Ilmarinen 1/2013

MICROSOFTIN TYTTI BERGMAN: LÄSNÄTYÖTÄ SIJAINNISTA RIIPPUMATTA

15

LUKIJAN MIELIPIDE ON MEILLE TÄRK TÄRKEÄ.

EÄ.

VASTAA KYSELYYN KYSE ELYYN L JA VOITA A IPAD D MINI.

KOLUMNISTI VIRPI SALMI: SAMASTA TYÖSTÄ ERI PALKKA

31

“Edelläkävijänä toimivat yritykset ja toimialat voivat saada konkreettista hyötyä, jos osaavat sovittaa vastuullisuuskysymykset aktiivisesti omiin bisnestarpeisiinsa.” – Antti Neimala Suomen Yrittäjät s. 24

ILMARINEN1/13

18 Jos terveys ei kestä

Kuntoutuksen kautta uuteen työhön

Kuljetusyrittäjä Marko Haavisto

8

KUN TYÖNTEKIJÄT OVAT KAUKANA

IHMISEEN ON VOITAVA LUOTTAA

Sisältö

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus Tällä merkillä varustetut hyötyjutut löydät Ilmarisen verkkosivuilta.

WWW. ILMARINEN .FI

1/13 Riittävätkö eläkevarat? Ovatko eläkevarat turvassa rahastoissa? Vahvat puskurit turvaavat tulevat eläkkeet.

6

OLEN ILOINEN, ETTÄ SAAN TEHDÄ SITÄ, MISTÄ PIDÄN.

4

JENS NYBERG, MYLLYMÄEN KULJETUS

Millainen on työeläkekuntoutuksen polku?

15

Microsoftin läsnätyö palkittiin vuoden henkilöstötekona.

Mutta mitä sana läsnätyö tarkoittaa?

Ja millaisille yrityksille se sopii?

18 24

Työhyvinvointi Vincitillä kaikki tähtää siihen, että kaikki pitävät työstään.

20

Mikä on elinaikakerroin? 5 Ohjeita varhaiseen välittämiseen 13 Terveys ja työkyky vakuutuslääkärin näkökulmasta 14 Lyhyesti: Tietoa vastuullisesta sijoittamisesta, Ilmarisen eläkesijoitusten tuotto, Oma Sairaala avautui 28

2

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Pääkirjoitus Parempaa elämää, ole hyvä.

TERVEEN PAPERIT

Julkaisija: Ilmarinen Päätoimittaja: Päivi Sihvola Toimitusneuvosto: Vappu Aura, Päivi Hansio, Eeva Hukka, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen, Milla Kauppila, Jaakko Kiander, Sari Leppävuori, Heidi Mannio, Mari Merilampi, Mika Paananen, Jukka Welling Palautteet ja juttuvinkit: DVLDNDVOHKWL#LOPDULQHQ ĺ Toimitus & ulkoasu: Maggie Oy | Zeeland Painopaikka: Erweko Oy ISSN-L 1239-050X, ISSN 1239050X (painettu), ISSN 23231165 (verkkojulkaisu) Painos: 86 000 Painettu maaliskuussa 2013.

Yhteystiedot: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: 00018 Ilmarinen Puhelin: 010 284 11 Eläke- ja vakuutusasiat: 010 195 000 Asiakastietojen muutokset: YDNXXWXVSDOYHOX#LOPDULQHQ ĺ Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti.

oskus kuulee väitettävän, että terve on vain huonosti tutkittu. Sitä arvokkaampaa on, kun on tutkittu ja saatu hyvät tulokset. Tammikuussa julkistettiin Eläketurvakeskuksen tilaama kansainvälinen arviointi työeläkejärjestelmästä. Arvioijat, professorit Nicholas Barr ja Keith Ambatcher, ovat riippumattomia, arvostettuja eläkealan asiantuntijoita.

Arvioinnissa nousivat esille selkeästi hyvät ominaisuudet. Tiedämme nyt, että työeläkejärjestelmämme on terve ja hyväkuntoinen.

Onhan tätä epäilty ennenkin, mutta ei luulo ole tiedon arvoista.

Suomalainen eläkejärjestelmä on kattava ja tasa-arvoinen. Kaikille kertyy eläkettä samoilla säännöillä: kaikesta ansiotyöstä matalapalkasta korkeimpiin ansioihin maksetaan ja saadaan eläkettä. Kun kokonaiseläke on näin turvattu, ei Suomeen ole syntynyt monitasoista ja sirpaleista eläketurvaa erilaisine lisäeläkejärjestelyineen kuten monessa muussa maassa. Pikemminkin päinvastoin. Eri toimialojen erilliset eläkejärjestelyt yhdistettiin yhden työeläkelain mukaiseksi vuonna 2007. Myös julkisten alojen eläketurva on vähitellen harmonisoitunut samaksi kuin yksityisessä palkkatyössä ansaittava eläke. Tällainen rakenne parantaa työvoiman liikkuvuutta ja tukee näin kansataloutta.

Kun muualla eri osia ansioista vakuutetaan eri paikoissa, Suomessa työnantaja voi valita missä eläkeyhtiössä samanlaisen eläketurvan järjestää. Kun eläketurvaa toteutetaan näin hajautetusti, myös riskit hajaantuvat. Hajautettu toiminta vaatii eläkelaitosten yhteistyötä erityisesti tietojenvaihdossa. Yksi viesti kansainvälisessä arviossa oli, että yhteistyötä pitäisi tehdä enemmän ja torjua näin päällekkäisiä kustannuksia.

Työeläkejärjestelmämme pitää kehittyä yhteiskunnan ja talouden vaatimusten mukaan. Tähän keskusteluun kansainvälinen arvio toi monia uusia näkökohtia. Nykyisen systeemin vahvuudet ja vakaa päätöksenteko o eläketurvan muutoksissa antavat kehitystyölle hyvät eväät.

J

Sini Kivihuhta johtaja, eläkevakuutukset

VASTAA KYSELYYN JA VOITA IPAD D MINI

Työn iloa ja naurua suomalaisille työpaikoille on tarjolla Ilmarisen selkääntaputtelutalkoissa Facebookissa.

Kannattaa siis ryhtyä työpaikkanaurajaksi ja ottaa osaa talkoisiin. facebook.com/ työpaikkanaurajat

Mitä mieltä olet Ilmarisen arisen lehdestä? leh hdestä?

Mitä lehti kertoo Ilmarisesta? marisesta? ?

Kerro mielipiteesi, se käy nyt helposti. posti.

Kyselyn löydät osoitteesta:

WWW.ILMARINEN.FI/ N.FI/ LUKIJAKYSELY SELY Lukijoiden mielipide on tärkeä, sillä illä lehteä halutaa halutaan an jatkuvasti kehittää lukijoiden työkaluksi kaluksi heidän omaan om maan arkeensa.

Kaikkien 8.4.2013 mennessä vastanneiden stanneiden kesken keske en arvotaan iPad mini.

SARI OKKO

4

Innostus

VAMMASTA VIIS! Automekaanikko Jens Nyberg ei ole koskaan kokenut liikuntarajoitettaan haitaksi.

MIKSI PIDÄT TYÖSTÄSI?

1

Yksikään päivä ei ole samanlainen eikä koskaan tiedä, mitä uusi päivä tuo tullessaan. Vaikka autoja laittelee, työhön kuuluu myös paljon muuta. Tässä työssä ei pääse kyllästymään, sillä jokainen auto on erilainen haaste. Työ autokorjaamossa on minulle ainoa oikea vaihtoehto.

MITEN INNOSTUIT AUTOKORJAAMOURASTA?

2

Ammatinvalinta selkisi jo yläasteella. Olen ollut kiinnostunut autoista ihan pikkupojasta asti. Yhdeksännellä luokalla pääsin tänne työharjoitteluun, ja homma oli sillä selvä. Työllistyin jo ennen valmistumistani. Vapaa-ajallakin laittelen omia autojani, joten koko elämä pyörii autojen ympärillä.

MITEN PYÖRÄTUOLILLA LIIKKUMINEN ON HAITANNUT ELÄMÄÄSI?

3

Ei mitenkään. Aina olen mennyt sinne minne muutkin. Jos olisin ajatellut, että vammasta olisi haittaa, en olisi tässä ja nyt. Valmentavalla ”kymppiluokalla” ehkä piti todistella, että pärjään alalla, koska ennakkotapauksia ei ollut ja epäilijöitäkin riitti. Alavalinta on ehkä erikoinen: en tiedä ketään toista, joka työskentelisi vastaavassa tilanteessa samalla alalla.

MITEN SINUT ON OTETTU TYÖPAIKALLA VASTAAN?

5

MIKÄ MERKITYS ON TYÖKAVEREILLA?

Kyllä työkavereiden tuki on tärkeää. Täällä olen samanlainen kuin kaikki muutkin eikä minulla ole mitään erikoisasemaa.

Meillä on hyvä yhteishenki ja kaikki auttavat toisiaan. Olen iloinen, että saan tehdä hyvässä seurassa sitä, mistä pidän.

KUKA

Jens Nyberg Myllymäen Kuljetus Oy:ssä Vantaalla työskentelevällä Jens Nybergillä on synnynnäinen selkäydinvamma. Vuonna 1991 syntynyt Jens suoritti peruskoulun jälkeen ajoneuvoasentajan koulutuksen Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa. Pyörätuolilla liikkuva mekaanikko on autokorjaamolla pyörätuolineen kuin kala vedessä. Tänä päivänä Jens toimii työnjohtajana, mutta osallistuu autojen korjaamisen aina kuin muilta töiltään ehtii.

JUNNU LUSA

4

Täällä kukaan ei katso tuolini perään, kukaan ei ihmettele eikä kukaan kyseenalaista osaamistani. Tilanne on oikeastaan päinvastainen. Työnjohtajana kaikki työt kulkevat kauttani ja minulta kysytään usein apua. Kun muilta töiltäni ennätän, teen mielelläni kaikenlaisia mekaanikon töitä. Sellaista hommaa ei ole vielä tullut vastaan, josta en olisi selviytynyt. Pienenä kaverina mahdun joka paikkaan, joten siitä on etuakin. Linja-auton renkaat ovat ehkä painonsa takia vähän haasteellisia, mutta niistäkin on aina selvitty.

WWW. ILMARINEN .FI

ELINAIKAKERROIN – ELÄKELEIKKURI? AsiakaspalvelupäällikkÜ Arja Flod selventää, miten elinaikakerroin vaikuttaa ja miten voit parantaa eläkkeesi tasoa tyÜskentelemällä pidempään.

MIKÄ ELINAIKAKERROIN ON? ELINAIKAKERROIN ON mekanismi, joka käytännÜssä leikkaa alkavia tyÜeläkkeitä samassa suhteessa kun keskimääräinen eläkeikä pitenee. Kerroin hillitsee näin eläkekustannusten nousua.

Elinaikakertoimen taustalla on ajatus, että elinvuosien lisääntyessä on kohtuullista, että osa niistä käytetään tyÜntekoon. Kertoimen vaikutusta voi

kompensoida tyÜskentelemällä pidempään.

Ensimmäisen kerran elinaikakerroin vaikutti eläkkeisiin vuonna 2010.

Se koskee vuonna 1948 tai sen jälkeen syntyneitä. Elinaikakerroin määritellään kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä, eikä se muutu enää eläkkeen alkamisen jälkeen.

Kysymys & vastaus

5

MITEN ELINAIKAKERROIN VAIKUTTAA? ELINAIKAKERROIN PIENENTÄÄ kuukausieläkettä eläkkeen alkaessa, jos henkilÜ jää eläkkeelle varhaisimmassa mahdollisessa vaiheessa eli 63-vuotiaana.

Esimerkiksi vuonna 1948 syntyneillä elinaikakertoimen vaikutus vanhuuseläkkeeseen oli vajaa prosentti. Vuonna 1958

syntyneellä elinaikakerroin pienentää eläkettä tämänhetkisen arvion mukaan noin kuusi prosenttia.

Eläkkeen tasoa voi parantaa tyÜskentelemällä pidempään. 63–68 -vuotiaille karttuu tyÜansioista eläkettä 4,5 % vuodessa.

ARJA FLOD asiakaspalvelupäällikkÜ, Ilmarinen

Esimerkki elinaikakertoimen vaikutuksesta: -RV ROHW V\QW\Q\W YXRQQD MD YDQKXXVHOà NNHHVL ROLVL YXRGHQ Là VVà b NN SLHQHQWà à HOLQDLNDNHUURLQ HOà NHWWà VL b NN (Oà NNHHQà VLQXOOH PDNVHWDDQ VLLV b NN -RV MDWNDW W\ÓVNHQWHO\à YLHOà NXXNDXWWD SLGHPSà à Q HXURQ NXXNDXVLSDONDOOD OLVà W\ÓVNHQtelyn ansiosta eläkkeesi nousee 2 000 euroon.

VAIKUTTAAKO ELINAIKAKERROIN JO MAKSUSSA OLEVIIN ELÄKKEISIIN? lasketaan vain kerran: eläkkeen alkaessa. Esimerkiksi vuonna 2011 eläkkeelle jääneen kuukausieläkettä elinaikakerroin jo leikkasi prosentin verran.

ELINAIKAKERTOIMEN VAIKUTUS

Elinaikakerroin ei vaikuta tyÜeläkkeen määrään, jos on jäänyt eläkkeelle jo ennen vuotta 2010 tai on syntynyt ennen vuotta 1948.

MISTÄ LISÄTIETOJA? Me Ilmarisessa autamme! Lisätietoja saat verkosta ZZZ LOPDULQHQ ĺ WDL puhelimitse Ilmarisen asiakaspalvelusta S } }

WWW. ILMARINEN .FI

6

Tietokulma

RIITTÄÄKÖ ELÄKETTÄ KAIKILLE? Huoli pois: työeläkettä karttuu kaikille työtä tekeville, ja tulevaisuutta varten on kerrytetty miljardien suuruiset eläkerahastot.

= 10 000 Ilmarisen eläkkeensaajaa

2012

2020

2025

Tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen on eläkkeellä ja Ilmarisen maksamien eläkkeiden määrä kasvaa. Mutta samaan aikaan kasvavat myös Ilmarisen eläkerahastot.

Alla olevassa kuvassa näkyy Ilmarisen arvio siitä, miten maksettavien eläkkeiden ja eläkerahastojen määrät kehittyvät tulevien vuosikymmenten aikana. Jokaisesta palkansaajan

2030

2035

tienaamasta eurosta osa siirretään eläkerahastoihin. Lisäksi rahastoja kasvattavat Ilmarisen sijoitustuotot. Vaikka taloustilanne aika ajoin heilahtelee, Ilmarisen vahvat puskurit ja vakavaraisuus turvaavat nykyiset ja tulevat eläkkeet.

Tällä hetkellä Ilmarinen hoitaa noin joka kolmannen yksityisellä sektorilla työskentelevän suomalaisen eläketurvan.

57,9 48,6 40,5 34,1 Ilmarisen eläkerahastot (Ennuste) Ilmarisen eläkemeno (Ennuste)

25,6 mrd €

3,8

2012

6,3

2020

8,2

2025

10,3

2030

12,6

2035

PETRI JUNTUNEN

SARI OKKO

Juuri nyt suunnittelen...

7 HYVÄ KAHVI, PAREMPI TYÖMIELI New York Times kertoi viime syksynä, että konttorit ovat muuttumassa uusien työtapojen myötä kahviloiksi. Petri Parviainen on heittäytynyt paremman kahvittelukulttuurin edistäjäksi suomalaisilla työpaikoilla.

Suomalaiset juovat kahvia enemmän kuin missään muualla maailmassa eli noin viisi kupillista päivässä. Valtaosa kahvista nautitaan työpaikoilla. Suomalainen Coffeeplace Oy on kehittänyt omaa työpaikkojen kahvilakonseptia pari vuotta. Kokonaisuus sisältää laadukkaat tuotteet, koneet ja laitteet sekä kalusteet tilasuunnitteluineen. ”Office-konsepti on moduuleista koostuva kokonaisuus.

Se sopii kaikenkokoisille yrityksille, ja sitä voidaan kasvattaa tai kutistaa yrityksen muuttuvien tilanteiden mukaan. Perimmäisenä tarkoituksena on lisätä työhyvinvointia ja tehoa tiimityöskentelyyn. Samalla kahvila toimii yrityksen käyntikorttina”, kehitys- ja myyntijohtajana toimiva Parviainen korostaa.

Konsepti perustuu tutkittuun tietoon. ”Sosiaaliset kontaktit ovat vähentymässä ja virtuaalinen yhteydenpito lisääntymässä. Kasvattamalla sosiaalisten kontaktien määrää luomme luovempia ja viihtyisämpiä työyhteisöjä.” ”Kahvihetken tulee olla elämys. Ei riitä, että kahvi on mustaa ja lämmintä.”

Moduulinen kahvipiste muuntuu päivän aikana erilaisiin tarpeisiin aamiaispisteestä lounaspaikaksi ja asiakkaiden vastaanottopaikasta vapaamuotoiseksi kohtaamispaikaksi. ”Työpaikalla vietetään yhä enemmän aikaa, ja yritykset panostavat yhä enemmän omiin catering-palveluihin. Tämä on kansainvälinen trendi.”

Uudenajan kahvipaikka on helppo pystyttää, koska se ei vaadi vesipistettä tai viemäröintiä. Myös jätteiden lajittelu ja kierrätys on huomioitu.

Konseptiin kuuluu kahvin lisäksi mehutuotteita sekä erilaisia kaakaoja teelaatuja. Eikä tässä vielä kaikki. Vuorovaikutusta voi syntyä myös koneen kanssa, koska parhaimmil”Onko yhdellälaan se tunnistaa käyttäjänsä. Niinpä aamulla latten kään yrityksellä varaa tarjota nauttineelle työntekijälle kahvikone saattaa suositella huonoa kahvia?” lounaan jälkeen espressoa.

Petri Parviainen ”Haluamme tuoda työpaikoille hyvää mieltä. kysyy.

Kahvikupin äärellä kenelläkään ei ole tylsää.”

Hyvä kahvihetki lisää yhteisöllisyyttä.

Kuljetusalan yrittäjän Marko Haaviston työpäivät vaihtelevat.

Yrityksen lisäksi on pidettävä kunnossa myös kalusto.

8

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

TEKSTI SOILA OJANEN KUVAT JUSSI PARTANEN & TAMARA LEHNA

KOTI TYÖMAALLA TYÖ ULKOMAILLA Ulkomailla ajavan rekkamiehen on kestettävä yllätyksiä ja pitkillä keikoilla pitää olla sinut itsensä kanssa.

Rekan pieni hytti on työpaikka ja koti, joten rattia kuski joskus kääntää sukkasillaan. rekkaa ajavalle Olli Sulkakoskelle Ranskaan, mutta mies vastaakin Belgian Kortrijkissa. Tilanne kertoo paljon rekkakuskin liikkuvasta arjesta. Maat vaihtuvat, mutta rekka kulkee.

Sulkakoskea odottaa lastin purku iltapäivällä Hollannissa, joten nyt ei ole oikea hetki haastatteluihin. Illalla tilanne on toinen, kun rekka on parkissa ja kuljettaja hoitanut päivän rastit aikataulussa.

ARKOITUS ON SOITTAA

T

man rekoista sahaa näytön kartalla ympäri Eurooppaa: Saksassa, Hollannissa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Kylmäkuljetuksina siirtyy usein esimerkiksi hedelmiä, vaikka Haaviston rekoissa kulkee periaatteessa mitä vaan. Lastina voi olla isoja määriä teollisuustuotteita firmoista firmoihin tai yksityisten moottoripyöriä tai tavaroita pienissä pahvilaatikoissa. ”Vähän aikaa sitten rekkamme kyydissä oli yli sata vuotta vanha kehto. Se vietiin Barcelonaan vauvalle”, kuvaa Haavisto kuljetusten monipuolisuutta.

HAAVISTON AUTOT ovat yhtä lukuun ottamatta ajossa.

Huittisissa huollossa ollut keltainen nuppi on lähdössä illalla kohti Espanjaa. Hiljaisella varikolla käy ovi.

HUITTISISSA SATAKUNNASSA on samaan aikaan hiljaisen Sisään tulee yrityksen perustaja Matti Haavisto, oloinen harmaa aamupäivä. Jukka ja Marko Haavis70. Hän on mukana remmissä, vaikka virallinen titteli to Ky:n konttorissa yrittäjä Marko Haaviston, 40, on eläkeläinen. Piukassa paikassa on mahdollisuus vielä työpöydällä olevan tietokoneen ison auton rattiinkin, mutta pääosin ruudussa näkyy Euroopan kartta. roolina on autella juoksevissa asioissa.

Siinä Sulkakosken rekka liikkuu ”Eilen oli juuri jotain Poriin viesinisenä neliönä. täviä papereita, joten Mattihan sinne ”Tästä näkyvät dieselin kululähti”, Marko Haavisto kertoo. tukset, vauhti reaaliaikaisesti, Matti Haavistoa tie on kiehtonut kiihdytykset ja jarrutukset. Saan pienestä pitäen. paljon tietoa tien päältä auto”Jo oma isäni hoiteli rahtia hevomaattisesti”, Haavisto näyttää. sella. Naapurinmies ajoi linja-autoa, Hän pyörittää perheyrityksen johon pääsin jo 15-vuotiaana rahaspaperihommia. Suurin osa firtajaksi.”

Kuljettaja Olli Sulkakoski Lyypekissä.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

9

Nuori rahastaja kiersi täydessä bussissa keräämässä kyytimaksut isoon nahkalaukkuun. Myös ajaminen kutkutti Matti Haavistoa. Tuohon aikaan ammattiajokortin sai vasta 21-vuotiaana, mutta hän sai sen jo 18-vuotiaana – presidentin luvalla. Nuorukainen ajoi monien kuljetusliikkeiden palveluksessa.

Taitoa oli. Rahtarien kisoissa tuli muun muassa MMvoitto täysperävaunun käsittelyssä ja taas oli presidentillä asiaa: Mauno Koivistolta tuli kutsu linnan juhliin.

Sitten 1984 Matti Haavisto hankki oman auton. ”Turun Hankkijan silloinen pomo Toivo Korpela oli Huittisista kotoisin ja kysyi kiinnostaisiko minua rehunkuljetus. Kiinnostihan se”, Matti Haavisto kertoo.

MARKO HAAVISTOKIN lähti ensi ajokeikalleen saatuaan armeijan harmaat yltään viimeisen kerran.

Lamaaika lisää räkninkityötä.

Kannattavuutta joutuu laskemaan, eikä tulevaisuudesta kukaan tiedä.

MARKO HAAVISTO

10

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

”Joulukuussa 1993 pääsin puolenpäivän aikaa armeijasta ja ehtoolla ajoin jo Ouluun.”

Matti Haaviston neljästä lapsesta kolme on tehnyt töitä perhefirmassa. Pojat ovat ajaneet ja Tarja-tytär on hoitanut laskutusta ja reskontraa. Jukka-pojalle puhjennut pölyallergia pakotti muuttamaan rehunajoon nojanneen bisneksen suuntaa. Yritys alkoi tehdä ulkomaankuljetuksia. Toistakymmentä vuotta sitten Jukka kuoli sairaskohtaukseen.

Johtovastuu on nyt Markolla. ”Lama-aika lisää räkninkityötä. Kannattavuutta joutuu laskemaan, eikä tulevaisuudesta kukaan tiedä. Aina joku tinkaa alehintoja, mutta emme lähde siihen peliin mukaan”, Marko Haavisto linjaa.

Yrityksen kaikki kuskit ovat suomalaisia. Selvä rajaus on, että ulkomaankuljetukset suuntautuvat läntiseen Eurooppaan. Itään päin mennessä kuskien niukat palkat ja epämääräinen kalusto laskevat hintaa.

Isän ja pojan muisteloissa vilahtaa paikkoja: Portugalin nokkaa ja Casablancaa. ”Kerran sain saunanlauteille hälytyksen lähteä viemään munamassaa Saksaan. Marko lähti mukaan. Hän sai alakoulusta vapaata, kun lupasi pitää matkapäiväkirjaa”, Matti Haavisto muistelee yhteisreissuja. hallitsevat vähintään englannin. ”Jos minä en ongelmatilanteissa huittisilla pärjännyt, tuli kiire kotiin”, Matti Haavisto myöntää.

Työnantajan pitää luottaa itsenäiseen rekkamieheensä, jonka pitää viihtyä hytissään. Se on keikan NYKYISIN REKKAMIEHET

Rekan nuppi on tyĂśkeikan aikana myĂśs kuskin koti.

Jussi Koponen on lähdÜssä keikalle Espanjaan.

Matti Haavisto tarkistaa, että auton �keittiÜssä� on kaikki kohdallaan.

aikana tyÜpaikka, keittiÜ sekä ruokailu-, olo- ja makuuhuone. Varustelu on kätketty hyllyille, joista lÜytyvät mikro, jääkaappi pakastinlokeroineen ja kahvinkeitin.

Takana on sänky. Hytistä poistutaan vain moottoriteiden läheisyyden palvelupisteille, joissa on ravintolat ja suihkut.

Kohta Espanjaan lähtevä Jussi Koponen piipahtaa konttorilla. Parin viikon reissulle hän pakkaa passin, lompakon, hammasharjan, vaatteet, tietokoneen ja Reijo Mäkeä. �Ja kovalevyillä on 600 leffaa. Niillä pärjää.�

Koponen ajaa sukkasillaan. Kengät hän jättää yläportaalle. Rekan nuppi on koti. Toinen koti on nykyään Saksan Lyypekissä, jossa puoliso asuu. kääntynyt illaksi.

Toistakymmentä vuotta rekkaa ajanut Olli Sulkakoski on purkanut lastin Hollannin Borculossa ja on Zelhemissä teollisuushallin pihassa parkissa. Kello soittaa aamukuudelta, sillä paperituotteiden lastaus alkaa aamulla.

Ennen Sulkakoski tyÜskenteli ilmavoimissa ja liikelentäjänä – ja on periaatteessa eläkkeellä. �Lomitan viisi viikkoa. Joku innostuu golfista tai hiihdosta, minä tykkään ajaa.�

Rekkaa ei voi jättää, vaikka lepoa pitää olla 11 tuntia vuorokaudessa. Harrastusten on mahduttava hyttiin.

Tällä kertaa matkassa on mukana vaimo, joka parin viikon matkailun jälkeen lentää takaisin Suomeen ja Kauhavalle.

TyÜnantajan n pitää luottaa itsenäiseen s rekkamieheensä, jonka pitää viihtyä hytissään. Se on tyÜpaikka, keittiÜ sekä ruokailu-, oloja makuuhuone.

PĂ„IVĂ„ ON

NĂ„IN KULJETUSHOMMISSA JAKSAA s 5HNNDPLHKHQ DVHQWHHQ SLWĂ Ă ROOD NRKGLOODDQ 7\Ă“VWĂ SLWĂ Ă W\NĂ WĂ s $MRQHXYRQ MD LWVHQVĂ KDOOLQWD NXXOXX W\Ă“KĂ“Q 8ONRPDLOOD YDDWLPXNVHW NRURVWXYDW s -RV RQ KHUNĂ VWL NRKRDYD 9 NĂ \UĂ HL WLHOOĂ SĂ UMĂ Ă SLWNĂ Ă Q s 7\Ă“QDQWDMDQ OXRWWDPXV NXVNLLQVD KHOSRWWDD W\Ă“VNHQWHO\Ă s +DUUDVWXNVHNVL NDQQDWWDD \ULWWĂ Ă OĂ“\WĂ Ă VHOODLQHQ MRND YLH KHWNHNVL DMDWXNVHW W\Ă“VWĂ s 6Ă Ă QQĂ“OOLVHW ORPDW YDUPLVWDYDW VHQ HWWHL W\Ă“VWĂ WXOH SDNNRWDKWLVWD 1(892-$ $172,9$7 0$77, -$ 0$5.2 +$$9,672 6(.ÂĄ 2//, 68/.$.26.,

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

11

Olli Sulkakosken rekan reitit näkyvät reaaliaikaisina Marko Haaviston tietokoneen ruudulla Huittisissa.

Ajattelen aina, että edustan suomalaisia kuskeja, Haaviston jQL@@ I@ SHDSDMJHM LXŅR heidän asiakkaitaan.

Fiksusti pitää olla.

Joka tilanteessa.

OLLI SULKAKOSKI

Nyt pariskunta ratkoo ristikoita. Sulkakoski tykkää myös lukea.

Reijo Mäkeäkö? ”Viimeksi luin Sofi Oksasen uusimman. Nyt on menossa suojelupoliisin historiaa. Täydennystä voi hakea Lyypekin Suomikodin pienestä kirjastosta.”

Joskus matkassa on taitettava polkupyörä, jolla voi tehdä pientä lenkkiä. Kesällä on mukava lueskella ulkona.

Purku ja lastaus sujuvat yleensä rutiinilla, mutta paljon pitää miettiä: ajo- ja lepoajan suhdetta, digipiirturiin tallentuvaa ajamista. Päivärytmi voi häiriintyä liikennetukoksesta tai lumimyräkästä. Silloin on valmistauduttava uusiin suunnitelmiin. ”Onneksi papereita ei enää tarvitse näytellä joka rajalla.”

Sulkakoski tykkää jutella muiden kuskien kanssa pysähdyspisteillä. ”Ajattelen aina, että edustan suomalaisia kuskeja, Haaviston firmaa ja tietenkin myös heidän asiakkaitaan. Fiksusti pitää olla.

Joka tilanteessa.”

VAKUUTUKSET KULJETTAJAN MUKAAN Ilmarisen ulkomaan palvelupäällikkö Riitta Räsänen kertoo, että vakuutusasiat ovat helppoja silloin, kun kaikki työntekijät ovat Suomessa asuvia. ”Silloin kaikki menee pääsääntöisesti Suomen lakien mukaan”, Räsänen kertoo.

Haavistojen perhefirma on pelkkine suomalaiskuskeineen aika harvinainen alan toimija. Monet muut pestaavat ulkomaisia kuljettajia. Vakuuttaminen mutkistuu, kun yrityksellä on esimerkiksi Virossa tai Venäjällä asuvia kuljettajia.

12

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Sekin on alalla tavallista, että kuljettajilla on monia työnantajia. ”Venäläisen kuljettajan vakuutuksissa on huomioitava, että hän saattaa ajaa myös Suomen puolella, Venäjällä ja ympäri Eurooppaa”, Räsänen huomauttaa.

Monenmaalaisten ja eri maissa ajavien kuljettajien vakuutukset pitää selvittää kuski kerrallaan. ”Me annamme mielellämme ohjeita. Ilmarinen myös kouluttaa kuljetusalan yrityksiä aiheesta”, Riitta Räsänen sanoo.

Ilmarisen ratkaisu

MITEN OTTAA PUHEEKSI TYÖNTEKIJÄN ONGELMALLINEN KÄYTÖS? työllistävän miesvaltaisen yrityksen toimitusjohtaja. Työporukkamme on tiivis ja tulemme hyvin ainakin omasta mielestäni toimeen keskenämme. Olen kuitenkin saanut korviini viestiä, että eräällä työtekijöistämme olisi ongelmia työn ulkopuolella, muun muassa alkoholin liikakäytön kanssa.

Pelkään, että nämä työntekijän oletetut ongelmat vaikuttavat hänen työnsä laatuun, poissaoloihin ja työtiimimme henkeen. Miten voisin oikealla tavalla ja korrektisti käsitellä ongelmaa työntekijäni kanssa?

OLEN MUUTAMAN KYMMENEN HENKEÄ

WWW. ILMARINEN .FI

RATKAISU puheeksiottamiselle työntekijäsi kanssa on se, että sinulle on herännyt huoli työntekijästä ja hänen työstään sen perusteella, mitä sinulle on kerrottu ja mitä itse olet havainnut. Esimiehenä sinulla on myös velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta. Toisin sanoen onko mahdollista, että työntekijän tilanne aiheuttaa työturvallisuusriskin?

Hyvä työpaikkahenkenne auttaa varmasti ongelmallisen tilanteen käsittelemisessä. Joskus puheeksiottaminen voi tuntua hankalalta, mutta vaikeakin tilanne on helpompi hoitaa mitä varhaisemmassa vaiheessa siitä keskustellaan.

RIITTÄVÄ PERUSTE ASIAN

Ongelmallisten asioiden puheeksiottamisessa auttaa työpaikalla tehdyt ja käytössä olevat yhtenäiset pelisäännöt normaalista poikkeaviin tilanteisiin tarttumiseksi. Kyseessä on niin sanottu varhaisen välittämisen malli. Mallin avulla työpaikalle muodostuu yhtenäinen toimintatapa käsitellä ongelmallisia tilanteita: milloin ja miten tartutaan työsuoritusta ja työyhteisön ilmapiiriä heikentäviin asioihin sekä sairauspoissaoloihin. Jos kyse on päihteiden väärinkäytöstä, kannattaa toimia työpaikkanne päihdeohjelman mukaisesti.

MISTÄ APUA? käyttöön Pidä huolta – Välitä varhain -oppaan. Se toimii tukena, kun työpaikalle ollaan muodostamassa varhaisen välittämisen mallia. Oppaan lisäksi Ilmarisen asiakkaat saavat varhaisen välittämisen keskustelujen kirjaamiseksi käyttöönsä mallilomakkeet, joita voi muokata omalle työpaikalle sopivaksi. Jos työpaikallanne ei ole päihdeohjelmaa tai se kaipaa päivittämistä, työterveyshuoltonne on hyvä kumppani sen tekemisessä.

ILMARINEN TARJOAA ASIAKKAILLEEN

Varhaisen välittämisen oppaan ja keskustelulomakkeet saat Ilmarisen työhyvinvoinnin verkkopalvelusta. Saat sinne tarvittaessa tunnukset osoitteesta tyohyvinvointi@ilmarinen.fi.

Kannattaa myös osallistua Ilmarisen asiakkaille maksuttomaan Varhaista välittämistä 2.0 -seminaariin. Katso lisätietoja koulutuksesta lehden takasivulta.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

13

14 OOTSÄ IHAN TERVE? Puheenvuoro ääressä. Olen Ilmarisen vakuutuslääkäri ja luen asiakkaittemme työkyvyttömyyseläkehakemuksia. Tehtävänäni on lukea lääkärinlausunnot läpi ja arvioida, onko asiakas hoitojen jälkeen työkykyinen.

Keskittymiseni kuitenkin katkaisee avonaisesta ikkunasta kuuluva huuto: ”Ootsä ihan terve?” Vastapäisen koulun pihalla olevat lapset metelöivät.

ISTUN TYÖPÖYTÄNI

SEPPO KETTUNEN ylilääkäri Ilmarinen

PAPEREILTANI PIIRTYY eteeni tyypillinen tapaus. Mies, joka on koko ikänsä ajanut kuorma-autoa. Hän on siirtänyt kuutioittain maata teiden, rakennusten ja urheilukenttien alta. Pari vuotta sitten hänelle tuli oikean jalan iskias. Akuuttivaihe on parantunut, mutta jalka puutuu edelleen ja selkäkivut vaivaavat. Vaikka hän saa työpäivänsä auton ohjaamossa tehtyä, on työ vaivojen vuoksi epämukavaa. ”Ootsä ihan terve?” ”No en kyllä ole.”

TERVEYS ON subjektiivinen juttu. Ihmisen käsitys omasta terveydestä voi vaihdella eri tilanteissa. Ajokorttitarkastuksessa vaivat eivät tunnu haittaavan, kun taas sairauslomatodistusta hakiessa ne ovatkin haitaksi.

Työkyky on vielä mutkikkaampi asia. Pitäisi jaksaa käydä töissä joka päivä. Iskias on parantunut, mutta jalan puutuminen vaivaa edelleen.

Laissa sanotaan, että täyden työkyvyttömyyseläkkeen saa, jos työkyky on alentunut vähintään 60 prosenttia. Oma tuntemus ei siis kelpaa perusteluksi, vaan työkyvyttömyyseläkepäätöstä tehtäessä tuijotetaan vain mitattavia ja vertailukelpoisia lääkärien tekemiä tutkimustuloksia.

Oma tuntem mus ei kellpa aa perusteluksi, va aan päätöstä te ehtä äessä tuijotetaan n mittavia tutkimusstulo oksia.

TYÖKYKY ON suhteellista. Samalla terveydentilalla yhdessä työssä ei pärjää, mutta toisessa selviytyy vielä kohtuudella. Kuorma-autonkuljettajan pitää istua paikallaan ohjaamossa pitkiä matkoja. Taksinkuljettajana hän kenties pärjäisi, koska ajomatkat ovat lyhyitä ja taksitolpalla voi nousta ja verrytellä selkää.

kouluttautumisen uuteen ammattiin, jos työkyvyttömyyseläke uhkaa ja henkilö haluaa vaihtaa terveydentilalle paremmin sopivaan työhön. Kuorma-autonkuljettaja voi hakea työeläkekuntoutusta ja saada taksikurssin sekä työkokeilupaikan taksinkuljettajana eläkeyhtiön rahoittamana.

ELÄKEYHTIÖT MAKSAVAT

sanailusta sattumalta kuulemaani kysymystä: ”Ootsä ihan terve?” ei ole tarkoitettu otettavaksi ihan sananmukaisesti. Työkykyisyyskään ei edellytä, että olisi ihan terve. Työeläkekuntoutus on oiva tapa jatkaa työuraa sairaudesta huolimatta.

LASTEN KESKINÄISESTÄ

TEKSTI LOTTA VAIJA KUVAT OLLI URPELA

LÄSNÄTYÖSSÄ TYYLI ON VAPAA Microsoftin läsnätyö on vuoden henkilöstöteko.

Sen ydinajatus on, että ihminen on työssä tasavertaisesti läsnä teknologian mahdollistamana.

Läsnätyön soveltamiseen ei tarvita suuria investointeja eikä prameita puitteita – halu ja rohkeus riittävät.

ICROSOFTILLA

Espoon Keilaniemen jo kulahtaneisiin tiloihin kaivattiin remonttia.

Johtoryhmässä mietittiin, mitä uusilta tiloilta halutaan. ”Tajusimme pian, ettei kyse olekaan pelkästä remonttitarpeesta.

Bisneksemme on teknologiaa ja käytettävyyttä, joten tässä on oikeastaan kyse syö omaa koiranruokaasi -ajattelusta. Halusimme muuttaa koko työn tekemisen tapaa ja olla esimerkkinä muille”, Microsoftin henkilöstöjohtaja Tytti Bergman kertoo.

M

Bergman korostaa, että ennen muuta muutokseen tarvitaan juuri halu. Läsnätyön toteuttaminen voi lähteä pienestäkin muutoksesta. Ei tarvita laajoja remontteja tai mittavia tekniikan investointeja. Avainasemassa yrityksen johdon ohella on läpi organisaation vallitseva luottamus. ”Yleisen käsityksen mukaan 98 prosenttia ihmisistä haluaa tehdä hyvin ja oikein. Miksi järjestelmät pitäisi luoda 2 prosentin varalle”, Bergman kyseenalaistaa.

SUOMESSA KAKSI KOLMESTA työntekijää ahkeroi tietotyön parissa. Jos työ ei ole tiettyyn aikaan tai paikkaan sidottua, siinä voi mitä todennäköisimmin soveltaa läsnätyön periaat-

MITÄ ON LÄSNÄTYÖ?

Läsnätyö määritellään uudeksi, joustavammaksi tietotyön muodoksi, jossa työntekijä voi olla työssään läsnä antaen täyden työpanoksensa sijainnistaan riippumatta. Läsnätyön mahdollistavat uudet teknologiat sekä yhdessä työpaikalla sovitut pelisäännöt. Mahdollistavia työvälineitä ovat esimerkiksi pikaviestimet, puhelin- ja videokokoukset sekä jaetut kalenterit ja työtilat.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

15

Läsnätyö-sanan keksi yksi Microsoftin työntekijä. Nyt sana on jo vakiintunut monien muidenkin muuttuvasta työelämästä puhuvien kielenkantoihin. Pitkälti samaa asiaa tarkoitetaan myös termeillä älykäs työnteko, rytmityö, hajautettu työ ja mobiili työ.

teita. Jos mietit, soveltuisiko läsnätyö sinulle, voit aloittaa helposta ajatusleikistä: katso omaa työpöytääsi. Kuinka paljon käytät sillä olevia tavaroita? Mitä jää, jos pakkaat laukkuusi kaiken sinne kuuluvan ja talletat paperit koneellesi sähköiseen muotoon. Aika vähän, eikö?

muutokseen aloitettiin ravistelulla.

Omat tavarat minimoitiin ja paikattomuutta harjoiteltiin puolisen vuotta remontin keskellä. Leiriaika avasi silmät sille, kuinka tarpeettomia pahvilaatikkoon varastoidut tavarat olivat. Hyvä kahvi maistuu työnantajankin kupista ja lemmikin kuva ilahduttaa virtuaalisellakin työpöydällä.

MICROSOFTISSA MATKA

MICROSOFTILLA TOIMISTON TILOJA käyttää noin 280 ihmistä. Samoihin tiloihin mahtuisi vielä neljännes enemmän, sillä läsnätyö laskee tilantarvetta. Työpisteetön toimistoratkaisu on Microsoftilla perusteltu käytäntö, sillä tietotyöläiset viettävät 60 prosenttia ajastaan tutkitusti asiakkailla, kumppaneilla, palavereissa tai läsnätyössä muualta käsin. Ja kyllä, johto on meiningissä mukana.

Kahvikupin ääressä istuu yksi johtoryhmän jäsen ja luurit korvilla toimitusjohtajan sihteeri. Kenelläkään ei ole omaa pöytää, mutta kuka tahansa voi varata sellaisen haluamastaan paikasta haluamakseen ajaksi. Pikaviestimeen päivitetään olinpaikka ja työstatus kollegoiden nähtäville.

Siitä voi kätevästi tarkastaa, missä kukakin on ja onko hän tavattavissa tai häirittävissä.

vaihtaa päivän aikana paikkaa useasti. Kaikilla on mukanaan laukku tai reppu. Henkilökohtainen toimisto kulkee kätevästi mukana. Läsnätyön sivutuotteena on syntynyt lähes paperiton toimisto. ”Kun on muutaman kerran siivonnut laukkunsa turhista printeistä, ymmärtää pyytää ja tallettaa dokumentit mieluummin sähköisesti”, Bergman sanoo ja jatkaa, että toinen mukava sivutuote on yleinen siisteys. ”Vaikka sähköposti ja kalenteri pursuavat, on mukavaa, että jokaisen päivän voi aloittaa sananmukaisesti puhtaalta pöydältä. Tuntuu, että mielikin pysyy selkeämpänä, kun ympärillä ei ole perinteistä toimistokaaosta.”

MICROSOFTILLA SUURIN OSA

REMONTIN TAVOITTEENA oli tehdä toimistosta houkutteleva kohtaamispaikka. Erilaisiin työnteon tarpeisiin

rakennettiin erilaisia tunnelmia – tiloja, joissa voi seurustella, pitää palaveria, syventyä hiljaisuudessa, ideoida, neuvotella, haaveilla, kahvitella tai vaikkapa leikkiä.

Tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja Max Mickelsson on asettunut ”biitsille”, jossa soi letkeä musiikki. Musiikki antaa kuulemma hyvää flowta, kun työn alla on presentaatio sisäiseen palaveriin. Etelään avautuvista ikkunoista näkyy Länsiväylä. Saila Reinius arvioi Microsoftin 100 päivää läsnätyötä -blogissa, että jos viidennes suomalaisista työssäkäyvistä jäisi kotiin tekemään töitä kerran viikossa, vähenisi työmatka-ajo yhteensä yli miljoona kilometriä päivässä. on osoittautunut ”tori”. Ulkopuolisen silmin se näyttää tavalliselta avokonttorilta.

Silmiinpistävintä on siisteys ja ilmavuus. Paikat ovat myös positiivisessa mielessä personoimattomia, avoimen oloisia ja kutsuvia. Tuntuu, että kaikkialle saa mennä. ”Avotilan tyypilliset ongelmat ovat aika helposti vältettävissä. Jos vieressä oleva keskustelu häiritsee, voi siirtyä muualle. Vaikka niin sanottuun kirjastoon, jossa puhuminen on kiellettyä. Yhdessä luodut pelisäännöt ovat kaikille hyvin selvät”, Bergman sanoo.

SUOSITUIMMAKSI ALUEEKSI

paljon tutkineet amerikkalaiset tohtorit David Rock ja Daniel Siegel ovat kehittäneet niin sanotun ”healthy mind platter”-mallin. Siinä yksi terveen elämän tärkeä osa on leikki, play-time. Bergman allekir-

TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

16

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

VINKKI

Tuntuu, että mielikin pysyy selkeämpänä, kun ympärillä ei ole perinteistä toimistokaaosta.

OTA HALTUUN TYÖNTEON UUDET TAVAT:

1 2

TYTTI BERGMAN

Jaa kalenterisi. Muut tietävät milloin olet tavoitettavissa. Tee tämä myös valittujen yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa.

Siirrä osa kokouksista pilveen. Voit kutsua kokouksiin omien työntekijöittesi lisäksi ulkopuolisia käyttäjiä ja saada oikeat henkilöt varmemmin paikalle. Lisäksi vältyt yllättäviltä poissaoloilta, kun voit verkkokokouksen avulla välttää kelistä tai liikenteestä aiheutuvat viivästykset.

3

Jaa dokumenttisi pilvessä. Pystyt jakamaan materiaalia myös ulkopuolisten käyttäjien kanssa. Viimeisimmät dokumentit ovat aina kaikkien saatavilla. DokuPHQWHLVWD VDD P\ÓV RIĻLQH YHUVLRW NÁWHYÁVWL PXNDDQ

4

Ota verkko aktiiviseen käyttöön. Näin saat mukaasi sähköpostin, kalenterin ja yhteystiedot sekä SharePointissa sijaitsevat dokumentit. Tarvittaessa myös Lyncin verkkokokouksineen.

5

Tee muistiinpanot pilveen. Voit yhdistää muistiinpanoihin materiaalia eri lähteistä ja tehdä yhteisiä muistiinpanoja kollegoidesi kanssa. Tarvittaessa voit vaikka tallentaa puhetta ja videota osaksi muistiinpanoja.

Muistiinpanojen tekeminen automatisoituu. Erinomainen hakutoiminto löytää tärkeät asiasi.

Lue microsoftilaisten kokemuksista syntynyttä Ensimmäiset 100 päivää läsnätyötä -blogia: http://blogs.technet.com/b/kohtaamispaikka/

joittaa ”leikin” eli hauskuuden tärkeyden täysin ja näkee LÄSNÄTYÖN VAIKUTUKSIA mitataan Microsoftilla työpaikan yhtenä elämän tärkeänä leikkikenttänä. säännöllisesti. Tulokset puhuvat puolestaan. Tyytyväi”Minusta tuntuisi vieraalta ajatus siitä, että leikin aika syys uusiin työtapoihin on ilmeinen. Mahdollisuutta koittaa vasta, kun työpäivä on ohi. Miksei jo työssä voi joustoon hyödynnetään runsaasti: 78 prosenttia kertoo olla hauskaa? Parhaimmillaanhan työ ja tauko limittytyöskentelevänsä toimiston ulkopuolella 1–3 päivänä vät toisiinsa. Toki on vaarallista, jos työaika ja vapaa-aika viikossa. Tyytyväisyys työtiloihin on noussut parin vuosekoittuvat niin, ettei ihminen enää osaa irrottaa töpseliä den takaisesta 63 prosentista 92 prosenttiin. Samoin lainkaan. Tasapainon löytäminen vaatii itsetuntemusta, 92 prosenttia henkilöstöstä on tyytyväisiä osallisuudeselämänhallintaa ja vankkaa tukea työnantajan puolelta.” taan yrityksen päätöksen tekoon aiemman 75 prosenMicrosoftilla panostetaan voimakkaasti tavoitteiden tin sijasta. määrittämiseen ja niiden saavuttamisen seurantaan.

Itsenäistä asiantuntijatyötä VUODEN HENKILÖSTÖTEKO tuetaan kaikin keinoin.

– PAREMMAN JA PIDEMMÄN TYÖELÄMÄN PUOLESTA Bergman korostaa, että Henkilöstöteko-kilpailu järjestettiin tänä saavuttamiseen. Lisäksi arvioinnissa huomioivaikka kukin määrittääkin vuonna 13. kerran. Voittajan palkitsevat daan teon tai hankkeen innovatiivisuus, esimeromat tavoitteensa työlleen, vuosittain Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY killisyys, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen esimiehen tärkeä tehtävä U\ MD ,OPDULQHQ }.LOSDLOXOOD KDOXWDDQ NDQQXVWDD vaikuttavuus. on arvioida, onko työntekiorganisaatioita kehittämään työyhteisöä sekä jällä tarvittavat edellytykset Tänä vuonna palkinnon jakoi Ilmarisen toimihyvinvointia työpaikoilla. Voittaja saa 10 000 tusjohtaja Harri Sailas. euron Ilmarinen-palkinnon. onnistumiseen. ”Meillä on hyvin tark”Haluamme yhdessä HENRY ry:n kanssa Vuoden henkilöstöteko on hanke, jonka mikaan määritellyt tavoitteet edistää Ilmarinen-palkinnolla työhyvinvointia tattavat vaikutukset organisaation toimintaan ja mittarit kullekin työntekisuomalaisissa yrityksissä, jotta työelämässä ovat jo nähtävissä ja jolla on kokonaisvaltaista jatkettaisiin nykyistä pidempään – fyysisesti ja merkitystä organisaation henkilöstön työhyjälle. Kunhan tavoitteet täythenkisesti hyväkuntoisina”, sanoi Sailas. vinvointiin sekä liiketoiminnan tavoitteiden tyvät, tyyli on vapaa. Tulos on tärkeämpää kuin tapa.”

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

17

18

KUN TYÖN RASITUS Kun työssä selviytyminen on hankalaa tai sairauspoissaoloja kertyy, vaihtoehtoja on. Työjärjestelyt omalla työpaikalla ovat ensisijaisia. Vai toimisiko uusi työnkuva toisella työnantajalla? Ilmarinen voi tarvittaessa kustantaa kuntoutujalle myös koulutuksen uuteen ammattiin.

Prosessi

41-vuotiaalla Tiinalla on selkävaivoja ja siksi vaikeuksia työssään perushoitajana vanhusten palvelukodissa.

Työterveyslääkäri arvioi Tiinan terveydentilan ja ohjaa Tiinan hakemaan kuntoutusta.

Tiina saa Ilmarisesta ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen.

Ennakkopäätös on voimassa 10 kk. Siihen mennessä Tiinan tulee toimittaa Ilmariselle kuntoutussuunnitelma.

Tiina hakee työeläkekuntoutusta Ilmarisesta.

Ilmarinen tutkii hakemuksen ja toteaa, että Tiinalla on uhka joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle. Tiinan vaivat ovat niin vaikeat, että hänen olisi syytä hakeutua fyysisesti kevyempiin työtehtäviin.

Tiina keskustelee kuntoutussuunnitelmaa tehdessään työnantajansa kanssa.

KUNTOUTUSPROSESSIN ROOLIT: yli

70

%

työeläkekuntoutukseen osallistuneista palaa työelämään.

KUNTOUTUJA

TYÖTERVEYSHUOLTO

TYÖNANTAJA

Kuntoutuja keskustelee oman työnantajansa ja työterveyshuollon kanssa tarvittavista toimenpiteistä kuten työhön paluusta pitkän sairasloman jälkeen tai mahdollisuudesta vaihtaa työtehtävää. Työjärjestelyt ovat aina ensisijaisia. Jos työtehtävän vaihto omalla työpaikalla ei ole mahdollista, selvitetään kuntoutujan mahdollisuudet saada työtä muualta. Viimeisenä vaihtoehtona selvitetään mahdollisuudet uudelleenkoulutukseen.

Työterveyshuollon tehtäviä ovat kuntoutustarpeen huomaaminen, ohjaus kuntoutukseen ja työssä selviytymisen seuranta. Yhteistyö työterveyshuollon, työnantajan ja kuntoutujan välillä työkyvyn ylläpitämisessä on ensiarvoisen tärkeää.

Työnantaja selvittää työjärjestelyjen mahdollisuuden: onko kuntoutujalle tarjolla töitä ja millä edellytyksillä. Tarvitaanko lisäkoulutusta?

PALVELUNTUOTTAJAT Ilmarinen voi harkinnanvaraisesti ostaa palveluita kuntoutuksen palveluntuottajilta, jotka auttavat kuntoutujaa laatimaan kuntoutussuunnitelman.

LISÄTIETOJA: Kuntoutuksen hakulomakkeet ja lisätietoa:

VVV HKL@QHMDM k JTMSNTSTR

.- +((* TIINAN 3 VAIHTOEHTOA

*TMSNTSTR @KJ@@ĹŠ

4TRH SXņM@MS@I@ R@L@ JNTKTSTR

Ilmarinen tukee tyĂśkokeilua 3 kk:n ajan maksamalla Tiinalle kuntoutusrahaa.

TyÜnantajalla ei ole mahdollisuutta tyÜllistää häntä muihin, terveydentilalle paremmin sopiviin tÜihin. Tiina päättää etsiä nykyiseen koulutukseensa sopivaa tyÜtä uudelta tyÜnantajalta ja lÜytääkin uuden tyÜkokeilupaikan.

2@L@ SXņM@MS@I@ TTRH JNTKTSTR Tiinan onneksi tyÜnantajalla on tarjolla myÜs kevyempää ohjaustyÜtä, joka sopisi hyvin Tiinan terveydentilalle.

4TRH SXņM@MS@I@ TTRH JNTKTSTR Koska tyÜnantajalla ei ole tarjota Tiinalle kevyempää tyÜtä, Tiina tekee Ilmariselle kuntoutussuunnitelman uudelleen koulutuksesta.

Hänellä on mielessä koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, joka kestää 10 kk.

Ilmarinen hyväksyy Tiinan kuntoutussuunnitelman.

3XņJNJDHKT RTITT GXUHM I@ SXņM@MS@I@ I@SJ@@ 3HHM@M SXņRTGCDSS@

Tiina on sopinut tyÜnantajansa kanssa, että palkan kuntoutusjaksolta Tiinalle maksaa Ilmarinen. TyÜhÜnvalmennuksen aikana Tiina siirtyy tekemään virikeohjaajan tyÜtä.

*TMSNTSTR @KJ@@Ŋ Ilmarinen tukee Tiinaa 7 kk:n mittaisella tyÜhÜnvalmennuksella, jossa häntä opastetaan uuteen tyÜtehtävään.

*TMSNTSTR @KJ@@Ŋ Tiina saa opiskelupaikan ammattiopistosta. Opintojen rinnalla hänellä on tyÜssäoppimispaikka paikallisella ala-asteella.

Ilmarinen maksaa Tiinalle kuntoutusrahaa sekä erillissumman opiskelujen kustannuksia varten.

3HHM@ SDJDD SĖXSSĖ SXņOĖHUĖĖ UHQHJDNGI@@I@M@

3HHM@ U@KLHRSTT JNTKTMJĖXMSH@UTRS@I@JRH I@ GĖMDKKD S@QINS@@M G@QINHSSDKTO@HJ@RS@ SXņSĖ

TEKSTI SAMI KELHÄ KUVAT MIKKO KÄKELÄ

Vincitin toimiston sohvalla pelataan pleikkaria ja jostain kuuluu iloinen naurunremakka. Miten Vincitistä on tullut hyvää tulosta tekevä yritys ja samalla henkilöstön hyvinvointiin panostava työnantaja?

Veni, Vidi, Vincit

Vincitin unelma elää

20

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

INCIT OY ON vuonna 2007 perustettu tamperelainen it-ohjelmistoyritys, jonka liikevaihto on vajaassa kuudessa vuodessa kasvanut yli kuuteen miljoonaan ja henkilöstömäärä kahdesta nykyiseen 67 työntekijään. Vincitiä ei kuitenkaan ole perustettu pelkästään tulosta tekeväksi kasvuyritykseksi, vaan hyväksi työpaikaksi, johon on kiva tulla töihin.

Vincitin liiketoiminta on erilaisten räätälöityjen ohjelmistojen tuotekehitys asiakkaiden tarpeisiin, esimerkiksi mobiililaitteisiin, verkkopalveluihin ja sulautettuihin järjestelmiin.

Asiakkaita Vincitillä on muutaman hengen startupeista isoihin konserneihin. Ohjelmointityössä vincitiläiset käyttävät ketterän kehityksen periaatteita. Tähän asti kuulostaa ihan peruskauralta, kuten alalla tavataan sanoa. Mutta Vincitillä on unelma.

Unelmasta kertoo Vincitin Passionate Leader eli henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen. Kasvatustieteilijä Pystynen erottuu Vincitissä joukosta: sukupuolijakauma on 66 miestä – yksi nainen, ja koulutustausta on valtaosalla tekninen. ”En ole kokenut olevani mitenkään erikoisessa asemassa”, nauraa toukokuussa 2012 Vincitissä aloittanut Pystynen ja jatkaa:

V

”Meille on tärkeää palkata hyvä ja osaava tyyppi töihin.

Sukupuolella ei ole merkitystä. Ohjelmointiala on miehinen, ja meille töihin hakevista suurin osa on miehiä. ” YKSI VINCITIN KILPAILUVALTEISTA on 100 prosentin tyytyväisyystakuu. Jos asiakas ei ole projektin päätyttyä tyytyväinen Vincitin työhön, saa asiakas rahansa takaisin. Mahdollisuutta on käytetty vain muutaman kerran yrityksen historiassa. ”Ohjelmistoalalla ei ole ennen ollut vastaavaa tyytyväisyystakuuta, koska tutkitusti yli 60 prosenttia projekteista menee enemmän tai vähemmän pieleen. Takuu asettaa työmme laadulle ja asiakastyytyväisyydelle kovat kriteerit.

Me olemme projektien aikana tiiviisti yhteydessä asiakkaisiin varmistaaksemme, että työ menee oikeaan suuntaan.”

Tyytyväisyystakuu erottaa Vincitin kilpailijoistaan, ja se on tuonut myös yritykselle paljon uutta liiketoimintaa: iso osa asiakkaista on suositellut Vincitiä.

Vincitin tarjoama tyytyväisyystakuu vaatii myös työntekijöiltä paljon: heidän on oltava sekä ammatillisesti huippuosaajia että asiakkaiden kanssa sujuvaan kommunikointiin kykeneviä. Vincitille tullaankin töihin tiukan rekrytointiprosessin kautta. Näin yritys varmistaa, että se saa hyviä ja yrityskulttuuriin sopivia henkilöitä. ”Me emme hae työntekijöitä tiettyyn projektiin, vaan meillä on käytännössä jatkuva haku. Esikarsintatehtävänä

Kaikki tähtää siihen, että henkilöstö viihtyy töissä ja pitää työstään.

Se näkyy asiakkaalle työn laadussa.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

21

FAKTA VINCIT

Vincitin sisustus noudattaa Sin City -sarjakuvan tummanpuhuvaa maailmaa.

Vincityksi nimetyssä konttorissa voi myÜs palata pleikkarilla tyÜpäivän aikana.

s 3HUXVWHWWX s 2KMHOPLVWRWDOR MRND WHNHH HVLP PRELLOLRKMHOPLVWRMD MD ZHE NHKLW\VWĂ s WRLPLWXVMRKWDMD 0LNNR .XLWXQHQ s W\Ă“QWHNLMĂ Ă \KGHNVĂ Q WLLPLĂ s /LLNHYDLKWR PLOMRRQD HXURD PDDOLVNXXVVD SĂ Ă WW\Q\W WLOLNDXVL

s 7LHWRYLLNRQ YXRGHQ 7LYL \ULW\V s 6XRPHQ SDUDV W\Ă“SDLNND *37:

Uusi sukupolvi osaa myÜs vaatia tyÜnantajalta ja tyÜkulttuurilta paljon. on ohjelmointinäyte, jonka jälkeen alkavat haastattelut.

Haastatteluissa painotetaan henkilÜn sopivuutta Vincitin kulttuuriin ja tiimeihin sekä teknistä osaamista. Kahden haastattelun jälkeen ovat vuorossa toimitusjohtajan juttutuokio sekä tiimitapaaminen ennen lopullisen rekrytointipäätÜksen tekemistä�, Pystynen kertoo.

Vincitin rekrytointitekniikka ei ehkä edusta ketterää toimintatapaa, mutta on perinpohjainen. Se varmistaa juuri Vincitille sopivien henkilÜiden rekrytoinnin. �Minua haastatteli 12 henkilÜä, kun vajaa vuosi sitten halusin tulla Vincitille tÜihin. Tämä toimii tosin myÜs toisinpäin, sillä uusi sukupolvi osaa myÜs vaatia tyÜnantajalta ja tyÜkulttuurilta paljon.� perinteinen tapa muodostaa yrityksen strategia ja visio ja jalkauttaa se ylhäältä johdolta henkilÜstÜlle ei sovi heille. Nopeasti muuttuvalla it-alalla pitkän tähtäimen suunnitelmien teko on myÜs haasteellista. Vincitin johto on päättänyt ottaa koko henkilÜstÜn mukaan tekemään yhteistä ja helposti muokattavaa unelmaa �Vincit Dreamia� eri tiimien keskuudessaan muodostamien omien tarinoiden avulla.

Tiimien kehittämät unelmatarinat ovat sanallisia, kuvakerrontaan perustuvia tai performansseja, jotka kuvaavat tulevaisuuden Vincitiä. Tarinoista on muodostunut

VINCITILĂ„ISTEN MIELESTĂ„

22

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

unelma: Vincit on huippuasiantuntijaorganisaatio, jota muut yrittävät jäljitellä ja jonka asiakkaaksi kaikki haluavat tulla. Alkuperäinen unelma muodostettiin vuosi sitten, mutta se elää ja sitä tarkennetaan jatkuvasti. Parhaillaan tiimien unelmia ollaan visualisoimassa sarjakuviksi, jotka maalataan isoksi kokonaisuudeksi Vincitin seinille.

Unelmia on helpompi tavoitella, kun niistä on luotu ensin yksityiskohtaisia mielikuvia. Visualisointi on tärkeä osa Vincitin narratiivista prosessia.

Vincitillä muutos on luontaista, koska yrityksen ja sen henkilÜstÜn täytyy jopa päivittäin reagoida ja mukautua muutoksiin esimerkiksi asiakkaiden liiketoiminnassa.

Vincitin kulttuuriin kuuluu matala kynnys tehdä erilaisia kokeiluja, joista voidaan myÜs helposti luopua. �Esimerkiksi nykyinen tiimimallimme on lähtenyt tyÜntekijän ideasta.

Hän oli asiaa miettinyt joululomalla ja keksi aiempaa toimivamman mallin, jota me lähdimme innolla kokeilemaan�, Pystynen kertoo.

Yksi esimerkki vincitiläisestä kulttuurista on syksyllä 2012 julistetut ytneuvottelut. Kyseessä ei ollut perinteinen yt-prosessi, jonka lopputuloksena henkilÜstÜä vähennetään, vaan tarkoituksena oli lisätä väkeä. Yt-neuvottelut olivat yksi tapa saada henkilÜstÜ mukaan miettimään yrityksen tulevaisuutta. Yt-

Gallup

Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneet Antti Tolppanen ja Jukka Hietamäki suunnittelevat ja piirtävät muun muassa erilaisia käyttöliittymämalleja eri projekteille.

Kumpikin on viihtynyt hyvin Vincitissä.

– Parasta työssä on työskentelemisen vapaus ja mahdollisuus oppia uutta, sanoo Antti.

neuvottelujen tuloksena on jo palkattu uutta myyntivoimaa yritykseen, tehty opiskelijoille suunnattu rekrytointikiertue ja muodostettu kaksi uutta liiketoiminta-aluetta. Eikä hankkeen saama laaja positiivinen julkisuuskaan ole varsinaisesti haitannut. valittu Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksessa Suomen seitsemänneksi parhaaksi työpaikaksi vuonna 2011 (pienten yritysten sarja) ja Suomen kuudenneksi parhaaksi työpaikaksi 2012 (yleinen sarja). Vuoden 2013 sijoitus oli yleisessä sarjassa viides, mutta henkilöstön mielestä Vincit on Hervannan paras työpaikka.

Työntekijät ovat sitoutuneet työhönsä, ja monen vapaa-ajan harrastuksiin liittyy koodaus. Vincit myös maksaa erillistä bonuskorvausta työn ulkopuolella tehtävistä projekteista, jotka kehittävät työntekijän ammatillista osaamista. Yrityksessä kuitenkin korostetaan työn ja vapaa-ajan tasapainoa, varsinkin kun moni vincitiläinen on perheenperustamisiässä.

Antti Tolppanen FQ@@jMDM suunnittelija

VINCIT ON

toteuttamaan itseään Vincityksi-nimetyssä konttorissa, jossa voi muun muassa kokoustaa Panic Roomissa, pelata pleikkarilla ja syödä ilmaista välipalaa taukohuoneen sohvalla viralliset työkengät eli Reinot jalassa. Jokaisella työntekijällä on myös henkilökohtainen määräraha käytettävänä oman työpisteensä sisustamiseen.

Mutta ei yhteinen tekeminen tähän lopu. Vincitiläisillä on 15 harrastuskerhoa, jotka liittyvät liikuntaan tai kulttuuriin. Kerran vuodessa yrityksen väki lähtee yhteiseen Team Building-seminaariin, joka tänä vuonna suuntautuu Saksaan. ”Kaikki tähtää siihen, että henkilöstö viihtyy töissä ja pitää työstään. Se näkyy asiakkaalle työn laadussa.

Tyytyväiset asiakkaat taas lisäävät yrityksen tulosta.

Kun henkilöstö voi aidosti vaikuttaa yrityksen suuntaan ja ottaa itsenäisesti vastuusta projekteista, se lisää omistajuutta omaan työhön ja kasvattaa samalla työn merkityksellisyyden kokemusta”, Johanna Pystynen linjaa.

– Lisäksi mielenkiintoinen työ ja mahdollisuus vaikuttaa siihen itse merkitsevät paljon. Johto myös kuuntelee mielipiteitä ja palautetta herkällä korvalla, Jukka täydentää.

Jukka Hietamäki FQ@@jMDM suunnittelija

TIIMIT PÄÄSEVÄT

Kesällä 2011 Vincitillä aloittanut Tommi Martela saapui yritykseen Tampereen teknillisessä yliopistossa järjestettyjen rekrymessujen innoittamana.

Tommi Martela ohjelmoija

– Parasta töissä on luottamus. Minulla on vapaus tehdä töitä rauhassa ja johto luottaa siihen, että teen työni kunnolla ilman turhaa byrokratiaa. Myös projektityöskentely sopii minulle hyvin: ympärillä on jatkuvasti osaavia ihmisiä, jotka auttavat tarvittaessa ongelmatilanteissa.

Näin opin työssäni jatkuvasti uutta. Lisäksi Vincitin oma kahvisekoitus lisää työhyvinvointia, Tommi nauraa.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

23

TEKSTI RISTO PENNANEN KUVITUS HANS EISKONEN KUVAT OLLI URPELA

Vastuullisuuden tulos ja taakka Hyvä yritysvastuu on yhä tärkeämpää pienellekin yritykselle.

Vastuullisuuden todistaminen on kuitenkin monelle liian työlästä.

24

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

on nykyisin entistä tärkeämpi varmistaa, että toiminnan vastuullisuus kestää julkisen arvioinnin. Vastuuttomalle polulle eksyvä yritys voi yllättyä, kuinka nopeasti myrsky leviää sosiaalisessa mediassa. Tieto toisella puolella maapalloa paljastuneesta törttöilystä voi edetä tekstiviestin nopeudella valtakunnan suurimpiin medioihin. Sen jälkeen saattavat kaikota sekä kuluttaja-asiakkaat että omasta maineestaan huolehtivat yritysasiakkaat. ”Tämän tyyppiset ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen.

Siksi edelläkävijänä toimivat yritykset ja toimialat voivat saada konkreettista hyötyä, jos osaavat sovittaa vastuullisuuskysymykset aktiivisesti omiin bisnestarpeisiinsa”, sanoo johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä.

Vastuullisuudesta bisnesaseen tehneistä yrityksistä legendaarisin on englantilainen Body Shop, joka alkoi jo 1970-luvulla valmistaa luonnonmukaisesti tuotettua kosmetiikkaa. Yhtiö nosti eläinkokeiden hylkäämisen teemaksi ja löysi oman asiakaskuntansa nopeasti, ja sen osakkeesta tuli huikea menestys listautumisen jälkeen. Suomessa esimerkiksi Kemira on kirjannut yritysvas- LINDA PIIRTO, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ tuun liiketoimintansa ytimeen. Vastuulsen vuoksi, että yhteiskuntavastuu on melko uusi lisuusraportointikilpailussa pk-yritysten sarjassa on asia”, sanoo erityisasiantuntija Linda Piirto työ- ja palkittu Oilon ja kunniamaininnan on saanut vain elinkeinoministeriöstä. kahden hengen yritys, SportElite Marketing.

Vastuullisuuden kääntäminen positiiviseksi MONET YRITTÄJÄT ajattelevat, että yhteiskuntavastuu maineeksi on haaste yrityksille. Esimerkiksi työ- ja tarkoittaa lakien noudattamista. Kyse on kuitenkin elinkeinoministeriön työolobarometri kertoo vuosi pikemminkin siitä, että yritys hoitaa vastuunsa patoisensa jälkeen, että työolot ovat parhaimmassa remmin kuin lait edellyttävät. Se tarkoittaa käytänkunnossa pienissä yrityksissä. Pienet yritykset eivät nössä muun muassa asiakkaiden, työntekijöiden ja kuitenkaan osaa tästä kertoa. verkostokumppaneiden huomioimista. ”Yritysten pitäisi tunnistaa vahvuutensa ja osata ”Olemme valtioneuvostossa yksinkertaistaneet, kertoa ulospäin toiminnastaan. Tätä arastellaan jo että yhteiskuntavastuu tarkoittaa vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksista”, tiivistää Linda Piirto.

Yhteiskuntavastuuseen kuuluvat monet suuret kysymykset kuten ympäristökuormitus, ihmisoikeudet ja työhyvinvointi. Omaa vastuutaan voi toteuttaa myös pienillä ja käytännönläheisillä teoilla.

Yrittäjä voi esimerkiksi kantaa vastuutaan nuorista tekemällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja antamalla nuorille harjoittelupaikkoja. Jotkut yrittäjät mentoroivat toisia yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia. Toiset puolestaan tukevat urheiluseuroja tai lahjoittavat tuotteitaan kouluille tai päiväkodeille.

Suomalainen henkilöstöpalveluyritys Opteam on kehittänyt yhteiskunnallisesti tärkeästä työurien pidentämisestä osan liiketoimintaa. Yhtiöllä on eläkeläisten työnvälityspalvelu, joka välittää työnantajille kokenutta ja joustavaa työvoimaa. Yhtiö on IENENKIN YRITYKSEN

Yritysten pitäisi tunnistaa vahvuutensa ja osata kertoa ulospäin toiminnastaan.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

25

myös osannut kertoa toiminnastaan nykyaikaisin keinoin, sillä Youtube-sivustolla on pyörinyt jo kolmisen vuotta videotallenne yhtiön 75-vuotiaasta työntekijästä Ilmi Tanskasesta.

Parhaimmillaan hyvä yhteiskuntavastuun hoito synnyttää siis jopa uusia liikeideoita, parantaa asiakastyytyväisyyttä ja motivoi henkilöstöä. ”On kuitenkin vaikea kaivaa esimerkkejä, jotka kertoisivat pk-yrityksen katteen parantuneen ja liikevaihdon kaksinkertaistuneen hyvän yhteiskuntavastuun ansiosta. Mutta on selvää, että vastuullisuus vaikuttaa siihen, millainen kuva yrityksistä syntyy kuluttajille ja millaista sääntelyä yhteiskuntaan syntyy”, sanoo Antti Neimala. voi tulla suuri haaste etenkin alihankkijoille, joiden pitäisi täyttää monikansallisten asiakkaidensa code of conduct -ohjeet. ”Monissa tapauksissa vastuullisuudesta raportointi on vaikeampaa kuin vastuullinen toiminta itsessään”, sanoo Antti Neimala.

Raportoinnin raskaudesta kertoo jotain sekin, että tilintarkastusyhtiö PwC:n selvityksen mukaan vain puolet suomalaisista pörssiyhtiöistä raportoi omasta yhteiskuntavastuustaan.

Raportoinnin vaikeus johtuu muun muassa siitä, että yksi asiakas edellyttää yhtä ja toinen taas ihan erilaista. Jos pk-yritys on useamman yrityksen alihankkija, voi se joutua täyttämään useita erilaisia raportteja. ”Tässä pitäisi toimialajärjestöjen ottaa aktiivinen ote ja sopia yhteisestä järjestelmästä. Muuten alihankkijalle ei jää aikaa tehdä töitä, kun koko ajan on jokin auditointi menossa”, pohtii Linda Piirto.

Pienten yritysten kannattaa byrokratiasta huolimatta panostaa raportointiin, sillä vaihtoehtona voi olla putoaminen alihankintaketjusta. Raportointivelvoitetta ei kannata kasvattaa myöskään liian suureksi omassa mielessään.

Monissa tapauksissa asiakkaiden vaatimat raportit ovat kuitenkin melko yksinkertaisia dokumentteja. ”Varsinaisia sertifikaatteja vaaditaan harvoin. Sillä on luonnollisesti suuri merkitys, pitääkö yrityksen raportoida vai sertifioida. Tätäkin asiaa kannattaisi pohtia toimialajärjestöissä”, sanoo Linda Piirto.

Ylivoimaisten raportointivelvoitteiden noudattamiseen voi hakea tukea myös kaupallisilta konsulteilta. Lähin apu löytyy usein kollegalta, joka on voinut kohdata ihan samanlaisia haasteita.

Hyviä neuvoja löytyy myös FIBS-yritysvastuuverkostosta (Finnish Business & Society). Verkostossa on jo yli 200 jäsentä, joille verkosto tarjoaa muun muassa menetelmiä, vertaistukea ja alan työpajoja.

VASTUULLISUUDEN TODISTAMISESTA

Vastuullisuus vaikuttaa siihen, millainen kuva yrityksestä syntyy.

ANTTI NEIMALA

APUA PK-YRITYKSILLE Työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilta löytyy tietoa varta vasten pienille yrityksille suunnatusta raportoinnista. Ministeriön sivuilla on myös verkkotyökalu, joka tukee nimenomaan pk-yritysten toimitusketjun hallintaa. CSRkompassi auttaa hallitsemaan riskejä sekä kehittämään yhteis-

26

työtä omien toimittajien kanssa.

Pk-yritysten erityishaasteet on huomioitu myös valtioneuvoston yhteiskuntavastuuta koskevassa periaatepäätöksessä. Hallitus on luvannut rakentaa yhdessä järjestöjen kanssa työkaluja pk-yritysten yhteiskuntavastuun kehittämiseen ja raportointiin.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

ovat mukana yhteiskuntavastuuseen liittyvässä kehitystyössä, mutta EU-tasolla asiat mutkistuvat.

Yrittäjät pelkäävät, että esimerkiksi julkisia hankintoja säätelevä direktiivi lisää sääntelyä, vaikka tavoite on parantaa pk-yritysten asemaa. ”Prosessi on tehty niin mutkikkaaksi, että pk-yritysten voi olla vaikea päästä edes tarjoamaan tuotteitaan, vaikka niiden tuotteet ja toiminta olisivat kunnossa”, huolehtii Antti Neimala.

KOTIMAASSA YRITTÄJÄT

5 VINKKIÄ VASTUULLISUUDESTA Fortumin yritysvastuujohtaja Ulla Rehell antaa pk-yrityksille viisi vinkkiä vastuulliseen arkeen.

Keskustele päämiehen vaatimuksista. Alihankkijan kannattaa kysyä rohkeasti suuremmalta yritykseltä, mitä tämän code of conduct -vaatimukset käytännössä tarkoittavat. Jos allekirjoittaa sopimuksen ymmärtämättä niiden sisältöä vain päästäkseen toimittajaksi, voi aiheuttaa suurta vahinkoa sekä päämiehelle että itselleen. Suuret yritykset käyvät mielellään keskustelua ja opastavat riskienhallinnassa.

Keskustelu auttaa kehittämään myös omaa toimintaa.

1

Ota yhteiskuntavastuu haltuun paloittain. Yhteiskuntavastuu on iso kokonaisuus. Siksi kannattaa arvioida oman toiminnan vaikutukset ja pohtia, millä asialla on suurin merkitys. Jossain tapauksessa kannattaa lähteä kehittämään merkittävää ongelmakohtaa, mutta yhtä hyvin kehityskohteeksi voi ottaa asian, jossa yritys on jo hyvä – erityisesti, jos sen avulla voidaan tuottaa liiketoiminnallista etua tai sitouttaa henkilöstöä.

2

Valitse tavoitteet ja mittarit. Kun valitset keskeiset yhteiskuntavastuuteemat, laadi tavoitteet ja mittarit. Ne motivoivat ja ohjaavat koko henkilökuntaa toimimaan yritykselle tärkeän asian eteen.

3

Alihankkijalle ei jää aikaa tehdä töitä, kun koko ajan on joku auditointi menossa.

LINDA PIIRTO

Yrittäjien näkökulmasta olisikin tärkeää, että sekä julkinen sektori että suuret yritykset vaatisivat yksinkertaisia raportointimalleja, jotka eivät sulkisi pieniä yrityksiä ulos kilpailusta.

Pienille asetettujen vaatimusten tulisi olla johdonmukaisia myös oman toiminnan kanssa. Esimerkiksi suuret yritykset vaativat pieniltä vastuullista toimintaa, mutta osa suurista pistää samaan aikaan pienet tiukoille maksamalla omat laskunsa kohtuuttoman hitaasti. ”Suuren yrityksen toiminta ei ole kovin vastuullista, jos se käyttää pk-yritystä pankkinaan. Kyse on toki laillisesta sopimuksesta, mutta sopimustasapaino on usein aika vinksallaan pienten ja suurten välillä”, pohtii Antti Neimala.

Tunnista kansainväliset erityisriskit. Myös pk-yritys voi kohdata kansainvälisissä alihankintaketjuissaan riskejä, jotka ovat kotimaassa epätodennäköisiä. Esimerkiksi työoloihin liittyvät rikkomukset täytyy tunnistaa, ja omien käytäntöjen pitää olla tällaisissa asioissa yhtä hyviä kuin suurilla yrityksillä.

4

Vältä ”viherpesua”. Jos rakennat yhteiskuntavastuusta yritykselle markkinointiteeman, on erityisen tärkeä varmistaa, että asiat ovat siinä vaiheessa jo erittäin hyvässä kunnossa. Jos viestin ja toiminnan välillä on ristiriita, tulee lunta tupaan.

5

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

27

28

Lyhyesti Lyhyesti Eläkevakuutusasiat sujuvat mutkattomasti ja pysyvät kunnossa, kun hoidat ajankohtaiset asiat verkossa.

ksy Talvi

sä

ILMARISEN VERKKOPALVELUT ON NYT YHDESSÄ OSOITTEESSA:

www.ilmarinen.fi/palvelut MUISTA NÄMÄ AJANKOHTAISET ASIAT:

KEVÄT 1 tarkista työeläkeote 2 vuosilaskelma valmistuu

Ilmarisen yhtiökokous Ilmarisen yhtiökokous pidetään tiistaina 9.4.2013 klo 10 alkaen Ilmarisessa, Porkkalankatu 1, Helsinki.

Lisätietoja www. ilmarinen.fi/yhtiokokous.

MUISTA MYÖS:

KESÄ

SYKSY

TALVI

s YDNXXWD kesätyöntekijät

s WDUNLVWD HQQDNNR palkkasumma s WDUNLVWD W\ÓWXOR

s WHH YXRVL LOPRLWXV s WDUNLVWD HQQDNNR palkkasumma

Uuden verkko-otteen saat toukokuussa Paljonko on tuleva eläkkeesi? Tuoreimman arvion voit tarkistaa toukokuun alussa sähköisestä työeläkeotteestasi. Löydät sen osoitteesta ZZZ LOPDULQHQ ð HODNHSDOYHOX vaivaton ja aina käytössäsi. Sitä kannattaa kokeilla myös siksi, että paperinen työeläkeote postitetaan jatkossa joka kolmas vuosi. Tänä vuonna ote postitetaan loka–marraskuussa kaikille tammi–huhtikuussa syntyneille sekä 60 vuotta täyttäneille.

VERKKO-OTE ON HELPPO,

TEKEEKÖ SINUN YRITYKSESI VUODEN VANHUSTEON? Vanhustyön keskusliitto ja Ilmarinen hakevat ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2013 -palkinnon saajiksi.

Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myönnetään hyvälle vanhustyön teolle tai hankkeelle.

Tule mukaan vanhustyön kehittämiseen ja ilmoita ideasi torstaina 20.6.2013 mennessä.

Lisätietoja: www.vanhusSXNMJDRJTRKHHSSN k

ILMARISEN YHTIÖKOKOUSÄÄNESTYKSET JULKISIKSI Ilmarinen edistää avointa omistajuutta uudella käytännöllä. Tästä vuodesta alkaen yhtiön verkkosivuilla tullaan kertomaan, miten Ilmarinen on äänestänyt yhtiökokouksissa.

Ilmarinen osallistuu yhtiökokouksiin ahkerasti.

Tänä vuonna osallistumisprosentti suomalaisten pörssiomistusten osalta tulee olemaan jälleen yli 90.

Lyhyesti Lyhyesti

29

ILMARISEN ELÄKESIJOITUKSET TUOTTIVAT + 7,5 % Marina Vahtola ja Timo Ritakallio luovuttivat palkinnon Antti Herlinille (keskellä).

ANTTI HERLIN ON VUODEN 2012 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA KONE OYJ:N Antti Herlin on palkittu Suomen Vuoden 2012 hallituksen puheenjohtajana. Herlin palkittiin Ilmarisessa tammikuussa järjestetyssä Chair of the Year 2012 -seminaarissa, jossa käsiteltiin hallitustyön kasvavia vaatimuksia muuttuvassa taloudellisessa toimintaympäristössä. Palkittava puheenjohtaja valittiin suomalaisten pörssiyritysten joukosta.

Antti Herlinin palkitsemisen perusteena olivat hänen näyttönsä Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtajana sekä Koneen hyvä kehitys yhtiönä. Tuomaristo arvosti myös Herlinin pitkäjänteistä toimintaa hallituksen puheenjohtajana sekä näkemystä Koneen toiminnan suunnasta.

Tuomariston puheenjohtajana toimi Marina Vahtola. Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio oli tuomariston jäsen.

Suomalaisen työura kestää 32,5 vuotta SUOMALAISTEN TYÖURAT ovat 2000-luvulla pidentyneet. Viime vuosikymmeninä myös eläkkeellä oloajat ovat kasvaneet. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan vuonna 2011 toteutunut työura oli keskimäärin 32,5 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneillä työura on ollut keskimäärin 25,4 vuotta pitkä. Vanhuuseläkkeelle jääneillä työura kesti lähes 36 vuotta.

Ikääntyneiden työurat ovat aikaisempaa pidempiä.

Naisilla työllisenä vietetty aika on pidentynyt jopa nopeammin kuin elinaika eli työn osuus elämässä on kasvanut. Miehillä työllinen aika on pidentynyt samaa tahtia kuin elinaika.

Mitä korkeampi koulutus, sitä pidempään voi odottaa henkilön jatkavan työelämässä. Miehillä työllinen elinaika on kasvanut kaikilla koulutustasoilla, mutta vähän koulutetuilla naisilla se on lyhentynyt.

Ilmarinen julkisti tilinpäätöksensä 28. helmikuuta. Yhtiö menestyi erinomaisesti eläkeyhtiöiden välisessä asiakaskilpailussa. Myynnissä onnistuttiin hyvin, ja yhtiön vakuutusmaksutulo ylsi 4,0 miljardiin euroon. ”Hyvän myyntituloksen ansiosta voimme odottaa Ilmarisen markkinaaseman jälleen vahvistuvan”, sanoo toimitusjohtaja Harri Sailas.

Ilmarisen vakuutuskanta oli hyvässä kasvussa. Ilmarinen vahvisti markkinajohtajuuttaan yrittäjien eläkevakuutuksissa. Myös työntekijöiden eläkevakuutusten myynti sujui erinomaisesti. ”Ilmariseen siirtyi viime vuonna ennätysmäärä asiakkaita muista eläkeyhtiöistä. Myös yhä useampi vasta perustettu yritys päätti valita eläkeyhtiökseen Ilmarisen. Asiakaskantamme kasvoi erityisesti pienillä ja keskisuurilla asiakkailla”, Sailas sanoo.

Ilmarisessa vakuutettujen henkilöiden määrä jatkoi kasvuaan. Vuoden lopussa Ilmarisessa oli vakuutettuna noin 588 000 henkilöä. Ilmarinen hoitaa noin joka kolmannen yksityisellä sektorilla työskentelevän suomalaisen eläketurvan.

Eläkkeensaajia oli 308 000 ja eläkkeitä maksettiin 3,8 miljardia euroa.

HYVÄLLÄ PITKÄN AIKAVÄLIN TUOTOLLA TURVATAAN ELÄKKEET

Sijoitustuotto parani edellisvuoden miinusmerkkisestä tuotosta roimasti ollen + 7,5 prosenttia. Eläkesijoitusten markkina-arvo paisui 2 miljardilla eurolla päätyen 29,5 miljardiin euroon. Myös vakavaraisuus vahvistui. ”Sijoitussalkkumme riskit on monipuolisesti hajautettu, ja pystymme tarvittaessa joustavasti reagoimaan markkinoiden muutoksiin, sanoo Sailas.

Pitkän aikavälin tarkastelussa Ilmarisen reaalituotot ovat hyvällä 3,7 prosentin tasolla. Tulevien työeläkemaksujen tasoa ennustaessaan Eläketurvakeskus käyttää 3,5 prosentin reaalituotto-oletusta.”

Ilmarisen asiakkaat hyötyvät sijoitustoiminnan onnistumisesta ja hyvästä kustannustehokkuudesta kilpailukykyisten asiakashyvitysten muodossa. Ne nousivat 62 miljoonaan euroon.

TIETOA VASTUULLISESTA SIJOITTAMISESTA YKSISSÄ KANSISSA -niminen kirja antaa vastuullisesta sijoittamisesta kiinnostuneelle oivallisen mahdollisuuden perehtyä aiheeseen. Kirja esittelee vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja antaa aiheeseen erilaisia näkökulmia sekä käytännön työkaluja sijoittajille.

Kirjassa avataan esimerkiksi YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita, joita Ilmarisessakin noudatetaan. Lisäksi selvitetään eettisen ja vastuullisen sijoittamisen eroja.

Kirjan kirjoittaneessa asiantuntijajoukossa on Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske. Teoksen on kustantanut Finva.

TUORE ”VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN”

30

Lyhyesti Lyhyesti

Harri Sailas: Monipuolisempaa keskustelua pörssiyhtiöiden hallitustyöskentelystä Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas toivoo uusia näkökulmia julkiseen keskusteluun pörssiyhtiöiden hallitustyöskentelystä. ”Julkisuudessa huomio keskittyy usein siihen, kuinka monta hallituspaikkaa henkilöllä on, mitä hän niistä ansaitsee sekä riippumattomuuskysymyksiin. Nämä näkökulmat ovat toki tarpeellisia, mutta näkisin mielelläni keskustelun laajenevan koskemaan myös hallitustyöskentelyn sisältöä, vaativuutta sekä sitä, millaisia tietoja ja taitoja työssä tarvitaan”, Sailas sanoi.

Sailas painotti, että hallituksissa tarvitaan erilaisia ihmisiä, joiden erilaisista osaamisista syntyy ihanteellinen kombinaatio. Toimialatuntemuksen lisäksi hallituksissa on oltava muun muassa visionääristä ajattelukykyä, makrojohtamisen taitoja ja riskienhallintaosaamista. Pelkkä substanssiosaaminen ei kuitenkaan riitä. ” Tarvitaan myös tietynlaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia kuten sitoutumistahtoa, kykyä ilmaista itseään sekä elämänkokemuksen koulimaa talonpoikaisjärkeä.”

Ilmarinen palkitsi nuorten ja vanhusten yhteismusikaalin

OP-POHJOLA AVASI SUOMEN ENSIMMÄISEN VAKUUTUSYHTIÖN OMISTAMAN SAIRAALAN ILMARISEN YHTEISTYÖKUMPPANI OP-Pohjola avasi helmikuussa Omasairaalan Helsingissä.

Kyseessä on Suomen ensimmäinen vakuutusyhtiön omistama sairaala. Sairaala keskittyy ortopedisten sairauksien ja vammojen tutkimukseen ja hoitoon.

Asiakas saa saman katon alta sekä lääkäripalvelut että vakuutusyhtiön korvauspalvelut. Palvelut ovat yleisesti saatavilla, eikä niitä ole rajattu vain Pohjola Vakuutuksen @RH@JJ@HKKD Ű.L@R@HQ@@K@ SDJDD XGSDHRSXŅSĔ TRDHLOHDM vakuutusyhtiöiden kanssa.

Omasairaalan toimitusjohtajana toimii Harri Aho. Ylilääkärinä toimii Markus Torkki.

Ilmastonmuutos huomioidaan sijoituksissa ILMARINEN ON SIJOITTUNUT HYVIN australialaistutkimuksessa, jossa vertailtiin, miten isot sijoittajat kuten eläkevakuuttajat ottavat sijoitustoiminnassaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ilmarinen sijoittui 31. sijalle The Asset Owners Disclosure Project -järjestön tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 900 sijoittajaa 63 maasta. Sijoitus oli suomalaisista eläkeyhtiöistä paras ja eurooppalaisittain 11. paras. ”On mukava huomata, että Ilmarisen pitkäjänteinen työ vastuullisessa sijoittamisessa näkyy myös tällaisessa laajassa tutkimuksessa”, sanoo vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske.

Ympäristökysymysten huomioiminen kuuluu olennaisen osana Ilmarisen sijoitustoimintaan ja näkyy myös omistajapolitiikassa. ”Salkunhoitajamme arvioivat ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tehdessään sijoituspäätöksiä. Käytännössä pohdimme esimerkiksi sitä, miten sääolosuhteiden muutokset vaikuttavat tiettyjen toimialojen yritysten liiketoimintaan tai kuluttajien käyttäytymiseen”, Hyrske kertoo.

Virpi Salmi

31

Samasta työstä eri palkka un joku on oikein hyvä työssään, hänet yleensä ennen pitkää ”palkitaan” ylennyksellä pomohommiin. Tapa on työelämässä niin normaali, että se on lähes normi.

Palkitsemismenetelmänä se on kuitenkin vähintäänkin omituinen.

Usein se nimittäin tarkoittaa enemmän ja entistä tylsempiä töitä, joihin alkuperäisessä hommassa loistaneella ei välttämättä ole edes kummoisia edellytyksiä.

Palavereiden määrä moninkertaistuu, tulee loputonta lomakerumbaa, ylityökorvauksetonta kokonaistyöaikaa ja kalliimpi älypuhelin, jonka vikinään on reagoitava iltaisin ja lomalla.

Lisäksi se saattaa irtaannuttaa työntekijän täysin niistä entisistä tehtävistään, jotka hän todella osasi ja joissa hän oli hyvä.

K

on suomalaisessa työelämässä lähes ainoa hyväksytty keino maksaa ihmiselle enemmän palkkaa. Se tarkoittaa sitä, että meillä on valtavasti huonoja pikkupomoja, joista olisi erinomaisen paljon enemmän hyötyä, jos he tekisivät entistä työtään isommalla liksalla.

Toinen keino palkankorotukseen on tietysti se, että nuhjustelee samassa työpaikassa 40 vuotta ja keräilee itselleen yleiskorotuksia.

Suomalaisessa työelämässä ei useimmiten makseta työn laadusta eikä edes määrästä vaan ajasta, joka työpaikalla lonnitaan, sisällöstä viis.

Työelämäpamput puhuvat mielellään siitä, että raha ei ole ainoa keino kannustaa työssä. Ei se olekaan.

TÄMÄ KAUNIS AJATUS koskee tietysti ainoastaan työntekijöitä, sillä mitä isommista johtajista puhutaan, sitä vähemmän heitä houkutellaan virikeseteleillä ja kivalla työympäristöllä, jossa on somisteena säkkituoleja ja tarjolla ilmaista juhlamokkaa.

Silti suomalainen työläinen nimeää lähes aina pari muuta asiaa, kuten työn sisällön ja mukavat työkaverit palkan edelle, kun häneltä kysytään työntekemisen tai työssäviihtymisen motivoivia tekijöitä. Duunari on vähän turhan hurskas.

Koska tietysti töitä tehdään ensisijaisesti rahan takia. Joka muuta väittää, on joko hullu tai miljonääri. Raha ei toki ole ainoa keino palkita, eikä se välttämättä edes motivoi, jos joutuu tekemään jotain omasta mielestään turhaa ja vielä huonon pomon alaisuudessa. Mutta on se silti pätevin keino, kun ollaan aikuisten työelämässä. Ja eikö huonossa taloustilanteessa pitäisi nimenomaan kannustaa niitä hyviä työntekijöitä.

Siis periaatteessa sukupuolten välillä. Mutta kyllä saman työn tekijöille saa maksaa eri palkkaa, jos toinen tekee sen huomattavasti paremmin kuin toinen.

Eikä vain saa, vaan pitää.

SAMAPALKKAISUUS ON HYVÄ ASIA.

VIRPI SALMI

Kirjoittaja on vapaa toimistotyöläinen, jolla on kipakoita mielipiteitä asiasta kuin asiasta.

Jostain syystä ylentäminen on suomalaisessa työelämässä lähes ainoa hyväksytty keino maksaa ihmiselle enemmän palkkaa.

KUVA VILLE JUURIKKALA

JOSTAIN SYYSTÄ YLENTÄMINEN

Tilaisuudet

Tervetuloa kehittymään

VARHAISTA VÄLITTÄMISTÄ 2.0 Onko työyhteisössäsi paljon sairauspoissaoloja?

Jättääkö alaisen työpanos toivomisen varaa?

Vaivaako työpaikkaasi huono henki ja motivaatio-ongelmat?

Varhaista välittämistä 2.0 -koulutus on tarkoitettu sinulle, joka tarvitset varhaista välittämistä työssäsi. Päivän aikana opit kuinka nostaa ongelmat esiin työyhteisössä ja ohjata asiat takaisin oikeille raiteilleen.

Tule mukaan oppimaan ja osallistumaan!

KEVÄÄN KOULUTUKSET JÄRJESTETÄÄN: Turku 11.4.

Jyväskylä 16.5.

Koulutuksen vetävät Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt. Apuna työelämän kohtaamisten simuloinnissa ovat Stella Polariksen näyttelijät.

”Varhaisen välittämisen koulutus on kestosuosikki, joka pysyy seminaaritarjonnassamme vuodesta toiseen.”

KATJA-MARIA ATSAR, TYÖHYVYINVOINTIPÄÄLLIKKÖ, ILMARINEN

KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA ILMOITTAUDU MUKAAN OSOITTEESSA WWW.ILMARINEN.FI/TILAISUUDET