kehittää toimintaa ja saavuttaa parempia tuloksia. Yhteistyön täytyy toimia kuin tanssi TAVOITTEET johdon ja henkilöstön, työsuojeluihmisten, HYVISSÄ VOIMISSA -OHJELMAN eri vakuutusyhtiöiden TAVOITTEET 2008–2012: ja työterveyshuollon kesken. Me olemme q vähentää sairauspoissaoloja vaativia asiakkaita 10 % vuodessa (lähtötilanne 6,3 %, yhteistyötahojamme tulos vuonna 2011 5,6 %) kohtaan, sillä q vähentää työtapaturmapoissaoloja haluamme, että kump30 % panimme tuntevat tarpeemme ja ovat q puolittaa tapaturmataajuus sitoutuneita samoihin v. 2008–2012 (tulos vuonna 2011 tavoitteisiin.” vähennystä 32 %) KONKREETTISIA TEKOJA TYÖHYVINVOINNIN PUOLESTA. ISS Palveluissa on tehty paljon konkreettisia tekoja työhyvinvoinnin edistämiseksi: järjestetty erilaisia valmennuksia ja työturvallisuus-

q lisätä henkilöstön työhyvinvointia ja olla houkutteleva työnantaja q laskea työkyvyttömyyseläkekustannuksia 50 % v. 2008–2012 (tulos 57 % eli yli tavoitellun) q nostaa eläkeikä 63 vuoteen v. 2012 mennessä

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

21

Tavoitteenamme on olla vuonna 2015 palvelualan halutuin työpaikka.

Erityisenä haasteena on ikääntyvän työväen pitäminen työelämässä mahdollisimman pitkään.

Reetta Hämäläinen, myyntijohtaja Olli Aro ja kahvilatyöntekijä Kristiina Soulio-Paakki ovat samaa mieltä siitä, että työyhteisössä yhteen hiileen puhaltaminen on kaiken toiminnan A ja O.

tapahtumia, tehty työhyvinvointioppaita, edistetty savuttomuutta ja erityisesti panostettu työhyvinvoinnin johtamiseen.

Työhyvinvoinnin johtaminen sisältää ISS:n mallissa ennakoinnin, seurannan ja reagoinnin vaiheet. Yksi esimerkki ennakoivasta johtamisesta on yrityksessä käytössä oleva varhaisen välittämisen malli. ”Varhainen välittäminen kuuluu olennaisesti esimiestyöhön. Varhainen puuttuminen ja työhön paluun tukeminen ovat vähentäneet meillä sairauspoissaoloja ja estäneet niiden pitkittymistä”, sanoo Reetta Hämäläinen.

Työterveyshuolto on fyysisesti vaativalla palvelualalla todella tärkeässä roolissa. ISS:ssä onkin asetettu työterveyshuollon kanssa tehtävälle yhteistyölle selkeät tavoitteet ja vaatimukset. ”Haluamme, että työterveyshuolto auttaa meitä puuttumaan varhain työkykyä uhkaaviin ongelmiin. Työterveyshuollon rooli alkaa jo työhöntulotarkastuksista.”

Mallina toimivasta työterveysyhteistyöstä Hämäläinen nostaa esiin kipuryhmät, joissa tuki- ja liikuntaelin sairauksista kärsivät voivat yhdessä miettiä työfysioterapeutin ja työpsykologin kanssa, miten töissä voi parhaiten jaksaa.

22

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

VAJAAKUNTOISISTA TÄYTYY VÄLITTÄÄ. ISS on tehnyt yhteistyötä niin Ilmarisen kuin myös muiden kumppaniensa kanssa työkyvyttömyystapausten ehkäisemisessä. ”Olemme käsitelleet tapauksia yhteistyössä Ilmarisen ja muiden kumppaneidemme kanssa ja etsineet keinoja henkilön työuran jatkumiseen. Olemme onnistuneet esimerkiksi työkokeilua ja tuettua työhön paluuta käyttämällä pitämään työkyvyttömyyden uhan alla olevia työntekijöitä mukana työelämässä”, sanoo Reetta Hämäläinen.

Vajaakuntoisten henkilöiden työuria on ISS Palveluissa myös pystytty jatkamaan muuttamalla osittain tai kokonaan työtehtäviä, joita isosta yhtiöstä löytyy kohtuullisen paljon. Mahdollinen työkykyä uhkaava riski on tärkeää huomata riittävän ajoissa, jotta työkyvyttömyys ja uhkaava työkyvyttömyyseläke voidaan kääntää uudeksi uraksi. ”Tässä on kyse myös kulttuurinmuutoksesta niin esimiesten ja alaistenkin osalta.

Esimerkiksi tuettuun työhön palaamiseen kuuluu, että esimies ja työterveyshuolto ovat yhteydessä työntekijään tämän sairauspoissaolon aikana ja keskustelevat hänen kanssaan esimerkiksi eri kuntoutusvaihtoehdoista. Tämä välittämisen kulttuuri on vielä aika uutta suomalaisessa työelämässä.”

Työeläke- ja ammatillisen kuntoutuksen tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi yhtiössä on käytössä vuonna 2009 startan-

Gallup

nut sisäinen työkykyrahasto, jonka avulla myös tuetaan osatyökykyisten työntekijöiden työssä pysymistä tai työhön paluuta pitkiltä sairauslomilta. ISS:n työntekijät voivat saada rahastosta palkkatukea, mikä helpottaa kuntoutusta kaipaavien sijoittumista eri yksikköihin.

ISS:llä on vuosittain noin 100 palkallista työkokeilua, noin sata osasairauspäivärahalla tuettua työhön paluuta ja noin 300 työkykyneuvottelua. Kuntoutustuelta työhön palaavien osuus on ISS:llä erityisen korkea: noin 60–70 prosenttia kuntoutettavista palaa työelämään. ISS saikin viime vuonna vammaisten ja osatyökykyisten asiaa ajavan VATES-säätiön Vuoden esimerkillinen työllistäjä -palkinnon.

UUSI TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISJÄRJES-

ISS ottaa tänä vuonna käyttöön työhyvinvointia ja sen johtamista tukevan uuden it-järjestelmän. Järjestelmä kokoaa ISS:n henkilöstön työkykyä ja työturvallisuutta koskevaa tietoa ja auttaa esimiehiä johtamaan ennakoivasti. Uutta järjestelmää käyttävät myös ulkopuoliset tahot, kuten Ilmarinen ja työterveyshuolto. ”Työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät asiat ovat liian usein hajallaan meillä ja kumppanien järjestelmissä, joista niitä on vaikea hahmottaa ja käsitellä kootusti. Toivomme, että uusi järjestelmä auttaa meitä hallitsemaan tietoa tehokkaammin ja reagoimaan nopeammin. Järjestelmä toimii myös johdon raportointityökaluna”, Reetta Hämäläinen kertoo.

Työhyvinvoinnin kehitys ei ISS:ltä lopu, vaikka 2008 alkanut viiden vuoden ohjelma on nyt lopussa. Uudet tavoitteet seuraavalle jaksolle ovat jo mietinnässä. ”Tavoitteenamme on olla vuonna 2015 palvelualan halutuin työpaikka. Erityisenä haasteenamme on ikääntyvän työväen pitäminen työelämässä mahdollisimman pitkään. Tulemme jatkossakin tarvitsemaan monenlaisia keinoja työkyvyn vaalimisessa.”

Reetta Hämäläinen vakuuttaa pitävänsä myös omasta hyvinvoinnistaan huolta. ”Kahden pienen lapsen äitinä uskon vakaasti riittävän unen, liikunnan ja ravinnon kolminaisuuteen hyvinvoinnin tuottajana”, Hämäläinen nauraa.

TELMÄ KÄYTTÖÖN.

MIKÄ SAA VIIHTYMÄÄN TÖISSÄ? ”Arjen pienet onnistumiset motivoivat minua.

Samoin se, että kaikki työyhteisössä tietävät vastuunsa ja ovat niihin sitoutuneita.”

Olli Aro, myyntijohtaja, ISS:ssä 8 vuotta

Oscar Andersson aulavartija, ISS:ssä 3 kuukautta

Kristiina Soulio-Paakki kahvilan hoitaja, ISS:ssä 13 vuotta

”Minulle tärkeää ovat hyvät työkaverit ja toimiva työyhteisö.

Hyvä perehdytys, selkeä ohjeistus ja mielekkäät työtehtävät luovat myös työviihtyvyyttä.”

”Minulle parasta työssäni ovat ehdottomasti asiakkaat. Sosiaalisena ihmisenä asiakaspalvelu on minulle kutsumustyö.

Minusta on aina kiva tulla töihin!”

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

23

TEKSTI SARI OKKO KUVAT JANNE LEHTINEN

Eläketurva kestää.

Vai kestääkö?

Jopa 70 prosenttia suomalaisista kokee luottamuksensa hiipuneen työeläketurvaa kohtaan.

Ministeri Paula Risikko ja AOVAn puheenjohtaja Ted Apter pohtivat voiko eläkejärjestelmään luottaa.

Osa nuorista epäilee, että joutuu tekemään työtä yhtä vanhoina kuin ministerin työpöytää RNLHRS@U@S JNQHRSDjFTTQHS

24

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

läkejärjestelmän luotettavuutta ja oikeudenmukaisuutta istuivat pohtimaan saman pöydän ääreen sosiaalija terveysministeri Paula Risikko sekä Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn puheenjohtaja Ted Apter.

Juttu lähti heti lentoon yleisesti vallalla olevasta käsityksestä: ”Ei tässä mitään eläkettä saada, ja eläkkeelle päästään ehkä joskus kahdeksankymppisenä.” ”Juuri tästä nyt keskustellaan.

Minulle tulee paljon soittoja niin nuorilta kuin ikääntyneiltä. Ihmiset kantavat huolta siitä, voiko eläkejärjestelmään luottaa. Tulee myös kritiikkiä pienistä eläkkeistä ja kysymyksiä siitä, pitäisikö hankkia yksityinen eläkevakuutus”, Risikko aloittaa. ”Ymmärrän huolen, mutta itse olen luottavaisin mielin. Meillä on vahva, juuri 50 vuotta täyttänyt työeläkejärjestelmä, joka on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää.

Se on toiminut hyvin kaikista myllerryksistä huolimatta eikä sitä tulla lakkauttamaan. Etuudet ovat kansainvälisesti tarkastellen kestävällä tasolla ja rahoitus kunnossa.” ”Nuoret eivät kovin hyvin eläkeasioista tiedä. Opiskelija-aktiivien keskuudessa on toki havahduttu siihen, että kyse on isosta asiasta, ja alettu ymmärtää, millaisista summista puhutaan. Työeläkemaksuista osa on sitä mieltä, että niitä voitaisiin etupainotteisesti lähteä nostamaan, mutta Akavassa on oltu asiassa varsin maltillisia”, Apter toteaa.

E

MITEN SÄILYTTÄÄ ELÄKETURVAN VAKAUS, OIKEUDENMUKAISUUS JA LUOTETTAVUUS? RISIKKO:

Eliniän pitenemisen myötä myös eläkkeelläoloajat pitenevät. Kansantalouden kannalta ei kuitenkaan ole kestävää, jos yhä suurempi osa elämästä nautitaan eläkettä. Juuri siksi nyt jankutetaan työurien pidentämisestä. Jos työuria ei saada pidennettyä ja talous kehittyy heikosti, eläkemaksut eivät riitä eläkemenojen maksuun. Tällöin eläkejärjestelmää on ruuvattava joko säästämällä kustannuksissa eli heikentämällä eläketurvaa tai lisäämällä tuloja eli korottamalla eläkemaksuja. Kumpikaan ei ole houkutteleva vaihtoehto.

APTER: On aikaansaatava myönteinen tarina siitä, miten eläkejärjestelmän vajeet hoidetaan kuntoon. Seuraavassa eläkeuudistuksessa on esitettävä kokonaisratkaisu siihen, miten saadaan toimimaan järjestelmän eläke-etuuksien riittävä taso, rahoituksen kestävyys ja keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nousu – sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus huomioiden.

RISIKKO: Suomessa ei ole tähän asti juurikaan jouduttu heikentämään

eläke-etuja, kuten monissa muissa maissa on tehty. En usko, että etuja joudutaan heikentämään dramaattisesti jatkossakaan.

APTER: Se, että nuoret ovat eläkejärjestelmää kohtaan epäluuloisia, johtuu varmasti myös siitä, että ajatus eläkkeelle jäämisestä on vielä hyvin kaukainen. On kuitenkin muistettava, että jos jokainen sukupolvi olisi ajatellut näin, meillä ei olisi tässä yhteiskunnassa mitään.

Yhteiskunnan rakentaminen ja ylläpitäminen on kaikkien etu, myös yksilön.

ONKO NYKYNUORILLA SAMA ELÄKETURVA KUIN SUURILLA IKÄLUOKILLA? RISIKKO: Keskimääräinen kokonaiseläke suhteessa keskipalkkaan oli vuosina 2000 ja 2010 noin 50 prosenttia.

Viimeisimpien arvioiden mukaan se olisi 2040 noin 45 ja 2080 noin 40 prosenttia. Näin pitkälle menevät arviot ovat kuitenkin pitkälti arvauksia ja useista muuttujista riippuvia. On myös huomioitava, että eläkkeiden ostovoima kasvaa jatkuvasti.

APTER: Näillä näkymin eläkkeen suuruusluokka suhteessa eläköitymistä edeltäneeseen palkkaan laskee. Tulevaisuuden eläkkeiden ostovoima lienee myös nykyistä heikompi. On selvää, ettei eläkeindeksiä voida tällaisessa tilanteessa muuttaa eräiden äänekkäiden tahojen vaatimaan 50–50-indeksiin. Se tarkoittaisi laskennallisesti jopa 1,8 prosentin työeläkemaksunoston tarpeen lisäystä suhteessa nykytilaan.

Suomessa etuudet ovat kansainvälisesti tarkastellen kestävällä tasolla ja rahoitus kunnossa.

PAULA RISIKKO

”Suomen työeläkejärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaista. Mutta kuinka moni lukioon menevä nuori miettii saati sitten ymmärtää sitä?” Ted Apter kysyy.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

25

Kun eliniät kasvavat, ihmiset eivät voi olla yhä suurempaa osaa elämästään eläkkeellä.

PAULA RISIKKO

”Työeläkejärjestelmä pitäisi saada selkokieliseen muotoon. Joku on sanonut, että vain parikymmentä ihmistä Suomessa ymmärtää koko järjestelmää kokonaisuudessaan”, Paula Risikko sanoo.

määritellyn suuruisena. Se ei siis riipu sijoitustuottojen onnistumisesta, toisin kuin useissa muissa maissa.

APTER: Akava lähtee siitä, että ihmiset pysyvät työssä pisimpään, kun he nauttivat työstään ja vapaa-ajastaan. Samaa mieltä ovat nuoretkin. Työurien kehittämisessä seuraava merkittävä askel on kehittää työuria keskeltä parantamalla työhyvinvointia ja ennaltaehkäisemällä työkyvyttömyyseläkkeitä. Lisäksi X- ja Y-sukupolvissa kaivataan myös joustavampia keinoja yhdistää työ- ja perheelämää.

ONKO ELINAIKAKERROIN KUINKA SUURIKSI ELÄKEMAKSUT VOIVAT

OIKEUDENMUKAINEN?

NOUSTA? MITÄ VASTINEEKSI SAA?

RISIKKO:

RISIKKO: Työntekijän

eläkemaksu on 53 vuotta täyttäneillä suurempi kuin muilla. Siihen saakka työntekijän osuus on kaikilla yhtä suuri. Eläkemaksu ei voi kasvaa kovin paljon nykyisestä, sillä työn hinta Suomessa muuttuisi liian suureksi.

APTER: Työeläkemaksuja on nostettava jo sovittujen nostojen lisäksi Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan vielä muutamalla prosentilla. Mitä aikaisemmin tämä tehdään, sitä enemmän suuret ikäluokat osallistuvat korotettujen eläkemaksujen maksamiseen.

RISIKKO: Eläkemaksun vastineeksi saa eläketurvan vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalta. Järjestelmä on etuusperusteinen eli eläkkeen saa etukäteen

26

Elinaikakertoimen arvioidaan olevan 0,9 vuonna 2030 eli 1976-syntyneillä, 0,8 vuonna 2050 eli 1987-syntyneillä ja 0,75 vuonna 2080 eli 2017-syntyineillä. Pitkälle tulevaisuuteen menevät arviot ovat tässäkin pitkälti arvauksia. Elinaikakerroin riippuu siitä, miten eliniät kehittyvät.

APTER: Koska ihmiset elävät entistä pidempään, osa elinajanodotteen kasvusta on käytettävä työntekoon. Ennusteiden mukaan 62-vuotiaalla naisella ja miehellä on vuonna 2050 keskimäärin kuusi vuotta pidempi elinajanodote kuin vuonna 2010. Jos tästä käyttää puolet työurien pidentämiseen, päädymme lyhyen matematiikan mukaisesti kolmeen vuoteen.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

RISIKKO:

Kertoimen on arvioitu olevan oikeudenmukainen. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että eläkkeet pienenevät esitettyjen arvioiden mukaisesti, vaan että nykyinen eläketaso saavutetaan työskentelemällä pitempään.

APTER: Yhden matemaattisen vertailun mukaan nykyinen elinaikakerroin vaikuttaa siten, että 1990-luvulla syntyneen pitäisi tehdä 2,7 vuotta pidempään töitä kuin 1950-luvulla syntyneen saadakseen ”täyden” eläkkeen. Voidaan perustellusti esittää, ettei elinaikakerrointa ainakaan pidä tiukentaa.

MITEN PIENTEN IKÄLUOKKIEN JA OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMA SAADAAN NEUVOTTELUPÖYTIIN? APTER: Pienten ikäluokkien ja opiskelijoiden näkökulmaa ei mielestäni automaattisesti huomioida samalla lailla kuin suurempien ikäluokkien. Suoraa vastakkainasettelua ei kuitenkaan liene syytä tehdä.

RISIKKO: Nuorten mukanaolo neuvottelupöydissä on tärkeää, sillä kunkin hetkiset päättäjät vastaavat siitä, että eläkejärjestelmää rakennetaan kestäväksi suhteessa tulevaisuuteen. Jos nyt tehtäisiin kestämättömiä ratkaisuja, tulevien päättäjien tulisi tehdä korjausliikkeitä.

APTER: Nuorten kannattaa olla aktiivisia ja pyrkiä vaikuttamaan. Itse pääsin Akavassa omasta aloitteestani edustamaan Akavan opiskelijavaltuuskunnan puheenjohtajana Akavan eläkeryhmään.

RISIKKO: Kyllä nuorten näkökulma huomioidaan. Tällä hetkellä työskentelevässä työeläkeindeksityöryhmässä ovat edustettuina sekä eläkeläis- että nuorisojärjestöt. Eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta haluan edistää myös jatkossa. Olemme kaikki samassa veneessä, joten yhdessä pitää myös järjestelmän tulevaisuus varmistaa.

TyÜeläkejärjestelmä on hyvä, mutta uudistamistarpeita riittää. Olisi todella hyvä, että ne saataisiin vuonna 2017 voimaan tulevaan uudistukseen kertaheitolla.

TED APTER

â&#x20AC;?Elinaikakerroin on kova leikkuri. Toinen ongelma on vinoutuva huoltosuhde.

Tässä yhtälĂśssä tarvitaan paljon tĂśitä. Kun pääsen eläkkeelle noin 40 vuoden kuluttua, on vaikea tietää, mikä on ostovoimaâ&#x20AC;?, Ted Apter pohtii.

FAKTA

Elinaikakerroin?

Elinajan pitenemisestä aiheutuvaa tyÜeläkekustannusten nousua hillitään elinaikakertoimella, jonka tarkoituksena on ohjata osa elinajan kasvusta tyÜvuosiin.

Elinaikakerroin vaikuttaa vuonna 1948 ja myÜhemmin syntyneen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen, vanhuuseläkkeeseen ja tyÜkyvyttÜmyyseläkkeeseen. Jos tilastojen mukainen elinaika pitenee, elinaikakerroin pienentää eläkettä.

Alkuvuosina pienennys on vähäinen. Vähennyksen voi korvata muutaman kuukauden lisätyÜskentelyllä.

Vuosi

Syntynyt

Elinaikakerroin

Eläkkeen pienennys-%

2011 2012

1949 1950

0,98689 0,98351

t

1,311 1,649

Vuosien 2030â&#x20AC;&#x201C;2040 paikkeilla alkavia eläkkeitä elinDLNDNHUURLQ SLHQHQWĂ Ă DUYLRQ PXNDDQ QRLQ }SURsenttia.

Esimerkki: Jos vuonna 1950 syntyneelle on vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä ehtinyt karttua eläkettä 1 500 euroa kuukaudessa, hänen eläkkeensä määräksi WXOHH } HXURD } HXURD [

TyÜkyvyttÜmyyseläkettä pienennetään sen vuoden kertoimella, jolloin tyÜkyvyttÜmyys on alkanut.

Kerroin pienentää vain tyÜssäoloajalta ansaittua eläkkeen osaa, ei niin sanottua tulevan ajan eläkettä.

Lisätietoa elinaikakertoimesta ja laskuri lĂśytyvät RVRLWWHHVWD 7\Ă&#x201C;HOĂ NH Äş

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

27

28 Kesä Syksy

Lyhyesti Lyhyesti

HOIDA VERKOSSA

syksyllä

Kevät Talvi

YRITYS Tarkista ennakkopalkkasumma kuluvalle vuodelle ja muuta palkkasummaa tarvittaessa. Näin varmistat, että saat laskunne oikeansuuruisina ja ne vastaavat yrityksenne todellisia palkkamenoja.

YRITTĂ&#x201E;JĂ&#x201E; Yrittäjän eläkkeen perustana on tyĂśtulo, joka vaikuttaa eläkkeiden lisäksi muun muassa sairaus- ja äitiyspäivärahan määrään. TyĂśtulosi tulee vastata sitä palkkaa, jonka maksaisit ulkopuoliselle tyĂśstä, jota teet nyt itse. Laske tyĂśtulon muutoksen vaikutus eläkkeeseesi ja tee muutoshakemus.

Hoida nämä asiat verkkopalvelussa osoitteessa VVV HKL@QHMDM k U@JTTSTRO@KUDKT

TyÜeläkeotteiden postitukset ovat alkaneet elokuussa. Jos olet aikaisemmin tarkistanut tyÜeläkeotteesi verkkopalvelussa, paperiotetta ei lähetetä.

Tarkista vuoden 2012 tyÜeläkeotteesi verkossa Verkossa näet laskelman viime vuoden loppuun mennessä kertyneestä eläkkeestäsi ja saat arvion vanhuuseläkkeestäsi. Otteelta näet sekä yksityisen että julkisen sektorin tyÜsuhteesi.

Tarkista otteeseen merkityt tyÜsuhteet ja ansiot ja tee korjauspyyntÜ tarvittaessa osoitteessa VVV HKL@QHMDM k SXNDK@JDNSD. Jos et ole tarkistanut tyÜeläkeotettasi verkossa, saat otteesi postitse syksyn aikana.

Valitse sähkÜinen tyÜeläkeote vuonna 2012 ja olet mukana kolmen DTQNM @QUNHRDM matkalahjakortin arvonnassa!

Arvonta suoritetaan tammikuussa 2013.

Tilaa verkkotunnukset nyt!

TyEL-asiakas Verkkoasiointiin tarvittavat käyttäjätunnukset saat asiakaspalvelustamme.

YEL-asiakas Yrittäjänä voit hoitaa YEL-vakuutusasiasi omilla henkilÜkohtaisilla verkkopankkitunnuksillasi.

Jos sinulla on tyÜntekijÜitä, tarvitset erilliset käyttäjätunnukset.

Saat ne asiakaspalvelustamme.

Tilitoimisto Tilitoimiston edustaja voi asiakkaansa suostumuksella hoitaa kaikki TyEL- ja YEL-vakuutusasiat verkkopalvelussa.

Ota yhteyttä asiakaspalveluumme opastusta varten.

Tunnukset hukassa tai uusia käyttäjiä?

Asiakaspalvelumme auttaa kaikissa käyttÜÜn ja käyttÜÜnottoon liittyvissä kysymyksissä.

RH@J@RO@KUDKT /TGDKHM S@H RÄ&#x201D;GJĹ&#x2026;ONRSH U@JTTSTRO@KUDKT HKL@QHMDM j +HRÄ&#x201D;SHDSNI@ UDQJJNO@KUDKTRS@ I@ JÄ&#x201D;XSSĹ&#x2026;Ĺ&#x2026;MNSNRS@ R@@S LXĹ&#x2026;R NRNHSSDDRS@ VVV HKL@QHMDM j U@JTTSTRO@KUDKT

28

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Lyhyesti Lyhyesti

29

Alkuvuoden sijoitustuotto kohtuullinen

Harri Sailas:

Ilmarisen sijoitussalkun tuotto oli vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla 3,3 prosenttia eli 901 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden markkinaarvo oli kesäkuun lopussa 28,7 miljardia euroa. ”Toinen vuosineljännes aiheutti sijoittajalle monenlaista päänvaivaa, sillä markkinaturbulenssi oli varsin voimakasta. Ylsimme haasteellisessa toimintaympäristössä kuitenkin kohtuulliseen lopputulokseen”, arvioi toimitusjohtaja Harri Sailas.

Sailas korostaa, että Ilmarisen pitkän aikavälin sijoitustuotot vuoden 1997 alusta ovat edelleen olosuhteisiin nähden hyvällä tasolla.

Reaalituotto oli kesäkuun lopussa 3,6 prosenttia.

Työeläkemaksun tulevaa kehitystä arvioidessaan Eläketurvakeskus käyttää 3,5 prosentin reaalista tuotto-oletusta.

Vakavaraisuus säilyi alkuvuonna vahvana.

Ilmarisen ja Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen välinen asuntokauppa ei johtanut syytteisiin. Ilmarisen hallituksen puheenjohtajan Jussi Pesosen mukaan syyttäjän päätös oli odotetun kaltainen. ”Olemme koko ajan korostaneet, että mitään laitonta ei ole tapahtunut. Olemme huojentuneita, että tutkinta on saatu päätökseen ja myös viranomaiset ovat todenneet toimintatapamme lainmukaisiksi. Ilmarisen toimintakulttuuri on niin vahva, että se kestää tiukimmankin tarkastelun”, Pesonen sanoo.

Pesonen painottaa, että Ilmarisen johdolla oli hallituksen täysi luottamus koko prosessin ajan.

Toimitusjohtaja Harri Sailas pitää tärkeänä, että asia selvitettiin perinpohjaisesti. ”Suuntaamme Ilmarisessa katseen nyt eteenpäin ja keskitymme tärkeään perustehtäväämme eli suomalaisten työeläketurvan hoitamiseen. Käyty keskustelu on antanut meille paljon Toimitusjohtaja Harri Sailas eväitä toimintamme kehittämiseen. Hyvän hallinnon vahvistaminen on tulevaisuudessakin alue, jossa on oltava aktiivinen ja hereillä,” Sailas kertoo. ”Vaikka prosessi on ajoittain koetellut niin yhtiön johtoa kuin henkilöstöäkin, käyty keskustelu on antanut meille paljon eväitä toimintamme kehittämiseen. Hyvän hallinnon vahvistaminen on tulevaisuudessakin alue, jossa on oltava aktiivinen ja hereillä”, Sailas kertoo.

Ilmarisen asiakkuuksista vastaava johtaja Timo Aro korostaa, että asiakkaiden luottamus Ilmariseen on pysynyt vahvana. ”Emme ole menettäneet asiakkaita vaan saaneet niitä lisää.

Tässä näkyy se systemaattinen työ, jolla olemme kehittäneet palveluitamme entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Panostamme edelleen kaikkemme, että Ilmarinen on asiakkailleen luotettava, osaava ja palveleva yhteistyökumppani.”

Ilmarinen pärjäsi erittäin hyvin eläkeyhtiöiden kilpailussa Vuoden 2012 tammi−kesäkuun myynti lisää Ilmarisen maksutuloa noin 125 miljoonaa euroa. Myös asiakaspysyvyys oli erinomainen. ”Hyvä myyntitulos ja parantunut asiakaspysyvyys viestivät siitä, että asiakkaamme luottavat Ilmariseen”, sanoo toimitusjohtaja Harri Sailas.

Kesäkuun lopussa eläkevakuutuksen oli ottanut 36 700 työnantajaa ja noin 57 800 yrittäjää. Ilmarinen hoiti yhteensä noin 560 000 henkilön eläketurvaa ja maksoi eläkettä 305 000 eläkkeensaajalle.

Hyvä, että asuntokauppa selvitettiin perinpohjaisesti

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

29

30

Lyhyesti Lyhyesti

Ilmarinen mukana edistämässä lasten oikeuksia liike-elämässä YK:n Global Compact, Pelastakaa Lapset ja Unicef ovat julkaisseet kymmenen periaatetta, joiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä ottamaan toiminnassaan huomioon lasten oikeudet. Ilmarinen on ainoana suomalaissijoittajana Unicefin työryhmässä pohtimassa, miten periaatteet tuodaan yritysmaailman arkeen.

Periaatteet sisältävät erilaisia näkökulmia ja evästyksiä lasten

oikeuksien toteuttamiseksi liikeelämässä, aina lapsityövoiman käytöstä lapsiin kohdistuvaan markkinointiin. ”Tarkoituksena on luoda työkaluja, joiden avulla yritykset voivat ottaa lasten oikeudet osaksi jokapäiväistä toimintaansa”, sanoo Ilmarisen yritysvastuuasioista vastaava päällikkö Anna Hyrske. ”Periaatteiden avulla Ilmari-

nen voi entistä paremmin ottaa lasten aseman esiin keskusteluissa sijoituskohteidensa kanssa. Tälläkin hetkellä käymme keskusteluja muutaman yhtiön kanssa, joiden toiminnassa on ilmennyt epäselvyyksiä lasten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Keskustelujen tavoitteena on vaikuttaa yhtiöiden toimintaan ja saada ne huomioimaan lasten asema paremmin.”

TYEL:N PERUSTEKORKO NOUSI NELJÄÄN PROSENTTIIN TyEL-maksun korkouttamiseen käytettävä perustekorko nousi 1.7.2012 alkaen 3,25 prosentista neljään prosenttiin. Perustekoron taso tarkistetaan puolivuosittain. YEL:n korko on koko vuoden 3,25 prosenttia.

Viivästyskorko on edelleen kahdeksan prosenttia.

MUUTOKSIA ULKOMAANTYÖSKENTELYN VAKUUTTAMISEEN MYÖS ETA-MAAT JA SVEITSI SOVELTAVAT UUTTA EU-ASETUSTA

SUOMEN JA INTIAN

Työntekijän liikkuessa EU-alueella hänen sosiaaliturvansa on määräytynyt 1.5.2010 alkaen EU:n uuden sosiaaliturva-asetuksen N:o 883/2004 perusteella. Myös Sveitsi soveltaa uutta asetusta 1.4.2012 alkaen ja ETAmaat (Norja, Islanti ja Liechtenstein) 1.6.2012 alkaen.

Ulkomaantyöskentelyn tilanteissa lähettämisaika piteni myös näissä maissa 24 kuukauteen ja lähetetyt työntekijät saavat A1-todistuksen E101-todistuksen sijasta.

VÄLILLE SOSIAALITURVA-

MUUTOKSIA LENTOHENKILÖKUNNAN JA USEASSA MAASSA TYÖSKENTELEVIEN SOSIAALITURVAAN

EU:n sosiaaliturva-asetukseen 883/2004 tuli muutoksia 28.6.2012 lukien. Muutokset koskevat lentohenkilökuntaa ja useassa maassa työskentelevien tilanteita. Lentohenkilökunta vakuutetaan jatkossa siinä jäsenvaltiossa, jossa heidän kotiasemansa sijaitsee. Useassa maassa työskentelevien osalta muutoksia tuli niihin tilanteisiin, joissa työntekijä ei tee huomattavaa osaa työstään asuinmaassaan.

SOPIMUS

Suomen ja Intian välinen sosiaaliturvasopimus on allekirjoitettu 12.6.2012. Sopimus tulee voimaan, kun Suomi ja Intia vahvistavat sen. Sopimuksen arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2013 aikana.

LISÄTIETOJA ULKOMAANTYÖN VAKUUTTAMISESTA

voit kysyä Ilmarisesta, Riitta Räsänen puh. 010 284 2628.

Enbuske

31

Töissä pitää olla mukavaa! pidentää. Nykysysteemi on kehitetty aikana, jolloin eläkkeelle jäivät vain harvat. Vielä 100 vuotta sitten oli ihan yleistä kuolla alle viisikymppisenä.

Pari vuotta sitten syntynyt tyttäreni elää todennäköisesti satavuotiaaksi. Myös oma eliniänodotteeni on korkeampi kuin se Suomen virallinen kahdeksankympin hujakoilla oleva. Miksikö? Siksi, että odote kasvaa meillä miehillä joka kerta, kun ohitamme suurimpia riski-ikiä.

Alle kymmenvuotiaana olisin tyttöjä todennäköisemmin tippunut rimpuilutelineeltä ja lyönyt pääni. Ja vielä alle kolmekymppisenä, lapsettomana olisin huomattavasti todennäköisemmin kaahannut itseni hengiltä viritetyllä bemarilla tai tehnyt uskonnollisen terrori-iskun.

YÖURIA TÄYTYY

T

MITEN TYÖURIA sitten pidennetään? No totta kai niin, että työssä olisi mukavampaa. Tässä ilmaiset ehdotukseni.

Palavereja pilkataan suotta. Ne ovat välillä hyödyllisiä tapahtumia, mutta yleensä ne ovat vääränlaisia. Kaikilla palavereilla pitäisi olla esityslista. Paltsuja saisi olla vain kahdenlaisia. Sellaisia, jotka kestäisivät vartin, tai vaihtoehtoisesti kahden tunnin mööttejä. Osallistujat saisivat ennen kokousta päättää kumpaan haluavat osallistua.

PALAVERIN AIKANA tilasta ei saisi poistua, eikä mukana saisi olla puhelimia eikä tietokoneita. Tärkein innovaatio olisi se, että paltsuissa saisi vain seistä. Silloin aikaa ei tuhlaantuisi. Ylityöt jäisivät vähemmälle.

on ehkä järjettömin keksintö mitä on tehty sitten samppanjavispilän. Suomalaisten työt ovat hyvin erilaisia, mutta silti yhteiskunta olettaa, että kaikkeen menee viikossa suunnilleen 40 tuntia.

Hyvä työnantaja antaisi vaikka perjantait vapaiksi, mutta vaatisi silti samaa suoritusta. Suorittavassa työssä tämä ei toimisi, mutta hommissa, joissa lähinnä istutaan paikallaan, hommat kyllä nopeutuisivat.

Kaikki ovat sen huomanneet, että sellaisina viikkoina, kun loppuviikosta on esimerkiksi arkipyhä, kaikki samat hommat tulevat joka tapauksessa hoidettua. Kyllä siinä Facebookissa surffailut vähenisivät, jos palkintona olisi kolmepäiväinen viikonloppu.

SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

TUOMAS ENBUSKE

KUVA VILLE JUURIKKALA

nykyään työpaikalla parhaiten?

Oman kokemukseni – ja myös tutkimusten mukaan – ne, joilla on pieniä lapsia. Vanhemmuus on täynnä sellaista syyllistystä ja ahdistusta, että siinä pomonkin pottuilu jää kakkoseksi. Sen takia lapsia ei kannattaisi hankkia pelkästään kolmikymppisenä, kuten nykyään.

Suositeltavana olisi pistää käyntiin toinen kierros siinä viidenkympin hujakoilla, kakkosvaimon kanssa. Miehet voivat tehdä saman vielä seitsemänkymppisenä.

KETKÄ SITTEN VIIHTYVÄT

Nämä ideat ovat Suomen hallituksen käytettävissä, enkä laskuta niistä kalliita konsulttipalkkioita.

Tervetuloa työhyvinvointiseminaareihin ja asiakastilaisuuksiin

Syksy 2012 TYÖHYVINVOINTISEMINAARIT Ihmisten johtamisen perusteet Pekka Järvinen, Organisaatiokonsultointi Praxis Oy Pori Helsinki Jyväskylä

Tilaisuudet

Pidä huolta – välitä varhain Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt Helsinki 10.10.

31.10.

22.11.

28.11.

ULKOMAANTYÖN VAKUUTTAMINEN Ulkomaantyön seminaari

Uuteen aikaan – työelämän ja sen rakenteiden muutos Esko Kilpi, Esko Kilpi Oy ja Taneli Tikka, Wisdom Like Silence Oy Joensuu Oulu

+HOVLQNL } TYEL-PÄIVÄT 24.10.

14.11.

Johdon TyEL-päivä Helsinki

Virtuaalityö, hajautettu työ ja etätyö – johtaminen näiden mahdollistajana Riitta Lumme-Tuomala, RLT Oy ja Tytti Bergman, Microsoft Oulu Helsinki

31.10.

7.11.

Työhyvinvoinnin johtamisella tulosta Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt ja Marko Kesti, Mcompetence Oy Turku

15.11.

Ajattelun johtaminen ja sen mahdollistaminen Arto Miekkavaara, NeuroLeadership Group ja Mikael Sallinen, Työterveyslaitos Vaasa 20.11.

KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA ILMOITTAUDU OSOITTEESSA WWW.ILMARINEN.FI/TILAISUUDET

29.11.

Palkanlaskijoiden TyEL-päivä Helsinki

11.12.