YrittäjäInfo 5/2010

5 2010

Tässä numerossa mm.

Talous kasvaa, mutta kestääkö luottamus ................ 4 SEPA-valmistelun rajapyykkejä .................................. 5 Rakennusalan käännetystä alv:sta ohje .................... 7 Uusiutuvan energian tuet ..........................................8 Työnterveyshuollon järjestäminen ..............................9 Miten palkkaan Sanssi-nuoren? ...............................11 Hankintasopimuksen syntyminen ............................13 Tienvarsimainosten poikkeusluvat ............................14 YEL-työtulo ja sosiaaliturva ...................................... 16

Yrittäjä

INFO 5 • 2010

Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p. (09) 2292 2952, raijaliisa.konkola@yrittajat.fi Visuaalinen ilme Suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Kirjoittajina tässä numerossa ovat ekonomisti Petri Malinen, johtaja Timo Lindholm, johtaja Anna Lundén, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen ja lainopillinen asiamies Harri Hellstén.

1. VEROT JA RAHAT. ................................................................................................4 Talous kasvaa, mutta kestääkö luottamus...............................................................4 Yrityksen taloushallinto kannattaa uudistaa SEPAn myötä..................................... 5 SEPA-suoraveloitus käyttöön marraskuun alussa...................................................6 Finvoice-verkkolaskussa IBAN pakolliseksi 1.1.2011 alkaen.....................................6 Maksupäätejärjestelmien tiedonsiirtotapoihin uutta..............................................6 Varmista korttimaksamisen sujuvuus.....................................................................6 Vuoden 2011 budjettiverolait..................................................................................7 Rakennusalan käännetty alv . .................................................................................7 Uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle tuotantotukea..............................8

2. TYÖNANTAJAN ABC............................................................................................9 Työterveyshuollon järjestäminen............................................................................9 Vammaisen tai osatyökykyisen palkkaaminen.......................................................10 Tietotekniikan palvelualan palkantarkistukset......................................................10 Masennus ja työelämä ......................................................................................10 Miten palkkaan Sanssi-nuoren?.............................................................................11

3. YRITYSTOIMINNAN ABC................................................................................. 12 Aineiden uusia luokittelusääntöjä koskevat määräajat......................................... 12 Hankintasopimuksista.......................................................................................... 13 Miten tienvarsimainokselle haetaan poikkeuslupaa?............................................ 14 ICT-yrityksille opas Kiinan markkinoiden hyödyntämiseen....................................15

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ......................................................................................... 16 YEL-työtulo määrittää yrittäjän lakisääteisen sosiaaliturvan tason....................... 16 Valtakunnalliset jäsenedut.................................................................................... 17 Yrittäjän veroseminaari......................................................................................... 18

ISSN 1239-4637

YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2010 Numero

www.yrittajat.fi, kirjaudu jäsennumerolla

5/2010

15.10.

6/2010

3.12.

1. Verot ja rahat 5 • 2010

Talous kasvaa, mutta kestääkö luottamus Talouden elpyminen on niin hyvässä vauhdissa, että ennustelaitos toisensa jälkeen on viime aikoina suorastaan kilvan nostanut Suomen kansantalouden kasvua koskevia ennusteitaan ylöspäin.

Kun samanaikaisesti vielä vienti vetää ja teollisuuden tilaukset kasvavat kiihtyvää tahtia, voidaan helposti tuudittautua siihen, että ongelmat ovat ohi.

Suurten kasvulukujen illuusio

muutos on veroratkaisujen seurauksena painumassa ensi vuonna lähes nollaan ensimmäistä kertaa 2000-luvulla. Tämän tosiasian realisoituminen saattaa näkyä piankin kuluttajien luottamuksessa niin omaan kuin Suomen talouteen.

Talouden kasvuluvut ovat komeita, mutta tulee muistaa mihin niitä verrataan. Verrattaessa tilannetta vuoden takaiseen kriisin pohjaan on päivänselvää, että kasvuluvuista tulee lähes automaattisesti suuria.

Taantuman ollessa syvä on siitä nousu Talous kasvaa, mutta epävarmuus yleensä voimakasta. Vasta ensivaiheen on edelleen suurta kasvupyrähdyksen jälkeen näemme kuitenkin, mikä on kasvun pitävyys.

Kasvun pitävyydestä ei vielä ole takeita, Viennin kasvulukuja tuijotettaessa on ja kasvun pitäminen ensi vuonnakin edes hyvä muistaa, että Suomen talouden elpylähellä tämän vuoden lukuja vaatii kominen alkoi kotimarkkinoista. Perinteinen vaa työtä. Samaan aikaan tarvitsemme järjestys suhdannekuopan pohjalta noustakipeästi lisää ripeän talouskasvun vuosia essa on viennin kasvuun kääntyminen, jota poikkeuksellisen syvän taantumakuopan kotimarkkinat seuraavat perässä. Viennin täyttämiseksi. kasvun voidaankin nähdä kertovan ennen Suomen kaltaisen pienen avoimen taBKT:n muutos, % kaikkea siitä, että on palattu perinteiseen louden menestyminen on kuitenkin vain 4,5 järjestykseen. osittain omissa käsissämme. Maailman4 Viennin elpyminen on erityisen tervetalouden tilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suo3,5 tullut nyt kun palkansaajan ostovoiman men, ja viimeaikaiset uutiset Euroopasta 3

%

% 2,5

Suomen Yrittäjät, ekonomisti Petri Malinen, p. (09) 2292 2845, petri.malinen@yrittajat.fi

BKT:n muutos, %

4,5 2

4

1,5

2010

3,5

2011

1

3 0,5

%

0 2,5

2 1,5 1 0,5 0

4

tai kauempaa maailmalta eivät ole olleet erityisen rohkaisevia. On kuitenkin selvää, että toipuminen taantuman jälkeen on alkanut, se vain on todennäköisesti jäämässä maltilliseksi ja luonteeltaan epätasaiseksi.

Syksyn Pk –yritysbarometri vahvisti sen, että ennustelaitosten tapaan myös yritysten näkemykset lähiajan talouskehityksestä ja oman liiketoiminnan muutoksista ovat varsin positiiviset. Suhdanneodotusten saldoluku nousi vuoden takaisesta huimasti.

Mutta samalla tavoin kuin Suomen taloudessa laajemminkin, positiivisten odotusten ja nykytilan välillä on vielä huomattava ero. Talouskriisin pitkä varjo näkyy edelleen muun muassa maksuongelmien suurena määränä.

Synkkyyteen ei kuitenkaan ole aihetta, sillä talouden kasvu näyttää jatkuvan ensi vuonnakin. Nykyisiin kasvulukuihin ei vain tule tuudittautua. Kasvu näyttäisi vakiintuvan selvästi matalammaksi kuin 2010 se, johon ennen kriisiä totuttiin. Nyt vain 2011 on pyrittävä pitämään pää kylmänä, vältettävä tuudittautumista epärealistisen korkeisiin odotuksiin ja samanaikaisesti kuitenkin huolehdittava kyvystä vastata talouskasvun mukanaan tuomiin kasvaviin markkinoihin. Tällä tavalla talouden kasvun hedelmät saadaan poimittua ja hyödynnettyä täysimääräisesti.

5 • 2010

Yrityksen taloushallinto kannattaa uudistaa SEPAn myötä Aikaa on tasan vuosi. Marraskuun alusta 2011 lähtien yritysten maksuliike hoituu vain SEPA -palveluilla. Kotimaisten tilinumeroiden käyttö päättyy.

Pk-yritysten ei kannata lykätä maksujärjestelmiensä uudistusta ensi syksyyn eikä edes ensi kevääseen. Mitä nopeammin toimii, sitä varmemmin välttää ruuhkat ja viivästykset, jotka maksujärjestelmien uudistamisessa voivat ensi vuonna tulla eteen.

Varsinkin taloushallinnon ohjelmistotoimittajien palvelut saattavat ruuhkautua.

SEPA ei ole vain joukko uusia Euroopan laajuisia teknisiä uudistuksia, vaan mahdollisuus uudistaa ja tehostaa yrityksen taloushallintoa. Yhtenä SEPAn hyötynä on kansainvälisten maksujen välitysajan lyheneminen: jatkossa maksut Suomesta toiseen SEPA –maahan ja päinvastoin kulkevat hitaimmillaan kolmessa päivässä.

Vuoden 2012 alusta näiden maksujen välitysajan on määrä lyhentyä yhteen pankkipäivään.

Pk-yrityksille SEPAn eli yhtenäisen eurooppalaisen maksualueen vaikutukset määräytyvät yrityksen toiminnan laajuuden mukaan: myös muissa SEPA -maissa kuin Suomessa toimivien yritysten kohdalla muutokset ovat luonnollisesti suuremmat.

Silti SEPA koskee kaikki suomalaisia yrityksiä. Tilisiirroissa ryhdytään käyttämään maksun saajan tilinumeron kansainvälistä muotoa IBANia sekä maksun saajan pankin yksilöivää BIC-koodia. Nämä korvaavat vanhat kansalliset tilinumerot myös kotimaan maksuissa.

SEPA –konkretiaa on myös palkkojen maksamisen muutos. Toistuvaissuorituksista siirrytään SEPA- tilisiirtojen käyttöön palkkojen maksussa. Palkkatapahtumissa käytetään erillistä koodia, jolla ne tunnistetaan.

Niiden pk-yritysten, joiden SEPA -valmistelut ovat vielä alkuvaiheessaan tai tekemättä, on syytä kääntyä sekä pankkinsa että tilitoimistonsa puoleen. Niiden tehtävänä on kertoa, millaisia muutoksia kunkin yrityksen taloushallintoon ja maksujärjestelmiin kannattaa tehdä. Pankit järjestävät syksyn kuluessa SEPA –tilaisuuksia eri puolilla Suomea.

Jos yritys ei ehdi saada ohjelmistopäivityksiä valmiiksi tämän vuoden vuoden loppuun mennessä, Finanssialan Keskusliiton mukaan useimmat Suomessa toimivat pankit ja maksuliikeoperaattorit tarjoavat yritysten käyttöön väliaikaisia sopeutusratkaisuja ensi vuoden lokakuun loppuun. Sen jälkeen vanhanmallisia maksuaineistoja ei voi enää käyttää.

Jos yrityksen reskontra- ja pankkiyhteysohjelmat eivät ole SEPA-valmiudessa ensi

vuoden lokakuun loppuun mennessä, yritys voi hoitaa yksittäiset maksut verkkopankissa tai pankin konttorissa, Finanssialan Keskusliitosta kerrotaan.

SEPA-palveluiden käyttöönotosta saa lisätietoja ohjelmistotoimittajalta tai pankista.

Lopuksi vielä esimerkkejä SEPA –valmistautumisen käytännön toimista.

▪▪ Ota E-lasku käyttöön.

▪▪ Siirry EMV-maksupäätteen käyttöön ja päivitä korttijärjestelmäsi.

▪▪ Mieti pankkisi ja tilitoimistosi kanssa, mikä olisi paras tapa hoitaa yrityksen maksuliike ja taloushallinto nyt ja lähivuosina.

1. Verot ja rahat

Suomen Yrittäjät, johtaja Timo Lindholm, p. (09) 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi

SEPA, IBAN, BIC ▪▪ SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. Alueeseen kuuluvat kaikki 27 EU-maata sekä Islanti, Liechtenstein, Monaco, Norja ja Sveitsi.

▪▪ Kansainvälinen tilinumero IBAN (International Bank Account Number) ja pankin tunniste BIC (Bank Identifier Code) korvaavat suomalaisen tilinumeron käytön maksamisessa.

SEPA-valmistelun rajapyykkejä Mikä muuttuu

Mitä tarkoittaa käytännössä

Syksy 2010

SEPA–maksut on otettava käyttöön

Yritysten reskontrien ja pankkiyhteysohjelmien päivitys

1.12.2010

Kansainvälinen RF-viite mahdollista ottaa käyttöön

Uusi viivakoodistandardi, myös kotimaan maksuissa

1.1.2011

Yritysten tulisi olla SEPA-valmiudessa

”Vanhat” kansalliset palvelut muuttuvat erityispalveluiksi

31.10.2011

”Vanhat” kansalliset palvelut päättyvät

Maksuliikenne toimii VAIN SEPA-palveluilla

5

1. Verot ja rahat 5 • 2010

SEPA-suoraveloitus käyttöön marraskuun alussa Suomessa toimivilla pankeilla on valmiudet veloittaa SEPA-suoraveloituksia maksajien tileiltä marraskuun alusta alkaen.

SEPA-suoraveloitus soveltuu hyvin rajat ylittävään maksamiseen. Se eroaa suomalaisesta suoraveloituksesta mm. siten, että suoraveloitusvaltakirjat annetaan laskuttajalle, joka myös hallinnoi valtakirjare-

kisteriä. Maksajan pankilla ei ole tietoa valtakirjan olemassaolosta kuten tähän asti.

Yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPAan siirryttäessä suomalainen suoraveloitus päättyy mahdollisesti vuonna 2013.

Pankkien ja laskuttajien tavoitteena on korvata suomalainen suoraveloitus uudella vastaavalla palvelulla siten, että kuluttajaasiakkaiden ei itse tarvitse tehdä asialle mitään. Laskuttajat ja pankit kertovat myöhemmin suoraveloitusasiakkailleen miten muutos tapahtuu.

Finvoice-verkkolaskussa IBAN pakolliseksi 1.1.2011 alkaen SEPA-siirtymäsuunnitelman mukaan IBAN ja BIC ovat olleet pakollisia paperilaskuilla ja tilisiirtolomakkeilla 1.7.2010 alkaen. Finvoice-verkkolaskut ja e-laskun ilmoittamissanomat on lähettävä niin, että laskuttajan tilinumero on IBAN-muodossa 1.1.2011 alkaen.

Pankit voivat halutessaan ottaa suomalaisen tilinumeron sisältäviä verkkolaskuaineistoja vastaan 31.10.2011 saakka, jonka jälkeen ilman IBANia olevat verkkolaskuaineistot hylkäytyvät.

Laskuttajan jo lähettämiä kuluttajan e-laskuun liittyviä ilmoitussanomia, joissa on suomalainen tilinumero, ei tarvitse lähettää uudelleen IBAN:lla. Jos laskuttajailmoitukseen tulee muutoksia, tilinumerot on samalla korvattava IBAN-muotoon.

Maksupäätejärjestelmien tiedonsiirtotapoihin uutta Elisa ja TeliaSonera ovat ilmoittaneet, että X.25-verkkojen kautta hoidettu maksukorttien katevarmennuspalvelu päättyy loppuu vuoden 2010 lopussa.

Korvaava TPC/IP-järjestelmä on jo käytössä.

Maksupäätteitä käyttävän yrityksen on syytä ottaa yhteyttä ohjelmistotaloonsa asian hoitamiseksi kuntoon.

Verkkotekniikan vanhenemisen takia uusissa päätteissä korttimaksujen varmennustapahtumat välitetään TPC/IP-verkon kautta. Muutos nopeuttaa varmennuskyselyitä, parantaa tietoturvaa ja useimmiten myös alentaa tietoliikennekustannuksia.

▪▪ Katso Finanssialan Keskusliiton sivuilta tuoreimmat SEPAuutiskirjeet tai tilaa itsellesi viestinta@fkl.fi Lisätietoja: Finanssialan Keskusliiton SEPA-sivut, www.fkl.fi

Varmista korttimaksamisen sujuvuus ▪▪ Päätä mitkä kortit hyväksyt maksuvälineenä ja hoida sopimukset kuntoon ▪▪ Hanki sirukortteja lukeva maksupääte vuoden 2010 loppuun mennessä ▪▪ Varmista, että maksupääte on tyyppihyväksytty ▪▪ Huolehdi maksupäätteiden korttitaulun päivityksestä ▪▪ Varmista, että maksupäätejärjestelmä noudattaa PCI-tietoturvastandardia ▪▪ Huolehdi siitä, että asiakas voi hoitaa sirumaksutapahtuman itse Lisätietoja: Finanssialan Keskusliiton SEPA-sivut www.fkl.fi: Kauppiaan käsikirja

6

5 • 2010

Vuoden 2011 budjettiverolait Hallitus on antanut esitykset vuoden 2011 tuloveroasteikkolaiksi ja eräiksi muiksi lakimuutoksiksi.

Tuloveroasteikkoja lievennetään korottamalla tulorajoja 3 %-yksiköllä, jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi vuoteen 2010 verrattuna. Samalla korotetaan mm. työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä perusvähennyksen enimmäismäärää.

Luovutustappioiden vähennysaikaa esitetään pidennettäväksi henkilöverotuksessa 3 vuodesta 5 vuoteen. Taustalla on hallituksen linjaus, jonka mukaan ns. bisnesenkeli-huojennuksia ei oteta käyttöön, vaan ne korvataan yleisellä luovutustappioiden vähennysajan pidennyksellä.

Tappiot voidaan vähentää edelleen vain viiden vuoden aikana syntyneitä luovutusvoittoja vastaan.

Parturi- ja kampaamopalveluiden ja muiden ns. pienten korjauspalveluiden alennetun 9 %:n arvonlisäverokannan soveltamista esitetään myös jatkettavaksi yhdellä vuodella. Pieniin korjauspalveluihin luetaan polkupyörien, kenkien, nahkatavaroiden sekä vaatteiden ja liinavaatteiden korjauspalvelut. Alennettuja verokantoja tullaan tarkastelemaan erikseen arvonlisäverokantojen kokonaistarkastelun yhteydessä.

Rakennusalan käännetty alv Eduskunta on hyväksynyt rakennusalan käännettyä alv-velvollisuutta koskevan lakimuutoksen ja uudistus tulee voimaan vuoden 2011 huhtikuun alusta lukien.

Verohallinto on laatinut yhteistyössä valtiovarainministeriön, Rakennusteollisuus RT:n, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n sekä Suomen Yrittäjien kanssa ohjeen uudesta menettelystä: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen.

Ohje on valmistunut ja saatavissa www.vero.fi-sivulta. Tutustu ohjeeseen.

Lisätietoja rakennusalan käännetystä alv-järjestelmästä on myös edellisessä YrittäjäInfossa nro 4 ja Suomen Yrittäjien kotisivuilla www.yrittajat.fi.

Anna Lundén

7

1. Verot ja rahat

Suomen Yrittäjät, johtaja Anna Lundén, p. (09) 2292 2937, anna.lunden@yrittajat.fi

Kiinteistöhallintapalveluiden ja rakennuspalveluiden oman käytön verotukseen liittyvää euromääräistä rajaa esitetään korotettavaksi 35 000 eurosta 50 000 euroon.

Asia liittyy asunto- ja kiinteistöyhtiöiden verotukseen, ja sillä pyritään välttämään palveluiden omasta käytöstä aiheutuva arvonlisäverotus silloin, kun töiden arvo alittaa säädetyn eurorajan.

1. Verot ja rahat 5 • 2010

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle tuotantotukea Syöttötariffijärjestelmää ehdotetaan tuulivoimalle, biokaasulle ja puupolttoaineelle. Tukea maksettaisiin enintään 12 vuoden ajan.

Suomen Yrittäjät, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, p. (09) 2292 2843, sampo.seppanen@yrittajat.fi

Kiinteä sähkön tuotantotuki korvaisi nykyisen sähköverolain mukaisen tuen ja maksettaisiin niille, jotka eivät kuulu syöttötariffijärjestelmään.

Tukea maksettaisiin, jos sähkömarkkinahinnan keskiarvo ei kalenterivuonna ylitä 76,6 €/MWh tasoa. Tukien määrät olisivat: ▪▪ Tuulisähkö 6,9 €/MWh ▪▪ Biokaasu- ja vesivoimasähkö 4,2 €/ MWh

Tukea maksetaan markkinaehtoisena takuuhintana, eli tavoitehinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus.

Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,50 euroa megawattitunnilta (€/MWh). Lisäksi tuulivoiman osalta maksettaisiin nopean aloittajan etua 105.30 €/MWh vuoden 2015 loppuun saakka enintään 3 vuoden ajan.

Jos kyse on tehokkaasta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, biokaasuvoimalassa tuotetusta sähköstä maksettaisiin syöttötariffin lisäksi 50 €/MWh ja puupolttoainevoimalassa tuotetusta sähköstä 20 €/MWh lämpöpreemiona. Metsähake-

voimaloille maksettaisiin tuotetun sähkön perusteella päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuvaa tuotantotukea enintään 18 €/MWh. Syöttötariffin piiriin pääsyn ehtona on, että biokaasuvoimaloissa, metsähakevoimaloissa ja puupolttoainevoimaloissa nimellisteho on vähintään 100 kVA. Tuulivoiman osalta syöttötariffin piiriin pääsisivät laitokset, joiden generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 500 kVA. Vain puupolttoainevoimaloille asetettaisiin nimellistehon yläraja, joka olisi 8 megavolttiampeeria (MVA).

8

▪▪ Kierrätyspolttoainesähkö 2,5 €/MWh Sähkön tuotantotuessa olisi syöttötariffia kevyempi rekisteröitymismenettely. Tuotantotukea maksettaisiin vain, jos tuotanto ylittää 200 MWh/a rajan.

Lailla pyritään vauhdittamaan uusiutuvan energian tuotantoa. Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2011 alusta. Vuoden 2011 talousarvioesitykseen on ehdotettu 55,35 miljoonan euron määrärahaa uusiutuvan energian tuotantotukia varten. Summan arvioidaan nousevan vuoteen 2020 mennessä noin 330 miljoonaan per vuosi.

Uusiutuvan energian lisäämisellä oletetaan olevan merkittävät työllisyysvaikutukset. Esimerkiksi metsähakkeen käytön kokonaistyöllisyysvaikutukset oletetaan olevan vuonna 2020 noin 6900 henkilötyövuotta. Näistä suurin osa (n. 90 %) syntyisi metsähakkeen tuotannosta ja kuljetuksesta.

5 • 2010

2. Työnantajan ABC

Työterveyshuollon järjestäminen Työnantaja on velvollinen järjestämään työsuhteessa oleville työntekijöilleen työterveyshuollon. Tämä artikkeli kertoo tiivistetysti palvelujen järjestämisen vaihtoehdoista ja siitä, mitkä ovat lain vaatimia palveluja.

Jos yrityksellä on yksikin työntekijä, työnantajan on lain mukaan järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Työterveyshuollon tavoitteena on edistää terveyttä ja työkykyä työpaikoilla.

Lain vaatimia työterveyshuoltopalveluja ovat: ▪▪ työpaikkaselvitys ▪▪ terveystarkastukset ▪▪ tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työntekijöille, lähiesimiehille, työsuojelutoimikunnalle sekä yrityksen johdolle ▪▪ vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen edistäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen ▪▪ ensiapuvalmiudesta huolehtiminen.

Sairaanhoito- ja muiden terveydenhuoltopalvelujen järjestäminen on työnantajalle

vapaaehtoista. Silti yli 90 % työterveyshuollon henkilöasiakkaista saa sairaanhoitopalvelut työnantajan kustannuksella.

Työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa tai ostaa ne yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunnan terveyskeskuksen on järjestettävä työterveyshuollon palvelut niitä haluaville työnantajille. Myös yrittäjä voi halutessaan järjestää itselleen työterveyshuollon.

Työnantajalla on oltava työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa laadittu kirjallinen sopimus sekä toimintasuunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä.

Kun sopimus ja toimintasuunnitelma ovat kunnossa, työnantaja voi hakea Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Kela korvaa noin puolet työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista.

Korvauksen suuruus riippuu palvelujen sisällöstä. Työterveyshuolto on työntekijöille maksutonta.

Yrittäjän oma työterveyshuolto Työterveyshuollosta on hyötyä myös yrittäjälle itselleen. Ennalta ehkäisevien palveluiden, kuten yrittäjän työn terveysvaarojen arvioinnin ja ehkäisyn sekä terveystarkastusten lisäksi yrittäjä voi liittää yleislääkäritasoisen sairaanhoidon työterveyshuoltopalveluunsa. Kansaneläkelaitoksen korvauksen jälkeen maksettavaksi jääneet kustannukset yrittäjän omasta työterveyshuollosta ovat verovähennyskelpoisia.

Yrittäjät voivat käyttää valmiita tarjouspyyntö-, sopimus-, ja toiminta-suunnitelma-lomakkeita työterveyshuoltopalveluita hankkiessaan ja sopimusta tehdessään.

Yrittäjien työterveyshuolto-opas auttaa yrittäjää suunnittelemaan työterveyshuoltonsa sisältöä yhdessä työterveyshenkilöstön kanssa.

Lisätietoa www.yrittajat.fi ➝ Työnantajan ABC ja www.kela.fi

Myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu opastaa työterveyshuoltoa koskevissa kysymyksissä, p. (09) 229 221.

9

2. Työnantajan ABC 5 • 2010

Vammaisen tai osatyökykyisen palkkaaminen Työnantajia kannustetaan laajentamaan rekrytointipohjaansa ja palkkaamaan osaavia työntekijöitä riippumatta heidän vammoistaan, sairauksistaan tai muista fyysisistä ominaisuuksistaan.

Työnantajille on tuotettu Vammoista viis – anna osaamisen ratkaista –opas vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseksi.

Oppaassa käydään läpi rekrytointia edel-

tävät kokeilut ja tärkeimmät tukimuodot sekä esitellään lyhyesti monimuotoisen työyhteisön tarjoamia etuja.

Opas on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi, ja se on maksuton. Oppaan voi tilata: liisa.mannisto@tem.fi, p. 050 396 3655.

Tietotekniikan palvelualan palkantarkistukset Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry ja Teknologiateollisuus ry ovat sopineet tietotekniikan palvelualan palkantarkistuksista.

Sopimuksen mukaan kustannusvaikutus on sovittavissa paikallisesti. Jos muuta ei paikallisesti sovita, on kustannusvaikutus 1,5 %, josta 1 % toteutetaan yleiskorotuksena ja 0,5 % jaetaan henkilökohtaisiin

korotuksiin liittojen yhteisen ohjeistuksen mukaan.

Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu, p. (09) 229 221

▪▪ Eri sopimusalojen palkkataulukoita kootaan yrittajat.fi-sivujen Työnantajan ABC-osioon.

Masennus ja työelämä Pian käynnistyvän Mastdo-kampanjan tavoitteena on tuoda julki hyviä käytäntöjä, joilla voidaan vähentää masennusperäisiä sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä.

Työurien pidentäminen on meitä kaikkia koskettava yhteiskunnallinen haaste.

Masennuksen vuoksi joka vuosi työkyvyttömyyseläkkeelle jää 4000 henkilöä. Pelkästään tämän kehityksen puolittaminen nostaisi eläkkeelle siirtymisikää noin 0,3 vuotta. Keskeisessä asemassa on työkyvyn ja työhyvinvoinnin lisääminen.

Kampanjan avulla halutaan kertoa mm., että masennus on sairaus sairauksien joukossa ja että työhönpaluu on arkinen asia.

Tiedetään, että sairausloman pitkittyminen vaikeuttaa työhönpaluuta. Varhainen työhönpaluu auttaa toipumista. Masennusta voidaan hoitaa tehokkaasti ja toimintakyky palauttaa vähitellen. Työnantajalle henkilöstön työkyvyn ylläpito, varhainen tuki ja sairastuneen työhönpaluussa edistyksellisten mallien käyttöönotto on taloudellisesti kannattavaa.

Kampanjasivusto www.mastdo.fi avataan lokakuun lopulla.

10

www.mastdo.fi

5 • 2010

2. Työnantajan ABC

Miten palkkaan Sanssi-nuoren?

Sanssi-kortti on työ- ja elinkeinotoimiston myöntämä työllistämisseteli.

Sanssi-kortti voidaan myöntää nuorelle, vastavalmistuneelle työnhakijalle, ja se tarkoittaa käytännössä, että työnantaja voi saada palkkatukea kyseisen nuoren palkkaamiseen. Työnhakijalle täytyy kuitenkin maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka.

Millainen tuki?

Tuki on korkeintaan 550 euroa kuukaudessa maksimissaan kymmenen kuukauden ajan. Tuki on 25,63 euroa päivässä, jos työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta, ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.

Summan suuruus kuukaudessa riippuu tehtyjen työpäivien määrästä.

Palkkatuki on tuen saaneelle työnantajalle (kotitaloutta lukuun ottamatta) veronalaista tuloa. Maksettuihin palkkoihin liittyvät samat työnantajavelvollisuudet kuin muihinkin palkkoihin.

Millainen työsuhde?

Solmittava työsuhde voi olla määräaikainen, toistaiseksi voimassa oleva tai oppisopimuskoulutukseen pohjautuva. Oppisopimuskoulutukseen tukea voi saada koko koulutuksen ajan.

Kuka voi saada tuen ja kuka voi työllistää?

Sanssi-kortin voi saada alle 30-vuotias, vastavalmistunut nuori, joka on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa.

Myös peruskoulun ja lukion suorittaneet nuoret ovat vastavalmistuneita, mutta heidän kannattaa ensisijaisesti lähteä jatko-opintoihin. Sanssi-korttia ei voi saada alle 17-vuotias, koska alle 17-vuotias ei voi rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.

Sanssi-työnantaja voi olla yksityisyritys, pienyritys, yhdistys, säätiö, järjestö tai kunta – melkein mikä tahansa, mutta ei valtio. Yli 25-vuotiailta edellytetään kuuden kuukauden työttömyysjaksoa, jos he työllistyvät yritykseen määräaikaiseen työsuhteeseen. Muissa tapauksissa kuuden kuukauden työttömyysjaksoa ei edellytetä.

Kuinka tuen saa?

Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut nuori saa TE-toimistosta oman Sanssikorttinsa, joka osoittaa työnantajalle, että kyseisen nuoren palkkakustannuksiin voidaan myöntää palkkatukea. Palkkatuen saamiseksi työnantajan täytyy tehdä sopimus TE-toimiston kanssa.

Miten palkkaan Sanssi-nuoren?

1. Tarkista palkkatuen myöntämisen ehdot.

Työsuhde voi olla ▪▪ toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen ja ▪▪ osa-aikainen tai kokoaikainen.

Työsuhteen palkan täytyy olla työehtosopimuksen mukainen.

Ota huomioon seuraavat työntekijään liittyvät asiat: ▪▪ Työntekijän täytyy olla alle 30-vuotias, vastavalmistunut nuori, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.

▪▪ Yli 25-vuotiailta edellytetään kuuden kuukauden työttömyysjaksoa, jos he työllistyvät yritykseen määräaikaiseen työsuhteeseen. Muissa tapauksissa kuuden kuukauden työttömyysjaksoa ei edellytetä.

▪▪ Sanssi-korttia ei voi saada alle 17-vuotias, koska alle 17-vuotias ei voi rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi TEtoimistoon.

Ota huomioon myös, että palkkatukea ei myönnetä, jos ▪▪ työnantaja on hakemuksen jättämistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä samoista tai samanlaisista tehtävistä tai lyhentänyt heidän työaikaansa ja edellä mainitut toimet eivät ole palkkatuen myöntämishetkellä päättyneet, ▪▪ tukeen perustuva työhön ottaminen aiheuttaisi työnantajan palveluksessa olevien muiden työntekijöiden tai heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa huonontumisen,

11

▪▪ työnantaja saa tuella palkattavan henkilön palkkaamiseen samalta ajalta muuta valtion tukea lukuun ottamatta oppisopimuksen perusteella maksettavaa koulutuskorvausta.

2. Ota yhteyttä TE-toimistoon.

TE-toimistossa www.mol.fi neuvotaan Sanssi-nuoren palkkaamisessa. Jos sinulle ei ole tiedossa sopivaa nuorta, jolla on Sanssi-kortti, voit kysyä TE-toimistosta ehdokkaita.

3. Tee palkkatukihakemus TE-toimistoon.

TE-toimistossa (www.mol.fi) tarkistetaan palkkatuen myöntämisehdot. Nuoren työnhakutilanteessa esittämä Sanssi-kortti ei riitä tuen saamiseksi, vaan palkkatukihakemus tulee täyttää.

Palkkatuken hakemiseen tarvitset ▪▪ hakemuksen palkkatuesta ▪▪ kaupparekisteriotteen (alle kolme kuukautta vanha), ▪▪ verovelkatodistuksen (verotoimistosta) ja ▪▪ yhdistys- tai säätiörekisteriotteen.

4. Työsuhde voi alkaa, kun TE-toimisto on myöntänyt palkkatuen.

Ota ensin yhteys TE-toimistoosi. Katso lähin TE-toimisto verkosta: www.mol.fi Lisätietoja nuorten palkkatuesta: www.sanssi.fi Lähde: www.tem.fi, www.mol.fi, www.sanssi.fi

3. Yritystoiminnan ABC

5 • 2010

Aineiden uusia luokittelusääntöjä koskevat määräajat Yritysten on hyvä muistaa, että niiden on tarpeen luokitella myymänsä aineet uudelleen CLP-asetuksen uusien luokitus- ja merkintäsääntöjen mukaisesti 1. joulukuuta 2010 mennessä ja ilmoitettava nämä kemikaalien luokitukset kemikaalivirastolle 3. tammikuuta 2011 mennessä.

EU:n uusi ns. CLP-asetus (Classification, Labelling and Packaging of Substances and Mixtures) koskee vaarallisten aineiden ja seosten sekä eräiden vaarallisia aineita sisältävien esineiden luokittelua, merkintöjä ja pakkaamista.

Asetuksen tarkoituksena on varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso sekä aineiden, seosten ja tiettyjen esineiden vapaa liikkuvuus yhdenmukaistamalla luokituskriteerit sekä merkintöjä ja pakkaamista koskevat säännöt sekä säätämällä toimijoiden velvollisuuksista.

Päävastuu aineiden ja seosten vaarallisuuden tunnistamisesta ja niiden luokitusta koskevista päätöksistä on aineiden ja seosten valmistajilla, maahantuojilla ja jatkokäyttäjillä. Valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien on luokiteltava markkinoille saatettavat aineet ja seokset, jotka toimittajan on merkittävä ja pakattava.

Valmistajien, esineiden tuottajien ja maahantuojien on luokiteltava myös ne aineet, joita ei ole saatettu markkinoille ja jotka on rekisteröitävä tai joista on ilmoitettava REACH-asetuksen mukaisesti Euroopan kemikaalivirastolle.

12

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. (09) 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi

Luokitus on tarpeen, jotta voidaan määritellä, onko kemikaali vaarallinen terveydelle ja ympäristölle. Luokituksen perusteella määritellään, mitä tietoja työntekijöiden ja kuluttajien käyttämien tuotteiden merkinnöissä on oltava. On syytä huomata, että ilmoitus on tehtävä myös pienestä määrästä kemikaalia. Tästä syystä vaikutukset ulottuvat moniin yrityksiin, myös pk-yrityksiin.

Lisätietoja CLP-asetuksen tuomista velvoitteista www.reachneuvonta.fi

3. Yritystoiminnan ABC 5 • 2010

Hankintasopimuksista Vuoden 2007 hankintalaissa ei ollut nimenomaista säännöstä siitä, milloin hankintasopimus voidaan katsoa syntyneeksi. Tältä osin lakia on tarkennettu 1.6.2010 voimaan tulleen uudistuksen yhteydessä.

Hankintasopimus syntyy hankintapäätöksen jälkeen, kun kirjallisesti laadittu sopimusasiakirja osapuolten toimesta allekirjoitetaan.

Tarjouskilpailun voittaneen yrityksen ja hankintayksikön välille syntynyttä sopimusta kutsutaan hankintasopimukseksi. Vaikka hankintasopimukseen pätevät normaalit sopimusoikeudelliset edellytykset, liittyy tällaiseen sopimukseen useita erityispiirteitä ja tunnusmerkkejä, jotka erottavat sen muista sopimuksista. Yksi edellytys liittyy sopimusosapuoliin: ainakin yhtenä sopijakumppanina on oltava hankintayksikkö ja toisena osapuolena hankintayksiköstä ulkopuolinen taho.

Hankintasopimuksen pääasiallisena tarkoituksena tulee olla hankintalaissa tarkoitetun hankinnan toteuttaminen. Jos sopimuksen tarkoituksena ei ole rakennusurakka, tavaran hankinta (myös vuokraus ja leasing) tai palvelun suorittaminen, sopimusta ei ole katsottava hankintasopimukseksi. Myös hankintojen kansallisten tai EU-kynnysarvojen on oltava käsillä, jotta hankintasopimukselle asetetut erityisvaatimukset velvoittavat osapuolia. Jos kansallinen kynnysarvo ei ylity, hankintamenettelyn valinta ja kilpailutusmenettelyn kulku ovat hankintayksiköiden omassa harkinnassa.

EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen hankintapäätös ja valitusosoitus tiedoksi.

Odotusaika käynnistyy hankintapäätöksen tiedoksisaannista.

Laissa ei yleensä vaadita, että sopimus tulee olla allekirjoitettu, päivätty, todistettu tai laadittu kirjallisena. Sopimussuhteissa pääsääntönä on sopimusvapaus. Hankintalain puitteissa solmittuihin sopimuksiin pelkkä osapuolten sitoutumistahto ei kuitenkaan riitä. Hankintasopimus syntyy, kun osapuolet allekirjoittavat kirjalliseen muotoon laaditun sopimuksen. Oikeussuojakeinojen tehokkaan käytön turvaamiseksi markkinaoikeus voi kuitenkin hyvitysmaksua, tehottomuusseuraamusta, seuraamusmaksua tai sopimuskauden lyhentämistä määrätessä katsoa hankintasopimuksen syntyneeksi poikkeuksellisesti myös vallitsevien olosuhteiden perusteella.

Hankintasopimuksen syntyminen

Hankintasopimuksille on tunnusomaista, että sen sopimusehdoista ei juurikaan voida osapuolten kesken neuvotella. Tärkeimmät sopimuksen ehdot tulee olla jo tarjouspyynnössä, ja ehtojen jälkikäteiseen muuttamiseen suhtaudutaan tiukasti.

Tarjouspyynnössä on esitettävä vähintään sellaiset hankintasopimuksen ehdot,

Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön on tehtävä hankintasopimus.

Joidenkin hankintojen kohdalla hankintasopimusta ei saa tehdä ennen kuin hankintapäätöksen tiedoksiannosta on kulunut hankintalaissa säädetty odotusaika.

Hankintasopimuksen sisältö ja sopimusmuutokset

13

joilla on merkitystä tarjouksen sisällölle ja erityisesti hinnoittelulle. Toisaalta tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyyntöä, suljetaan tavallisesti tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnön sopimusehtoihin ei voida tehdä sopimusneuvotteluissa olennaisia muutoksia, mutta täsmennykset ja korjaukset ovat mahdollisia. Myös avoinna olevista seikoista voidaan neuvotella ja sopia. Avoimina asioina ei voida kuitenkaan pitää tarjouksessa ilmoitettuja varaumia tai muita tarjouspyynnöstä poikkeavia ehtoja.

Tällaiset tarjoukset on yleensä hylättävä.

On hyvä huomata, että yleiset sopimusehtokokoelmat, kuten esimerkiksi JYSE-ehdot eivät tule hankintasopimuksen osaksi, ellei niihin ole tarjouspyynnössä nimenomaisesti viitattu.

Hankintasopimuksen osapuolet voivat haluta jostain syystä muuttaa sopimusehtoja kesken sopimuskauden. Pääsääntöisesti ehtoja ei voida mennä muuttamaan.

Olennaisten muutosten osalta hankintayksiköllä voi olla velvollisuus kilpailuttaa hankinta uudelleen. Erityisesti hankinnan kohteen laajentamisen, hintamuutosten tai sopimuskauden jatkamisen yhteydessä nousee tavallisesti esille uudelleenkilpailuttamisvelvollisuus. Toisaalta mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan varautua etukäteen jo tarjouspyynnössä, esimerkiksi kirjaamalla ehdot hinnanmuutosmekanismista tai lisähankintaoikeudesta.

Tiina Toivonen

3. Yritystoiminnan ABC

5 • 2010

Miten tienvarsimainokselle haetaan poikkeuslupaa?

Suomen Yrittäjät on lähes vuoden verran neuvotellut Liikenneviraston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa tienvarsimainonnan poikkeuslupakäytännön saamisesta aikaisempaa joustavammaksi. Viime kuukausina myönteiset lupapäätökset ovat selvästi kasvaneet aikaisemmasta.

Koska kyseessä on kuitenkin poikkeuslupa, eivät kaikki hakijat voi saada edelleenkään myönteistä päätöstä hakemukselleen. Esimerkiksi taajamassa sijaitseville yrityksille myönnetään harvoin poikkeuslupa.

Tienvarsimainonta on lain mukaan pääsääntöisesti kiellettyä. Mainokselle voidaan kuitenkin saada poikkeuslupa, jos mainosta on pidettävä liikenteen opastuksen tai matkailun tai muusta sellaisesta syystä tarpeellisena. Muuna sellaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi yrityksen sijaintia haja-asutusalueella tai alueen äkillistä rakennemuutosta. Yhtenä tekijänä poikkeuslupaharkinnassa on otettava huomioon myös mainonnan merkitys paikallisille yrityksille.

Poikkeuslupaharkinta on kokonaisharkintaa, jossa otetaan tarpeellisuusnäkökohtien lisäksi huomioon liikenneturvallisuus, mainoksen soveltuminen ympäristöön sekä kunkin maantien liikenteellinen merkitys. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan sitä, että Eurooppa- ja TEN-tieverkolla tienvarsimainonnan poikkeuslupaharkinnassa voidaan käyttää liikenteellisistä syistä kriittisempää arviointia kuin muulla tieverkolla.

sen tarpeellisuus perusteltava yrittäjän hakemuksen lisäksi myös kunnan lausunnossa. Asian saattamisessa kunnan viranhaltijoiden tietoon on keskeinen rooli myös alueen ja paikallistason yrittäjäjärjestöillä.

Liikennevirasto on laatimassa uutta tienvarsimainontaohjettaan, jonka on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana. Uusia toimintaperiaatteita kuitenkin jo noudatetaan poikkeuslupaharkinnassa.

Näin ollen aikaisemmin kielteisen päätöksen saanut yrittäjä voi hakea uutta poikkeuslupaa uudistettuihin lupaperiaatteisiin nojautuen. Jos mainoksella ei ole lupaa, Pirkanmaan ELY-keskus lähettää mainoksesta poistokehotuksen.

Mainoksen sijoittamiselle tulee saada maanomistajan lupa. Poikkeuslupaa ei tarvitse hakea, jos kyseessä on tilapäisistä kokous-, tiedotus- tai huvitilaisuuksista taikka vaaleja koskevasta ilmoittelusta.

Kielto ei koske myöskään rakennuksessa tai sen läheisyydessä tapahtuvaa ilmoittelua paikalla harjoitettavasta toiminnasta.

Ennen luvan hakemista yrittäjän on hyvä tutustua luvan saamisen perusteisiin.

Pirkanmaan ELY-keskuksen asiakaspalvelijat neuvovat kaikissa mainontaan liittyvissä asioissa.

Poikkeuslupaa haetaan asemakaavaalueen ulkopuolelle sijoitettavalle mainostaululle Pirkanmaan ELY-keskukselta. Jos olet sijoittamassa mainoksen asemakaavaalueelle, lupaviranomaisena toimii kunta.

Ole silloin yhteydessä alueen kunnan viranomaisiin.

Poikkeuslupaa haetaan postitse tai sähköpostitse vapaamuotoisella hakemuksella, jonka liitteenä on ainakin oltava kuva mainoksesta, asemapiirros, kartta ja maanomistajan lupa mainoksen sijoittamiseen. On erityisen tärkeää, että mainoksen tarpeellisuus yrittäjälle, alueen elinkeinolle tai tienkäyttäjille, tuodaan hakemuksessa perustellusti esille. Luvan käsittely kestää noin kaksi kuukautta. Käsittelyaikaan vaikuttaa muun muassa kunnalta pyydetyn lausunnon käsittelyaika.

Päätös on maksullinen, ja se voi sisältää mainonnan sijoittamista tai ulkoasua koskevia ehtoja. Poikkeuslupa on määräaikainen ja maksaa 307 euroa. Jos päätös on hakijalle kielteinen, tältä veloitetaan ainoastaan käsittelymaksu 22 euroa.

Lisätietoja: Yrittäjä voi soittaa asiasta Pirkanmaan ELY-keskuksen asiakaspalvelukeskukseen numeroon 0206 90300 tai Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun numeroon (09) 229 221. Myös liikenneviraston internetsivuilla www.liikennevirasto.fi on lisätietoa poikkeusluvan edellytyksistä.

Tiina Toivonen

Poikkeuslupamenettelyn uudet linjaukset Lupaviranomainen pyytää lähtökohtaisesti alueen kunnalta lausuntoa mainoslupaasiasta. Jotta lausunnolle voitaisiin antaa lupaharkinnassa painoarvoa, on mainok-

14

3. Yritystoiminnan ABC 5 • 2010

ICT-yrityksille opas Kiinan markkinoiden hyödyntämiseen Kiina on noussut nopeasti maailman suurimpien talouksien joukkoon.

Kiinan markkinat tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille, mutta vaativat syvällistä perehtymistä ja paikallisten tapojen tuntemista.

Harvalla yrityksellä on varaa jättää huomioimatta Kiinan asema maailman taloudessa, vaikka suoraa yhteyttä sinne ei olisikaan. Kiinan bruttokansantuote on kasvanut ennätyksellisen nopeasti ja sen tekemiset vaikuttavat voimakkaasti globaaliin talouteen. Maan hallitus on investoinut voimakkaasti tutkimukseen sekä innovaatiotoimintaan.

Modernissa bisneksessä yritysten on huomioitava perinteisten USA:n, Japanin ja EU:n lisäksi muun muassa Kiina ja Intia. Niiden mahdollisuuksien ja riskien etukäteiskartoitus on elinehto menestyksekkäälle liiketoiminnalle.

Tekesin Verso – Vertical Software Solutions -ohjelma tilasi keväällä Finprolta selvityksen (China Runway: Guide for ICT companies) Kiinan jättimäisten markkinoiden yksityiskohdista, jotka suomalaisten

yritysten tulee tietää. Selvitys perustuu Tekesin ja Finpron henkilöstön tietotaitoon, kokemuksiin ja haastatteluihin. Sen tarkoituksena on antaa yleiskuva Kiinan taloudesta ja erityisesti sen innovaatioekosysteemistä.

15

Liiketoimintamahdollisuuksia on kartoitettu muun muassa sulautettujen ohjelmistojen, tietoliikennetuotteiden ja palvelujen sekä digitaalisen median osalta.

Lisätietoja: www.tekes.fi

4. Yrittäjä ihmisenä 5 • 2010

YRITTÄJÄN SOSIAALITURVA, OSA 1

YEL-työtulo määrittää yrittäjän lakisääteisen sosiaaliturvan tason Yrittäjät eivät tiedä tarpeeksi omasta sosiaaliturvastaan. Suomen Yrittäjien tekemän jäsenkyselyn mukaan erityisen paljon tietoa kaivataan sairausajan etuuksista sekä työttömyysvakuuttamisesta ja työterveyshuollosta. Tämä artikkeli on muistutus jäsenille yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesta vakuutuksesta ja YEL-työtulon tason laajasta vaikutuksesta yrittäjän sosiaaliturvaan.

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Harri Hellstén, p. (09) 2292 2940, harri.hellsten@yrittajat.fi

Yrittäjän työtulo?

Suomen Yrittäjien sosiaaliturvakyselyssä tarkasteltiin mm. sitä, miten yrittäjät ovat vakuuttaneet itsensä mahdollisten elämänmuutosten osalta liittyen mm. sairastumiseen, vanhemmuuteen ja työttömyyteen.

YEL:n mukaan Suomessa asuvan ja toimivan yrittäjän on vakuutettava itsensä vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. YEL-vakuutuksen perusteella yrittäjälle maksetaan mm. vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, osa-aikaeläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja työttömyyseläkettä. Vakuutukseen sisältyy myös perhe-eläke. YEL-vakuutusta tehtäessä vahvistetun yrittäjän vuosittaisen työtulon taso vaikuttaa eläkkeiden lisäksi laajalti yrittäjän sosiaaliturvan tasoon.

YEL:ssä yrittäjänä pidetään liikkeentai ammatinharjoittajaa, avoimen yhtiön yhtiömiestä, kommandiittiyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä sekä osakeyhtiön johtavassa asemassa olevaa enemmistöosakasta. Yrityksessä työskentelevä 18-68 –vuotias yrittäjä on velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen, kun yritystoimintaa harjoitetaan vähintään neljä kuukautta ja yrittäjän työtulo ylittää vuosittain vahvistetun työtulon (6 775,60 €/2010) eikä yrittäjän ansiotulo kuulu minkään muun eläkelain piiriin. Yrittäjän vuotuinen työtulo voi vuonna 2010 olla korkeintaan 153 875 euroa.

Yhä useampi YEL:n piiriin YEL:n yrittäjäkäsite muuttuu vuoden 2011 alussa. Jatkossa yrittäjästatuksen täyttymiseen riittää osakeyhtiön johtavassa asemassa olevien henkilöiden osalta yli 30 %:n omistusosuus osakkeista aiemman yli 50 %:n sijaan.

Lain siirtymäsäännös helpottaa aiemmin työntekijän eläkevakuutuslain vakuuttamisvelvollisuuden piirissä tai kokonaan vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolella olleiden henkilöiden siirtymistä YEL:iin.

▪▪ TyEL:n mukaan vakuutettu henkilö on velvollinen ottamaan YEL:n mukaisen vakuutuksen siten, että vakuutus alkaa viimeistään 1.1.2014. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tällaisen henkilön täytyy vaihtaa työntekijän eläkevakuutus yrittäjän eläkevakuutukseen viimeistään 30.6.2014.

▪▪ Mikäli henkilö ei ole lain voimaan tullessa ollut velvollinen vakuuttamaan itseään minkään eläkelain mukaan, hän on velvollinen ottamaan YEL:n mukaisen vakuutuksen siten, että vakuutus alkaa viimeistään 1.1.2011. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tällaisen henkilön täytyy ottaa yrittäjän eläkevakuutus viimeistään 30.6.2011.

16

YEL-vakuutus otetaan eläkevakuutusyhtiöstä. Vakuutusta tehtäessä määritetään yrittäjän vuotuinen työtulo, jonka perusteella yrittäjän YEL-vakuutusmaksu lasketaan.

Alle 53-vuotiaan maksu vuonna 2010 on 21,2 % ja yli 53-vuotiaan maksu 22,4 % YELtyötulosta. Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvä saa YEL-vakuutusmaksusta 25 %:n alennuksen neljän vuoden ajan. Yrittäjä voi kuitenkin jonakin vuonna maksaa suurempaa YEL-vakuutusmaksua ja parantaa siten karttuvaa eläkettään. Lisävakuutusmaksu voi olla 10–100 prosenttia yrittäjälle lasketusta vuotuisesta vakuutusmaksusta.

Vastaavasti yrittäjä voi tietyissä rajoissa joustaa vuotuisesta vakuutusmaksusta 10–20 prosenttia alaspäin. Jousto ei vaikuta vahvistetun työtulon määrään. Jousto koskee aina vain yhtä kalenterivuotta kerrallaan ja saman kalenterivuoden aikana voi joustaa YEL-maksuissa vain kerran.

Joustoa tulee hakea eläkevakuutusyhtiöltä sen kalenterivuoden aikana, jona joustoa vakuutusmaksuusi halutaan.

Myös YEL-työtulon muuttaminen on mahdollista ja tärkeääkin yritystoiminnan laajentuessa tai supistuessa. Muutosta ei kuitenkaan voi tehdä takautuvalle ajalle.

YEL-vakuutusmaksut ovat verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia. YEL-vakuutus on henkilökohtainen ja se on otettava kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan alkamisesta.

Työtulon määrittäminen oikealle tasolle heti yritystoiminnan alusta lähtien on tärkeä, koska YEL-vakuutuksen työtulon taso vaikuttaa esimerkiksi yrittäjän sairaus- ja vanhempainpäivärahan suuruuteen sekä työttömyysturvan tasoon, eikä ainoastaan yrittäjälle maksettavan eläkkeen määrään.

Suomen Yrittäjien asiantuntijat kertovat tulevissa YrittäjäInfon numeroissa tarkemmin YEL-työtulon vaikutuksesta edellä mainittuihin sosiaalietuuksiin.

Valtakunnalliset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut

Polttoaineet ja lämmitysöljyt Neste Oil Yrityskortilla alennusta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/l (sis. alv). Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti kelpaa kuitenkin maksuvälineenä myös Express -asemilla. Tilinhoitomaksu: verkkolaskulla 1 €/kk, paperilasku 2,5 €/kk.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi tai pyytää Neste Oil Asiakaspalvelusta, p. 010 458 8480 (ark. 8–17).

Sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” sopimus. euroShell yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä 2,1 snt/litra (sis. alv). Alennus lasketaan ostohetkellä voimassaolevasta aseman myyntihinnasta ja huomioidaan kuukausilaskulla. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), lasku sähköpostilla pdf -muodossa tilinhoitomaksu on 0 €/kk. Alennus ei koske Shell express-asemia. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16), www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse. Merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130.

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt) Shell Thermo lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus –2 snt /litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Ilmoita tilatessasi SY:n jäsennumerosi ja että kyseessä on SY:n jäsenetu. Lisätiedot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n p. 0800 19292.

St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,35 snt/litra (sis. alv). Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: St1-yritysluottokorttihakemukset St1-asemilta tai www.st1.fi. Liitä hakemukseen kopio SY:n jäsenkortista. Lisätietoja: p. 0800 13770 tai sähköpostilla kortit@st1.fi. Ei laskutus- eikä tilinhoitopalkkiota.

St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Kerro tilatessa Suomen Yrittäjien jäsennumerosi ja että kyseessä on SY:n jäsenetu.

Tilaukset 0800 166 266.

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua.

Jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: Teboil-huoltamoilta, www.teboil.fi ja p. 020 470 0900.

Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopimushintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Hintatarjous ja tilaukset p. 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Kerro tilatessasi Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on SY:n jäsenetu.

Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikista Suomessa tapahtuvista www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia.

Alennus koskee auton vuorokausihintoja, mutta ei lisäpalveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä.

Lisätiedot ja varaukset www.europcar.fi tai varaukset@ europcar.fi, Europcar varauspalvelu 0200 121 54

Pysäköinti Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää pysäköinnistä 15 % alennuksen normaalihinnoista. Lisätietoja: 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860, uusi osoite 1.4. alkaen Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA. Katso myös uudet ajo-ohjeet Lentoparkkiin kirjautumalla yrittajat.fiverkkosivuille jäsennumerollasi.

Laivamatkat Yrityskäyttöön jäsenyrityksille ryhmä- ja kokousmatkoista 10 %:n alennus. Lisätiedot ja varaukset: ryhmä- ja kokousasiakkaat p. 010 804 123. Kerro varatessa Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754. www.tallinksilja.com Jäsenyrittäjien yksityiskäyttöön tarkoitetuissa matkoissa pääset Club One kanta-asiakasohjelmaan suoraan silvertasolle. Lisätietoja ja ohjeet rekisteröitymiseen Club One kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi -jäsensivujen kautta.

Hintatiedot ja varaukset: Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu+aina pvm/mpm) www.clubone.fi.

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Alennus matkoista jopa –50 %.

Hintatiedot, alennuskoodit ja on-line matkavaraukset yrittajat.fi-jäsensivuilta. Kerro reittimatkan varauksen yhteydessä tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 sekä yrityksesi nimi. Varaukset myös Viking Linen myyntipalvelusta 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm).

Hakupalvelut Fonecta Finder on Suomen Yrittäjien jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi -verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Finder on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittaja.fi -palveluun omalla jäsennumerollasi.

Lisätietoja Fonectan asiakaspalvelu p. 020 692 999 (arkisin klo 9–16) tai finder@fonecta.com.

Sähköpostiturvapalvelut D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille palveluidensa kuukausimaksuista jatkuvan 20 %:n alennuksen. Kokonaisvaltainen ratkaisu roskapostin torjuntaan.

Sähköpostiturvapalvelut torjuvat uhat ja varmistavat oikean postin saapumisen. D-Fence palvelu poistaa kokonaan ”roskapostikansioiden” käyttötarpeet tuoden asiakkaalle välitöntä kustannussäästöä. Lisätietoja p. (09) 6231 418 tai www.d-fence.fi.

Maksuton kokeilutilaus www.d-fence.fi/sytilaus.

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut

Vakuutukset

Sonera tarjoaa jäsenille matkapuhelut 0,0575 €/min (alv 0 %). Lisäksi uuteen tai nykyistä suurempaan puhepakettiin 50 min/kk puheaikaa veloituksetta paketin päälle. Uutena etuna mm. Sonera Multi-SIM -palvelu, kk-maksu 0 € 12 kk ajan. Nyt myös monipuoliset edut tietoturvaan, korttimaksamiseen, etätyöratkaisuihin ja internetyhteyksiin. Jäsenetuna myös sähköpostipalvelu, jolla pidät sähköpostit, kalenterin ja kontaktit aina mukana ja tallessa. Nämä palvelut ilman kytkentämaksua sekä lisäksi ensimmäisen kuukauden käyttö veloituksetta. Hyödynnä myös etusi neuvottelupalveluista!

Lue lisää jäseneduista www.sonera.fi/yrityksille tai puhelimitse 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30).

Fennian uudet jäsenedut tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin vakuuttamiseen.

Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutus, jonka päiväkorvaus on 85 e sekä mahdollisuus lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 % alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta.

Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 %. Uudet edut tulevat voimaan 1.1.2010 jälkeen alkaviin vakuutuksiin.

Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista osoitteessa www.fennia.fi/suomenyrittajat tai Yrittäjäpalvelun numerosta 010 802 290.

Majoitus- ja kokouspalvelut Suomen Best Western -hotellit tarjoavat jäsenille 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta. Jäsenetuhintaista majoitusta on saatavilla myös ketjun hotelleissa Baltiassa ja Puolassa. Hintatiedot ja varaukset: maksuton palvelunumero 08001 2010 Suomen Yrittäjien asiakaskoodi 0135 9030 (online ja puhelinvaraukset), lisätietoja www.bestwestern.fi.

Jäsenille etuja majoituksesta kaikissa Suomen Choice-hotelleissa. Suomen Yrittäjien jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjoittautumisen yhteydessä tai ilmoitettava asiakastunnus SYCH. Lisätietoja www.choicehotels.fi.

Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleista Comfort Hotel Pilotti, Vantaa, p. (09) 329 48 00 tai hotel.pilotti@ choicehotels.fi, Clarion Hotel Santa Claus, Rovaniemi, p. (016) 321 321 tai sales@hotelsantaclaus.fi, Quality Hotel Isovalkeinen, Kuopio, p. (017) 5396 100 tai sales@isovalkeinen.com.

Hilton-hotelliketjut tarjoavat jäsenetuhintaista majoitusta jäsenille. SY ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. www.hilton.com/nordic Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleihin: Kalastajatorppa (09) 458 11, Strand (09) 393 51, Helsinki-Vantaa Airport (09) 732 20 Jäsenille 20 % alennus normaalihintaisista huonehinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthurissa á la carte -hinnoista –10 %. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisätietoja www. hotelarthur.fi. Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelliin puhelin (09) 173 441 tai myyntipalvelu@hotelarthur.fi.

Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna: Suomessa –12 %, Ruotsissa –5 %, Tanskassa ja Norjassa –8 % alennuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä, www.scandichotels.fi. Hintatiedot ja varaukset: Scandic keskusvaraamo, p. 08000 6969.

Luoton- ja riskienhallinta Suomen Asiakastieto Oy tarjoaa jäsenyrityksille jäsenetuvuosisopimusta. Rekisteröidy Suomen Asiakastiedon asiakkaaksi kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Rekisteröitymisen jälkeen saat sähköpostitse käyttäjätunnukset palveluun. Suomen Yrittäjien jäsenille räätälöidyn palvelun vuosimaksu on 40 € + alv.

Jäsenetu: henkilökohtainen käyttäjätunnus verkkopalveluun ja käyttöoikeus kahteen räätälöityyn yritystietoraporttiin.

Lisätietoja Asiakastiedon asiakaspalvelusta puhelimitse 010 270 7200 (arkisin klo 8–16.30) tai yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla.

Soliditet Finland tarjoaa jäsenille luottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa).

Jäsenedut: yritys- ja henkilöluottotietoraportit 20 % alennus ovh-hinnoista ja Rating-todistus 20 % alennus. Yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero mainittava tilausta tehtäessä.

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto Soliditet Finland asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@bisnode.com tai puhelimitse (09) 7511 9100, www.soliditet.fi.

Sähkö Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan. Jäsenetu soveltuu niille yrityksille, joiden sähkön vuosikulutus on 50 000 kWh tai enemmän.

Sopimukset ja lisätietoja asiakaspalvelu p. 020 7414 110 tai sähköposti asiakaspalvelu@skapat.fi. Mainitse sopimusta tehdessäsi, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu sekä jäsenyrityksen nimi ja jäsennumero.

Energiatodistus – energiaselvityksen yhteydessä asiakas saa 10-vuotisen Energiatodistuksen sekä kirjallisen energiaselvityksen.

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi!

Yrittäjän

Veroseminaari

18.–20.11.

Viking Line m/s Mariella, Helsinki–Tukholma–Helsinki Perjantai 19.11.

Torstai 18.11.

7.00

Aamiainen

9.40

Laiva saapuu Tukholmaan

13.30

Kahvi ja välipala

14.00

Harmaan talouden ilmenemismuodot ja valvontakeinot KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

Suomen Yrittäjien painotukset talouspolitiikassa Johtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät

15.00

Uusin vero-oikeuskäytäntö OTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst&Young

Verolakien muutokset vakuutusmarkkinoiden kannalta Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia

16.00

Kahvi ja hedelmätarjoilu

16.30

Verorikos, veropetos, ilmenemismuotoja ja oikeuskäytäntöä Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

11.00

Ilmoittautuminen Viking Line terminaalin 1. kerros, Katajanokka, Helsinki

11.15

Kahvi ja hedelmätarjoilu

12.00

Ajankohtaista verotuksessa ja tulevaisuuden näkymiä Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Mitä mahdollinen verouudistus merkitsee yrittäjälle ja miten muutoksiin voi varautua?

KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy

13.15

Buffet-lounas

14.15

(16.45 laiva lähtee Helsinkiin) 17.15

Ajankohtaista arvonlisäverotuksessa Varatuomari Mika Kallio, KPMG Oy Ab

18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin

19.45

Seminaarin päätös ja cocktails

20.00

Buffet-illallinen

Hytteihin majoittuminen 15.15

Tilintarkastajan havaintoja pk-yritysten tilintarkastuksissa – missä on parannettavaa?

Professori Markku Koskela, Helsingin yliopisto

16.30

Muutoksia tilinpäätöstä koskevissa vaatimuksissa Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut Professori Jarmo Leppiniemi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

17.30

Pitkäaikaissäästämiseen liittyvä verotus Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia

Lauantai 20.11.

8.00 9.55

Aamiainen Laiva saapuu Helsinkiin

Seminaarin puheenjohtajana toimii professori Jarmo Leppiniemi

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan) Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin

21.00

À la carte illallinen

ind

holm

Sep p

L

en Tim o

ain at

Jyrk i

K

18.15

oR

inta

Osallistumismaksu Jäsenhinta: 420 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 480 € /hlö 1-hengen sisähytissä ja 512 € /hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Normaalihinta: 580 € /hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 640 € /hlö 1-hengen sisähytissä ja 672 € /hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat.

Ilmoittautuminen 4.11.2010 mennessä: www.yrittajat.fi/koulutus, kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai f. (09) 229 229 99/Härkönen.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita majoitusvaihtoehto, syntymävuosi ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Yhteistyössä

Julkaisija:

Suomen Yritt채j채t PL 999 00101 Helsinki puhelin (09) 229 221 faksi (09) 2292 2980 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi