power 2/2012

power

2 | 12 ABB Oy:n asiakaslehti

Viro näyttää mallia liikenteen sähköistämisessä Aino-Kaisa Saarinen muuttaa älykkääseen kotiin 7 Huippuhiihtäjän uuteen taloon KNX-taloautomaatiotekniikkaa Fenno-Skan 2 yhteyden taloudellinen merkitys on valtava 10 Uusi yhteys kasvatti Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia 40 % Uutuusmoottori mahdollistaa kevyemmät laitteistot 20 Synkronireluktanssimoottorissa on tuplasti tehoa

Pääkirjoitus

05

Vyöhykekonseptista apua luotettavuuteen Sähkökatkot halutaan kuriin. Kauko-ohjauksen ja älykkäiden kytkinten avulla se onnistuu.

power

07

Aino-Kaisan älykäs koti KNX-talotekniikka tuo helpotusta kiireisen huippuhiihtäjän arkeen.

2|12 Innostutaan innovoimaan

Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy

Jokainen yritys toivoo olevansa tunnettu innovatiivisuudestaan ja vahvasta kyvystään luoda uutta. Näin sen vuoksi, että innovoinnin kulttuuri synnyttää teknologiajohtajuutta ja edelläkävijän aseman, mikä puolestaan synnyttää kilpailuetua.

Suomen ABB panosti viime vuonna tutkimukseen ja tuotekehitykseen 163 miljoonaa euroa. Olemmekin Suomen toiseksi suurin tuotekehittäjä. Innovaatiot eivät kuitenkaan synny suljettujen ovien takana tai vain ”oman väen” kesken. Niihin tarvitaan verkostoitumista ja laajaa yhteistyötä asiakkaiden, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.

ABB:llä ei myöskään keksitä uutta pelkästä keksimisen ilosta. Asiakkaamme eivät ole teknologiafriikkejä, vaan heitä kiinnostavat uusien ratkaisujen mukanaan tuomat liiketoimintahyödyt. Luomalla arvoa asiakkaille turvaamme myös sen, että ABB:n liiketoiminta voi hyvin, tuotanto rullaa ja kauppa käy.

Tässä numerossa esittelemme yhden tuotekehitystyön ja innovoinnin voimainnäy-

tön: automaatioalan Oscar-palkitun synkronireluktanssimoottorin. Uutuudessa korkea hyötysuhde yhdistyy huollon helppouteen ja kustannustehokkuuteen.

Maine innovatiivisena, uutta luovana yrityksenä on ansaittava teoilla ja näytöillä ja sen eteen on tehtävä kovasti työtä. Valitettavasti Suomessakin nähdään ajoittain tapauksia, joissa kopioimalla pyritään hyötymään muiden rakentamasta tunnettuudesta ja laatumielikuvasta ilman omaa kehityspanosta.

Kopiointikulttuurin leviäminen Suomeen on huolestuttavaa. Uskon, että uuden luominen ja luotto omaan innovaatiotoimintaan on se tie, jota pitkin kulkien suomalaisten yritysten kehitysnäkymät ovat valoisammat Kesäiseksi retkikohteeksi suosittelen teknologiateollisuuden HI Design 2012 -muotoilunäyttelyä. 8.6. avattavassa näyttelyssä ABB:ltä esiintyvät muun muassa taajuusmuuttajat sekä Azipod-ruoripotkurijärjestelmä. Muotoilulla on merkittävä roolinsa myös innovoinnissa. Näyttelystä lisää takasivulta.

Antoisia lukuhetkiä ja hyvää kesää!

power 2| 12 t ABB:n asiakaslehti t 29. vuosikerta t Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com t Toimituskunta: Anders Gästgifvars, Marja Hawas, Jonna Helenius, Antti J. Lehtelä, Aki Kulmala, Taina Lahtinen, Leena Munde, Irene Saarnio, Matti Vaattovaara, Kristiina Vikström t Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 23123 t Toimitustyö ja konsepti: Maggie Oy t Paino: SP-Paino, 2012 t Painosmäärä: 11 200 t ISSN: 1799-5213

2

ABB power 2 | 12

Sisältö

16

Fenno-Skan 2 helpottaa sähkönsiirtoa Fenno-Skan 2 oli miljoonaluokan projekti, mutta se maksaa itsensä takaisin puolessa vuodessa.

20

Voimaa auringosta Kiinnostus aurinkovoimaa kohtaan kasvaa jatkuvasti. ABB:llä on ratkaisut hallussa.

Uutiset 4 4 4

Uusi pehmokäynnistin PSE-pehmokäynnistin mahtuu pieneen tilaan.

ACS880 esillä HI Design 2012 -näyttelyssä Taajuusmuuttajaan integroitu turvatoiminnot Hot spot -mittaus auttaa kunnossapidossa ABB ja Boliden testasivat valokuituantureilla tehtävää hot spot -mittausta.

Asiantuntija 14

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa, osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lisäksi -merkillä varustetut jutut löytyvät pdf:nä osoitteesta slidesharescribd.com/ABBSuomi ja merkillä merkityt jutut esityksinä osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi.

Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut.

Konesalien hiilijalanjälki pienemmäksi Asiantuntija Timo Kontturi tietää, miten konesalista tehdään energiatehokas.

Mitä ihmettä 23

Kumisaappaissa Klima X -näyttelyssä Heurekan ilmastonmuutoksesta kertovassa näyttelyssä tehdään aikamatka tulevaisuuteen.

ABB power 2 | 12

Tuoteuutisia

Pehmeästi käyntiin PSE-pehmokäynnistin käynnistää pumput pehmeästi ja pysäyttää ne paineiskuja vaimentaen. Pehmokäynnistys sopii pumppujen lisäksi myös kompressoreille ja hihnavetoisille kuljettimille ja puhaltimille.

PSE on kompakti pehmokäynnistin, johon on integroitu ohituskosketin, valaistu LCDnäyttö, momenttisäätö ja virtaraja-asettelut.

PSE-käynnistin on ulkomitoiltaan pieni, joten se voidaan asentaa myös vanhan käynnistimen tilalle. Tuotteeseen on integroitu moottorin ylikuormitussuoja ja tyristorien ohituskoskettimet. Tämä säästää tilaa ja nopeuttaa sekä helpottaa asentamista.

Pehmokäynnistimen avulla voidaan vähentää mekaanisten vaihdelaatikkojen ja vetohihnojen äkillistä rasitusta. Näin niiden huoltovälit pitenevät ja vauriot käynnistyksen yhteydessä vähenevät.

Käytön aikana moottorin ylikuormitussuo-

Valokuituantureista apua muuntajien mittaukseen Muuntajan käyttöpaikalla valokuituantureilla tehtävä hot spot -mittaus auttaa ennakoivassa kunnossapidossa.

Käämien kuumimman kohdan (hot spot) lämpötilaa ei pystytä mittaamaan tavallisilla menetelmillä. Mittauksen mahdollistavat muuntajaan valmistuksen yhteydessä asennetut valokuituanturit.

ABB ja Boliden testasivat valokuituantureilla tehtävää käämin lämpötilojen hot spot -mittausta ABB:n toimittamalla Boliden Kokkolan sinkkitehtaan tasasuuntaajamuuntajalla. Muuntaja oli varustettu SKS Automaatio Oy:n toimittamalla Fison Sentinel 2 -kuituoptisella mittalaitteella. Hot spot -lämpötilojen suora mittaaminen antoi oikean kuvan muuntajan eristyksen vanhenemisesta ja muuntajan käyttöiästä sekä käytännön rajat ylikuormitukselle.

Kuituoptiset anturit ovat eristettä, joten ne eivät aiheuta ongelmia jännitelujuudessa, kuten esimerkiksi perinteiset vastusanturit. Mittalaitteessa oleva data-logger-ominaisuus mahdollistaa lämpötiladatan tallettamisen ja lukemisen sarjakaapelilla taulukkoon tai tekstitiedostoon myöhempää analysointia varten.

Lisätietoja Otso Takala, p. 050 33 41603

Hyödyt + antaa oikean kuvan erityksen vanhenemisesta + mahdollistaa lämpötiladatan tallentamisen

4

ABB power 2 | 12

jauksen hoitaa laitteen sisäinen ylikuormitussuoja ja tyhjänä käyvän pumpun suojaa alikuormitussuojaus. Nämä ovat vakiona sarjan kaikissa tuotteissa.

Momenttisäädetyn pehmopysäytyksen edut tulevat esille pumpun pysäytyksessä. Pumpulle optimoitu säätö vaimentaa putkistoa rasittavat paineiskut lähes kokonaan. Näin laitteisto pysyy toimintakuntoisena pidempään.

Lisätietoja Veikko Voutilainen, p. 010 22 22737

Hyödyt: + Voidaan asentaa pieneen tilaan. + Hellä mekaanisille vaihdelaatikoille ja vetohihnoille. + Pumpulle optimoitu momenttisäätö vaimentaa paineiskut. + Pehmeä käynnistys parantaa laitteiston toimintavarmuutta.

Uuden ajan taajuusmuuttaja esillä designnäyttelyssä Uusi ACS880-taajuusmuuttaja on esillä Helsingin designpääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluvassa HI Design 2012 -näyttelyssä Helsingin Kaapelitehtaalla 8.6.–2.9.2012. Näyttely esittelee teknologiateollisuuden yritysten tuotteita, joissa korkealaatuinen muotoilu ja teknologia kohtaavat.

Integroitujen ja laajennettavien turvatoimintojen lisäksi ACS880:n ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa safe torque off -toiminto, korkearesoluutioinen ohjauspaneeli, ohjauspaneelin USB-portti sekä CoDeSys-ohjelmoitavuus.

Lisätietoja Aki Kulmala, p. 050 33 23718

Figure Teksti Soila Ojanen

Sähköverkon luotettavuus korostuu entisestään.

Monet energiayhtiöt parantavat sähkön laatua lisäämällä verkkonsa kauko-ohjausta ja käyttämällä älykkäitä kytkimiä.

6 tuntia on pian liikaa Sähköasiakkaista tulee yhä kriittisempiä.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto korostaa sähkönjakelun varmuutta.

Verkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman vuoksi ei saa aiheuttaa asiakkaalle asemakaava-alueella yli 6 tuntia eikä haja-asutusalueilla yli 24 tuntia kestävää sähkökatkosta.

Jatkossa säädöksiä tiukennetaan entisestään. Kuuden tunnin katkos on jo pian liian pitkä.

Verkostoautomaatiotiimin vetäjä Lasse Kalliomaa kertoo, että ABB:n tuotekonseptin monipuoliset vakioratkaisut lisäävät olemassa olevan sähköverkon luotettavuutta. ”Vyöhykekonsepti ei ole yksi tuote, vaan sähkön laatua parantavien älykkäiden laitteiden kokonaisuus”, Kalliomaa kuvaa.

Pääideoina ovat verkon pilkkominen vyöhykkeisiin ja vikojen paikallistamisen automatisointi. Vikapaikkojen rajaus helpottaa korjaustyötä, joka hoidetaan entis-

tä nopeammin ja tehokkaammin.

Voittajana asiakas Aikaa todellakin säästyy. ”Uusien innovaatioiden käytöllä vianhoitoon käytetty aika on puolittunut, osin pudonnut jopa kolmannekseen entisestä”, arvioi käyttöpäällikkö Juha Koivula Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:stä.

Vianpaikannusratkaisut tuovat valvomoon luotettavaa tietoa. Apu kohdentuu heti oikeaan paikkaan. Erotinasemat verkon risteyspaikoissa pienentävät sähkötöntä aluetta. ”Katkoja on myös vähemmän kuin aikaisemmin ja ne ovat lyhentyneet. Verkon jakaminen vyöhykkeisiin on vähentänyt asiakasta kohden tulevia sähkönjakelun keskeytyksiä”, kertoo verkostopäällikkö Pekka Miettinen Savon Voima Verkko Oy:stä.

ABB:n tuotteita kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Amerikassa valmistetussa pylväskatkaisijassa oli kehitet-

tävää suojareleistyksessä. ”Se korvattiin Suomessa valmistetulla.

Lisäksi katkaisijan asennustelineet kehitettiin Suomen oloihin sopiviksi. ABB:n kanssa yhdessä tekemämme maastokatkaisukojeistojen kehitystyö näkyy jatkossa tuotteen vakioratkaisussa”, Miettinen sanoo.

FAKTA Vyöhykekonseptissa sähköverkko jaetaan useisiin erillisiin kokonaisuuksiin verkon rakenteen ja verkoston automaation ratkaisulla. Näin häiriöiden vaikutus rajautuu vain yhdelle vyöhykkeelle.

VERKON ÄLYKKÄÄT RATKAISUT + Monipuolinen automaatio lisää nopeasti ja kustannustehokkaasti sähkön laatua nykyverkossa. + Älykkäät kytkimet voivat katkaista sähkön juuri vikaantuneilta alueilta. + Sähkökatkoksien vaikutus rajautuu entistä pienemmille alueille. + Uudet tuotteet helpottavat vian nopeaa paikantamista verkossa.

ABB power 2 | 12

5

Uutiset

ABB-Welcome turvaa kotitalon

ABB-Welcome-ovipuhelinlaitteet sopivat sekä rakennettaviin pientaloihin että saneerauskohteisiin. Puhelimen videotunnistuksella voidaan varmistaa kodin turvallisuus.

Pientalopaketti (tyyppi 83021/1-500) sisältää videoulkoyksikön, valkoisen sisäyksikön 7-tuuman kosketusnäytöllä sekä keskusyksikön sähkökeskukseen.

Laite on helppo asentaa, sillä kaikki tarvittavat osat ovat yhdessä paketissa. Ovipuhelinjärjestelmä on yhteensopiva muotoilultaan ja värimaailmaltaan Impressivokalustesarjan kanssa.

Luotettavaa osaamista yhteistyökumppaneilta ABB:n uusi maailmanlaajuinen Value Provider -ohjelma korvaa nykyiset kumppanuusohjelmat heinäkuuhun 2012 mennessä. Suomessa ohjelman kanssa ollaan hyvässä vauhdissa ja Value Provider -sertifiointeja on kumppaneilla käytössä jo vuoden 2011 kesältä asti. Saadakseen hyväksynnän ohjelmaan kumppaniyritysten tulee täyttää ABB:n tuotteille ja kanaville globaalisti määritellyt vaatimukset.

Kanavakumppaneilla on syvällistä osaamista paikallisista markkinoista sekä ABB:n tuotteista, palveluista ja prosesseista. Ohjelman sertifioidut yhteistyökumppanit tarjoavat asiakkaille tuotteita ja palveluja ABB:n kanssa saumattomassa yhteistyössä. Näin asiakkaat saavat helpommin ja nopeammin tarvitsemansa ratkaisut yhtenä kokonaisuutena samasta paikasta.

Suomessa ohjelmassa ovat tällä hetkellä mukana Auser, CLS-Engineering, FC Automation, JTJ Service, Movetec, Rovaniemen sähkö- ja säätölaite, Tiltek ja Sataservice.

Lisätietoja: Aki Kulmala, p. 050 33 23718 www.abb.fi/drivespartners

Lisätietoja: Kari Pulkkinen, p. 050 33 57542

Moottoreita äärimmäisiin oloihin

Risteilysektorilla vilkas alkuvuosi ABB:n liiketoiminta meriteollisuuteen on ollut alkuvuonna vahvaa. ABB on saanut yli 60 miljoonan dollarin tilaukset täydellisten Azipod ®-ruoripotkuri- ja sähköjärjestelmien toimittamisesta kahteen uuteen risteilyalukseen, jotka Meyer Werft rakentaa telakallaan Papenburgissa Saksassa Royal Caribbean Cruises Ltd -varustamolle. Samansuuruinen tilaus kotiutettiin täydellisistä sähkö- ja propulsiojärjestelmistä kahteen uuteen risteilyalukseen, jotka Mitsubishi Heavy Industries rakentaa saksalaiselle risteilyvarustamo AIDA:lle telakallaan Nagasakin kaupungissa Japanissa.

Voimalaitos- ja propulsiojärjestelmät toimitetaan ensimmäiseen saksalaiselle TUI Cruises -risteilyvarustamolle rakennettavaan uuteen laivaan. Laiva rakennetaan Suomessa STX Europen Turun telakalla. 15 vuoden mittainen huoltoja modernisointisopimus maailman suurimman risteilyalan yrityksen Carnival Corporationin kanssa säästää Carnivalilta miljoona dollaria aluskohtaisessa energiankulutuksessa vuosittain.

6

ABB power 2 | 12

ABB:n säätökäyttöiset tahtimoottorit soveltuvat hyvin vaativiin oloihin. Erityisesti kaivoskäyttöön suunniteltujen moottoreiden etuja ovat energiatehokkuutta parantava säätökäyttöisyys, luotettavuus, pitkäikäisyys, soveltuvuus kylmiin olosuhteisiin sekä käyttöympäristöön sopiva suojausluokka.

Viime vuosina ABB on toimittanut useita säätökäyttöisiä tahtimoottoreita pohjoisamerikkalaisiin kaivoksiin. Toimituksiin ovat sisältyneet myös taajuusmuuttajat, muuntajat ja ohjausjärjestelmät.

ABB:n on toimittanut kultakaivoksiin maailman suurimpia hitaita myllykäyttöjä. Hitaassa käytössä ei ole vaihteistoa, vaan moottorit pyörittävät hammaspyöriä suoraan. Tämä parantaa laitteiston kestävyyttä sekä vähentää huollon tarvetta.

Lisätietoja: Anu Tuomaala, p. 050 33 22631

Aikku saa fiksun kodin

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.

Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

– kiireinen huippuhiihtäjä valitsi ABB:n KNXtaloautomaation Teksti Merja Ojansivu Kuvat Aki Loponen

Aino-Kaisa Saarinen uhkuu intoa.

Viimeinen puristus on vielä edessä.

Juhannuksena hän saunoo jo omassa ABB:n taloautomaatiolla varustetussa nollaenergiatalossaan.

ABB power 2 | 12

7

KNX-taloautomaatio

ABB:n Leevi Peltonen kertoo Aino-Kaisa Saariselle talotekniikan helppokäyttöisyydestä.

un olemme paljon poissa kotoa, ei tarvitse huolehtia lämmityksestä, valaistuksesta ja turvallisuudesta”, huippuhiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen, tuttavallisesti Aikku, perustelee ABB:n KNX-taloautomaation valintaa uuteen omakotitaloonsa.

Kilpailukauden lopussa Aino-Kaisa on tullut katsomaan töiden edistymistä talotyömaallaan yhdessä ABB:n aluemyyntijohtaja Leevi Peltosen kanssa.

Aino-Kaisan ja hänen puolisonsa Tom Gustafssonin haaveiden omakotitalo valmistuu kesällä Hollolaan Salpausselän harjun kylkeen. Tontin Hollolan kunta lahjoitti huippuhiihtäjälle MM-vuonna 2009. ”Tuosta menee latu Tiirismaalle”, AinoKaisa viittilöi tontin kulmalle. ”Hyvät hiihto- ja lenkkimaastot olivat ihan ratkaisevia tämän paikan valinnassa.”

K

”Ehdin hanttihommiin” ”Olimme niin hulluja, että aloimme rakentaa kaiken kiireen keskellä”, AinoKaisa nauraa loikkiessaan talonsa huoneesta toiseen. ”Olen kisamatkoilla ja leireillä yli 200 päivää vuodessa ja Tom opiskelee työn ohessa. Onneksi meillä on tukijoukkoja ja hyvät ammattilaiset rakentamassa.”

8

ABB power 2 | 12

Aino-Kaisa kertoo ehtineensä työmaalle lähinnä erilaisiin hanttihommiin, siivoamaan ja kanniskelemaan tavaroita. ”Tom käy rakennuksella joka aamu. Itse rakentamisesta minun ei ole tarvinnut huolehtia lainkaan, mutta päätöksiä on pitänyt tehdä jatkuvasti.”

Arjen oltava huoletonta Aino-Kaisa kuvaa huippu-urheilijan elämää ikuiseksi kiireeksi. ”Paikkaa vaihdetaan jopa useita kertoja viikossa. Kisoja on sekä viikolla että viikonloppuina. Kotona ei ehdi kuin pyykit pestä, ja taas pitää pakata ja lähteä.” Älykäs talotekniikka auttaa Aino-Kaisaa nopeissa lähdöissä. ”Tämähän on aika iso talo. On tärkeää, että voin kotona/poissa- kytkimestä ohjata valaistuksen pois, pudottaa lämmityksen haluttuun tasoon ja asettaa ilmastoinnin minimitasolle. Kun murtohälytys aktivoidaan, ovet lukittuvat.”

Hiihtäjätär haluaa lähteä maailmalle huolettomasti, ilman pelkoa siitä, että joku laite, esimerkiksi silitysrauta tai valot jäisivät päälle. Kotiin hän tulee usein vasta yöllä. On helpotus saada kodintekniikka päälle yhdellä napinpainalluksella. ”Minun työssäni ei passaa ajatella pal-

”On tärkeää, että voi kotona/poissa -kytkimestä ohjata valaistuksen pois, pudottaa lämmityksen haluttuun tasoon ja asettaa ilmastoinnin minimitasolle.”

KNX-taloautomaatio

Aino-Kaisa Saarinen Ammatti: maastohiihtäjä Ikä: 33 vuotta Perhe: Kihlattu Tom Gustafsson Kotipaikka: Hollola Seura: Lempäälän Kisa Uran huiput: Pronssia Torinon olympialaisissa 2006 ja kaksi pronssia Vancouverin olympialaisissa 2010, kultaa naisten viestijoukkueessa Sapporon MM-hiihdoissa 2007, kolme maailmanmestaruutta ja yksi pronssi Liberecin MM-hiihdoissa 2009, toinen vuoden 2009 Tour de Skin lopputuloksissa, hopeaa ja pronssia Oslon MM-kilpailuissa 2011. Vuoden urheilija 2009.

jon mitään muuta.”

Aino-Kaisan mielestä talotekniikka on niin helppokäyttöistä, että tavallinen tallaajakin sen oppii. ABB:n Peltonen vakuuttaa, ettei tekniikan taitaminen todellakaan vaadi insinöörikoulutusta. ”Tosin Tom on insinööri ja paremmin perillä näistä hienouksista. Kun kaikkea talotekniikkaa ohjataan yhdellä järjestelmällä, se helpottaa käyttöä.”

Aino-Kaisan ja ABB:n tiet kohtasivat sattumalta Ruotsin suurlähetystön kutsuilla. ”Tapasin siellä Ruotsin ABB:n johtajan ja kerroin hänelle, että olimme rakentamassa omakotitaloa ja että KNX-taloautomaatio kiinnosti meitä. Siitä se yhteistyö lähti.” Älytalo säästää energiaa Energiansäästö on Aino-Kaisan talon kantava idea. Talon isäntäpari haluaa kutistaa hiilijalanjälkeään, vaikka neliöitä on kolmessa kerroksessa 450.

Kivitasku-talo on mäntyharjulaisen Suutarisen rakennusliikkeen tuotantoa. Se on energiapihi nollaenergiatalo ja räätälöity Aino-Kaisalle ja Tomille heidän toiveidensa mukaiseksi.

Tiiviiksi rakennetussa talossa on tehokas ilmastointi ja lämmöntalteenotto, maalämmöllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys ja varaava takka.

KNX-taloautomaation avulla säädetään energiatehokaasti valaistusta ja saadaan aikaan valaistustilanteita, säädetään huonekohtaista lämpötilaa sekä verhoja ja markiiseja.

ABB:n KNX-taloautomaatioasiantuntija Lasse Mäkisen mukaan taloautomaation avulla saadaan merkittäviä säästöjä aikaan. ”Energian kulutuksen seuranta on talossa helppoa ja se kannustaa miettimään, miten sitä saisi vielä pienemmäksi.

Energian hinta varmasti tulevaisuudessa nousee”, Mäkinen vakuuttaa.

Aino-Kaisa kertoo, ettei maalämpöä alunperin pidetty mahdollisena, koska tontti sijaitsee soraharjun päällä. ”Yhdeksän metrin syvyydessä pora kuitenkin osui kallioon. Kaivo porattiin sitten 200 metrin syvyyteen.”

ABB-Welcome-ovipuhelinjärjestelmän avulla kellarikerroksen kuntosalilla rehkivä voi tsekata näytöstä, kuka soittaa ovikelloa.

Talo on räätälöity liikunnalliselle perheelle, jossa kiireet eivät lopu kilpailu-uran jälkeenkään. ”Tavoite on, että voimme elää tässä talossa lopun elämämme ja muutamme tästä vain tuonne Hollolan hautuumaalle”, AinoKaisa tiivistää.

Alkukesällä Aino-Kaisa ja Tom asettuvat taloksi uuteen kotiinsa. ”Muutamme 55 neliön kerrostalokaksiosta. Onhan se aika iso muutos.”

Luontoarvot kunniassa Luonto ja kestävä kehitys ovat lähellä Aino-Kaisan sydäntä. ”Minulle kierrätys ja luontoarvot ovat aina olleet tärkeitä. Rakkaus luontoon on syntynyt ihan oman lajinkin kautta. Sen on oivaltanut, että meidän on huolehdittava ympäristöstämme.”

Aino-Kaisan lapsuudenkodissa, omakotitalossa Hollolassa, on aina kierrätetty ja kompostoitu. Niin tehdään myös hänen omakotitalossaan.

KNX-taloautomaatio

Elämän mittainen talo Kellarikerroksessa Aino-Kaisa esittelee saunan ja tulevan ”työhuoneensa” eli huippu-urheilijan kuntosalin erilaisine laitteineen. ”Tänne tulee kinesis-laite, juoksumatto, punnerruspenkki ja tilaa kuntopallotreenille. Seinätelevisiosta voin katsoa vaikka musavideoita juoksumatolla.”

+ Kytkee halutut talon toiminnot yhdestä kytkimestä päälle ja pois. + Järjestelmään voidaan liittää kodin lämmitys, valaistus, ilmanvaihto, kodintekniikkalaitteet sekä palo- ja murtohälytykset, ovipuhelinjärjestelmä, turvakamera, sähkötoimiset verhot ja markiisit. + Reaaliaikainen energiankulutuksen seuranta. + Helppokäyttöinen yksi järjestelmä. + Käyttö mahdollista kaukosäätimellä, kännykällä tai tablettitietokoneella. + Helppo laajentaa lisäämällä uusia toimintoja. + KNX-toimilaitteet asennetaan Näpsä-vakiokeskukseen. + ABB-Welcome-ovipuhelinjärjestelmä yhdistää ovikelloon kuvan ja äänen. + Impressivo-sarja on täydellinen asennuskalustesarja. Tuotteista löytyy eri värivaihtoehtoja ja peitelevyillä saadaan lisää näyttävyyttä.

Lisätietoja: Lasse Mäkinen, p. 050 33 52087

ABB power 2 | 12

9

Fenno-Skan 2

Tämä juttu löytyy Scribd. -palvelusta osoitteesta scribd.com/ABBSuomi

Fenno-Skan 2 antaa lähtöpassit pullonkauloille Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen (JR) ja ABB:n myyntijohtaja Matti Vaattovaara (MV) istahtivat keskustelemaan, miksi Fenno-Skan 2 eli uusi tasavirtayhteys Suomen ja Ruotsin välillä on merkittävä. Ja miksi megahankkeen tilaajat ja toteuttaja ovat tyytyväisiä.

Teksti Pertti Suvanto Kuvat Janne Lehtinen

10

ABB power 2 | 12

Fenno-Skan 2

MV: – Viime vuoden lopussa valmistuneen Suomen ja Ruotsin välisen Fenno-Skan 2 tasasähköyhteyden merkitys on kansantalouden kannalta valtava. Uusi yhteys kasvatti maitten välistä siirtokapasiteettia 40 prosenttia.

Minkälaisia vaikutuksia tällä on eri alueiden hintaeroihin?

JR: – Tästä meillä on tuore ja pysäyttävä esimerkki. Helmikuussa Ruotsin edustalla laivan ankkuri repäisi uuden kaapelin korjauskuntoon. Tällä hetkellä lännestä olisi tarjolla halpaa vesivoimaa, mutta vaurion takia Suomessa megawattitunnin keskihinta on yli 10 euroa korkeampi kuin Ruotsissa. Jos hintaero toteutuisi vuositasolla, suomalaiset maksaisivat sähköstään noin miljardin enemmän kuin ruotsalaiset.

MV: – Kansantalouden näkökulmasta 315 miljoonan megaprojekti maksaa siis itsensä takaisin alle puolessa vuodessa. Yleisesti ottaen Suomessa ei oikein käsitetä siirtoyhteyksien suurta kansantaloudellista merkitystä. Kantaverkon investoinnit ovat aina isoja, mutta ne kalpenevat sen rinnalla, mitkä niiden vaikutukset ovat.

JR: – Siirtoyhteyksien vipuvaikutus markkinoilla on tärkeä ymmärtää. Sama koskee käyttövarmuutta, jota Fenno-Skan 2 parantaa. Suomen black out maksaa sata miljoonaa euroa per tunti yhteiskunnan haittana.

alaspäin Keski-Euroopan vahvassa verkossa. Tämä on sekä tehokkuuden että käyttövarmuuden kannalta kaikille maille hyvä asia.

– Keski-Eurooppa rakentaa paljon uusiutuvaan energiaan perustuvaa sähköntuotantoa ja me tulemme perässä. Se tarvitsee vahvaa verkkoa, rajayhteyksiä ja säätövoimaa. Meilläkin halutaan, että pystymme tuottamaan sähkömme itse. Haluamme myös painottaa ilmastoasioita. Ydinvoima ei kuitenkaan säädä lainkaan, biopolttoaineisiin perustuva vastapainetuotanto ajaa lämpökuorman mukaan, tuulivoima tuulen mukaan. Mikään niistä ei tiedä sähkönkulutuksesta tuon taivaallista. Vain hii-

Loistava ajoitus MV: – Fenno-Skan 2:n myötä meillä on vahvempi verkko häiriötilanteisiin, joustavuus lisääntyy ja sähkön kulkua voidaan ohjata entistä paremmin. Mikä merkitys uudella yhteydellä on käyttövarmuuden isossa kuvassa?

JR: – Jos olisimme vain omillamme, talven tunteina Suomesta loppuisi sähkö, siksi sitä tulee saada rajojen yli. Olemme perinteisesti tuoneet sähköä paljon Venäjältä, mutta myös Ruotsista.

Markkinatilanteesta johtuen Venäjä on rajoittanut sähkönvientiään Suomeen tuntuvasti, niinpä riippuvuus länsisuunnasta on kasvanut. FennoSkan 2:n ajoitus on siis ollut aivan loistava. Meillä on nyt vahvat yhteydet Ruotsiin, pian myös Viroon. Ruotsista rakennetaan yhteyksiä Liettuaan. On syntymässä Baltian rengas, Itämeren alueen sähkömarkkinat. Rengas on kiinni myös

ABB power 2 | 12

11

Fenno-Skan 2 että Pohjoismaat ovat koko Euroopan energiavarasto ja säätövoima – hieman samalla tavalla kuin ruotsalainen ja norjalainen vesivoima on ollut meille. Riittääkö Pohjolan säätövoima koko Euroopan tarpeeseen ja mitä sen hinnalle tulee tapahtumaan?

JR: – Ei riitä koko Euroopalle missään nimessä. En silti usko ajatukseen, että kaikki vesivoima Pohjoismaista lirahtaisi alas Keski-Eurooppaan. Sinne täytyy syntyä myös säätävää voimantuotantoa. Saksalainen käyttövarmuus ei voi olla pelkästään kiinni siitä, sataako Norjassa vettä.

Mutta Pohjolan säätövoiman hinta tulee nousemaan varmasti. Niukalla resurssilla on aina kovempi hinta.

”Ajatuksissa on ollut, että Pohjoismaat ovat koko Euroopan energiavarasto ja säätövoima – hieman samalla tavalla kuin ruotsalainen ja norjalainen vesivoima on ollut meille.”

Matti Vaattovaara myyntijohtaja, ABB

Aitoa avoimuutta Suomessa Fenno-Skan 2 -projektista vastasi Fingridin projektipäällikkö Timo Kiiveri. Seitsemisen vuotta sitten projektiorganisaatio luotiin lähes tyhjästä. Edellisestä tasasähkölinkin rakentamisesta oli kulunut jo lähes 20 vuotta. ”Onneksi löysimme ihmisiä, jotka olivat olleet siinä mukana. Svenska Kraftnätin kollegat ovat rakentaneet näitä enemmän, niinpä saimme myös sieltä puuttuvaa osaamista”, hän muistelee.

Vuonna 2008 kuumentunut kaapelibisnes vei tavaran markkinoilta ja toimitukset vaikeutuivat. Projektin valmistumista jouduttiin siirtämään vuodella.

Mutta vuonna 2009 päästiin tositoi-

12

ABB power 2 | 12

livoima ajaa sähkönkulutuksen mukaan, mutta se on poistumassa. Oma kykymme tasapainottaa tuotantoa ja kulutusta heikkenee poliittisten valintojen seurauksena. Siitä seuraa väkisin se, että meillä pitää olla vahvat yhteydet ulkomaille.

MV: – Pidemmällä aikavälillä yhteydet Keski-Eurooppaan lisääntyvät ja sinne todella rakennetaan paljon uusiutuvaa energiantuotantoa. Ajatuksissa on ollut,

Avoimuus ja luottamus hitsaavat yhteen MV: – Fenno-Skan 2 oli Fingridin ja Svenska Kraftnätin yhteishanke. Miten näin suuressa hankkeessa yhteisymmärrys ja kyky yhteistyöhön syntyvät?

JR: – Kaikki lähtee vahvoista perinteistä, luottamuksesta siihen, että kumpikaan ei vedä nenästä ja molemmat voivat voittaa. Taustalla on pohjoismainen, syvään luottamukseen perustuva kulttuuri. Tosin uskon, että projektiryhmän kokouksissa on välillä nyrkkikin paukkunut pöytään. Suomalaiset ja ruotsalaiset täydentävät hyvin toisiaan. Ruotsalaiset hakevat keskustelun kautta yhteistä ratkaisua, suomalaiset vievät talvisotajohtamisella hanketta eteenpäin. Näistä kun löytyy balanssi, siinä on aika kova joukkue kasassa.

miin. ABB:n kanssa järjestettiin projektin kick off, jossa ulkopuolisen asiantuntijan avulla auottiin kulttuurisen kohtaamisen solmuja. ”Hän haastoi meitä mainiosti ja saimme lentävän lähdön. Kun ABB:llä on maailmanlaajuista toimitusta ja osaamista, töitä oli mukava lähteä tekemään yhdessä.” ”Tämä oli poikkeuksellisen hyvä ja yhteenhitsautunut projekti. Kolmea yhtiötä auttoi täydellinen avoimuus ja yhteinen riskien hallinta. Löimme riskimme samaan excel-taulukkoon ja kävimme niitä yhdessä kuukausittain läpi. Tekniset haasteet eivät missään kohtaa olleet ylitsepääsemättömiä. Niitä oli ja niistä päästiin yli porukalla. Jouduimme muun muassa testaamaan HVDC-järjestelmää, joka oli osa sähkömarkkinaa.”

Samaa sanoo Ruotsin ABB:n projek-

tipäällikkö Bo Pääjärvi. ”Onnistunut projekti rakentuu logistiikasta, viestinnästä ja sitoutuneista ihmisistä. Tästä ansaitsevat kaikki kiitoksen. Urani aikana en ole samanlaista avoimuutta ja läpinäkyvyyttä riskien hallinnassa kohdannut.”

Projektin Suomen asennuksista ja työmaatoiminnoista vastanneen yksikköpäällikkö Lauri Ikosen mukaan Ruotsin ABB veti kokonaisprojektia ja Suomen ABB vastasi asennuksesta. Asennukset toteutettiin yhteistyössä Baltian ABB:n kanssa. ”Fenno-Skan 2 -projekti oli myös upea osoitus yhteistyöstä ABB:n sisällä. Yhteiset, pelkästään positiiviset kokemukset projektilta antavat valmiudet toteuttaa vastaavia hankkeita muuallekin, esimerkiksi uuden tasasähköyhteyden Ruotsin ja Baltian välille. Sen on määrä valmistua vuonna 2016.”

Fenno-Skan 2

MV: – ABB:lle molempien asiakkaiden toimintatavat ovat tuttuja. Fingrid ja Svenska Kraftnät ovat ABB:n kotimarkkinaa.

Olemme alusta saakka olleet tekemisissä molempien yhtiöiden kanssa. Fenno-Skan 1 on toiminut moitteettomasti 20 vuotta, myös Estlink 1 on toiminut hyvin. Siteet ovat lujia, emmekä halunneet tuottaa tässäkään pettymystä. Meillä on sellainen käsitys, että proaktiivinen yhteistyö, yhteinen riskien- ja projektinhallinta sekä täydellinen avoimuus toteutuivat tässä projektissa harvinaisen hyvin.

JR: – Usein sanotaan, että kun kantaverkkoyhtiöt tekevät työtä keskenään, palveluntoimittajat jäävät vähän ulkopuolisiksi.

Mutta eihän siitä niin mitään tule. Tärkeintä on sitoutuminen ja pitkäjänteinen toiminta. Ei pidä lähteä hötkyilemään, vaikka koko ajan pitää mennä eteenpäin. Te tunnette nimenomaan kulttuurin ja tavan tehdä töitä. Kun tekniikka on vielä jumalattoman monimutkaista, se mittaa myös toimittajan osaamista ja herkkyyttä kuunnella asiakasta.

MV: – Hyvä esimerkki koko yhteisen

projektiorganisaation kyvykkyydestä oli se, että projekti toteutettiin 30 kuukaudessa.

Alkuperäistä aikataulua lyhennettiin vuodella, mikä säästi molempien osapuolten kustannuksia. Projekti saatiin valmiiksi täsmälleen sovittuna päivänä.

JR: – Ja vielä se kalkkiviivoilla venyminen. Yhteys saatiin kuukautta ennen markkinoiden käyttöön. Projektissa kuukausi tuntuu mitättömältä, mutta siinä tehtiin taas miljoonien arvosta hyvää sähkönkäyttäjille.

Toisaalta kehitystyö ei ole mahdollista ilman asiakkaita, jotka osaavat vaatia enemmän ja parempaa.

JR: – Uskon insinööreihin enemmän kuin EU:n viralliset ennusteet, jotka perustuvat aika pitkälti perinteisiin ratkaisuihin. Muutokset tulevat tuotanto- ja siirtoteknologian sekä kotien kautta, jotka yhdistetään sähköntuotantojärjestelmään. Elämme hyvin mielenkiintoista vaihetta sähköntuotantojärjestelmän uusimisessa. Teknologia on ennusteissa vielä sivuroolissa, sillä sitä ei nähdä. Mutta ehkä se musta joutsen ilmestyykin teknologian kautta ja muuttaa monia asioita. Niin ainakin itse toivon.

Musta joutsen, joka mullistaa ennusteet MV: – ABB on leimallisesti teknologiayhtiö. Suomessakin ABB on suurimpia panostajia tuotekehitykseen ja määrä on vain kasvussa. ABB:n rooli HVDC-tekniikan (High Voltage Direct Current, suurjännitteinen tasavirta) kehittämisessä on ollut keskeinen. Aikanaan ABB on kehittänyt ja rakentanut ensimmäiset HVDC-yhteydet, sittemmin vienyt teknologiakehitystä eteenpäin. Kapasiteetti ja käyttövarmuus kasvavat jatkuvasti ja häviöt pienenevät.

”Uskon insinööreihin enemmän kuin EU:n viralliset ennusteet, jotka perustuvat aika pitkälti perinteisiin ratkaisuihin.

Muutokset tulevat tuotanto- ja siirtoteknologian sekä kotien kautta.”

Jukka Ruusunen toimitusjohtaja, Fingrid

ABB power 2 | 12

13

Tämä juttu löytyy Scribd. -palvelusta osoitteesta scribd.com/ABBSuomi

Yksi konesali voi kuluttaa sähköä saman verran kuin pieni kaupunki. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Myyntipäällikkö Timo Kontturi ABB:ltä kertoo, miten asiantilan voi muuttaa ja miksi se kannattaa.

Teksti Vesa Tompuri Kuva Junnu Lusa

Konesalikulut kuriin Mikä on ABB:n panos konesaleihin?

– ABB kehittää energiatehokkaita ja luotettavia sähkövoima- ja automaatioteknologioita konesalien kriittiseen sähkönjakeluun ja sen varmennukseen. Uusimmalla ohjelmistoratkaisullamme konesalioperoija pystyy ohjaamaan, valvomaan ja optimoimaan konesalinsa infrajärjestelmiä, tiloja ja IT-laitteita reaaliaikaisesti. Tarjoomastamme löytyvät myös DC-teknologia eli tasavirtaratkaisut, jotka ovat energiatehokkaampia perinteiseen AC- eli vaihtovirtateknologiaan verrattuna, koska DC-ratkaisuissa on pienemmät häviöt sekä vähemmän muunnoksia. Turvaamme myös konesalioperoijan kriittistä tuotantoprosessia ammattitaitoisen palveluorganisaatiomme avulla.

ta järkevää toimintaa. Tämän keskittämisen edut ovat konkretisoitavissa hyödyntämällä palvelinten tuottamaa hukkalämpöä esimerkiksi rakennusten ja tilojen lämmitykseen. ABB:n merkittävä panos hiilijalanjäljen pienentämiseen on konesalien energiatehokkuuden parantaminen. Myös uusiutuvien energioiden ja DC-teknologian hyödyntäminen konesaleissa pienentää hiilijalanjälkeä.

Paljonko konesalit kuluttavat energiaa?

– Globaalilla tasolla kulutus on 80 miljoonaa megawattituntia, joka vastaa sähkönkulutusta New Yorkissa puolitoistakertaisesti. On sanottu, että yksi konesali voi kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin pieni kaupunki. Konesalien välillinen osuus päästöistä ja globaalista hiilijalanjäljestä on huikeat kaksi prosenttia.

Millaisella tekniikalla konesalien energiatehokkuutta voi parantaa?

– DC-teknologiaa sisältävällä kokonaisratkaisulla ja hyötysuhteet maksimoivalla AC-ratkaisulla. Niiden energiatehokkuutta parantava vaikutus koskee myös varavoimajärjestelmää. Suomen oloissa myös jäähdytysratkaisuilla – vapaajäähdytyksellä, luonnollisella jäähdytyksellä ja geoenergiapohjaisella jäähdytysratkaisulla on suuri merkitys. Olennaista on myös, että konesalin energiatehokkuutta pystytään ohjaamaan reaaliaikaisesti, koska sillä saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä muun muassa optimoimalla palvelinten käyttöastetta.

Miten tätä hiilijalanjälkeä voitaisiin pienentää?

– Palvelinten keskittäminen konesaleihin on jo itsessään ympäristön kannal-

Millaisia kokemuksia on kertynyt ABB:n ja sen asiakkaiden konesalihankkeista?

– Konesalihankkeet ovat usein luotta-

14

ABB power 2 | 12

muksellisia. Viimeisimpiä julkisia hankkeita ovat olleet Sveitsissä vastikään käyttöönotettu, DC-teknologiaan perustuva ja energiatehokas 1 MW:n konesali. Luleåssa sähköistämme Facebookin rakenteilla olevaa konesalia. Suomessa olemme olleet mukana muun muassa Academican Katajanokan ja Suvilahden hankkeissa.

Miten konesalien energiatehokkuutta voi edelleen kehittää?

– Olemassa olevassa konesalissa kannattaa tehdä energiatehokkuuskartoitus, joka koskee myös IT-laitteita. Tekemämme kartoituksen perusteella löytyvät kehittämiskohteet, joita ovat tyypillisesti IT-optimointi, jäähdytysratkaisut sekä sähkönjakelu- ja varavoimajärjestelmät. Uusinvestoinneissa tilanne on helpompi, koska suunnittelun voi tehdä puhtaalta pöydältä.

Molemmissa tapauksissa rakennuksen tai muun fyysisen tilan merkitys on suuri.

ABB:n

Asiantuntija

”Uusimmalla ohjelmistoratkaisullamme konesalioperoija pystyy ohjaamaan, valvomaan ja optimoimaan konesalinsa infrajärjestelmiä, tiloja ja IT-laitteita reaaliaikaisesti.”

Timo Kontturi Myyntipäällikkö, ABB

ABB osti Newave Energyn ABB sai viime joulukuussa päätökseen julkisen ostotarjouksen sveitsiläisestä UPS-järjestelmiä (laitteita, joilla taataan tasainen virransyöttö) valmistavasta Newave Energy Holding SA:sta. Kauppa vahvistaa ABB:n asemaa sähkön valvonta- ja laatumarkkinoilla. ABB:n maailmanlaajuinen jakeluverkko tarjoaa Newavelle merkittäviä kasvumahdollisuuksia sen perinteisten Euroopan markki-

noiden ulkopuolella.

ABB:n ja Newaven markkinoiden ja teknologiaosaamisen yhdistäminen täydentää ABB:n UPS-ratkaisujen tarjontaa teollisille, kaupallisille ja konesaliasiakkaille. Integroinnin tuloksena saavutettava laaja vaihtovirta- ja tasavirtaratkaisujen tarjonta vahvistaa strategista erikoistumista.

ABB power 2 | 12

15

Ratkaisu Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Palkitut synkronireluktanssimoottorit tulevat

16

ABB power 2 | 12

Ratkaisu

ABB:n uudet, automaatiosektorin ”Oscarilla” palkitut teollisuuden pumppu- ja tuuletinsovelluksille optimoidut moottori- ja taajuusmuuttajapaketit ovat lähemmän tarkastelun arvoisia.

Teksti Jukka Viskari Kuvat ABB

Jopa 99 % teollisuusmoottoreista on perinteisiä oikosulkumoottoreita, joita ei ole optimoitu lisääntyviin nopeussäädettyihin käyttötarkoituksiin, kuten pumppuihin ja tuulettimiin.

Pumput ja puhaltimet kattavat noin 60 prosenttia sähkömoottoreiden markkinoista, joten ABB:lle on luonnollista keskittyä tähän segmenttiin uuden innovatiivisen synkronireluktanssimoottorin (SynRM) lanseerauksessa.

Nopeussäädöllä säästetään energiaa esimerkiksi pumpuissa ja tuulettimissa. ”Vanha tapa on kuin ajaisi kaasu pohjassa ja kontrolloisi nopeutta jarruttamalla.

Nopeussäädettävissä moottoreissa säädetään kaasulla nopeutta – täyttä vauhtia ei useissa sovelluksissa tarvita jatkuvasti”, sanoo tuotepäällikkö Ari Tammi ABB:ltä.

Korkean hyötysuhteen uutuusmoottoria syötetään ainoastaan taajuusmuuttajan kautta.

SynRM-teknologiassa yhdistyvät kestomagneettimoottorien hyötysuhde ja oiko-

sulkumoottorin huollon helppous ja kustannustehokkuus. Teknologia yhdistää konventionaalisen hyväksi havaitun staattoriteknologian uuteen roottorimuotoiluun. ”Parannukset oikosulkumoottoriin, joita saadaan optimoimalla moottori pelkästään taajuusmuuttajakäyttöön ovat merkittäviä”, Tammi lisää.

SynRM-paketin taajuusmuuttajista vastaava tuotepäällikkö Linda Stenman sanoo, että monelle konsepti on aika uusi. ”Ulospäin synkronireluktanssimoottori näyttää oikosulkumoottorilta, mutta sen salaisuus on, että oikosuljettu alumiinihäkki ja magneetit puuttuvat. Moottorissa hyödynnetään ilmaa, jolloin roottorihäviöt poistuvat.”

”Vanha tapa on kuin ajaisi kaasu pohjassa ja kontrolloisi nopeutta jarruttamalla. Nopeussäädettävissä moottoreissa säädetään kaasulla nopeutta.”

Moottoripaketit tuuletin- ja pumppusovelluksiin Ensimmäisissä saatavilla olevissa paketeissa ACS850-taajuusmuuttajaan on rakennettu moottoriohjaus synkronireluktanssimoottoreita varten. Paketit sopivat erilai-

SYNKRONIRELUKTANSSIMOOTTORIPAKETIN EDUT PÄHKINÄNKUORESSA Moottori (17 – 350kW)

Taajuusmuuttaja ACS850 (0.75 – 500kW)

Vastaava tai parempi hyötysuhde kuin IE3-luokan oikosulkumoottoreilla taajuusmuuttajasyötöllä ajettaessa

Modulaarirakenne - maksat vain valitsemistasi optioista

Voimakas (samankokoisesta jopa tuplateho) ja kompakti (samantehoinen moottori mahdollinen jopa puolet pienempänä)

Voi myös ajaa oikosulkutai kestomagneettimoottoria

Ei kalliita magneetteja, ei häkkiä – eli vähemmän rikkoutuvia osia

Linjakas muotoilu mahdollistaa sijoittamisen pieneen tilaan

Kilpailukykyinen verrattuna perinteisiin ratkaisuihin ja muihin uusiin teknologioihin

Helppo käyttöönotto

ABB power 2 | 12

17

Ratkaisu

Uskomme,että tämä on kasvava ala ja jopa syrjäyttää vähitellen oikosulkumoottorit nopeussäädetyissä käyttökohteissa.

siin teollisuuden pumppuihin ja puhaltimiin.

Synkronireluktanssimoottorit, kuten useimmat uuden teknologian moottorit, myydään paketteina. SynRM-paketit koostuvat moottorista, taajuusmuuttajasta ja ohjaussoftasta.

Paketit eri teho- ja nopeusyhdistelmille on listattu valmiiksi, joten sopivan yhdistelmän valitseminen on helppoa.

Saatavilla olevat moottoritehot ovat tällä hetkellä 17 – 350kW. Valikoima laajenee lähitulevaisuudessa pienemmillä moottoreilla. Moottorien pyörimisnopeudet ovat 1500, 2100 ja 3000 r/min. Pakettien toimitusajat ovat verrattavissa oikosulkumoottoreiden toimitusaikoihin.

Yksi uuden teknologian selkeä etu liittyy moottorin roottorin häviöiden poistamiseen. Koska SynRM-moottori on viileämpi, sen laakerit kestävät kauemmin ja rasvausvälit ovat pidemmät.

Synkronireluktanssimoottorin kestoikä ei käytännössä eroa perinteisistä ratkaisuista, vaan tuote on mekaanisesti yhtä kestävä kuin oikosulkumoottori.

Ostohinnaltaan uusi korotetun tehon (high output) moottoripaketti on kilpailukykyinen jopa perinteisiin ratkaisuihin verrattuna.

High output -ratkaisujen edut Uusien moottoreiden avulla voidaan rakentaa kevyempiä ja pienempiä laitteistoja. Näin koko laitteistoista saadaan kustannustehokkaampia, esimerkiksi silloin kun kokonainen puhallinjärjestelmä uudistetaan.

Tuuletinsovelluksissa, joissa tuuletuskanavan keskellä on moottori, SynRM rajoittaa ilmavirtaa aiempaa vähemmän.

Pumpuista saadaan kevyempiä ja pienempiä, koska SynRM on jopa puolet pienempi ja kevyempi kuin vastaavan tehoinen oikosulkumoottori.

Vaihtoehtoisesti voidaan olemassaolevien laitteistojen teho jopa kaksinkertaistaa moottorikokoa kasvattamatta. Pumppua tai puhallinta voi ajaa kovempaa entisen kokoisella moottoriratkaisulla. Näin voidaan nostaa olemassaolevaa kapasiteettia ja kasvattaa tuottoa ilman kalliita kokonaismuutoksia.

18

ABB power 2 | 12

Palkittua teknologiaa ABB lanseerasi synkronireluktanssiteknologian Hannoverin messuilla 2011. Samana vuonna innovaatio voitti automaatiopalkinnon Nurenbergin SPS/IPC/Drives -näyttelyssä.

Kuten alansa ”Oscar-voittajalle” sopii, ABB:n julkaisemassa YouTube-videossa tuotteesta räpsitään kuvia kuin elokuvatähdistä punaisella matolla konsanaan. (http://bit.ly/ Ix9Qlx) Muut pelkästään taajuusmuuttajakäyttöön suunnitellut teknologiat ovat käyttäneet kestomagneetteja, joiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti, mikä rajoittaa niiden käytettävyyttä. SynRM-teknologia tarjoaa samankaltaiset edut ilman kalliita magneettimateriaaleja.

Edistysaskeleet taajuusmuuttajateknologiassa ja moottoreiden suunnittelussa ovat osaltaan mahdollistaneet sen, että teknologiasta on saatu kilpailukykyinen vaihtoehto oikosulkumoottorille. ”Uskomme, että tämä on kasvava ala ja jopa syrjäyttää vähitellen oikosulkumoottorit nopeussäädetyissä käyttökohteissa”, sanoo Tammi. ”Olemme saaneet paljon positiivista palautetta asiakkailta ja kiinnostuneita kyselyjä kilpailijoilta”, Stenman päättää.

Pilottiasennuksina maailmalla on pyörinyt menestyksekkäästi eri kokoisia SynRM-moottori-taajuusmuuttajapaketteja pumpuissa ja tuulettimissa jo yli vuoden ajan. Tuote vapautettiin yleiseen myyntiin Hannoverin messuilla huhtikuussa 2012.

Tämä juttu löytyy Scribd. -palvelusta osoitteesta scribd.com/ABBSuomi

Kestävä kehitys

Valovoimaa!

Aurinkosähkö on täällä Aurinko säteilee kolmessa päivässä maapallon ilmakehään yhtä paljon energiaa kuin kaikki tunnetut fossiilisten polttoaineiden esiintymät sisältävät yhteensä.

Teksti Thomas Freundlich

Tunnetuin menetelmä aurinkoenergian hyödyntämiseen on aurinkosähkö (photovoltaics, PV). Se on ehtymätön, hiilidioksidipäästötön, turvallinen ja äänetön energiatuotannon muoto, jossa auringon energia muutetaan aurinkopaneeleissa tasasähköksi ns. valosähköisen ilmiön avulla.

Aurinkosähkö on tällä hetkellä myös nopeimmin kasvava energiatuotannon alue.

Sen mahdollisuudet ulottuvat yksittäisestä kesämökin aurinkopaneelista valtaviin megawattitason voimaloihin.

Myös pohjoisiin oloihin Euroopan aurinkokennoteollisuutta edistävän EPIA-yhdistyksen mukaan maailmanlaajuisesti asennettu aurinkosähkön tuotantokapasiteetti on 40 gigawattia. Määrä kasvaa vuosittain noin 17 gigawatilla.

Aurinkosähköllä arvioidaan tällä hetkellä

tuotettavan noin 50 terawattituntia sähköä vuodessa. Vertailun vuoksi Suomessa teollisuuden sähkön kokonaiskulutus on vuoden 2011 aikana kaikkiaan noin 40 terawattituntia.

Pohjoisilla leveysasteilla matalassa kulmassa paistava aurinko antaa vähemmän valoa neliömetrille, mutta toisaalta talvipakkaset parantavat merkittävästi aurinkopaneelien hyötysuhdetta. Yllättävää kyllä, suomalaisen aurinkosähkövoimalan teho ei välttämättä paljoakaan häviä keskieurooppalaisille verrokeille.

Aurinkosähkön lisäksi tärkeä aurinkovoiman muoto on keskittävä aurinkovoima (concentrating solar power, CSP), jossa aurinkoenergialla pyöritetään lämpövoimaprosessia. ABB on toimittanut automaatiojärjestelmiä ja sähkölaitteita muun muassa Espanjassa sijaitsevaan Euroopan ensimmäiseen laajamittaiseen sadan megawatin CSP-aurinkovoimalaitokseen.

Visiosta todellisuudeksi Aurinkovoimateollisuudessa ABB:n valikoima kattaa koko kirjon kotitalouksille soveltuvista ratkaisuista verkkoyhteyksiin ja täysimittaisiin voimala-asennuksiin. ”Vahvuutemme on, että pystymme tarjoamaan asiakkaalle todellisen kokonaistoimituksen aina hankeselvityksistä ja lupaprosesseista rahoitukseen, käyttöönottoon, koulutukseen ja ylläpitoon”, kertoo

yksikköpäällikkö Lauri Ikonen ABB:ltä.

ABB hyödyntää aurinkosähköä myös itse. Vuonna 2010 otettiin käyttöön 181 kilowatin aurinkosähkövoimala yhtiön taajuusmuuttajatehtaan katolla Helsingin Pitäjänmäellä. Teholtaan voimala on Pohjoismaiden suurin valtakunnan sähköverkkoon kytketty aurinkosähköjärjestelmä. Järjestelmä tuottaa sähköä arviolta 160 000 kilowattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 30 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta.

ABB ja aurinko + Hankeselvityspalvelun asiantuntijat kartoittavat aurinkosähkötoteutuksen yksityiskohdat. + Aurinkokennojen tuotto arvioidaan valo-varjosimulaatiolla, ja jopa asennuksessa tarvittavat rakenteiden lujuuslaskelmat otetaan huomioon. + Hankeselvityksen tuloksena paketti, jolle voi hakea Työ- ja elinkeinoministeriön energiatukea. + Aurinkosähköasennuksen käyttöikä voi olla pari vuosikymmentä. + ABB:n kattavien ylläpitopalveluiden myötä elinkaarikustannukset tiedetään jo hankintavaiheessa.

Lisätiedot: Lauri Ikonen, p. 050 33 28805

ABB power 2 | 12

19

emobility Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta.

Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Sähköautoilun

edelläkävijä löytyy etelästä Teksti Pertti Suvanto Kuvat Matti Immonen

Eteläinen naapurimaamme Viro näyttää meille ja muille mallia.

Tämän vuoden loppuun mennessä ABB rakentaa Viroon koko maan kattavan sähköautojen latausinfrastruktuurin. iron sähköistä liikkuvuutta esitte01 levän ohjelman nettisivulle (elmo. ee) on piirretty aikajana maailman merkkitapahtumista.

Vuonna 1882 Edison pystytti ensimmäisen sähkövoimalan, 1902 valmistui ensimmäinen autojen massatuotantolinja, 1970 kehitettiin ensimmäinen litium-akku, 1980 käynnistyi ensimmäinen tuulipuisto – ja vuonna 2012 Viro on maailman ensimmäinen valtio, johon valmistuu koko maan kattava sähköautojen latausverkosto.

Virolaiset ovat edistyksellisyydestään syystäkin ylpeitä. ABB rakentaa noin 200 sähköautojen pikalatausasemaa, jotka sijoittuvat tasaisesti ympäri maata. Projektin pikalatausasemat, hitaan latauksen latauspisteet sekä automatisoitu toiminnan

V

ohjausjärjestelmä ovat toiminnassa tämän vuoden loppuun mennessä.

Pikalatausta tarjotaan kaikilla taajamaalueilla, joilla on yli 5 000 asukasta. Pääteille asennetaan pääsääntöisesti pikalatausasemia 50 kilometrin välein, mikä on suurin pikalatausasemien tiheys Euroopassa.

Monipuolinen asema palvelee kaikkia sähköautoja ABB:n myynti-insinööri Jukka A. Mäkinen kertoo, että kaikille ajoneuvotyypeille löytyy sopiva latausvaihtoehto. Pikalataus lyhentää latausajan 15–30 minuuttiin, hitaalla lataustavalla akut latautuvat noin kahdeksassa tunnissa. ”Asemaverkosto on hyödyllinen Viron koko sähköiselle liikenteelle. Pikalataus on

Sähköautoja voi ladata eri tavoin

Hidas lataus: noin 8 tuntia

20

ABB power 2 | 12

Pikalataus: 15-30 minuuttia

”Auton lataus on yhtä helppoa ja turvallista kuin perinteisten polttoaineiden tankkaus.”

Jukka A. Mäkinen myynti-insinööri, ABB

täydentävä lataustapa, ja sitä voi käyttää pidentämään päivittäistä ajomatkaa. Auton lataus on yhtä helppoa ja turvallista kuin perinteisten polttoaineiden tankkaus”, Mäkinen sanoo.

Osana viisivuotista sopimusta ABB toimittaa kumppaniensa kanssa myös latausasemaverkon operoinnin tukipalveluja ja taustalla toimivan IT-arkkitehtuurin. Niitä tarvitaan asiakastukeen ja maksupalveluihin.

Sähköautot osa ilmasto-ohjelmaa Viro pyrkii edistämään sähköautoilua päästökaupasta saamiensa tulojen avulla. Päästöoikeuksia jää nyky-Virossa käyttämättä, sillä oikeudet laskettiin Neuvostoliiton aikaisen tuotannon mukaan. Viron hallitus tarjosi viime vuonna 507 Mitsubishi iMiEV -sähköautoa kuntasektorin työntekijöille eri puolille maata. Näitä varten ABB asentaa latauspisteitä kuntien virastoihin.

emobility

ABB:llä on merkittävä rooli sähköautojen latausinfrastruktuurin kehityksessä. Sekä hitaan (AC) että nopean (DC) lataustavan tuoteperheissä on kattava valikoima, komponentit, verkonhallintaohjelmat ja palvelut. Ratkaisut löytyvät jokaiseen eri latausympäristöön ja lataustapaan.

Kaikki pikalatauksen Terra-järjestelmät sisältävät laajan joukon liitäntäominaisuuksia,

jotka auttavat palvelun tarjoajia käyttämään verkkojaan tehokkaammin etäylläpidon, ohjelmistopäivitysten ja korkean käytettävyystason avulla.

ABB:n liitäntäsarja on yhteensopiva Open Charge Point -protokollan (OCPP) ja muiden yleisesti käytettyjen back office -integroinnin standardien kanssa. Tämä mahdollistaa reaaliaikaisen käyttäjätunnistuksen ja -valtuutuksen. Liitäntäratkaisut on suunniteltu tukemaan kaikkia olemassa olevia ja tulevaisuuden liitäntästandardeja saman verkon sisällä.

kä kriittinen ympäristötietoisuus toimivat hyvinä kyytipoikina sähkökäyttöisten ajoneuvojen määrän laajamittaiseen kasvuun.

Jatkossa voimmekin siis pumpata sähköä tankkiin ja samalla koittaa autoilun puhtaampi tulevaisuus”, Mäkinen pohtii.

Kattava tarjonta

Lisäksi valtio tukee yksityisautoilijoita, jotka hankkivat itselleen sähköauton. Valtionapu voi kattaa jopa puolet auton hinnasta.

Alustavien ennusteiden mukaan tuki lisää sähköautojen määrää noin viidellä sadalla.

Sähköisen liikkuvuuden investoinnit rahoittaa Green Investment Scheme, jota puolestaan rahoittaa vientiluottoyritys KredEx osana hallituksen suunnitelmaa vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen tavoitteena on myös lisätä uusiutuvan energian käyttöä liikenteessä ja nopeuttaa sähköautojen käyttöönottoa Virossa.

Sähköauton matkassa monta muuttujaa Sähköautojen latausinfrastruktuuriratkaisujen markkinoille tulo on pääsemässä hyvään vauhtiin. Sähköautojen määrän kasvu sekä edistää ympäristöystävällisemmän teknologian kehitystä että edelleen latausinfrastruktuurin laajenemista. Viron kaltaisia latausverkostohankkeita on Mäkisen mukaan meneillään useissa Euroopan maissa, lähinnä kaupunkikeskuksissa.

Myös autojen valmistajat ovat lähes yhtenä rintamana esittelemässä uusia sähköautomalleja markkinoille. Suurten eurooppalaisten merkkien – kuten BMW ja VW – mallit tulevat markkinoille 2013 lopussa ja 2014 alussa. ”Suomen autokanta on noin 2,5 miljoonaa henkilöautoa ja ennusteet sähköautojen lukumääristä vaihtelevat 1,5 – 5 prosentin välillä seuraavan 8 vuoden aikana.

Tämä tarkoittaisi 35 000–116 000 sähköautoa Suomen maanteillä vuonna 2020.

Sähköautojen yleistymisessä on kuitenkin niin monta muuttujaa, kuten kansalliset tuet, kuluttajien käyttäytyminen ja öljyn hinnan kehitys, että varman arvion tekeminen on lähes mahdotonta.” ”Maailman öljyvarojen rajallisuus, kansalliset energiaomavaraisuustavoitteet se-

ABB power 2 | 12

21

eMobility

Suomi on vielä sähköautoilun alkutaipaleella 1. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Erkki Eskola, mikä on sähköautoilun nykytila Suomessa?

– Sähköautoilu on Suomessa varsin alkuvaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön selvitysten mukaan keskeisenä kehitystoimena nähdään demonstraatiohankkeiden käynnistäminen. Näin saadaan kokemuksia sähköajoneuvojen laaja-alaisesta käytöstä ja siihen liittyvästä infrastruktuurista.

– Suomessa on jo nyt paljon osaamista liittyen sähköautoihin ja latausratkaisuihin. Sähköautoalan uusien innovaatioiden syntyminen ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttävät mahdollisuutta päästä testaamaan ja kehittämään sähköautoja ja niihin liittyviä teknologioita laajassa mitassa ensimmäisten maiden joukossa.

2. Miten sähköautoilua ja sähköautoinfrastruktuuria tuetaan Suomessa?

– TEM myönsi joulukuussa 2011 yhteensä vajaat 10 miljoonaa euroa tukea kahdelle hankkeelle, joissa molemmissa on tarkoituksena toteuttaa sähköautojen ja latausjärjestelmien demonstraatiohankkeet.

– Hankkeet ovat osa Tekesin EVE Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät 2011– 2015 -ohjelmaa, jonka tavoitteena on sähköisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin liittyvän liiketoiminnan kehittäminen Suomessa sekä yrityksistä ja tutkijoista koostuvan yhteisön luominen. Tekes tukee ohjelman

tutkimus-, testaus- ja kehitystoimintaa yhteensä noin 40 miljoonalla eurolla vuosina 2011–2015.

– Molemmissa hankkeissa yksittäiset yritykset ja kaupungit hankkivat sähköautoja leasing-periaatteella, käyttävät niitä normaaleissa käyttöolosuhteissa sekä investoivat latausratkaisuihin. Hankkeet alkoivat vuoden 2011 lopussa ja loppuvat vuonna 2015.

– EVE-ohjelman yhteydessä näistä demonstraatiohankkeista kerätään ja analysoidaan teknologian ja liiketoiminnan kehittämisen kannalta olennaista tietoa. Ohjelman tavoitteena on ottaa käyttöön yli 500 sähköajoneuvoa ja yli 800 uutta latauslaitetta pääosin pääkaupunkiseudulla. Nykyisin käytössä on vain noin sata sähköajoneuvoa ja muutama kymmenen latausasemaa.

3. Voiko hankkeisiin päästä vielä mukaan?

– Tuetut hankkeet määräytyivät EVE-ohjelman hakuprosessien yhteydessä. Mahdollisuuksista päästä vielä ohjelmaan mukaan voi tiedustella Tekesistä.

4. Viroon rakennetaan koko maan kattava sähköautoinfrastruktuuri. Milloin Suomeen saadaan vastaava?

– Laajemman sähköautoinfran rakentamiseen voidaan ottaa paremmin kantaa sitten kun EVE-ohjelmasta lähivuosina saatavat kokemukset ovat käytettävissä.

Avaimet käteen sähköautoilijoille Minkälaisen sähköauton hankkisin, miten ja missä sitä voi ladata, minkälaisia imagonäkökulmia sähköiseen liikenteeseen liittyy, pitääkö minun omistaa vai liisata, saako hankkeeseen tukea, mitä kaikki oikein maksaa…

Valtaosalle yrityksistä ja yksityishenkilöistä sähköautot ovat uusi ja ihmeellinen maailma. Järkeviä päätöksiä on hankala tehdä, kun tietoa ei ole.

Lauri Ikonen kertoo, että ABB tuo ensimmäisenä Suomessa markkinoille sähköauton ”avaimet käteen” -tyyppisen kokonaispalvelun. Se kattaa avun sähköauton hankinnan ensiajatuksesta aina älykkään sähköverkon tuleviin hyötyihin. Monipuolinen palvelu on tarkoitettu kaikille – yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.

22

ABB power 2 | 12

”Hankemäärittelyssä käydään läpi asiakkaan todellinen tarve, siihen sopivat automallit, hitaan ja nopean latauksen järjestelmät sekä niiden sijoittelu ja liittäminen sähköverkkoon. Kokonaisuuteen liittyy myös monia imagohyötyjä.”

Kun hankkeen koko kuva on selvillä, asiakkaalle laaditaan kustannusarvio. Tietyissä olosuhteissa hankkeeseen on haettavissa tukea. ABB neuvoo ja täyttää tarvittaessa hakupaperit asiakkaan puolesta. ”Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja. Asiakas voi investoida autot ja latausinfran tai tehdä leasing-sopimuksen ja hankkia kokonaisuuden kuukausiveloituksella.”

ABB on Suomen laajin ja kattavin kunnossapito-organisaatio. Elinkaaren kustannukset pystytään määrittelemään jo hankin-

tavaiheessa. Kaikki palvelut ja kokonaiskustannus ovat jo silloin tiedossa. ”ABB halua edistää sähköautojen yleistymistä Suomessa. Uudisrakennuskohteessa tai vanhan saneerauksessa kannattaa sähkönjakelussa varautua sähköautojen tuloon, vaikka niitä ei vielä tarvitsisikaan. Viiden vuoden päästä paikkoja ei sitten tarvitse repiä auki, kun kaikki on jo valmiina.” ”Sähköautojen lataaminen liittyy läheisesti kiinteistöautomaatioon. Tulevaisuudessa älykkään sähköverkon avulla autot ladataan silloin, kun sähkönkulutus on matalalla ja hinnat alhaalla. ABB:n laitteisiin on jo nyt helppo integroida uusiutuvan energian tekniikoita, kuten tuulta ja aurinkovoimaa.”

Lisätietoja: Lauri Ikonen, p. 050 33 28805

Mitä ihmettä?

Teksti Kati Knuuttila Kuva Heureka

Loiskis läiskis Heurekassa – elämä lämpenevässä tulevaisuudessa vaatii kumisaappaat Vaihdan jalkoihini pirteän keltaiset kumisaappaat ja astun jättimäiseen 400 neliömetrin kokoiseen vesilammikkoon, jossa lainehtii 10 senttimetrin syvyydeltä.

Ukkonen jyrisee ja sadepisarat ropisevat.

Keskellä lammikkoa sulaa alkujaan kuuden kuution kokoinen luonnonjääkuutio.

eurekan ilmastonmuutoksesta kertova näyttely Klima X vie kävijän matkalle maapallon lämpenevään tulevaisuuteen – elämään muuttuneen ilmaston todellisuutta. Näyttely tuo todeksi ilmastomuutoksien aiheuttamia sääolojen ääri-ilmiöitä. Näyttelyssä havainnollistetaan esimerkiksi eroosion etenemistä pienoismallien avulla. Niissä hiekka valtaa alaa viljelyksiltä. Sopivassa kohdassa seisoessaan saa päälleen ukkosen jälkeisen sadekuuron.

Klima X kertoo myös ilmastonmuutoksen tutkimuksesta. Näyttely nostaa esiin ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset sekä sen, miten voimme hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen väistämättömiin vaikutuksiin. ”Enää ilmastonmuutosta ei voida täysin estää. Ihmiset sopeutuvat tilanteeseen ja voivat vaikuttaa omalta osaltaan tilanteen kehittymiseen. Yhdenkin pienen ihmisen teoilla on merkitystä. Huomiota kannattaa kiinnittää asumiseen, liikkumiseen ja ravintoon liittyviin seikkoihin”, Heurekan viestintäjohtaja Heli Ainoa sanoo.

Kävijöiden kommentit ovat positiivisia. ”Ihmiset ovat ennen kaikkea olleet hämmästyneitä vedessä kahlaamisesta. Lapset viihtyvät ja näyttely saa heidätkin pohtimaan maailman tulevaisuutta koskevia kysymyksiä.”

H

Fakta ABB on Heurekan Klima X -näyttelyn päätukija. Yhteistyö on ABB:lle luonteva tapa olla herättämässä keskustelua ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Klima X -näyttely on avoinna 3.2.2013 saakka.

ABB power 2 | 12

23

# # $ ## #! ! # ! # $ " % % # " ) '!

%!)$& !

& *(%% ($$* " "**$( "