power 2/2015

power

2 | 15 ABB Oy:n asiakaslehti

Matka tulevaan – Solar Impulse Valvonnassa 2 400 raidekilometriä 6 MicroSCADA valvoo nyt myös Helsingin raideliikennettä Teollisen evoluution seuraava askel 10 Ihmisten, palveluiden ja esineiden internet Sähköverkkojen etähallinnassa mobiiliverkot apuna 16 Vian hallinnan kehittäminen edellyttää yhä nopeampaa tiedonsiirtoa

Pääkirjoitus

04

Tuoteuutuudet ja uutiset Esittelyssä esimerkiksi uuden sukupolven Azipod D.

power

Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy

06

2 400 raidekilometriä valvonnassa ABB:n MicroSCADA valvoo yli kahtatuhatta raidekilometriä Suomessa.

2 |15 Kuka olisi vielä jokunen vuosikymmen sitten uskonut, että ihminen lentää maailman ympäri pelkällä auringon voimalla? Saati että roboteista tulee kaksikätisiä, näkeviä ja tuntevia ihmisen työkavereita? Ihmisen luovuus ja kyky innovointiin on rajaton.

Tässä numerossa matkaamme tovin aurinkoenergialla lentävän Solar Impulsen siivellä ja tutustumme ABB:n vastikään lanseeraamaan Yumi®-robottiin.

Keskimäärin innovaatioaihiosta joka kymmenes johtaa onnistumiseen. Mitä enemmän innovoimme ja kokeilemme, sitä suuremmalla todennäköisyydellä onnistumme.

Uusi teknologia luo mahdollisuuksia paitsi uusien tuotteiden tuotteistamiseen myös tuottavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen olemassa olevien tuotteiden valmistuksessa.

Yksimielisyys vallinnee siitä, että kehittyneiden maiden haasteet tuottavuuden parantamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi edellyttävät toimenpiteitä ja uusia avauksia.

Suuria odotuksia ja hurjiakin visioita on esitelty jo vuosia internetin mahdollisuuksista teollisen tuotannon viemisessä kokonaan uudelle tasolle. Teollisen internetin tekniikka on olemassa – on ollut jo pitkään. ABB on vuosikymmeniä ollut mukana tehostamassa teollisuuden kilpailukykyä älykkäillä inter netiä hyödyntävillä sähkövoima- ja automaatioratkaisuillaan. Kun tieto, työkalut, palvelut ja ihmiset onnistutaan vielä yhdistämään, syntyy merkittäviä mahdollisuuksia liiketoiminnan ja tuottavuuden parantamiseen.

Aiheesta keskustelevat ABB:n asiantuntijat ja Aalto yliopiston professori sivuilla 10–13.

Tulevaisuus on kirjaimellisesti käsin kosketeltavissa myös Helsingin Kalasatamassa, jossa uusin kotiautomaatio tuo kodin reaaliaikaisen sähkönkulutuksen asukkaiden kännykän näytölle. Jo ensimmäinen asumiskuukausi on paljastanut kodin ehdottoman energiarosvon. Tästä tarkemmin Kalasataman asukkaan suulla sivulla 23.

ABB power 2| 15 s ABB:n asiakaslehti s 31. vuosikerta s Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, p. 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com s Toimituskunta: Marja Hawas, Jonna Helenius, Tua Kauppala, Jaana Laukkanen, Leena Munde, Irene Saarnio, Simo Suoranta, Tiina Turunen, Matti Vaattovaara, Antti Vuorivirta s Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 22775 s Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Family s Paino: SP-Paino, 2015 s Painosmäärä: 11 100 s ISSN: 1799-5213

2

ABB power 2 | 15

Sisältö

20 10

Teollisen evoluution äärellä Internetpohjaiset ratkaisut yhdistävät ihmiset, palvelut ja esineet.

Asiantuntijakeskustelussa pohditaan, mitä tämä teollisen evoluution seuraava askel käytännössä tarkoittaa.

Uutiset 4

5

ATEX-sähkömoottoreita kaivoksiin ABB:n uutuussarja tuo ATEX-luokiteltuja pienjännitemoottoreita räjähdysvaarallisiin kaivossovelluksiin.

Tarkka maasulkusuoja Relion® 630 -tuotesarjan uusi maasulkusuoja havaitsee sekä jatkuvat että katkeilevat maasulkuviat.

Yhteistyöllä laatua Täysautomaattisen suurtehosahan on toimittava tehokkaasti.

Siksi sen on oltava laadukas. Tämän vuoksi suurtehosahalinjoja valmistava Veisto valitsee kumppaninsa huolella.

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lisäksi slideshare-merkillä merkityt jutut esityksinä tai pdf:nä osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi.

Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut.

Asiantuntija 14

Kommunikoivat robotit ABB:n robottiasiantuntija Oskari Hakaluoto uskoo, että robotit tuovat työpaikkoja Suomeen

ABB Suomi Twitterissä! twitter.com/abbsuomi

Kestävä kehitys 18

Auringon voimalla – Solar Impulse Miten lentokoneen siipiin saadaan 17 000 aurinkokennoa? Esimerkiksi tätä kysymystä on ollut pohtimassa ABB:n kenttäinsinööri Tamara Tursijan.

Mitä ihmettä 23

Kalasataman älytalo Kalasatamassa asuva Petja Partanen kertoo, millaista älytalossa asuminen on.

ABB power 2 | 15

3

Uutiset

ABB:n meriteknologiaa Tallinkin uuteen LNG-alukseen Suomen ABB toimittaa Tallinkin ensimmäiseen nesteytettyä maakaasua (LNG) polttoaineena käyttävään matkustajalauttaan täydelliset sähköiset voimantuotanto-, sähköpropulsio- ja energianhallintaratkaisut. Alus rakennetaan Meyer Turun telakalla ja se tulee liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä.

ABB:n toimitus säästää polttoaine- ja energiakustannuksia ja varmistaa luotettavan tehonsyötön kaikkiin aluksen laitteisiin ja järjestelmiin. Kauppa sisältää suunnittelu-, projektinhallinta-, käyttöönotto- ja etädiagnostiikkapalvelut sekä kattavan koulutuksen miehistölle. Kaupan myötä Tallinkilla on käytössään myös ABB:n huoltokontaktit sekä Helsingin että Tallinnan satamissa.

Uuden aluksen energiatehokkuutta parantaa entisestään ABB:n energianhallintajärjestelmä EMMA™, joka monitoroi ja optimoi alusten energiankäyttöä kaikissa olosuhteissa.

Tuloksena on energiansäästöä ja päästövähennyksiä.

Tallinkin uusi lautta on valmis vuoden 2017 alussa. Aluksen pituus on noin 212 metriä ja bruttovetoisuus 49 000 tonnia.

Sähkömoottoreita kaivoksiin

Yli 5 500 suojarelettä Turkin verkkoon

ABB on esitellyt sarjan pienjännitemoottoreita kaivosympäristöön.

Uudet Ex d -moottorit soveltuvat myös kaivosten maanalaisiin räjähdysvaarallisiin tiloihin (Group I).

Valurautaisia moottoreita on saatavilla 0,55 kW:n tehosta alkaen aina 710 kW:iin asti ja hyötysuhdeluokkiin IE2 ja IE3. Moottorit on suunniteltu kestämään korroosiota poikkeuksellisen hyvin C5M-luokan maalauksen ja IP66-suojausluokan ansiosta. Moottoreiden vakiovarustelu on kattava. Se sisältää esimerkiksi metallituulettimen ja huoltovapaat labyrinttityyppiset akselitiivisteet, jotka tarjoavat perinteisiä kumitiivisteitä paremman kosteus- ja pölysuojauksen.

ABB on solminut kaikkien aikojen suurimman suojarelekaupan turkkilaisen verkkoyhtiön Cengiz Limak Kolinin (CLK) kanssa sähköverkon modernisoimisesta. ABB toimittaa yli 5 500 suojarelettä, jotka tulevat vahvistamaan CLK:n verkkoa. Kyse on Suomen ABB:n kaikkien aikojen suurimmasta yksittäisestä suojareletoimituksesta. Sen avulla turvataan noin 10 miljoonan turkkilaisen katkoton sähkönsaanti.

Kauppa sisältää lisäksi käytönvalvontajärjestelmän sekä sähkönjakelun ala-asemat. Yhdessä suojareleiden kanssa ne mahdollistavat kaikissa olosuhteissa sähköverkon luotettavan hallinnan vikatilanteissa.

Kaupan sisältämät suojareleet toimitetaan ja asennetaan vuoden 2015 aikana.

Lisätietoja: Jarno Kinnunen, p. 050 33 23277.

Lisätietoja: Antti Hakala-Ranta, p. 050 33 42389

Turvallisuutta, suorituskykyä ja käyttömukavuutta SD200-sarjan kuormakytkimiä on turvallista käyttää niiden selkeän värikoodatun asennonosoittimen ansiosta.

Kuormakytkimet sopivat monenlaisiin käyttötarkoituksiin, sillä niissä on 25 kA:n ehdollinen oikosulkukestoisuus. Lisäksi kuormakytkimiä on saatavilla laajalle jännitealueelle ja useisiin käyttöluokkiin.

Kuormakytkimet ovat DIN-kiskoasenteisia ja yhteensopivia kaikkien ABB System pro M compact® -järjestelmän tuotteiden kanssa. Näin johdonsuojakatkaisijat, vikavirtakytkimet, vikavirtajohdonsuojakatkaisijat ja muut moduulikojeet voidaan 4

ABB power 2 | 15

asentaa siistiksi kokonaisuudeksi.

Kaksoisliittimen ansiosta kuormakytkimet voidaan asentaa samalle virtakiskolle kuin S200-, F200- ja DS200-sarjan tuotteet Uusi SD200-sarja: – 1-, 2-, 3- ja 4-napainen. 16…63 A – Nimellisjännite/käyttöluokka: 253/440 V AC (AC-23A), 125 V DC (DC-21A) – Selkeä värikoodattu asennonosoitus – Samat virtakiskot ja lisätarvikkeet kuin muissa ABB System pro M compact® -järjestelmän tuotteissa Lisätietoja: Tom Arnold-Larsen, p. 010 22 24354

Tuoteuutuudet

Entistä tarkempi maasulkusuoja Relion® 630 -tuotesarjan uuden maasulkusuojausfunktion avulla pystytään havaitsemaan sekä jatkuvat että katkeilevat maasulkuviat. Patentoitu monitaajuusadmittanssifunktio soveltuu käytettäväksi maasta erotetuissa ja kompensoiduissa keskijänniteverkoissa.

ABB on pitkään tutkinut yhdessä sähköverkkoyhtiöiden kanssa erilaisia mahdollisuuksia havaita verkkoon syntynyt maasulkuvika entistä paremmin.

Maasulkusuojauksen vaatimukset kasvavat, sillä sähköverkkoja kaapeloidaan yhä enemmän ja myös aikaisemmin kaapeloidut verkot ikääntyvät ja vikaantuvat.

Relion® 630 -tuotesarjan monitaajuusadmittanssifunktion toimintaperiaatteessa käytetään hyväksi maasulkuvirran ja -jännitteen perustaajuuden lisäksi myös yliaaltoja. Funktion tarvitsemat asetteluarvot on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisina.

Lisätietoja: Timo Vedenjuoksu, p. 050 33 42542

Azipod®potkurilaitteen kääntölaitteet nyt Haminasta Azipod®-potkurilaitetuotanto on käynnistynyt ABB:n uudella tuotantolaitoksella Haminassa.

Uudella 2000 neliön tuotantolaitoksella valmistuvat Azipod-ruoripotkurilaitteen laivan sisällä olevat kääntöjärjestelmät.

ABB työllistää Haminassa noin 20 henkilöä.

Ensimmäinen Haminassa valmistettava kääntölaite on osa Azipod-potkurilaitetta, joka toimitetaan Helsingin telakalla rakennettavaan Liikenneviraston uuteen jäänmurtajaan.

Uuden sukupolven Azipod D ABB on tuonut markkinoille uuden jäsenen Azipod®-ruoripotkurisarjaan. Azipod D soveltuu energiatehokkuuden, ohjailtavuuden ja luotettavuuden optimointiin niin öljynporauslauttoihin, offshore-huoltoaluksiin kuin matkustajalauttoihinkin.

Azipod D vähentää alusten ylläpitokustannuksia ja polttoaineenkulutusta ja parantaa näin merenkulun kannattavuutta.

Uutuustuotteen tehoalue on 1,6–7 MW. Potkurilaite perustuu hybridijäähdytykseen, jolla sähkömoottorin suorituskykyä voidaan lisätä jopa 45 prosentilla

verrattuna nykyisiin vastaavan tehoalueen Azipod-ruoripotkurilaitteisiin.

Lisätietoja: Jaakko Aho, p 010 22 26021

Uudet putkisulakealustat Class CC -sulakkeille Uudet DIN-kiskoasenteiset putkisulakealustat on suunniteltu noudattamaan Pohjois-Amerikan markkinoiden määräyksiä ja turvallisuusvaatimuksia. Uudet putkisulakealustat on suunniteltu Class CC -sulakkeille.

CC-sulakkeiden rajoitusominaisuuksia arvostetaan erityisesti Pohjjois-Amerikan markkinoilla, koska näillä sulakkeilla voidaan suojata myös laitteistoja, joiden oikosulun kesto on rajallinen. Loppukäyttäjien turvallisuus- ja luotettavuusmääräykset ovat muuttuneet tiukemmiksi.

Siksi CC-sulakkeiden käyttö lisääntyy jatkuvasti Pohjois-Amerikan markkinoilla.

Lisätietoja: Tom Arnold-Larsen, 010 22 2454

Uusi NXR ABB:n uuden sukupolven ripajäähdytteinen NXR-moottorisarja on täydentynyt suuremmalla 450-runkokoolla. Moottorisarja kattaa nyt runkokoot 355–450 ja tehoalueen 100–1250 kW. Kaikkiin runkokokoihin on saatavissa valinnaisena myös IP66-suojausluokitus.

Uudistusten ansiosta NXR-moottorisarja soveltuu käytettäväksi aikaisempaa useammilla teollisuudenaloilla ja sovelluksissa. Se tarjoaa entistä enemmän tehoa, luotettavuutta ja helpompaa huollettavuutta.

Suomessa NXR-moottorit soveltuvat käytettäviksi erityisesti paperitehtaissa ja kaivoksissa.

ABB:n Suomessa tehdyn tuoteke-

ABB:n uuden sukupolven ripajäähdytteinen NXR-moottorisarja tarjoaa nyt entistä enemmän tehoa ja valinnaisen IP66-suojausluokan.

hityksen tuloksena syntynyt maailman tehokkain ripajäähdytteinen NXR-moottorisarja tuotiin markkinoille viime vuonna.

Lisätietoja: Marko Koski, p. 050 33 23433

ABB power 2 | 15

5

Paikalla

Seuraavana Pasila, nästa Böle ABB:n raideteknologia näkyy pääkaupunkiseudun junaliikenteessä vihreävalkoisten Flirt-junien rakenteissa. Kohta seitsemän vuotta lähiliikenteessä palvelleiden junien moottorit sekä sisävalaistus, lämmitys, ilmastointi, automaattiovet ja matkustajainformaatiojärjestelmät saavat virtansa ABB:n toimittamien veturimuuntajien kautta. Koko sähköinen voimalinja on siten ABB:n käsialaa.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä Flirt-junia on liikenteessä tällä hetkellä 41 kappaletta, kahden vuoden päästä niitä saapuu Sveitsistä 34 lisää.

6

ABB power 2 | 15

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Sähköradan paimenet Käyttöpäivystäjä Jarkko Kärhä tietää kaiken, mitä eteläsuomalaisilla junaradoilla tapahtuu.

Teksti Jaana Ahlblad, Kuvat Junnu Lusa

INGG. Paimiolaisen maanviljelijän kevättyöt pyrähtävät Helsingin keskustaan yhdellä puhelinsoitolla.

Junaradalle ajolankojen päälle on pellolta lennähtänyt kasvuharson pala. Veturin päälle joutuessaan kangas voi aiheuttaa sähkökatkon tai rikkoa sähkövirtaa välittävän virroittimen.

Jarkko Kärhä soittaa Turun alueen kunnossapitoon, joka lähtee kalastamaan harsoa. Kun ihmiset ovat valmiina toimenpiteeseen ja liikenteenohjaus antaa liikenteen puolesta luvan, Kärhä katkaisee rajatulta alueelta jännitteen parilla hiirennäpäytyksellä. Sähköistetyllä junaradalla ei tehdä mitään ilman tätä elintärkeää toimenpidettä.

Rataverkon sähköjärjestelmän käyttökeskuksia on Suomessa neljä. Verkon omistaa Liikennevirasto ja sitä valvoo Finrail Oy. Käyttöpäivystäjä Jarkko Kärhä tarkkailee sähkörataa valvovaa järjestelmää Helsingissä suurasetinlaitteessa – rakennuksessa, joka eittämättä kuuluu pääkaupunkiseudun maisemakonttorien parhaimmistoon: ikkunoista avautuu 300 asteen avoin näkymä Töölönlahdelle, ratapihalle, Tuomiokirkolle, Eduskuntatalolle...

Ikkunan alta junien kyydissä kulkee kiireisimpinä päivinä jopa 100 000 ihmistä. Ruuhka-aikaan sähkökapasiteetti ei aina tahdo riittääkään, kun junat kiihdyttelevät yhtaikaa.

Tässä maisematoimistossa vuosikymmeniä istuneet liikenteenohjaajat ovat jo siirtyneet uusiin, nykyaikaisempiin toimitiloihin muutaman kilometrin päähän Pasilaan. Sinne käyttöpäivystäjätkin muuttavat. Suoraa näköyhteyttä junarataan ei modernien tietojärjestelmien myötä tarvita.

R

Helsingin käyttökeskuksen ikkunan alla kulkee junien kyydissä päivittäin jopa 100 000 matkustajaa.

ABB power 2 | 15

7

Paikalla

01

02

03

Melkein säältä suojassa Juniin ja ratatekniikkaan sähköä tuottavat jännitemuuntajat ovat tehomyllyjä.

Henkilöautossa on tehoa keskimäärin 100 kilowattia, sähköradan päämuuntajissa jopa 12 500 kilowattia. Kun ratajohtoon osuu lintu tai ajolanka putoaa esimerkiksi murtumisen takia, suojaustoimena katkaisija laukeaa ja sähkö katkeaa automaattisesti. Tieto kulkee valvontajärjestelmästä Kärhän ruudulle saman tien. Tarvitaan hetki neuvonpitoa liikenteenohjauksen kanssa ja päätös sähköjen palauttamisesta tai niiden sulkemisesta jatkoselvittelyjen ajaksi.

Sää vaikuttaa kaikkeen liikenteeseen, mutta ei juurikaan sähköverkkoon. Myrskyssä ajolangoille kaatuneet puut työllistävät. Talvisin sähköverkkoa voi kuorimittaa sankka lumisade, jos vaihteita joudutaan sulattamaan sähköllä.

Junarataverkkoa kunnostetaan aktiivisesti ja useasta syystä. Lumitöiden ja laajojen vuosihuoltojen lisäksi esimerkiksi sähköasemien akkuja testataan säännöllisesti.

Huoltotöiden aikahaarukka suunnitellaan etukäteen ja vasta hetkeä ennen katkaistaan sähköt, jotta työ häiritsisi mahdollisimman vähän junaliikennettä. Helsingissä huollot tehdään yleensä öisin, pohjoisessa ehtii päivälläkin.

tääkseen, ettei alueella ole junia liikkeellä.

Kun lupa saadaan, hän katkaisee sähköt ratapihalta ja tarkastaa ruudulla näkyvästä kaaviosta, että tehty katko vastaa kaaviokartan kuvaa. Soitto takaisin katkoa pyytäneelle henkilölle, käyttökeskuksen puolesta etenemislupa myönnetty.

Kärhä saa tiedon, että Paimiossa karannut hallaharso on korjattu talteen ja että sähköt on turvallista palauttaa.

Veturitalliin uusi maalipinta RINGRING. Kärhä vastaa. Päivän ohjelmassa on jännitekatkopyyntö numero 94615 Helsingin Ilmalassa veturitallin remonttia varten. Maadoituksen teosta vastaava henkilö pyytää lupaa lähteä paikalle.

Kärhä soittaa liikenteenohjaukseen selvit8

ABB power 2 | 15

Voiko sähköä kuulla?

Suomen liki 6 000 liikennöidystä junaratakilometristä on sähköistetty yli puolet.

Ensimmäinen sähkörata avattiin vuonna 1969 Helsingin ja Kirkkonummen välille.

Seuraavana suunnitelmissa on sähköistää Kemijärvi–Isokylä–Patokankaan raakapuuterminaalin välinen osuus. Kokkolan ja Ylivieskan välistä uutta kaksoisraidetta sähköistetään parhaillaan.

Entä voiko junamatkustaja kuulla sähkötekniikkaa? Kyllä. Jarkko Kärhä antaa vinkin. Kun seuraavan kerran kuljet junalla, kuuntele katolla olevaa puhallinta. Kun juna ajaa maadoitetun erotusjakson yli, puhallin sammuu. Kun sähköistetty alue taas alkaa, puhallin käynnistyy.

TUUUT. Sumutorvimainen ääni rikkoo käyttökeskuksen hiljaisuuden. Jarkko Kärhä katsoo ja kuittaa järjestelmän lähettämän viestin tilapäisestä häiriöstä. Kaikki taas kunnossa eteläsuomalaisilla junaradoilla.

Jarkko Kärhän lisäksi juttuun on haastateltu käyttöpäivystäjä Harri Hämetojaa sekä kunnossapitopäällikkö Markku Granlundia Liikennevirastosta ja toimialajohtaja Juha Muhosta ABB:lta.

01 Käyttökeskus on sähköjunaliikenteen hermokeskus. Kuten kaikki tiet vievät Roomaan, kaikki junaratojen vikatilanteet ja huoltotyöt raportoidaan johonkin Suomen neljästä valvomosta.

02 Helsingin käyttökeskus tarkkailee rataosuuksia muun muassa Turkuun ja Pohjois-Riihimäelle sekä ratoja Sköldvikiin ja Vuosaaren satamaan ja pian avattavaa Kehärataa. Muut valvomot sijaitsevat Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa.

03 Erilaisia työpäiviä, vaihtelevien asioiden ja vikatilanteiden selvittelyä.

Käyttöpäivystäjänä viisi vuotta työskennellyt Jarkko Kärhä pitää työstään. Hän on koulutukseltaan sähkövoimatekniikan insinööri.

2 400 raidekilometrin valvontaa – Sähkörataverkon kaukokäyttö hoidetaan Suomessa ABB:n MicroSCADA-järjestelmällä kolmessa valvomossa neljästä.

– ABB on toimittanut järjestelmää Liikennevirastolle vuodesta 2003.

– Järjestelmä otettiin käyttöön Helsingissä vuonna 2011.

– MicroSCADA on yleisesti käytössä teollisuudessa ja energiayhtiöissä.

Figure

02

01

03

Säästöä 100 omakotitalon sähkönkulutuksen verran Uudet U udet uunimuuntajat uunimuuntajat kkasvattavat asvattavat ttuotantoa uotantoa ja säästävät rahaa.

Teksti Mika Kulju, Kuvat Petteri Löppönen

utokummun Tornion ferrokromitehtaalla vaihdettiin viime vuonna ferrokromiuuni 2:n muuntajat. Elinkaarensa loppupäähän päässeet kolme uunimuuntajaa ja yksi varamuuntaja vaihdettiin uusiin. ”Vaihdos nostaa tuotantokapasiteettia, sillä uusien uunimuuntajien avulla uunin tehoa on mahdollisuus kasvattaa. Käyttöastetta voidaan nostaa ja tavoitteeseemme, 99,5 prosenttiin pääseminen on realistisempaa ja myös se nostaa tuotantomääräämme”, Outokummun osastoinsinööri Petteri Linja sanoo.

Outokummun Tornion tehtaat ovat Suomen suurin yksittäinen sähkön käyttäjä.

Tuotanto on erittäin energiaintensiivistä: tehdasalueella kulutetaan noin 3,5 pro-

O

senttia koko Suomessa kä käyt käytettävästä y ettävä väst stä ä sähköenergiasta. Uusien pienihäviöisten n muuntajien avulla tehdas säästää sähkössä vuositasolla noin sadan omakotitalon sähkönkulutuksen verran.

Olennainen uudistus muuntajien vaihdon yhteydessä oli myös jäähdytysjärjestelmässä tehty allasvesikierron muuttaminen suljetuksi vesikierroksi, joka vähentää lämmönvaihtimien huoltotarvetta ja parantaa jäähdytysjärjestelmän luotettavuutta. ”Tärkeimmät hyödyt ovat tuotannon varmistaminen ja tuotantomäärän kasvattaminen. Kyseessä olevan kakkosuunin osuus tuotannosta on 180 000 tonnia ferrokromia vuodessa”, Linja sanoo.

nen n elinikä elin el inik ikä ä oli oli jo lähes läh ähes es yylitetty lilite tett ttyy ja kkytkimien ytkimien n vaihto o tai t ai muu huolto ei olisi tuo tuonut u nu nutt propr sessin vaatimaa luotettavuutta”, laatupäällikkö Timo Tuomisto ABB:ltä sanoo.

Uusien muuntajien elinikä on ennusteen mukaan noin kaksinkertainen vanhoihin verrattuna. Muuntajiin asennettiin myös uudenaikaiset on-line-valvontajärjestelmät. Niiden avulla muuntajista saadaan reaaliaikaista tietoa kunnossapitoohjelman tueksi. ”Uusien muuntajien on laskettu toimivan noin 60 vuotta. Tärkeimpiä uusien muuntajien tuomia hyötyjä ovat häviöiden pienentyminen ja käyttövarmuuden lisääntyminen”, Tuomisto summaa.

Ennustettu elinikä tuplaantui Vanhat, Strömbergin valmistamat muuntajat palvelivat 30 vuotta. Ikä on kunnioitettava uunikäytössä oleville muuntajille.

Muuntajien uusiminen tuli ajankohtaiseksi, kun kuukauden sisällä kahden muuntajan käämikytkimiin tuli vaurioita. ”Vanhojen muuntajien käämien termi-

01 Outokummun Tornion tehtaat ovat Suomen suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä.

02 Petteri Linjan mukaan tärkeimmät hyödyt ovat tuotannon varmistaminen ja tuotantomäärän kasvattaminen.

03 Uusien muuntajien elinikä on ennusteen mukaan noin kaksinkertainen vanhoihin verrattuna.

ABB power 2 | 15

9

Teema

Ihmisten, palveluiden ja esineiden internet Teollisen evoluution seuraava suuri askel on siirtyminen ihmiset, palvelut ja esineet yhdistäviin internetpohjaisiin ratkaisuihin. Kun kaikki tieto laitteista ja prosesseista on käytettävissä pilvipalveluiden tai tietoturvallisten rajapintojen kautta, päätöksenteolla on merkittävästi aiempaa laajempi tietopohja. Tietoa voidaan käyttää myös uudenlaisten ennakoivien huoltopalvelujen kehittämiseen.

Teksti Thomas Freundlich, Kuvat Junnu Lusa

BB kutsuu kehityssuuntaa ihmisten, palveluiden ja esineiden Internetiksi. Antureilla ja älykkäillä ohjelmistoilla varustetut laitteet pystyvät kommunikoimaan toistensa kanssa. Laitteiden keräämien tietojen avulla voidaan tehostaa palveluita ja kehittää kokonaan uusia konsepteja. Kaiken keskiössä ovat ihmiset, jotka tekevät päätökset ja ohjaavat laitteita sekä palveluita.

A

ABB tuo taajuusmuuttajien tiedot älypuhelimiin ABB on esitellyt kaksi sovellusta, jotka helpottavat taajuusmuuttajien käyttöä.

Bluetooth-pohjainen Drivetune mahdollistaa taajuusmuuttajan käyttöönoton ja sen asetuksien säätämisen älypuhelimella.

Drivebase-sovellus tuo saataville tiedot taajuusmuuttajan toiminnasta ja käyttöhistoriasta. Sovellus perustuu taajuusmuuttajan näytölle luotuun yksilöityyn QR-koodiin, joka luetaan älypuhelimella. Drivebase mahdollistaa ennakoivan huollon laitteen koko käyttöiän ajan.

Drivebase-sovelluksen voi asentaa Google Play-, Apple App Store- ja Windows Store -palveluista. Drivetune-sovellus on saatavilla vuoden 2015 aikana.

10

ABB power 2 | 15

”Teollisen Internetin tekniikka on jo pitkälti olemassa. Näkökulma aiheeseen on kuitenkin aiempina vuosina ollut turhan mekanistinen. Ei ihmisiä ole tarkoitus automatisoida ulos järjestelmästä”, teknologiajohtaja Simo Säynevirta ABB:ltä sanoo.

Kun teknologia ei enää rajoita laitteiden keräämän tiedon käyttömahdollisuuksia, teollisuusyritysten rooli asiakkaan arvoketjuissa voi olla merkittävästi aiempaa laajempi. Luotettava tietoturva on kynnysehto kaikelle toiminnalle. ”Teknologia ja palvelut pitää rakentaa niin, että ne ovat tietoturvallisia, mutta myös niin, että toimijat voivat kontrolloida, mitä tietoa prosesseista jaetaan valituille kumppaneille”, Säynevirta sanoo.

Tukea maalla ja merellä Ihmisten, palveluiden ja esineiden Internetissä yritykset voivat järjestää tuki- ja huolto-organisaatioitaan uusin tavoin. ABB tarjoaa varustamoasiakkailleen kokonaisvaltaisen palvelun, jossa risteilyalusten ja muiden laivojen laitetietoa jaetaan reaaliaikaisesti eri puolilla maailmaa sijaitseviin palvelukeskuksiin. Tiedon avulla voidaan tehostaa laivaston hallintaa sekä parantaa tuottavuutta ja turvallisuutta niin aluksilla kuin maissa.

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Universaali käyttöliittymä ABB:n laitteisiin ABB:n uusi Field Information Manager (FIM) -liittymä tekee kenttäväyläpohjaisten laitteiden käytöstä merkittävästi aiempaa helpompaa. Verkon saattaminen käyttövalmiiksi vaatii vain muutaman painalluksen, ja graafinen, www-sivuilta ladattava ilmainen ohjelmisto tarjoaa selkeän näkymän laitteiden hallintaan. ”Automaatio-objektien ja laitteiden konfigurointi on perinteisesti vienyt paljon aikaa”, kertoo ABB:n markkinointipäällikkö Antti Vuorivirta. ”Alustasta ja väylästä riippu-

maton FIM-käyttöliittymä tekee teollisuusautomaation käyttöönotosta yhtä vaivatonta kuin mihin kuluttajaratkaisuissa on totuttu.”

Kaikkien ABB:n valmistamien kenttäväyläyhteyksillä varustettujen laitteiden valmiit, standardisoidut kuvaustiedostot löytyvät ohjelmasta. Kolmansien osapuolien kuvaustiedot pitää pyytää laitteen valmistajalta.

Lisätietoja: new.abb.com/control-systems/ fieldbus-solutions/fim ABB power 2 | 15

11

Teema

Nopeiden sateliittiyhteyksien avulla koko laivaston käyttöön saadaan nyt paremmin reaaliaikaista asiantuntijatukea sekä kattava analytiikka.

Richard Windischhofer ABB:n Marine Integrated Operations

”Aiemmin miehistö oli merellä yksin ja jokaisella laivalla jouduttiin ylläpitämään omaa huolto-organisaatiota”, kertoo Richard Windischhofer, joka johtaa ABB:n Marine Integrated Operations -hanketta. ”Nopeiden sateliittiyhteyksien avulla koko laivaston käyttöön saadaan nyt paremmin reaaliaikaista asiantuntijatukea sekä kattava analytiikka, joka tehostaa toimintaa merellä ja alusten tukitoiminnoissa.”

Arvoverkosto laajenee Yritysten liiketoimintasovelluksissa on yhä useammin kyse siitä, miten yrityksen toiminta integroituu ympäröivään maailmaan. Tietotekniikka ja valmistava teol-

lisuus yhdentyvät, ja syntyy uusia tapoja arvon luomiseen. ”Ennen rakennettiin toimialakohtaisia sovelluksia. Nyt tarvitaan horisontaalisia ratkaisuja, jotka läpäisevät organisaatioiden rajat”, kertoo Aalto-yliopiston tietotekniikan professori Martti Mäntylä. ”Tänä päivänä olennaista on se, miten yritys kykenee toimimaan yhdessä asiakkaiden, kumppanien ja muiden sidosryhmien kanssa.” ”Kyse on uusien arvoverkostojen luomisesta”, jatkaa ABB:n Simo Säynevirta. ”Nämä verkostot ovat yksilöllisiä, ja yrityksellä voi olla hyvinkin erilaisia rooleja eri asiakkaille. Yhdistävänä tekijänä on kuitenkin

Kustannustehokasta kunnonvalvontaa ABB on julkistanut käänteentekevän ratkaisun teollisuuslaitteiden kunnonvalvontaan. AC500logiikkaperheen FM502-prosessori yhdistää ohjelmoitavan logiikan ja kunnonvalvontalaitteiston. ”Kunnonvalvonnassa on totuttu käyttämään erilaisia vain kunnonvalvontaan tarkoitettuja laitteita”, markkinointipäällikkö Antti Vuorivirta ABB:ltä sanoo. ”FM502:een saa liitettyä värinäan-

12

ABB power 2 | 15

tureita ja muita mittausdataa tuottavia laitteita. Sen kautta mittaustiedon liittäminen ylempiin järjestelmiin on helppoa. FM502 kykenee myös työstämään mittaustietoa erilaisia analyysejä käyttäen. Näin siirrettävän datan määrää saadaan minimoitua”, Vuorivirta jatkaa.

Ihmisten, palveluiden ja esineiden Internetin keskeisiin mahdollisuuksiin kuuluu järjestelmien toiminnan reaaliaikainen seuranta. Koneet integroituvat

huollon työjonoihin ja kunnonvalvontajärjestelmiin, ja huoltotarvetta voidaan ennakoida esimerkiksi laitteen mekaanisissa värähtelyissä tapahtuvien hienovaraisten muutosten perusteella.

Tavanomaiseen teollisuuslogiikkaan perustuva ABB FM502 tarjoaa merkittävästi aiempaa edullisemman ratkaisun, joka tuottaa dataa hyödynnettäväksi näissä järjestelmissä.

Lisätietoja: www.abb.fi/PLC

Ennen piti lentää Kiinaan tutkimaan vikaantunutta sähkömoottoria. Nykyään tieto laitteen toiminnasta voidaan viedä asiantuntemuksen luo eikä toisin päin.

Simo Säynevirta Teknologiajohtaja, ABB

liiketoimintaa tukevan tiedon kerääminen ja jakaminen verkoston osapuolille ja se, että ihmiset ovat luomassa tätä arvoa.”

Tekniikka ja ihminen kohtaavat Ihmisten, palveluiden ja esineiden Internetissä merkittävä arvo syntyy järjestelmien toiminnan ennakoinnista. Keräämällä laitekannasta tai prosessista käytönaikaista tietoa saadaan tilastollisesti luotettavia indikaattoreita esimerkiksi huoltotarpeen ennustamiseen. ”Ennen piti lentää Kiinaan tutkimaan vikaantunutta sähkömoottoria”, Simo Säynevirta sanoo. ”Nykyään tieto laitteen toiminnasta voidaan viedä asiantuntemuksen luo eikä toisin päin.”

Huoltoinsinöörejä tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta laitteista kerätyn tiedon avulla ongelmien paikantaminen on helpompaa ja järjestelmät saadaan useammin takaisin tuotantoon jo ensimmäisellä huoltokäynnillä.

Tulevaisuuden tehtaissa ihmiset ja koneet toimivat entistä sulavammin osana yhteisiä prosesseja. ABB:n keväällä 2015 esittelemä kaksikätinen Yumi on ensimmäinen ihmisen kanssa yhteistyöhön kykenevä teollisuusrobotti. ”Seuraava teollinen vallankumous on yritysten toimintatavoissa”, sanoo Richard Windischhofer. ”ABB pystyy parantamaan sekä omaansa että asiakkaidensa tuottavuutta yhdistämällä tiedon, työkalut, pal-

velut ja ihmiset. Juuri integraatio on avain tähän kaikkeen. Ihmisten, palveluiden ja esineiden Internetin liiketoiminnallistamisessa menestyvät parhaiten ne yritykset, jotka yksinkertaisesti saavat asiat tehtyä ja huolehtivat samalla onnistuneesti päivittäisistä toiminnoistaan. Helppoa tämä ei ole. Tällä hetkellä markkinoiltamme löytyy uskomaton määrä innovatiivisia ideoita, ratkaisuja ja uusia yrityksiä.” ”Teknologiapuoli on tässä se yksinkertaisempi tekijä – kaikki tarvittava on periaatteessa jo olemassa. Liiketoimintakuvioissa ja palvelukonsepteissa on loputtomasti miettimistä”, professori Martti Mäntylä toteaa.

Teknologiapuoli on tässä se yksinkertaisempi tekijä – kaikki tarvittava on jo olemassa. Liiketoimintakuvioissa ja palvelukonsepteissa on loputtomasti miettimistä.

Martti Mäntylä Professori, Aalto yliopisto

ABB parantaa risteilylaivaston energiatehokkuutta Suomen ABB toimittaa saksalaisen risteilijävarustamo AIDAn kymmeneen alukseen energiankäytön seuranta- ja hallintajärjestelmän. EMMA™ Advisory Suite -järjestelmä seuraa potkurien työntövoimaa, työntötehoa, aluksen kulkuasentoa, sähköntuotantoa, ilmastoinnin tehoa ja polttoaineen kulutusta. Tiedot siirretään pilvisovellukseen ja ne ovat seurattavissa etänä. ABB:n kattavat analyysipalvelut tukevat varustamoa energiatehokkuuden jatkokehittämisessä.

ABB power 2 | 15

13

Asiantuntija Teksti Marianna Salin, Kuva Junnu Lusa

Mikä on puheenaiheena nyt?

Lue ABB:n asiantuntijoiden blogikirjoituksia.

Löydät ne osoitteesta: abb-conversations.com/fi

Nykyrobotilla yhä paremmat viestintätaidot ABB on kehittänyt robotteja jo 40 vuoden ajan.

Oskari Hakaluoto liittyi joukkoon 15 vuotta sitten tuoreena insinöörinä, ja robotiikka vei mukanaan. uinka paljon robotit ovat ”viisastuneet” 15 vuoden aikana?

Huikeasti. Robottien kehitystä on helppo verrata tietokoneiden ja matkapuhelinten kehitykseen. Laitteita on entistä helpompi käyttää ja liittää muihin laitteisiin. Merkittävin yksittäinen muutos liittyy kommunikointiin. Robotit eivät suorita enää vain kiinteää työkiertoaan, vaan niihin voidaan vaikuttaa ulkoapäin, ja toisaalta ne viestivät ulospäin.

K

Kuinka valmis suomalainen teollisuus on roboteille?

Riippuu pitkälti teollisuudenalasta. Esimerkiksi auto- ja elintarviketeollisuudessa automaatio on pitkällä, ja siellä on luonnollista lisätä myös robotiikkaa. Kokonaisuutena Suomen kehitys on kuitenkin hidastunut erityisesti elektroniikkateollisuuden kutistuttua, kun taas Aasian robottimarkkinat kasvavat nopeasti.

Mitä robotiikka mahdollistaisi yrityksille ja koko yhteiskunnalle?

Vielä kymmenen vuotta sitten pelättiin, että robotit vievät työpaikat. Viime vuosina tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että robotit säilyttävät ja jopa lisäävät työpaikkoja korkeiden työvoimakustannusten maissa. Automaatio alkaa olla elinehto suomalaiselle teollisuudelle. Samalla työstä tulee mielekkäämpää ja ihmiset voivat paremmin.

14

ABB power 2 | 15

Mitä kaikkea robotit voisivat teollisuudessa hoitaa?

Vaaralliset, likaiset ja yksitoikkoiset tehtävät. Lisäksi, robotit voivat hoitaa esimerkiksi tietyt tarkkuutta tai nopeutta vaativat tehtävät paremmin ja tehokkaammin kuin ihminen. Teknisesti on mahdollista teettää roboteilla jo aika lailla mitä vain, joten roboteilla voitaisiin tehdä kaikki ne tehtävät, joita ei muuten Suomessa kannata tehdä.

Mitä uudenlaisia mahdollisuuksia Yumi® tuo?

Perinteiset robotit on pidetty visusti suljettuina häkkiin turvallisuussyistä. Yumi puolestaan voi tehdä turvallisesti yhteistyötä ihmisten kanssa. Yumin avulla voidaan hyödyntää fiksusti esimerkiksi ihmisen kykyä tehdä nopeasti luovia ratkaisuja ja robotin kykyä suoriutua yksitoikkoisista tehtävistä. Nämä ominaisuudet ovat tärkeitä lukuisilla teollisuudenaloilla. Kynnys robotin hyödyntämiseen laskee Yumin myötä merkittävästi.

Miten Ihmisten, palveluiden ja esineiden internet (IoTSP, Internet of Things, Services and People) muuttaa robottisovellusten luonnetta?

Ihmisten, palveluiden ja esineiden Internet on jo vaikuttanut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Robottien kommunikointikyky on parantunut merkittävästi ja paranee edelleen. Robottimme osaa-

vat kertoa muun muassa, milloin ne ovat vikaantumassa, jolloin voimme reagoida siihen ajoissa. Pystymme myös ohjelmoimaan asiakkaan robottia etänä, ja kameran avulla voidaan jopa tarkastaa heti, miten muutos toimii.

Millaiseen asiaan toivoisit itse apua robotilta?

Toimin vahvasti teollisuusrobotiikan puolella, joten minun pitäisi varmasti ensin myöntää, että automaattiset pölynimuritkin ovat robotteja. Toki välillä tulee mieleen asioita, joita olisi hauska teettää robotilla. Tavallisesti sovellus löytyy myöhemmin YouTubesta.

TOP5 – Mitä robotiikka tarjoaa?

01 Työpaikkoja Suomeen, koska robotti tehostaa tuotantoa 02 Työturvallisuutta, koska robotti tekee vaaralliset työt 03 Mielekkyyttä työhön, koska robotti tekee yksitoikkoiset työt 04 Tuotannon ketteryyttä, koska robotti voi reagoida nopeasti kysyntään 05 Energiatehokkuutta, koska robotti sopeuttaa tuotantoa joustavasti

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Projekti-insinööri Oskari Hakaluoto tukee ABB:n asiakkaita robottien ja robottijärjestelmien käyttöönotossa ja käytössä. Hän tarkastelee robotteja erityisesti ohjauksen ja ohjelmoinnin näkökulmasta.

ABB power 2 | 15

15

Ratkaisu

Sähköverkko ja mobiiliv Sähköverkkojen etähallinnassa hyödynnetään yhä useammin julkista mobiiliverkkoa. Verkkoyhtiöiden tiivis yhteistyö ja laadukkaat mobiiliverkkoja käyttävät verkkolaitteet varmistavat, että etähallinta toimii silloinkin, kun puhelut pätkivät.

Teksti Marianne Salin, Kuvat ABB

16

ABB power 2 | 15

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

erkko tukevat toisiaan lykäs sähköverkko parantaa sähkönjakelun luotettavuutta ja tarjoaa perustan tulevaisuuden sähkömarkkinoille, joilla kysyntä joustaa ja kuluttajakin tuottaa sähköä.

Sähköverkon älyllä viitataan verkon automaatioon ja etähallintaan, jota lukuisat verkkoyhtiöt hyödyntävät ja kehittävät tälläkin hetkellä.

Sujuva etähallinta edellyttää luotettavaa ja nopeaa tiedonsiirtoa muuntamoiden ja muiden kytkinlaitteiden sekä niitä ohjaavan valvomojärjestelmän välillä. ”Verkostoautomaation tietoliikenne kannattaa rakentaa julkisten mobiiliverkkojen varaan”, toteaa liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä. Väitettä tukee VTT:n tutkimus, joka toteutettiin osana älykkäisiin sähköverkkoihin keskittyvää SGEM-tutkimusohjelmaa. Tutkimuksessa mallinnettiin tiettyjen alueiden sähköja mobiiliverkkojen toimintaa ja selvitettiin, miten verkot reagoivat vikatilanteisiin.

Ä

Tieto kulkee vikatilanteessakin Kukapa ei tietäisi, että myrskyn kaatama puu voi katkaista sähköt mobiiliverkon tukiasemalta ja mykistää siten kännyköitä. Harvempi kuitenkaan tietää, että tieto

Tutkimustietoa älyverkon tiedonsiirrosta VTT:n tekemä tutkimus osoitti, että kaupalliset tietoliikenneverkot soveltuvat Suomessa älyverkon tiedonsiirtoon, kunhan verkkoyhtiöt ja teleoperaattorit tuntevat langattomien verkkojen mahdollisuudet ja rajoitukset ja ottavat huomioon verkkojen keskinäiset riippuvuudet.

Tietoliikenneviiveet 3G/4G-verkossa ovat verkkoyhtiöiden vaatimalla tasolla ja kattavuus on parantunut LTE-800-tukiasemien myötä.

Viola Systems Vuonna 2000 perustetun Viola Systems Oy:n viestintäratkaisut liittävät sähköverkon verkostoautomaatiolaitteet toisiinsa turvallisesti julkisen mobiiliverkon avulla. ABB on hyödyntänyt Viola Systemsin laitteita omissa verkostoautomaatioratkaisuissaan jo reilun kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2011 ABB osti yhtiöstä osuuden ja tämän vuoden alussa koko yhtiön. Maailmanlaajuinen vienti tuo noin 80–90 prosenttia Viola Systemsin liikevaihdosta.

voi silti siirtyä häiriöttä sähköverkon laitteiden välillä. ”Sähköverkon viestintälaitteen vastaanottoherkkyys on tyypillisesti parempi kuin kännykässä tai yhteysvälin esteettömyyden parantamiseksi käytetään korkeampia antenneja”, selittää johtava tutkija Seppo Horsmanheimo VTT:ltä. Jos mobiiliverkon lähin tukiasema on poissa käytöstä, sähköverkon viestintälaite saattaa tavoittaa jopa kymmenen hieman kauempana sijaitsevaa tukiasemaa. Tällaisia tuloksia tuottivat tutkimuksessa Viola Systemsin laitteet. ”Meillä on tästä paljon käytännön kokemusta Euroopan lisäksi eri puolilta maailmaa, kuten Lähi-idästä, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta, mutta on erittäin hyvä, että saimme lisäksi riippumattoman tutkimuslaitoksen tietoa”, sanoo Viola Systemsin varatoimitusjohtaja Terho Into. Parhaimmillaan sujuva tietoliikenne johtaa sähköverkon vikatilanteessa siihen, että vika voidaan paikantaa automaattisesti ja vikaalue erottaa valvomosta käsin. Näin sähkökatkot – ja myös mobiiliverkon häiriöt – lyhenevät.

Hyödyt kasvavat vauhdin myötä VTT tutki mobiiliverkon luotettavuuden ohella tiedonsiirron nopeutta. Horsmanheimon mukaan verkostoautomaatio lähettää tietoa harvakseltaan ja erittäin pieninä paketteina, jotka GPRS-verkkokin siirtää kohtuuajassa. Vian hallinnan kehittäminen edellyttää kuitenkin yhä nopeam-

paa tiedonsiirtoa. ”4G-verkko on jo selkeästi riittävän nopea operaattorista riippumatta, ja tulevaisuuden 5G-verkko parantaa tilannetta edelleen”, Horsmanheimo toteaa.

Into huomauttaa, että sähköverkon etähallinta järjestyy mallikkaasti silloinkin, kun saman verkon alueelle osuu monta eritasoista mobiiliverkkoa sekä sähköverkkoyhtiön omia radioverkkoja ja valokuituyhteyksiä. ”Erilaiset verkot voidaan huomioida rakennettaessa siirtymävaiheen viestintäjärjestelmää”, Into sanoo.

Kukin kehittää omaa verkkoaan Teknisten ratkaisujen rinnalla VTT:n tutkimusryhmä perehtyi tapoihin, joilla mobiili- ja sähköverkkoyhtiöt voivat huomioida toistensa kriittiset toiminnot suunnitellessaan verkkoja ja selvittäessään häiriötilanteita. Tutkimusryhmä löysi vahvasta riippuvuussuhteesta selvästi enemmän hyötyjä kuin haittoja. ”Mobiiliverkon suurin hyöty sähköverkkoyhtiölle on verkon kattavuus ja se, että mobiilioperaattori kehittää ja päivittää verkkoaan jatkuvasti”, Horsmanheimo sanoo.

Into painottaa, että kehittäminen ja ohjelmistojen päivittäminen kannattaa ottaa huomioon myös sähköverkon viestintälaitteita ja koko järjestelmää valittaessa. ”Sähköverkkoyhtiöt kiinnittävätkin yhä enemmän huomiota viestintäjärjestelmän koko elinkaareen ja sen kustannuksiin”, Into kertoo.

ABB power 2 | 15

17

Kohti parempaa maailmaa

Aurinkoon kurkottaja ABB A BB lentää lentää Solar Solar Impulsen Impulsen mukana mukkana ympäri maailman ilman fossiilisia polttoaineita. Mukana lentokoneen reittiä seuraamassa on myös ABB:n nuori kenttäinsinööri Tamara Tursijan.

Teksti Vesa Eskola, Kuvat Solar Impulse, Anna Pizzolante

nelmaduuni?

Ehdottomasti.

Maailmanennätyksiä rikkova Solar Impulse 2 -lentokone sekä projektin isät ja pilotit Bertrand Piccard sekä André Borschberg ovat ottaneet projektiin mukaan nuoria ja ennakkoluulottomia insinöörejä.

Serbiassa syntynyt ja Zürichin teknillisestä instituutista valmistunut Tamara Tursijan liittyi Solar Impulsen miehistöön tämän vuoden alussa. Komennuksen myötä hän matkustaa Solar Impulsen kanssa maapallon ympäri. Matka kestää pysähdyksineen puoli vuotta.

“Näin innovatiiviseen ja tärkeään projek-

U

Tamara Tursijan oli kertomassa kokemuksistaan Solar Impulsen lehdistötilaisuudessa Ahmedabadissa Intiassa.

18

ABB power 2 | 15

tiin pääsee mukaan vain kerran elämässä.

Solar Impulsen uraauurtavat uudet tekniset ratkaisut ovat insinöörin unelma.”

Täysin uutta tekniikkaa Aurinkoenergiaa on pidetty pitkään lupaavana vaihtoehtona. Solar Impulsen matkalla Tamara on päässyt kokemaan ja näkemään, mikä auringonvoimalla on mahdollista. ”Olen etuoikeutettu, kun pääsen seuraamaan projektissa sovellettua huipputeknologiaa näin läheltä. Tekniset ratkaisut, hiilikuiturakenteet ja lentokoneen keveys ovat jotain ennennäkemätöntä. Sähköjärjestelmät ja aurinkoenergian maksimaalinen hyödyntäminen ovat opettaneet paljon.”

Ja kaikki on pitänyt luoda lähes tyhjästä.

“Meillä ei ollut esi- tai vertauskuvia. Aloitimme puhtaalta pöydältä. Monet projektia sivusta seuranneet eivät uskoneet, että onnistuisimme. Jo se, että ratkaisimme, miten saamme koneen lentämään aurinkoenergialla niin päivällä kuin yöllä, on ollut iso haaste. Tiesimme, että siipien pitää olla isot, jotta saamme luotua tarpeeksi ison pinta-alan 17 000:lle aurinkokennolle.

Samanaikaisesti meidän oli rakennettava ultrakevyt runko, jotta kone pystyy lentämään yöllä neljään 41 kilowattitunnin litium-ioni-akkuun varastoidulla energialla.”

Tiimin on keksittävä koko ajan vanhoja käsityksiä rikkovia ratkaisuja.

”Tulos salpaa vieläkin henkeni: Solar Impulsen siipien kärkiväli on 72 metriä.

Kone kuitenkin painaa vain ison henkilöauton verran eli 2 300 kiloa. Tehoa sen neljässä sähkömoottorissa on vain skootterin verran eli neljä kertaa 13 kilowattia.”

Aurinkoenergian potentiaali käyttöön Matkansa aikana Solar Impulse todistaa aurinkoenergian potentiaalin.

“On tärkeää, että näytämme tosielämän sovelluksessa, mitä aurinkoenergian avulla voi tehdä jo tänä päivänä. Teknologia on jo olemassa ja sitä voidaan soveltaa. Insinöörinä olen aina uskonut aurinkoenergian mahdollisuuksiin. Tämän projektin myötä uskoni puhtaaseen tulevaisuuteen on vain vahvistunut.”

Samalla opetusprojekti Puolen vuoden matkansa aikana Tamara ja muut tiimin jäsenet käyvät Solar Impul-

”Tulos salpaa henkeni: Solar Impulsen siipien kärkiväli on 72 metriä.

Kone kuitenkin painaa vain ison henkilöauton verran eli 2 300 kiloa.”

sen välilaskujen aikana etappien paikallisissa oppilaitoksissa kertomassa aurinkoenergian mahdollisuuksista. ”Oppimamme tiedon jakaminen ja sen levittäminen tuleville sukupolville on erittäin iso osa Solar Impulsen matkaa.”

Pioneerihenki ja ihmisen luontainen uteliaisuus sekä halu löytää uutta elää Solar Impulsen myötä vielä vahvana.

”Uusi teknologia, jatkuva tekninen kehitys sekä se, miten joudumme jatkuvasti ratkomaan eteen ilmaantuvia ongelmia – se kaikki on todella kiehtovaa. Lisäksi luomme samalla jotain kokonaan uutta ja jotain, jonka avulla on mahdollisuus muuttaa maailmaa. Tämän vuoksi työni ABB:llä on niin palkitsevaa. Kehitämme uutta teknologiaa, jota viemme ympäri maailmaa.”

Solar Impulse – mistä on kysymys?

Solar Impulse on aurinkoenergiaa käyttävä lentokone, jonka tavoitteena on lentää maapallon ympäri. Kaikkiaan matkaa kertyy 35 000 kilometriä Matkalleen Solar Impulse lähti 9.3.2015 Abu Dhabista.

Koneen välilaskuetappeja ovat muun muassa Ahmedabad Intiassa, Mandalay Myanmarissa, Nanjing Kiinassa ja Havaiji, Phoenix ja New York Yhdysvalloissa. Kone palaa Abu Dhabiin tämän vuoden kesä-heinäkuussa.

Koneen lentäjät Bertrand Piccard ja Andre Borshberg len-

tävät konetta vuorotellen.

Solar Impulse on varustettu 17 248 aurinkokennolla. Sen siipienväli on 72 metriä ja kone painaa 2 300 kiloa.

Solar Impulsen haastavin lento on Tyynenmeren ylitys.

Lento kestää viisi vuorokautta ja koneen on noustava päivällä lähes 10 000 metrin korkeuteen, jotta se saa ladattua akkunsa täyteen yölentoa varten.

Solar Impulsen tukitiimiin kuuluu kolme ABB:n insinööriä.

ABB power 2 | 15

19

Case

Sahatavaran tuotantolinjat valmistetaan Mäntyharjulla. ABB:n toimittamat taajuusmuuttajat lisäävät merkittävästi sahakoneiden tehokkuutta ja säästävät energiaa.

20

ABB power 2 | 15

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Kumppanuudessa on järkeä Teksti Mervi Sensio, Kuvat Sami Funke

Mäntyharjulla toimiva Veisto Oy toimittaa täysautomaattisia suurtehosahalinjoja ympäri maailmaa. Kun yrityksen avainsana on laatu, se vaatii myös kumppaneiltaan samanlaista otetta tekemisessä.

eollisuudessa ainut järkevä toimintatapa on pitkäjänteinen kumppanuus tuotekehityksestä tuotteen valmistukseen, jälkimarkkinoihin ja huoltoon. Tätä mieltä on maailman johtaviin sahalinjavalmistajiin kuuluvan mäntyharjulaisen Veiston toimitusjohtaja Markku Rautio. Tuorein yhteistyösopimus ABB:n kanssa takaa sahalinjoja pyörittävien taajuusmuuttajien toimintakunnon ympäri maailmaa.

Etelä-Savossa Mäntyharjulla toimiva Veisto Oy on pitkien perinteiden kansainvälinen yritys, jonka täysautomaattisia suurtehosahalinjoja on käytössä teollisen mittakaavan sahalaitoksilla ympäri maailmaa.

80 prosenttia yrityksen tuotannosta menee vientiin pääasiassa pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle sekä enenevässä määrin myös istutusmäntyvyöhykkeelle eteläiselle pallonpuoliskolle.

Yritys tekee yhteistyötä ABB:n kanssa usealla sektorilla. Veisto käyttää sahakoneissa ABB:n taajuusmuuttajia, säh-

T

kömoottoreita, moottorikeskuksia ja kojeistoja. Lisäksi Veisto käyttää ABB:n palveluita muun muassa huolloissa ja moottorimodifikaatioissa. ”Samalla kun merkittävä laitekauppa tehdään, muodostetaan parin-kolmenkymmenen vuoden kumppanuus ja se pitää hoitaa hyvin alusta loppuun”, painottaa Rautio.

Yhtiöiden tuorein yhteistyösopimus takaa, että Veiston sahalinjoilla tehokkuutta lisäävät ABB:n taajuusmuuttajat pysyvät kunnossa ympäri maailmaa.

Alalla on pienet piirit, joten ainoa mahdollisuus pärjätä on tehdä koko ajan parhaansa ja käyttää laadukkaimpia olemassa olevia komponentteja.

Markku Rautio Toimitusjohtaja, Veisto Oy

Veisto Oy pähkinänkuoressa – Perheyritys, perustettu vuonna 1964 – Suunnittelee ja valmistaa HewSawmerkkisiä täysautomaattisia suurtehosahalinjoja – Päämaja Etelä-Savossa Mäntyharjulla – Henkilöstön määrä 208 – 80 % tuotannosta vientiin

– Noin 400 sahalaitosasiakasta – Yrityksellä on Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-merkki – Konserniin kuuluvat myös Vakiometalli Oy, joka valmistaa kylpyhuonekalusteita tuotemerkillä Polaria, sekä kaksi sahalaitosta.

ABB power 2 | 15

21

Case

Huoltoyhteistyöllä etuja asiakkaille Veisto ja ABB solmivat viime vuoden loppupuolella huollon kumppanuussopimuksen, joka tuo merkittäviä etuja Veiston asiakkaille ympäri maailmaa. ”Huollon kumppanuussopimukset eivät ole vielä tänä päivänä kovin yleisiä laitevalmistaja-asiakkaidemme kanssa. Veisto on tässä edelläkävijä”, ABB:n Olli-Petteri Karjalainen toteaa.

Huollon kumppanuussopimuksen myötä Veisto tarjoaa taajuusmuuttajien ennakkohuoltoja osana omaa huoltoliiketoimintaansa. Asiakkaan näkökulmasta Veiston ja ABB:n yhteistyö tarkoittaa palvelua ”yhdeltä luukulta”.

Kilpailuetuna laatu Veisto toimii maailmalla kapealla erikoissektorilla. Potentiaalisia asiakkaita eli suuria sahalaitoksia maailmassa on noin 2 000. Kilpailijoita Veistolla on muutamia. ”Kilpailijoiden rinnalla olemme haastajia. Tällä alalla 50-vuotias on melko nuori. Vastassa on yli satavuotiaita taloja, joilla on vahvat tuotemerkit”, Rautio sanoo.

Suomalaisen tuotteen merkittävä kilpailuetu on laatu. Suomessa sekä insinöörityö että valmistuskokoonpanot ovat korkealla tasolla. ”Meillä on suomalainen tapa lähestyä markkinoita. Tarjoamme korkeinta ja edistyksellisintä teknologiaa sahakoneissa, teemme koko ajan parhaamme ja käytämme laadukkaimpia olemassa olevia komponentteja. ABB:n kanssa olemme myös kehittäneet uusia laitteita ja pitäneet laitteet toiminnassa ympäri maailmaa. ABB on hyvä kumppani tuotekehityshankkeissa. Yhteistyöllä ideat on saatu nopeasti tuotteistettua.”

Tehokkuudella kannattavuutta huonoinakin aikoina Markkinoiden tila ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen. Sahatavaran kysyntä Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa on hyvä, mutta Euroopassa on rakentamisen lama. ”Tällaisena aikana asiakkaamme huomaavat, että on tärkeää pitää tuotantoprosessit tehokkaina, jotta pystyy pitämään kannattavuutta yllä kaikkina aikoina.”

Raution mukaan suomalaiset koneenrakentajat osaavat räätälöidä ja mukautua asiakkaiden toiveisiin siinä kun monet muut 22

ABB power 2 | 15

”Olemme kouluttaneet ja sertifioineet Veiston henkilöstön taajuusmuuttajien huoltotöihin. Veistolla on omien asiakkaidensa kanssa huoltosopimuksia sahakoneiden huolloista. Taajuusmuuttajien huollot ovat nyt osana näitä sopimuksia”, Karjalainen sanoo.

ABB toimittaa huoltoihin tarvittavat varaosat ja tukee Veiston toimintaa.

Laajemmat huollot ABB hoitaa Veiston kanssa yhteistyössä. ”Taajuusmuuttajat ovat hyvin pitkäikäisiä laitteita ja niihin tehdään eriasteisia ennakkohuoltoja huoltoohjelman mukaisesti. Kaikessa toimin-

nassa ABB on taustatukena. Meillä on eri maissa kontaktihenkilöt, joilta saa nopeasti apua”, Karjalainen sanoo.

Osana huoltotoimintaa on laitteiden kuntokartoitus. Samalla kun sahoilla käydään, voidaan huoltotarpeet käydä läpi kokonaisvaltaisesti. ”Ennakkohuolto parantaa asiakkaiden toiminnan kannattavuutta, kun koneet pysyvät kunnossa. Järjestelmällisellä toiminnalla saadaan toimintavarmuutta ja varmistetaan nopea apu, oikeat työkalut ja varaosat”, Veiston sähköautomaatiopäällikkö Marko Kujala sanoo.

01

02

03

04

perinteiset teollisuusmaat tekevät mielellään samanlaista rakennetta ja isoja sarjoja.

Veiston kärkihankkeita on yhä kehittyneempi sahalinjojen ohjaus. Tulevaisuudessa Rautio näkee sahalinjan osittain miehittämättömässä käytössä. Tämä on pilottilaitoksissa jo todellisuutta. ”Sahalaitos mielletään helposti low tech -teollisuudenalaksi, mutta asia on päinvastoin. Prosesseja kehitetään ja automatisoidaan jatkuvasti, työergonomiaa sekä työturvallisuutta korostetaan yhä enemmän.

Myös laitteiden tietokoneohjatut konenäköjärjestelmät ovat korkeatasoisia.”

01 ABB:n Olli-Petteri Karjalainen sekä Veiston Markku Rautio, Kimmo Vesalainen ja Marko Kujala ovat tyytyväisiä yhteistyöhön.

02 Veisto valmistaa suurtehosahalinjat ja niidet osat Mäntyharjulla omassa konepajassaan.

03 Veiston tuotekehityksessä tavoitellaan parasta mahdollista laatua. Yrityksen hakkurin terät tunnetaan korkeasta laadusta.

04 Veiston päämaja toimii Mäntyharjulla, mutta yritys toimii globaalisti. Yrityksellä on esimerkiksi varastoja eri puolella maailmaa.

Mitä ihmettä?

Energiarosvo esiin Kalasatamassa Partasten perheessä kodin reaaliaikainen sähkönkulutus selviää kännykästä. Ensimmäinen asumiskuukausi paljasti suurimman energiarosvon.

Teksti Petja Partanen, Kuva Olli Urpela

ello lähestyy puolta päivää.

Sähköenergiaa on perheessämme käytetty tämän vuorokauden puolella 1,3 kWh, lämmintä vettä valunut 19 litraa, kylmää 32 litraa.

ABB:n ja Helenin toimittama taloautomaatiojärjestelmä kertoo kaltaisillemme Kalasataman Fiskari-kerrostalon asukkaille oman energiankulutuksen reaaliajassa. Kuukauden kokemuksen perusteella näyttää siltä, että tieto todella kannustaa säästeliäisyyteen.

Kännykän ruudulla kotimme sähkönkuluttajat on ryhmitelty kaikkiaan kolmeentoista eri ryhmään. Esimerkiksi liesi muodostaa oman ryhmänsä, makuuhuoneiden pistorasiat omansa. Kuluneet watit näkyvät reaaliajassa parhaimmillaan pistorasian tarkkuudella. Eilen kesken kauppareissun mieltä alkoi kalvaa epäilys, mahtoiko

K

espressokone jäädä päälle. Kirjautuminen Hima-verkkopalveluun paljastikin, että keittiön pistorasia ahnehti sähkövirtaa yli 800 watin teholla ja WC:n valotkin olivat päällä. Kytkin sähkönkuluttajat pois päältä – Kampin kauppakeskuksesta kännykän ruutua napsauttamalla.

15 prosentin säästö realistinen Tuntuu oikeastaan hämmästyttävältä, että taloamme esitellään pioneerikohteena. Käytetty KNX-taloautomaatiojärjestelmä on standarditavaraa uusissa toimistorakennuksissa, mutta harvinainen uusissa kerrostaloissa. Ensikokemusten perusteella tavoiteltu 15 prosentin säästö sähkön ja veden kulutuksessa vaikuttaa aivan realistiselta. Samaa kertoo Helenin verkkopalvelu, jossa voi perehtyä omaan kulutushistoriaan ja vertailla kulutustaan vastaavan kokoisiin talouksiin. Maaliskuun 2015 sähkönkulutuksemme oli 246 kWh,

huomattavasti alle vastaavan kokoisten asuntojen normaalikulutuksen.

Kun selaan ensimmäisen kuukauden kulutusdataa, on sähkönkäytössä yksi ylitse muiden. Oma huoneistosauna on uutuus perheellemme. Keskimäärin kolmesti viikossa tuntikulutus pomppaa kohti taivasta. Näppituntuma eri laitteiden energiankulutuksesta on karttunut nopeasti.

Nyt saunan päälle kytkiessä tulee automaattisesti vilkaistua Fingridin Tuntihintakännykkäsovelluksesta, paljonko sähkö tällä haavaa maksaa. Iltauutisten aikaan illan hintapiikki on jo ohi, ja pörssihintaisen sähkön ostajakin saunoo halvalla. Jos omistaisin sähköauton, voisin tehdä pientä bisnestä: ladata akkuja öisin ja myydä sähköä kalliilla kulutushuippujen aikaan.

Kirjoittaja on tiede- ja tekniikka-aiheista kirjoittava free lance -toimittaja, ja tuore kalasatamalainen.

ABB power 2 | 15

23

Auringon voimalla maailman ympäri 17 248 aurinkokennoa, siipienväli 72 metriä ja koneen paino 2 300 kiloa - ABB lentää Solar Impulsen mukana maailman ympäri ilman fossiilisia polttoaineita.

Puhtaat teknologiat eivät ole unelmia, vaan todellisuutta. www.solarimpulse.com YYY CDD Ƃ