Abb Näköala #1 2018

Näköala PIONEERING TECHNOLOGY LEADER #1 2018

Kokoonpanijasta robottiohjaajaksi – tulevaisuuden työssä jo nyt DIGITAALISUUDEN KÄRJESSÄ NELJÄS TEOLLINEN VALLANKUMOUS ON JO TÄ ÄLLÄ.

DIGITA ALISUUS ON UUSI LÄHTÖKOHTA. SÄHKÖMARKKINOILLE KULUTUSJOUSTOA MINISTERI KIMMO TIILIK AINEN HALUA A NÄHDÄ SUOMEN ÄLYKK Ä ÄN SÄHKÖVERKON EDELLÄK ÄVIJÄNÄ.

PONSSE LUOTTAA ABB:N ROBOTTEIHIN KUULUISAT METSÄKONEET SYNTY VÄT ROBOTIN JA IHMISEN YHTEISTYÖNÄ.

2

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 PÄ Ä K I R J O I T U S

8

– Suomenlinnan lautan kulkua avustaa ABB Ability™ Marine Pilot Vision.

— Kohti kestävämpää tulevaisuutta

S

uomessa eletään parhaillaan positiivisen taloudellisen toimeliaisuuden aikaa. Bruttokansantuotteemme jatkaa nousuaan, ja monilla toimialoilla, niin teollisuudessa kuin energia- ja infrastruktuurialoilla, investointiaktiivisuus on korkealla.

Liikenteessä positiivinen muutosvire näkyy erityisesti joukkoliikenteessä, jota sähköistetään suurilla kaupunkiseuduilla hartiavoimin: pääkaupunkimme tavoitteena on sähköistää 30 prosenttia bussiliikenteestä vuoteen 2025 mennessä, Tampereella rakennetaan ja Turussa valmistellaan raitiovaunuliikennettä, ja molemmissa kaupungeissa myös bussiliikenne sähköistyy.

Samalla sähköautojen määrä Suomen tieliikenteessä on lähtenyt selkeään kasvuun. Vuoden 2017 aikana maamme sähköautokanta yli kaksinkertaistui ja oli vuoden päättyessä 7 200. Suuntaus näkyy myös ABB:llä: 75 prosenttia viime vuoden aikana käyttöönotetuista työsuhdeautoistamme oli ladattavia hybridejä.

Matka kohti vihreää, päästötöntä liikennettä on hyvässä vauhdissa, ja Suomen talouden kasvu ja investointien vilkkaus tulevat kiihdyttämään sähköisen liikenteen kasvua entisestään.

Sähköistä liikennettä ja sen teknologioita kehitettiin jo 1990-luvulla. Muutoksille tyypilliseen tapaan odotukset olivat alkuun ylimitoitettuja.

Teknologinen kehitys johtaa kuitenkin aina lopulta muutoksen nopeaan toteutumiseen. Sama ilmiö on nähtävissä myös digitaalisten ratkaisujen yleistymisessä kodeissa ja kiinteistöissä. Ne tekivät tuloaan jo kaksi vuosikymmentä sitten, mutta niiden yleistyminen oli verkkaista. Nyt kodit digitali-

soituvat vauhdilla, mikä on nähtävissä myös ensi kesän Asuntomessuilla Porissa, jossa jo yli kolmasosa messujen omakotikohteista varustetaan älykkäällä ABB-free@home-kotiautomaatiojärjestelmällä. Se yhdistää kaikki kodin ohjaukset yhteen helppokäyttöiseen ohjausjärjestelmään.

ABB on rakentamassa tulevaisuutta niin teollisuudessa, energia-alalla kuin kodeissa ja liikenteessä. Liikenteen sähköistä tulevaisuutta luomme myös sähköisen ABB FIA Formula E Championship -sarjan nimikkosponsorina – yksi sähköistävä kilpailu kerrallaan. Maailman ensimmäinen täysin sähköinen kansainvälisen autoliiton FIA:n sarja toimii alustana sähköisen liikenteen sähköistysratkaisujen ja digitaalisten teknologioiden kehittämisessä ja testaamisessa.

Uudistunut lehtemme tarjoaa näköalaa näihin ja moniin muihin mielenkiintoisiin aiheisiin.

Pekka Tiitinen Toimitusjohtaja

Näköala 1| 18 • ABB:n sidosryhmälehti • Julkaisija: ABB Oy • Päätoimittaja: Satu Perälampi, satu.peralampi@fi.abb.com • Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/ asiakaslehti • Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Family • Paino: K-Print • ISSN: 2489-8074

S I S Ä LTÖ

3

22

– Miia Penttilän työ on muuttunut Vaasan kytkintehtaan automatisoinnin myötä.

— Sisältö

12

8 Kohti autonomista merenkulkua ABB Ability™ Marine Pilot Vision helpottaa kapteenin työtä.

– Ponssen Heikki Selkälä: "Kaikki mikä on robotisoitavissa kannattaa robotisoida."

12 Ponssella robotitkin tekevät yhteistyötä ABB:n roboteista toinen pitelee osia ja toinen hitsaa ne yhteen.

32

– "Tervetuloa Yrityskylään", sanoo ABB:n toimitusjohtaja Methan Zafer Bezirgnoglu.

16 Kulutusjoustoa peliin – nopeasti ja esimerkillisesti Ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan älykäs sähköverkko mahdollistaa kulutusjouston.

18 Digitalisaatio liimaa neljännen teollisen vallankumouksen elementit yhteen 22 Tulevaisuuden työssä jo nyt Miia Penttilä opiskeli uuden työn – ja on tyytyväinen.

24 Sähköä liikenteeseen Esittelyssä kahdeksan ABB:n sähköistä ratkaisua.

28 Puhtaan energian voimalla Atrian Nurmon tehtaalle nousee Suomen suurin teollinen aurinkovoimala.

32 Yrityskylässä harjoitellaan tulevaisuuden taitoja ABB ja sen toiminnot tulevat lapsille tutuiksi tekemisen kautta.

36 Kesätöissä oikeissa hommissa ABB:n kesätöissä opitaan molemmin puolin.

– Ministeri Kimmo Tiilikainen arvioi älykkäitä sähköverkkoja.

16

18

– Digitalisaatio synnyttää verkottunutta taloutta.

4

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 U U T I S I A

— Uutta ABB:ltä

Uusia langattomia ratkaisuja ABB-free@homesaneerauksiin

Connect_android

Digiassistentti kaikkiin sähköistystarpeisiin ABB Connect on uusi helppokäyttöinen mobiilisovellus, joka kokoaa kaikki ABB:n sähköistystuotteiden tiedot yhteen paikkaan. Tuotetietojen lisäksi sovellus sisältää tuhansia esitteitä ja videoita.

ABB Connectin avulla on mahdollista luoda oma digitaalinen työtila puhelimelle tai tabletille. Myös dokumenttien skannaus ja lataaminen offline-tilassa tarkasteltavaksi onnistuu. Tuotteisiin liitetyn QR-koodin kautta on saatavilla tarkempaa tuotetietoa.

ABB Connect on saatavissa kaikkiin iOS-, Android- ja Windows 10 mobiililaitteisiin. Lataa suomenkielinen ABB Connect ilmaiseksi käyttämällä oheisia QR-koodeja tai etsimällä sovelluskaupoista hakusanoilla “ABB Connect”.

Connect_apple

ABB on esitellyt maailmanlaajuisesti uuden ABB Ability™ Ellipse -ohjelmistoratkaisun, joka mahdollistaa sähköyhtiöiden omaisuuden kokonaisvaltaisen elinkaaren hallinnan. Sähköyhtiöille suunnattu ohjelmistoperhe yhdistää useita aiemmin erillisiä toimintoja, ja auttaa siten optimoimaan laitteiden käyttöastetta, pienentämään huolto- ja ylläpitokuluja ja vähentämään vikatilanteita sekä järjestelmäkatkoksia.

Paristolla toimiva, langaton patteritermostaatti puolestaan korvaa vanhat mekaaniset termostaatit. Niiden avulla pattereiden lämpötilaa voidaan säätää kosketusnäytöltä, seinätermostaatista tai mobiililiittymästä.

Connect_microsoft

Astetta fiksumpi TruONE™

ABB Ability™ Ellipse tehostaa laitehallintaa

Langattomien ratkaisujen avulla ABB-free@home-kodinohjausjärjestelmä on helpompi ottaa käyttöön myös saneerauskohteissa.

Uudet liiketunnistimet liitetään langattomasti ABB-free@ home-kodinohjausjärjestelmään, ja mihin tahansa järjestelmän laitteeseen. Uusia langattomia liiketunnistimia on saatavilla sekä Jussi- että Impressivo-sarjaan.

TruONE™ on ensimmäinen automaattinen syötönvaihtokytkin (ATS), jossa kaikki tarvittavat osat on pakattu yhdeksi yhtenäiseksi ja helposti asennettavaksi laitteeksi. Sen vuoksi TruONE on luotettavampi käyttää ja jopa 80 prosenttia nopeampi asentaa kuin tavanomaiset ATS-ratkaisut.

ATS-kytkimet seuraavat sähköverkon tilaa ja vaihtavat automaattisesti sähkönsyöttöä katkoksen sattuessa. TruONE ATS on osa digitaalista ABB Ability™ -tarjontaa.

Langaton yleismagneettianturi taas auttaa säästämään energiaa estämällä tuhlaavan lämmityksen tuuletuksen ajaksi. Paristoilla toimiva anturi asennetaan ulko-oviin ja tuuletusikkunoihin.

Se voi toimia myös murtohälyttimenä ja kulunvalvonnassa esimerkiksi seniorikotiasumisessa.

UUTISIA

5

— ABB maailmalla 6 4

4. Kaikki asumisen energia auringosta Yhdeksän perheen pienkerrostalo, jonka kaikki energia saadaan auringosta – eikä mukavuudesta tarvitse tinkiä! Tällainen nollaenergiatalo on rakennettu Sveitsissä. Talon katto ja julkisivu ovat täysin aurinkopaneeleilla katettuja. Talotekniikka sisältää 26 ABB:n aurinkoinvertteriä sekä ABB-free@home-järjestelmän, joka säätelee esimerkiksi valon kirkkautta ja sammuttaa valot, kun rakennuksesta poistutaan.

2 1

5

3

1. Dubai panostaa aurinkovoimaan Dubaista noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsee suosittu lomakaupunki Hatta. Kaupunkiin on nousemassa 600 uutta vapaa-ajanasuntoa, jotka kaikki varustetaan aurinkopaneeleilla. ABB:n UNO-DM-Plusaurinkoinvertterit muuntavat aurinkopaneeleissa tuotetun tasasähkön sähköverkkoon soveltuvaksi vaihtosähköksi. Hanke on osa laajempaa aloitetta liittää aurinkovoimaa rakennuksiin Dubaissa. Yhdistyneiden arabiemiirikuntien tavoitteena on kattaa lähes puolet maan energiantarpeesta uusiutuvalla energialla vuoteen 2050 mennessä.

2. Älykästä releteknologiaa Turkkiin

5. Mikroverkkoteknologiaa Alaskaan ja Jamaikalle Alaskassa lämpömittari on yhdeksän kuukautta vuodesta pakkasella ja asutus harvaa. Jamaikalla ilmasto on trooppinen, hurrikaanit riehuvat ja turismi on tärkeä elinkeino. Nämä hyvin erilaiset maat ovat kumpikin hakeneet ratkaisua sähkönsaannin turvaamiseen ABB:n mikroverkkoteknologiasta. Mikroverkkoratkaisun ansiosta myös uusiutuvaa energiaa – Alaskassa tuulta ja Jamaikalla aurinkoa – voidaan hyödyntää yhä paremmin.

Turkkilainen energiayhtiö TEIAS parantaa sähkönsiirron ympäristömyönteisyyttä ja luotettavuutta. ABB toimittaa yhtiölle kaikkiaan 5 000 Relion®-tuoteperheen suojausja ohjausrelettä, jotka ovat turvaamassa noin 30 miljoonan turkkilaisen sähkönsaantia. Uusin releteknologia mahdollistaa myös uusiutuvien energianlähteiden integroinnin Turkin sähköverkkoon. Sähkön kysyntä kasvaa Turkissa jopa viisi prosenttia vuodessa. Turkin hallituksen tavoitteena on lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä.

6. ABB vahvistaa Saksan sähköverkkoa ABB modernisoi saksalaisen kantaverkko-operaattori TransnetBW:n ilmaeristeisen (AIS, Air Insulated Switchgear) sähköaseman kaasueristeiseksi (GIS, Gas Insulated Switchgear). 380 kV:n sähköasema sijaitsee Philippsburgin kaupungissa Lounais-Saksassa. Tämä kantaverkon kannalta merkittävä asema syöttää pohjoisesta etelään ulottuvan HVDC-siirtoyhteyden (High Voltage Direct Current) kautta ”vihreää sähköä” Saksan kantaverkkoon. Saksan tavoitteena on tuottaa vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia energiasta uusiutuvilla energiamuodoilla. Tavoitteen toteutuminen edellyttää sähköjärjestelmältä joustavuutta ja kapasiteettia.

3. Risteilyjä napa-alueille Azipod®yksiköiden voimalla Ranskalainen PONANT-varustamo aloittaa risteilyt napa-alueille.

Tarkoitukseen suunniteltu, vuonna 2021 valmistuva risteilyalus varustetaan Azipod®-propulsiojärjestelmällä. Tähän maailman ensimmäiseen sähköhybridijäänmurtajaan asennetaan kaksi kaikkein vaativimpiin jääoloihin suunniteltua Azipod® VI -yksikköä. Azipod®-järjestelmän ansiosta aluksen ohjaaminen on helppoa, ja koska laitteisto on hiljainen, myös matkustajamukavuus on huippuluokkaa.

6

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 U U T I S I A

—

Lisää älyä teollisuuslaitoksiin ABB ja Hewlett Packard Enterprise (HPE) nostavat teollisen internetin ja digitalisaation uudelle tasolle. Yhtiöiden solmima strateginen kumppanuus tuottaa asiakkaille ratkaisuja, jotka edistävät teollisen datan hyödyntämistä liiketoiminnassa kilpailukyvyn parantamiseksi.

Yhtiöt toimittavat yhdessä teollisia ratkaisuja, jotka yhdistävät ABB:n tuotantoteknologiaosaamisen ja HPE:n informaatioteknologiaosaamisen teollisen datan jalostamisessa tiedoksi ja automaatioksi.

Ne tuovat yhdessä pilvilaskennan älyn paikallisiin ratkaisuihin teollisuuslaitoksissa ja palvelinkeskuksissa lisätäkseen toimintavarmuutta, nopeutta ja tehokuutta.

Kumppanuus mahdollistaa ABB Ability™ -ratkaisujen käytön HPE ProLiant for Microsoft Azure Stack -hybridialustalla. Asiakkaat voivat käyttää sovelluksia valitsemassaan sijaintipaikassa – HPE-infrastruktuurissa teollisuuslaitoksissa ja palvelinkeskuksissa tai julkisessa Microsoft Azure -pilvessä – suorituskyvyn, turvallisuuden tai laitosten välisen yhteentoimivuuden asettamien erityisvaatimusten mukaisesti.

—

HPC on vastaus lataustehojen kasvuun Latausasemilta vaaditaan lähitulevaisuudessa tehoja, sillä sähköautojen käyttövoima-akkujen kapasiteetti on kasvussa.

ABB:n uudet HPC-latausasemat (High Power Charging) ovat ratkaisu premiumluokan sähköautojen lataamiseen.

HPC-asemilla lataustehoa voidaan nostaa 150–350 kilowattiin. ABB tekee tiivistä yhteistyötä suurten automerkkien kanssa lataustehojen kasvattamiseksi. HPC-asemia sijoitetaan tulevaisuudessa esimerkiksi tienvarsien levähdyspaikoille ja huoltoasemille.

Ensimmäiset ABB:n HPC-asemat asennetaan Pohjoismaihin tämän vuoden aikana.

UUTISIA

7

—

ABB ja Kawasaki yhteistyöhön robottiautomaatiossa Yhteistyö on ensimmäinen laatuaan maailmassa, ja siinä päähuomio on ihmisen kanssa yhteistyöhön kykenevissä roboteissa (cobots).

ABB ja Kawasaki ovat aloittaneet ainutlaatuisen yhteistyön uudentyyppisen robottiautomaation kehittämiseksi. Siinä päähuomio on ihmisen kanssa yhteistyöhön kykenevissä, erityisesti kaksikätisissä roboteissa.

Molemmat robottivalmistajat tuottavat ja markkinoivat edelleen robottejaan itsenäisesti, jakavat yhdessä tietämystään roboteista sekä tuovat esille niiden tarjoamia etuja. Lisäksi alalle luodaan yhteiset toimintatavat turvallisuuteen, ohjelmointiin ja viestintään.

Ihmisten ja robottien yhteistyöhön perustuvassa automaatiossa molemmat pääsevät hyödyntämään omia vahvuuksiaan: robotit väsymättömyyttään ja ihmiset prosessiasiantuntemustaan, näkemystään ja improvisointikykyään.

ABB tunnetaan kaksikätisen YuMi®-robotin ansiosta yhteistyöhön perustuvan automaation edelläkävijänä. YuMi on maailman ensimmäinen todelliseen yhteistyöhön kykenevä robotti, joka pystyy yhdessä ihmisen kanssa suorittamaan turvallisesti työtehtäviä.

8

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 T U L E VA I S U U D E N T E K N I I K K A

—

Merkittävä askel kohti autonomista merenkulkua

T U L E VA I S U U D E N T E K N I I K K A

9

ABB pilotoi Helsingissä ainutlaatuista edelläkävijäratkaisua, joka auttaa laivan kapteenia pysymään tilanteen tasalla siitä, mitä laivan ympärillä tapahtuu. Slushissa lanseerattu ABB Ability™ Marine Pilot Vision on selkeä kehitysaskel kohti autonomisesti kulkevia laivoja.

TEKSTI LAURA CANKAR KUVA OLLI URPELA

J

okapäiväinen tilanne satamassa: laiva lähestyy rantaa ja miehistö niin satamassa kuin laivassa keskustelee radiopuhelimilla ja arvioi laivan etäisyyttä laiturista. Kapteeni tekee samanaikaisesti tarkkuutta vaativaa työtä laivan ohjaamiseksi laituriin.

Tällaiset laituroinnit ovat jäämässä historiaan, kun merenkulku, muun liikenteen tavoin, siirtyy kohti autonomisia ratkaisuja. ABB:n kehittämä ABB Ability™ Marine Pilot Vision -ratkaisu tarjoaa kapteenille helposti tulkittavaa tietoa siitä, mitä laivan välittömässä ympäristössä tapahtuu, ja parantaa näin miehistön tilannetietoisuutta laituroinneissa, väylänavigoinnissa ja avomerellä operoitaessa. ”Ennen kuin laivat kulkevat ilman kapteenia, tarvitaan vielä paljon kehitystyötä. Halusimme kehittää apuvälineen, joka helpottaisi kapteenien työtä jo tänään ja olisi samalla askel kohti laivojen automaattisempaa ajoa”, sanoo Kalevi Tervo. Hän vetää ABB:llä globaalia älykkään merenkulun tutkimus-, tuotekehitys- ja kaupallistamisohjelmaa.

Silmät katveissa Kun komentosillalta katsoo laivan ympärille, jää katveeseen alueita, joita kapteeni ei näe. Jättimäisissä konttialuksissa katvealueet voivat olla jopa satoja metrejä. Myös tutkat on tyypillisesti sijoitettu korkealle, jolloin niillä näkee kauas, mutta ei lähelle. Reaaliaikaisen tilannetiedon puute on kapteenille ongelma erityisesti silloin, kun laiva saapuu satamaan. ”Huonon näkyvyyden vuoksi laivat herkästi saattavat osua satamissa laiturirakenteisiin tai toisiin laivoihin. Marine Pilot Vision auttaa tähän. Se toimii samaan tapaan kuin parkkitutkat autoissa”, Tervo luonnehtii.

Ratkaisusta on monia hyötyjä. Kun kapteenilla on käytössään selkeä tilannetieto, sekä laituroinneista että navigoinneista saadaan turvallisempaa ja sujuvampaa. Ajan lisäksi säästyy polttoainetta ja matkustusmukavuuskin lisääntyy, kun ajo on pehmeää, ja aikatauluissa on helpompi pysyä.

Massiivisessa startup-tapahtumassa Slushissa lanseerattu ratkaisu on lajissaan ainutlaatuinen maailmassa.

”Vastaavaa ratkaisua ei ole tarjolla yhdelläkään kilpailijalla”, korostaa Tervo.

Yhdistelmä eri teknologioita Miten ABB Ability™ Marine Pilot Vision toimii? Ratkaisu on kuin toisiaan täydentävistä teknologioista tehty yhdistelmä. Laivoihin asennetaan kameroita, tutkateknologiaa, 3D-laserkeilaimia, konenäköalgoritmeja, navigaatioteknologiaa – muun muassa.

Kaikille on oma tarkoituksensa. ”Kiteytetysti sanottuna laserilla ja tutkalla voidaan ”nähdä”, miten kaukana jotkut asiat ovat ja minkälaisia ne ovat. Kamerateknologioilla ne voidaan identifioida, onko kyseessä vaikkapa toinen laiva, laiturirakenne, merimerkki tai merituulivoimalan jalusta”, Tervo havainnollistaa.

Käyttöliittymä on visuaalinen ja pelinomainen.

Laiva on 3D-mallinnettu virtuaalisesti, ja järjestelmän käyttäjä voi karttapohjalla nähdä aluksen liikkeet ja ympäristön. Edelläkävijäratkaisu on asennettu Suomenlinnan lauttaan syksyllä 2017, ja pilottikohde on osoittautunut erinomaiseksi. ”Sen reitin varrella on monenlaista: ruotsinlaivoja, risteilijöitä, muita veneitä, saaria, talvella jäätä.

Saamme tästä projektista todella monipuolista ja arvokasta dataa jatkokehityksen pohjaksi”, Tervo sanoo.

ABB:n kehittämä alusta on arkkitehtuuriltaan hyvin skaalautuva, ja uusia toiminnallisuuksia on jo suunnitteilla. ”Pilot Visioniin voidaan lisätä esimerkiksi hälytystoimintoja tai jopa törmäyksenesto. Sen keräämää dataa voidaan lisätä myös etävalvontapalvelumme piiriin.” n

Edelläkävijäratkaisu on asennettu Suomenlinnan lauttaan syksyllä 2017, ja pilottikohde on osoittautunut erinomaiseksi.

10

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 TA PA A M I N E N

" Pitää uskaltaa kysyä, olisiko jokin asia sittenkin mahdollinen. Tällaista positiivista ja intohimoista tekemistä näkisin mielelläni suomalaisessa yhteiskunnassa laajemminkin."

Simo Säynevirta, ABB

TA PA A M I N E N

11

—

Digimuutoksen kehityksen kärjessä Simo Säynevirta on nimitetty Suomen ABB:n Country Digital Leadiksi. Tehtävässään hän vastaa ABB:n digitaalisen ratkaisutarjonnan koordinoimisesta niin ABB:n asiakkaille kuin yhtiön sisällä.

TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVA OLLI URPELA

S

äynevirta on tehnyt koko työuransa ajan työtä teollisen digitalisaation parissa.

"Aloitin ABB:llä kehittämällä diplomityönäni tuotannon optimointimenetelmiä paperitehtaisiin. 25 vuoden perspektiivi antaa hyvän näkemyksen siihen, minkä suuruisesta muutoksesta juuri nyt puhutaan", hän sanoo. "1990luvun puolivälissä PC-tietokoneista oli juuri tullut riittävän tehokkaita, jotta niitä voitiin ensimmäistä kertaa käyttää teollisuuden optimointiongelmien laskemiseen. Tämä oli mullistavaa, koska enää ei tarvittu supertietokoneita näihin sovelluksiin."

Säynevirran mukaan käytettävissä olevan laskentatehon kasvu on synnyttänyt vastaavanlaisen murroskohdan meneillään olevaan digitalisaatiokehitykseen. "Voimme kehittää tekoälyratkaisuja, joissa tekniset reunaehdot eivät enää ole rajoittava tekijä. Ainutlaatuista on, että maailma muuttuu samanaikaisesti niin monella muullakin tavalla. Esimerkiksi energiajärjestelmien murros tapahtuisi joka tapauksessa, mutta juuri digitalisaatio tarjoaa mahdollisuudet muutoksen ohjaamiseen ja hallitsemiseen. Näiden kehityssuuntien yhdistäminen synnyttää äärimmäisen mielenkiintoisen tilanteen."

Yhdessä muutoksen äärellä Uudessa tehtävässään Säynevirta pääsee paitsi seuraamaan aitiopaikalta digitalisaation kehitystä

myös vaikuttamaan siihen, miten muutoksen mahdollisuuksia hyödynnetään niin ABB:n asiakaskunnassa kuin yhtiön sisällä. "Tärkeintä on asiakkaiden tapaaminen. Käytännön sovelluksiin tutustuminen on paras tapa hahmottaa tätä radikaaliakin maailman muuttumista. Asiakkaiden kanssa yritämme hahmottaa yhdessä niitä muutosajureita, jotka ovat olennaisimpia heidän liiketoimintansa kannalta."

Keskeinen osa Säynevirran työtä on myös johtaa digitalisaation edellyttämää kulttuurinmuutosta Suomen ABB:llä. " Kehitämme ja uudistamme myös omaa toimintaamme aktiivisesti. Minun roolini on ohjata käytännön tekemistä, yhdistää eri alueiden tarjontaa ja toimia sparraavana keskustelukumppanina eri yksiköillemme."

Digitalisaatio lisää myös yhteistyötä kumppaniverkostojen kanssa. "Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen vaatii nopeaa ja ketterää yhteistyötä hyvien kumppanien kanssa. ABB on johtava teknologian edelläkävijä ja myös digitalisaatiokehityksen johtavia toimijoita maailmassa. Haluamme olla synnyttämässä digitaalista ekosysteemiä Suomeen. Tämä kuuluu omiin ykkösprioriteetteihini tänä vuonna", Säynevirta sanoo. n

12

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 A S I A K A S C A S E

ASIAK ASC ASE

13

—

Ponssen metsäkoneet syntyvät robotin ja ihmisen yhteistyöllä Valokaari palaa, hitsauslanka rätisee ja kipunoi. Aika ajoin rätinä taukoaa ja punainen lasersilmä hakee uuden railon puolen millin tarkkuudella. Työssä on yksi Ponssen roboteista, metsäkoneita valmistavan hallin päälinjalla.

TEKSTI MILLA BOUQUEREL KUVAT PENTTI VÄNSKÄ

14

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 A S I A K A S C A S E

PONSSE Tavaralajimenetelmään perustuvien metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan keskittynyt yritys n Suomessa lähes joka toinen metsäkone on PONSSE. n Päämarkkinat ovat Ruotsi, Suomi ja Venäjä. n Ponsse valmistaa noin 1 000 konetta vuodessa. n Viimeisin investointi: 32 miljoonan euron tehdaslaajennus.

R

obotti pyörittää harvesteripään runkoa sujuvasti akselinsa ympäri. Robottisolun pääohjelmoija Marko Suutarinen seuraa tarkkaan koneistetun apurinsa liikkeitä.

Välillä Suutarinen käy tarkistamassa asetuksia käytävällä sijaitsevasta käyttöpaneelista.

ABB:n ja lapualaisen Jucat Oy:n yhteistyössä valmistama robotti on ollut käytössä Ponssella vuoden. Hitsausrobotin vieressä odottaa käyttöönottoa sen tuleva työpari, 235 kilon käsittelykyvyllä varustettu robotti, joka pääsee toimiin kevään aikana. Silloin robotit tekevät saumatonta yhteistyötä, jossa toinen hakee ja pitelee osia toisen hitsatessa osat kokoon.

”Kaikki mikä on robotisoitavissa, kannattaa robotisoida.”

Vieremäläisen metsäkonejätti Ponssen ja ABB:n yhteistyö sai alkunsa kymmenen vuotta sitten.

Globaalisti teollisuusrobotiikka on vahvasti kasvava ala. Robotit puskevat markkinoille noin 15 prosentin vuosittaisella kasvulla.

ROBOTIIKAN TRENDIT JA TULEVAISUUS ABB:n Robotics-liiketoimintayksikön johtaja Janne Leinonen listaa robotiikan kolme tärkeintä trendiä:

1. Ihmisen ja robotin yhteistyön lisääntyminen 2. Virtuaalitodellisuuden (Virtual Reality, VR) hyödyntäminen suunnittelussa

3. Internetpohjaisten etäpalveluiden lisääntyminen ABB on Euroopan suurin robottitoimittaja, jolla on robottiliiketoimintaa 52 maassa.

Ponssen metsäkoneiden runkorakenteista noin 46 prosenttia hitsataan robotisoidusti. ”Kasvukapasiteettia on”, tuotannon kehityspäällikkö Heikki Selkälä Ponsselta sanoo. ”Kaikki mikä on robotisoitavissa, kannattaa robotisoida.” Hitsausrobotti tekee virheetöntä jälkeä tunnissa, kun ihmisellä samaan tehtävään menee kolme. Lisäksi laatu ja toistettavuus pysyvät vakiona.

Ponssella työskentelee edelleen myös 100 hitsaajaa.

"Osa tuotteista on niin haastavia, ettei niitä pystytä ajamaan roboteilla", Selkälä sanoo.

Robotit ovat osa tuotantolinjaa, jossa kolmen tunnin tahtiaika määrää tarkasti niiden käyttöasteen. Uusi Ponsse valmistuu tuotantolinjalta kolmessa tunnissa, noin viiden koneen päivävauhdilla.

ASIAK ASC ASE

Robotit sijoittuvat tuotannon alkupäähän, jossa ne työskentelevät esikokoonpantujen osien parissa. ”Tulevaisuudessa kerrosrakentaminen lisääntyy”, ABB:n hitsausrobotiikasta vastaava tuotepäällikkö Pasi Kukkonen kertoo. ”Robotit voivat hakea osia makasiinista, latoa kappaleita paikalleen ja kasata toisen robotin kanssa yhdessä tuotetta.” ”Robottien äly kasvaa erilaisten kameranäköjärjestelmien ja laserseurantahakulaitteistojen myötä. Saamme annettua robotille silmät, joiden ansiosta se pystyy vaativiinkin tehtäviin, esimerkiksi yhdistelemään osia, vaikka ne eivät olisi millintarkasti samanlaisia”, Kukkonen kertoo.

Robotilla ajaminen vaatii huolellista suunnittelua ja testausta Ponssen metsäkoneet ovat asiakaskonfiguroituja. ”Koneen rakenne kootaan valmiiksi suunnitelluista ja testatuista moduuleista asiakkaan toiveiden pohjalta. Samannimisen koneen voi rakentaa miljoonalla eri tavalla. Käytännössä se työpisteelle tuleva setti, jossa osat ovat, on joka kerta erilainen", Selkälä avaa.

Työvaiheet testataan 3D-mallinnusten avulla ja lopuksi etäohjelmoidaan. ”Hitsaustarkastettavuus tehdään ruudulla ennen kuin itse työ alkaa, jolloin runkoon voidaan vielä vaikuttaa. Koodia tärkeämpi asia on se, että

15

kappale oikeasti on robotilla hitsattavissa”, Selkälä sanoo.

Ponsse hakee innovatiivisuutta myös yhteistyökumppaneiltaan Ponssella työskentelee yhdeksän ABB:n robottia.

Uusin investointi, neljän robotin kokonaisuus, on vielä testiajossa.

Järkälemäinen laite noukkii työkaluja ja kuljettaa niitä makasiiniin huollettavaksi. CNC-koneistaja Arttu Risulainen hallinnoi robottia pöytänsä takaa. Näyttö vilisee dataa, joka ohjaa koneen liikettä.

Kun 1,3 hehtaarin tehdaslaajennus on täysin toiminnassa tämän vuoden aikana, rungontyöstökoneeseen liittyvät robotit suorittavat työkalupalveluja ja kappaleen puhdistusta.

Kukkonen kehuu yhteistyötä Ponssen kanssa. ”Ponsse on innovatiivinen yritys, joka menee aina aallon harjalla ja haastaa meidätkin keksimään uusia ratkaisuja ja sovelluksia. Myös ABB on yhtiö, joka panostaa paljon tuotekehitykseen.”

Kun robottisolu on kerran pystyyn laitettu, sitä kehitetään koko ajan. ”Meillä Ponssella kehitetään jatkuvasti prosesseja. Teemme maailman parhaita metsäkoneita ja tavoittelemme kaikkein parasta laatua asiakkaalle”, Selkälä sanoo. n

— Ponsselle asiakaslähtöisyys on toiminnan kulmakivi. ”Samaa toimintatapaa edellytämme myös yhteistyökumppaneiltamme”, tuotannonkehityspäällikkö Heikki Selkälä sanoo.

— 3D-mallinnus ja etäohjelmointi ovat tärkeä osa modernin metsäkoneen valmistusprosessia.

Ohjelmoija Marko Suutarinen pyörittelee hitsausrobottia näytöllä. Tallennusserveriin (oik.) piirtyy reaaliaikainen data robottien toiminnoista.

16

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 PÄ ÄT TÄ J Ä

—

Kulutusjoustoa peliin – nopeasti ja esimerkillisesti Energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen haluaa nähdä Suomen älykkäiden energiajärjestelmien edelläkävijänä. Ensin on saatava sähkönkulutus joustamaan.

TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT TIMO KAUPPILA

PÄ ÄT TÄ J Ä

E

U on linjannut ilmastotavoitteitaan ahkerasti pitkin viime vuotta. On sovittu tahdista, jolla päästökauppa kiristyy, ja tavasta, jolla metsien hiilinielut lasketaan.

EU:n energiaministerit ohjasivat lisäksi neljää puhtaan energian lakiesitystä kohti yhteisymmärrystä.

Puhtaan energian pakettiin kuuluu sähkömarkkinadirektiivi, jolla uudistetaan sähkön sisämarkkinoita EU:ssa muun muassa lisäämällä kuluttajien mahdollisuuksia osallistua kaupankäyntiin. ”Tähän saakka on ajateltu, että tarvitsemme säätövoimaa, jos meillä on aurinko- ja tuulivoimaa, mutta nyt on selvää, että säätyvää tuotantoa on hankala lisätä. Myös kulutuksen on joustettava”, toteaa energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Hänen mukaansa sähkön kulutusjousto on erittäin tärkeä tehokkuutta ja toimitusvarmuutta parantava pala, joka energiajärjestelmistä vielä pitkälti puuttuu jopa Suomessa ja Ruotsissa, älykkäiden sähköverkkojen maissa.

Suomi voi toki virittää älyverkkoaan ilman EUdirektiiviäkin, mutta Tiilikainen uskoo direktiivin nopeuttavan kehitystä. ”Kun yritykset kehittävät kulutusjouston mahdollistavia palveluja, markkinoiden koolla on merkitystä. On tärkeää tietää, onko markkinoilla Suomen 5,5 miljoonaa, Pohjoismaiden 20 miljoonaa vai EU:n 500 miljoonaa asukasta.”

Uusiutuvaa energiaa, joustavaa kulutusta Jos Suomen omat visiot toteutuvat, älykäs energiajärjestelmä toimii maassa esimerkillisesti viimeistään vuonna 2030. Silloin sähkönkulutus joustaa ja uusiutuvan energian osuus on yli puolet kaikesta energiankulutuksesta. ”Jos ydinvoima lasketaan päästöttömäksi, sähkön osalta päästään vuonna 2030 varmasti hyvin lähelle täysin päästötöntä”, Tiilikainen ennustaa.

Tämän hetken haasteena hän pitää sähkön alhaista markkinahintaa, joka ei houkuttele investoimaan vaan pikemminkin korvaamaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoa eli CHP-tuotantoa pelkällä lämmöntuotannolla. ”Toivon, että Olkiluoto 3 viimein käynnistyy, mutta on joka tapauksessa pohdittava, miten CHP-tuotanto pysyisi kannattavana.”

Liikenteen osalta Tiilikainen odottaa, että biopolttoaineet tuovat nopeita päästövähennyksiä ennen kuin sähköinen liikenne ehtii yleistyä.

Maailmanmarkkinat kasvussa Tiilikainen pitää kiinnostavana hankkeena Ahvenanmaalle kaavailtua älykkään energiajärjestelmän testialuetta, joka perustuisi kokonaan uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön. Hän odottaa kokeilun edistävän niin Suomen energiajärjestelmää kuin myös maan mainetta edelläkävijänä.

Se, että alan maailmanmarkkinat kasvavat lähivuosikymmeninä, varmistui Tiilikaisen mukaan jo Pariisin ilmastokokouksessa, vaikka sopimuksen

17

”Toivon, että meiltä viedään maailmalle puhtaan energian, energiatehokkuuden sekä älykkäiden sähköverkkojen ratkaisuja.

Markkinat ovat huikeat.” säännöistä eli päästövähennysten seurannasta ja raportoinnista sovitaan vasta ensi syksynä YK:n ilmastokokouksessa Puolassa. ”Lisäksi ilmastotoimien riittävyyttä tarkastellaan viiden vuoden välein ja kunnianhimon tasoa nostetaan”, Tiilikainen toteaa. Hän painottaa, että nykyiset ilmastotoimet eivät vielä riitä rajoittamaan keskilämpötilan nousua alle sovitun kahden asteen suhteessa esiteolliseen aikaan.

Osapuolet ilmaisivat Pariisin sopimuksessa myös pyrkimyksensä alle 1,5 asteen nousuun.

Tähän ottaa kantaa ensi syksynä hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC tieteen näkökulmasta. ”Itse olen pikkaisen skeptinen. Saattaa olla, että peli on pelattu ja mennään yli 1,5 asteen, vaikka tekisimme mitä. Siksi kaikki tarmo on käytettävä siihen, että lämpeneminen pysyisi alle kahden asteen.”

Perimmäisenä tavoitteena häämöttää hiilinielujen ja päästöjen tasapaino, siis hiilineutraalius, vuosisadan jälkipuoliskolla. Tosin Suomi ja Ruotsi pistivät takarajaksi vuoden 2045. ”Enpä ole vielä nähnyt muita ilmoittautujia tähän kisaan.”

— Ministeri Kimmo Tiilikainen uskoo, että vuonna 2030 Suomessa toimii älykäs energiajärjestelmä.

18

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 A J A S S A

— Digitalisaatio sitoo muuttuvan maailman yhteen

A JASSA

19

Energiantuotannon ja viestintätekniikan kehitys, automaatio, robotisaatio, tekoäly ja datan hyödyntäminen yhdistyvät neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi, joka muuttaa maailmaa kiihtyvällä vauhdilla. Muutosten yhdistävä tekijä on digitalisaatio.

TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVAT ABB JA OLLI URPELA JA TIMO KAUPPILA

J

uuri nyt maailma muuttuu dramaattisesti", Suomen ABB:n Country Digital Lead Simo Säynevirta sanoo. "Esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto lisääntyy lähivuosina merkittävästi – jo nyt valtaosa uudesta energiantuotannosta on peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Samalla koko energiantuotannon dynamiikka muuttuu."

Kulutustottumusten muuttuminen muovaa yritysten toimintaympäristöä. Kuluttajat hakevat yhä yksilöidympää palvelua, ja maailmanlaajuisten, verkottuneiden toimitusketjujen myötä yksittäinen ostaja voi tilata tuotteen lähes mistä päin maailmaa tahansa. Samalla, kun tarve asiakaskohtaiselle räätälöinnille kasvaa, yritysten pitää pystyä toimittamaan tuotteitaan ja palveluitaan entistä kustannustehokkaammin, myös massatuotannossa.

"Juuri tähän haasteeseen teollisuus pyrkii nyt vastaamaan", sanoo Säynevirta. "Puhumme neljännestä teollisesta vallankumouksesta, jolla tarkoitetaan automaation, datan, tekoälyn ja robotiikan

hyödyntämistä tuotannossa niin, että toiminta on samalla ennennäkemättömän nopeaa ja ketterää, mutta myös tehokasta."

Muutoksen tuulet puhaltavat . Muun muassa liikenteen sähköistyminen tuo lähivuosina muutoksia urbaaneihin ympäristöihin. "Kaikkiin näihin muutoksiin liittyy jollain tavoin sähköenergian käyttö ja automaatio, siis juuri ne alat, joissa ABB johtavana toimijana tarjoaa ratkaisuja", Säynevirta sanoo. "Digitalisaatio on se liima, joka yhdistää trendit osaksi samaa kehitystä."

Asiakkaat kehityskumppaneiksi Säynevirta vastaa tehtävässään ABB:n digitaalisen tarjonnan yhdistämisestä ja koordinoinnista niin asiakasratkaisuissa kuin ABB:n sisällä. Digitalisaatio muokkaa yritystä.

"ABB:n kaltaisille teollisuustoimijoille projektit ovat perinteisesti muotoutuneet siten, että asiakas budjetoi ja tilaa hankkeen, minkä jälkeen toimittaja tarjoaa huoltoa ja tukea teknologioilleen.

— ABB:llä Pitäjänmäellä työskentelee kansainvälinen digiosaajien tiimi.

20

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 A J A S S A

Digitalisaation myötä syntyy uusia ekosysteemejä ja uudella tavalla verkottunutta taloutta: toimittajista tulee yhä useammin tilaajan kumppaneita ja ratkaisuja kehitetään yhdessä", Säynevirta sanoo.

Samalla koko maailmanlaajuisen muutoksen nopeus kiihtyy entisestään. "Esimerkiksi energiasektorilla tämä näkyy juuri nyt erittäin selvästi.

Kymmeniä vuosia vallinneet toimintamallit muuttuvat muutamassa vuodessa. Muutos edellyttää uutta ajattelua ja ketteriä menetelmiä myös teolliseen ympäristöön."

Digitalisaatio poistaa reunaehtoja Miltä tulevaisuus sitten näyttää vaikkapa viiden vuoden päästä? Pystyykö muutoksen suuntaa – saati lopputulosta – edes ennustamaan?

"Uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon lisääntyminen on hyvä esimerkki kehityskulusta, joka tulee muuttamaan energiajärjestelmän.

Sähkönjakelun ja -siirron toimintamallit kehittyvät, ja tulemme näkemään esimerkiksi muun sähkönja-

kelun rinnalla mikroverkkoja", Säynevirta sanoo.

"Suomessa on niin vahva ja valmis infrastruktuuri, että muutos ei meillä välttämättä ole niin dramaattinen. Toisaalta monissa kehittyvissä maissa sähköistymisen mahdollistama elintason muutos tulee olemaan mullistava. Toinen iso trendi on sähköisen liikenteen lisääntyminen. Se tulee näkymään ensin Aasian suurkaupungeissa."

Säynevirran mukaan digitalisaatio on ennen kaikkea muutoksen ajuri, mahdollisuus ajatella asioita uudella tavalla yritysten liiketoiminnan kannalta.

"Monissa asioissa ei enää ole samoja reunaehtoja kuin ennen. Meille on muodostumassa ketterien toimijoiden markkinat, joilla menestyminen edellyttää uusien toimintatapojen nopeaa omaksumista."

Simo rohkaisee uudenlaiseen ajatteluun ja määrätietoiseen toimintaan kohti digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. "Vanhoissa toimintamalleissa pitäytyminen voi olla jopa kohtalokasta." n

A JASSA

21

"Puhumme neljännestä teollisesta vallankumouksesta, jolla tarkoitetaan automaation, datan ja robotiikan hyödyntämistä tuotannossa niin, että pystytään toimimaan sekä ennennäkemättömän nopeasti ja ketterästi että myös tehokkaasti."

— Operations Manager Juha Alamäki (vas.) ja Simo Säynevirta uskovat digitalisaation synnyttävän täysin uudella tavalla verkottunutta taloutta.

ABB:n digitaalisessa etäpalvelukeskuksessa (ABB Ability™ Collaborative Operations Center) Helsingin Pitäjänmäellä kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa uusia toimintamalleja ja ratkaisuja toiminnan tehostamiseksi ja optimoimiseksi.

ABB Ability™ -ratkaisuja Kuva: Metsä Group

METSÄ GROUPIN ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHTAALLE asennetut ABB:n toimittamat laitteet, koko sähkönjakeluverkko ja 650 taajuusmuuttajaa on liitetty ABB Ability™ -järjestelmään. Tämä mahdollistaa analytiikan hyödyntämisen, reaaliaikaisen valvonnan ja suorituskyvyn hallinnan turvallisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden optimoimiseksi.

ABB ABILITY™ MARINE PILOT VISION -RATKAISU lisää tilannetietoisuutta laivan ympäristöstä sekä laivan omista ja ympärillä tapahtuvista liikkeistä. Uusinta sensoritekniikkaa ja konenäköä hyödyntävä järjestelmä parantaa meriliikenteen turvallisuutta ja alusten käyttötehokkuutta.

ABB:N DIGITAALINEN ETÄPALVELUKESKUS ABB ABILITY™ COLLABORATIVE OPERATIONS CENTER Helsingin Pitäjänmäellä toimii ABB:n asiakkaiden tukena tarjoamalla ABB:n laitteiden ja järjestelmien etävalvontaa ja reaaliaikaista teknistä tukea. Analysoimalla prosessi- ja laitedataa, huolehtimalla kyberturvallisuudesta ja tarjoamalla ennaltaehkäisevää tukea voidaan tunnistaa pullonkauloja, jotka aiheuttavat tuotannon menetyksiä ja heikentävät kannattavuutta.

ABB Ability™ kokoaa digitalisaation yhteen ABB Ability™ on ohjelmistoalusta, joka kerää yhteen ABB:n asiakkaiden käyttämät ohjelmistoratkaisut ja mahdollistaa niiden hyödyntämisen yli toimialarajojen. Se auttaa ABB:n asiakkaita niin teollisuudessa, energiayhtiöissä kuin liikenne- ja infrastruktuurialoilla kehittämään uusia ja tehostamaan olemassa olevia prosesseja optimoimalla toiminnan suunnittelua ja valvontaa reaaliajassa. Tulokset voidaan syöttää valvontajärjestelmiin parantamaan avainmittareita, kuten tehtaan käytettävyyttä, nopeutta ja tuottavuutta.

ABB Ability™ perustuu ABB:n uraauurtavaan teknologiaan sekä johtavaan asemaan teollisessa digitalisaatiossa yli neljän vuosikymmenen ajan. Se edistää ABB:n asiakkaiden kykyä innovoida ja kilpailla kehittyvillä teollisen digitalisaation markkinoilla. Alustan kautta tarjottavat digitaaliset ratkaisut sisältävät muun muassa teollisuuden toiminnanohjausratkaisuja, prosessiteollisuuden valvontajärjestelmiä, etävalvontapalveluja roboteille, moottoreille ja koneille sekä valvontaratkaisuja rakennuksiin, sähköautojen latausverkkoihin ja offshore-lautoille. Tarjonta sisältää myös esimerkiksi konesalien energianhallintaa ja laivastojen navigoinnin optimointia.

Uuden sukupolven ABB Ability™ -ratkaisut ja -palvelut kehitetään ja rakennetaan Microsoftin johtavalle Azure-pilvipalvelualustalle.

Kiinteää yhteistyötä tehdään lisäksi muun muassa IBM:n, Hewlett Packard Enterprisen ja kymmenien eri toimialoilla toimivien partnereiden kanssa. ABB Ability™ Collaborative Operations -toimintamallin mukaisesti ratkaisuja kehitetään yhä useammin myös kiinteässä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

22

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 M I N U N T YÖ PA I K K A N I — Aurinkoenergiatuotteissa käytettävät OTDC-kytkimet valmistuvat täysin automatisoidulla tuotantolinjalla.

Penttilän vastuulla on huolehtia, että linjan kaikki kolme robottia toimivat häiriöittä.

—

Tulevaisuuden työssä jo nyt ABB:n Vaasan kytkintehtaan automatisointi on nostanut tehtaan tuottavuutta 60 prosenttia.

Sen lisäksi, että automaatio vie liiketoimintaa eteenpäin, hyötyvät siitä myös työntekijät.

Miia Penttilä on yksi heistä.

TEKSTI VIIVI SUOMALAINEN KUVAT MIKKO LEHTIMÄKI

S

uomen ABB on robotiikan ja automaation edelläkävijä. Tämä näkyy myös yhtiön omassa tuotannossa. Vaasan kytkintehdas on lähes kokonaan automatisoitu. ”Aikaisemmin kytkimet tehtiin tehtaassa alusta asti käsityönä, mutta nyt komponentit saapuvat valmiina osina, ja me keskitymme kytkinten kokoonpano-, pakkaus- ja kehitystyöhön. Vaasan-tehtaalla on ABB:llä globaali tuotevastuu kytkimistä. Toistuvat työvaiheet on koneistettu, ja tehtaan toiminta on tehokkaampaa”, kertoo tehtaan tuotantopäällikkö Jarno Salmi.

Vaasan-tehtaalla työskentelee 24 robottia ja 110 työntekijää. Panostukset automaatioon ja robotteihin ovat vahvistaneet tehtaan kilpailukykyä ja mahdollistaneet tuotannon määrän kasvattamisen.

"Tehtaan tuottavuus on noussut jopa 60 prosenttia. Myös tuotteiden laatu on

parantunut inhimillisten virheiden häviämisen myötä. Robotiikka nopeuttaa kokoonpanoa, eikä tuotantoa tarvitse pysäytellä. Tähän myös työntekijät ovat tyytyväisiä”, Salmi sanoo.

Robottien kaveriksi Robotit muuttivat tehtaan toimintatapoja, ja esimerkiksi kokoonpanossa toimineita henkilöitä koulutettiin uusiin tehtäviin. Myös linjanhoitaja Miia Penttilä siirtyi robotin ohjaajaksi. ”Aloitin työni ABB:llä yli 20 vuotta sitten. Jännitin paljon automatisointia, koska minulla ei ollut siitä aikaisempaa kokemusta”, Penttilä muistelee.

Vaikka uudet asiat pelottivat, kytkintehtaalla muutokseen lähdettiin rohkeasti. Matkan varrella myös Penttilän ajatukset roboteista muuttuivat: ”Tämä on ollut hyvä tilaisuus kehittää omaa osaamista nykyvaatimuksia vastaavaksi. Esimiehemme teki muutok-

sesta helpon ja antoi meille aikaa uuden omaksumiseen. Kaikille tiimeille järjestettiin koulutus, jossa kouluttaja auttoi alkuun uuden tekniikan kanssa.”

Huomio työhyvinvointiin Kun aikaisemmin vastuuna oli kokoonpanon yksi työvaihe, nyt työ on koko tuotantolinjan hallintaa. Uusi, entistä monipuolisempi ja nopeatempoisempi työympäristö vaatii työntekijöiltä joustavuutta esimerkiksi työaikojen suhteen, ja siksi tehtaalla panostetaankin entistä enemmän työntekijöiden hyvinvointiin.

M I N U N T YÖ PA I K K A N I

”Työni on mielekästä, sillä yksikään päivä ei ole samanlainen ja opin joka päivä jotain uutta. Automaatio on lisännyt liikettä päiviini, kun en enää työssäni istu. Nykyinen työnkuva on parantanut niin ergonomiaa kuin työssä jaksamista.

Lisäksi reipas työtahti pitää virkeänä.

Linjanhoitaminen tarkoittaa jatkuvaa liikkumista paikasta toiseen, ja siksi myös työnantaja kannustaa pitämään kunnosta huolta. Vapaa-ajalla liikunkin paljon perheen ja ystävien kanssa”, Penttilä kertoo.

Koska automaatio on vähentänyt tehtaalla kuormittavan toistotyön määrää,

23

myös sairaspoissaolot ovat vähentyneet jopa 30 prosentilla.

Avoimesti uutta kohti Muutosmyönteisyys on Penttilän mielestä työntekijän tärkein ominaisuus digitalisoituneessa työelämässä.

ABB:llä työntekijöiden sisäistä motivaatiota ja kannustavaa työympäristöä luodaan ottamalla ihmiset mukaan kehitystyöhön. ”Pääsemme vaikuttamaan omaa työtämme koskeviin asioihin. Lisäksi työnantaja tarjoaa meille mahdollisuutta omaehtoiseen opinto-oikeuteen ja sisäi-

seen liikkuvuuteen. Ne lisäävät motivaatiota kasvattaa omaa osaamista”, hän pohtii.

Työ robottien kanssa edellyttää uudenlaista ajattelua sekä eri osa-alueiden ja tahojen yhteistyötä. Miian mukaan onkin positiivista huomata, kuinka töitä tehdään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi kuin urheilujoukkueessa, jossa jokaisella on oma tärkeä roolinsa. ”Automaatio ja robotiikka ovat mahdollisuuksia, jotka palvelevat niin koko yrityksen kuin yksittäisen työntekijän kehitystä”, hän summaa. n

24

8

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 L I S TA

SÄHKÖÄ LIIKENTEESEEN —

Maailman nopeinta latausta, robottibusseja ja maanlaajuisia latausverkostoja – kaikessa tässä ABB on mukana. ABB on internet-pohjaisen latausinfrastruktuurin edelläkävijä kaikkien sähköisten ajoneuvojen latausstandardeissa.

L I S TA

25

1

VOLVON SÄHKÖBUSSIT PIKALADATAAN GÖTEBORGISSA JA LUXEMBURGISSA ABB on yhteistyössä Volvon kanssa kehittänyt pikalatausjärjestelmää, jossa bussit ladataan päätepysäkillä automaattisella latausasemalla. Järjestelmä on jo käytössä kahdessa kaupungissa: kun Volvon sähköbussi ajaa päätepysäkille Göteborgissa tai Luxemburgissa, se ladataan muutamassa minuutissa. Asemalla virroitin laskeutuu bussin katolle, tekee turvatarkastuksen ja lataa bussin katolla olevan virtakiskon kautta noin 4–6 minuutissa. Öisin bussit lataavat itseensä virtaa kaapelilla varikolla.

2

SCANIAN SÄHKÖBUSSIA TESTATAAN ÖSTERSUNDIN PAKKASISSA Östersundissa kisataan vuonna 2019 ampumahiihdon maailmanmestaruudesta. Kisaturistit pääsevät paikallisten tavoin testaamaan Scanian kuutta uutta sähköbussia, jotka liikennöivät kaupungin pääreiteillä. ABB kehittää Scanian kanssa yhteistyössä pikalatausta, jossa latausasemat sijaitsevat bussireitin päätepisteissä. Kymmenen minuutin latausajan jälkeen bussi on toimintavalmis 14 kilometrin matkalleen. Päivän aikana jokainen bussi tekee noin 100 matkaa.

3

BULGARIA SAA MAANLAAJUISEN SÄHKÖAUTOJEN LATAUSVERKOSTON Lähitulevaisuudessa Bulgariassa voi ajaa sähköautolla iloisin mielin. ABB asentaa koko maan kattavan verkoston Terra53pikalatausasemista. Asemia löytyy matkalla maan pääkaupungista Sofiasta Kreikan rajalle sekä monista maan tärkeimmistä kaupungeista. Bulgariassa halutaan edistää sähköautoilua. Maassa sähköajoneuvot on vapautettu vuosittaisesta ajoneuvoverosta.

4

ISLANNISSA LADATAAN TERRASTA Islantilaiset lataavat sähköautojaan ABB:n Terra53CJG-latausasemilla. Maahan asennettiin viime vuoden lopussa 15 uutta latausasemaa. Islannin teillä kulkee yli 1 400 sähköajoneuvoa. Valtio tukee sähköautojen ostamista. Terra-asemalla lataus onnistuu 15–30 minuutissa. Järjestelmä on toimintakuntoinen aina 35 pakkasasteeseen asti.

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 L I S TA

26

5

LIDLIN KAUPPAREISSUILLA AUTO LATAUKSEEN Kauppaketju Lidl toimii 27 Euroopan maassa. Tšekissä, Puolassa, Slovakiassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja yrityksen kotimaassa Saksassa kauppareissuilla voi myös ladata sähköautonsa. Vastuullisuutta painottava kauppaketju haluaa olla mukana edistämässä puhtaampaa liikennettä. Lidlin parkkipaikoilta löytyvät ABB:n Terra-latausasemat soveltuvat sekä hybrideille että täyssähköautoille. .

6 7

NANTESIIN MAAILMAN NOPEIN BUSSIEN LATAUSJÄRJESTELMÄ Kun Jules Verne syntyi ranskalaisessa Nantesin kaupungissa vuonna 1828, oli kaupungissa jo toimiva julkinen liikenne.

Nantes onkin tiettävästi maailman ensimmäinen kaupunki, missä julkinen liikenne käynnistyi. Ei siis ihme, että samainen kaupunki valitsi sähköbusseilleen uraauurtavan teknologian. Nantesin bussien katoille asennetut akut ladataan pysäkeillä 20 sekunnissa. Bussit kulkevat kaupungin historiallisesta keskustasta Loiren eteläpuolelle.

Busseissa kulkee noin 2 500 työmatkalaista joka tunti. HESSin 24-metriset täysin sähköllä kulkevat bussit ovat maailman ensimmäisiä pikalatausteknologialla varustettuja busseja.

SINGAPOREN ROBOTTIBUSSI PIKALADATAAN ABB:N TEKNOLOGIALLA Ensi vuonna voi Singaporessa matkustaa itseohjautuvalla Volvon robottibussilla. Toista itseohjautuvista sähköbusseista käytetään Singaporen uudessa CETRAN-testikeskuksessa, toista testataan bussivarikoilla. Molemmat bussit lataavat itse itsensä ABB:n HVC 300P -pikalatauskeskuksessa. Hankkeen taustalla on singaporelainen Nanyangin teknillinen yliopisto. Siellä uskotaan vahvasti, että vuonna 2050 noin 50 prosenttia kaikista Singaporen ajoneuvoista on sähköisiä.

Kuinka moni niistä silloin on itseohjautuvia, on vielä arvoitus.

Kuva: Volvo

8

TRONDHEIMIIN NORJAN SUURIN SÄHKÖBUSSIHANKE Trondheimissa käynnistetään Norjan suurin sähköbussihanke. ABB toimittaa kaupunkiin kahdeksan raskaiden ajoneuvojen lataamiseen tarkoitettua HVC-latausasemaa. Ne palvelevat yhteensä 35:tä täysin sähkökäyttöistä bussia, jotka ladataan 3–6 minuutissa reittien päätepisteissä.Latausasemat käyttävät OppCharge-stardadia.

M I TÄ I H M E T TÄ

27

—

Kahden megawatin invertteri aurinkovoimaloihin Suuritehoisissa aurinkovoimaloissa tarvitaan laadukasta, testattua ja käyttövarmaa teknologiaa.

Tuotekehityksen tulee olla nopeaa, sillä aurinkovoimatekniikan kysyntä on kova. ABB:n aurinkovoimalaboratoriossa Pitäjänmäellä kehitetään huipputeknologiaa ketterästi. Hyvä esimerkki kehitystyön tuloksista on uusi PVS800-57Bkeskusinvertteri.

— PVS800-57B vastaa verkkoyhtiöiden vaatimuksiin ja soveltuu monenlaisiin verkkoihin.

TEKSTI PIRJO KUPILA

I

nvertteri on aurinkosähköjärjestelmän aivot ja sydän. Se muuntaa aurinkopaneeleissa tuotetun tasasähkön sähköverkkoon soveltuvaksi vaihtosähköksi. ABB:n voimalaitoskokoluokan inverttereiden tuotekehitys ja -hallinta sekä aurinkovoimateknologian kehitys- ja testilaboratorio ovat Suomessa. ”ABB:llä on Pitäjänmäellä tehoelektroniikan osaamiskeskittymä, jossa yhdistyvät osaamisemme niin taajuusmuuttajien ja tuuliturbiinikonverttereiden kuin aurinkoteknologian kehittämisessä. Aurinkovoimalaboratoriossamme kehitämme ja testaamme nopeasti tuotteita, jotka ovat luotettavia ja laadukkaita, ja myös nopeasti otettavissa käyttöön”, markkinointijohtaja Jyrki Leppänen ABB:ltä kertoo.

ABB on yksi maailman johtavista aurinkosähköteknologian toimittajista. Yhtiö on myös yksi harvoista, joka valmistaa aurinkosähköinverttereitä niin piensovelluksiin kuin voimalaitoskäyttöön.

Voimalaitoskokoluokan inverttereissä ABB on yli 45 vuoden tehoelektroniikkakokemuksellaan selkeä edelläkävijä.

Uuden sukupolven ohjausalusta ABB:n uuden PVS800-57B-keskusinvertterin teho on jopa kaksi megawattia. Se on tehotiheydeltään

yksi markkinoiden parhaimmista laitteista, mutta lähes samankokoinen kuin ABB:n saman sarjan yhden megawatin invertteri.

PVS800-57-sarjan aurinkosähköinvertterit ovat helppoja käyttää ja huoltaa. Niiden valmistuksessa hyödynnetään samaa tehoelektroniikka-alustaa kuin ABB:n taajuusmuuttajissa, mikä parantaa käyttövarmuutta.

"Invertteri on aurinkosähköjärjestelmän aivot ja sydän." ”Nykyinvertterit sisältävät paljon ohjaus-, seuranta- ja kommunikaatio-ominaisuuksia, joita tarvitaan älykkäässä sähköjärjestelmässä.

PVS800-57B vastaa toiminallisuuksiltaan verkkoyhtiöiden vaatimuksiin ja soveltuu monenlaisiin verkkoihin”, Leppänen sanoo.

Käy tutustumassa inverttereihin ABB:n YouTube-kanavalla: "ABB Central inverters, PVS800". n

28

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 A S I A K A S C A S E

—

Makkaraa auringon voimalla Atrian Nurmon tehtaalle valmistuva aurinkosähköpuisto on Suomen suurin. Voimalan älytekniikka on ABB:n suomalaista huippusuunnittelua.

TEKSTI OUTI RANTALA KUVAT ATRIA

T — "Haluamme tehdä yhteistyötä teknologian edelläkävijöiden kanssa", Atrian tekninen johtaja Tapani Potka sanoo.

uhansien aurinkopaneelien rivistö tervehtii tielläliikkujaa valtatie 19:n varressa Seinäjoen Nurmossa. Kesällä 2017 käyttöönotetulla neljän hehtaarin alueella aurinkoa imee 15 000 maahan asennettua paneelia, joista saatava teho on neljä megawattia, kaikki tehtaan omiin tarpeisiin.

ABB on toimittanut Atrian aurinkovoimalaan invertterit, jotka muuntavat paneeleissa tuotetun tasasähkön sähköverkkoon soveltuvaksi vaihtosähköksi. Kaikki voimalan tuottama teho kulkee inverttereiden läpi. ABB tutkii ja testaa voimalaitoskokoluokan inverttereiden suorituskykyä aurinkovoimalaboratoriossaan Helsingin Pitäjänmäellä. ”ABB on pitkäaikainen kumppanimme, ja haluamme tehdä yhteistyötä teknologian edelläkävijöiden kanssa. Tässä hankkeessa selvitämme yhteistyössä Solarigo Systemsin kanssa myös mahdollisuuksia älykkääseen sähkön käyttöön ja energian varastointiin. Sähkön käytön ohjaamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa”, Atrian tekninen johtaja Tapani Potka sanoo.

Lähisähkön etuja Lähes seitsemän miljoonan euron hanke on pitkän kypsyttelyn tulosta. Uusiutuvan energian hyödyntäminen tässä mittakaavassa on ainutlaatuista Suomessa. ”Aurinkosähkö tukee Atrian arvoja, kuten kotimaisuutta, läheisyyttä ja puhtautta. On selvää, että aurinkovoiman käyttö elintarviketeollisuudessa lisääntyy, kun paneelien hinnat laskevat.

Hankkeesta saadut kokemukset varmasti herättävät kiinnostusta”, Potka arvioi.

Eteläpohjalaisella lihatalolla on mittavat jäähdytysjärjestelmät, jotka syövät sähköä. ”Kun aurinko paistaa, tehtaalla tarvitaan jäähdytystä. Aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö saadaan ajallisesti hyvin hyödynnettyä."

Suomalaista osaamista Atrian hankkeen ABB:n projektipäällikkö Henri Kapp kertoo, että aurinkovoimalan inverttereiden rakenne perustuu Suomessa jo 1970-luvulla kehitettyyn teknologiaan. ”Tätä teknologiaa on toimitettu aurinkovoimaloihin jo kymmenisen vuotta. Suomessa osaamistamme hyödynnetään myös esimerkiksi sähköautojen latauslaitteissa. Älykkään kuormanhallinnan avulla voimme käyttää aurinkovoimaloiden energiaa esimerkiksi akkujen lataukseen.” ”ABB on toimittanut maailmalle yli 30 gigawatin tehon verran aurinkosähkötekniikkaa. Tämä sisältää lähes kaksi miljoonaa aurinkosähköinvertteriä, joista noin 5 000 on Suomessa kehitettyjä suurempitehoisia keskusinverttereitä”, kertoo toimialajohtaja Mika Numminen ABB:ltä.

”Paikallisesti tuotettu sähkö lisää omavaraisuutta ja riippumattomuutta verkoista.”

Kokemuksia kartutetaan Sähkön Atrian tuotantolaitokselle toimittaa Nurmon Aurinko Oy, jonka Atria perusti aurinkojärjestelmiä toimittavan Solarigo Systemsin kanssa.

Hanke sai työ- ja elinkeinoministeriöltä kärkihankeavustusta. Hankkeessa testataan eri valmistajien aurinkopaneeleja sekä kootaan kokemuksia voimalasta. ”Nyt tutkitaan muun muassa paneelien tasalaatuisuutta ja tuottoa eri olosuhteissa sekä tuoton vuosittaista alenemaa”, Solarigo Systemsin partneri Jukka Muilu kertoo.

ASIAK ASC ASE

Solarigo saa kokemuksista pontta myös omaan toimintaansa. Tällä hetkellä muita yhdeksän jalkapallokentän suuruisia projekteja ei ole meneillään, mutta yhä useamman kauppakeskuksen ja teollisuuslaitoksen sähköntuotantoon valjastetaan aurinkovoimaa. ”Muut asentamamme aurinkovoimalat ovat teholtaan alle megawatin, keskimäärin 150–500 kilowattia. Asennukset lisääntyvät voimakkaasti.

Tahtoa uusiutuvan energian käyttöön löytyy Suomesta.” n

29

Lopullisessa laajuudessaan Atrian aurinkovoimalan koko asennettu teho on kuusi megawattia. Aurinkopaneeleja asennetaan kahden maakentän lisäksi tuotantolaitoksen rakennusten katoille.

Atrian tuotanto on pitkälle automatisoitua. Liukuhihnatyötä pakattujen tuotteiden puolella tekee jo 80 ABB:n toimittamaa robottia.

30

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 I L M I Ö

—

Pelaaminen siirtyy teollisuuteen Voisiko teollisuuden työtehtävistä tehdä innostavan pelin, joka kannustaisi työntekijöitä kehittämään prosesseja entistä tehokkaammiksi? Pelillistämisen professori Juho Hamari näkee pelillistämisessä monia mahdollisuuksia työelämän kehittämiseen.

TEKSTI: PETJA PARTANEN KUVA: JUHO HAMARI

ILMIÖ

31

“Robotisaatio ja automaatio lisäävät tehokkuutta, pelillistäminen taas muokkaa teknologiaa entistä enemmän ihmisten tarpeita vastaavaksi”, Hamari pohtii.

— Opiskelijoille suunnatussa ABB Blackout -lautapelissä pelastetaan maailma uusiutuvan energian avulla. Samalla tutustutaan ABB:n työtehtäviin ja tuotteisiin.

Kuva: ABB

T

ietokonepelaaminen kehittää monia ominaisuuksia.

“Yhdessä toimiminen, kilpailu ja optimointi ovat kaikki sellaisia taitoja, joita tarvitaan työelämässä. Näitä taitoja oppii pelattaessa”, Turun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston pelillistämisen professori Juho Hamari sanoo.

Myös kielitaito ja looginen päättelykyky paranevat huomaamatta, kun uppoutuu vaikkapa strategiapelin maailmaan. Ei siis ihme, että monet yritykset ovat kiinnostuneet tuomaan peleistä tuttuja elementtejä, pisteitä, tasoja ja tarinallisuutta, myös osaksi arjen työntekoa.

Pelillistäminen tarkoittaa, että pelien elementtejä ja toimintalogiikkaa kierrätetään uusiin yhteyksiin. Hyvä esimerkki ovat erilaiset liikuntasovellukset, jotka kertovat juoksulenkin tilastotiedot, antavat palautetta ja mahdollistavat vertailun kavereiden kesken.

“Näissä sovelluksissa pelimäisyyden tavoitteena on saada ihmiset nauttimaan enemmän liikunnasta.”

Vaikka maratonin juokseminen olisi kaukainen haave, lenkin jälkeinen kannustava palaute ja muut pelielementit motivoivat kohti tavoitetta.

“Myös tutkijan työ muistuttaa varsin paljon peliä. Tavoite on julkaista tutkimusartikkeleita, joihin mahdollisimman moni kollega viittaa. Siinä on selkeät tavoitteet, ja edistymistä pystyy seuraamaan – aivan kuten peleissä.”

Sisäinen motivaatio kuntoon Hamarin tutkimushankkeissa on tutkittu esimerkiksi sitä, miten teollisuuden valvomotyöntekijöitä kannustetaan aktiivisuuteen ja optimoimaan prosessia.

“Työvuorojen välillä voi esimerkiksi olla kaverillista kilpailua siitä, kuka pystyy virittämään laitoksen tuotannon mahdollisimman korkealle tasolle ja vähentämään hävikkiä.”

Pelillistämisen keskeinen hyöty on, että se tuo tekemiseen uudenlaista inspiraatiota ja motivaatiota.

JUHO HAMARI n 33-vuotias kauppatieteen tohtori on maailman ensimmäinen pelillistämisen professori. n Vuonna 2016 perustettu professuuri on Turun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen. n Lempiharrastus on laitesukellus. “Siinä yhdistyy koko pelillisyyden spektri: optimointi ja vapaamuotoinen leikillisyys.”

YRITYSPELI OPETTAA BISNESTAITOJA ABB TALENT -OHJELMASSA ABB:n Talent-ohjelma tarjoaa tekniikan opiskelijoille harjoittelujaksoja, opinnäytetöitä ja oman henkilökohtaisen mentorin ABB:ltä. Viimeisin satojen hakijoiden joukosta valittu 20 teekkarin valiojoukko aloitti ohjelmassa vuonna 2016. Osa ohjelmaa on yritysjohdon koulutuksessa käytettävä suomalainen yrityspeli, jossa kolme tiimiä tekevät bisnestä keskenään. Kahden päivän pelaamisen jälkeen katsotaan, miten tiimien liiketoiminta kehittyi ja mitä kullakin joukkueella jäi viivan alle. ”Olisimme myös voineet luennoida kaksi päivää siitä, miten yritystä kannattaa johtaa. Mutta yrityspeli on taatusti tehokkaampi tapa oppia”, arvioi ABB Talent -ohjelman koordinaattori Heidi Pääkkönen.

“Kun ihmiset toimivat sisäisen motivaation ohjaamina, he ovat tehokkaampia ja luovempia.”

Hamarilla itselläänkin on kokemusta peleihin uppoutumisesta. Opiskeluaikojen suosikkipeli oli World of Warcraft. Suosittu verkkoroolipeli motivoi usein enemmän kuin yliopiston luennot. Nykyisessä professorin tehtävässä pelistä saadut opit, kansainvälinen tiimityöskentely ja johtamistaidot, ovat kovaa valuuttaa.

Työelämään pelillistäminen on tullut paljon hitaammin kuin esimerkiksi opetukseen tai liikuntasovelluksiin. Hamarin mukaan pelinkehittäjät ja teollisuus eivät ole löytäneet toisiaan – vielä. Toinen hidaste on se, että pelien sisäistä motivaatiota ruokkivan dynamiikan siirtäminen tehdasympäristön tietojärjestelmiin ei ole aivan helppoa.

Edellytykset ovat kuitenkin teollisuudessa hyvät.

Automaatio ja tietojärjestelmät ovat pelillistämisen välttämätön edellytys, ja tämä puoli on teollisuudessa hyvässä kunnossa.

“Lisäksi Suomessa on paljon hyvää osaamista pelialalla”, Hamari muistuttaa. n

32

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 Y H D E S S Ä

—

Yrityskylässä harjoitellaan tulevaisuuden taitoja Yrityskylä tutustuttaa koululaiset talouteen ja yhteiskuntaan ilmiöoppimisen keinoin. ABB:n vetonaula ovat robotit.

TEKSTI ANNAMARI TYPPÖ KUVAT TIMO KAUPPILA

H

elmikuisena perjantaina Espoon Karamalmilla on vilskettä ja vilinää. Karaportti kakkosessa ollaan täydessä työn touhussa. “Nyt puhutaan rahasta”, sanoo ABB:n toimitusjohtaja Metehan Zafer Bezirganoglu ja avaa tiimipalaverin.

Oikeassa elämässä Bezirganoglu on espoolaisen Karamzinin koulun kuudesluokkalainen, joka on luokkansa kanssa vierailulla Espoon Yrityskylässä. Yrityskylä on oppimiskokonaisuus, jossa koululaiset perehtyvät yrittäjyyteen, talouteen, työelämään ja yhteiskuntaan.

ABB on ollut mukana Yrityskylä-toiminnassa viisi vuotta. Se on tapa kantaa yhteiskuntavastuuta. “Konsepti tuntuu mielekkäältä. Lapset saavat yhden koulupäivän ajan elää miniatyyriyhteiskunnassa ja oppia asioita mieleenpainuvalla tavalla”, sanoo ABB:n viestintäjohtaja Satu Perälampi.

Palkka maksetaan virtuaalitilille Yrityskylissä simuloidaan suomalaista työelämää.

Sillä välin kun toimitusjohtaja Bezirganoglu käy lainaneuvotteluja Nordeassa, yhtiön markkinointija viestintäpäällikkö Veeti Lehto pitää omassa toimipisteessään palaveria Terveystalon Emma Gatfordin kanssa. Päivän aikana Espoon Yrityskylässä käydään myös puukauppaa, pidetään esityksiä, tehdään terveystarkastuksia ja myydään virvokkeita kyläkahvilassa. Kaikkiaan käytävillä viuhtoo 75 kuudesluokkalaista opettajineen.

Monialaista ilmiöoppimista tarjoava Yrityskyläkonsepti on peruskoulun uuden opetussuunnitelman ytimessä. “Tämä ei ole mitään ekstraa, vaan yksi tapa toteuttaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma-

sidonnaisuus on saanut kiitosta ja huomiota kansainvälisestikin”, kertoo Yrityskylä Espoon aluepäällikkö Heidi Enbacka.

Kokonaisuuteen kuuluu kymmenen oppituntia käsittävä materiaalipaketti, joka käydään läpi koulussa ennen Yrityskylä-vierailua. Oppilaat pyrkivät haluamaansa yritykseen ja tehtävään työhakemuksella.

Päivän aikana on neljä työvuoroa ja kaksi vapaavuoroa, jolloin voi esimerkiksi käydä äänestämässä ja käyttää saamaansa palkkaa.

“Palkka tulee virtuaalitilille, ja ostokset tehdään pankkikortilla. Tässä oppii oman talouden hallintaa”, Enbacka kertoo.

Opetuksellinen sisältö mieleenpainuvalla tavalla Yhteistyö on pyritty tekemään yrityksille helpoksi.

Opetuksellinen sisältö ja roolit suunnitellaan yhdessä yrityksen kanssa. ABB:n tiimissä on toimitusjohtajan ja markkinointi- ja viestintäpäällikön lisäksi tuotekehittäjä, kokoonpanija ja myyjä.

Myös opettajat osallistuvat. He seuraavat yritysten taloutta ja pyörittävät samalla omaa yritystään.

“Opettajien on näin pakko antaa oppilaille vastuu ja vapaus tehdä työtehtäviään”, Enbacka korostaa.

Luokkansa ABB:tä Yrityskylään edustamaan tuonut Karamzinin koulun Minna Myllylä on Yrityskylässä ensimmäistä kertaa. “On hienoa nähdä, miten ujommatkin oppilaat ottavat täällä oman roolinsa”, Myllylä sanoo.

Kirkkonummelaisen Kirkkoharjun koulun opettaja Hanne Tuupainen kiittää kokemuksen yhteisöllisyyttä. “Oppilaat ymmärtävät nopeasti, että täällä pitää toimia yhdessä.”

YHDESSÄ

33

Mitä olet oppinut ABB:stä?

METEHAN ZAFER BEZIRGANOGLU, TOIMITUSJOHTAJA “On ollut mielenkiintoista nähdä, mitä ABB tekee. Olen kiinnostunut roboteista.”

PHATTARAPHOL UENYONG, TUOTEKEHITTÄJÄ “Olen oppinut, miten robotteja käytetään ja ohjataan tabletilla.

Se ei ole kovin vaikeaa. Robotit ja sähköala kiinnostavat.”

VEETI LEHTO, MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ “En ollut ennen kuullut ABB:stä, mutta voisin harkita meneväni sinne töihin. Tykkään teknologiasta.”

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 Y H D E S S Ä

34

“Voisipa tänne tulla uudestaan!”

ABB haluaa kannustaa koululaisia tekniikan ja matemaattisten aineiden pariin. “Toivomme, että kokemus lisää lasten ja nuorten kiinnostusta ABB:tä ja teknologiateollisuutta kohtaan laajemminkin”, Perälampi sanoo.

Ainakin Terveystalo-tiimiläinen Gatford on saanut kipinän.

“En ollut aiemmin kuullut ABB:stä, mutta voisin kyllä tutustua. Robotit ovat tosi hienoja.”

ABB-tiimi on tehnyt työtä koko päivän hyvällä sykkeellä.

“Kiirettä on ollut, mutta välillä onneksi rauhoittuu.

On kivaa nähdä ihmisiä ja tehdä erilaisia kauppoja”, sanoo markkinointi- ja viestintäpäällikkö Lehto.

“Ollaan oltu tosi ahkeria. Minä myin opettajien Global Oy:lle kaksi sähkömoottoria ja robotin!” iloitsee toimitusjohtaja Bezirganoglu. n

— Yrityskylässä tutustutaan ABB:n toimintaan.

Satu Perälampi laittaa talteen oppilaiden tekemät upeat mainosjulisteet.

YRITYSKYLÄ n Yrityskylä

on Suomessa kehitetty oppimiskokonaisuus, jossa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset oppivat yrittäjyydestä, taloudesta, työelämästä ja yhteiskunnasta.

n

Toiminta käynnistyi vuonna 2010.

Toimintaa koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, ja sitä tukevat opetus- ja kulttuuriministeriö, kunnat, säätiöt ja yritykset. n

n Koko maassa Yrityskyliä on kahdeksan. ABB on mukana Espoon, Helsinki-Vantaan ja Vaasan Yrityskylissä. n Yrityskylissä käy vuosittain yhteensä 45 000 kuudesluokkalaista eli 70 prosenttia ikäluokasta. n Yrityskylä palkittiin vuonna 2014 maailman parhaana koulutusinnovaationa World Innovation Summit for Education (WISE) -kilpailussa.

T U LO S S A

35

ABB messuilla POHJOINEN TEOLLISUUS 2018, OULU 23.–24.5.

ABB on teollisuuden järjestelmien, tuotteiden ja palveluiden kokonaistoimittaja. Tervetuloa ABB:n osastolle 722 tapaamaan asiantuntijoita ja kuulemaan energiatehokkaista kokonaisratkaisuista teollisuuteen.

Pohjois-Suomen suurin teollisuustapahtuma Ouluhalllissa kokoaa yhteen alan osaajat ja asiantuntijat . pohjoinenteollisuus.fi

PULPAPER, HELSINKI 29.–31.5.

Laitteiden elinkaaripalveluiden ABB Road Show ABB:n messurekka kiertää taas Suomea 14.5.–1.6. Sähkönjakelun, sähkökäyttöjen ja sähkökoneiden elinkaaripalveluihin pääsee tutustumaan peräti 24 paikkakunnalla ja PulPaper-messuilla. Rekkarallin ohjelmaan ja aikatauluun voit tutustua osoitteessa new.abb.com/messut-ja-tapahtumat/abb-road-show-2018.

Mittalaitteiden kevätkiertue 2018 Mittaus, tallennus ja valvonta ovat avaintekijöitä prosessien tehokkaassa ohjauksessa. ABB:n instrumentointi- ja analysointituotteet parantavat prosessien tuottavuutta, joustavuutta ja luotettavuutta. L&W-mittalaitteilla varmistetaan paperin ja kartongin korkea laatu. Tarjontaamme kuuluvat laitteet muun muassa lämpötilan, pinnankorkeuden, virtauksen, paineen ja voiman mittaukseen sekä erilaiset neste- ja kaasuanalysaattorit sekä mittalaitteet paperi- ja selluteollisuuden prosessien optimointiin ja laadunvarmistukseen.

Aikataulu: 7.5.–14.6. Rekka on lisäksi PulPaper- ja Pohjoinen Teollisuus -messuilla.

Tervetuloa osastollemme ja näyttelyrekkoihimme tutustumaan laajaan tuote-, järjestelmä- ja palvelutarjontaamme. Esittelemme muun muassa ABB Ability™-digitaalista kokonaisratkaisuamme ja kerromme mitä uusia mahdollisuuksia se tuo käytettävyyden ja tuottavuuden kehittämiseen selluja paperiteollisuudessa. PohjoisEuroopan johtava metsäteollisuuden tapahtuma järjestetään Messukeskuksessa. http://new.abb.com/fi/messut-jatapahtumat/pulpaper-2018

ALIHANKINTAMESSUT TAMPERE 25.–27.9.

ABB on johtava teollisuusrobottien, modulaaristen valmiusjärjestelmien ja robottipalvelujen tuottaja. Tule osastollemme tutustumaan erilaisiin toteutuksiin ja keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa yrityksellesi sopivasta ratkaisusta. Löydät meidät osastolta C501. Nähdään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. alihankinta.fi

Tulevaisuuden asuminen esittäytyy Porissa Millaiseksi kodit kehittyvät ja millaista on tulevaisuuden asuminen?

ABB esittelee Porin Asuntomessuilla 6.7.–5.8. uusimpia asumisen ratkaisuja. Tämänvuotisten messujen teemana on asuminen läpi ihmiselämän.

Messualue sijaitsee vanhalla teollisuusalueella Karjarannassa, ja esillä on kaikkiaan 34 messukohdetta. asuntomessut.fi

Seuraa meitä: www.abb.fi

www.twitter.com/@ABBSuomi

www.facebook.com/ABBSuomi

www.youtube.com/ABBSuomi

www.instagram.com/@abbsuomi

36

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 U R A L L A

—

Kesätöissä oikeissa hommissa Huipputeknologiaa ja osaamista, monipuolisia tehtäviä sekä kansainvälisyyttä. Tommi Parviainen on päässyt kesätöissään tutustumaan ABB:n kaikkiin puoliin.

TEKSTI TERHI PAAVOLA KUVAT OLLI URPELA

UR ALL A

T

ommi Parviainen osallistui Tampereen teknillisen yliopiston ekskursiolle Helsinkiin. Retkellä opiskelijat vierailivat myös ABB:llä, ja tilaisuudessa Tommi kuuli ABB Talent -ohjelmasta.* ”ABB:llä oli todella todella innostava esitys.

Mielenkiintoni heräsi, hain Talent-ohjelmaan ja pääsin”, nuori mies kertoo.

Nyt hänellä on takanaan kaksi vuotta Talent-ohjelmaa ja tekeillä on diplomityö, jonka aiheena on IoT-ratkaisujen liiketoimintamallin kehittäminen erityisesti asiakasarvon näkökulmasta. Diplomityö liittyy vahvasti hänen nykyiseen työhönsä ABB Ability™ Smart Sensorin parissa. Smart Sensor on teolliseen internetiin perustuva ennakoivan kunnonvalvonnan ratkaisu sähkömoottoreille. ”Työ ABB:llä on ollut todella mukavaa. Tässä tiimissä on ihan uudenlaisia projekteja, joihin olen päässyt mukaan. Meillä on start up -henki, mutta ison talon edut. Diplomityössäni saan pohtia ratkaisua ihan käytännön työssä havaittuun ongelmaan. Se motivoi”, Tommi hehkuttaa.

Kesätöiden markkinointi alkaa joulukuussa Tommin tavoin isolle joukolle opiskelijoita avautuu urapolku ABB:llä: nuoret tutustuvat oppilaitosyhteistyön kautta yritykseen, hakevat ABB:lle kesätöihin – ja tultuaan valituksi innostuvat mahdollisuuksista, joita ABB voi tarjota. Kesätöihin ABB:lle pääsee noin tuhat opiskelijaa joka kesä. Suurimmalla osalla heistä on Tommin tapaan teknisen koulutuksen tausta, mutta mukana on myös kaupallisen alan opiskelijoita. ”Joulukuusta alkaa kova pöhinä. Kierrämme rekrytointimessuja ja osallistumme yliopistojen tapahtumamarkkinointiin”, Suomen ABB:n työnantajamarkkinoinnista vastaava Heidi Pääkkönen kertoo.

ABB:lle halutaan parhaat osaajat, ja kilpailu hyvistä kesätyöntekijöistä on kovaa. Kiinnostavimmat yritykset keräävät parhaat työntekijät, ja Heidin mielestä ihan paras tapa kertoa yrityksestä on kutsua opiskelijat tutustumaan yritykseen paikan päälle. ABB:llä vierailee vuosittain noin 2 000 opiskelijaa. ”Täällä he näkevät, millaista ABB:llä on työskennellä. Olemme myös saaneet palautetta, että työpaikkamme ystävällinen ilmapiiri vetoaa opiskelijoihin. Tietysti myös suuren kansainvälisen yrityksen etenemis- ja kehittymismahdollisuudet houkuttelevat.”

Huippuosaamista Tommi Parviainen on silminnähden innostunut työstään ABB:llä. Opinnoissa ollaan loppusuoralla, ja valmistuminen häämöttää jo. ”ABB on opiskelijalle todella hyvä harjoittelupaikka. Osaaminen yrityksessä on vahvaa, ja täällä opiskelijat pääsevät ihan oikeisiin töihin”, Tommi kiittää. ”Lisäksi itselleni tärkeää on päästä tekemään tulevaisuuden kannalta merkityksellistä työtä."

37

Harjoittelussaan Tommi on huomannut, että yrityksen kansainvälisyydellä on merkitystä. ”Apua saa kollegoilta ympäri maailmaa. Tietysti myös mahdollisuus työskennellä ulkomailla kiinnostaa.”

Heidi Pääkkösen mukaan nykyopiskelijat ja kesätöiden hakijat ovat valveutuneita. ”Nuoret kysyvät hyviä kysymyksiä ja tekevät taustatyönsä. Juuri motivaatio onkin tärkeintä.

Monet nuoret haluavat työskennellä huipputeknologian ja -osaajien kanssa.”

Tukea starttiin ABB:llä suhtaudutaan pieteetillä siihen, että kesätyöntekijät viihtyvät työssään ja oppivat kesän aikana paljon uutta. Kaiken lähtökohta on hyvä perehdytys. ”Kesätyöntekijöiden antaman palautteen mukaan hyvää perehdytystä arvostetaan. Nuorille on myös tärkeää, että he saavat hyvää tukea esimieheltään”, Heidi kertoo.

Tommi vahvistaa väitteen. ”Turvallisuusasiat käydään läpi erittäin perusteellisesti. Se on hyvä ja vahvistaa ymmärrystä turvallisuuden merkityksestä. Lisäksi perehdytyksessä opin paljon ABB:n arvoista. Ja tietysti saan käytännön tietoa talon tavoista”, hän sanoo.

ABB:n kesätyöntekijöille järjestetään myös omat kesäjuhlat, joissa he voivat verkostoitua eri yksiköissä työskentelevien kollegojen kanssa.

Oikeissa töissä Jos kesätyöt ovat opiskelijoille tärkeä ponnahduslauta työelämään, ovat kesätyöntekijät myös arvokkaita ABB:lle. ”Kesätyöntekijöillä on meille valtava merkitys.

Kesän aikana he sijaistavat vakituisia työntekijöitä ja pitävät huolen siitä, että pyörät pyörivät, vaikka eletäänkin loma-aikaa. Kesätyön aikana heistä myös kasvaa tulevaisuuden osaajia”, Heidi Pääkkönen miettii. Samalla nuoret valmistautuvat työelämään ja oppivat työelämän perusasioita: tiimityöskentelyä, palaverikäytäntöjä ja asiakkaiden kanssa toimimista”, Heidi listaa. ”Jo hakuprosessi oli opettavainen”, Tommi sanoo. ”Parasta työskentelyssä ABB:llä on se, että jatkuvasti tapahtuu jotakin uutta. Se kasvattaa.

Täällä ei toimita ”aina on tehty näin” -periaatteella, vaan ollaan innostuneita ja kiinnostuneita uusista ratkaisuista. Kun kaikkea tätä pääsee näkemään ja tekemään ihan oikeiden töiden kautta, on oppi todella tärkeää.” n

— Heidi Pääkkönen muistuttaa, että kesätyöntekijät myös tuovat ABB:läisille uudenlaisia näkökulmia.

— Tommi Parvianen on jo opintopolkunsa päätöksessä. Nyt on tekeillä lopputyö.

*ABB TALENT ON ABB SUOMEN PAIKALLINEN HARJOITTELIJAOHJELMA Ohjelmaan valitaan kerrallaan 20 opiskelijaa teknillisistä yliopistoista.

Ohjelma antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen ammatilliseen kehittymiseen opintojen aikana. Ohjelma sisältää harjoittelujaksoja, opinnäytetöitä, kehityskeskusteluja sekä ura- ja opintosuunnittelua oman mentorin kanssa. Ensimmäinen ABB Talent käynnistyi vuonna 2011.

Parhaillaan meneillään oleva ohjelma käynnistyi keväällä 2016.

38

N Ä KÖ A L A # 1 2 0 1 8 A B B M A A I L M A L L A

ABB FIA Formula E Championship vauhdissa Kohti yhä parempia sähköautoja ABB ja sähköinen Formula E -sarja ilmoittivat vuoden alussa kumppanuudesta sähköisen liikenteen kehittämiseksi. ABB ryhtyi sähköisen formulasarjan nimikkosponsoriksi, ja sarja sai näin uuden nimen: ABB FIA Formula E Championship.

ABB FIA FORMULA E CHAMPIONSHIP VUONNA 2018

13.1.

MARRAKECH

3.2.

SANTIAGO DE CHILE

3.3.

MEXICO CITY

17.3.

PUNTA DEL ESTE

ABB MA AILMALL A

39

Formula E -sarjaa on ajettu vuodesta 2014. Täysin sähköiset formula-autot kisaavat meneillään olevalla neljännellä kaudella 11 kaupungissa viidellä mantereella.

Mukana on 10 tiimiä ja 20 kuljettajaa. Kilpailun merkityksestä sähköautojen kehityksessä kertovat jo tiimien nimet, kuten Audi, Jaguar ja Renault.

Uuden sukupolven Formula E -kilpa-auto esiteltiin maaliskuun alussa Geneven autonäyttelyssä. Muotokieleltään futuristinen uuden sukupolven ajoneuvo tulee mukaan kisaamaan Formula E -sarjan viidennellä kaudella.

Formula E -kilpailuja voi seurata Eurosportilta.

Lue lisää Formula E-sarjasta osoitteessa fiaformulae.com.

14.4.

ROOMA

28.4.

PARIISI

19.5.

BERLIINI

10.6.

ZURICH

14.–15.7 NEW YORK

— PulPaper 2018 29.-31.5.2018 Osasto 6a50 // Messukeskus, Helsinki

— Merkitse messupäivät kalenteriisi Nähdään PulPaper 2018 -messuilla

ABB Ability™ tehostaa prosessejasi ja tukee tulevaisuuden älykkäiden tehtaiden toimintaa. Tervetuloa tutustumaan monipuoliseen tarjontaamme sellu- ja paperiteollisuuteen PulPaper 2018 -messuilla. www.abb.com