Yrittaja lehti6 2013

6 Kuukauden tärkeät luvut 28 Venäjä tarjoaa mahdollisuuksia 36 Hermolla – Näin palkitset oikein 54 Vapaalla – Tärpit vapaa-aikaan

Eija Pessinen aikoo uudistaa maailman synnytyssalit. Millä eväillä yhä useampi keksintö jalostuu valmiiksi tuotteeksi?

Sivut 16–24

6/2013

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi 13003 13003

6 430034 210078

MITEN KEKSINTÖ SYNTYY?

YRITTÄJÄN JA VERITAKSEN

VÄLILLÄ ON AINA

ENEMMÄN KUIN PELKKÄ "Meillä puhelimeen vastaa aina ihminen."

YEL LAKISÄÄTEINEN

VAKUUTUS

ANNA MEIDÄN AJATELLA

SINUN ELÄKETTÄSI

JO NYT. OIKEIN MITOITETTU

100 VAKUUTUSTURVA

VUODEN KOKEMUKSELLA

Veritas on erikoistunut YEL- ja TyEL-vakuutuksiin sekä yrittäjien yksilöllisiin tarpeisiin.

Eläkevakuutuksen lisäksi saat meiltä hyödyllisiä neuvoja ja tarvittaessa myös rahoitusta.

Lue lisää lakisääteisestä YEL-vakuutuksesta osoitteessa veritas.fi/enemman-kuin-yel tai soita 010 195 612.

3

PÄÄKIRJOITUS KIMMO KOIVIKKO kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Keksijä mielletään yleensä mieheksi, joka viettää vuosikausia kellarissa kehittämässä tuotettaan valmiiksi. Näitä ”insinöörejä” on maassamme tuhansia.

Tärkeä kysymys kuitenkin kuuluu: Onko pellepeloton jäänyt ajasta jälkeen?

Syntyykö Suomessa tarpeeksi innovaatioita, joista jalostuu globaalisti merkittäviä tuotteita?

Toimittajamme Hannu Hallamaa lähti selvittämään, minkälainen on nykyajan keksijä. Mitä häneltä odotetaan ja vaaditaan?

Selvisi, että aikaa ei ainakaan kannata kuluttaa yksin kellarissa.

Bisnesenkelijärjestö FiBANin puheenjohtaja Riku Asikainen kiteyttää tilanteen hyvin: – Sijoittaja on usein keksijälle ensimmäinen kriittinen markkina, aiemmin keksintöä on ehkä esitelty vain sukulaisille ja kavereille.

Niinpä niin.

Keksijöiden onkin syytä verkottua ajoissa muiden alan asiantuntijoiden kanssa ja miettiä keksintöään loppukäyttäjän eli asiakkaan näkökulmasta.

Toisaalta, jo olemassaolevien keksintöjen jatkojalostaminen voi tuoda yritykselle paljon paremman lopputuloksen. Joka tapauksessa turha mustasukkaisuus omasta keksinnöstä on syytä heittää romukoppaan.

Hyvänä esimerkkinä tästä on peliteollisuus, jossa on oivallettu nykyajan keksimisen vaatimukset.

Pahitteeksi ei olisi myöskään isompi Turha mustaannos riskirahaa alkuvaiheen yrityksille. sukkaisuus omasta Lisäksi yrittäjän ja yrityksen on mentävä epämukavuusalueelle. Tuotetta keksinnöstä on tai palvelua on markkinoitava ja myysyytä heittää tävä asiakkaalle, sijoittajalle tai kenelle tahansa. romukoppaan.

Sellaista keksintöä ei ole olemassakaan, joka myisi itse itsensä.

PS.

Yrittäjä-lehti uudistuu ensi vuonna, ja ensimmäinen uusi lehti ilmestyy helmikuussa. Luvassa on täysin uusi Yrittäjä.

Uusi lehti luo yrittäjien me-henkeä ja kannustaa verkostoitumaan. Siitä tulee viikonlopun lukupaketti, johon on pakko tarttua ensimmäisen lukukerran jälkeen uudestaan. Lehti myös provosoi. Lisäksi se kertoo rosoisesta yrittäjän arjesta, unohtamatta vapaa-aikaa.

Jatkossa Yrittäjä on jokaisen yrittäjän lehti, josta kaikki puhuvat.

Tunnetko mielenkiintoisen yrittäjän tai hänen tarinansa? Vai onko sinulla itselläsi jännittävä tarina kerrottavana? Laita meille vinkkiä osoitteeseen toimitus@yrittajat.fi.

aleksi poutanen

Pellepeloton muuttuu ajassa

YRITTÄJÄ 6/2013

Joulukuu 2013 Makasiini

6 PRH hoputtaa yrittäjää Työeläkemaksut muuttuvat Joku tarjoaa lähes ilmaista

Koska naisesta tuli monsteri?

Mikä moka!

12 Änkytystä Venäjän tv:ssä

Hän

14 Seija Lukkala haluaa tarjota

toisenlaisen vaihtoehdon

Nykyajan pellepeloton 16 Keksijöiden pitää

löytää uudet eväät

Kolumni Alf Rehn 27 Mikset sano EI?

3 tarinaa Venäjältä

28 Yhdeksän kohdan ohjelma onnistumiseen

Harrastuksesta tuli yritys

34 Suksia tulee sisään ympäri Suomea

Hermolla

36 Muista palkita työntekijäsi 38 Pidä aivokopastasi huolta 40 Startupin rahoituspolku

Menestyjät: Kainuu

28–33 10 14

½½Venäjällä on kasvavat markkinat, mutta moninaisille vastoinkäymisille pitää pystyä nauramaan. Koventuvassa kilpailussa keskinkertainen toiminta ei riitä.

42 Kolme kovaa, mutta täysin erilaista

Minun maakuntani: Kainuu

48 Sisupussit eivät luovuta

Yrittäjä testaa

50 Kisa huollosta käy kiivaana 52 Herkkupalat testissä

Vapaalla

54 Yrittäjä ansaitsee vapaata

Kolumni Lisa Sounio

58 Tuttava voi välttää virheesi YRITTÄJÄ 6/2013

½½Ekonomisti Roger Wessman vaihtoi pankkipalatsin kotikonttoriin.

½½Kuluttajat äänestävät yhä enemmän rahapussillaan, sanoo Seija Lukkala.

Liike-elämän tuulissa kannattaa tarttua tarjoukseen.

Soneran yritysasiakkaana: • Puhut, viestittelet ja surffaat samaan kiinteään kuukausihintaan Suomessa, pohjolassa ja Baltiassa. Eli budjetti pitää.

• Käytössäsi on luotettava verkko, josta suuri osa huippunopeaa 4G:tä.

• Olet tutkitusti tyytyväisten yritysasiakkaiden joukossa.

Samsung Galaxy Note3

Samsung Galaxy Express 2

8

06 €/kk

Sopiva Yritys 1000 -paketti sisältää

2258 €/kk

24 kk sop.

ALV 0 %

24 kk sop.

ALV 0 %

• 1000 min puhetta • 1000 teksti- ja/tai kuvaviestiä • supernopea netti • käyttö pohjolassa ja Baltiassa Sonera tarjoaa mobiiliasiakkailleen Samsung Galaxy Note3:n ostajalle Galaxy Gear -älykellon ilman lisämaksua. Useita värivaihtoehtoja. Kampanja voimassa vuoden 2013 loppuun asti

Vain yritysasiakkaille. Hanki omasi: www.sonera.fi/yritys/tarjous • Sonera Kaupat • soita numeroon 0800 134134

MAKASIINI » Tärkeät päivät ja luvut

6

TEKSTI Kimmo Koivikko, kimmo.koivikko@yrittajat.fi

+ 9,0

Muutokset perille 13. joulukuuta Patentti- ja rekisterihallitus hoputtaa yrityksiä tekemään

vuodenvaihteeseen haluttavat muutokset kaupparekisteriin ajoissa.

Kaupparekisteriin saapuvien ilmoitusten määrä kasvaa, ja palvelu uhkaa ruuhkautua loppuvuodesta. Tämän takia Patenttija rekisterihallitus kehottaa yrityksiä tekemään ilmoituksen viimeistään 13. joulukuuta mennessä, jos ilmoitus halutaan rekisteröidä vielä tämän vuoden aikana.

Yritysten sulautumisesta ja jakautumisesta pitää niin ikään tehdä täytäntöönpanoilmoitukset kaupparekisteriin Lucian päivään mennessä, jos ne halutaan voimaan vuodenvaihteessa.

Pk-yritysten kannattavuus on paran-

tunut aimo harppauksen. Tilitoimisto Talenomin tietojen mukaan yritysten liikevoitto on kasvanut keskimäärin yhdeksän prosenttia ja liikevaihtokin 3,2 prosenttia.

Lukuja on verrattu viime vuoden lokakuusta tämän vuoden syyskuuhun.

Näin työeläkemaksut muuttuvat Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2014 työeläkevakuutusmaksut.

Vuonna 2014 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 23,6 prosenttia palkasta.

Keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu nousee 0,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2013. Maksun korotus jakaantuu puoliksi työntekijöiden ja työnantajien kesken.

Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on ensi

vuonna 5,55 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneiden työntekijöiden eläkemaksu 7,05 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on vuonna 2014 keskimäärin 17,75 prosenttia.

Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti ovat ensi vuonna alle 53-vuotiailla 23,30 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneillä 24,80 prosenttia. Myös nämä maksuprosentit nousevat vuoden 2013 tasosta.

PIXHILL

Markkinat avautuvat terveyspalveluissa Suomalaisia terveyspalveluita Venä-

jällä tunnetuksi tehnyt FinlandCare-ohjelma laajenee uusille markkinoille Pohjoismaihin, Persianlahdelle ja Ukrainaan.

Myös vuoden alussa voimaan astuva EU:n potilasdirektiivi lisää korkealaatuisten sairaanhoito- ja hoivapalvelujen kysyntää.

– FinlandCare-ohjelma laajenee markkinatutkimuksiin perustuen uusille markkinoille, joissa on kysyntää ja kiinnostusta yhteistyöhön suomalaisten terveyspalveluyritysten kanssa. Venäjä on edelleen päämarkkinaalueemme, mutta vuoden 2014 aikana laajennamme toimintaa muun muassa Ukrainaan ja Persianlahden alueelle. Lisäksi tarkastelemme lähemmin myös Aasian mahdollisuuksia, kertoo toimialajohtaja Meria Heikelä Finprolta.

Vuonna 2012 käynnistyneen Finpron ja työja elinkeinoministeriön FinlandCare-ohjelman tärkeimmät tavoitteet ovat suomalaisten

YRITTÄJÄ 6/2013

hoito- ja hoiva-alan sekä terveysteknologiayritysten kansainvälistyminen ja kilpailukyvyn parantaminen kansainvälisillä markkinoilla.

Ensivaiheessa on tarkoitus saada potilaita hoitoihin Suomeen ja pitkällä tähtäimellä edesauttaa alan yritysten etabloitumista kansainvälisille markkinoille.

– Ensimmäisen kahden toimintavuoden aikana olemme vahvistaneet suomalaisten vaativien erikoissairaanhoidon palveluiden, kuten syöpähoitojen, neurokirurgian ja sydäntautihoitojen tunnettuutta. Nyt mukaan liittyy myös hoiva-alan yrityksiä. FinlandCare-brändin alle on pystytty kokoamaan pk-yritykset yhteen verkostoon ja avaamaan niille ovia kohdemarkkinoille, Heikelä kertoo.

Vuoden 2014 alussa voimaan astuvan EU:n potilasdirektiivin odotetaan lisäävän kiinnostusta suomalaisia huippuyksiköitä kohtaan erityisesti vaativassa erikoissairaanhoidossa.

7

Mitä ihmettä? Joku tarjoaa lähes ilmaiseksi LVI-asennusyritykset ennustavat rakentamisen laskusuunnan jatkuvan vuodenvaihteen yli myös talotekniikka-alalla. Kohtalainen korjausrakentaminen näkyy yritysten liikevaihdossa, mutta kilpailu ja hintatallaajat tuntuvat kannattavuudessa.

Kiinteistö- ja rakennusalan lähitulevaisuuden näkymät ovat kituliaat: uudisrakentaminen hiipuu jo toista vuotta. Yli 30 prosenttia arvioi uudisrakentamisen heikkenevän yhä kevättä 2014 kohti. Tiedot selviävät LVITekniset Urakoitsijat ry:n jäsenkyselystä.

Rakennusalan tarjousrumba pyörii kohtuullisen vinhasti, mutta kilpailu urakoista on kovaa. LVI-asennusyritykset pystyvät vastaamaan 78 prosenttiin tarjouspyynnöistä.

Tarjouspyynnöistä vajaa viidennes realisoituu. Raju kilpailu näkyy hinnoissa: vastaajat arvioivat hintatason laskeneen keväästä syksyyn 3,2 prosenttia, ja laskua povataan myös keväälle 2014.

– Aina löytyy yrittäjiä, jotka tarvitsevat töitä niin kipeästi, että lähtevät talkoisiin työmaalle, sanoo toimitusjohtaja Jari Syrjälä LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä. LVI-alan tilauskanta on kohtuullinen: töitä riittää 3,5 kuukaudeksi.

PIXHILL

KAUPUN KIJOULU

E20

Joulupöydät ovat katettuna Tallink Hotelleissa. Käy joulukirkossa, kiertele Vanhassakaupungissa tai vaikka shoppaile – Tallinna ei ole kiinni joulunakaan!

VIHULA

TALLINNA RAKVERE

K Y LPY L Ä J O U LU

E263

E67

PEIPSI

lmiissa pö ydässä Kiireetön joulu va itselle kuin läheion hyvä lahja niin , nauti talvesta ja sillekin. Rentoudu ssa! joulun taiasta Viro

E264

Pärnussa matkan hintaan sisältyvät myösV jouluillalliset.

Strand ENÄJÄ Spa & Conference sopii pariskunnille ja hemmottelijoille.

AKTIIVINEN JOULU

TARTTO

PÄRNU

VÕ Õ RTSJÄRVE VÕRTSJÄRVE

50 km

OTEPÄÄ LATVIA

Tallink Shuttlella Tallinnaan joulunakin kahdessa tunnissa. Joulurauha alkaa osoitteesta www.tallink.fi/tallinna

Viron talvipääkaupungissa Otepäässä voi hiihtää maan parhailla laduilla, kokeilla snowtubingia tai nauttia vaikka avantouinnista. Majoitu esim. Pühajärve Spa -kylpylässä.

PIXHILL

8

Säästätkö? Kerro työntekijöille

Nainen onkin monsteri Konflikteja organisaatioissa ei voi estää. Tavoitteena pitäisi olla erilaisten

mielipiteiden pääseminen esille, väittää tuore tutkimus. Ujosta suomalaisesta, ja etenkin naisesta, voi tulla varsinainen jyrä tiukassa paikassa.

Työelämän muutosten odotetaan lisäävän konflikteja organisaatioissa. Jo nyt esimiesten ajasta jopa 40 prosenttia kuluu konfliktien ja niihin liittyvien asioiden käsittelemiseen.

Helsingin yliopistossa 29. marraskuuta väitellyt Kalle Siira on tarkastellut konfliktinhallinnan teorioita ja käytännön malleja suomalaisorganisaatioissa. Väitöstutkimuksen mukaan konflikteja käsitellään hyvin vanhakantaisesti: epämieluisista näkökulmista ei puhuta, asiat lakaistaan maton alle tai ne jyrätään valtaa käyttäen.

Vaikka suomalaisia pidetään maailmalla usein vetäytyvinä ja pidättäytyvinä, sama ei päde suomalaisten käytökseen konfliktitilanteissa. Siiran tutkimus nostaa esille, että suomalaiset ovat odotettua suorempia työpaikan konflikteissa. Jopa suoraviivaisuudestaan tunnetut yhdysvaltalaiset jäivät joiltain osin suomalaisten taa.

Etenkin naisten suoraviivaisuus yllätti. Tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että naiset ovat miehiä vetäytyvämpiä konflikteissa. Suomessa naiset ovat kuitenkin samalla tasolla miesten kanssa.

– Suomalaisnaisilla oli yllättävän kova tarve pelastaa omat kasvonsa konflikteissa, mikä on puolestaan yhteydessä kontrolloivaan käytökseen. Takana on usein halu näyttää kovalta, mikä on ollut perinteisesti miesten tavaramerkki konflikteissa, Siira sanoo.

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 31. vuosikerta Painos 37 244 ISSN-L 1237-2234 ISSN 1237-2234 (painotuote) ISSN 2242-8844 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjien Sypoint Oy PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Faksi 09 229 22810 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin 09 229 221 toimitus@yrittajat.fi

Päätoimittaja Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi

Vastaava päätoimittaja Anssi Kujala anssi.kujala@yrittajat.fi

Vakituiset avustajat Raija Lehtonen ja Anna Lantee

Toimittajat Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi Lotta Tammelin (äitiyslomalla) lotta.tammelin@yrittajat.fi

Ulkoasu ja taitto Maarit Kattilakoski maarit.kattilakoski@yrittajat.fi Kannen kuva Aleksi Poutanen Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 2555 Faksi 09 448 358 myynti@alma360.fi www.yrittajamediat.fi

Yritykset käyttävät säästötoimiin rankkoja keinoja, mutta unohtavat sitouttaa henkilöstön.

Sisäinen viestintä jää liian usein hoitamatta.

Talouskriisi vaikuttaa eurooppalaisten yritysten kustannusten hallintaan. Yhdeksän yritystä kymmenestä on parantanut tai vakauttanut taloustilannettaan suhteessa liikevaihtoon kriisin puhkeamisen jälkeen. Yritykset käyttävät säästöjen saavuttamiseen niin sanottuja kovia keinoja.

Mutta! Poikkeus löytyy sisäisestä viestinnästä. Se on huonolla tolalla. Kustannusten hallintaan erikoistunut Expense Reduction Analysts teki yhdessä EBS Business Schoolin kanssa tutkimuksen kuuden Euroopan maan yritysten kustannustenhallinnasta talouskriisin aikana.

Tutkimuksessa nousi esiin, että eurooppalaiset yritykset käyttävät kovia keinoja säästämisessä.

Toisaalta ainut kustannushallinnan keskeinen osa, joka on talouskriisin aikana heikentynyt maiden yrityksissä, on yritysten sisäinen viestintä kustannuksista.

Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Painopaikka UPC Print ISO 14001 ympäristösertifioitu kirjapaino Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200 g Sisus Novapress Silk 100 g

9 PIXHILL

Burgerikisa tiivistyy: Yrittäjien syytä olla valmiina Pitkään odotettu Burger King avaa ensimmäisen ravintolansa 13. joulukuuta Helsingin keskustassa.

Toisenkin pikaravintolan sijainti ja avauspäivä ovat jo tiedossa. Toinen ravintola avataan nimittäin ensi helmikuussa entisen ravintola Elielin tiloissa Helsingin rautatieasemalla.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana ketjun ravintoloihin palkataan noin 250 työntekijää, joista ensimmäiset 80 on jo palkattu.

– Helsingin rautatieasema on juuri sellainen vilkas ja keskeinen liikepaikka, joihin aiomme ensisijaisesti sijoittaa ravintolat. Ensi vuoden aikana lähdemme laajentamaan verkostoamme pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Seuraavaksi vuorossa ovat muut suuret kaupungit, linjaa Restelin ravintolatoimialan johtaja Leena Turunen.

Restel solmi keväällä Burger Kingin kanssa Suomen markkinat kattavan master franchise -sopimuksen. Ravintolat ovat alkuun vahvasti Restelin omaa liiketoimintaa, mutta tulevaisuudessa sopimus mahdollistaa ravintolaverkoston laajentamisen itsenäisten yrittäjien kanssa tehtävillä sub-franchising-sopimuksilla.

"Pienen tiimin etu on siinä, että jokaisen on otettava vastuuta, eikä kukaan voi piilotella toisen selän takana."

Supercellin Ilkka Paananen peliyhtiön yrityskulttuurista

Yli 70 prosenttia päätoimisista yksinyrittäjistä ilmoittaa tulojensa jäävän alle

3 000 euroon kuukaudessa.

Yrittäjä, toteuta kotisivut itse!

Kotisivukone-palvelulla saat näyttävät kotisivut kaikkiin tarpeisiin nopeasti ja edullisesti.

Helppo käyttää. Tarvitset vain tietokoneen ja internet-yhteyden.

Nopea. Pääset alkuun alle kymmenessä minuutissa.

Edullinen. Maksat vain kuukausimaksun.

Alkaen 17,90 €/kk (alv 0%)

Kokeile ilmaiseksi osoitteessa: www.kotisivukone.fi

10 TEKSTI Hannu Hallamaa, hannu.hallamaa@yrittajat.fi KUVA Aleksi Poutanen

Ekonomistin sana laukkaa vapaana Pankkimies Roger Wessman ryhtyi yrittäjäksi ja yhteiskunnalliseksi keskustelijaksi.

Paisuva julkinen sektori huolestuttaa tuoretta bloggaajaa.

K

uinka suuren julkisen sektorin yritykset voivat kantaa?

Perustavanlaatuinen ja ajankohtainen kysymys, eikö totta? Istumme Roger Wessmanin etutöölöläisen asunnon olohuoneessa keskustelemassa siitä, miten vapaan ekonomistin työ poikkeaa pankkiekonomistin sarasta.

Wessman jätti lokakuun alussa työnsä Nordean pääekonomistina ja heittäytyi yrittäjäksi.

Pankkiekonomistina hän kommentoi suhdanneasioita ja talouden ilmiöitä, toimi lyhyellä aikajänteellä. Työnkuvana oli selittää, miten asiat ovat.

Nyt hän haluaa keskustella siitä, miten asioiden pitäisi olla. Huolenaiheena on esimerkiksi julkisen sektorin paisuminen.

– Julkisen sektorin osuus kansantuloista on suurempi kuin vuonna 2008, mutta se on silti alijäämäinen, koska menojen osuus kansantulosta on kasvanut tänä aikana kymmenen prosenttiyksikköä.

Tätä Wessman pitää vakavampana ongelmana kuin valtion velanottoa, joka laskusuhdanteen tasaajana on hänen mielestään järkevää. Julkisen sektorin alijäämän kuromista hallituksen 50/50-mallilla, puolet leikkauksista ja puolet veronkorotuksista, hän pitää ongelmallisena.

– Se johtaa pysyvästi korkeampaan verotasoon, eikä asiasta ole keskusteltu riittävästi.

Malli kuulostaa oikeudenmukaiselta, Wessman toteaa, mutta kurjistaa taantuman koettelemaa yksityistä sektoria ja yrittäjiä entisestään. Eikä verojen korottamisen aika ole nyt.

– Jo kärsineiltä otetaan vielä enemmän sen sijaan, että julkinen sektori sopeutettaisiin heikomman taloustilanteen edellyttämälle tasolle.

YRITTÄJÄ 6/2013

Tämä on vaarallista, sillä talouden kasvu luodaan yksityisen sektorin tuottavuuden kehityksellä. Kasvun moottoreita ovat yritykset ja yrittäjät, jollaiseksi Wessman ryhtyi 20 pankkivuoden jälkeen. Aika oli nyt otollinen: ajatuksien julkaisukanavana toimii blogi, eikä kalustoksi tarvita kuin pari tietokonetta ja ohjelmistoja, taloustietokin löytyy ilmaiseksi netistä. Työkalut ovat melkein yhtä hyvät kuin suuren pankin ekonomistin. Konttoriksi riittää kodin kirjastonurkkaus.

– Haasteena on kiteyttää tiedosta olennainen, Wessman tiivistää.

Starttiraha jää muille Blogi on markkinointiväylä, jonka avulla vapaa ekonomisti pyrkii pysymään potentiaalisten asiakkaiden tutkalla. Ensimmäisen kuukauden aikana käyntejä kertyi 7 000 ilman sen kummempia markkinointiponnistuksia. Blogikirjoittamisen lisäksi Wessmanin kalenterista löytyy luennointia.

– Pankin edustajana kävin puhumassa tilaisuuksissa ilmaiseksi, mutta yrittäjänä minun pitää laskuttaa. Toisaalta voin tarjota vastineeksi riippumattoman näkemyksen.

Wessmanin nimi putkahti esiin hiljattain Nokita-tarjouslaskelman yhteydessä. Jos toimeksianto on mielenkiintoinen, kertoo Wessman olevansa kiinnostunut toimeksiannoista ekonomistin ydinalan eli erilaisten selvitystöiden ulkopuoleltakin.

Pätevyyttä löytyy esimerkiksi osake- ja korkoanalyysin sekä riskienhallinnan saralla. Mitään suuria kasvuyrittäjyyssuunnitelmia Wessman ei ainakaan tunnusta hautovansa, vaan käynnistelee uutta

uraansa rauhallisesti. Ainakaan aluksi taloudellista tulosta tärkeämpää on työn mielekkyys ja osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Puhtaasti rahallisessa mielessä olisi kannattavampaa olla pankkiekonomisti, Wessman toteaa.

Kysymys starttirahan hakemisesta saa Wessmanin myhäilemään. Pankkiuralta on jäänyt sukanvarteen sellainen pesämuna, ettei yrittäjyyden käynnistelyvaiheeseen tarvita yhteiskunnan tukia.

– Pankissa pyrin jättämään työn työpaikalle. Nyt työn ja vapaa-ajan raja on häilyvämpi. Bloggausaiheet pyörivät mielessä, hän pohtii.

– Toisaalta selkein muutos on se, että nyt kävelen töihin vain muutaman metrin työpöytäni ääreen, kun aiemmin kävelin Vallilaan.

Blogitekstejä on mukava kypsytellä esimerkiksi ruokaa laittaessa, kävelylenkillä tai mökillä Siuntiossa. Wessman myöntää, että vapaa ajan määrä on kasvanut. Isän arjen muutoksen ovat huomanneet perheen teinit.

– Tämä on aiheuttanut hiukan ristiriitaisia reaktioita, analysoi hän lasten suhtautumista työskentelyynsä kotitoimistolla.

Kokeiltaisiinko vapaakouluja?

Ekonomistin ensimmäinen kesätyöpaikka oli 16-vuotiaana isän rakennusyrityksessä. Wessman pääsi tutustumaan yrittäjän arkeen, eikä säikähtänyt ikiajoiksi. Hän muistelee, että palkkatoimitusjohtajana isä oli vähintään yhtä kiireinen kuin yrittäjänä.

– Minulla on vahva vakaumus siitä, että yrittäjyys on keskeinen asia talou-

11

»»Snufsan-kani pitää työnurkkauksessa seuraa Roger Wessmanille. Vapaa ekonomisti haluaa kiinnittää huomiota Euroopan talouskriisin hoitotapaan. - Suomalaisessa keskustelussa on nostettu aivan liian vähän esiin sitä, että mitään tuotantoa ei saada aikaan ilman kysyntää ja kuluttajia.

Kuka?

Kuka: Roger Wessman, vapaa ekonomisti lokakuusta 2013, www.rogerwessman.com Ura: Wessman oli Nordean palveluksessa 2002–2013, viimeksi pääekonomistina ja sitä ennen tutkimusjohtajana. Ennen Nordeaa hän työskenteli Evlissä 1993–2002, josta vuosina 1998–2002 hän oli pääekonomisti. Ennen siirtymistään pankkialalle hän opetti 1989–1993 kauppakorkeakoulu Hankenissa. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Hankenista. Lisensiaatin tutkinto jäi kesken, vaikka opinnäyte valmistui.

den pyörittämisessä, Wessman analysoi suhdettaan yrittäjyyteen.

Porvoossa pääosan lapsuudestaan asuneen Wessmanin tie vei kuitenkinHankeniin, ensin opiskelijaksi ja sitten opettajaksi. Pankkiuralle mies siirtyi, kun ajatus tutkijan työstä tuntui vieraalta. Wessmania ei kiinnostanut kirjoittaa pienelle akateemiselle piirille.

– En usko, että lisensiaatin työtänikään luki kukaan muu kuin sen tarkastaja.

Nyt Wessman halua tuoda panoksensa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Hän kiittää hallitusta Suomen ongelmien oikeasta hahmottamisesta. Uusia, nousevia yrityksiä tarvitaan uusille aloille, vanhan haikailu ei auta.

Käytännön toimille hän antaa sapiskaa. Yritysverotuksen uudistaminen ei Wessmanin mielestä kannusta uusia yrityksiä kasvuun, vaan pelaa suuryritysten pussiin. Lisäksi pitäisi keventää yrityksiä painavaa säädöstaakkaa ja poistaa kasvua pysäyttäviä portaita.

– Yrittämisen kannustamisessa olisi vielä tekemistä.

Juuri uudella tavalla ajattelevista yrittäjistä Wessman kaipaa myös julkisen sektorin tuottavuusongelmien ratkojia. Hän pitää selvänä, että valtio ja kunnat eivät kykene omin voimin parantamaan tuottavuuttaan. Siihen tarvitaan yrittäjiä, joilta löytyy visio ja sopivaa hulluutta sen toteuttamiseen. Yritysten ottaminen mukaan julkisen sektorin tuottavuustalkoisiin on tärkeää, koska sektorin paisuminen uhkaa jo murentaa talouskasvun edellytyksiä. Samaan aikaan kansa valittaa palvelujen rapautuvan.

Yhtenä esimerkkinä tehostamismahdollisuuksista hän nostaa esiin Ruotsin vapaakoulut, jotka ovat tuoneet siellä koulutussektorille uutta ajattelua.

– Toki vapaakouluja on kritisoitu, mutta ne ovat niin suosittuja, ettei demarioppositiokaan vaadi vapaakoulujen lakkauttamista.

Rohkeutta uusiin ratkaisuihin tarvitaan Suomessakin, yksinkertaisesta syystä.

– Veroja ei voida enää juurikaan korottaa.// YRITTÄJÄ 6/2013

12

MIKÄ MOKA! » Sarjassa yrittäjät kertovat uransa hauskoista virheistä TEKSTI Hia Sjöblom, hia.sjoblom@yrittajat.fi KUVA Sami Kilpiö

Sanat solmussa Siperiassa Minulta menivät sanat solmuun ja luu kurkkuun, kun omskilainen televisioryhmä lykkäsi mikrofonin käteen ja pisti kamerat käymään.

Puhu nyt! he sanoivat. Olin valmistautunut televisiohaastatteluun. Maan tapa oli

kuitenkin toinen. Olisi pitänyt ottaa selvää paikallisesta kulttuurista.

Olin silloin markkinoimassa Benefonin puhelimia 1990-luvun lopulla Venäjälle. Menossa olivat Siperian messut, joihin osallistuimme paikallisen kumppanin kanssa. Minulta oli pyydetty tele-

visiohaastattelu. Haastattelu ei tarkoittanutkaan kysymyksiä, joihin vastaisin.

Takeltelin aikani. Hermostuin. En saanut sanaa suustani. Lykkäsin mikrofonin takaisin. Tilanne seis. Puhun kyllä, mutta kertokaa nyt ihmeessä, mitä minun pitää sanoa.

Uutiskanavan televisioryhmä ihmetteli. He opastivat, että saisin ihan rauhassa esitellä ja kehua tuotteitamme televisiouutisissa. Kun selvisi, että saisin käytännössä ilmaisia mainosminuutteja, kokosin ajatukseni ja homma meni lopulta hyvin. Opin, että on tärkeää tuntea maan tavat käytännössä. Haastattelulla ja haastattelulla on eronsa.

Kokemuksesta viisastuneena osasin toimia oikein viime keväänä Kazakstanissa vastaavassa tilanteessa.

Ennen ”haastattelua” kysyin kuvausryhmältä, mitä he odottavat minun sanovan.

Ohje oli selkeä. Ensin kerron, miksi olen tullut innovaatiofoorumiin, kehun tilaisuuden järjestäviä organisaatioita ja kiittelen isäntämaan presidenttiä hänen panostuksestaan maan nuorisoon ja innovaatiotoimintaan. Tällä kertaa homma meni putkeen kuin rasvattu, enkä ihmetellyt tai takellellut yhtään.

Tällä suorituksella pääsin Kazakstanin valtakunnallisiin uutislähetyksiin.

Pia Kähärä on Sarus-yhtiön toinen omistaja ja projektijohtaja. Salolainen yritys konsultoi idänkauppaa Venäjälle ja muualle IVY-maihin. Kähärä on opiskellut venäjää ja kansainvälistä viestintää Savonlinnassa ja työskennellyt aiemmin muun muassa Benefonin Moskovan-edustuston johtajana.

YRITTÄJÄ 6/2013

PAKKAA. PURA. LATAA. LÄHETÄ.

TÄYSIN UUSI FORD TRANSIT CONNECT SYNC® Bluetooth Handsfree -toiminnolla.

Tämä vakiovaruste auttaa käyttämään puhelintasi ohjauspyörän painikkeilla ja ääniohjauksella.

Voit pitää huomiosi liikenteessä ja kätesi ratissa. Kätevää, vai mitä. Huippuvarusteltu uusi Transit Connect on kehityksen kärjessä.

Uusi Transit Connect ensiesittelyssä Suomessa vuoden 2014 alussa.

FORD TRANSIT CONNECT alkaen 23.212,63 € (+ toim.kulut 600 €)

ford.fi

Ford Transit Connect -mallisto alkaen 23.212,63 € (autoveroton suositushinta 18.450 € + arvioitu autovero CO2- päästöllä 129 g/km 4.762,63 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Connect CO2-päästöt 115–184 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 4,4–8,0 l/100 km.

Kuvan auto erikoisvarustein.

Transit Connect – Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2014.

YRITTÄJÄ 4/2013

HÄN » Seija Lukkala haluaa tarjota toisenlaisen vaihtoehdon

14

Hän

TEKSTI Riikka Koskenranta, riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Seija Lukkala

Taustat Juuret Olen kotoisin Tammelasta. Olen kolmelapsisen perheen keskimmäinen tytär. Äitini on aina ollut hyvin säästeliäs ja taloudellinen. Olen kiitollinen suhtautumisestani kuluttamiseen.

Ihminen Olen yltiörehellinen. Uskon parempaan huomiseen ja mahdollisuuksiin selvitä jo olemassa olevista ja tulevista ekokatastrofeista, jos koko ihmiskuntana heräämme ja toimimme oikein.

Opinnot Minulla on tekstiiliompelijan perustutkinnot, jonka jälkeen työskentelin muutaman vuoden terveydenhoitoalalla, palasin takaisin kädentaitoihin ja valmistuin askarteluohjaajaksi. Lisäksi täydennysopintoja.

Aiempi työelämä Menin harjoitteluun elokuvapuvustuksia tekevään yritykseen, siellä sain ensimmäisen kosketuksen yrittäjyyteen osakkaana. Vuonna 1987 perustin SLStudion, joka valmisti naisten takkeja.

Tein sitä 15 vuotta ennen Globe Hopea.

Siellä näin muotibisnesteollisuuden raadollisuuden.

YRITTÄJÄ 6/2013

Perhe ja vapaa-aika

Mikä motivoi

Asun pienessä kylässä Vihdissä Hiidenveden rannalla kahden teini-ikäisen lapseni kanssa. Kaksi vanhinta lastani ovat jo maailmalla.

Työstämämme materiaalit olisivat normaalisti jätettä, joka lähtisi kaatopaikkojen täytteeksi. Vastaavia tuotteita tehtäisiin neitseellisestä raaka-aineesta. Se, että pystymme muuttamaan jätteen designtuotteeksi, on iso juttu. Minusta tuntuu hyvältä, että kuluttajat ja yritykset valitsevat tuotteitamme.

Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi, miksi Sari Aapolan Thought Leadership -kirjaa ajatusjohtajuudesta. Kirja vahvisti uskoani siihen, että kaikki on mahdollista. Kannattaa tehdä asioita toisin; emme ole käyttäneet markkinointiin juurikaan euroja, mutta erilaisuus on tuonut meidät ihmisten tietoisuuteen.

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi, miksi Kuusamon UKK:n kansallispuiston perämetsää, jossa eivät kuulu kuin luonnon äänet. Se on pysäyttävää ja saa eri ihmisissä aikaan erilaisia reaktioita.

Mutta siellä käynti tekee aina hyvää.

Työstä Työn sisältö Inspiroivaa, rakastan tehdä työtäni. Teen paljon työtä, mutta tämä on kovin palkitsevaa. Teen hyvällä omallatunnolla sitä, mitä teen. Työpäivän jälkeen työskentelen vielä 2-3 tuntia iltaisin kotoa käsin.

Vielä saavuttamatta Maailmanvalloitus. Näemme, että konseptillamme on mahdollisuuksia päästä kansainvälisillä markkinoilla hyviin asemiin.

Designvaatealan ihmiseltä useimmiten kysytty kysymys Miten suunnittelu tapahtuu, lähteekö materiaalista vai visiosta. Vastaus on, tapauksesta riippuen, molemmista.//

15

Taantuma vahvistaa eettistä bisnestä Eettinen vaatebisnes ei ole juuri notkahtanut taantumassa. Sanontakin kuuluu, että köyhän ei kannata halpaa ostaa.

– Taantuma on näkynyt pienenä epävarmuutena jälleenmyyjien liikkeissä, mutta uskon, että heikko talous päinvastoin vahvistaa ihmisten kulutustottumuksia pois kerska- ja kertakäyttökuluttamisesta, toimitusjohtaja Seija Lukkala kertoo Vihdin Nummelan kodikkaassa neuvotteluhuoneessa.

Globe Hope valmistaa vaatteita, laukkuja, asusteita ja koruja kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista, toisin sanoen muuten jätteeksi menevästä materiaalista. Kullekin materiaalityypille on omat hankintakanavansa. Kymmenen vuotta toimineen yrityksen ideana on valmistaa vaatteita ja asusteita kasvattamatta materiaalin määrää maailmassa.

Tuotteet valmistetaan Suomessa ja Virossa alihankkijoilla. Ekopuuvillaiset t-paidat ja kengät tehdään Portugalissa. Vihdin lähes tuhannen ne-

liön tiloissa sijaitsee pienisuuri vaatetehdas, jossa tehdään pieniä sarjoja ja mallikappaleet. Globe Hope työllistää myymälät mukaan lukien 20 henkilöä. Reilut kolme vuotta sitten yritys kasvoi ostamalla Secco Finlandin.

Rahkeita maailmanvalloitukseen Globe Hope panostaa nyt Saksan markkinoihin, ja sen tavoitteena on laajentaa edelleen Eurooppaan jälleenmyyjien kautta. Yhtiöllä on jälleenmyyjiä yhdeksässä Euroopan maassa. Tuotteita myydään myös Japanissa, Yhdysvalloissa, Färsaarilla ja Islannissa.

Yli puolet liikevaihdosta muodostuu yritystilauksista. Globe Hope on vaatettanut muiden muassa Onnibusin työntekijät.

Kestävä kehitys muovaa useita toimialoja lä-

hitulevaisuudessa. Seija Lukkalan kymmenen vuoden kokemus eettisestä designbisneksestä on tällä saralla jo mittava. Miten neuvoisit toimialasta riippumatta yrityksiä valmistautumaan koittavaan muutokseen?

– Eettisyyden pitää tulla bisneksen ytimestä.

Uskon, että yritykset, joilla eettinen toiminta ei lähde ytimestä, menettävät toimintaedellytyksiään. Kuluttajat äänestävät yhä enemmän ja enemmän rahapussillaan.

– Olemme nähneet viime vuosina, miten tuoteketjujen läpinäkyvyys on tullut hyvin tärkeäksi.

Jos yritys salaa prosessejaan, se on silloin jo menettänyt pelin.

Mieti pitäessäsi tuotetta kädessäsi, mihin sen valmistuksen jäljet johtavat ja mitä ketjun alkupäässä mahdollisesti tapahtuu. Onko silloin merkitystä, kumman tuotteen valitset?

Lukkala rohkaisee jokaista meistä tietoisen kuluttajan tielle.

YRITTÄJÄ 6/2013

16

Idea ponnistaa tuotteeksi » Näin keksintö syntyy TEKSTI Hannu Hallamaa, hannu.hallamaa@yrittajat.fi KUVAT Aleksi Poutanen

PÄÄ PILKISTÄÄ Eija Pessinen on päättänyt uudistaa maailman synnytyssalit. Kymmenen vuoden työn jälkeen Relaxbirth-synnytystuen sarjatuotanto on käynnistymässä.

Millä eväillä yhä useampi keksintö saataisiin jalostettua valmiiksi tuotteeksi?

YRITTÄJÄ 6/2013

17

K

JO

ymmenen vuotta sitten Eija Pessinen asteli jännittyneenä Patentti- ja rekisterihallitukseen. Innovaatioinsinööri katsoi 30 miljoonan keksinnön tietokannasta, oliko joku jo aiemmin kehittänyt jotain vastaavaa.

– Kilpailijoita ei löytynyt. Minulla meni vähän aikaa sen miettimiseen, miten tämän asian kanssa tehdään. Jätetäänkö tähän vai mennäänkö eteenpäin?

Eteenpäin on menty. Pessisen tuolloin hahmottelema synnytystuki on nyt pääsemässä sarjatuotantoon. Relaxbirthin ensimmäinen jälleenmyyntisopimus tehtiin syyskuussa Arabiemiraatteihin, ja kiinnostusta konseptiin löytyy globaalisti. Mutta kansainvälinen on keksinnön syntytarinakin.

Pessinen kertoo ihmetelleensä jo 1980-luvun alussa opiskellessaan kätilöksi sitä, miksi naiset synnyttävät Suomessa selällään. Työskennellessään Keski-Amerikassa 1980-luvun lopussa hän näki, miten naiset liikkuvat synnyttäessään, kun lääketieteellistä kivunlievitystä ei ole saatavilla. Havainnot jäivät hautumaan, kun Pessinen vaihtoi kaupalliselle alalle 1990-luvulla. Vuonna 2003 hän teki paluun synnytyssaliin, ja lamppu syttyi.

– Ihmettelin, kun naiset tuntuivat synnyttävän aiempaa pidempään, äidit olivat äärettömän väsyneitä. Katsoin äidin ja kätilön ergonomiaa ja totesin, että eihän tämä ole kunnossa.

Pessisellä oli tuore, painonnostoharrastuksen tuoma näkökulma asiaan.

Hän totesi, että naisia voisi auttaa käyt-

tämään voimiaan tehokkaammin.

– Yhdistin Nicaraguassa saamaani kokemusta ja kätilöosaamista kehon optimaalisen voimansiirron osaamiseen.

Ajatusten tuloksena oli Relaxbirth, jonka avulla synnyttäjä saa koko kehon voimavarat tehokkaasti käyttöön ja ohjattua ponnistuksia oikeaan suuntaan.

Lisäksi synnyttäjä voi synnytyksen eri vaiheissa hakea sopivia, oloa helpottavia ja synnytystä edistäviä asentoja tuen avulla. Laite myös parantaa tutkitusti kätilöiden työergonomiaa.

– Työergonomian koheneminen on valtti etenkin Yhdysvaltojen markkinoilla toimittaessa, Pessinen kertoo.

Relaxbirthin ensimmäinen versio tehtiin Keksintösäätiön prototyyppipajalla 2004, ja pääosin nykyisen muotonsa laite sai 2008. Juuri huolella hiottu muotoilu ja sen mukanaan tuoma käyttötuntuma sekä synnytystuen käyttämisen ja menetelmän kouluttaminen muodostavat Relaxbirth Oy:n markkinoiman kokonaisuuden.

– Sairaalat eivät halua ostaa tuotteita nurkkiin lojumaan. Näin käy, jos henkilökunta ei omaksu laitteen käyttöä, selvittää Pessinen palvelukokonaisuuden tärkeyttä.

KEKSIMISEN TUSKA Suurin osa keksinnöistä ei koskaan päädy kaupallistetuksi innovaatioksi.

Yksityisiä keksijöitä avittava Keksintösäätiö saa vuodessa noin 5 000 yhteydenottoa. Toiminnanjohtaja Juha JuYRITTÄJÄ 6/2013

18 tila toteaa, että keksimispotentiaalia Suomesta kyllä löytyy, mutta tuotteiden saamisessa markkinoitavaan kuntoon on yhä tekemistä.

– Keksinnön pitää olla kaupallisesti lupaava. Siinä pitää olla markkinoilla oleviin tuotteisiin verrattuna jotain uutta ja erilaista. Pelkkä patentoitavuus ei riitä.

Julkista rahaa innovaatioiden synnyttämiseen Suomessa käytetään Jutilan mielestä jo riittävästi, ongelmana on enemmänkin tuotteistamisosaamisen kapeus. Hän esittää erääksi ratkaisuksi keksijöiden ja alihankintaa tekevien pk-yritysten saattamista nykyistä tehokkaammin yhteen. Keksijä saisi tiimin, jolta löytyy liiketoimintaosaamista, yritys taas oman tuotteen.

Keksintösäätiö auttaa lupaavan keksinnön tekijää sen suojaamisessa ja työn alkuun pääsyssä, mutta sitten elämä käykin hankalammaksi. Jyväskylän yli-

opiston professori Antti Hautamäki toteaa, että Suomesta löytyy yhä liian vähän riskirahaa alkuvaiheen yrityksille.

Moni keksijä taas on haluton laittamaan asuntoaan likoon ideansa markkinakelpoisuuden testaamiseksi. Bisnesenkelijärjestö FiBANin puheenjohtaja Riku Asikainen kertoo, että sijoittajien eteen tulee jatkuvasti keksijöitä, joiden tuote on aivan alkutekijöissään.

– Sijoittaja on usein keksijälle ensimmäinen kriittinen markkina, aiemmin keksintöä on ehkä esitelty vain sukulaisille ja kavereille.

Vaikka keksintö olisi teknisesti kuinka hyvä, uuden tuotteen saaminen läpi markkinoilla vaatii aina valtavan työn. Sanomattakin on selvää, että sijoittaja ottaa suuren riskin, eikä täysin koettelemattoman keksinnön arvo ole kummoinen.

– Hankkeisiin, jotka pystytään perustelemaan, löytyy kyllä sijoittajia, Asikai-

nen arvioi.

Hän suhtautuu skeptisesti julkisen innovaatiorahoituksen lisäämiseen.

– Paranisiko innovaatiotilanne Suomessa sillä? Ei mielestäni, en ole nähnyt sellaista statistiikkaa.

HETI VAAN ULOS Julkista rahoitusta tarjoilevat yrittäjäksi asti ponnistaville keksijöille pääasiassa Finnvera ja Tekes. Jälkimmäinen on kiinnostunut innovaatioista, joiden ympärille voi kehittyä kasvuyritys.

– Tavoitteena on aina kasvuhyppäys, Tekesin nuorten yritysten palveluista vastaava johtaja Jukka Häyrynen toteaa rahoituskriteereistä.

Häyrysen mukaan stereotyyppisen omaa juttuaan autotallin nurkassa puuhaavan keksijän aika on ohi. Tekesin kannalta kiinnostavampia ovat yrittä-

Talouskriisi käänsi innovaatiokelloja taaksepäin – Suomalaisen innovaatiojärjestelmän suurin paradoksi on siinä, että osaaminen ja tukimuodot ovat maailman parhaita, mutta silti tuotamme hämmästyttävän vähän uutta, lataa Antti Hautamäki.

Jyväskylän yliopistossa tutkimusprofessorina toimiva Hautamäki on kehittänyt ja seurannut innovaatiopolitiikkaa noin 30 vuotta, joista vuodet 1996–2008 Sitrassa. Suomalaista innovaatiojärjestelmää ylistävät useat selvitykset, mutta mutta.

– Panostuksella ei saada riittävän kovia tuloksia. Miksi menetämme vuodessa tuhansia teollisia työpaikkoja, Hautamäki kysyy.

Suomalainen innovaatiopolitiikka syntyi teknologiapolitiikan päälle 1990-luvulla. Pitkän nousukauden aikana teknologiapainotus unohtui, haluttiin laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, jossa teknologian sijaan korostetaan palveluja. Vuoden 2008 talouskriisi kohdisti taas katseen olennaiseen, pehmeän innovaatiopolitiikan takaa nousi esiin rapistuvan teollisen pohjan uudistustarve.

– Nyt ollaan ottamassa askeleita takaisin päin.

Esimerkiksi Hautamäki nostaa varsin konkreettisten asioiden kanssa painineen ICT2015-työryhmän, joka jätti raporttinsa tammikuussa. Raportti on aidosti huolissaan ICT-osaamisen turvaamisesta.

– Emme voi vastata myöskään cleantechiin kohdistuvaan kasvavaan kysyntään vahvistamatta teknologista pohjaamme.

Suomen teollinen tulevaisuus on korkean jalostusasteen investointihyödykkeissä. Palvelut on kytkettävä niihin.

YRITTÄJÄ 6/2013

Myös tulevaisuusvaliokunnan raportti Sata uutta mahdollisuutta painottaa radikaaleja teknologisia ratkaisuja.

– Elämme nyt innovaatiotaloudessa, jossa pitää tunnistaa kysyntätrendejä ja uusia tuotevalikoimaa nopeasti. Uudistuminen on ollut vaikeaa suomalaisille yrityksille ja yhteiskunnalle, Hautamäki toteaa.

Valtio ei välttämättä voi kovin paljoa vaikuttaa yritysten valitsemaan suuntaan, eikä voimakas puuttuminen ole edes järkevää. Hautamäki arvioi, että parjatut SHOKit eli strategisen huippuosaamisen keskittymät ovat parantamassa juoksuaan, mutta yliopistojen aktiivisuudessa olisi kohentamisen varaa.

– Rahoitusmuodot eivät tue innovatiivisuutta vaan painottavat akateemista työtä. Yliopistoilta odotetaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta, mutta siitä ei palkita.

Hautamäki kaipaa yliopistoilta aktiivisempaa otetta innovaatioiden saralla. Tutkijoita pitäisi kannustaa kehittämään ideoitaan ja ottaa yrittäjiä mukaan auttamaan kaupallistamisessa.

– Nyt tutkijoille ei jää tällaiseen aikaa, heillä on kova paine julkaista.

Entä sitten esimerkiksi Aalto-yliopiston tiivistyvä uusyrityshässäkkä? Hautamäki toteaa Aallon ottavan myönteisen julkisuuden irti opiskelijoiden ict-startupeista, mutta tutkijoita tälle polulle ei kannusteta.

– Teknillinen korkeakoulu on ollut vahva kumppani suomalaisille yrityksille, mutta nyt Aalto on kiinnostuneempi yliopistojen ranking-listoista.

19

Eija Pessisen vinkit yrittäjäksi aikovalle keksijälle 1. Tee hyvä liiketoimintasuunnitelma. Se helpottaa rahoituksen hankkimista.

2. Kerää tiimi, jolla on samanlainen visio ja johon voit luottaa.

3. Kehitä verkostoitumistaitojasi, sillä niiden pitää olla erittäin hyvät.

YRITTÄJÄ 6/2013

20

jät, jotka osaavat etsiä markkinoilta tarpeen, johon sovelletaan jo olemassa olevaa teknologiaa uudella tavalla. Myös omaperäinen liiketoimintamalli voi nostaa yrityksen Tekesiä kiinnostavaksi.

– On suuria asioita tavoittelevia keksijöitä ja niitä, jotka tietävät mitä asiakas haluaa. Todellisia uusia innovaatioita on vähän, ja se polku on vaikea, Häyrynen sanoo.

Ensin pitää testata konsepti, tehdä koemarkkinointi ja vasta sitten aloittaa tuotekehitys. Ja laittaa mahdollisimman nopeasti riittävän käyttökelpoinen tuote markkinoille.

– Peliteollisuus on omaksunut tämän ajattelun hyvin. On totta, että se sotii perisuomalaista insinööriajattelua vastaan, Häyrynen kertoo.

Tuotteen särmät hiotaan sitten asiakaspalautteen perusteella, ei suunnittelutiimin sisäisissä palavereissa.

Ammatti-innovaattori Pekka Koivukunnas siirtää maalia vielä hieman kauemmaksi: tuotteen kysyntää voi kartoittaa verkkokaupassa, avoimilla markkinoilla, vaikkei sarjatuotantoon olisi vielä valmiuksia.

– Voi laittaa vaikkapa viisi vaihtoehtoista mallia esille ja palautteen perusteella päättää, mikä otetaan tuotantoon.

Tekemisen järjestys muuttuu, Koivukunnas hahmottelee.

Yli sataan patenttiin nimensä saanut Koivukunnas toteaa, että innovoiminen on nykyään yhä selvemmin ryhmätyötä.

Niin syntyi hiljattain keksintö, jolla höyrylaivan öljyboileri saatiin toimimaan puupelleteistä tehtävällä jauheella.

– Ideoimme muutokset yhdessä ja saimme ne monen vaiheen jälkeen toimimaan. Keksinnölle on haettu patentti, ja sitä voidaan soveltaa öljykattiloissa laajemminkin, Koivukunnas kuvaa nelihenkisen työryhmän urakkaa.

Kehitystyötä tekevä ja ongelmia ratkova ammatti-innovaattori ei ole sidottu millekään toimialalle, vaikka koulutustausta löytyy konesuunnittelusta. Nyt työn alla on uusiutuvaan energiaan ja cleantechiin liittyviä hankkeita, joista mies ei salaamissyistä voi enempää kertoa. Hänkin kehottaa keksijöitä tiiviimpään yhteistyöhön yritysten kanssa.

YRITTÄJÄ 6/2013

21

»»Synnyttäjät keksivät koko ajan omaaloitteisesti uusia tapoja käyttää Relaxbirth-synnytystukea, kertoo keksijä Eija Pessinen.

YRITTÄJÄ 6/2013

22 – Normaalisti keksijä itse tunnistaa jonkin ongelman ja löytää siihen ratkaisun, jota sitten tarjoaa yritykselle. Ongelmana on, että se ei läheskään aina osu yrityksen toiminnan strategiseen ytimeen, Koivukunnas toteaa.

TIIMITYÖTÄ JA RISKInOTTOA Jos keksijä päättää ryhtyä yrittäjäksi, vaaditaan onnistumiseen sitkeyttä, monipuolista osaamista ja omistautunutta työryhmää. Relaxbirth Oy:llä oli omalaatuinen tuote ja valtava potentiaalinen markkina, mutta sijoittajien löytäminen takkuili aluksi. Pitkän elinkaaren terveysteknologia oli Suomessa sijoittajille melko tuntematon alue, Eija Pessinen toteaa.

Relaxbirthissä nyt varatoimitusjohtajana toimiva Pessinen ryhtyi heti rakentamaan globaaleille markkinoille suuntautuvaa yritystä. Perustajayrittäjän tiimi kasvoi vähitellen. Nyt johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja Jukka-Pekka Luostarinen, varatoimitusjohtaja Elina Keihänen ja kehitysjohtaja Marianne Ehrnrooth. Yrityksen nimikin valittiin kansainvälisille markkoinoille sopivaksi.

– Relaxbirth ei ollut ainoa vaihtoehtomme, mutta sitä voi käyttää kaikkialla

Keksintösäätiö muuttuu herättelijäksi Keksijöiden tukijana tunnettu Keksintösäätiö toimii nykymuodossa viimeistä vuottaan. Säätiön henkilökunta siirtyy toiminnanjohtaja Juha Jutilaa lukuun ottamatta vuoden 2014 alussa Uudenmaan ELY-keskuksen palkkalistoille. ELY-keskus ottaa hoitaakseen keksintöjen arviointia ja kehittämistä tarjoavan Tuoteväylä-palvelun. ELY-keskusten innovaatioasiantuntijoiden toiminta säilyy entisellään.

Juha Jutilan mukaan keksijöiden nauttima palvelutaso ei toimintojen siirtymisestä ELY-keskuksiin kärsi. Keksintösäätiö taas menee ensi vuonna säästöliekille, ainakin hetkeksi.

– Säätiölle on löytymässä uusi rooli innovaatiokentän aktivoijana ja myös rahoittajana.

Jutilan mukaan säätiön toimintaan on tulossa yksityisiä rahoittajia.

Keksintösäätiö tekee tulevaisuudessakin työtä keksijöiden ja keksimisen arvostuksen kohentamiseksi. Keksijöiden käyttöön tarjotaan esimerkiksi viestintäosaamista, ja pk-yrittäjiä herätellään huolehtimaan immateriaalioikeuksistaan, Jutila hahmottelee tulevaa työkenttää.

– Myös keksintökilpailut voivat olla osa toimintaa, hän väläyttää.

maailmassa, Pessinen hehkuttaa.

Samanlainen systemaattisen työn tulos on myös synnytystuen ja brändin oranssi väri. Väri on pirteä ja erottuva, mutta mielikuviltaan neutraali, joten se

sopii sairaaloihin ympäri maailman.

Pelkällä terveysalan koulutuksella keksijä Pessinen ei olisi saanut Relaxbirthiä ideasta yritykseksi. Avainasemassa on osaava tiimi. Pessinen pitää

Näin Suomi keksii 1919 Abloy-lukko Emin Henriksson kehitti kaikkien nykyisten Abloy-lukkojen esi-isän. Lukon toiminta perustuu lukkosylinterissä oleviin kiertyviin haittalevyihin. Mullistavassa lukossa ei ole kuoleutuvia jousia, eikä sitä voi tiirikoida.

Lähde: Keksintösäätiö

YRITTÄJÄ 6/2013

1932 AIV-rehu Artturi Ilmari Virtanen kehitti menetelmän valmistaa naudoille rehua aiempaa paremmin. AIVliuoksen käyttö rehun säilönnässä yleistyi nopeasti, sillä se myös paransi maidon laatua. Virtanen sai vaivoistaan kemian Nobel-palkinnon vuonna 1945.

1949 Liekkisulatus Petri Bryk ja John Ryselin kehittivät energiatehokkaan tavan jalostaa kuparimalmia. Liekkisulatuksessa rikasteen raudan ja rikin palaminen saadaan hyödynnettyä sulatuksessa.

Keksintö on taloudellisesti merkittävimpiä Suomessa tehtyjä.

1970-luku Ksylitoli Koivusokerin käyttö makeutusaineena oli suomalaisen elintarviketeollisuuden ensimmäinen maailman luokan innovaatio.

Ksylitoli tunnettiin jo 1890-luvulla, mutta sen vaikutukset suun terveyteen selvittivät vasta 1970-luvulla Turun yliopistossa Arje Scheinin ja Kauko Mäkinen.

1986 Biohajoavat istukkeet Pertti Törmälän kehittämään materiaaliin perustuvat luunaulat ja -ruuvit liukenevat elimistössä. Näin murtumapotilaalle ei tarvitse tehdä uutta leikkausta tuki-istutteen poistamiseksi.

1991 Kolesterolia vähentävä margariini Kasvistanoliesteri on maailman kymmenen tärkeimmän ravitsemusinnovaation listalla. Valmistusmenetelmän kehittivät yhteistyössä Raisio ja Turun yliopisto.

Löydön tekivät Tatu Miettinen, Hannu Vanhanen ja Ingmar Wester.

myös omaa kaupallista koulutustaan tärkeänä, sillä se mahdollisti ihmisiä auttavan keksinnön tuotteistamisen.

– Näen kaikki ideani valmiina lopputuotteina, tyytyväisinä asiakkaina ja visuaalisina mainoksina. Näen, että tästä tulee hyvä, ja visio on hyvin voimakas, Pessinen kertoo.

Järjestelmällisyys ja ammattimaisuus ovat tuottaneet tulosta. Pessinen sai vuonna 2009 Euroopan Keksijänainen -pääpalkinnon, ja Relaxbirth Oy pääsi viime vuonna lupaavien teknologiayritysten Red Herring Top 100 -listalle maailman ja Euroopan kategorioissa. Aivan viimeisin palkinto on Itämeren valtioiden Healthport-innovaatiokilpailun voitto.

– Kaikki tullaan integroimaan Relaxbirth-tuen ympärille, kun nyt synnytyssalin keskipisteenä on sänky. Ja äidit oivaltaisivat, että pystyssä oleminen edistää synnytystä huomattavasti makaamista enemmän, Pessinen kertoo visiostaan.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoilla tämä tarkoittaisi synnytysklinikoita, joissa asiakas tietäisi saavansa käyttää Relaxbirth-tukea.

Eikä Relaxbirth-tuki ole jäämässä Pessisen ainoaksi keksinnöksi. Kehitteillä on useita tuotteita, joista esittelykunnossa on uudenlainen synnytysasun. Se on suunniteltu huomioiden

HANKI YRITYKSELLESI AVAINLIPPU JA ANNA SUOMALAISEN TYÖN NÄKYÄ!

Avainlippu sopii yritykselle, jonka tuotteet ja palvelut on valmistettu tai tuotettu Suomessa. Avainlippu on Suomen tunnetuin alkuperämerkki ja se viestii yrityksesi arvoista ja luo myönteistä mielikuvaa myös ulkomailla.

Suomalaisen Työn Liiton jäsenenä voit saada Avainlipun käyttöoikeuden lisäksi hyödyllisiä jäsenetuja. Liity ainutlaatuiseen joukkoon, jossa yritykset, yhteisöt, kuluttajat ja työntekijät edistävät hdessä suomalaista työtä.

OTA YHTEYTTÄ: STL@AVAINLIPPU.FI PUH: 09 696 2430 Lisätietoa Avainlipun myöntämisestä, maksusta ja käyttömahdollisuuksista: www.avainlippu.fi

4 1990-luku Nokia Puolustusvoimat ja VR kaipasivat 1970-luvulla kannettavia viestimiä. Tästä kehitystyöstä kumpusi Nokian tekninen kännykkäosaaminen.

Takavuosina huimia summia kehitystyöhön käyttänyt Nokia tienaa patenteillaan puoli miljardia vuodessa.

Kyllä kiitos! Olen kiinnostunut liiton jäsenyydestä ja haluan että minuun otetaan yhteyttä koskien Avainlipun käyttöoikeutta.

Yritys Y-tunnus Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Suomalaisen Työn Liitto ry Tunnus 5007432, 00003 VASTAUSLÄHETYS

24 kulttuurit, joissa synnyttäjä haluavat pitää kiinni intimiteetistään synnytyksen aikana, mutta samalla puku helpottaa lääketieteellisten toimenpiteiden tekemistä.

– Kun esittelimme pukua Arabiemiraateissa, vastaanotto oli todella innostunutta, Pessinen kertoo.

Pessinen ja yhtiön johto ovat sijoittaneet Relaxbirthiin huomattavasti aikaa ja pääomaa. Nyt, kun keksintö näyttää murtautuvan markkinoille, yrittäjä tuntee saavansa palkinnon.

– Tiedän, että visioni on oikeasti totta, noin tuhat naista on synnyttänyt Relaxbirthillä. Voin olla siitä todella ylpeä, Pessinen myhäilee.

JOUKKOÄLY JYRÄÄ Jos keksinnön saattaminen markkinoille vaatii jo nyt tiimityötä, tulevaisuudessa myös itse keksiminen ja innovointi verkottuvat voimakkaasti. Kaikki tuntevat avoimen lähdekoodin ohjelmien, esimerkiksi Linuxin voittokulun. Periaatteessa kuka tahansa voi parannella niitä, joten potentiaalisten kehittäjien joukko on valtava. Muukin innovointi tulee ke-

Peliala on hyvä esimerkki luovasta hulluudesta.

Pekka Koivukunnas

hittymään tämän kaltaiseksi, avoimeksi prosessiksi.

– Stereotyyppinen keksijä tekee yksin ja kaikki on salaista, pelätään hirveästi, että joku varastaa keksinnön, sanoo ammatti-innovaattori Pekka Koivukunnas.

Esimerkiksi avoimesta innovoinnista hän nostaa sulautetuissa järjestelmissä käytettävän Arduino-mikrokontrollerin. Sen osia saa valmistaa vapaasti, ja käyttäjäyhteisö jakaa kehittämänsä ohjelmistot kaikkien saataville. Koivukunnas arvioi, että perinteinen, yrityksissä-

kin harrastettava suljettu tuotekehitys on saamassa vakavan haastajan, vaikka etenkin valmistavassa teollisuudessa ja korkean teknologian alalla patentoinnin rooli onkin vielä kasvussa.

– Veikkaan, että avoin puoli tulee voittamaan suljetun. Avoimella puolella saadaan aikaiseksi tuotteita, jotka ovat hyviä ja halpoja.

Lyhyemmällä tähtäimellä Koivukunnas patistaa yrityksiä yli toimialarajojen tutustumaan peliteollisuuden menestyksen salaisuuksiin.

– Peliala on hyvä esimerkki luovasta hulluudesta. Alalta löytyy nuoria, fiksuja kavereita, jotka ajattelevat uudella ja erilaisella tavalla.

Koivukunnas pitää ikävänä, että peliteollisuudesta ammennetut opit eivät ota siirtyäkseen perinteisempään teollisuuteen.

– Törmään nopeasti torjuntareaktioon, että peliala on liian erilainen, ei sovi meidän bisnekseen. En pääse edes pointtiini. Pelialan kavereilla on todella tarkka kaava, jolla asiat tehdään, hyvät visiot ja roadmapit, osaamista ja statistiikkaa sekä analyysiä. Eikö se muka sovellu perinteisen teollisuuden piiriin?//

Miten keksitään?

Kenenkään nimi ei päädy yli sataan patenttiin sattumalta,

ja Pekka Koivukunnakselle näin on päässyt käymään. Miten tuollainen tuotteliaisuus on mahdollista?

Pitää vain vähän muuttaa ajattelutapaa. Mutta se onkin sitten todella vaikeaa, vastaa tänä syksynä vuoden keksijän palkinnon pokannut Koivukunnas arvoituksellisesti.

Vaikka korkeakouluissa opetettaisiin kuinka luovuutta ja lennokkaita työkaluja innovointiin sekä tuotekehitystyöhön, tuppaa arki yrityksissä kulkemaan arkaaista rataa.

– Käytännössä hommat tehdään usein yrityksen ja erehdyksen menetelmällä ja ihmisten luontaisten taipumusten perusteella, ammatti-innovaattori Koivukunnas harmittelee.

Mikä ihmeen ammatti-innovaattori? Kehitystyötä ja keksimistä 30 vuotta tehnyt Koivukunnas omaksui roolin vuonna 2007, kun silloinen työnantajayritys meni nurin. Koneensuunnittelun diplomi-insinööri päätti kokeilla, löytyisikö konsulttikeksijälle työtä. Hän ryhtyi ratkomaan asiakkaiden ongelmia ja suunnittelemaan näille tuotteita.

– Minulla on innovaatioprosessin alkupäähän systemaattinen toimintatapa, kun se on aiemmin ollut sumea, mystinen asia.

YRITTÄJÄ 6/2013

Apuna Koivukunnaksella on jo 1980-luvulla mukaan tarttunut TRIZ-menetelmä, jonka ydin on kolmessa käsitteessä.

– Pyrin löytämään kehitettävästä systeemistä ristiriidan, vaatimukset, joita on mahdotonta toteuttaa yhtä aikaa. Esimerkiksi auton enkaassa pitäisi olla hyvä pito ja kulutuskestävyys.

Normaalisti kehitystyössä edetään kompromissin tai optimoinnin suuntaan, mutta Koivukunnas pyrkii ideaaliratkaisuun, vaikka sellainen onkin vaikeaa saavuttaa. Edes lähelle pääseminen auttaa kehitystyön ohjaamisessa.

– Esimerkiksi Spotifyssä on päästy todella lähelle tätä. Ennen piti omistaa soitin ja varastoida levyjä, nyt käyttäjän ulottuvilla on lähes kaikki maailman musiikki, Koivukunnas selvittää ideaaliratkaisun käsitettä.

Ja Spotify toimii älypuhelimella, joka käyttäjällä jo muutenkin on, joten se sopii esimerkiksi myös resurssikäsitteen avaamiseen.

– Ongelmat tai ristiriidat pyritään ratkaisemaan lisäämättä systeemiin mitään, usein voidaan jopa ottaa komponentteja pois.

Yrittäjä.

Tehosta tabletilla työpäivääsi!

Nokia Lumia 2520

21 77

€/kk/24 kk (alv. 0 %)

Uusi Nokia Lumia 2520 saa yrittäjän työnteon rullaamaan. Ensimmäisessä Lumia-tabletissa huippusuorituskyky ja Microsoft Windows RT 8.1 -käyttöjärjestelmä. Valmiiksi asennettuna tutut toimistosovellukset: Word, Excel, PowerPoint ja Outlook. Selkeälukuinen Full HD-tasoinen, 10,1 tuuman näyttö. Akun kesto jopa huimat 11 h.

Liittymäksi upeaan Lumiaan sopii erinomaisesti DNA Liikkuva Laajakaista yrityksille -palvelu. Se sai kansallisessa operaattorivertailussa* parhaat arvosanat yritysasiakkailta!

Hanki omasi lähimmästä DNA Kaupasta, soita nopeaan ja maksuttomaan yritysasiakkaiden myyntipalveluumme 0800 302030 tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

*Epsi-Rating Televiestintä 2013 tutkimus: www.epsi-rating.org

VAIKUTUSVALTAA

YRITTÄ IEN puolesta!

Suomen Yrittäjien ääni kuuluu päättäjien keskuudessa.

Kannattaa kuulua järjestöön, jota ministeritkin kuuntelevat.

Suosit t ja voitele a

Yrittäjien verotusta on kevennetty ja sen kannustavuutta lisätty.

Mitä enemmän jäseniä, sitä vahvempi järjestö!

Suosittele nyt jäsenyyttä yrittäjäkaverillesi, yrittajat.fi/suosittele.

Merce de Benz! s-

Yksi kaikkien ja kaikki yhden yrittäjän puolesta!

KOLUMNI ALF REHN toimitus@yrittajat.fi

27

Yrittäjä ja se pieni sana "ei" Alf Rehn on liiketaloustieteen professori Åbo Akademissa Turussa.

Pekka Sipola

Vaikka nykyään yrittäjiä tsempataan ja arvostetaan yleisessä keskustelussa, on yhä tavallista, että yrittäjä esimerkiksi elokuvissa on sellainen mitään kaihtamaton lurjus, joka heittäytyy mihin tahansa projektiin tai mahdolliseen bisnekseen. Välillä tämä lurjus on rakastettava sellainen, kuten klassisen Only Fools And Horses -sarjan Del Boy, mutta hän on silti aina valmis jopa epäilyttäviin projekteihin. Mistä tämä olettamus kumpuaa?

Osittain tämä on tietenkin vain tyhmää ennakkoluuloa. Yrittäjät ovat miltei sataprosenttisesti reiluja ja lainkuuliaisia. Mutta samalla tämä irvikuva yrittäjästä, joka on valmis ihan kaikkeen, sisältää hienoisen totuuden jyväsen. Itse uskon nimittäin, että osasyy yrittäjän usein hankalaan mediakuvaan on eräs harvoin keskusteltu vaiva, joka piinaa monta yrittäjää: kykenemättömyys sanoa asioille ”ei”.

Tiedämme kaikki, että yrittäjän elämä ei aina ole se helpoin. Laskut täytyy maksaa, asiakkaat tulevat ja menevät (ennen kaikkea menevät), ja taistelu siitä, että joku Juhlistakaamme oikeasti suostuu maksamaan hyvästä työstä sen arvoiniitä yrittäjiä, jotka sen hinnan, on jatkuvaa. Moni yrittäjä löytääkin itsensä tilanteista, joissa keskittyminen herpaantuu ja sitä lähtee ovat jalostaneet tekemään asioita, jotka eivät ole oikeastaan siinä oman ”ei”-sanan lausumisen bisneksen keskiössä.

Yksinkertaisemmin sanottuna saamme kaikki tarjosuureksi taiteeksi. uksia – projekteista, yhteistyöstä, ”yhdestä ihan pienestä jutusta” – joihin pitäisi sanoa kylmästi ”ei” mutta joita silti jostain syystä lähtee tekemään. Välillä siksi, että meitä imarrellaan (”kun sä olet tossa niin hyvä”), välillä siksi, että emme kehtaa sanoa ei (”kai sinäkin haluat auttaa?”). Ja ennen kaikkea siksi, että pelkäämme sitä, että tämä juttu olisi sellainen taivaat avaava mahdollisuus, josta ei vaan voi jättäytyä pois.

Ein sanominen on vaikeaa, koska meille on opetettu, että pitäisi olla avoin mahdollisuuksille. Sen sanominen on vaikeaa, koska se vaatii selittelyjä. Sen sanominen vaatii mielen lujuutta ja sitä, että on vakuuttunut oman projektinsa tärkeydestä. ”Kyllä” on sanana helppo eikä vaadi opettelemista.

Silti kieltäytyminen, keskittyminen ja rajaaminen on elintärkeää yrittäjälle. Jos, kuten Del Boy, jatkuvasti metsästää sitä seuraavaa juttua, jos sanoo kaikille tarjouksille kyllä, lopputuloksena on loppuunpalanut ja pirstaloitunut yrittäjä, joka ihmettelee, miksi asiat menivät niin pieleen?

Jos yrittää olla kaikille mieliksi, ei löydä itselleen sitä tekemisen keskustaa, sitä pohjaa ja perustaa, josta myös etiikka kumpuaa. Joten juhlistakaamme kieltäytymistä!

Juhlistakaamme niitä yrittäjiä, jotka ovat jalostaneet ei-sanan lausumisen suureksi taiteeksi. Opettakaamme nuoria yrittäjiä antamaan tarjouksille myös kielteisiä vastauksia.

Yrittäjä, joka on itsevarma ja joka näkee oman yrityksensä ison kuvan, ei heittelehdi vaan sanoo viettelykselle ”ei”. Tällainen yrittäjä on myös mukana rakentamassa kaikille yrittäjille parempaa omakuvaa. Sellaista, jossa yrittäjä on paljon enemmän kuin se helppoheikki ja lurjus, joita elokuvissa usein näemme.

Pekka Sipola

Populaarikulttuurissa ja mediassa yrittäjä on vieläkin usein aika inha tyyppi.

YRITTÄJÄ 4/2013 6/2013

28

Venäjä, Venäjä, Venäjä » Palveluksia ja vastapalveluksia

TEKSTI Teppo Kuittinen, Pietari, toimitus@yrittajat.fi KUVAT Pixhill, Pixmac ja Teppo Kuittinen

Ilman huumoria et pitkälle pötki Venäjällä on kasvavat markkinat, mutta moninaisille vastoinkäymisille pitää pystyä nauramaan. Koventuvassa kilpailussa keskinkertainen toiminta ei riitä.

S

tefan Nieminen, 27, johtaa tukkukauppaa harjoittavan perheyrityksen, SGN Groupin toimintoja Venäjällä. Kolmannen polven kauppamies on Pietarissa saanut todellisen tulikasteen Venäjän-kauppaan.

Muun muassa Arctic Cat -moottorikelkkoja ja Tohatsu-perämoottoreita Venäjälle maahantuovaa SGN Groupin venäläistä tytäryhtiötä, OOO Sumekoa, reilut kolme vuotta johtaneella Niemisellä on tarjota tärkeitä neuvoja Ve-

YRITTÄJÄ 6/2013

näjälle tuleville tai sitä suunnitteleville yrittäjille.

Nieminen neuvoo suomalaisyrittäjiä rakentamaan suojaverkon muodostamalla henkilökohtaisia suhteita venäläisiin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Ja nyt ei puhuta lahjonnasta, vaan palveluksista.

– Venäjällä vallitsee herrasmieskulttuuri. Jos pyydät palvelusta, sinulta odotetaan vastapalvelusta. Täällä toimimiseen liittyy monenlaisia riskejä. Suoja-

29

verkkoa tarvitaan pahimman varalle.

Venäjälle perustettava tytäryritys tarvitsee yleensä venäläisen toimitusjohtajan ja pääkirjanpitäjän, sillä länsimaalaiset eivät aina hallitse venäläisen bisneksen ja byrokratian koukeroita. Venäläisellä toimitusjohtajalla voi olla aisaparina suomalainen johtaja, kuten OOO Sumekollakin on tehty.

Luottomiehen löytäminen on yksi suurimmista haasteista ja tärkeimmistä kulmakivistä.

– Jos yrittäjä ei itse ole muuttamassa Venäjälle ja tarkoituksena on perustaa oma yhtiö, tarvitaan luonnollisesti toimitusjohtaja. Vallan väärinkäyttö on yleistä, ja tässä rekrytoinnissa ei saa epäonnistua. Sitouttaminen on parasta tehdä suomalaisen emoyhtiön omistusta jakamalla, mieluummin kuin venäläisen tytäryhtiön.

– Vientibisneksessä ei näitä ongelmia ole, mutta silloin on löydettävä oikeat partnerit tai jälleenmyyjät. Tilan-

netta helpottaa, jos tuotemerkki on jo valmiiksi tunnettu brändi Venäjällä.

Niemisen mukaan kilpailu on selvästi kiristynyt Venäjällä.

– Venäjän markkinoilla onnistuminen ei ole helppoa eikä haastetta kannata vähätellä. Vielä kymmenen vuotta sitten länsimaalaisittain keskinkertaisella toiminnalla pystyi saamaan aikaan hyviä tuloksia, koska kilpailutilanne ei vielä ollut niin tiukka.

– Nyt ollaan siinä pisteessä, että jo YRITTÄJÄ 6/2013

30

nykyisen tason säilyttäminen on hankalaa ilman suuria panostuksia ja kilpailukyvyn nostamista, Nieminen toteaa.

Uuden toimijan on syytä olla ennakkoluuloton, mutta toisaalta järkevä varovaisuus on Venäjällä valttia, sillä vastaan tulee monenlaisia haasteita.

– Sertifikaattien (todistusten) määrä voi yllättää, byrokratia on juuri niin työYRITTÄJÄ 6/2013

lästä kuin voi olettaa. Kirjanpito on aivan oma lajinsa, ja hallintohenkilökuntaa onkin usein moninkertainen määrä Suomeen verrattuna. Viranomaisten kontrolli sekä suomalaisesta poikkeava organisaatiorakenne, kuten myös bisnes- ja rahoitusmallit voivat tulla monille yllätyksenä.

OOO Sumeko aloitti vuonna 2003, ja

kasvu on ollut rajua. Tällä hetkellä Sumeko tuottaa jo kolmanneksen koko SGN Groupin liikevaihdosta ja parhaimmillaan jopa puolet liikevoitosta.

Stefan Nieminen antaa vielä yhden tärkeän neuvon.

– Huumorilla selviää pitkälle! Vastoinkäymisiä on joka päivä. Asiat eivät aina toteudu kuten oli sovittu ja osa

31

½½Jukka Jyrkinen on toiminut pitkään Venäjän-matkailussa. Helmikuussa hän osti lappeenrantalaisen kuriirifirman, joka kuljettaa yritysten postia Suomesta Venäjälle.

½½Peter Iiskola on rakentanut 13 vuodessa vahvan suhdeverkoston Pietarissa.

Hän kannustaa Venäjälle tulevia yrittäjiä samaan.

»»Stefan Nieminen OOO Sumekon lippulaivamyymälässä Etelä-Pietarissa. Myymälässä on esillä laaja valikoima kelkkoja.

Venäjällä myydään lähinnä työkelkkoja, sillä kelkkareitistöjä ei ole kuten Suomessa.

YRITTÄJÄ 6/2013

32

hankaluuksista on täysin absurdeja, mutta kaikki on hoidettavissa. Vastoinkäymisille täytyy pystyä nauramaan.

Nieminen muistuttaa, että samat vastoinkäymiset koskevat myös venäläisiä yrittäjiä. Niinpä venäläisessä bisneksessä huumorin viljely on yleistä ja sitä arvostetaan

Luottamukselliset suhteet tärkeitä Venäjällä vuodesta 2000 toiminut lakimies ja bisneskonsultti Peter Iiskola painottaa myös henkilökohtaisten kontaktien tärkeyttä Venäjällä.

– Vaikka sopimukset pitävät oikeudessa asti, tärkeämpää on ihmisten väli-

Venäjällä on Suomalais-venäläisen kauppakamarin mukaan noin

700

suomalaisyritystä, joista 400 Pietarissa ja Leningradin alueella.

nen luottamus, Iiskola painottaa.

Iiskola on tuttu julkisuudesta oltuaan mukana käynnistämä laivayhtiö St. Peter Linen toimintaa. Iiskolan mukaan

yksi neuvo on ylitse muiden.

– Venäjälle pitää tulla kunnolla, tai sitten ei ollenkaan. Ei kannata kokeilla vain vähän kepillä jäätä, Iiskola painottaa yrittäjille.

– Minulle tulee soitto vähintään kerran kuukaudessa Venäjälle haluavalta yritykseltä. Kysyn aina ensin, mikä on heidän budjettinsa ja tavoitteensa. Jos nämä asiat eivät ole tiedossa, en voi jatkaa keskustelua. Venäjä on tunnetusti mahdollisuuksien maa.

– Venäjä on jo Saksan kokoinen markkina. Monelle yritykselle tämä on lähin ja luontevin paikka hakea kasvua, Iiskola muistuttaa.

Iiskolan mielestä julkiset vienninedistämistavat eivät ole enää ajan tasalla. Hän kannustaakin yrittäjiä vaikut-

Muistilista

1

Käytä paljon aikaa henkilökohtaisten suhteiden luomiseen venäläisten kanssa.

2 3

Älä puhu liikaa tuotteistasi, vaan puhu itsestäsi.

Laki suojaa sopimuksia Venäjällä, mutta tärkeintä on ihmisten välinen luottamus. Älä luota liikaa siihen, mitä on sovittu paperilla.

4

Tärkein asia alussa on löytää venäläinen luottomies.

Tarvitset venäläisen toimitusjohtajan ja pääkirjanpitäjän. Suomesta voi lähettää venäläisjohtajalle aisaparin.

YRITTÄJÄ 6/2013

5

Kilpailu Venäjällä on kovaa varsinkin Pietarissa ja Moskovassa. Venäjälle pitää mennä kunnolla tai sitten ei ollenkaan. Älä kokeile vain vähän kepillä jäätä.

yritys saa kilpailuetua suhteessa rehellisiin kilpailijoihinsa. Mutta tulee muistaa, että jos kerran kiertää sääntöjä, siltä tieltä ei ole paluuta.

6

8

Venäjällä voi pärjätä, jos tuote tai palvelu on hyvä ja hinta kohdallaan. Markkinointiin täytyy silti panostaa myös b-to-bpuolella. Suomessa sinut voidaan tuntea, Venäjällä kukaan ei ole kuullutkaan sinusta. Keskinkertainen toiminta ei riitä Venäjällä.

7

Moni firma ei pelaa rehellisesti vaan kiertää tulleja ja veroja erilaisin keinoin. Tämä vääristää kilpailua. Epärehellinen

Venäjällä tapahtuu yhä valitettavan paljon kavalluksia, eli esimerkiksi toimitusjohtaja putsaa yrityksen rahat. Tähän kauhuskenaarioon voi varautua kotiuttamalla venäläisen tytäryhtiön tuotot mahdollisimman usein emoyhtiölle Suomeen. Lisäksi osa varastoista kannattaa pitää Venäjän ulkopuolella, jos mahdollista.

9

Jokainen alue Venäjällä on täysin erilainen.

33

tamaan asiaan poliittisin keinoin.

– Suomen valtion tulisi tukea rahallisesti pk-yrityksiä, jotka menevät Venäjälle, Iiskola uskoo.

– Valitettavasti on pakko sanoa, että tällä hetkellä julkinen tuki on lähinnä sitä, että virkamiehet järjestävät seminaareja, joista ei ole mitään todellista hyötyä yrittäjille. Nyt tarvitaan riskin jakamista. Ja silti yrittäjälle jää aina se suurin riski.

HH-Kuriiri haistoi markkinaraon Rahallista tukea on saatavilla pienissä määrin jo nyt. Tästä käy esimerkkinä lappeenrantalainen HH-Kuriiri.

Jukka Jyrkinen osti yrityksen helmikuussa eläkkeelle siirtyneeltä perustajalta. Yrityskaupan tarvitseman rahoituksen takuun myönsi Finnvera.

– Finnvera näki liiketoiminnan potentiaalin, Jyrkinen iloitsee.

HH-Kuriiri on kuljettanut posti- ja henkilöliikennettä Lappeenrannasta Pietariin jo vuodesta 1991. Yritys näki bisnesmahdollisuuden, joka syntyi länsimaisten yritysten turhautumisesta Venäjän postin hitauteen ja epäluotettavuuteen.

HH-Kuriiri vuokraa yritysasiakkaidensa toimesta postilokeron Lappeenrannan postista ja kuljettaa postit joka arkipäivä Pietariin ja siitä eteenpäin myös Moskovaan. Monen suomalaisyhtiön venäläisen tytäryhtiön postiosoite onkin postilokero Lappeenrannassa.

Jukka Jyrkinen on tehnyt pitkän uran matkatoimistoalalla ja nimenomaan Venäjän-matkailussa. Hän aikoo kasvattaa yrityksensä liiketoimintaa nykyisestä 400 000 euron liikevaihdosta ja seitsemän hengen organisaatiosta.

Yhteiset elämykset alkavat osoitteesta silja.fi

– Markkinoimme palvelua suomalaisille ja muille länsiyrityksille, mutta ennen kaikkea pyrimme kasvattamaan venäläisten yritysasiakkaiden määrää. Nyt venäläisiä asiakkaita on vain viitisen prosenttia, Jyrkinen kertoo luoviessaan yrityksensä minibussia Pietarin liikenteessä.

HH-Kuriirin myyntivaltti on nopean toimituksen lisäksi postiliikenteen tullittomuus. Kansainvälisten kuriirijättien kaikki liikenne päätyy Venäjän tulliin, vaikka kyseessä olisi tavallinen kirje.

HH-Kuriirin toimilupa Venäjällä mahdollistaa vain tullivapaan postiliikenteen kuljettamisen, ja yhtiö ottaa kyytiin vain tullitonta postia.

– Valtakunnan rajalla meidän ja viranomaisten välille on vuosikymmenien aikana syntynyt vahva luottamus, joten pääsemme rajan yli aina nopeasti, Jyrkinen kehaisee.//

Tositoimiin » Harrastuksesta tuli yritys

34

TEKSTI Otso Pohjalainen, toimitus@yrittajat.fi KUVA Jere Lauha

Lasketteluturma muutti kaiken Tuomas Jähi perusti suksistudion urheilulliseen Etelä-Savoon.

M

ikkeliläisestä Tuomas Jähistä ei alun perin pitänyt tulla yrittäjää, vaan perheen perinteet olivat viedä miehen sotilasuralle.

– Isä on armeijan soittokunnassa, ja sain aikoinani melko puolisotilaallisen koulutuksen, Jähi naurahtaa.

Haaveena oli lähteä varusmiespalveluksen jälkeen kadettikouluun, kunnes kohtalo puuttui peliin.

– Ennen lähtöä katkaisin laskettelurinteessä polveni, ja tästä tuli käännekohta uralleni. Hiihtoa ja laskettelua olin harrastanut pienestä pitäen, ja jäin paikalliseen laskettelukeskukseen kymmeneksi vuodeksi töihin. Lopulta aloin pyörittää golfvälinekauppaa ja kahvilaa sekä antaa laskettelun opetusta, kunnes ajatukset Suksistudiosta alkoivat kypsyä.

ketjut jylläävät ja valikoimat ovat pienentyneet.

Tästä syntyi ajatus korkeatasoisesta välineiden huolto- ja myyntiliikkeestä.

Liiketoimintasuunnitelmaa työstettiin täysimääräisesti reilut puoli vuotta.

Sen jälkeen kaksikko kypsytteli ajatusta vielä pari vuotta ennen kuin Pro Ski Center Oy perustettiin. Samalla syntyi Savon Suksistudio. Liiketoiminnassa korostuvat erityisesti laadukkaiden asusteiden varusteiden myynti.

– Maasto- ja alppihiihdon aktiiviharrastajat tuovat meille välineitään pitkienkin matkojen takaa, jopa Oulusta saakka. Kyllä ihmiset tulevat, kun liike on kiinnostava.

Moni ei heti ymmärtänyt, miksi Suksistudio perustettiin nimenomaan Mikkeliin.

Tuttu kumppani Yhtiökumppaninsa Aki Himasen Jähi on tuntenut jo 1990-luvun puolivälistä alkaen.

– Aki oli pitkään ollut töissä urheiluvälinekaupassa ja erään maahantuontiyrityksen myyntiedustajana.

Aloimme pohtia, mihin urheilukauppa on kääntynyt. Totesimme, että suuret

Pro Ski Center Oy Toimiala: Urheiluvälineiden myynti ja huolto Omistajat: Tuomas Jähi ja Aki Himanen Toimitusjohtaja: Tuomas Jähi Kotipaikka: Mikkeli Liikevaihto: 500 000 euroa Tulos: 40 000 euroa

Pro Ski Centerin vuodet 2003

2009

2013

Tuomas Jähi joutuu lasketteluonnettomuuteen ja perustaa toiminimen, jonka kautta työskentelee golf- ja lasketteluharrastuksen parissa.

Pro Ski Center Oy perustetaan.

Yritys kehittää verkkokauppaa ja kassajärjestelmää.

YRITTÄJÄ 6/2013

35

– Ihmiset kysyivät, eikö tällaisen liikkeen pitäisi olla Helsingissä. Mutta ei, täällä kulut ovat kohtuulliset ja voimme tarjota hyvää palvelua.

Omat rahat pelissä Yritystoiminta lähti alkukankeuden jälkeen rullaamaan hyvin.

– Ensimmäiset vuodet olivat hiostavia aikoja. Rahoitusta oli vaikea saada

talouskriisin vuoksi, mutta onneksi saimme laitettua omat pennimme likoon, ja maahantuojat antoivat maksuaikaa.

Kun liikeidea näytti toimivan, kaksikko laittoi lisää puita uuniin. Nyt viidennen kauden alkaessa Savon Suksistudio uudistaa ennen kaikkea verkkokauppaansa ja kassajärjestelmäänsä.

– Haasteena on ennen kaikkea hinnoittelu. Kilpailuun on pyrittävä vastaamaan. Uutuuspalvelu on suksiho-

telli ja -kuriiri. Asiaks voi tilata suksihuollon netin kautta mihin päin Suomea tahansa, jonka jälkeen sukset noudetaan säilytykseen sekä huoltoon ja palautetaan takaisin ennen kauden alkua.

Verkkokaupan kuntoon saattaminen vie kolmisen vuotta.

– Kun tulee oikea aika, alamme viritellä jotain uutta. Toimintamalleja ja ideoita on repullinen, ne odottavat siellä oman aikansa.// YRITTÄJÄ 6/2013

HERMOLLA » Bisnes kasvuun

36

TEKSTI Hia OtsoSjöblom, Pohjalainen, hia.sjoblom@yrittajat.fi toimitus@yrittajat.fiKUVAT KUVAPisara Jere Lauha Photgraphy, Emil Bobyrev ja Jussi Partanen

Toimintatonni tai piristysruiske

Palkkiomittarit tutuiksi

yöntekijöiden palkitseminen hyvin tehdystä työstä on kilpailuetu. Se on myös osa modernia yritysjohtamista. Palkinto voi olla rahaa, mutta se voi olla myös vapaa-aikaa. Ennen kaikkea se on huomioimista, joka sitten myös sitouttaa ja motivoi. Palkitsemisella kannustetaan parempaan ja hitsataan tiimejä entistä tiiviimmiksi.

– Palkitsemisessa on aina kyse siitä, että yritys jakaa omistaan työntekijöille. Palkitseminen voi mennä myös mönkään.

Se voi nostattaa eripuraa, kyttäilyä ja tyytymättömyyttä, HR4 Solutions Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kai Myllyneva varoittaa.

Samaan hengenvetoon hän korostaa, että palkitseminen on aina positiivinen asia. Palkitsemismallit pitää rakentaa huolella. Henkilökunnan tulee tuntea pelin säännöt. Malli, jota ei ole kunnolla jalkautettu työntekijöille, kasvaa kompastuskiveksi. Kannustavuus saattaa kaatua sisäisiin kähinöihin.//

Moni tulee varmaan kateelliseksi kuullessaan, että kulje-

T

Rakenna hyvä malli MIKSI palkitaan? Palkitsemista ei tehdä huvikseen. Se rakentuu yrityksen arvojen, tahtotilan ja tavoitteiden varaan kasvun ja kannattavuuden rajoissa.

MITEN palkitaan? Hyvä malli rakentuu hyvän johtamisen varaan.

Tavoitteiden ja mittareiden pitää olla selkeät. Vasta niiden päälle voidaan rakentaa toimiva palkitsemismalli. Olennainen osa on aikajänne. Palkitaanko kuukausitasolla vai kvartaaleittain? Vuoden aikajänne on ehkä liian pitkä.

Näin palkitset oikein!

KEITÄ palkitaan? Riippuu yhtiön strategiasta. Halutaanko palkita kaikki vai parhaat? Se on yrityksen linjanveto. Joka tapauksessa tarvitaan hyvää ja selkeää viestintää. Ei pidä kiirehtiä, mutta ei myöskään luovuttaa liian helpolla.

Hyvää ja toimivaa järjestelmää kannattaa hakea.

tinratkaisuja Orimattilassa valmistava Ferroplan palkitsee työntekijänsä viiden vuoden välein ylimääräisellä kuukausipalkalla.

Ensimmäinen paukahtaa tilille, kun tekijä on ollut yrityksen leivissä kymmenen vuotta.

– Palkkiosta kerrotaan komeasti joulupuurotilaisuudessa kunniakirjojen kera, markkinointipäällikkö Minna Patosalmi sanoo.

Yhtiössä jaetaan myös toimitusvarmuus- ja tuotantopalkkioita. Niitä varten on rakennettu kiinteät mittarit.

– Tuotantopalkkiota varten mittareiden rakentaminen ei ole mutkatonta. Mittareita trimmataan tarpeen mukaan yhdessä henkilöstön kanssa. Tällaisissa järjestelmissä on aina kehittämisen varaa. Ne ovat työläitä, mutta myös palkitsevia.

Miesvoittoisessa yrityksessä on noin viisikymmentä työntekijää. Kun firma juhli 30-vuotistaivalta, ei pukeutumisongelmia ollut.

– Silloin hankittiin koko porukalle uudet paidat ja kravatit.

Oltiin yhtä ja samaa joukkuetta.

Joukkuehenkeä kasvattavat myös henkilökuntaetuina jaetut jääkiekon kausikortit, yrityksen tiloissa kaikkien käytössä oleva kuntosali ja kulttuurisetelit.

k

MILLÄ palkitaan? Yrityksen kassa ei ole pohjaton. Pitää olla jotain, mistä jakaa.

Mönkään menee, JOS l l l l

YRITTÄJÄ 6/2013

”Kuukauden palkka viiden vuoden välein”

jalkauttaminen ja viestintä unohtuvat rakenne on liian monimutkainen aikajänne on liian pitkä malli on epäoikeudenmukainen

½½Yhteishenkeä vahvistetaan myös teemallisilla tapahtumilla. Viimeksi kokattiin master chef –tyyliin ja syötiin yhdessä, Ferroplanin markkinointipäällikkö Minna Patosalmi sanoo.

37

Bonuksia tiimeille

Pääpanokset työhyvinvointiin

Ohjelmistokehitysyritys Vincitissä uskotaan vahvasti, että asiakkaiden ja työntekijöiden tyytyväisyys ja menestys kulkevat käsi kädessä. Asiakastyytyväisyyden perusteella jaetaan bonuksia, jotka ovat kymmeniä prosentteja tuloksesta.

– Pelisääntöjä ja mittareita rakennetaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Bonukset tulevat tiimeille, jotka päättävät niiden jaosta ja käytöstä sisällään, toimitusjohtaja Mikko Kuitunen kertoo.

– Toimivat palkitsemistavat löytyvät, kun mietitään mikä tekijöitä motivoi. 77 työntekijämme keski-ikä on 31 vuotta.

Eläke-etuudet eivät ehkä ole parasta palkkiota tässä porukassa.

Sen sijaan vahvistetaan tiimihenkeä. Tekijät viihtyvät yhdessä. Yrityksessä vallitsee iloinen yhteisymmärrys, josta kannattaa pitää huolta. Yhdessä juodaan ansaittua skumppaa, syödään, liikutaan, harrastetaan ja matkustetaan. Kaikkea tätä firman piikkiin.

– Yrityksen kuluista suurin osa on henkilöstömenoja. Niistä taas nämä extrat ovat pieni osa, josta kannattaa pitää kiinni.

Huononakaan aikana ei leikkuri iske näihin ensimmäisenä.

Hyöty on hintaa isompi.

Biokattilalaitoksia, prosessilaitteita ja säiliöitä

½½– Hyvästä toiminnasta on tärkeää palkita välittömästi ja ketterästi, vaikka pienestikin, Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen sanoo.

½½– Raha ratkaisee myös palkitsemisissa. Raha on pelissä silloinkin, kun henkilökunnasta halutaan pitää huolta antamalla euroja virkistyskassaan, Nakkila Groupin toimitusjohtaja Raimo Kivoja sanoo.

”Yhdessä tekeminen motivoi hyvin”

”Oikeudenmukaisuuden löytäminen vaikeaa”

valmistava Nakkila Group on perinteinen miesvaltainen työpaikka. Metallin töissä ahertaa noin kahdeksankymmentä työntekijää, joista moni on ollut talossa pitkään.

– Meillä on panostettu työhyvinvointiin, ja olemme mukana Teknologiateollisuuden pilottiprojektissa. Olemme saavuttaneet erittäin hyviä tuloksia. Sairauspoissaolot ja tapaturmat ovat vähentyneet, toimitusjohtaja Raimo Kivioja kertoo.

Kun tekijät pysyvät terveinä töissä pitkään, turvataan samalla hiljaisen tiedon siirtäminen yrityksessä. Kantava ajatus yrityksessä on, että hyvä työ sinällään palkitsee.

Yrityksessä on toki vuosien varrella rakennettu useaankin otteeseen erilaisia palkitsemisjärjestelmiä. Niistä Kivioja toteaa, että ”joskus on onnistuttu, joskus ei”.

– Tuotannossa onnistuminen on monen tekijän yhteispeliä.

Joku on voinut kokea olevansa heikko lenkki ja toisaalta on törmätty keskinäisen kilpailun pelkoon.

– Yksittäisen henkilön tulos on vaikea mitata, ja oikeiden mittareiden löytäminen on hankalaa. Olemme myös oppineet, että palkitsemisen perusteleminen pitkän aikavälin työllä on hankalaa.

YRITTÄJÄ 6/2013

38 TEKSTI Hia Sjöblom, hia.sjoblom@yrittajat.fi

Yrittäjän aivot lujilla Infoähky tunkee, data änkee, tieto tulvii.

N

ykyaika haastaa keskittymiskyvyn! Aivomme ovat luolamies-tasolla, mutta ympäristö on muuttunut rajusti. Kävelemme ostoskeskusvilinässä, päivitämme Facebookia, kurkistelemme uutisia, twiittaamme ja viestittelemme. Kuka tässä sirpaleisessa ja sinkoilevassa maailmassa pystyy yrittämään?

– Pitää pysähtyä, vetää happea, kuunnella tunteita ja intuitioita. Täytyy pistää arvot järjestykseen ja tehdä valintoja, valmentaja ja psykologian tohtori Ville Ojanen sanoo.

– Aivoista on pidettävä huolta. Niitä kannattaa hoitaa. Hyväkuntoiset ja terveet aivot hallitsevat infoähkyn ja käsittelevät helposti suurta datamäärää. Tuhon tielle ei kannata lähteä.

Keskity!

Yrittäjällä on yleensä motivaatio kunnossa. Hän tuntee itsensä ja tietää, mitä tahtoo. Hän on jo tehnyt valintoja, joissa arvot, intohimot ja halu tehdä asioita ovat järjestyksessä. Yrittäjä on sillä tavalla etuoikeutettu, että hänellä on vapaus valita ja oikeus päättää.

– Yrittäjältä odotetaan läsnäoloa, joka edellyttää keskittymiskykyä. Ajanhallinta on yrittäjälle äärettömän tärkeää.

Ojanen neuvoo yrittäjiä turvautumaan työn ja tehtävien listaamiseen ajanhallinnan terävöittämiseksi.

– Voi laatia vaikka nelikenttiä, missä tehtävät luokitellaan esimerkiksi ei-kiireellisiksi tai kiireellisiksi, pakollisiksi tai ei-pakollisiksi, heti tehtäviksi tai siirrettäviksi. Olennaista on saada aika riittämään ja ajatukset järjestykseen.

YRITTÄJÄ 6/2013

Hyviä vinkkejä tarjolla!

”Nauru ja iloinen illanvietto ystävien kanssa tuo hyvää energiaa ihmiseen ja hoitaa aivoja.” tri. Ville Ojanen

Hae oikeat ”kiksit” arkeen Listaa ja lajittele työt ja tehtävät.

Pysähdy, kuuntele ja katso.

Kerää ilon aiheita heti aamusta.

Nauti kahvista tai vaikka pihalla kasvavasta puusta. Aivot tarvitsevat energiaruiskeen joka päivä.

Soita hyvälle kaverille. Kuuntele ihanaa musiikkia. Lue viisaita mietelauseita. Lähde juoksulenkille.

Nuku tarpeeksi. Syö oikein.

ULOIN AIV O

KU OR I

... Ei saa jää dä pyö rim ää n

AIVO

RU NK O

Työstää tunteita ja intuitioita.

Vastaa kehollisista syväkokemuksista.

örimään vain ul dä py oim m jää an aa is Stressi kuriin!

– Yrittäjillä on yleensä motivaatio ja arvot kunnossa. Toisaalta työpäivät venyvät ja työn ulkopuoliset arvot saattavat joutua koville. Kyky keskittymiseen nousee erittäin tärkeäksi, Ville Ojanen sanoo.

E ...

aiv o ku tri. Ville Ojanen

en

”Aivoterveyteen pitäisi panostaa voimakkaammin. Sydänterveys alkaa olla kunnossa, mutta yhä useammin nuppi brakaa.”

an aivokuore n imm k a ulo ao k se

seen ... Ei saa k o jä kaa äd n e ä r o

.

.

Analysoi ja hallitsee valtavaa tietomäärää.

in va

TUNN EAI VO KU OR I .

39

Yrittäjä työskentelee usein paineen alla. Ristiriidat ja muutokset ovat informaatioajassa hurjassa vauhdissa. Ilman paineensietokykyä on vaikea selvitä arjen hankalista tilanteista. Muinaisuudessa stressi iski, kun oltiin hengenvaarassa. Tämän päivän stressi iskee, kun joku on kanssamme eri mieltä tai jollakulla on ristiriitainen tunnetila omamme kanssa, Ojanen kuvailee.

Hän sanoo, että ajattelua on opittava avaamaan. Aivojen verenkiertoa ei saa päästää keskittymään vain yhdelle alueelle.

– Stressaantuneena ajattelu tökkii.

Pitää nopeasti päästä kiinni myönteisiin ajatuksiin. Niillä on kyky kumota ihmisaivojen luontainen taipumus kiinnittyä pessimismiin.// YRITTÄJÄ 6/2013

40 TEKSTI Riikka Koskenranta, riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Mistä rahaa? Kolme tarinaa kasvun rahoittamisesta DrawElements tekee näytönohjainanalysointia Ohjelmistotalo on toiminut ensimmäiset neljä vuotta hikipääomalla ja tulorahoituksella. DrawElementsin erityisalaa ovat tietokonegrafiikan ohjelmistoteknologiat. Yrityksen myyntijohtaja Markus Nuotto kertoo drawElementsin saaneen alkunsa vuonna 2009, mutta liiketoiminta nykyisessä muodossaan käynnistyi vuosina 2010–11. Ohjelmistoyritys ei ole vielä hakenut sijoittajapääomaa, sillä perustajat laittoivat yritykseen alkupääoman ja aika nopeasti mukaan tuli maksavia asiakkaita. Nuotto on yksi neljästä henkilöosakkaasta.

– Sijoittajarahassa on hyvät ja huonot puolensa. Toki kasvumme on hitaampaa, kun emme ole ottaneet sijoittajia mukaan. Meille on kuitenkin tällä hetkellä tärkeää, että pystymme vapaasti ohjaamaan yrityksen toimintaa haluamaamme suuntaan.

Ohjelmistovalmistajan asiakkaina on isoja elektroniikkayrityksiä ja siruvalmistajia, muun muassa ARM, Qualcomm ja Vivante Corporation.

– Pystymme myyntituloilla rahoittamaan tuotekehitystä ja kasvua, joten emme etsi pieniä sijoitussummia. Meillä on kuitenkin suunnitelmia, jotka toteutuessaan vaatisivat suuria investointeja, joten rahoituskierros voi tulla ajankohtaiseksi piankin.

Nuotto oli esittelemässä yritystä Slushissa, jossa tavoitteena oli saada yrityksen nimeä tunnetuksi. Hän on yksi Aalto Entrepreneurship Societyn perustajista sekä Startup-säätiön hallituksen varapuheenjohtaja.

Italialaiset tekevät bisnestä mangasta Italialainen Mangatar päätyi vierailulle Suomeen mobiilisovellusten kasvuohjelma AppCampuksen kautta. Aalto-yliopiston järjestämää AppCampusta tuke-

Pekka Sipola

¼¼Markus Nuotto

YRITTÄJÄ 6/2013

¼¼Andrea Postiglione

Näin haet rahaa kasvuun!

vat Microsoft ja Nokia. Yritys kävi valmennuksen syyskuussa.

– Tavoitteemme on skaalata yritys globaaliksi. Bisnesidea on lähtöisin neljä vuotta sitten kavereiden kanssa toteutetusta viikonloppuprojektista. Silloin löysimme todella suuren kiinnostuksen mangaan, Andrea Postiglione kertoo.

Seuraava vaihe olikin pelin rakentaminen. Pelaajat eivät ainoastaan pelaa, vaan he myös maksavat virtuaalikauppatavarasta pelin sisällä. Japanilainen manga-termi tarkoittaa sarjakuvaa.

– Mobiilisarjakuvapelimme tapahtuu mangamaailmankaikkeudessa. Pelaaja voi luoda oman hahmonsa, ja pelissä voi haastaa toisia hahmoja. Pelaajat luovat itse oman sarjakuvansa.

Kesällä julkaistu peli toimii Windows 8-käyttöjärjestelmällä, ja joulukuussa sitä on mahdollista pelata myös Windows-pohjaisella kännykällä. Pelillä oli marraskuussa 70 000 käyttäjää ympäri maailman.

Keväällä 2012 perustettu yritys keräsi alkuvaiheen rahoituksen samana

41

Näitä enkelisijoittaja katsoo

Kierrokset paisuvat

Tiimi – perustajista välittyvä kuva henkilöinä, jotka vievät yrityksen kasvuvaiheeseen asti.

enkelisijoittajana toiminut Ari Korhonen on sijoittanut 21 eri yritykseen. Visma Severasta hän pääsi menestyksekkäästi irtautumaan. Kolme Korhosen rahoittamaa yritystä on epäonnistunut. Korhosen mukaan enkelisijoittajan tyypillinen omistusosuus sijoitettavasta yhtiöstä on 5–10 prosenttia. Hän on sijoittanut muun muassa William Wolframin luotsaamaan DealDashiin ensimmäisenä mukaan lähteneenä enkelisijoittajana.

– Enkelirahoitus tulee kuvioon siinä vaiheessa, kun perustajat tarvitsevat lisää verkostoja, osaamista, kokemusta ja pääomaa yrityksen käyttöön, FiBAN ry:n perustajajoukkoon kuuluva ja EBAN-verkoston varapuheenjohtaja Korhonen kertoo.

– Enkelisijoittajien kierrokset ovat Suomessa ja Euroopassa keskimäärin suuruusluokkaa 200 000 euroa, jolloin yksittäisten sijoitusten suuruudet ovat 10–50 000 euroa.

Rahoituskierrosten koot ovat kasvaneet Suomessa. Syndikointi on yleistynyt, eli enkelit sijoittavat yhdessä samaan kohteeseen, ja yritys pääse entistä pidemmälle enkelirahoituksen turvin.

1

2

Markkina – jos isoa markkinaa ei vielä ole, sen pitää olla todella nopeasti kasvava markkina.

3

Bisnesmalli – skaalautuva liiketoimintamalli. Peliyritys on hyvä esimerkki, eli kulut eivät nouse samaan tahtiin kuin tuotot.

4

Exit-potentiaali – eli kiinnostuneen ostajan löytyminen jossain vaiheessa.

Sijoittaminen on pitkäjänteistä työtä. Lähes seitsemän vuotta päätoimisena

Lähde: enkelisijoittaja Ari Korhonen

vuonna. Nyt tarvitaan 1,5 miljoonan suuruinen toinen rahoituskierros. Postiglione oli toiveikas, että sijoittaja löytyisi Slush-tapahtumassa. Mangatar työllistää viisi osakasta ja kolme työntekijää.

Peliyritys voitti Italian kansallisen startup-palkinnon viime vuonna ensimmäisenä peliyrityksenä.

Kun lapsi opettaa hiirtä Skillpixelsin 10-henkinen tiimi on kehittänyt mobiilipelin matematiikan oppimiseen.

– Autamme vanhempia ja lapsia satsaamaan lapsen lahjakkuuden vahvuus-

Esimerkkistartupin rahoituspolku Siemenvaihe: lähipiirille tehty anti 50 000 euroa -> Startup-vaihe: 6-12 kuukautta myöhemmin 100–150 000 euron enkelikierros -> 1–2 vuotta myöhemmin 200–250 000 euron enkelikierros -> Kasvuvaihe (rahaa myyntiin ja markkinointiin): 0,5–1 miljoonan euron enkelikierros Huom. Startup-vaiheessa tulee usein mukaan julkinen rahoitus, kuten Tekes. Startupilla on keskimäärin ainakin kolmesta viiteen rahoituskierrosta. * Kierroksista voidaan käyttää myös muita nimiä, esimerkiksi Seed1, Seed2, Seed3, A-round, B-round, jne Lähde: enkelisijoittaja Ari Korhonen

alueisiin. Pelissä mitataan lapsen matemaattis-loogista osaamista, perustajaosakas ja kehitysjohtaja Kaius Thiel kertoo.

SmartKid Maths -peli on 4–9-vuotiaille.

Pelin taustalla on perusidea, jonka mukaan oppiminen on tehokkainta, kun lapsi opettaa toista lasta. Pelissä lapsi opettaa digitaalista hiirtä.

Lapsi auttaa valitsemiaan virtuaalilemmikkejä oppimaan matematiikkaa.

Ohjelma pohjaa esikoulun ja koulun matematiikan opetussuunnitelmiin.

Peli mittaa lapsen etenemistä keinoälyyn perustuvalla oppimisanalytiikalla.

– Pc-sovellus on käytössä muun muassa Kaarinassa koulussa.Peliin on tulossa tiimiversio, jossa opettaja voi katsoa oppilaiden etenemistä pelissä.

Harri Ketamon vuonna 2011 perustama yritys voitti kilpailun vuoden 2013 parhaasta oppimisratkaisusta.

Toimitusjohtaja Kristoffer Rosbergin mukaan yritys hakee nyt toisella rahoituskierroksellaan pääomaa kasvuun ja kansainvälistymiseen. Omistus jakaantuu omistajaosakkaiden, enkelisijoittajien ja Newentures Oy:n kesken.

– Pääsimme juuri Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -ohjelmaan, mikä on meille merkittävä asia, Rosberg kertoo.

NIY-ohjelmassa yritys voi saada yhteensä jopa miljoona euroa Tekesin avustusta.// YRITTÄJÄ 6/2013

42

MENESTYJÄT » Perinteen ja rohkeuden yhdistelmiä Kainuussa TEKSTIT Hia Sjöblom, hia.sjoblom@yrittajat.fi KUVAT Arto Tulima ja Miska Puumala

¼¼Puhtaita pyyhkeitä hotelleihin ja laitoksiin toimittaa Pohjolan Tekstiilipalvelu Oy. Yritys uusi koneistuksensa muuttaessaan Renforsin rantaan, joka kunnostettiin lopetetun paperitehtaan tiloihin. Alalla tulee yhä yleisemmäksi, että tekstiilit ja niiden huolto vuokrataan.

YRITTÄJÄ 6/2013

43

¼¼Valomainoksia lähtee Imagon Oy:n kajaanilaistehtaalta kaukaisillekin markkinoille. Leditkin tehdään itse Kajaanissa. Yrityksen toinen tehdas on aloittanut tuotannon Virossa.

»»Kuhmo Oy on kasvattanut sahausmääräänsä huimasti. Isoa ja järeää runkopuuta kysytään Tunisiaa myöten. Tuotekehitys on mahdollistanut pienemmänkin puun hyödyntämisen ja tuotteistamisen.

ek

e ko v a a

K ol m e k

ov a a - K

o

lm

-

Valoa Kainuusta

ov

a a - K ol m

Koillismaalla uskotaan työvoiman osaamiseen ja sitoutumiseen Vaikka maan uumenissa ei aina mene lujaa ja kaivosteollisuus yskii, ei Kainuu siihen pysähdy.

Eväitä menestykseen löytyy korpimaiden tuotteista. Matkailua kehitetään Venäjän pilke silmäkulmassa. Sahatavaraa viedään Japanin ja Afrikan markkinoille saakka. Vaikka ollaankin Kainuun korvessa, niin nurkkakuntaisuudesta on turha puhua. Kajaanilaistehtaan ledeillä valaistut mainokset menevät vientiin. Rakennemuutos on iskenyt perinteiseen teollisuuteen.

Entisessä paperitehtaassa pyörii nyt tekstiilihuoltamo. Menestyneet yrittäjät kertovat luottavansa tulevaisuuteen ja henkilökuntaansa.

YRITTÄJÄ 6/2013

44

Asiakkaiden ovia kolkuteltava ahkerasti Kajaanilaistehtaasta valomainoksia ympäri Eurooppaa

K ol m e k

ov

a a - K ol m

Mitä tekee: Valomainoksia ja opasteita etupäässä pohjoismaisille liikeketjuille, suunnittelu, valmistus ja asennus Milloin perustettu: 1988 Kuka perusti: Arto Okkonen Kuka omistaa: Arto, Mika ja Mikko Okkonen sekä Juha Heikkinen ja Marko Mäkitalo Missä toimii: Kajaanissa pääkonttori ja tehdas, Virossa tehdas, myyntikonttorit Vantaalla, Göteborgissa, Leksandissa ja Oslossa Työntekijöitä: 80, joista 47 Kajaanissa Liikevaihto: 16,7 milj.euroa vuonna 2012 Muuta: Kainuun InnoSuomi 2008

YRITTÄJÄ 6/2013

o

e ko v a a

-

Imagon Oy

ov a a - K

Toimituksia tehdään pitkin Eurooppaa, vaikka päämarkkina-alueena ovat Pohjoismaat. Tuttujen liikeketjujen, esimerkiksi KappAhlin, Lindexin ja H&M:n mainokset valmistetaan Kajaanissa.

– Jos kulkija seisahtuu minkä tahansa kirkonkylän keskustaan Suomessa ja katselee ympärilleen, hän näkee meidän valmistamiamme valomainoksia. K-kauppojen, Veikkauksen ja monien muiden sijainnit selviävät valoillamme, Okkonen toteaa.

Imagon on suomalainen edelläkävijä led-valmistajana valomainosalalla.

Omien ledien tuotanto aloitettiin jo vuonna 2001. Tänä päivänä valaistustekniikkaa myydään toisille valomainos-

valmistajille lähinnä Länsi-Eurooppaan.

Perheyhtiössä toteutettiin osittainen sukupolvenvaihdos viisi vuotta sitten.

Mika Okkonen pitää Kajaania hyvänä toimintapaikkana. Parasta on hyvä ja kokenut henkilökunta.

– Koulutukseen kannattaa panostaa, ja kun luo hyvän työskentely-ympäristön, osaajat pysyvät talossa, Okkonen sanoo.

Taantuma ei ole jättänyt kansainvälisillä markkinoilla operoivaa kainuulaisyritystä rauhaan. Lomautuksiin ja joihinkin irtisanomisiin on ajauduttu.

– Nyt paiskitaan töitä. Hommat on tehtävä koko ajan hyvin ja kerrottava kuuluvasti potentiaalisille asiakkaille, että hyvä työn jälki jatkuu haastavinakin aikoina.//

ek

KAJAANIN VALO

lm

V

iime vuosi oli pitkän nousuvuosien sarjan huippu. Nyt käyrät ovat kääntyneet. Eletään laskun aikaa, mutta periksi ei anneta.

Kajaanilaisen Imagon Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Okkonen ei heitä hanskoja kehään.

– Kyllähän tämä pistää entistä kiivaammin kolkuttelemaan asiakkaiden ovia. 2014 näyttää taas paremmalta, ja varsinkin Norjassa on tulossa merkittävää kasvua.

Imagon Oy on kolmen suurimman pohjoismaisen valomainosmarkkinoilla toimivan yrityksen joukossa. Aseman vahvistamiseksi Viroon perustettiin viime vuonna toinen tehdas. Kajaanin-tehdas pysyy päätehtaana. 2000-luvun alkupuolella yritys omisti tehtaan myös Ruotsissa.

45

Joustavasti uusissa tilanteissa Monipuolisuudesta eväitä selviämiseen

L

ähes neljäkymmentä vuotta tekstiilien parissa on opettanut, että monipuolinen tuotannon rakenne mahdollistaa joustot ja nopeat käännökset taloustilanteiden myllerryksissä.

Kajaanin Renforsin rannassa toimivan tekstiilihuoltoyrityksen toimitusjohtaja Terhi Tuomainen on kasvanut perheensä yritykseen. Toiminta alkoi pesulana Vuokatissa, mistä siirryttiin Kajaaniin. 2009 Pohjolan Tekstiilipalvelu siirtyi etujoukoissa UPM Kymmenen lakkautetun sahan alueelle perustetulle yritysalueelle Renforsin rantaan.

– Hyvä paikka ja hyvät tilat. Uusimme muuton yhteydessä lähes kaikki koneet ja aloitimme uudella vauhdilla. Sahan vanha keskusvarasto ja telahiomakeskus pesivät kasvonsa meidän tarpeisiimme.

Yritys huoltaa ja vuokraa laitos-, hotellija ravintolatekstiilejä, työvaatteita, mattoja sekä pyyhkeitä. Tarjontaan kuuluvat myös kokonaisvaltaiset hygienialaitteistopalvelut sekä tekstiilien suunnittelu, hankinnat, huolto, korjaukset ja muut oheispalvelut.

VUOKRAUS KASVAA Yrityksen toiminta-alue on Oulun, Kainuun, Ylä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Koillismaan seuduilla. Asiakkaat ovat etupäässä laitoksia ja yrityksiä. Tekstiilien vuokraus haukkaa yhä suurempaa osaa yrityksen liikevaihdosta.

– Teemme tiivistä yhteistyötä usean tekstiilitoimittajan kanssa. Käytämme

myös kotimaisia tekstiilitoimittajia, vaikka valmistusta ei juurikaan enää ole Suomessa.

Talvivaaran kaivoksen myllerrykset heijastuvat myös tekstiilihuoltoon. Terhi Tuomainen luottaa joustavuuden mahdollisuuksiin.

– Pitää olla erilaisia asiakkaita, pieniä ja suuria. Laaja toimialue antaa myös mahdollisuuksia painotusten järjestämiseen. Saman kokoluokan kilpailijat ovat valtakunnallisia toimijoita.

– Tätä työtä ei voi tehdä varastoon.

Laitosten, hotellien ja ravintoloiden tekstiilit huolletaan silloin, kun on tarve. Siksi olemmekin avoinna aamukuudesta iltaseitsemään. Joskus olen joutunut hommiin viikonvaihteessakin, mutta koskaan en ole katunut ammatinvalintaa, vaikka nuorena toisiakin haaveita oli.//

Pohjolan Tekstiilipalvelu Oy Mitä tekee: Tekstiilihuoltoa ja -vuokrausta Milloin perustettu: 1976 Kuka perusti: Pekka ja Leena Tuomainen Kuka omistaa: Pekka, Leena, Terhi ja Tommi Tuomainen

ov

o ov a a - K

ek

e ko v a a

K ol m e k

Työntekijöitä: 26

lm

-

Missä toimii: Kajaanissa Renforsin rannassa

a a - K ol m

Liikevaihto: n. 3 milj. euroa Muuta: Kajaanin Vuoden yrittäjä 2009

YRITTÄJÄ 6/2013

46

Tunisiaan taloja Kainuun puusta Kuhmo Oy vie sahatavaraa ympäri maailmaa

T

unisialainen sahapuun ostaja on vaativa. Vähäoksaista, järeää ja kestävää puuta kaadetaan kainuulaismetsistä ja sahataan Kuhmossa.

Kuhmo Oy vie sahatavaraa vaativille markkinoille myös Japaniin, Kiinaan, Lähi-itään ja eri puolille Eurooppaa.

Talouden lama keikautti kuvioita. Kun kotimaan markkinat eivät vedä, ostajat haetaan vientipuolelta. Pohjoisen puulla on tilausta. Kysyntä vaihtelee maantieteellisesti, mutta saha hyrrää eteenpäin.

– Meiltä ei missään suhdanteissa ole jouduttu irtisanomaan tai lomauttamaan työntekijöitä, toimitusjohtaja Tommi Ruha sanoo ylpeyttä äänessään.

– Töitä on paiskittava koko ajan. Herpaantumiseen ei ole varaa.

Puun vienti hoidetaan käytännössä agenttien ja kauppahuoneiden kautta.

Kuhmo Oy Mitä tekee: Korkealaatuista sahatavaraa maailman markkinoille

Työntekijöitä: 145 Liikevaihto: 76 milj. euroa

YRITTÄJÄ 6/2013

o ov a a - K

ek

e ko v a a

Missä toimii: Kuhmossa

ov

lm

Kuka omistaa: Suurimmat omistajat Lauri Nakari, Juha Virta ja Juhani Pääkkönen

K ol m e k

Kuka perusti: Metsäteknikko Markus Sirviö

-

Milloin perustettu: 1955, sahaustoiminta aloitettu 1959

a a - K ol m

Sahayhtiössä keskitytään siihen, mikä parhaiten osataan. Se tarkoittaa hyvälaatuisen sahatavaran tuottamista Euroopan ja Suomen markkinoiden elpymistä odotellessa.

Kaikki Kuhmo Oy:n kautta kulkeva puu ei kuitenkaan ole järeää perusrunkoa. Myös pienempi puu käytetään. Sahan asiakkaita on rakennusbisneksessä, mutta myös jatkojalostuksessa ja pakkausteollisuudessa.

TÖITÄ SUOMEKSI Kuhmo Oy:n omistus on vahvasti paikallisissa käsissä, vaikka se ei perinteinen perheyritys olekaan. Metsäteknikko Markus Sirviö paiski aikanaan töitä Kainuun korvissa. Hänet lähetettiin hoita-

maan puutavaran laivauksia Kristiinankaupunkiin. Mies ei viihtynyt meren rannalla ruotsinkielisessä ympäristössä.

Sirviö palasi Kainuuseen ja keräsi ison joukon paikallisia rahoittajia. Sahateollisuus aloitettiin Kuhmossa. Myös Valtimolla ja Hyrynsalmella sahattiin.

Vahva kasvu alkoi 1980-luvun lopulla.

Toiminta keskitettiin Kuhmoon. Konekantaa uusittiin ja saha rullasi täysillä.

2000-luvun alun jälkeen puun määrä väheni ja jouduttiin entistä enemmän panostamaan pienemmän puutavaran jalostukseen. Toimiva johto oli sitä ennen ostanut pienomistajien osuuksia.

– Tuotanto on vuosien varrella kasvanut. Kun vuonna 2000 tuotanto oli 250 000 kuutiota, oli se viime vuonna jo 355 000 kuutiota, Tommi Ruha sanoo.//

Lisää asiakkaita ja kauppaa verkosta Yrityksesi menestys perustuu siihen, että asiakkaat ovat löytäneet sen sillä hetkellä kun heillä on tarve tuottelle tai palvelulle. Usein tämä kohtaaminen tapahtuu verkossa. Pidä siis huoli, että perusnäkyvyytesi, kuten verkkosivut ovat jatkuvasti kunnossa. Verkkonäkyvyyden luominen on ensimmäinen askel kohti verkon hyödyntämistä kaupanteossa. Se yksin ei kuitenkaan riitä: kun olet saanut perusasiat kuntoon, voit perehtyä verkkomarkkinointiin ja alkaa jalostamaan lisää asiakkaita ja kauppaa verkosta. Jos tuotteesi tai palvelusi sopivat verkkomyyntiin, voit myös perustaa verkkokaupan. Jos tuntuu ettet itse osaa tai ehdi, voi osaava, asiaan perehtynyt, kumppani auttaa menestymään verkossa.

MITEN SAAN ASIAKKAITA VERKKOSIVUILLE? Verkko tarjoaa pk-yritykselle kustannustehokkaita kanavia kasvattaa asiakasmää-

riä. Kaiken A ja O on se, että sivuillesi

ohjataan kävijöitä useilla eri toimenpiteillä.

Koska suurin osa kuluttajista hakee tietoa hakukoneilla, on sivujesi oltava hakuko-

neoptimoidut, eli sivustoltasi löytyy niitä

mainonta on kustannustehokasta, sillä sen

avulla voit kohdistaa viestisi tarkasti koh-

deryhmällesi, mikä on suuri etu verrattuna vaikkapa perinteisiin lehti-ilmoituksiin.

KAUPPA KUKOISTAMAAN NELJÄLLÄ ASKELEELLA • Verkkonäkyvyys kuntoon ja liikennettä sivuillesi

nopeasti ja tuot liiketoimintaasi kokonaan uuden myyntikanavan.

• Helpota ostamista

Tee ostamisesta mahdollisimman help-

poa: laita yhteystiedot, hinnat ja tuotteet

selkeästi näkyviin ja tarjoa asiakkaalle

tärkein tieto nopeasti. Tuo asiakkaittesi

kokemuksia ja arvosteluja sivullesi, näillä

sisältöjä ja avainsanoja, joilla ihmiset

Varmista verkkosivujesi ajantasaisuus ja

vakuutat myös uudet vierailijat, jotka

palveluita verkossa. Hakukoneystävälliset

kyy (esimerkiksi Facebook-sivusi). Ohjaa

hyvällä asiakaspalvelulla lisäät mahdol-

hyödyntäen esimerkiksi hakukonemarkki-

toimija saa aina enemmän kauppaa.

hakevat tarjontaasi liittyviä tuotteita ja

sivut nousevat korkeammalle hakutuloksissa. Toinen hakemistoihin liittyvä toimenpi-

de on hakukonemarkkinointi. Siinä maksat tietyistä avainsanoista, joita haettaessa

sivusi mainos näkyy hakutulosten yläpuo-

lella. Voit myös ohjata sivuillesi display- eli

bannerimainonnalla. Bannerimainonnan

päivitä kaikki kanavat, joissa yrityksesi näjärjestelmällisesti liikennettä sivuillesi

nointia ja display-mainontaa.

• Verkkokaupasta tehoa liiketoimintaan

Verkkokaupan perustaminen ja hallinnoin-

lisuuksiasi pitkällä aikavälillä, luotettava

• Jatkuva seuranta ja oppiminen

Verkon suurin etu on reaaliaikainen mi-

tattavuus, ota siitä siis kaikki irti ja päivitä

ti on nykyään kustannustehokas tapa kas-

verkkotoimenpiteitäsi sitä mukaan, kun

tottuneet ostamaan sähköisesti. Osaavan

koon erikoistunut yhteistyökumppani voi

tarkoitus on saada aikaan toimintaa: hyö-

vattaa bisnestä, lisäksi kuluttajat ovat jo

lukemaan lisää ja niin edelleen. Banneri-

kumppanin avulla saat kaupan pystyyn

dyntämään tarjous, tutustumaan sivuihin,

luottavat vertaistensa kokemuksiin. Myös

huomaat niiden tuottavan tulosta. Verk-

auttaa sinua tässäkin.

Vartissa verkkoon uudistui!

Suosittu Fonectan, Kotisivukoneen ja Suomen Yrittäjien yhteistyössä toteutettu Vartissa verkkoon -opintokokonaisuus sai jatkoa! Uusi jatkokurssi syventää osaamistasi mm. verkkomainonnan, verkkokaupan ja sisältömarkkinoinnin alueilla.

Jos kuitenkin tunnet itsesi aloittelijaksi verkkoasioissa tai haluat kerrata perusteet, on myös peruskurssi käytössäsi veloituksetta. Löydät molemmat kurssit osoitteesta vartissaverkkoon.fi.

Vartissa verkkoon auttaa varmistamaan, että yrityksesi saa verkosta kaiken irti! Aloita oppiminen osoitteessa vartissaverkkoon.fi tai soita ja kysy lisää 075-3252717.

Minun maakuntani » Kainuussa kasvaa järeää puuta ja osaamista

48

TEKSTIT Hia Sjöblom, hia.sjoblom@yrittajat.fi KUVAT Arto Tulima

Kainuussa on sisua Talvivaarasta riippumatta raitiovaunut lähtevät Helsinkiin Hankalista tilanteista on Kainuussa noustu ennenkin. Talvivaaran tulevaisuus huojuu, mutta maakunta ei seiso yhden kortin varassa. Vientiä ja vauhtia löytyy monista yrityksistä. Transtech rakentaa raitiovaunuja helsinkiläisille.

M

onien kainuulaisyritysten vientilonkerot kulkevat kauas muihin maanosiin saakka.

Kainuun Liiton kehittämisjohtaja Jorma Teittinen sanoo, että takaiskuista on noustu ennenkin. Vain viisi vuotta sitten UPM lopetti yli viisisataa ihmistä työllistäneen paperitehtaan Kajaanissa.

Samaan aikaan Suomi-Soffa meni nurin. 500 menetettyä työpaikkaa rokotti

satoja perheitä.

– Nyt Renforsin rannassa, lopetetun tehtaan tiloissa, toimii yrityskeskittymä, jossa kolmisenkymmentä yritystä työllistää yhteensä yli viisisataa ihmistä, Jorma Teittinen luettelee.

Yksi työpaikkatavoite on saavutettu.

Talouslamaa ei ole nujerrettu. Yt:t ja lomautukset ovat ulottaneet lonkeronsa myös Renforsin rannan yrityksiin.

”Teillä on siellä ihan yhtä surkeaa kuin meillä täällä.”

Timo Leppänen, Kainuun Yrittäjien pj.

»»– Yrittämisen vaikeus ei riipu postinumerosta. Itsepähän olemme asuinpaikkamme valinneet, Kainuun Yrittäjien puheenjohtaja Timo Leppänen sanoo.

YRITTÄJÄ 6/2013

49

Hyvää

VOISI OLLA PAREMPAA

yhteisöllisyys yhtenäisyys pysyvyys – Puunhakkuu on vilkastunut synkimmistä hetkistä. Se poikii maakuntaan hyvää. Hakkuu tuo mukanaan jalostusta ja kuljetusta. Tekemisen määrä kasvaa.

Suuria odotuksia ladataan supertietokoneiden datakeskuksiin. Hyvä ja turvallinen ympäristö olivat valtteja, kun esimerkiksi IBM ja valtion CSC valitsivat koneilleen sijoituspaikan.

rohkeus yhteistyö

VUOKATIN VIHAISET LINNUT Kainuussa uskotaan siihen, että useamman jalan varassa pysyy varmimmin pystyssä. Kun yksi jalka katkeaa, täytyy vain seistä lujemmin muilla.

Teittinen toivoo ja odottaa Talvivaaralta menestyvää kaivostulevaisuutta.

– Nyt pelataan pokeria kovilla panoksilla. Vaikea uskoa, että tällaisilla

malmivarannoilla ja panostuksilla koko homma ajettaisiin lopullisesti alas.

Samoilla linjoilla on Kainuun Yrittäjien puheenjohtaja Timo Leppänen.

Miehet muistuttavat Sotkamon Hopeasta ja muista maakunnan kaivoshankkeista.

Miehet nostavat esiin myös matkailubisneksen kukoistusmahdollisuudet.

Matkailu on Teittisen mukaan paremmassa paremmassa vireessä kuin vuosikymmeniin. Kostamus ja Kajaani ovat lähekkäin. Petroskoista ja Pietarista on lyhyt matka Kainuuseen. Venäläiset matkailijat ovat osaltaan vilkastuttaneet kasvaneen Vuokatin matkailua.

– Siellä oleva uusi Angry Birds -puisto ylitti jo sadantuhannen kävijän rajan, Teittinen sanoo.

SUOMI PIENOISKOOSSA

¼¼– Kainuussa on noin 30 000 työpaikkaa. Jos yhdestä kaivoksesta tai laitoksesta kerralla loppuu 500, se kyllä tuntuu, Kainuun Liiton kehittämisjohtaja Jorma Teittinen sanoo.

Kotiseuturakkaus on vahvaa. Pois ei muuteta, ellei ole pakko, miehet vakuuttavat. Tietysti on heitäkin, jotka haluavat vaihtaa maisemaa. On myös heitä, jotka joutuvat sen tekemään. Esimerkiksi työn perässä.

– Kainuu on kuin Suomi pienoiskoossa. Nyt on taloudessa ”vähän hiljaista”, mutta aavistukset antavat odottaa parempaa, Timo Leppänen sanoo.

– Joulu näyttää, onko kuluttajilla vielä sukanvarressa rahaa. Päivittäiskaupassa tuntuu, että Venäjän puolella keskiluokka on lähtenyt liikkeelle ja ostosmatkoille tänne Kainuun puolelle.

Nyt vain odotamme, että ilmiö poikii lisää myönteistä menoa talouteen.// YRITTÄJÄ 6/2013

50

YRITTÄJÄ TESTAA » Merkillinen ketju TEKSTI Timo Sormunen, toimitus@yrittajat.fi KUVA Pixmac

a ät Silm

rk ka na

YRITTÄJÄ 6/2013

huollon

ki sas sa

51

a t n i h

J

o useamman vuoden ajan kankeasti käynyt uusien autojen kauppa on pakottanut alan paikkamaan kutistunutta tulovirtaa huoltoja jälkimarkkinointipalveluilla. Määräaikais- ja vuosihuoltojen hintakisa on koitunut selkeimmin omistaja-autoilijan eduksi, mutta hintapaine näkyy myös leasing-puolella.

Uusien autojen kauppa kääntyi jo viime vuosikymmenen lopulla jyrkkään laskuun. Verosekoilujen ja sumuisten suhdanteiden summana myyntikäyrät ovat jämähtäneet henkilöautopuolella 110 000 kappaleen vuosilukemiin. Se on tiennyt autokaupalle selkeää kulukuuria ja vyönkiristystä.

+Yrittäjä testaa X2

YRITTÄJÄ 6/2013

52

Näkymä on vaisu myös yritysautomyynnissä ja leasingissä.

Katse huoltoon Autoala on reagoinut tilanteeseen suuntaamalla markkinointiaan entistä enemmän huoltopalveluihin. Taannoisen ryhmäpoikkeusasetuksen myötä merkkikohtaiset huoltopalvelut tulivat paitsi korjaamoketjujen myös isojen autotalojen ulottuville.

Autoalan Keskusliiton huolto- ja korjaamopalveluista vastaavan teknisen johtajan Jouko Sohlbergin mukaan korjaamoketjujen nopea kasvu ja

merkkiliikkeiden vastareaktio on tuonut alalle aivan uudenlaista ja asiakkaan kannalta myös tervetullutta hintakilpailua.

– Huoltojen kiinteät pakettihinnat ovat tästä selkeä esimerkki. Niistä on tullut isommille merkkiorganisaatioille eräänlainen sisäänvetotuote, jota markkinoidaan aggressiivisesti etenkin hiljai-

sempia aikoina, Sohlberg sanoo.

Samaan hengenvetoon hän toteaa, että tässä kohtaa markkinatalous on toiminut nimenomaan autoilijan hyväksi.

Kiinteässä pakettihinnoittelussa asiakas tietää tarkasti jo etukäteen, mitä rahalla saa. Korjaamot puolestaan joutuvat jatkuvasti miettimään oman toimintansa kustannustehokkuutta ja varaosa-

+Yrittäjä testaa X2

Kompakti konttiperä Audi A3 on ollut jo pitkään tuttu näky myös suomalaisteillä. Tänä syksynä ”pikku-Audin” 3- ja 5-oviset mallit ovat saaneet rinnalleen sporttisen sedanin, joka kosiskelee selvästi yritysautoilijoita. Audin hinta kiipeää automaattilaatikolla ja perinteisillä business-varusteilla nopeasti yli 35 000 euron. Perusversioon pääsee kiinni likipitäen tasarahalla.

A3:n ulkomuodot ovat kuin suoraan kuivausrummussa kutistuneesta isoveljestä. Aggressiivinen ulkoasu ei petä, sillä pikkusedan on varsin kipakka, mutta samalla myös tanakka ja tunnokas kilometrinnielijä. Alustasta ja ohjauksesta on arkikäytössä paha nimetä puutteita. Auto on maantiellä myös kiitettävän hiljainen, jopa karkeammallakin asfaltilla. Audista löytää helposti itselleen sopivan ajoasennon, sillä säätöjä riittää sekä pituus- että korkeussuunnassa. VW-konsernille tyypilliseen tapaan mittaristo on selkeä ja hallintalaitteiden sijoittelu ja käyttölogiikka tarkkaan mietittyjä. Isompien Audien tapaan infonäyttötaulu nousee esiin kojelaudan keskeltä. Pientä miinusta voi jakaa ratin painikkeista, jotka voisivat olla hieman reilumman kokoiset. Koeajoversion konepellin alla majaili 1,4-litrainen ja 140-heppainen TFSI-bensaturbo, joka hyödyntää YRITTÄJÄ 6/2013

Audi A3 Sedan 1,4 TFSI Stronic Business Sport Hinta 34 565 euroa vapaa autoetu 715 e/kk käyttöetu 520 e/kk + Ajettavuus + Kulutus + Viimeistely – Takatilat – Takanäkyvyys

volkkareiden uutta sylintereiden lepuutustekniikkaa. Nuukailevassa ajossa ja ilman kuormitusta kone käy kahdella sylinterillä. Toinen puolisko herää henkiin, kun kuljettajan kaasujalka painuu alaspäin. Polttoaineenkulutusta leikkaa myös start–stop-toiminto.

Sekalainen koeajorupeama sujui noin kuuden litran keskikulutuksella, maantiellä mennään talvinopeuksilla vaivattomasti alle viiden litran satasella. Ne ovat varsin hyviä lukemia jouhevasti toimivalle seitsenpykäläiselle automaatille.

Etupenkkiläisille A3 tarjoaa varsin vertailukelpoiset tilat pykälää isomman A4:n kanssa. Takapenkillä on sen sijaan ahtaampi tunnelma. Alaspäin laskeva kattolinja leikkaa pääntilaa, ja pitkäjalkaista alkaa ahdistaa myös polvitilan suhteen.

Takanäkyvyys ei kuskin vinkkelistä ole muutenkaan kehuttava, joten parkkitaloissa vaaditaan ainakin aluksi melkoisesti tarkkuutta. Takakontti nielee mukavat 425 litraa.

A3 Sedan riittää kokonsa puolesta useimpien työsuhdeautoilijoiden tarpeeseen, jos vain ego antaa myöten downshiftaukselle. Lapsiperheet päätynevät kuitenkin pykälää isompaan farmariin.

53

logistiikkaa, mikäli ne mielivät pysyä kisassa mukana.

Kaventuvat katteet Tavallista vuosihuoltoa ei vielä muutama vuosi sitten voinut kuvitellakaan saavansa merkkiliikkeen ”marmoritiskiltä” 130–150 euron hintaan. Nyt se on varsin yleinen hinta useammallakin merkkiorganisaatiolla eikä juurikaan poikkea korjaamoketjujen hintahaarukasta.

Vaan mitäpä miettii leasing-asiakas, joka maksaa autonsa käyttökuluista kiinteää kuukausi- tai vuosimaksua? Maksaako hän samoista huolloista ylihintaa?

Autoliiton viestintäpäällikön Jukka Tolvasen mukaan se on täysin mahdollista, vaikkei asiasta olekaan tilastotietoa.

– Leasing-sopimuksessa maksetaan aina myös palvelusta ja sen vaivattomuudesta. Sen pohjalta voi tietysti olettaa, että tuskinpa papereista myöskään löytyy se kaikkein halvin huoltohinta,

hän pohtii.

Sohlberg puolestaan uskoo kiristyneen kilpailun ja hintapaineiden näkyvän myös leasing-puolella.

Myös Tolvanen tähdentää, että oman auton ja leasingin suora kustannusvertailu on sopimus- ja hinnoittelukirjon vuoksi varsin hankalaa. Omaa autokalustoa voi kuitenkin huollattaa tarjous-

hinnoilla, ja se voi olla muutenkin edullisempi vaihtoehto.

–Jos yritys ostaa autot ja pitää niitä esimerkiksi kolme vuotta, niin mitään isompia korjauskuluja ei vielä pitäisi kertyä. Kannattaa huomata, että merkistä riippuen vähintään kaksi ensimmäistä vuotta ovat takuun alaisia, Tolvanen lisää.//

Arjen säästäjä Toyota on ollut meikäläisten automarkkinoiden kestosuosikki jo 1970-luvulta. Japanilaismerkin selkeimpiä valtteja ovat olleet kohtuulliset käyttökulut ja luotettavuus.

Näiden perinteiden kanssa tasapainoilee myös uusi Auris-farmari, joka on perinteisten moottoriversioiden lisäksi tarjolla Priuksesta tutulla hybriditekniikalla. Hintaeroa kertyy perusmalleihin nähden 5 000–6 000 euroa. Sitä ei polttoainekuluilla välttämättä kiritä kiinni. Lisäsijoituksen vastapainoksi saa kiitettävän pienen kulutuksen sekä puhtaamman omantunnon, joka kuitenkin vaatii ulkopuolisilta hieman tarkkasilmäisyyttä.

Auton erottaa perus-Auriksesta lähinnä takakontin alakulmassa olevasta hybridimerkistä. Taannoisessa malliuudistuksessa Auris sai aiempaa kiilamaisemmat ja sporttisemmat muodot, jotka farmarissa korostuvat entisestään.

Sisätiloissa vallitsee Toyotan konstailematon ja monien mielestä ehkä vähän tylsäkin tyyli. Hallintalaitteiden sijoittelussa ja toimintalogiikassa ei ole huomauttamista.

Mittaristo on ehkä vähän yllättäen perinteistä neulamallia.

Tavaratilaa on tarjolla mukavasti. Akusto ei enää takavuosien tapaan leikkaa hybridien kuljetuskapasiteettia, jota on tarjolla normaaliasennossa 530 litraa.

Toyota Auris Touring Sports 1,8 Hybrid Hinta 29 460 euroa vapaa autoetu 645 e/kk käyttöetu 450 e/kk + Kulutus + Konstailematon käytettävyys + Sisä- ja tavaratila – Sisätiladesign – Ohjaustuntuma – Nopeusmittarin jaottelu

Auriksessa hybriditekniikka sekä siihen liittyvä kikkailu ja infoähky eivät iske silmille. Ajotietokoneelta voi seurata reaaliaikaisesti oman ajotyylin taloudellisuutta ja eri voimanlähteiden käyttöasteita, jos niistä jaksaa olla kiinnostunut.

Joystick-vaihdevalitsimen käyttölogiikan oppii vaivattomasti ja auton käynnistyskin onnistuu, kun muistaa painaa jarrua. Kierroslukumittarin tilalla on hybridiversiossa latausmittari.

Aika nopeasti autolla huomaa ajavansa ihan arkiseen tyyliin, kiinnittämättä tekniikkaan sen kummempaa huomiota. Sen lopputulemana on sekalaisessa ajossa helposti viiden litran tuntumaan jäävät kulutuslukemat.

Ohjaus on kaupunkinopeuksissa kevyt, mutta samalla tunnoton. Maantiellä tuntuma on parempi, mutta edelleen jäljessä saksalaisten napakkuudesta.

Ajoergonomia on onnistunut, ja ratin takana viihtyy myös pitkäkoipisempi kuski. Taajama-ajossa Auris liikkuu kitkatta, mutta moottoritien rampeilla jää kaipaamaan pientä lisäpotkua. Toisaalta oma ajotapa muokkautuu kuin huomaamatta varsin taloudelliseksi ja jouhevaksi ilman turhia kiihdytyksiä.

YRITTÄJÄ 6/2013

54

VAPAALLA » Yrittäjä saa nauttia vapaa-ajasta

Keraamisen kaunis kaiutin Ainutlaatuisessa keraamisessa 4.3L

Airplay -kaiuttimessa yhdistyvät viimeisin teknologia, loistava äänentoisto ja käyttökokemus, valmistaja Unmonday lupaa. Airplay on Applen kehittämä teknologia. Langaton Unmonday 4.3L -kaiutin skaalautuu monokaiuttimesta aina 5.1-kaiutinjärjestelmäksi, ja sitä voidaan käyttää missä tahansa.

Tuote on saatavilla Unmondayn verkkokaupasta (www.unmonday.com) 3. joulukuuta alkaen sekä Artekin Helsingin myymälästä ja Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalosta. Valmistaja keräsi joukkorahoitusta tuotteen toteutusta varten.

PIXHILL

Tiesitkö! 20 minuutin suihku päivittäin maksaa vuodessa yli 700 euroa. Viiden minuutin suihku sen sijaan lohkaisee tilipussistasi alle 200 euroa. Ja luonto kiittää.

Lisää www.eneuvonta.fi

Petejä ja ruokakuppeja nelijalkaisille Ivana Helsinki on suunnitellut yhdessä

Mustin ja Mirrin kanssa Bibi & Bim-malliston.

Mallisto tulee myyntiin joulukuussa Mustin ja Mirrin myymälöihin.

Bibi & Bim -malliston tuotteita ei tarvitse piilotella vieraiden ajaksi. Mallisto saa ensi vuonna jatkoa leluilla.

1X3 KOLME TÄRPPIÄ YRITTÄJÄN VAPAA-AIKAAN

YRITTÄJÄ 6/2013

Les Misérables, Tampere Miksi?

Jos silmäsi ovat olleet liian kuivat koko vuoden, niin hus hus Tampereelle ja teatteriin nauttimaan Les Misérables -esityksestä.

Upeat laulut ja Jean Valjeanin tarina koskettavat vielä tänäkin päivänä. Jos et ehdi tämän vuoden puolella, itkut voit tirauttaa myös ensi vuonna. Bravo!

Vain Elämää 2 Miksi?

Kun kerran itkulinjalle on lähdetty, pukinkonttiin tihkuu vielä mahtavat tulkinnat kaikkien tuntemista biiseistä. Ja sokerina pohjalla konserttispektaakkeli joulukuun lopussa. Pakko kuulla livenä, kun Pauli Hanhiniemi vetää Siideripissiksen.

Sotilasparaati Miksi?

Jos pillittäminen ei enää kiinnosta, niin kannattaa suunnata itsenäisyyspäivänä kohti Mikkeliä. Perinteinen Valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati alkaa paraatikatselmuksella klo 12, ja ohimarssi on Maaherrankadulla klo 13. Paikalla ainakin panssariajoneuvoja, kosolti varusmiehiä ja ehkä muutama lentokonekin.

55

Erilainen joululahja ilmassa Nordicflite Oy tarjoaa elämyslentoja Helsingin Malmin kentältä. Elämyslennot voi varata suoraan yhtiöstä tai Lippupalvelun kautta.

Suomalaisen Nordicflite Oy:n lennot operoidaan päiväsaikaan ennen auringonlaskua ympäri vuoden. Lennot lennetään Cessna 150J -pienlentokoneella. Yritys käyttää

lentopolttoainetta, jossa ei ole lyijyä eikä etanolia.

Yhtiön toimitusjohtaja Lassi Tuominen kertoo heidän hakeneen Trafilta lentotoiminnalle lupaa 1,5 vuotta. Lupa saatiin vihdoin elokuussa. Nyt kone on huollettu ja valmiina ottamaan asiakkaita kyytiin.

Bongaa yrittäjä

Hiekkasärkkä kutsuu

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto on tänä vuonna poikkeuksellisesti Tampereella. Perinteisesti vastaanotolla vilisee kasoittain niin tunnettuja kuin tuntemattomiakin yrittäjiä.

Vinkki: 1) 2) 3) 4) 5)

Ota nautittava asento sohvalla.

Kutsu perhe mukaan katsomaan tv-lähetystä.

Bongailkaa kilpaa yrittäjiä ruudusta.

Haukkukaa tv-juontajat, jotka eivät tunnista edes vieraita oikein.

Tuulettele näyttävästi voittoasi tunnistuskisassa.

Pohjois-Pohjanmaalla

sijaitseva Kalajoki isännöi Lomaasuntomessuja ensi kesänä.

Heti juhannuksen jälkeen avautuvat messuportit ovat auki kaksi viikkoa, 23.6.–6.7. Aurinkohiekkojen messualueelle toteutuu 28 rakennusta neljään erityyppiseen kortteliin. Yhteensä noin kymmenen hehtaarin messualueella on edustettuina sekä perinteistä loma-asumista että modernimpaa lomarakentamista.

Loma-asuntomessujen jälkeen on hyvä suunnistaa Jyväskylään, jossa pidetään viralliset Asuntomessut 11.7.–10.8. Laita päivämäärät ylös kalenteriin.

PIXHILL

YRITTÄJÄ 6/2013

56 TEKSTIT Hia Sjöblom, hia.sjoblom@yrittajat.fi KUVA Aleksi Poutanen

Lupa nukkua keskellä päivää Mitä kummaa? Upea upottava sänky

keskellä Helsinkiä ilmaiseksi käytettävissä ja keskellä päivää? Itsensä Nukkumatiksi esittelevä Juuso Kivelä Iskun Unistudiosta vakuuttaa, että pienet päiväunet terästävät työpäivää. Väsyneenä kukaan ei ole tehokas tai tuottava.

Suomessa päikkärihuone on ensimmäinen laatuaan. Muualla maailmassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Aasiassa, niitä on jopa työpaikoilla. Siellä pienet voimia keräävät torkut keskellä työpäivää eivät ole mikään häpeä.

Niistä nautti myös yrittäjä TomiPekka Parkkinen, joka kävi testaamassa Aleksanterinkadun varrella olevan päikkärihuoneen.

Testihenkilö heittäytyy vuoteelle kylkiasentoon, painaa pään tyynyyn ja rentoutuu. Hän mumisee vielä lauseita siitä, miten hänen yrityksensä SuomiVauraus auttaa pk-yrityksiä etenemään ja kasvamaan, antaa apua talousasioihin ja byrokratian vastaiseen taisteluun.

Nukkumatti puhuu patjan, peiton ja tyynyn tärkeydestä sekä hyvästä nukkumisasennosta, missä selkäranka ei väänny. Sitten tulee hiljaista. Parkkinen on kyljellään. Puhe on lakannut.

Eikö kahden pienen lapsen isä saa kotona nukuttua tarpeeksi?

Olen mestarinukkuja. Valot sammuksiin ja nukahdan heti. Illalla kymmeneltä hiljenen ja aamulla viideltä, PLING, hyppään ylös ja avaan kotitoimiston koneet. Sisäistin rytmin ensimmäisen lapsen tahtiin, koska aamuyön vaipanvaihdot iskivät minulle. Rytmi on jäänyt päälle.

Tulevatko työt uniin?

Joskus näen painajaisia, että putoan.

Yleensä en näe mitään unia. Tai en ainakaan muista niitä. Nukun sikeästi, silloin kun nukun.

Nukutko ikinä huonosti?

En oikeastaan. Joskus stressi voi vaivata ja häiritä nukahtamista. Silloin ei auta muu kuin hoitaa stressin syy pois.

Maksamaton lasku pitää käydä maksa-

massa, unohtuneet roskat tyhjentämässä.

Piipahdatko toistekin päikkärihuoneeseen?

Saatan tehdäkin niin. Tämä kaamos ottaa lujille. Jos ei pääse nukkumaan, on pakko lähteä ulos kävelemään välillä.

Parempi olisi heittää kengät jalasta ja käpertyä petiin.

Kenelle voisit suositella päikkärihuonetta?

Ennen kaikkea työkaverilleni Markulle, joka aina välillä hakeutuu tyhjään työhuoneeseen, pistää oven kiinni ja paneutuu maate lattialle. Tyyny pään alla hän vetää pienet sikeät. Aika kolkkoa. Sopii tämä kaikille muillekin meidän toimiston tekijöille. Työssä ei saa olla väsynyt. Se heijastuu muihin, ja väsymys voi vaikka tarttua. Meitäkin on samoissa tiloissa parikymmentä tekijää.

Nukkumatti Juuso Kivelä kuuntelee testimiehen puhetta. Syksyllä avatussa päikkärihuoneessa on ollut kävijöitä, mutta ei tungokseen asti.

Päikkärihuoneen voi yksi henkilö kerrallaan varata tunniksi.

Varauksen voi tehdä puhelimitse 029 086 4280 tai netissä www.paikkarihuone.fi.

YRITTÄJÄ 6/2013

57 PIXHILL

Pukeutumisvinkki jouluun: Punainen toimii aina Joulun väri on punainen. Muotikaupanliitto on antanut myös tarkempia ohjeita pukeutumiskoodiksi joulua varten.

Tänä sesonkina toimivat sekä klassinen paloautonpunainen että pehmeämpi viininpunainen. Punainen väri on muutenkin tehokas, sillä se nopeuttaa pulssia, nostaa verenpainetta ja lisää aggressiivisuutta. Punainen edustaa myös rohkeutta ja intohimoa.

Kokonaan tai lähes kokonaan kirkkaanpunainen asu, kuten naisille mekko tai miehille puku, onkin rohkean valinta. Varoituskin on paikallaan. Jos yhdistät punaista ja kultaa, voi rohkeus lipsahtaa komiikan puolelle. Komediakravatitkin kannattaa jättää hyllylle pölyttymään.

Näillä eväillä siis kohti juhlahetkiä.

Haluatko hallita tunteesi?

Pelaa pokeria Helsingin yliopistossa tarkistettu väitöstutkimus tyrmää uhkapelaamiseen liittyvät ennakkoluulot.

Kognitieteilijä Jussi Palomäki on havainnut, jonka että pitkään pokeria pelanneet hallitsevat tunteensa kokemattomia pelaajia paremmin.

– Tulosten mukaan näyttäisi siltä, että kokeneilla pokerinpelaajilla on eräänlainen kypsän zen-buddhalainen suhtautumistapa omiin emootioihinsa, Palomäki sanoo.

PULJU

YRITTÄJÄ 6/2013

KOLUMNI LISA SOUNIO

lisasounio@gmail.com

Yrittäjäoppeja pöpilästä Lisa Sounio on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

Hiukan häpeillen tohdin paljastaa, että minulla on

melkoinen arsenaali erilaisia työkokemuksia. Olen ahkeroinut sokerijuurikaspellolla, piirakan rypyttäjänä, hedelmämyyjänä, maatilamatkailutilan jokapaikanhöylänä, aurinkovoidemerkin markkinoijana, startup-yrittäjänä, viestintä- ja designtoimiston vetäjänä jne. Nykyisin toimin kouluttajana sekä vapaana tutkija-kirjoittajana.

Jos olisin jo suuryrittäjä, tästä kavalkadista olisi mistä ammentaa. Nyt vasta harjoitellessani yrittämissenioriksi tuntuu, että moninainen kokemus tekee minusta yleisnais-Jantusen, jonka keskittymiskyky hukkuu Vaikka yrittäjyys ei ole tuhansiin päässä pulppuaviin ideoihin ja liian moniin yrityksiin.

Monipuolisesta kokemuksesta on toki hyötyä muillekin yrittäjille. Mitä rakettitiedettä, tarvitsee useammassa paikassa olen puuhaillut, sitä joustavampi olet. Osaat sujahsiinä harvinaista sitkeyttä taa hyvin monenlaisiin saappaisiin.

Haaveilin lapsena arkkitehdin ja toimittajan ammatista. Toisaalta nuoja kykyä hallita aikaansa. remman sisarussetin esikoisena minulla oli vahva vastuullisuus ja johtamisgeeni. Luulen voivani johtaa suuria joukkoja, vaikka välillä johdan itsenikin ojaan.

Jouduttuani yrittäjäksi korporaatiourani tyssäsi lyhyeen, ja olin aluksi todella järkyttynyt. Järkytystä kesti monta vuotta. Olin urputtanut tyytymättömyyttä toisten johtajuuteen ollessani toisten palveluksessa. Nyt olinkin karusti yksin. Itsensä johtaminen tuntuukin olevan kaikkein vaikeinta.

Toisessa pienessä yrityksessäni sain opetella johtajuutta ja kehittämistyötä kansainvälisen tiimin kanssa. Sekin oli yhtäkkiä vaikeampaa kuin työskennellessäni isossa kansainvälisessä suuryrityksessä, jossa on selkeät vastuut, systeemit ja prosessit. Startupissa on kaikki luotava tyhjästä. Puhuminen on niin helppoa, ihaninta on visiointi ja maalailu. Aivan uudenlaisen palvelun toteuttaminen onkin toinen juttu.

Myös yrityksen tulo- ja menovirtojen hallinta sekä rahoituksen sekä myynnin organisointi kysyy paitsi luovuutta, myös järjestelmällisyyttä ja peräänantamattomuutta. Kukaan ei hoida asioita puolestani.

Nyt kun suuria määriä suomalaisia pusketaan yrittäjiksi, en ole varma, että kaikilla on siihen kapasiteettia. Vaikka yrittäjyys ei ole rakettitiedettä, tarvitsee siinä harvinaista sitkeyttä ja kykyä hallita aikaansa, kehittää osaamistaan ja vielä huolehtia itsestään.

Lisäksi yrittäjä syrjäytyy ja sairastuu helposti. Jokaisen tuttavapiirissä on liian monta tarinaa, miten yrittäjyydelle tuli karmea loppu. Meni maine, vaimo, mökit, autot ja talot. Voisivatko lain- ja verojen säätäjät kokeilla yrittämistä itsekin edes hetken?

Jos tuttuvasi on hakeutumassa yrittäjäksi, muistathan kertoa miten hän välttää virheet, jotka sinä olet jo tehnyt. Ja houkutella yrittäjäksi haluavan salille ja kuntoilemaan. Kroppa pettää usein aikaisemmin kuin pää.

Yrittäjänä epäonnistumisia on taatusti enemmän kuin onnenkantamoisia, silti on vaikea kuvitella muuta työtä kuin yrittää.

MARA LEPPÄ

58

YRITTÄJÄ 6/2013

MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ

Työ tekijäänsä kiittää Harva kuitenkaan pelkällä kiitoksella elää. Hyvin suunnitellulla palkitsemisella vaikutetaan yrityksen tuottavuuteen.

Tehokas palkitseminen säästää yrityksen kustannuksia ja lisää palkitsemisen vaikuttavuutta. Se on myös aidosti työntekijöiden arvostamaa.

Varmista, että saat palkitsemiseen käytetyistä euroista enemmän irti. www.mandatumlife.fi/palkitseminen

Fujitsu suosittelee Windows 8 Pro -käyttöjärjestelmää.

Punainen kuin pahe, kevyt kuin mieli.

F LIFEB ujitsu OO Ultra K U772 book ™

1 299 alv 0

Joulunpunainen kone ja kaikki IT-palvelut mitä ikinä keksit toivoa! tietokeskus.com

%

€

Pirteä kolmannen sukupolven Intel® Core™ i5-3337U -suorittimella toteutettu Fujitsu LIFEBOOK U772 Ultrabook™ mahtuu 14 tuuman näytöstä huolimatta 16 milliin ja 1,4 kiloon. Ja 8 gigan muistista ja isosta kiintolevystä huolimatta 1 299 euroon (alv 0 %)!

Nyt Tietokeskukseen, katso lähin verkosta.

Ultrabook™. Inspired by Intel.

Turku ■ Salo ■ Tampere ■ Rauma ■ Helsinki www.tietokeskus.com Tuotteet kuvien kaltaisia. Kaikki käytetyt nimet ja tuotemerkit voivat olla tavaramerkkejä, joiden käyttö kolmansien osapuolien omissa tarkoituksissa saattaa rikkoa tavaramerkkien omistajien oikeuksia. Intel® Core™ Technology is sophisticated and requires setup and activation. Availability of features and results will depend upon the setup and configuration of our hardware, software and IT environment. To learn more visit: http://www.intel.com/technology/vpro/.technology/intel-amt/. © 2013, Intel Corporation. All rights reserved. Intel, the Intel Logo, Intel Inside, Intel Core, Ultrabook, and Core Inside are trademarks of Intel Corporation in the U.S. and/or other countries.