power 3/2015

power

3 | 15 ABB Oy:n asiakaslehti

Energiakeskustelu kipinöi Finnsementti yhdisti tuotantolaitoksen ja satamaterminaalin tietojärjestelmät 6 Langaton järjestelmä toi tehoa toimintaan ja tuotantoon Älykkäiden releiden esiinmarssi 16 50 vuoden kokemus antaa hyvän pohjan tulevaisuuden tuotekehitykselle Konesalin heikoin lenkki vahvemmaksi 20 Varmennetun sähkönsyötön akkutesteihin uutta tehoa

Pääkirjoitus

06

Automaatiota langattomasti Finnsementin automaatio sujuu langattomasti Raahen-tehtaan ja terminaalin välillä.

power

Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy

09

Energiakatselmus toi todellista säästöä Kainuun Voima löysi energiakatselmuksen avulla jopa 15 prosentin säästömahdollisuudet.

3|15 Pariisissa käynnistyvät muutaman viikon kuluttua neuvottelut uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. Neuvotteluissa haetaan kaikkia maita sitovaa sopimusta, joka velvoittaisi päästövähennyksiin vuodesta 2020 lähtien. Jo nyt tiedetään, että pari viikkoa kestävät neuvottelut eivät tule olemaan helpot. Lähtökohdat ja tavoitteet kun ovat eri maissa hyvin erilaiset.

Tässä numerossa esittelemme energia-alan keskusteluja Suomessa edistävän World Energy Council Finlandin, jossa pohditaan energiapolitiikan kestävyyttä.

Kun energiakeskustelussa ympäristönäkökulmaan lisätään vielä energian saatavuus ja hinta, päästään käsiksi todelliseen energiatrilemmaan. Miten turvataan kohtuuhintaisen energian saanti ympäristöä säästäen? Sivulta 12 selviää myös, mikä energiajohtajia valvottaa.

Päästöistä puhuttaessa keskitytään

yhä paljolti energian tuottamiseen, vaikka nopeimpia, kestävimpiä ja edullisimpia muutoksia olisi saatavissa energian käytöstä.

Kansainvälisen energiajärjestön mukaan euron investointi energiatehokkaaseen teknologiaan tuottaa neljä euroa. Samalla kun tuottavuus paranee myös ympäristökuorma pienenee.

ABB:n merkittävin panos taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ovat ratkaisumme energian tehokkaaseen ja säästeliääseen käyttöön sekä ratkaisumme, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa. Hyvästä esimerkistä käy ABB:n asennettu taajuusmuuttajakanta. Se säästi energiaa viime vuonna saman verran kuin yli 110 miljoonaa eurooppalaista kotitaloutta kuluttaa vuosittain. Toivon, että Pariisissa muistettaisiin myös se, että keinot ja tuotteet päästöjen leikkaamiseksi ovat valmiina käyttöön otettaviksi. Kunhan vain niin päätetään.

ABB power 3| 15 • ABB:n asiakaslehti • 31. vuosikerta • Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, p. 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com • Toimituskunta: Marja Hawas, Heidi Hautala, Tua Kauppala, Miia Kaisanlahti, Anna Lehto, Irene Saarnio, Simo Suoranta, Tiina Turunen, Matti Vaattovaara, Antti Vuorivirta • Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 22775 • Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Family • Paino: SP-Paino, 2015 • Painosmäärä: 11 400 • ISSN: 1799-5213

2

ABB power 3 | 15

Sisältö

20 10

Energiatrilemma World Energy Councilin pohdinnassa Miten ratkaista energian hinnan, saatavuuden ja ympäristöystävällisyyden kolmiyhteys?

Uutiset 4 5

Yumi® kiinnosti messuilla Ihmisen kanssa töitä tekevä robotti oli messuhitti.

Rauhalahden kojeistouudistus Uudistuksella säästettiin sekä aikaa että rahaa.

Asiantuntija 14

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lisäksi slideshare-merkillä merkityt jutut esityksinä tai pdf:nä osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi.

Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut.

Tukkukauppan tulevaisuus Ari Torikka kehittää ABB:n tukkuriosaamista vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Kestävä kehitys 19

Akkujen vartija Tieteen tietotekniikan keskuksen konesalien sähkönsyöttö ei saa katketa. Konesalin UPSjärjestelmän akustoja valvotaan ABB:n tekniikan avulla.

Nopeammin ja tarkemmin MSK Cabins Oy:n robottimaalaamossa maalataan pienemmällä maalimäärällä tarkemmin ja nopeammin.

ABB Suomi Twitterissä! twitter.com/abbsuomi

Mitä ihmettä 23

Vuoristoradan vauhdissa Linnanmäen vuoristorataa pyörittää tehokas IE4-sähkömoottori.

ABB power 3 | 15

3

Uutiset

®

YuMi -robotti kiinnosti ABB esitteli Teknologia15-messuilla Messukeskuksessa Helsingissä uuden ajan robottityökaverin. Kaksikätinen YuMi® (You and Me) on kehitetty vastaamaan erityisesti kuluttaja-elektroniikkateollisuuden vaatimuksiin tuotannon joustavuudesta ja ketteryydestä. Asennus- ja kokoonpanotehtävissä YuMi pystyy työstämään kaikenlaisia osia aina rannekellon pienistä osista matkapuhelinten, tablettien ja pöytäkoneiden osiin.

Näkevä ja tunteva YuMi on kehitetty toimimaan lähellä ihmistä ja ihmisen työparina. Robotin käsivarret on pehmustettu, se aistii kosketuksen, eikä sen ympärille tarvita turva-aitoja. Lisäksi ohjelmointi ei edellytä koodaamista, vaan robotti voidaan opettaa uusiin tehtäviin kädestä pitäen. ”On arvioitu, että robottien osuus globaalista teollisuustuotannosta on 25 prosenttia vuonna 2025. Tänä päivänä vastaava luku

on 10 prosenttia. Robotiikka mahdollistaa monilla aloilla tuottavuuden lisäämisen jopa 30 prosentilla, joten kyse on isosta asiasta”, kertoo Suomen ABB:n Robotics-liiketoimintayksikön johtaja Janne Leinonen. ”YuMi tullaan varmasti näkemään myös omissa liiketoimintayksiköissämme.”

Lisätietoja: Teemu Rantala, p. 050 33 22678

Uusi invertteri suuriin aurinkovoimaloihin ABB on tuonut markkinoille uuden ulkokäyttöön tarkoitetun keskusinvertterin, joka on suunniteltu erityisesti suuriin aurinkosähkövoimaloihin.

PVS980-vaihtosuuntaajan nimellisteho ulottuu 2000 kVA:iin asti, ja se soveltuu 1500 VDC:n systeemijännitteelle.

PVS980 täydentää ABB:n menestyksekästä PVS-tuoteperhettä, jonka PVS800-

vaihtosuuntaajia on toimitettu aurinkosähkövoimaloihin jo lähes 4 GW. PVS980-invertteri voidaan konfiguroida yhteensopivaksi erilaisten jakeluverkkojen kanssa, joten se soveltuu aurinkosähkövoimaloihin ympäri maailmaa. IP65-suojausluokituksen ansiosta sitä voidaan luotettavasti käyttää niin pakkasessa kuin äärimmäises-

sä helteessä ja 100 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa.

Uudessa, tehoonsa nähden poikkeuksellisen kompaktissa PVS980:ssa on edistyksellinen ilmajäähdytys, joka vähentää huollon tarvetta ja takaa laitteen varman toiminnan vaativissa ympäristöolosuhteissa.

Lisätietoja: Jukka A. Mäkinen, 050 33 22255

Uusi generaattorikatkaisija suojaa komponentit ja työntekijät Etelä-Savon Energia Oy:n Pursialan voimalaitoksen generaattorikatkaisijan uusinnalla parannettiin laitoksen pääkomponenttien generaattorin ja päämuuntajan suojausta. Samalla laitoksen työntekijöiden turvallisuus parani, sillä katkasijavaihdon myötä koko kojeisto vaihdettiin uuteen valokaarisuojattuun kojeistoon.

Kaukolämpöä ja sähköä lähinnä puupolttoaineella tuottavan Pursialan voimalaitoksen 25 vuotta vanha generaattorikatkaisija piti vaihtaa, sillä sen tuotetuki loppui eikä varaosia enää ollut saatavilla.

Koska voimalaitoksen käyttövarmuus on tärkeää, päädyttiin perusteellisten selvitysten ja vikavirtalaskelmien myötä siihen, että laitokselle tarvittiin kokoluokaltaan suurempi generaattorikatkaisija. Uusi katkaisija pystyy katkaisemaan generaatto4

ABB power 3 | 15

rin ja verkon vikavirrat ilman viiveitä ja näin pystyttiin parantamaan laitoksen komponenttien suojausta.

Parhaaksi ratkaisuksi osoittautui koko kojeiston uusiminen ja uuden kojeiston kohteeseen räätälöity suunnittelu. Haastetta Pursialan voimalaitos sijaitsee Mikkelissä. toteutukseen toi se, että kojeiston uusinta piti tehdä voimalaitoksen vuosihuoltoti. Kun esisuunnittelu oli perusteellista, seisokin eli käytännössä kolmen viikon ei yllätyksiä tullut ja toimitus saatiin toaikana. teutettua sovitussa aikataulussa”, Mika ”Voimalaitoksen tilat aiheuttivat omat Manninen Pursialan voimalai tokselta rajoituksensa ja esimerkiksi kaikki liikertoo.

Lisätietoja: Seppo Lehto, p. 050 33 56651 tännät oli suunniteltava todella tarkas-

Tuoteuutuudet

Uudenlaista design-ajattelua merenkulkuun

Kojeistouudistus säästi aikaa ja rahaa

ABB:n tiimi on voittanut The Most Creative Team 2015 -palkinnon Aalto-yliopiston järjestämällä tuotekehityskurssilla. ”Käänteentekevä laivan hallinta” -projektin ideana on tutkia laivan hallintajärjestelmiä sekä käyttäjien tarpeita ja keksiä uudestaan ohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa helpon ja tehokkaan ohjauksen laivoille, joissa on Azipod® -yksiköt. Lopputuloksena syntyi ergonominen ja intuitiivinen käyttöliittymä, joka mahdollistaa usean Azipod-yksikön samanaikaisen hallinnan.

ABB:n tiimiin kuului 14 opiskelijaa kolmesta eri yliopistosta Suomesta, Kiinasta ja Yhdysvalloista.

Jyväskylän Energiantuotanto Oy päätyi Rauhalahden voimalaitoksen IEDuudistuksen yhteydessä uudistamaan vanhan, vuonna 1986 käyttöönotetun keskijännitekojeiston.

6 kV:n kojeiston vanhat suojareleet vaihdettiin uusiin REX615-suojareleisiin.

Vanhat katkaisijat on korvattu uusilla katkaisijasovitteilla ja VD4-tyhjiökatkaisijoilla.

Lisäksi vanhaa keskusta laajennettiin uudella MH-kentällä, joka liitettiin vanhaan kiskosillalla. Keskukseen lisättiin myös ABB:n uusi tuote ”Ultra Fast Earthing Switch”, joka on mahdollistanut oikosulkukestävyyden korotuksen 20 kA:sta 25 kA:iin. Myös kojeiston valokaarisuojaus uusittiin.

Tämän lisäksi voimalaitokselle on vaihdettu uudet 220 VDC:n varaajat ja uusi UPS-laitteisto.

ABB:n toimitukseen sisältyi projektointi, suunnittelu, hankinnat, suojareleiden konfigurointi ja asettelut, FAT

Lisätietoja: Santeri Vanhakartano, p. 050 33 24659

(Factory Acceptance Test), purkutyöt, asennukset, käyttöönottokoestukset ja loppudokumentointi.

Jari Ihalainen Jyväskylän Energiasta kertoo, että retrofit-uudistus oli kustannustehokkain vaihtoehto noin 15 vuoden elinkaarelle. Lisäksi uuden DCS:ään liitetyn releistyksen avulla energiayhtiö saa aikaisempaa enemmän informaatiota 6 kV:n keskuslähdöistä.

Päätepysäkkilatausta sähköbusseille Lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaus Päivitetyt KNX-puhallinkonvektoriohjaimet soveltuvat erinomaisesti huoneiden lämmitys- ja jäähdytyssovelluksiin yhdessä KNX-huonetermostaatin kanssa.

Laitteilla voidaan ohjata kolmi-nopeuksisia yksivaiheisia moottoreita. Ohjaimissa on myös lisärele esimerkiksi sähkölämmitystä varten. Ohjaimet on jaettu kahteen sarjaan ilman käsiohjausmahdollisuutta ja käsiohjauksella.

Laitteilla voidaan ohjata puhallinkonvektoreita sekä lämmitys- että jäähdytyskäytössä.

Lisätietoja: Lars Sandström, p.050 33 54269

ABB on esitellyt pikalatausjärjestelmän, joka helpottaa sähköbussien käyttöönottoa paikallisliikenteessä.

Uusi järjestelmä lataa sähköbussin akut vain 4–6 minuutissa, ja se voidaan asentaa bussilinjan pysäkeille tai varikolle. Bussin saapuessa latauspisteeseen järjestelmä muodostaa langattoman yhteyden ajoneuvon ja laturin välille, ja latausvirroitin laskeutuu automaattisesti 4-napaisille katolla sijaitseville virroitinkiskoille.

Automaattinen päätepysäkkilataus on selkeästi kokonaiskustannustehokkain ratkaisu, verrattaessa isoihin akkuihin ja hitaaseen lataukseen sekä toisaalta pysäkkilataukseen 3–4 pysäkin välein.

Pikalatausjärjestelmän ansiosta sähköbussi voi liikennöidä kaupunkiliikenteessä keskeytyksettä koko päivän.

Ratkaisua käytetään ensimmäisen kerran Luxemburgin joukkoliikenteessä.

Neljä pikalatauspistettä lataa Volvon sähköhybridibusseja, jotka aloittavat liikennöinnin nykyisillä bussilinjoilla ensi vuoteen mennessä. www.electromobility.fi/2015/10/kaupunkienbussiliikenteen-tulevaisuus.html

ABB power 3 | 15

5

Paikalla Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Langattomuus toi tehoa sementintuotantoon Finnsementin Raahen tehtaan ja sataman automaatio yhdistettiin langattomasti. Kun aikaisemmin sementin siirtoon tarvittiin 28 kytkintä, se onnistuu nyt yhdellä sormen napautuksella.

Teksti Jaana Ahlblad, Kuvat Petteri Löppönen ja Tero Ikäheimonen

nsimmäinen ajatus oli avata asfaltti. Finnsementti Oy halusi linkittää Raahessa sijaitsevan tuotantolaitoksen ja satamaterminaalin tietojärjestelmät yhteen, jotta toimipisteitä voitaisiin seurata yhdeltä näytöltä. Perinteisesti yhdistäminen on tehty vetämällä kaapeleita maan alle.

Pitkän linjan yhteistyökumppanukset Pekka Kukkola Finnsementiltä ja Seppo Hakonen ABB:ltä löivät kuitenkin viisaat päänsä yhteen ja hetken mietittyään päättivät lähteä rakentamaan verkosta langatonta.

Finnsementillä on Suomessa kolme tehdasta ja seitsemän rannikolla sijaitsevaa terminaalia tuotteiden varastointiin ja toimitukseen. Terminaalit toimivat vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä.

Automatisoinnin ansiosta asiakkaat voivat hakea kuorman ja yhtiön laiva toimittaa terminaaliin lisää tuotteita itsenäisesti. ”Olemme selvästi parantaneet tuottavuuttamme automaation avulla. Seurattavuuden parantumisella on suuri merkitys kaikkeen: kapasiteetin ylläpitoon, laitosten ylläpitoon ja kunnossapitosuunnitelmiin”, Finnsementin vastaava tuotantopäällikkö Pekka Kukkola kertoo.

E

6

ABB power 3 | 15

Esimerkiksi sementtisiilon täyttymistä ja laivan lastausta voidaan nyt seurata valvomosta reaaliajassa.

Turvallinen suljettu verkko Käsin tehtävän työn määrä on automatisoinnin myötä vähentynyt roimasti. Esimerkiksi sementin siirto käynnistettiin aiemmin kääntämällä käsin kaikki 28 kytkintä, nyt riittää yksi sormen napautus.

Finnsementti on automatisoinut Raahen tehtaan ja terminaalin ABB:n ratkaisuilla. Vastikään automatisointia laajennettiin langattomalla System 800xA -automaatiojärjestelmällä, jossa näiden kahden toimipisteen

Finnsementin Raahen tuotantolaitoksella valmistetaan kuonajauhetta.

ohjausjärjestelmät on kytketty samaan verkkoon. Taajuus on suljettu, joten järjestelmät eivät keskustele kuin toistensa kanssa. ”Hyödyt ovat selkeät. Voimme seurata siilon täyttymistä ja laivan lastausta etänä. Myös edestakaiset ajomatkat jäivät pois.

Saamme valvomoon myös reaaliaikaista tietoa”, Pekka Kukkola sanoo.

Jos järjestelmä ilmoittaa ongelmasta, terminaalinhoitaja pääsee siihen kiinni kannettavalla tietokoneella. Myös ABB pääsee etäyhteydellä kiinni järjestelmään, ja huoltopalvelu toimii vuorokauden ympäri. Järjestelmän viestit on mahdollista saada myös kännykkään.

Bitti liikkuu nopeimmin Kaiken automaation ehdoton hyöty on se, että kone reagoi vikatilanteeseen nopeammin kuin ihminen. ”Järjestelmälle asetetaan erilaisia turvarajoja prosessin eri kohdissa. Hälytyksen jälkeen asiaa on hyvin aikaa korjata,

Suomalainen sementinvalmistaja – 100-vuotias Finnsementti Oy tuottaa valtaosan Suomen sementtitarjonnasta.

– Yhtiöllä on kolme tuotantolaitosta ja seitsemän satamaterminaalia.

– Yhtiön sementin raakaaineiden kotimaisuusaste on 80–90 %.

– Sementin lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu erilaisia

betonin seos- ja lisäaineita sekä kivirouheita.

– Liikevaihto oli 117 miljoonaa euroa vuonna 2014. Henkilöstöä on 216.

ABB power 3 | 15

7

Paikalla

02

01

03

ennen kuin mennään lähellekään kriittistä rajaa. Jos ihminen ei jostain syystä tekisi tilanteelle mitään, järjestelmä sulkisi prosessin lukitusrajan kohdalla”, Pekka Kukkola kertoo.

Henkilökuntaa ei tarvita terminaalissa enää ympäri vuorokauden, vaan riittää, että päivävuorossa paikalla on yksi työntekijä. Raahen tehtaalla työntekijöitä on 12. Kukkola painottaa, että automaatio ei välttämättä vähennä henkilöstömäärää, vaan vapauttaa ihmisiä järkevämpiin töihin.

Satamaterminaaleissa kaikki järjestelmät porttien aukaisusta alkaen on kytketty ABB:n toimittamaan järjestelmään.

Pekka Kukkola arvostaa korkealle 20 vuotta kestänyttä yhteistyötä ABB:n ja myyntipäällikkö Seppo Hakosen kanssa. ”Meille ei ole merkitystä, missä yrityksen pääkonttori sijaitsee tai kuka yhtiön omistaa, mutta se, että palvelun saa läheltä, on erittäin tärkeää. Uusissa hankkeissa olemme päässeet kertakeskustelulla hyvin eteenpäin, sillä tiedämme toistemme tarpeet ja luottamusta on. Jos tiimi toimii, se tuottaa.”

Kohtuulliset kustannukset Korkea tuotantoaste on mahdollista saavuttaa teknologian avulla, Seppo Hakonen sanoo. ”Järjestelmien integroiminen langattomaan yhteyteen on prosessiteollisuudessa tätä päivää. Huipputeknologiaa edustava 800xA-järjestelmämme on koottu täsmälleen ja vain niistä ominaisuuksista, mitä asiakkaat aidosti tarvitsevat.”

Hakonen tähdentää, että yrityksen ei tarvitse ostaa rekkalastillista tavaraa saa8

ABB power 3 | 15

dakseen ison järjestelmän hyödyt, sillä 800xA skaalautuu kulloistenkin tarpeiden mukaan. ”Raaheen hankittu ratkaisu on kustannuksiltaan kohtuullinen. Toimivat järjestelmät ja niiden pitkä elinkaari ovat meille elinehto. Tietojärjestelmien kustannukset elinkaarensa aikana tulevat yhä tärkeämpään rooliin teollisuudessa”, Pekka Kukkola sanoo.

ABB:n toimittama 800xA on yksi osa Finnsementille tärkeää automaatiojärjestelmää. Siinä on huomioitu myös tulevaisuuden tarpeet. ”Esimerkiksi Raahen satamaterminaaliin on suunnitteilla uusia toimintoja. Me teemme tulevaisuutta emmekä vain odota sen saapuvan”, Kukkola sanoo.

Paraisilta lähtenyt sementtilaiva saattaa juuri tällä hetkellä rantautua Ouluun.

Laivan försti käynnistää siilon ottamalla tietokoneella yhteyden siilon katolla olevaan ethernet-linkkiin. Satamassa autonkuljettaja näppäilee tilauskoodin järjestelmään, joka täyttää sementtiauton oikealla määrällä tuotetta. Satama-alueen asfaltti on langattoman teknologian ansiosta ehjä.

01 Laivat voivat nyt toimittaa lastin Finnsementin Raahen satamaan itsenäisesti.

02 Seppo Hakonen ja Pekka Kukkola ovat tehneet yhteistyötä 20 vuotta. Pitkä yhteystyö luo hyvän pohjan myös uusissa hankkeissa.

03 Tehdaspäällikkö Timo Aarnio näkee työasemalta kaiken tarvittavan.

Laajennettua automaatiota teollisuudelle System 800xA on ABB:n kehittämä skaalattava automaatiojärjestelmä, jota on toimitettu laajasti muun muassa kaivosteollisuuteen, metalliteollisuuteen, elintarviketeollisuuteen, kemianteollisuu-

teen, öljyteollisuuteen, lämpölaitoksiin, varavoimalaitoksiin, jäähdytyslaitoksiin ja konesaleihin. Valmiiden toimialakirjastojen ansiosta tuote ei vaadi paljon ohjelmointityötä ja on nopea ottaa käyttöön.

Figure

Yksityiskohdista jopa 15 prosentin energiansäästö Pienistä ä puroista puroiistta voii syntyä synttyä ä virta iso vi irtta jja a vvirrassa irrassa lliikkua iikkua merkittävä määrä rahaa.

Teksti Jaana Ahlblad, Kuva Pekka Agarth

ainuun Voima mietti, löytyisikö Kajaanissa sijaitsevassa höyryvoimalaitoksessa uusia tapoja säästää energiaa. Tuotettavan sähkön ja lämmön tarve oli selvästi vähentynyt ja voimalaitoksen ajotapaa optimoitu. Nyt yhtiö halusi selvittää, kuinka voimalaitosta voisi ajaa nykyistäkin pienemmällä kuormalla energiatehokkaasti. ”ABB:n ehdotus energiakatselmuksesta tuli oikeaan saumaan. Ulkopuolinen osaa kyseenalaistaa asioita eri näkökulmasta.

Katselmus oli erittäin positiivinen ja hyvä juttu”, Kainuun Voiman käyttöpäällikkö Kimmo Keinänen sanoo.

Keinänen ja voimalaitoksen henkilökunta suorittivat analyysin yhdessä ABB:n Lasse Rantaniemen kanssa. Henkilöstö tuntee

K

voimalaitoksen laitteiston ja potentiaaliset säästökohteet. Energiatehokkuuden asiantuntija Rantaniemi toi mukanaan tehokkaan voimalaitosten prosessien mallinnusohjelman. Tällä yhdistelmällä tehdyn katselmuksen seurauksena löytyi mahdollisuuksia yli 10, jopa 15 prosentin energiansäästöön.

Jokainen megawatti on rahaa Erilaisilla kytkentämalleilla selvitettiin, miten minimikuormaa voidaan pienentää apujäähdyttimen käytön vähentämiseksi.

Keskikuorman säästöajomallilla tutkittiin mahdollisuuksia pienentää polttoainekus-

tannuksia sähköntuotantoa optimoimalla. ”Syksyllä teemme koeajoja erilaisista mallinnuksista. Jos ajotapoja on mahdollista muuttaa, ne otetaan heti käyttöön”, Keinänen kertoo.

Kainuun Voiman ja ABB:n seuraavasta yhteistyöprojektista keskustellaan parhaillaan. Kimmo Keinäsen suunnitelmissa on analysoida yksityiskohtaisesti myös yhtiön kolmen vesivoimalaitoksen energiankulutus. ”Haluamme monistaa tätä systemaattista katselmusta vesivoiman puolelle. Kaikki eurot, jotka saadaan jäämään kotiin, ovat tervetulleita.”

Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuria – laki tuli voimaan 1.1.2015 – koskee yhtiöitä, joissa on yli 250 työntekijää tai joiden liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa ja tase yli 43 miljoonaa euroa – energiakatselmus ja kohdekatselmukset suoritettava 4 vuoden välein

– ensimmäisen energiakatselmuksen määräaika 5.12.2015 – lain ulkopuolelle jäävät pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea tukea vapaaehtoista energiakatselmusta varten ELY-keskuksilta

Kainuun Voiman käyttöpäällikkö Kimmo Keinäsen mielestä ulkopuolinen asiantuntija tuo uuden näkökulman energian säästökohteiden etsintään.

ABB power 3 | 15

9

Teema

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Yhteinen energiatrilemma Kiihkeä energiakeskustelu tuottaa runsaasti hukkalämpöä, mutta kipinöivästä keskustelusta syntyy joskus myös järjen valoa. Sitä tavoittelee globaalisti ja paikallisesti toimiva World Energy Council.

Teksti Marianna Salin, Kuvat ABB, Junnu Lusa

Teema

Lauri Virkkunen, Lauri Muranen ja Matti Vaattovaara pitävät keskustelua energiatrilemmasta tärkeänä.

Suomessa unohtuu helposti esimerkiksi se, miten valtava merkitys fossiilisilla polttoaineilla on globaalisti.

Lauri Muranen toiminnanjohtaja, World Energy Council

WEC Finland – entinen Energiafoorumi ry Osa globaalia World Energy Councilia, jonka jäseninä on yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja muita organisaatioita energia-alan eri sektoreilta lähes sadasta maasta Toimii alustana energia-alan keskustelulle, edistää yhteistyötä ja tuottaa tutkimuksia.

12

ABB power 3 | 15

ksi lobbaa tuulta, toinen jätettä ja kolmas omavaraisuutta. ”Jokainen maalaa kuvaa omasta näkökulmastaan, ja poliitikkojen pitäisi suhteuttaa kuvat toisiinsa. Se on tavattoman vaikeaa”, toteaa toiminnanjohtaja Lauri Muranen WEC Finlandista.

WEC eli World Energy Council tutkii energia-alaa ja kerää näkemyksiä yhteen lähes sadassa maassa. ”WEC tarjoaa puolueettoman alustan keskustelulle. Sitä kautta opimme toisiltamme ja voimme synnyttää yhteisen näkemyksen tai ainakin paremmin ymmärtää, miksi tavoitteemme ovat niin erilaisia”, sanoo Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Lauri Virkkunen. Hän toimii myös WEC Finlandin hallituksen puheenjohtajana.

Y

Maailma suosii fossiilista ”Suomessa unohtuu helposti esimerkiksi se, miten valtava merkitys fossiilisilla polttoaineilla on globaalisti”, Muranen sanoo.

Hän muistuttaa, että Euroopan ulkopuolella ympäristöhaitoista huolimatta tiedostetaan hiilen merkitys merkittävänä sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin lähteenä.

Etenkin Aasia vaurastuu kohtuuhintaisen, hiilellä tuotetun sähkön voimin.

Kansainvälisillä foorumeilla huomio kohdistuu energian hinnan ohella saatavuuteen.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa yli puolet ihmisistä on edelleen ilman sähköä. Oma

lukunsa on myös Pohjois-Amerikka, jossa energiapäätöksiä ohjaavat yhä enemmän sen valtavat liuskekaasuvarannot. ”Itse asiassa Eurooppa on ainoa paikka maailmassa, jossa ilmasto on ensisijainen kysymys”, Muranen sanoo.

Mikä valvottaa energiajohtajia?

WEC punnitsee energiapolitiikan kestävyyttä selvittämällä energian saatavuutta, hintaa ja ympäristövaikutuksia eri maissa.

Näiden vaikeaa suhdetta se kutsuu energiatrilemmaksi. Järjestö arvioi vuosittain jokaisen jäsenmaansa suorituksen luottoluokittajan elkein luokasta AAA luokkaan DDD. Suomi oli viime vuonna ABB-luokkaa ja nousi kuusi pykälää kahdeksannelle sijalle. ”Eri mailla on hyvin erilaiset lähtökohdat, erityisesti erilaiset luonnonvarat ja energiantuotannon historia. Indeksi auttaakin maita kisaamaan ennen kaikkea itsensä kanssa, ja se herättää myös keskustelua”, sanoo myyntijohtaja Matti Vaattovaara ABB:ltä.

Hän pitää kiinnostavana työkaluna myös WEC:n laajaa kyselytutkimusta, joka paljastaa, mikä pitää energia-alan johtajat kiireisinä päivät ja mikä valvottaa heitä öisin.

Selvityksen mukaan kansainvälinen ykköshuoli on ollut jo useamman vuoden ajan epävarmuus energiapolitiikasta ja energian heittelehtivistä hinnoista. Keskeiset muutostekijät liittyvät Kiinan ja Intian energian-

Jos ilmastosopimusta ei synny, epävarmuus sääntelyn suhteen jatkuu. On kuitenkin selvää, että globaalilla tasolla on edettävä samaan suuntaan, vaikkei mennä ihan samaa latua.

Lauri Virkkunen WEC Finlandin hallituksen puheenjohtaja, Pohjolan Voiman toimitusjohtaja

kulutuksen kasvuun, energiatukiin, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. ”Euroopassa on kasvava huoli kilpailukyvystä. Haluamme maailman muuttuvan ja olemme valmiita kulkemaan kehityksen kärjessä. Huoli on siitä, seuraavatko muut maat perässä vai rakentavatko nämä kilpailuetunsa energiassa kokonaan toisenlaisilla säännöillä”, Vaattovaara toteaa.

Ratkaisuja energiatrilemmaan Energia-alan suuret odotukset ja epäilyt kohdistuvat tällä hetkellä Pariisin ilmastokokoukseen, joka pidetään joulukuussa. ”Jos ilmastosopimusta ei synny, epävarmuus sääntelyn suhteen jatkuu. On kuitenkin selvää, että globaalilla tasolla on edettävä samaan suuntaan, vaikkei mennä ihan samaa latua”, Virkkunen sanoo.

EU on toiminut ilmastopolitiikan edelläkävijänä, joka asettaa haastavia tavoitteita ja tekee toimenpiteitä, joilla muutkin voivat osallistua. ”Ilmastosopimus on myös mahdollisuus siirtää suomalaista ja eurooppalaista teknologiaa muille markkinoille, eikä vain laitteita vaan myös osaamista”, Vaattovaara sanoo. Hänen mukaansa on myös hyvä pohtia, miten ympäristöä säästävät

ratkaisut houkuttelisivat rahoitusta kehittyvissä maissa. ”Saako sijoittaja rahansa takaisin? Tämä on yksi suurimmista keskustelunaiheista WEC:ssä”, Muranen kertoo. Myös keskustelu hiilipäästöjen hinnoittelusta jatkuu hänen mukaansa moniäänisenä.

Parhaat käytännöt jakoon WEC:n selvityksissä pohditaan, millainen merkitys on tulevaisuuden innovaatioilla, kuten sähkön kannattavalla varastoinnilla, hiilen talteenotolla, yhä älykkäämmillä sähköverkoilla sekä uusilla uusiutuvan energian teknologioilla. Vaattovaara ei jäisi odottamaan. Hän painottaa energiatehokkuutta. ”Kun puhutaan päästöistä, keskitytään edelleen aika paljon energian tuottamiseen, vaikka monesti pystytään tekemään enemmän keskittämällä toimenpiteet energian kulutukseen”, Vaattovaara sanoo. Suomessa on ollut jo vuosia käytössä vapaaehtoinen energiatehokkuussopimus, ja sitä on myös WEC esitellyt kansainvälisillä foorumeillaan. ”Siinä on juuri WEC:n eräs vahvuus.

Jaetaan parhaita käytäntöjä”, Virkkunen summaa.

Kun puhutaan päästöistä, keskitytään edelleen aika paljon energian tuottamiseen, vaikka monesti pystytään tekemään enemmän keskittämällä toimenpiteet energian kulutukseen.

Matti Vaattovaara Myyntijohtaja, ABB

Euron sijoituksella neljä euroa Sähkölaskut ja päästöt pienenivät, kun Englannissa eristettiin pahasti vuotavia asuntoja. Samalla asukkaiden vointi parani, mikä laski puolestaan terveydenhuollon ja työnantajien kustannuksia. Tapahtumaketju on helppo kuvitella, mutta sen hyötyjä on vaikea mallintaa. Sitä kuitenkin yrittävät yhä useammat tutkijat eri puolilla maailmaa. Myös kansainvälinen energiajärjestö IEA esittelee viime vuonna ilmestyneessä raportissaan energiatehokkuuden moninkertaisia hyötyjä.

”IEA:n mukaan euron sijoitus energiatehokkuuteen tuottaa neljä euroa.

Se on aika kova väite ja vaikea todistaa, mutta lisäedut voivat osoittautua todella suuriksi, kun niitä lähdetään purkamaan”, toteaa energiatehokkuustutkimuksista ABB:llä vastaava Jukka Tolvanen. Hänelle tuttu näky on reilusti ylimitoitettu sähkömoottori, joka pyörittää pumppua tai puhallinta jatkuvasti täydellä teholla. Energiaa kuluu tärinään, joka rasittaa laitteita, ääneen, joka rasittaa ihmisiä ja läm-

pöön, joka rasittaa molempia. ”Kun moottoria ohjaamaan asennetaan taajuusmuuttaja, sijoitus voi maksaa itsensä takaisin jopa muutamassa kuukaudessa”, Tolvanen sanoo.

Energiatehokkuutta lisäävät tuotteet ja palvelut ovat ABB:n tapa taistella ilmastonmuutosta vastaan.

ABB vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin myös tuotteilla, jotka tukevat uusiutuvan energian tuottamista ja älykkäitä sähköverkkoja.

ABB power 3 | 15

13

Asiantuntija Teksti Heli Satuli, Kuva Junnu Lusa

Mikä on puheenaiheena nyt?

Lue ABB:n asiantuntijoiden blogikirjoituksia.

Löydät ne osoitteesta: abb-conversations.com/fi

Uutta virtaa tukkukauppaan Perinteinen sähkötukkukauppa kehittää rooliaan.

Tukkurisegmentistä vastaavan Ari Torikan tehtävänä on yhtenäistää ABB:n myyntiprosessit ja tukea samalla alan yrityksiä murroksessa. uinka laaja ABB:n tuotetarjonta on? ”ABB on sähkömarkkinoiden tukkukaupan suurimpia toimittajia. Meillä on tukkujen järjestelmissä yli 14 000 myyntituotetta. Tukkukauppa on meille tärkeä kumppani, jonka tuotetoiveiden kuunteleminen on minulle avainasia.”

K

Millainen merkitys tuoteinnovaatioilla on tukkureille? ”Uudet innovaatiot luovat tukkureille lisää liiketoimintaa. Meidän tehtävämme on luoda tukkureidelle mahdollisuus kasvaa tuomalla markkinoille uusia tuotteita, jotka käyvät hyvin kaupaksi. Uusien tuotteiden merkitys korostuu tässä taloustilanteessa, kun markkinavetoa ei ole volttiakaan.”

Miten ABB:llä huolehditaan tukkukanavan osaamisesta? ”ABB:llä on erittäin vankka ja tunnettu brändi. Mutta tämä ei tarkoita, että saisimme levätä laakereillamme ja antaa nimen puhua puolestaan. Aloitin vuoden alussa tukkurisegmentistä vastaavana kanavapäällikkönä. Kollegoillani ABB:n eri liiketoiminnoissa on vuosikymmenten kokemus ja verkostot valmiina. Itselläni on 15 vuoden kokemus tukkukaupasta. Tukkurien arki on tullut tutuksi vuosien varrella eri tehtävissä ja tiedän, miten ABB voi auttaa heitä menestymään. Edelläkävijyyden on ulotuttava myös toimintatapoihin.”

14

ABB power 3 | 15

Miten kehität tukkukanavan toimintatapoja? ”Aiemmin jokainen ABB:n liiketoimintayksikkö hoiti myynnin itsenäisesti vuosikymmenten saatossa muovautunein toimintatavoin. Tehtävänäni on rakentaa ABB:lle yksi yhtenäinen valtakunnallinen perustoimintamalli tukkukanavaan. Hyvänä esimerkkinä käytämme ABB:n Porvoon asennustuoteliiketoimintaa. Sen myynti on jo vuosia suuntautunut lähes kokonaan tukkukanavan kautta. Porvoon liiketoiminta on tuonut pelkästään tänä vuonna myyntiin kaksi uutta järjestelmää luoden uutta bisnestä tukkureille. Tuotevalikoiman lisäksi siellä on panostettu tiiviiseen yhteistyöhön tukkukaupan kanssa. Kun saamme samat prosessit käyttöön kaikissa yksiköissä, nostamme toiminnan tehokkuutta ja myös tuotteiden saatavuus paranee kautta maan.”

Miten ABB turvaa tuotteiden saatavuuden tukkukanavassa? ”Pidämme kaikkien keskeisten tukkukauppojen kanssa seurantakokouksia säännöllisesti. Käymme tapaamisessa läpi tyypilliset tunnusluvut, varaston laatua koskevia asioita sekä tulevia yhteisiä aktiviteettejä. Systemaattinen kokouskäytäntö varmistaa, että olemme ajan hermoilla sekä selvillä, mitä tukkurit myyvät ja kuinka paljon. Näin varaudumme paremmin tulevaan ja pysymme markkinoiden mukana.”

Miten parannatte asiakaspalvelua tukkusegmentissä? ”Suomalainen tukkumarkkina muodostuu neljästä perinteisestä sähkötukkuliikkeestä ja useasta pienestä erikoistuneesta toimijasta. Joka hetki useampi sata yritystä kilpailee näiden tukkurien ajasta. ABB:llä on hyvä asema sähkötukkuliikkeiden parissa, mutta meidän on jatkossakin lunastettava paikkamme tukkurin varastossa. Haluamme olla tukkujen halutuin yhteistyökumppani ja urakoitsijoiden ykkösvaihtoehto.

Koko ketjulta – tehtaalta myyntiyksikköön ja jakelukanaviin – kaivataan aktiivista otetta, jotta urakoitsija ja loppuasiakas saavat tuotteet tahtomallaan tavalla. Ytimessä on palvelun nopeus ja laatu.”

Mikä tukkureita puhuttaa juuri nyt? ”Sähkötukkuala on monella tapaa murroksessa. Meneillään on ostajan markkinat, kun talous yskii ja töitä on rajoitetusti tarjolla. Asiakas voi tilata toimittajien tuotteen sähköisesti verkosta ympäri maailmaa, ja kuka tahansa voi nykyään tarjota logistisia palveluita. Tukkurit tuovat jatkuvasti uusia palvelumuotoja markkinoille ja haluavat muuttua perinteisestä laatikoiden siirtämisestä myyntiyhtiöiksi unohtamatta logistista osaamista. Palveluiden tuotteistaminen ja muun lisäarvon tuottaminen asiakkaalle on välttämätöntä niin tukkureille kuin tavarantoimittajille. Alan on pakko uudistua – katsoa laatikon ulkopuolelle.”

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

”Tukkukaupan laaja varastointivalikoima antaa hyvän mahdollisuuden palvella asiakkaita nopeasti ja laadukkaasti ympäri maata”, toteaa vuoden alussa tukkurisegmentistä vastaavana kanavapäällikkönä aloittanut Ari Torikka.

ABB power 3 | 15

15

Ratkaisu

Releratkaisuja Suomesta puoli vuosisataa ABB valmisti ensimmäisen elektronisen releen 50 vuotta sitten. Kyky kuunnella asiakasta sekä rohkeus soveltaa ennakkoluulottomasti uusia keksintöjä oman alan tuotteisiin on tehnyt ABB:stä releteknologian edelläkävijän.

Teksti Anne Kytölä, Kuvat Mikko Lehtimäki

ABB:n releitä ja kenno terminaaleja 1960-luvulta nykypäivään.

Aina askeleen edellä ABB on aina ollut releiden tekniikassa edellä kilpailijoitaan. Tuotekehitystä on tehty tarmokkaasti. Lisäksi ABB:llä on ollut käytössä kokeiluihin ”Suomen suurin laboratorio”, sillä asiakkaat ovat antaneet ABB:n testata uusia innovaatiota verkoissaan.

1970

ABB power 3 | 15

1985 markkinoille tulee ensimmäinen kommunikoiva suojarelesarja SPACOM sekä valvonta- ja ohjausjärjestelmä MicroSCADA. 1982 myyntiin tulee maailman ensimmäinen mikroprosessoritekniikkaan perustuva rele SPAJ 3 M J3.

1965 ABB valmistaa ensimmäisen elektronisen releen.

16

1987 myyntiin tulee laitteita, joissa yhdistyy suojaus ja valvonta.

1980

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

lektroniikka mullisti releiden valmistuksen. Ennen elektroniikkaa sähkölaitteita ja sähköverkkoa suojattiin vikatilanteilta sähkömekaanisilla releillä. Ne sisälsivät liikkuvia osia ja olivat hitaita ja epätarkkoja.

Elektroniikan mukaantulo myös helpotti suojareleiden valmistusta.

ABB – silloinen Oy Strömberg Ab – ei koskaan valmistanut sähkömekaanisia releitä, joten se pääsi aloittamaan valmistuksen suoraan elektronisista releistä. ”Asiakkaalle elektroniset releet merkitsivät toimintavarmuuden paranemista.

Sähköviat pystyttiin paikallistamaan ja korjaamaan nopeammin”, liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä kertoo.

E

Uudet keksinnöt syyhyttivät insinöörejä Seuraavan vallankumouksen releiden valmistuksessa aiheuttivat mikroprosessorit. 1970-luvun keksintö kuumotti myös ABB:n insinöörejä. He halusivat päästä kokeilemaan, miten uutta tekniikkaa voitaisiin soveltaa suojareleisiin.

Silloinen johto kuitenkin jarrutteli, eikä lupaa mikroprosessorikokeiluihin hellinnyt. Se ei innokkaita insinöörejä estänyt.

Tuotekehitystä tehtiin kotona omalla ajalla.

”Seppo Pettissalo tuhlasi laitteen kanssa joulunpyhät, ja sitten laite hyrräsi meillä yli uudenvuoden”, ABB:llä ja Strömbergillä vuodesta 1970 työskennellyt ja nyt eläkepäiviä viettävä Henrik Sundell muistelee.

Kokeilujen tuloksena syntyi maailman ensimmäisen mikroprosessorireleen prototyyppi yksivaiheinen vakioaikaylijänniterele, jolle epävirallisesti annettiin nimi SPAU 1X50 J3. Vuonna 1982 ABB toi markkinoille ensimmäisen sarjavalmisteisen mikroprosessorireleen SPAJ 3M5 J3. Kaksi vuotta myöhemmin markkinoille tuli releiden valvonta- ja ohjausjärjestelmä SCS, nykyiseltä nimeltään MicroSCADA. Releet kommunikoimaan Mikroprosessoritekniikan soveltaminen releisiin oli suuri loikka. Varhaisemmat releet vain katkaisivat virran vikatilanteissa. Asiakas tiesi ainoastaan, että sähköverkossa oli ollut vika. Mikroprosessorin avulla kerättiin tietoa ja analysoitiin, mistä vika johtui. ”Mikroprosessorit avasivat tien releiden keskinäiseen kommunikaatioon”, Kronman sanoo.

Uusi tuotesarja sai nimekseen SPACOM. Nimeä ehdotti reletiimissä 1970-luvulta asti työskennelyt Tapio Hakola, kun vaihto-

Releet ovat kehittyneet huimasti 50 vuodessa, mutta vanha tekniikkakin toimii edelleen hyvin.

Asiakkaat voivat ostaa varaosia ABB:n huollosta jopa vuonna 1965 myytyihin releisiin. Se on yksi ABB:n kilpailuvalteista, koska kilpailijoilla ei ole vastaavaa palvelua.

Tero Talvitie Tuotepäällikkö, ABB

SPACOM ei ole vain laitemerkki. Se on käsite.

Henrik Sundell

ABB:n reletuoteet syntyvät edelleen Vaasassa.

2007 markkinoille tulevat ensimmäiset IEC 61850 -standardin mukaiset REF 615 -sarjan releet.

2011 ABB on toimittanut miljoona vikatilanteilta suojaavaa laitetta.

1990-luvulla tuotekehityksen painopiste siirtyy elektroniikasta ohjelmointiin.

1990

2000

2010

ABB power 3 | 15

17

Ratkaisu ehtoa etsittiin satojen ehdotusten joukosta. ”Tapio mietti, että koska meillä on SPAsarja, joka pystyy kommunikoimaan, niin eikös nimi voisi olla SPACOM”, Henrik Sundell kertoo.

SPAC-sarja syntyi 1980-luvun lopussa, kun ABB liitti releisiin suojauksen rinnalle valvonnan.

Teknologia muuttaa asiakkaidenkin käytäntöjä Releteknologian teknologiset vallankumoukset ovat muuttaneet myös ABB:n asiakkaiden toimintatapoja. Sähkölaitosten organisaatiot alkoivat muuttua releiden kauko-ohjausominaisuuden myötä. ”Verkon suojauksesta ja kauko-ohjauksesta vastasivat sähkölaitoksissa eri ihmiset, eivätkä he välttämättä koskaan edes puhuneet keskenään. Yhtäkkiä meidän laitteemme yhdistivät nämä erillään olleet toiminnot”, Dick Kronman kertoo.

1990-luvulla releiden tuotekehityksen painopiste siirtyi elektroniikasta ohjelmointiin. Softasta tuli rautaa tärkeämpi. ”SPACOM-maailmassa ABB teki paljon räätälöityjä ratkaisuja. Massaräätälöinti tuli mahdolliseksi, kun 1995 markkinoille saatiin ensimmäiset täysin ohjelmoitavissa olevat tuotteet”, Kronman huomauttaa.

Standardi mullisti kommunikaation Standardi IEC 61850 aiheutti releteknologian seuraavan vallankumouksen. Stan-

Tero Talvitien, Dick Kronmanin ja Henrik Sundellin mielestä ABB:n Suomessa suunnitellut reletuotteet menestyvät maailmalla, koska niiden kehittämisessä on kuunneltu asiakasta ja hyödynnetty ennakkoluulottomasti uusia teknologioita.

18

ABB power 3 | 15

dardilla ohjataan sähköasemien rakenteita ja niillä käytettävää tietoliikennetekniikkaa.

Standardi mahdollistaa sen, että eri laitevalmistajien laitteet pystyvät kommunikoimaan keskenään.

Reletuotteista maailmanlaajuisesti vastaava tuotepäällikkö Tero Talvitie sanoo ABB:n erottuvan releiden ja kennoterminaalien suojausominaisuuksien ansiosta. ”Olemme maailman ykkösiä, koska tunnemme ja hallitsemme asiakkaamme prosessit”, Talvitie toteaa.

Ykköstilalla pysyminen edellyttää myös sitä, että ABB:n on löydettävä ne innovaatiot, joista on hyötyä asiakkaille. ”Meidän on tunnettava asiakkaamme niin hyvin, että osaamme tarjota ratkaisuja myös niihin tarpeisiin, joita asiakas ei vielä itse tiedosta”, Talvitie lisää.

Maailmalle uuden omistajan mukana Oy Strömberg Ab valmisti releitä aluksi pääasiassa kotimaan markkinoille sekä Ruotsiin ja Norjaan. Maailmanvalloitus tuli mahdolliseksi, kun yhtiöstä sukeutui omistajanvaihdosten myötä ABB. Insinööreillä oli tuoteperhe valmiina, kun omistajanvaihdos tapahtui.

Kronman ja Sundell kiittävät erityisesti Malesiassa työskennellyttä Harvinder Singhiä, jonka uutteran työn ansiosta ABB:n reletuotteet levisivät Aasiaan.

Maailmanvalloitus alkoi SPAJ 140 C -tuotteesta vuonna 1989. Se oli uusi ja

edistyksellinen, mutta myös riittävän yksinkertainen, jotta sitä pystyttiin valmistamaan myös paikallisesti. ”Se oli tärkeää, jotta pääsimme Aasian markkinoille”, Kronman huomauttaa.

Sähköverkkojen älykkyys kasvaa Reletuotteiden kehitys kulkee tulevaisuudessakin yhtä matkaa teknologisten uudistusten kanssa. ICT-infrastruktuurin kehitys sekä 4G- ja tulevaisuuden 5G-verkot mahdollistavat uusien edistysaskelien ottamisen myös releiden tuotekehityksessä.

Hajautettu energiantuotanto ja yhteiskunnan vaatimukset häiriöttömästä sähkönjakelusta johtavat siihen, että sähköverkkojen älykkyys kasvaa. Viat on paikallistettava ja korjattava aina vain nopeammin. ”Suomi, Ruotsi ja Italia sekä monet muutkin Välimeren maat ovat pisimmällä verkostoautomaation kehittämisessä”, Kronman mainitsee.

ICT-infrastruktuurin kehitys edesauttaa meidänkin tuotteidemme kehitystä.

Dick Kronman Liiketoiminnan kehitysjohtaja, ABB

Kohti parempaa maailmaa

Tuottavuutta robottivoimin Kauhavalainen MSK Cabins Oy uudisti robottimaalaamonsa ja poisti näin prosessistaan pullonkaulan. Teksti Outi Rantala, Kuva Marko Koivuporras ntiset 20 vuotta palvelleet kaksi maalausrobottia vaihtuivat kolmeen. Nyt liikkuvien työkoneiden turvaohjaamot pystytään maalaamaan pienemmällä maalimäärällä, tarkemmin ja nopeammin.

Projektipäällikkö, osastoinsinööri Jarmo Esala kertoo, että kesällä 2015 käyttöön otetun robottimaalaamon kautta kulkee keskimäärin 36 ohjaamoa vuoron aikana. ”Robottimaalausvaiheen tahtiaikaa saatiin modernisoinnin myötä merkittävästi lyhennettyä.”

Työturvallisuus ja siisteys ovat parantuneet, kun maali voidaan tilata suursäkeissä, mikä vähentää säkkien käsittelyä. Pakkausmateriaaliakin kuluu vähemmän. Energiaa säästyy uunitusvaiheen tehostumisesta. ”Robottimaalaamo oli osa suurempaa modernisointiprojektiamme. Käsityönä tehtävä korjausmaalaaminen on vähentynyt.

Siirryimme maalaamon alueella kahdesta vuorosta yhteen”, tuotantopäällikkö

E

Taneli Mikkola MSK Cabinsista kertoo.

Tuotepäällikkö Teemu Rantala ABB:ltä kertoo, että modernisointiprojekteja on meneillään eri puolilla Suomea. ”MSK Cabinsille toimitimme robotit, ohjelmiston ja käyttöönoton. Meiltä saa myös avaimet käteen -toimituksen, johon sisältyvät lisäksi kuljetinjärjestelmä, maalauslaitteet, maalauskammiot ja turvalaitteet.”

Simuloinnin ja offline-ohjelmoinnin ansiosta robottijärjestelmien käyttöönottoaika on lyhentynyt. Virtuaalimaailmassa voidaan

”Simulointiympäristö paljastaa mahdolliset ajatusvirheet.”

säätää robotin ominaisuudet, ulottuma ja tahtiaika tarkasti. Laatu paranee, kun liikeradat pystytään ohjelmoimaan roboteille tarkemmin.

MSK Group lyhyesti – vuonna 1950 perustettu monialainen korkean teknologian perhekonserni Kauhavalla – 2014 liikevaihto 91,2 miljoonaa euroa, henkilöstöä 452 – tytäryhtiöt: MSK Cabins Oy, MSK Plast Oy, Junkkari Oy ja Juncar Oy – MSK Cabins Oy: liikkuvien työkoneiden turvaohjaamojen valmistaja sekä metallija muovikokoonpanojen järjestelmätoimittaja ABB power 3 | 15

19

Case

Varmaakin varmempaa 20

ABB power 3 | 15

Tämä juttu löytyy SlideShare -palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Mikäli Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) Espoon konesalien sähkönsyöttö pettäisi, katkeaisivat kaikkien Suomen korkeakoulujen internetyhteydet ja monen julkishallinnon organisaation asiointi- ja verkkopalvelut. Konesalin 500 akkua ovat paljon vartijana. Niiden kuntoa valvoo ABB:n uusi AKKAakustonvalvontajärjestelmä – ympäri vuorokauden.

Teksti Petja Partanen, Kuvat Olli Urpela

S

ABB:n Ilari Alaperä ja CSC:n Pasi Kuivalainen pitävät yhteistä pilottihanketta AKKA-järjestemän kehittämisessä onnistuneena.

yvällä maan alla paineilmaovi suhahtaa kiinni. Metallinen kalahdus kertoo, että asiaton tunkeutuminen tiloihin ei on-

nistu. ”Konesalin sydän”, esittelee Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n konesaliasiantuntija Pasi Kuivalainen oven takaa paljastuvan varmennetun sähköjärjestelmän. Sähkökatkon tullen konesalin serverien sähkönsyötön ottaa salamannopeasti vastuulleen UPS-järjestelmä satoine akkuineen. Naapurihuoneessa 800 kW:n tehoinen dieselgeneraattori on valmiina hoitamaan pitkäkestoiset verkkohäiriöt.

Nyky-yhteiskunta luottaa siihen, että tuhannet konesalit ympäri maailman toimivat keskeytyksettä vuodesta toiseen.

Lyhyetkin keskeytykset pankkitoiminnassa, kännykkäverkoissa, pörsseissä tai verkkokaupassa merkitsevät viivytyksiä ja harmia meille kaikille – ja pahimmillaan miljoonatappioita palvelujen pyörittäjille.

Akut ovat datakeskusten varmennetun sähkönsyötön heikoin lenkki ja myös paljon vartijoita. Akkujen energia pitää serverit pyörimässä verkkohäiriön ensiminuutit.

UPS-akuilla on myös toinen tärkeä tehtävä. Kotona emme edes huomaa sähköverkon muutaman kymmenen millisekunnin pituisia häiriöitä, mutta konesalin servereille ne ovat myrkkyä. ”Konesalimme käy useamman kerran vuodessa akkujen varassa verkkohäiriöiden aikana”, Kuivalainen kertoo.

Akut testataan tunneittain ABB:llä on kokemusta yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta.

Lukuisat leikkaussalit, vesihuollon järjestelmät ja konesalit ympäri maailman luottavat ABB:n toimittamiin varmennettuihin sähköjärjestelmiin.

ABB:n kokemusten ja useiden kansainvälisten tutkimusten perusteella varmennetuissa sähköjärjestelmissä on yksi vikakohde ylitse muiden: UPS-järjestelmien akut. Pahimmillaan yksikin viallinen akku saattaa vaarantaa koko varmennetun sähköjärjestelmän toimivuuden, muistuttaa tuotepäällikkö Ilari Alaperä ABB:ltä.

Nykyaikaiset UPS-laitteet valvovat koko akuston kuntoa, mutta ne eivät havaitse yksittäisten akkujen vikoja. CSC:n konesaliin asennettu ABB:n AKKA-akustonvalvonta sen sijaan havaitsee. Akkujen napoihin kytketyt anturijohdot paljastavat, että tämän konesalin akut ovat erityistarkkailussa.

Ennen ongelma-akut löydettiin vain varmennetun sähköjärjestelmän vuosihuollossa – tai tositilanteessa, kun akusto ei sähkökatkon tullen selvinnytkään kuormastaan.

Nyt AKKA testaa CSC:n konesalin sadat akut kerran tunnissa ja toimittaa yksittäisen akun napajännitteen laskiessa välittömästi hälytyksen konesalin ympärivuorokautiselle päivystäjälle. Aamulla myös konesaliasiantuntija Kuivalaisen sähköpostilaatikossa odottaa ilmoitus viallisesta akusta.

Akkurivistön muista poikkeavat etiketit paljastavat, että osa akuista on jo ABB power 3 | 15

21

Case

Akustonvalvontaa palveluna UPS-laitteiden akkujen elinikää on mahdotonta arvioida ilman luotettavia mittauksia. Vuoden 2016 alkupuolella kansainvälisesti lanseerattava ABB:n AKKA-akustonvalvontajärjestelmä suorittaa mittauksen akkukohtaisesti. Näin paljastuvat akuston heikoimmat lenkit. Vialliset akut voidaan uusia välittömästi ennen kuin ne vaikuttavat koko akuston suorituskykyyn.

AKKA-tuoteperheeseen kuuluu kaksi laitetta: kannettava versio akustojen kunnonvalvontamittauksiin sekä kiinteästi asennettava laite kun-

nonvalvontamittauksiin ja jatkuvaan valvontaan.

Asiakkaalle akustonvalvonta tarjoaa entistä parempaa luotettavuutta ja mielenrauhaa. Tähän tähtää myös AKKA-järjestelmän ympärille rakennettu palveluvalikoima. Laitteiston lisäksi ABB toimittaa monipuoliset huoltopalvelut konesalien kaikkiin kunnossapitotarpeisiin. ”Tarjoamme laitteen lisäksi huoltosopimusta, johon voi sisällyttää sovitut asiat, kuten varmennetun sähkönsyötön järjestelmien vuosihuollot, päivystyspalvelun ja akkujen etävalvonnan”, tuotepäällikkö Ilari Alaperä listaa.

01

02

saavuttanut käyttöikänsä pään, ja ne on vaihdettu uusiin. ”Tekninen käyttöikä akuilla on valmistajan mukaan 10 vuotta, mutta käytäntö on osoittanut akkujen eliniäksi noin 7–8 vuotta. Viime hälytyksestä ei ole montaakaan kuukautta. Silloin kaksi akkua vaihdettiin”, Pasi Kuivalainen kertoo.

Ilari Alaperä kytkee läppärinsä akkuhuoneen seinälle asennettuun AKKA-laitteeseen ja esittelee mittausdataa edellisestä vuosihuollosta. Akustonvalvonta nopeuttaa vuosihuoltoja merkittävästi, sillä se automatisoi akuille tehtävän kuormituskokeen. ”Voit kuvitella millainen työ on mitata 500 akkua käsin yleismittarilla”, Ilari Alaperä sanoo.

Tietokoneen ruudulle piirtyy CSC:n satojen akkujen mittauskäyrät viime kuormituskokeesta. Kaikki eivät testiä läpäisseet ja joutuivat vaihtoon. ”Täältä erottuu kuusi akkua, joiden napajännite romahti 15 minuutin purkausjakson aikana.”

CSC auttoi tuotekehityksessä Konesalin hyvinvoinnista vastaava Kuivalainen vaikuttaa tyytyväiseltä. Miehen kolme suurinta huolenaihetta: sähkönsyöttö, jäähdytys ja tietoturva ovat kaikki hallinnassa. Akuston kuntoa valvotaan ympäri vuorokauden ja katosta roikkuvat lämpötila-anturit tarkkailevat että jäähdytys toimii. ”Akut ja serverit ovat tarkkoja lämpötilasta. Esimerkiksi akkujen elinikä lyhenee huomattavasti, kun lämpö nousee optimista 20 asteesta.”

22

ABB power 3 | 15

Konesalin ylläpito on jatkuvaa varautumista pahimpaan, vaikka ongelmatilanteet ovat harvassa. Esimerkiksi konesalin varavoimageneraattori oli viimeksi tositoimissa vuonna 2008, jolloin sähkökatko pimensi Espoon tunniksi. Siitä huolimatta laite koekäytetään säntillisesti kerran kuukaudessa.

ABB:lle CSC on myös tuotekehityskumppani. ABB päätti muutama vuosi sitten suunnitella jo yli 20 vuotta sitten kehitetyn akustonvalvonnan uudelleen. Kolme vuotta sitten asennettu CSC:n AKKA-järjestelmä on yksi uudelleen suunnitellun laitteiston pilottiasennuksista. Pilottiasiakkaan kokemukset ovat olleet arvokkaita pian kansainvälisesti lanseerattavan laitteen suunnittelijoille. Kuivalainen taas arvostaa akustonvalvonnan tuomaa mielenrauhaa konesalin ylläpitäjälle. ”AKKA-järjestelmän tuoma luotettavuus on meille suuri etu”, Kuivalainen kertoo. ”Nukun yöni paremmin.”

”UPS-laitteiden akut ovat kokemustemme mukaan eräs konesalien varmennettujen sähköjärjestelmien heikoimmista lenkeistä.”

Ilari Alaperä tuotepäällikkö, ABB

01 CSC:n Espoon konesalin N+1 -UPS-varavoimajärjestelmä tuottaa sähkövirtaa konesalille 20 minuutin ajan. Dieselkäyttöinen varavoimageneraattori saavuttaa täyden tehonsa muutamassa minuutissa. Dieselin tankissa riittää polttoainetta 72 tunniksi.

02 CSC:n Espoon konesali on ollut toiminnassa jo yli 10 vuotta ilman tuotantokatkoja.

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC on valtion omistama osakeyhtiö, joka ylläpitää tietotekniikkainfrastruktuuria ja tarjoaa tietotekniikkapalveluita tutkimuksen, hallinnon sekä kirjastojen, arkistojen ja kulttuurin tarpeisiin.

– CSC liitti Suomen internetiin vuonna 1988.

– Vastaa Suomen korkeakoulujen, tutkimuksen ja opetuksen

tietoverkko Funetista, jossa on 80 tutkimusorganisaatiota ja noin 370 000 käyttäjää.

– CSC:n kautta tutkijoiden käytettävissä on Pohjoismaiden tehokkain laskentaympäristö supertietokoneineen.

– Datakeskukset Espoossa ja Kajaanissa.

– Työntekijöitä 260

Mitä ihmettä?

Linnanmäen Huvipuistoa ylläpitää ja kehittää Lasten Päivän Säätiö.

Huvittelemalla kerätään varoja suomalaiselle lastensuojelutyölle.

Energiatehokkaasti ylös!

Kun nopeusmittari näyttää 60 kilometriä tunnissa ja kulkupelinä on mutkikkaita kiskoja myötäilevä juna, luvassa on mukavia vatsanväänteitä. Ensi kesänä Linnanmäen vuoristoradan vauhdista vastaa ABB:n korkean hyötysuhteen sähkömoottori.

Teksti Jaana Ahlblad, Kuva Olli Urpela

4-vuotiaalla Vuoristoradalla ajellaan yhteensä noin 47 000 kierrosta kesässä. Ensimmäisen mäen päälle junat on vetänyt 1930-luvulla valmistettu Strömbergin moottori. ”Liike-energia koko matkalle saadaan yhdestä ylämäestä, sen jälkeen painovoima hoitaa loput vauhdikkaasta kyydistä”, kertoo käyttöpäällikkö Marko Tikkanen Linnanmäeltä. Nyt vanhan moottorin oli aika siirtyä eläkkeelle. Ensi kesänä moottorivoimasta vastaa ABB:n moderni ja

6

energiatehokas IE4-sähkömoottori. ”Matkustaja ei huomaa muutosta, tekniikka hoitaa asiansa eleettömästi”, Tikkanen sanoo. Samalla vaihdettiin koko koneisto vaihteineen ja kytkimineen, hiukan tarvittiin myös räätälintyötä, jotta klassikkolaitteeseen saatiin uusi tekniikka.

Vuoristoista rataa on yhteensä liki kilometri. Neljän junan voimin rata voi tarjota jännitystä 1 500 matkustajalle tunnissa.

Puurakenteisen Vuoristoradan on suunnitellut tanskalainen Valdemar Lebeck.

Suomalaiset perinteet jatkuvat tekniikan puolella, sillä sekä vanha moottori että uusi ABB:n moottori ja muu nykyaikainen mekaniikka ovat kotimaista työtä.

ABB on toimittanut Linnanmäelle sähkötekniikkaa myös maailmanpyörä Rinkeliin.

Vuonna 2006 valmistunut Rinkeli kuljettaa kerrallaan 144 matkustajaa. Yksi hattaranpehmeä kierros kestää minuutin ja maksiminopeus on noin 15 kilometriä tunnissa.

Rinkelin matkantekoa ohjaa kaksi 37 kilowatin ACS800-taajuusmuuttajaa.

ABB power 3 | 15

23

YuMi® Automaation tulevaisuuteen yhdessä – You and me Lue lisää: www.abb.com/robotics/yumi