Palveluseteli — tehoa ja joustoa

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

1

2

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

SISÄLLYS PALVELUSETELI VARMISTAA LÄHIPALVELUT JA LISÄÄ ELINVOIMAA .......................................... 2 Valinnanvapausjärjestelmä vahvistaa asiakkaan valtaa.................................................... 4 Paikalliset ja pk-yritykset otetaan mukaan uudistukseen ................................................. 4 Palveluseteli on yksi tie valinnanvapauteen ................................................................. 5 Hallitus on luvannut laajentaa palvelusetelin käyttöä ..................................................... 5 Miksi kunnan kannattaa panostaa palveluseteliin juuri nyt? .............................................. 5 MONITUOTTAJAMALLI SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUKSEN POHJAKSI .................................. 6 Uudistusten vaikutus yrittäjyyteen merkittävä – vaikutukset arvioitava tarkasti ...................... 6 Järjestäjän rooli eriytettävä ja valittava monituottajamalli ............................................. 6 Valinnanvapautta nopeasti palvelusetelillä .................................................................. 7 Kehittäminen lähellä – luvat sujuvasti – valvonta valtakunnallisesti ..................................... 7 Alueellinen valmistelu maakuntaliittojen vetovastuulle ................................................... 7 Elinvoima- ja elinkeinonäkemys otettava mukaan valmisteluun ......................................... 7 PALVELUSETELI - TEHOA JA JOUSTOA, TOINEN 1.12.2015 PÄIVITETTY PAINOS ........................... 8 1.

JOHDANTO – MITÄ SELVITETTIIN? ............................................................................ 8

2.

SELVITYKSEN TULOKSET ...................................................................................... 8

3.

4.

2.1

Kaikki 30 suurinta kuntaa käyttävät palveluseteliä ................................................. 8

2.2

Tehokkuus tunnistetaan, mutta moni ei tiedä säästöjä........................................... 10

2.3

Paljon hyötyjä kuntalaisille ........................................................................... 11

2.4

Enemmän yrittäjiä ja elinvoimaa ..................................................................... 11

2.5

Joustoja myös kunnalle ................................................................................ 12

2.6

Palvelusetelin hyötyjä kootusti ....................................................................... 13

2.7

Volyymit olemattomia, vaikka säästöpotentiaali on huikea ...................................... 14

MITÄ TULEE TEHDÄ – KESKEISET EHDOTUKSET ........................................................... 14 3.1

Palvelusetelin käyttöönotto helpommaksi .......................................................... 14

3.2

Jokaiseen kuntaan tieto palvelutuotannon kustannuksista ....................................... 14

3.3

Kunnille kannustin käyttää palveluseteliä .......................................................... 15

3.4

Ehdotus kokeiluksi – kokonaisvaltainen palveluseteliasiakkuus .................................. 15

HALLITUSOHJELMA TUKEE PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMISTA............................... 16 4.1

Poliitikot valmiita lisäämään palvelusetelin käyttämistä ......................................... 16

4.1.1

Kansanedustajilta vihreää valoa ............................................................... 16

4.1.2

Palvelusetelin laajentaminen yksi hallituksen kärkihankkeista ........................... 17

LIITTEET ............................................................................................................. 18 1.

LIITE 1: SÄÄSTÖPOTENTIAALI OLISI HUIKEA............................................................... 18 1.1

Laskukaavat esimerkkilaskelmien verrokkilukuihin ................................................ 18

1.2

Jyväskylän taustatiedot ................................................................................ 18

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

2.

3.

3

1.3

Esimerkkilaskelma - volyymit ......................................................................... 19

1.4

Esimerkkilaskelma - säästöt ........................................................................... 20

1.5

Tulos 1. Volyymi......................................................................................... 21

1.6

Tulos 2. Säästöt ......................................................................................... 21

LIITE 2: PERUSTIETOA PALVELUSETELISTÄ ................................................................ 22 2.1

Palvelusetelin käyttöönoton toimenpiteet .......................................................... 22

2.2

Palvelusetelin käyttöönoton onnistumisen edellytykset .......................................... 22

LIITE 2: SUOMEN KUNNAT ASUKASLUKUINEEN 31.12.2014 JA NIIDEN TEOREETTISET PALVELUSETELIN KÄYTÖN VOLYYMIT JA SÄÄSTÖT ....................................................... 23

Tässä selvityksessä olevat luvut perustuvat kuntien antamiin vastauksiin, eikä Suomen Yrittäjät vastaa lukujen oikeellisuudesta. Raportin ensimmäisen painoksen julkaisun jälkeen saamamme palautteen perusteella voimme todeta, että luvuissa saattaa olla epätarkkuuksia.

Esimerkiksi osa kunnista on ilmoittanut koko palveluseteliin käytetyn rahamäärän ja osa jättänyt varhaiskasvatuksen osuuden pois luvuista, koska varhaiskasvatus ei enää määritelmällisesti kuulu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lukujen mahdollinen epätarkkuus ei kuitenkaan muuta selvityksen johtopäätöstä, jonka mukaan palvelusetelin käyttö sote-palvelujen tuotannossa on tunnistetuista hyödyistä huolimatta vielä erittäin vähäistä.

Suomen Yrittäjät: Palveluseteli - tehoa ja joustoa Tekijät

Julkaisija

Toinen, 1.12.2015 päivitetty painos

Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka Anssi Kujala varatoimitusjohtaja 0400 567 925 anssi.kujala@yrittajat.fi

Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö 040 587 2445 susanna.kallama@yrittajat.fi

Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka Hannamari Heinonen elinkeinopoliittinen asiamies 050 567 3395 hannamari.heinonen@yrittajat.fi

Vilma Repo assistentti 09 2292 2934 vilma.repo@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät PL 999, 00100 HELSINKI puhelin 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

4

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

PALVELUSETELI VARMISTAA LÄHIPALVELUT JA LISÄÄ ELINVOIMAA Hallitus päätti marraskuussa, että osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Se mahdollistaa, että ihminen voi itse valita, käyttääkö julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan 1.1.2019.

Hallituksen mukaan valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla.

Hallitus ei vielä päättänyt valinnanvapauden yksityiskohdista. Nyt alkaa työ Suomen valinnanvapausmallin luomiseksi. Selkeä tavoite on se, että jatkossa suomalaiset voivat itse valita itselleen parhaimmaksi katsomansa palveluiden tuottajan.

Valinnanvapausjärjestelmä vahvistaa asiakkaan valtaa Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä eli sote-alue vastaa palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Palveluja tuottavat useat erilaiset järjestäjän hyväksymät tuottajat: esimerkiksi julkisen sektorin palveluntuottajat, yritykset ja järjestöt.

Järjestäjä hyväksyy tuottajat sekä määrittelee palvelusta maksettavan korvauksen.

Asiakas valitsee itselleen sopivimman tuottajan hyväksyttyjen tuottajien joukosta.

Asiakkaalla pitää olla oikeus vaihtaa tuottajaa vapaasti.

Hallituksen mukaan valinnanvapaus on pääsääntö kaikissa perustason sote-palveluissa.

Erikoistason sote-palveluissa valinnanvapautta käytetään soveltuvin osin.

Perustason palveluilla tarkoitetaan kunnan tai yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja eli perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa. Käytännössä näitä ovat terveyskeskusten ja sosiaalitoimen tarjoamat palvelut.

Erityistasolla tarkoitetaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymien keskussairaaloissa tarjoamia erikoissairaanhoidon palveluja. Kehitysvammahuollon kuntayhtymien tarjoamat ja jotkut sosiaalihuollon (mm. päihdehuollon) palvelut kuuluvat tähän ryhmään.

Paikalliset ja pk-yritykset otetaan mukaan uudistukseen Hallitus linjasi myös, että lainvalmistelussa ja sote-uudistuksen alueellisessa toteutuksessa huolehditaan kilpailun toimivuudesta ja monipuolisesta sote-palveluiden tarjonnasta. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle annetaan tehtäväksi valvoa kilpailun toteutumista sote-palveluiden markkinoilla ja pk-yritysten toimintamahdollisuuksia. Hallitus lupaa luoda menettelyt ja edellytykset, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on voimakkaasti säännelty toimiala. Sääntelyn pienetkin yksityiskohdat voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, toimiiko kilpailu, pääsevätkö uudet yritykset markkinoille ja onko pk-yrityksillä mahdollisuus menestyä.

Pienten yritysten pääsy tuottajiksi luo edellytyksiä riittävälle kilpailulle. Tämä pitää varmistaa, kun määritellään valinnanvapauden piiriin tulevia tuotteita ja palveluja ja kun luodaan hyväksymismenettelyä ja -kriteerejä. Pieniä yrityksiä, uusia yrittäjiä ja

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

innovaatioita ei saa säädellä pois markkinoilta, vaan yrittäjyyden pitää antaa syntyä.

Tästä hyötyvät kansalaiset.

Valinnanvapauslainsäädäntöä luotaessa ja alueellisia päätöksiä tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota markkinoiden syntymiseen ja niiden muodostumisen esteisiin, johtamiseen tuotannossa sekä tuotantorakenteen monipuolisuuteen. Vastuu tästä pitää kuulua sote-palvelujen järjestäjälle eli sote-alueelle.

Palveluseteli on yksi tie valinnanvapauteen Nykyisen lainsäädännön puitteissa varmin tapa edistää valinnanvapautta on lisätä ja laajentaa palvelusetelin käyttöä voimakkaasti. Kunnat ja kuntayhtymät eivät ole vielä hyödyntäneet palvelusetelin mahdollisuuksia laajasti.

Palvelusetelijärjestelmää voidaan käyttää myös tulevassa valinnanvapausmallissa esimerkiksi säätämällä sote-alueille velvollisuus tarjota palveluseteliä aina vaihtoehtona omalle tuotannolle.

Hallitus on luvannut laajentaa palvelusetelin käyttöä Hallitus linjasi hallitusohjelmassaan, että se käynnistää palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävän kokeilun. Ajatus on, että kokeiluun osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät tarjoavat palveluissaan kuntalaisille laajasti mahdollisuutta palvelusetelin käyttöön. Näillä kokeiluilla pitää • • • •

joustavoittaa palvelusetelin käyttöönottoa ja hallinnointia lisätä valinnanvapautta, parantaa ja nopeuttaa palvelujen saatavuutta turvata alueen lähipalvelut ja parantaa asiakastyytyväisyyttä samalla, kun vauhditetaan palveluseteliyrittäjyyttä vahvistaa alueen elinvoimaisuutta.

Palvelusetelijärjestelmää on mahdollista laajentaa nopeasti hyödyntämällä kuntien jo tekemä työ. Suomessa on käytössä lähes 500 erilaista palvelusetelituotetta, jotka voisivat toimia hyvänä pohjana valtakunnallisille palvelusetelituotteistuksille.

Miksi kunnan kannattaa panostaa palveluseteliin juuri nyt?

Valinnanvapaus avaa sosiaali- ja terveyspalvelut erilaisille tuottajille ja kilpailulle vuoden 2019 alusta. Kunta voi valmistautua uudistukseen jo nyt. Avaamalla nopeasti ja määrätietoisesti sote-palveluja palvelusetelillä tuotettavaksi kunta pystyy vaikuttamaan siihen, että jo olemassa olevat pk-yritykset kehittyvät ja toimialalle syntyy uutta, paikallista yrittäjyyttä. Näin kunta vahvistaa alueensa elinvoimaa ja varmistaa, että asukkaille on valinnanvapauslainsäädännön astuessa voimaan riittävästi valinnanvaraa lähipalveluissa. Työ kunnan elinvoiman ja lähipalveluiden puolesta pitää aloittaa heti.

WWW.VALITSEVAPAASTI.FI WWW.YRITTÄJÄT.FI/KUNTA Lisätietoja sote-uudistuksen etenemisestä, valinnanvapaudesta ja yrittäjyydestä voit lukea osoitteesta www.valitsevapaasti.fi. Laajemmin elinkeinopolitiikan taustaa, tietoa ja uutisia olemme koonneet osoitteeseen www.yrittäjät.fi/kunta.

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

5

6

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 20.10.2015

MONITUOTTAJAMALLI SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUKSEN POHJAKSI Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistuksessa • • • •

kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu kuntaa suuremmille itsehallintoalueille toteutetaan sote-palveluiden integraatio ja rakenneuudistus yksinkertaistetaan nykyistä monikanavarahoitusta selvitetään mahdollisuudet laajentaa asiakkaan valinnanvapautta.

Hallitus aikoo toteuttaa myös aluehallintouudistuksen, jossa valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sovitetaan yhteen ja julkisen aluehallinnon järjestämistä yksinkertaistetaan. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille.

Suomen Yrittäjien 20.10.2015 kokoontuneen hallituksen mielestä uudistusten valmistelussa ja toteuttamisessa tulee huomioida tässä kannanotossa esitettävät asiat.

Uudistusten vaikutus yrittäjyyteen merkittävä – vaikutukset arvioitava tarkasti Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, itsehallintoalueiden perustaminen ja aluehallintouudistuksen sovittaminen yhteen ovat muutoksia, joilla on merkittävä vaikutus yrittäjille toimialasta riippumatta. Esimerkiksi nykyisin ELY-keskuksien yrityksille tarjoamat neuvonta- ja tietopalvelut, rahoituspalvelut ja liikenteen ja ympäristön luvat ovat sellaisia, joiden joustava ja kohtuuhintainen saatavuus tulee turvata yrityksien sijainnista riippumatta mm. sähköisiä palveluita hyödyntäen.

Muutoksella ja muutoksen vaatimilla päätöksillä voidaan joko heikentää tai parantaa yrittäjyyden olosuhteita Suomessa. Pieniltäkin vaikuttavat toimet voivat vaikuttaa yrittäjiin merkittävästi.

Suomen Yrittäjät korostaa, että uudistuksia ja niihin liittyviä päätöksiä tehtäessä pitää muistaa, että Suomi on yritystensä summa. Yrityksistä 98,9 prosenttia on alle 50 hengen yrityksiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle. Uudistusten onnistuminen edellyttää yrittäjyyden huomioimista koko muutosprosessin ajan sekä kaikkien päätösten ja osa-alueiden yritysvaikutusten arviointia.

Järjestäjän rooli eriytettävä ja valittava monituottajamalli Uudistusten keskeiseksi periaatteeksi on otettava järjestäjän roolin eriyttäminen.

Sote-uudistuksessa tämä tarkoittaa, että järjestämisvastuuta kantava itsehallintoalue ei ensisijaisesti itse tuota palveluita. Sen pitää järjestää palvelut ensisijaisesti monituottajamallilla kaikissa palveluissa siten, että mahdollisimman laajasti hyödynnetään yksityisen sektorin tuottamia palveluita.

Monituottajamallin tulee olla aito, ja sitä valmistellessa on luotava mekanismit, jotka kannustavat käyttämään erilaisia palveluntuottajia. Tämä edellyttää myös julkisen sektorin tuottaman oman palvelutuotannon kustannustenlaskennan kehittämistä.

Myös aluehallintouudistuksessa on tunnistettava, mitä palveluja yksityiset yritykset tuottavat paremmin kuin julkinen sektori ja päinvastoin. Työnjako sekä yksityisen sek-

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

torin hyödyntäminen aluehallinnossa tulee toteuttaa tämän arvioinnin pohjalta. Monituottajamallia pitää siis hyödyntää laajasti kaikissa itsehallintoalueen järjestämisvastuulle tulevissa palveluissa.

Valinnanvapautta nopeasti palvelusetelillä EU:n potilasdirektiivin toteuttaminen EU-komission hyväksymällä tavalla vaatii julkisten ja yksityisten palveluntuottajien asettamista samalle viivalle. Sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää siis vahvistaa valinnanvapautta.

Nopeasti valinnanvapautta voidaan Suomessa edistää lisäämällä palvelusetelin käyttöä.

Uudet itsehallintoalueet tulee velvoittaa käyttämään palveluseteliä ensisijaisena tuotantotapana. Järjestämisvastuun keskittämisestä huolimatta palvelusetelin avulla voidaan helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti • • • • •

lisätä palvelujen saatavuutta parantaa asiakkaan valinnanvapautta varmistaa asiakkaan kokemukseen perustuva palvelun laadun paraneminen ja palvelujen aito vaikuttavuus varmistaa lähipalvelut kaikkialla Suomessa kehittää alueiden elinvoimaa sekä vetovoimaisuutta.

Kehittäminen lähellä – luvat sujuvasti – valvonta valtakunnallisesti Suomen Yrittäjien mielestä aluehallintouudistuksen periaatteena tulee olla, että yrittäjyyden olosuhteisiin, yritysten toimintaympäristöön sekä alueiden elinvoimaan ja vetovoimaan liittyvät päätökset tehdään mahdollisimman lähellä asukkaita ja yrittäjiä.

Viranomaispalvelut (mm. luvat, valvonta) on hyvä järjestää yhden luukun periaatteella – jopa yhden viraston kautta valtakunnallisesti. Yrittäjien näkökulmasta on tärkeää, että palveluketjut määritellään asiakaslähtöisesti ja asiakkaaseen luotetaan. Hallinnon tehtävänä pitää olla yrittäjyyden mahdollistaminen.

Alueellinen valmistelu maakuntaliittojen vetovastuulle Suomen Yrittäjät esittää, että itsehallintoalueita valmistelevat väliaikaiset organisaatiot muodostettaisiin alueilla maakuntaliitoista. Näin varmistettaisiin riittävän laaja monialaisuus sekä aluekehityksen ja yritysten palvelujen huomioiminen, eikä uudistus keskity liikaa vain sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Itsehallintoalueiden määrään Suomen Yrittäjät ei ota kantaa.

Elinvoima- ja elinkeinonäkemys otettava mukaan valmisteluun Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistaminen on valtava muutos. Itsehallintoalueista tulee väistämättä myös elinkeinopoliittisia toimijoita. Sekä valmisteluorganisaatioita että itsehallintoalueita muodostettaessa on ehdottomasti varmistettava, että organisaation eri tasoilla ylin johto mukaan lukien on vahva liiketaloudellinen osaaminen ja yrittäjyyden tuntemus.

Uudistusten valmistelussa pitää hyödyntää kaikki olemassa oleva osaaminen ja huomioida uudistusten vaikutukset myös alueiden elinvoimaan ja yrityksiin. Suomen Yrittäjät esittää, että kunkin alueen valmisteluorganisaatioon kutsutaan mukaan alueen yrittäjäjärjestön edustaja.

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

7

8

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

Palveluseteli - tehoa ja joustoa 1. JOHDANTO – MITÄ SELVITETTIIN? Palveluseteli on kunnan tai kuntayhtymän myöntämä sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus, joka on yhtä kuin palvelusetelin arvo. Se on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Se ei voi kokonaan korvata kunnallista palveluntuotantoa, vaan se täydentää palvelutuotantoa.

Palvelusetelin arvo voi kattaa ostetun palvelun kokonaan tai osittain, jolloin kuntalainen maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Jos palvelu on lain mukaan kuntalaiselle maksutonta, sen tulee olla maksutonta myös palvelusetelillä.

Suomen Yrittäjät selvitti palvelusetelin käyttöä 30:ssä asukasluvultaan suurimmassa kaupungissa ja kunnassa. Tiedot kerättiin kunnista touko-elokuussa 2015.

Saimme 28 kunnalta vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1.

2.

3.

4.

Paljonko kaupunkisi euromääräinen palvelusetelin käyttö oli vuonna 2014?

Millaisia säästöjä olette saaneet järjestelmän avulla aikaan?

Missä palveluissa palveluseteli on käytössä?

Mitä muita vaikutuksia palvelusetelin käytöllä olette havainneet?

Tässä raportissa esitellään näiden vastauksien perusteella tehtyjä johtopäätöksiä ja tehdään esityksiä siitä, miten palvelusetelin käyttöä tulisi edistää.

2. SELVITYKSEN TULOKSET 2.1

Kaikki 30 suurinta kuntaa käyttävät palveluseteliä Kyselyyn vastanneista kunnista palveluseteli oli vuonna 2014 käytössä 25 kunnassa. Lisäksi yhdessä kunnassa käytettiin palvelusetelin tapaan toimivaa palvelurahaa, joka on vaihtumassa palveluseteliksi vuonna 2016. Kahdessa kaupungissa palveluseteliä ei vielä vuonna 2014 käytetty, mutta palveluseteli oli otettu käyttöön vuonna 2015. Nettisivujen tiedon mukaan palveluseteli on käytössä myös niissä kahdessa kaupungissa, jotka eivät vastanneet kyselyyn. Kiteytetysti voi sanoa, että kaikki 30 suurinta kaupunkia ja kuntaa käyttävät palveluseteliä.

KAIKKI 30 SUURINTA KUNTAA KÄYTTÄVÄT PALVELUSETELIÄ.

Palvelusetelin käyttö kuitenkin jää vähäiseksi. Käyttö on vain vajaat 65 miljoonaa euroa. Jos sote-menoista 10 prosenttia käytettäisiin palveluseteliin, käyttö olisi lähes 1,2 miljardia euroa.

Seuraavasta taulukosta näkyy kuntien ilmoittama euromääräinen käyttö sekä teoreettiset volyymit ja säästöt. Laskelmien pohjana on oletus, että jos kunnat käyttäisivät palveluseteliä yhtä paljon/asukas kuin Jyväskylä vuonna 2013, ne myös säästäisivät yhtä paljon. Laskelman taustat kerrotaan tarkemmin tämän raportin liitteessä 1.

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

9

HUOM! Kunnan ilmoittama käyttö 2014 -luvut ovat kuntien itsensä ilmoittamia.

Kaupunki Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani1 Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta2 Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Tuusula Vaasa Vantaa Asukkaita yhteensä

Väkiluku 265 622 46 68 75 135 40 37 38 47 54 86 107 103 72 47 54 41 196 83 49 39 61 54 60 223 184 38 67 210

602 240 413 017 088 761 427 801 215 294 587 488 607 805 830 653 616 584 305 528 792 994 568 277 903 148 112 204 001 810

Kunnan ilmoittama käyttö 20143 2 300 000 11 994 964 284 000 275 000 3 324 000 10 400 000 137 000 4 000 000 3 000 14 700 7 200 000 2 114 288 682 591 2 500 000 1 500 000 1 499 499 561 860

€ € € € € € € € € € € € € € € € €

ei käytössä 2014

11 500 000 € 385 503 € 1 400 000 € ei pysty arvioimaan ei vastausta

18 309 € 1 210 000 € ei eritelty

1 370 000 € ei käytössä 2014 ei vastausta

-

Teoreettinen käyttö, jos osuus 2 %4 19 45 3 5 5 10 2 2 2 3 4 6 7 7 5 3 4 3 14 6 3 2 4 3 4 16 13 2 4 15

564 834 418 010 530 000 977 784 814 483 020 370 926 646 364 510 023 063 459 152 667 945 535 998 486 437 561 814 935 528

243 198 782 132 982 000 853 422 917 676 878 706 332 276 658 120 015 077 826 672 679 958 099 044 115 082 690 107 294 265

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Teoreettinen säästö, kun osuus 2 %5 3 325 337 7 790 445 581 091 851 573 940 102 1 699 728 506 146 473 269 478 452 592 121 683 429 1 082 830 1 347 240 1 299 639 911 832 596 616 683 792 520 632 2 457 739 1 045 771 623 396 500 725 770 831 679 548 762 506 2 793 813 2 305 082 478 314 838 853 2 639 341

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Teoreettinen käyttö, jos osuus 10 %6 97 229 17 25 27 50 14 13 14 17 20 31 39 38 26 17 20 15 72 30 18 14 22 19 22 82 67 14 24 77

821 170 093 050 654 000 889 922 074 418 104 853 631 231 823 550 115 315 299 763 338 729 675 990 430 185 808 070 676 641

217 992 908 661 910 776 264 108 585 380 392 530 658 382 289 600 073 387 132 362 394 790 494 219 575 408 450 533 468 323

Teoreettinen säästö, kun osuus 10 %7 € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

16 38 2 4 4 8 2 2 2 2 3 5 6 6 4 2 3 2 12 5 3 2 3 3 3 13 11 2 4 13

626 952 905 257 700 498 530 366 392 960 417 414 736 498 559 983 418 603 288 228 116 503 854 397 812 969 525 391 194 196

685 224 454 864 509 639 730 343 259 604 146 149 198 193 158 078 962 158 693 853 979 624 157 740 528 065 411 570 263 706

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

3 215 670

Ilmoitettu käyttö yhteensä Palvelusetelillä 2 % palveluista, teoreettinen käyttö yhteensä

64 674 714 € 236 866 097 €

Palvelusetelillä 2 % palveluista, teoreettinen säästö yhteensä

40 260 188 €

Palvelusetelillä 10 % palveluista, teoreettinen käyttö yhteensä Palvelusetelillä 10 % palveluista, teoreettinen säästö yhteensä

1 184 331 261 € 201 300 942 €

1. Kajaani: Päivähoidossa käytetty palveluraha muuttunut palveluseteliksi v. 2015 alussa.

2. Lappeenranta: Käyttö koko Eksoten alueella.

3. Kuntien ilmoittamissa luvuissa ovat todennäköisesti mukana myös varhaiskasvatuksen palvelusetelit, vaikka varhaiskasvatus ei enää kuulu sosiaali- ja terveyspalveluihin vaan on osa kuntien sivistystoimea.

4. Teoreettista käyttöä kuvaava luku on saatu jakamalla Jyväskylän ilmoittama palveluseteleiden yhteenlaskettu euromääräinen käyttö Jyväskylän asukasluvulla = käyttö per asukas. Saatu verrokkiluku (€) on kerrottu kaupungin asukas määrällä, jolloin on saatu teoreettinen käyttö.

5. Teoreettista säästöä kuvaava verrokkiluku on saatu jakamalla Jyväskylän ilmoittama palveluseteleiden yhteenlaskettu euromääräinen käyttö Jyväskylän asukasluvulla = käyttö per asukas. Saatu verrokkiluku (€) on kerrottu kaupungin asukas määrällä, jolloin on saatu teoreettinen käyttö.

6 ja 7.Teoreettinen käyttö ja teoreettinen säästö on laskettu kertomalla 2 prosentin käytön teoreettiset luvut viidellä.

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

10

2.2

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

Tehokkuus tunnistetaan, mutta moni ei tiedä säästöjä Kyselyyn vastanneista kunnista yli puolet arvioi palvelusetelin käytön tuoneen mukanaan säästöjä. Palvelusetelillä tuotettu palvelu oli edullisempaa kuin oma tuotanto.

Olennaista on huomata, että harva kunta tietää todelliset taloudelliset vaikutukset.

Vain kuusi kuntaa ilmoitti laskeneensa tai arvioineensa palvelusetelin tuomia euromääräisiä säästöjä tarkemmin. Nämä kunnat kertoivat palvelusetelillä tuotetun palvelun olevan 10–75 prosenttia edullisempaa kuin oma tuotanto. Säästöprosentti vaihteli eri palveluissa. Kunnat ilmoittivat säästäneensä palvelusetelillä seuraavasti: • • • • • •

Helsinki Joensuu Jyväskylä Lohja Mikkeli Oulu

17–45 10 17 15–25 17–75 22–55

% % % % % %

Suurin säästö eli 75 prosenttia ilmoitettiin Mikkelistä. Mikkelin kaupungin mukaan oman tuotannon kotihoidon keskimääräinen tuntikustannus on kaupungin tilinpäätöksessä vuonna 2014 ollut 83 euroa/tunti. Kotihoidon palvelusetelin arvo eli kustannus kaupungille on ollut 20 euroa/tunti.

Mikkelin oman tuotannon kotihoidossa asiakasmaksu on tulosidonnainen ja siihen vaikuttaa käyntikertojen määrä. Esimerkiksi yksin asuvalla takuueläkettä saavalla henkilöllä asiakasmaksu voi olla 3–8 euroa/käyntikerta (15 min–1 h). Palvelusetelin omavastuuhinnaksi muodostuu arkipäivisin 5–17 euroa/tunti tuottajasta riippuen.

PALVELUSETELI SÄÄSTÄÄ KESKIMÄÄRIN 20 PROSENTTIA. Kyselyn mukaan palvelusetelillä tuotettu sote-palvelu on noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien oma tuotanto. Huomionarvoista on, että kyselyn mukaan palvelusetelillä tuotettu palvelu oli myös ostopalveluna toteutettua palvelua edullisempaa.

Yli puolet kunnista ja kaupungeista ei osannut kertoa, miten isoja euromääräisiä säästöjä palvelusetelin käyttö oli tuonut. Säästö tunnistettiin, mutta tarkempaa laskentaa tai esimerkiksi vertailua oman tuotannon kustannuksiin ei oltu tehty.

Voi perustellusti kysyä, miten kunnan on mahdollista tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja tehokkaasti ilman tietoa palvelujen tuotantokustannuksista. Myös palvelutuotannon ja kuntatalouden strateginen johtaminen ilman tietoa on vaikeaa.

MITEN KUNTA VOI KÄYTTÄÄ VEROVAROJA TEHOKKAASTI ILMAN TIETOA PALVELUJEN TUOTANTOKUSTANNUKSISTA? Palveluseteli ei ollut lisännyt kustannuksia yhdessäkään kyselyyn vastanneista kunnista.

Viisi kyselyyn vastanneista kunnista arvioi, että palvelusetelillä ei ole ollut kustannusvaikutusta.

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

2.3

11

Paljon hyötyjä kuntalaisille Kyselyssä pyydettiin kuntia arvioimaan myös palvelusetelin muita kuin suoraan taloudellisia vaikutuksia. Yli kolmannes vastanneista mainitsi kuntalaisten hyötyneen palvelusetelistä. Palvelusetelin höytyjä kuntalaisille ovat •

valinnanvapauden lisääntyminen ”Lisää asiakkaan mahdollisuutta valita itselleen parhaiten sopivan palvelun sekä palveluntuottajan, joka tukee juuri hänen hyvinvointiaan” – Vantaa

•

palvelujen saatavuuden paraneminen ”Palvelun saatavuus ja joustavuus on parantunut olennaisesti” – Rauma

•

palvelun saaminen nopeammin ”Palvelusetelipalvelun saa nopeammin, jonotusaika sairaalassa on jäänyt lyhyeksi” – Tampere

•

joustavuuden lisääntyminen. ”Helppokäyttöisyys, ei ole sidottu aikaan” – Mikkeli ”Lisännyt asiakkaiden mahdollisuuksia ostaa palvelua kotiin omarahoitteisesti” – Lappeenranta

Lisäksi vastauksissa nousi esiin, että palvelusetelin myötä palvelutuotanto on monipuolistunut. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa yksityiset palveluntuottajat ovat olleet halukkaita tuomaan päivähoitoon erilaisia painotuksia.

2.4

Enemmän yrittäjiä ja elinvoimaa Kolmannes vastaajista sanoi palvelusetelin lisänneen yritysten määrää ja alueen elinvoimaa. Erityisen myönteisenä palvelusetelin vaikutukset nähtiin pk-yrityksille. ”Pienyrittäjien määrä on lisääntynyt ja etenkin tukipalveluiden palvelutuottajien rekisteriin ja setelituottajiksi ilmoittautuneiden määrä on kasvanut. – Jyväskylä ”Palvelusetelituottajina on tällä hetkellä 92 yritystä. Palvelusetelin käyttö on lisännyt yrityksien määrää alueella ja asiakkaiden mahdollisuuksia ostaa palvelua kotiin myös omarahoitteisesti.” – Lappeenranta

ERITYISEN MYÖNTEISENÄ VAIKUTUKSET NÄHTIIN PK-YRITYKSILLE. ”Palveluiden tuottamisessa väestön ikääntyessä palvelutarve lisääntyy tulevaisuudessa ja jatkossa palveluseteleillä tuotettava palvelu on kiinteä osa kunnan toimintaa. Toiminnassa myös jatkuvasti puntaroidaan mikä palvelu sopisi palveluseteleillä tuotettavaksi. Lisää seudun yrittäjyyttä ja sitä kautta myös elinvoimaisuutta.” – Mikkeli

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

12

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

”Yrittäjyyden lisääntyminen erityisesti päivähoito/ kotipalveluissa pienyrittäjien toiminnan laajentuminen.” – Porvoo Palvelusetelin käytön todettiin lisävään yritysten kehitysmahdollisuuksia ja –halua, millä nähtiin olevan myönteinen vaikutus kilpailutilanteeseen. ”Palvelusetelin käyttö lisää yritysten kehitysmahdollisuuksia ja -hakuisuutta, millä on positiivinen vaikutus myös kilpailutilanteeseen.” – Seinäjoki Palvelusetelijärjestelmässä yrittäjien on helpompi tulla markkinoille ja lähteä pois sekä päivittää hintoja kuin ostopalvelujärjestelmässä. Palvelusetelin todettiin myös hyödyttävän erityisesti pk-yrityksiä.

Sosiaalipalveluissa etenkin pienet yritykset hyötyvät palvelusetelitoiminnasta, siinä missä isommat etenevät helpommin hankintojen kilpailutuksissa palvelujen tuottajiksi. – Helsinki Palvelusetelituottajien määrän kehitys Jyväskylän seudulla 2009–2013 (lähde: Jyväskylän kaupunki, Jykes) Palvelualue

2009

2012

2013

19

27

29

4

8

10

Omaishoitajien sijaispalvelu

19

26

32

Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu

14

22

22

Päiväkodit

21

33

34

Perhepäivähoitajat

68

118

127

Vanhusten tilapäinen kotihoito Lyhytaikaishoito palvelukodeissa

Suun terveydenhuolto

3

Palvelusetelitoimialat yhteensä

2.5

168

297

6 298

Joustoja myös kunnalle Selkeiden taloudellisten säästöjen lisäksi kunnat kertoivat palvelusetelin eduiksi säästöt investoinneissa ja tilakustannuksissa. Kunnan näkökulmasta palveluseteli helpotti myös henkilöstön rekrytointia ja laskutusta sekä antoi tilaa muulle työlle. Kunnat näkivät positiivisena se, että palvelusetelijärjestelmä vapauttaa kilpailuttamiselta.

PALVELUSETELI HELPOTTAA TALOUSARVIOSSA PYSYMISTÄ.

Palveluseteliä pidettiin joustavana ja nopeana tapana järjestää uusia lakisääteisiä palveluja. Useamman kunnan kokemuksen mukaan palveluseteli helpotti myös talouden seuraamista ja talousarviossa pysymistä. Merkittäviä säästöjä arvioitiin syntyvän siitä, että palvelusetelillä tuotanto on aina vastikkeellista. Kunta maksaa vain käytetyt setelit, eikä esimerkiksi käyttämättömistä vastaanottoajoista. ”Merkittävä säästö tulee siitä, että se on aina vastikkeellinen, koska ei makseta esim. käyttämättömistä vastaanottoajoista.” – Kotka Osa kunnista koki hallinnollisen työ vähenevän palvelusetelin myötä, mutta toisten mielestä hallintoa tuli lisää. Yhteinen näkemys kunnilla oli siitä, että palvelusetelin te-

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

13

hokas käyttö vaati ehdottomasti sähköisen palvelusetelijärjestelmän. Sähköinen järjestelmä mahdollistaa myös välttämättömän tiedonsiirron. ”Uuden sähköisen järjestelmän myötä toiminta virtaviivaistuu, paperimäärät vähentyvät ja useista työvaiheista tulee tarpeettomia.” – Turku ”Sähköinen palvelusetelijärjestelmä välttämätön jotta käyttöä voidaan laajentaa ja valinnanvapautta lisätä kannattavasti.” – Espoo 2.6

Palvelusetelin hyötyjä kootusti Selkeästi keskeisin hyöty vastaajien mielestä on asiakkaiden valinnanvapauden lisääntyminen. Aula Research Oy:n vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan 91 prosenttia kansalaisista kokee valinnanvapauden terveyspalveluissa on tärkeäksi. Palveluseteliä käyttäneistä 78 prosenttia koki palvelusetelin käytön myönteiseksi.

Myös yrittäjyyden lisääntyminen ja hallinnollisten prosessisen helpottuminen nähtiin kunnissa palvelusetelin selkeinä hyötyinä.

Syntyy säästöä

Asiakkaan valinnanvapaus paranee

Yrittäjyys lisääntyy

Hallinnolliset prosessit helpottuvat

Pääsy palvelujen piiriin nopeutuu

Kilpailutus poistuu

Käyttö on helppoa

15

13

11

8

5

2

2

Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Oulu Pori Porvoo Rauma Salo Seinäjoki Tampere Turku Vantaa

Yhteensä

Nurmijärvellä ja Tuusulassa palveluseteli ei ollut käytössä vuonna 2014.

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

14

2.7

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

Volyymit olemattomia, vaikka säästöpotentiaali on huikea Kaikki kyselyyn vastanneet kaupungit ja kunnat ovat jo ottaneet tai ottamassa palveluseteliä käyttöön. Käytön volyymit ovat kuitenkin vielä varsin vaatimattomat. Suurimmat osuudet vuonna 2014 sote-palveluista palvelusetelillä tuottavat • • •

Jyväskylä Kotka Oulu

2,8 % 3,5 % 2,2 %

Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa käyttö on lähes olematonta.

• • •

Espoo Helsinki Vantaa

0,35 % 0,62 % omaishoidon palveluseteli myönnettiin 27 asiakkaalle

Tieto on laskettu suhteuttamalla kuntien itse ilmoittaman palvelusetelin käyttö Kuntaliiton sivulta löytyviin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Laskelmassa saattaa olla epätarkkuutta, koska kunnan ilmoittamat palvelusetelin euromääräiset luvut sisältävät varhaiskasvatuksen palvelusetelin, mutta sote-menoissa tuo luku ei näy. Tästä huolimatta laskelma osoittaa selvästi, että palvelusetelillä tuotettujen sote-palvelujen osuus on häviävän pieni.

MIKSI KUNNAT EIVÄT HYÖDYNNÄ PALVELUSETELIÄ?

Kuntaliiton mukaan vuonna 2013 kuntien sote-menot olivat 21,5 miljardia euroa. Tilastoitu palvelusetelin käyttö oli 117 miljoonaa euroa. Koko maassa palvelusetelillä tuotettiin 0,5 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Määrä on vähäinen hyötyihin nähden.

3. MITÄ TULEE TEHDÄ – KESKEISET EHDOTUKSET 3.1

Palvelusetelin käyttöönotto helpommaksi • • • •

3.2

Kuntien käytössä nyt olevat ja jo valmiiksi tuotteistamat palvelusetelit tulee levittää kaikkien kuntien vapaasti hyödynnettäviksi.

Kansallisen toimijan tehtäväksi voitaisiin antaa palvelusetelin tuotteistaminen ja hinnoittelu kuntien ja muiden sote-järjestäjien käyttöön. Tavoitteena on oltava se, että palvelusetelituottajat voivat toimia koko maassa.

Yrittäjille enemmän mahdollisuuksia tuotteistaa palvelusetelejä ja tarjota niitä kuntien käyttöön palvelualoitemenettelyn avulla.

Luovutaan erillisestä palvelusetelituottajan hyväksynnästä ja siirrytään ilmoitusmenettelyyn.

Jokaiseen kuntaan tieto palvelutuotannon kustannuksista • •

Valtiovarainministeriön johdolla tulee luoda nopeasti yhteinen malli palvelujen tuotantokustannusten laskemiseen. Tavoitteena on se, että julkisen sektorin ja yrityksien palvelutuotannon hinnat ovat vertailukelpoisia.

Kunnilta tulee edellyttää tämän yhteisen mallin käyttöä.

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

• • •

3.3

Kunnan tulee julkaista palvelujen yksikkötuotantokustannukset vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.

Kaikkien kuntien palvelutuotannon kustannukset tulee koota kaikille avoimeen tietokantaan internetiin. Avataan yrittäjille mahdollisuus päivittää omia tuotantokustannuksiaan samaan tietokantaan.

Näin mahdollistetaan avoin vertailtavuus sekä kuntien välillä että julkisen ja yksityisen tuotannon välillä. Näin myös kuntalaiset saavat avoimesti tietoa palvelujen kustannuksista.

Kunnille kannustin käyttää palveluseteliä • •

3.4

15

Hallitus osoittaa määrärahan palvelusetelin laajentamiseen ja kehittämiseen sitoutuville kunnille.

Hallitusohjelmassa on linjattu kannustinjärjestelmän luomisesta sairaanhoitopiireille. Laajennetaan kannustinjärjestelmä koskemaan myös kuntien järjestämisvastuulla olevia sote-palveluja.

Ehdotus kokeiluksi – kokonaisvaltainen palveluseteliasiakkuus Palvelusetelin käyttöä voitaisiin lisätä ja valinnanvapautta vahvistaa antamalla asiakkaalle oikeus hakeutua terveyspalveluissa palveluseteliä käyttäväksi asiakkaaksi. Henkilö voisi siis nykyiseen tapaan kerran vuodessa valita palveluntuottajan, mutta terveyskeskuksen rinnalla olisi mahdollisuus valita palveluseteliasiakkuus eli automaattinen oikeus hyödyntää palveluseteliä.

Palveluseteliasiakkuus sisältäisi perustason palvelut, kuten perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, näönhuollon, ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan hoidon, vanhusten kotihoidon sekä erilaiset kotiin tuotavat palvelut, avohuollon palvelut ja fysioterapiapalvelut.

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

16

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

4. HALLITUSOHJELMA TUKEE PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMISTA Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan elokuussa vuonna 2009.

Siitä lähtien kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut mahdollisuus järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita palvelusetelillä. Palveluseteliä voi käyttää lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Laki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää palvelusetelikäytäntöjä. Palveluseteliä käytetään kuitenkin erittäin vähän. Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan tällä hetkellä palveluseteliä käyttää 123 kuntaa ja yhteistoiminta-aluetta. Palvelusetelin käyttöönottoa suunnittelee 72 organisaatiota. Käytössä on yhteensä 438 palvelusetelituotetta.

Palveluseteleitä käytettiin vuonna 2013 Kuntaliiton tilastojen mukaan 117 miljoonaa euron arvosta. Se on erittäin vähän, sillä kunnat käyttivät samana vuonna sotepalveluihin yhteensä on 21,5 miljardia euroa vuodessa – kasvua vuodesta 2012 on peräti 900 miljoonaa euroa.

Kuntaliiton kyselyssä vain osa vastaajista ilmoitti palveluseteleihin käyttämänsä euromäärät. Yhteensä kunnat ilmoittivat käyttävänsä palveluseteleihin 96,6 miljoonaa euroa. Euromäärä jakautuu seuraavasti: • • • • •

4.1 4.1.1

sosiaalihuolto perusterveydenhuolto suun terveydenhuolto erikoissairaanhoito varhaiskasvatus (ei enää lueta sosiaali- ja

56,9 miljoona euroa 0,2 miljoonaa euroa 1,6 miljoonaa euroa 0,9 miljoonaa euroa 37 miljoonaa euroa terveyspalveluihin, vaan on osa kuntien sivistystoimea)

Poliitikot valmiita lisäämään palvelusetelin käyttämistä Kansanedustajilta vihreää valoa Suomen Yrittäjien eduskuntavaalien vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta samaa mieltä– eri mieltä -asteikolla mielipidettä väitteeseen ”Palvelusetelin käyttöä on lisättävä kunnissa.” Vaalikoneeseen vastanneista 128 kansanedustajasta enemmistö oli samaa mieltä väitteen kanssa. Eduskunnan tahto näkyy myös hallitusohjelmassa.

Palvelusetelin käyttöä lisättävä kunnissa

Eri mieltä

Samaa mieltä (Lähde: Suomen Yrittäjien vaalikone 2015, 128 kansanedustajaa)

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Palveluseteli - tehoa ja joustoa

4.1.2

17

Palvelusetelin laajentaminen yksi hallituksen kärkihankkeista Hallitusohjelmassa linjataan palvelusetelin käytön laajentaminen Hyvinvointi ja terveys -osion kärkihankkeeksi. ”Käynnistetään kuntien/kuntayhtymien kanssa yhteistyössä palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävä kokeilu. Kokeiluun osallistuvat kunnat/kuntayhtymät tarjoavat palveluissaan kuntalaisille laajasti mahdollisuutta palvelusetelin käyttöön. Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tehdään tarvittavat muutokset kokeilun kriteereistä.”

Palvelusetelilain mukaan tarkoituksena on • • • • •

lisätä asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia parantaa palvelujen saatavuutta edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tehostaa, monipuolistaa ja joustavoittaa palvelutuotantoa edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä ja tukea pienyrittäjyyttä.

Etuja kunnalle tai kuntayhtymälle • • • • •

kevyempi tapa tuottaa palveluita palvelusetelitoiminnan avulla vältytään raskailta kilpailutuksilta antaa yrityksille tasapuolisen mahdollisuuden kilpailla asiakkaiden suosiosta tuo säästöjä lisää yrittäjyyttä.

Hallitukselta kaivataan enää vain nopeasti päätöksiä, jotta hallitusohjelman tavoite toteutuisi. Hallituksen on tehtävä vahvoja ja konkreettisia toimia, jotka helpottavat palvelusetelin käyttöä ja kannustavat kuntia sen käyttöön. Tässä raportissa esitetyt toimet ovat hyvä alku oikeaan suuntaan.

PALVELUSETELI UUDISTAISI HELPOSTI PALVELUJEN TUOTANTOA JA SÄÄSTÄISI NOPEASTI JULKISEN TALOUDEN MENOJA.

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

18

Liitteet

Liitteet 1. LIITE 1: SÄÄSTÖPOTENTIAALI OLISI HUIKEA Suomen Yrittäjät julkaisi maaliskuussa 2015 laskelman siitä, mitä olisivat volyymit ja teoreettinen säästö, jos maamme 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät palveluseteliostoihin suhteessa saman euromäärän asukasta kohden kuin Jyväskylän kaupunki. Tässä muistiossa – 30 suurimman kunnan tietojen lisäksi - olemme laajentaneet tämän teoreettisen laskelman koskemaan maamme 30 suurinta kaupunkia sekä kuntaa ja maamme kaikkia kuntia.

1.1

Laskukaavat esimerkkilaskelmien verrokkilukuihin ”Jyväskylän malli”

Laskukaavat

Volyymi

10 000 000 € / 135 761 asukasta = 73,66 €/asukas

Säästö

1 699 728 € / 135 761 asukasta = 12,52 €/asukas

Jyväskylä on ilmoittanut käyttäneensä noin 10 miljoonaa euroa palveluseteliostoihin vuonna 2013. Tämä vastaa noin kahta prosenttia kaupungin koko sote-volyymista. Palvelusetelin käyttö säästi Jyväskylän kaupungin menoja noin 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna siihen, että vastaavat palvelut olisi tuotettu kaupungin omana toimintana.

1.2

Jyväskylän taustatiedot Käytössä olevat palvelusetelit • • • • • • • • • • • •

lapsen infektiosairauden kiireellisen hoidon palveluseteli lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli (lapsiperheet) omaishoitajien sijaispalveluiden palveluseteli palvelukodissa tapahtuvan lyhytaikaishoidon palveluseteli päivähoidon palveluseteli, perhepäivähoito päivähoidon palveluseteli, päiväkoti päivähoidon palveluseteli, ryhmäperhepäivähoito suun terveydenhuollon palveluseteli tilapäisen kotihoidon palveluseteli kotiutustilanteisiin (seniorit ja pitkäaikaissairaat) tuetun kotona asumisen palveluseteli ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli

Vuonna 2009 Jyväskylässä oli 168 yritystä niissä palveluissa, joissa palveluseteli oli käytössä. Vuonna 2013 vastaava luku oli 298. Vuoden 2015 alussa yrityksiä oli jo 322. Näiden tietojen lähteenä on Jyväskylän kaupungin oma ilmoitus.

Jyväskylässä palvelusetelin käyttö on nyt kaksi prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluiden menoista.

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Liitteet

1.3

19

Esimerkkilaskelma - volyymit Jyväskylän kaupungin verrokkiluku (73,66) on kerrottu kunkin kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen volyymi 30 suurimmalle kaupungille. Laskelmat eivät ota huomioon suureksi tiedettyjä eroja kaupunkien välisissä kustannuksissa, vaan laskelmissa on käytetty Jyväskylän tunnuslukuja.

Kaupunki

Väkiluku

Volyymi 2013 Ilmoitettu käyttö 2014

1 Helsinki 622 240 45 834 198 € 2 Espoo 265 602 19 564 243 € 3 Tampere 223 148 16 437 082 € 4 Vantaa 210 810 15 528 265 € 5 Oulu 196 305 14 459 826 € 6 Turku 184 112 13 561 690 € 7 Jyväskylä 135 761 10 000 000 € 8 Kuopio 107 607 7 926 332 € 9 Lahti 103 805 7 646 276 € 10 Kouvola 86 488 6 370 706 € 11 Pori 83 528 6 152 672 € 12 Joensuu 75 088 5 530 982 € 13 Lappeenranta 72 830 5 364 658 € 14 Hämeenlinna 68 017 5 010 132 € 15 Vaasa 67 001 4 935 294 € 16 Rovaniemi 61 568 4 535 099 € 17 Seinäjoki 60 903 4 486 115 € 18 Mikkeli 54 616 4 023 015 € 19 Kotka 54 587 4 020 878 € 20 Salo 54 277 3 998 044 € 21 Porvoo 49 792 3 667 679 € 22 Lohja 47 653 3 510 120 € 23 Kokkola 47 294 3 483 676 € 24 Hyvinkää 46 413 3 418 782 € 25 Nurmijärvi 41 584 3 063 077 € 26 Järvenpää 40 427 2 977 853 € 27 Rauma 39 994 2 945 958 € 28 Kirkkonummi 38 215 2 814 917 € 29 Tuusula 38 204 2 814 107 € 30 Kajaani 37 801 2 784 422 € Yhteensä asukkaita 3 215 670 Koko maa 31.12.2014 5 475 429 Yhteensä teoreettinen käyttö 236 866 097 € Yhteensä ilmoitettu käyttö Koko maa (kts. taulukko s. 19) 403 319 945 €

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

11 994 964 € 2 300 000 € – – 11 500 000 € 1 370 000 € 10 400 000 € 682 591 € 2 500 000 € 2 114 288 € 385 503 € 3 324 000 € 1 500 000 € 275 000 € – – 1 210 000 € 561 860 € 7 200 000 € 18 309 € 1 400 000 € 1 499 499 € 14 700 € 284 000 € 0€ – – 3 000 € 0€ 4 000 000 €

64 537 714 €

20

1.4

Liitteet

Esimerkkilaskelma - säästöt Jyväskylän kaupungin verrokkiluku (12,52) on kerrottu kunkin kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen säästö 30 suurimmalle kaupungille.

Laskelma ei ota huomioon suureksi tiedettyjä eroja kaupunkien välisissä kustannuksissa, vaan laskelmissa on käytetty Jyväskylän tunnuslukuja.

Kaupunki

Väkiluku

Säästö

1 Helsinki 622 240 7 790 445 € 2 Espoo 265 602 3 325 337 € 3 Tampere 223 148 2 793 813 € 4 Vantaa 210 810 2 639 341 € 5 Oulu 196 305 2 457 739 € 6 Turku 184 112 2 305 082 € 7 Jyväskylä 135 761 1 699 728 € 8 Kuopio 107 607 1 347 240 € 9 Lahti 103 805 1 299 639 € 10 Kouvola 86 488 1 082 830 € 11 Pori 83 528 1 045 771 € 12 Joensuu 75 088 940 102 € 13 Lappeenranta 72 830 911 832 € 14 Hämeenlinna 68 017 851 573 € 15 Vaasa 67 001 838 853 € 16 Rovaniemi 61 568 770 831 € 17 Seinäjoki 60 903 762 506 € 18 Mikkeli 54 616 683 792 € 19 Kotka 54 587 683 429 € 20 Salo 54 277 679 548 € 21 Porvoo 49 792 623 396 € 22 Lohja 47 653 596 616 € 23 Kokkola 47 294 592 121 € 24 Hyvinkää 46 413 581 091 € 25 Nurmijärvi 41 584 520 632 € 26 Järvenpää 40 427 506 146 € 27 Rauma 39 994 500 725 € 28 Kirkkonummi 38 215 478 452 € 29 Tuusula 38 204 478 314 € 30 Kajaani 37 801 473 269 € Yhteensä asukkaita 3 215 670 Koko maa 31.12.2014 5 475 429 Yhteensä teoreettinen säästö 40 260 188 € Koko maa (kts. taulukko s. 19) 68 552 371 €

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Liitteet

1.5

21

Tulos 1. Volyymi Jos 30 maamme suurinta kaupunkia ja kuntaa käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin •

palvelusetelivolyymi olisi näissä 30 kaupungissa ja kunnassa lähes 237 miljoonaa.

Jos kaikki maamme kunnat käyttäisivät saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin • 1.6

palvelusetelivolyymi olisi koko maassa yli 403 miljoonaa euroa.

Tulos 2. Säästöt Jos 30 maamme suurinta kaupunkia käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin •

yhteenlaskettu teoreettinen säästö olisi näissä 30 kaupungissa yli 40 miljoonaa euroa.

Jos maamme kaikki kunnat käyttäisivät saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin •

yhteenlaskettu teoreettinen säästö olisi koko maassa yli 68,5 miljoonaa euroa.

Sekä volyymissa ja säästöissä on hyvä huomata, että vaikka Jyväskylä on hyvä malliesimerkki, sielläkin palvelusetelijärjestelmään on käytetty vain kaksi prosenttia koko sote-menoista.

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

22

Liitteet

2. LIITE 2: PERUSTIETOA PALVELUSETELISTÄ Vuonna 2009 voimaan astunut palvelusetelilaki mahdollistaa palvelusetelien käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Palvelusetelilain ensimmäisen pykälän mukaan sen tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Laki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää palvelusetelikäytäntöjä.

2.1

Palvelusetelin käyttöönoton toimenpiteet Tässä kuvataan tiiviisti, miten palveluseteli voidaan ottaa käyttöön ja mitä perustoimenpiteitä sen käyttö edellyttää.

1. Kunta määrittelee palvelutarpeen ja myöntää asiakkaalle palvelusetelin.

2. Kunta määrittelee palvelusetelille arvon. Määrittääkseen arvon kunnan pitää tietää ensin, paljonko oma tuotanto kussakin palvelussa maksaa.

3. Asiakas valitsee itse palveluntuottajansa kunnan hyväksymien tuottajien joukosta.

Palveluntuottajia voivat olla yksityiset yritykset, yrittäjät, järjestöt tai säätiöt.

4. Asiakas maksaa palvelun palvelusetelillä. Seteli voi kattaa koko palvelun hinnan, mutta on mahdollista, että asiakas maksaa palvelusetelin lisäksi osan hinnasta itse.

Palveluissa, jotka ovat lain mukaan asiakkaalle maksuttomia, palvelu pitää saada maksutta myös palvelusetelillä.

5. Palveluntuottaja veloittaa palvelusetelin arvon kunnalta.

2.2

Palvelusetelin käyttöönoton onnistumisen edellytykset Palvelusetelin onnistunut käyttöönotto sisältää muutaman kriittisen päätöksen.

Ensimmäisessä vaiheessa tehdessään päätöstä palvelusetelin käyttöönotosta kunnan pitää määritellä, miten paljon kyseisestä palvelusta tuotetaan palvelusetelin avulla. Tämä strateginen linjaus on keskeinen palvelumarkkinoiden synnyttämiseksi. Päätös voi olla esimerkiksi linjaus siitä, että tietty prosenttiosuus palvelusta tuotetaan jatkossa palvelusetelillä.

Palvelusetelin toimivuuden ja hyötyjen näkökulmasta on keskeistä määrittää palvelusetelin arvo oikein. Kunnan kannattaa ensin laskea mahdollisimman tarkasti oman palvelutuotannon kustannukset ja asettaa sen jälkeen palvelusetelin arvo sellaiseksi, että se on palveluiden käyttäjille ja palveluiden tuottajille aidosti houkutteleva vaihtoehto.

Liian alhainen euromäärä johtaa palvelusetelin käyttäjän omavastuuosuuden kasvamiseen ja vähentää näin ollen palvelusetelien käyttöä. Toisaalta palveluntuottajat tarvitsevat korvauksen työstään. Jos arvo määritellään epärealistisen alhaiseksi, jäävät palveluseteleiden hyödyt kunnilta saamatta. Oikein ja asiakkaan kannalta houkuttelevasti hinnoiteltu palvelusetelijärjestelmä voi olla kunnalle imago- ja kilpailuvaltti.

Kolmas edellytys onnistumiselle on, että henkilökunta sitoutetaan hyväksymään palveluseteli yhdeksi vaihtoehdoksi ja ottamaan se käyttöön asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi palvelusetelistä on tarpeen tiedottaa laajasti kuntalaisille.

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Liitteet

23

3. LIITE 2: SUOMEN KUNNAT ASUKASLUKUINEEN 31.12.2014 JA NIIDEN TEOREETTISET PALVELUSETELIN KÄYTÖN VOLYYMIT JA SÄÄSTÖT

Nro 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61

Kunnat 31.12.2014 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Rauma Kirkkonummi Tuusula Kajaani Savonlinna Kerava Nokia Ylöjärvi Kaarina Kangasala Riihimäki Vihti Raasepori Imatra Sastamala Raahe Raisio Tornio Lempäälä Iisalmi Kemi Hollola Varkaus Jämsä Siilinjärvi Valkeakoski Hamina Mäntsälä Äänekoski Heinola Pietarsaari Mustasaari Pieksämäki Sipoo Naantali

Väkiluku 31.12.2014 622 240 265 602 223 148 210 810 196 305 184 112 135 761 107 607 103 805 86 488 83 528 75 088 72 830 68 017 67 001 61 568 60 903 54 616 54 587 54 277 49 792 47 653 47 294 46 413 41 584 40 427 39 994 38 215 38 204 37 801 35 969 35 331 32 854 32 266 32 161 30 487 29 384 29 015 28 703 28 050 25 392 25 388 24 399 22 333 22 222 22 110 21 939 21 902 21 863 21 824 21 670 21 165 21 068 20 634 19 919 19 712 19 580 19 296 19 066 19 058 18 883

Teoreettisen käytön volyymi 2013 45 834 198 € 19 564 243 € 16 437 082 € 15 528 265 € 14 459 826 € 13 561 690 € 10 000 000 € 7 926 332 € 7 646 276 € 6 370 706 € 6 152 672 € 5 530 982 € 5 364 658 € 5 010 132 € 4 935 294 € 4 535 099 € 4 486 115 € 4 023 015 € 4 020 878 € 3 998 044 € 3 667 679 € 3 510 120 € 3 483 676 € 3 418 782 € 3 063 077 € 2 977 853 € 2 945 958 € 2 814 917 € 2 814 107 € 2 784 422 € 2 649 477 € 2 602 481 € 2 420 026 € 2 376 714 € 2 368 979 € 2 245 672 € 2 164 425 € 2 137 245 € 2 114 263 € 2 066 163 € 1 870 375 € 1 870 080 € 1 797 230 € 1 645 049 € 1 636 873 € 1 628 623 € 1 616 027 € 1 613 301 € 1 610 429 € 1 607 556 € 1 596 212 € 1 559 014 € 1 551 869 € 1 519 900 € 1 467 234 € 1 451 986 € 1 442 263 € 1 421 343 € 1 404 402 € 1 403 812 € 1 390 922 €

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Teoreettinen säästö 2013 7 790 445 € 3 325 337 € 2 793 813 € 2 639 341 € 2 457 739 € 2 305 082 € 1 699 728 € 1 347 240 € 1 299 639 € 1 082 830 € 1 045 771 € 940 102 € 911 832 € 851 573 € 838 853 € 770 831 € 762 506 € 683 792 € 683 429 € 679 548 € 623 396 € 596 616 € 592 121 € 581 091 € 520 632 € 506 146 € 500 725 € 478 452 € 478 314 € 473 269 € 450 332 € 442 344 € 411 332 € 403 970 € 402 656 € 381 697 € 367 888 € 363 268 € 359 362 € 351 186 € 317 908 € 317 858 € 305 475 € 279 609 € 278 219 € 276 817 € 274 676 € 274 213 € 273 725 € 273 236 € 271 308 € 264 986 € 263 771 € 258 338 € 249 386 € 246 794 € 245 142 € 241 586 € 238 706 € 238 606 € 236 415 €

24

Liitteet

62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130

Laukaa Pirkkala Forssa Lieto Akaa Kauhava Kempele Janakkala Loimaa Orimattila Kuusamo Uusikaupunki Parainen Loviisa Ylivieska Nastola Lapua Kontiolahti Kurikka Kauhajoki Ulvila Kalajoki Liperi Eura Ilmajoki Lieksa Alavus Kankaanpää Maarianhamina Pedersören Kitee Nivala Mänttä-Vilppula Paimio Hämeenkyrö Sotkamo Huittinen Keuruu Alajärvi Lapinlahti Saarijärvi Leppävirta Masku Liminka Hattula Muurame Ii Orivesi Närpiö Kauniainen Somero Hanko Muhos Karkkila Kuhmo Sodankylä Hausjärvi Kiuruvesi Pöytyä Laitila Suomussalmi Keminmaa Pudasjärvi Asikkala Loppi Nurmes Laihia Mynämäki Jalasjärvi

18 18 17 17 17 16 16 16 16 16 15 15 15 15 14 14 14 14 14 14 13 12 12 12 12 12 12 11 11 11 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 7 7

712 696 534 237 051 926 881 849 619 301 818 565 497 457 975 905 741 681 186 014 330 633 344 320 186 123 104 891 488 065 995 945 738 635 621 606 493 187 174 093 089 025 764 749 739 693 664 584 398 358 179 028 984 981 950 825 816 752 618 544 490 474 408 380 302 084 070 921 890

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

378 377 291 269 255 246 243 241 224 200 165 146 141 138 103 097 085 081 044 032 981 930 909 907 897 892 891 875 846 815 809 806 790 783 782 781 772 750 749 743 743 738 719 718 717 713 711 705 692 689 676 665 661 661 659 650 649 644 634 629 625 624 619 617 611 595 594 583 581

326 147 554 677 977 769 454 097 156 732 154 518 509 563 059 902 822 402 941 271 888 547 259 491 621 980 581 891 206 048 892 209 961 374 343 238 914 374 417 450 156 442 216 111 375 986 850 957 257 310 125 002 761 540 257 050 387 672 802 351 373 195 333 271 525 467 436 461 177

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

234 234 219 215 213 211 211 210 208 204 198 194 194 193 187 186 184 183 177 175 166 158 154 154 152 151 151 148 143 138 137 137 134 133 132 132 131 127 127 126 126 125 122 122 121 121 120 119 117 117 114 113 112 112 112 110 110 109 107 106 106 106 105 104 103 101 101 99 98

274 074 526 807 479 914 350 949 070 089 041 874 022 522 487 611 557 806 609 455 892 165 547 246 569 780 542 875 830 534 657 031 440 150 975 787 372 541 378 364 314 513 245 057 932 356 993 992 663 162 921 031 480 442 054 489 376 575 897 971 295 094 268 918 941 212 036 171 783

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Liitteet

25

131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199

Kemijärvi Oulainen Kokemäki Uusikaarlepyy Haapajärvi Suonenjoki Harjavalta Ikaalinen Haapavesi Outokumpu Virrat Iitti Kemiönsaari Kristiinankaupunki Inari Parkano Viitasaari Tyrnävä Pälkäne Vöyri Kruunupyy Juva Kittilä Tammela Mäntyharju Siuntio Ähtäri Rusko Eurajoki Siikalatva Kangasniemi Nakkila Kannus Maalahti Inkoo Pyhäjärvi Teuva Siikajoki Jokioinen Ilomantsi Ruokolahti Parikkala Pyhtää Hankasalmi Joroinen Sievi Pornainen Juuka Luoto Askola Urjala Luumäki Juankoski Isokyrö Nousiainen Taipalsaari Tohmajärvi Pielavesi Joutsa Ruovesi Kärkölä Polvijärvi Jomala Säkylä Vesilahti Ylitornio Sonkajärvi Karstula Kaustinen

7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4

889 725 703 531 482 426 373 306 181 175 161 950 940 847 818 804 786 734 724 717 665 620 469 392 266 205 182 049 948 814 694 651 646 576 574 562 548 530 516 507 406 371 358 310 184 167 151 138 103 064 986 954 883 844 844 799 799 789 786 691 651 609 555 545 500 354 337 290 286

581 569 567 554 551 546 543 538 528 528 527 511 511 504 502 501 499 496 495 494 490 487 476 470 461 457 455 445 438 428 419 416 415 410 410 409 408 407 406 405 398 395 394 391 381 380 379 378 375 373 367 364 359 356 356 353 353 352 352 345 342 339 335 334 331 320 319 316 315

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

104 024 403 733 124 999 095 160 952 511 479 937 200 350 214 183 857 026 290 774 944 629 507 835 554 060 366 569 130 259 420 253 884 728 581 697 666 340 309 646 206 628 670 135 853 601 423 465 887 014 269 912 682 809 809 494 494 758 537 539 593 499 521 785 470 716 463 001 707

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

98 96 96 94 93 92 92 91 89 89 89 87 86 85 85 85 84 84 84 84 83 82 80 80 78 77 77 75 74 72 71 70 70 69 69 69 69 69 69 68 67 67 67 66 64 64 64 64 63 63 62 62 61 60 60 60 60 59 59 58 58 57 57 56 56 54 54 53 53

770 717 442 288 675 974 310 471 906 831 656 014 889 724 361 186 961 310 184 097 446 882 992 028 450 687 399 733 469 791 289 751 688 812 786 636 461 236 060 948 683 245 082 481 904 691 491 328 890 401 425 024 135 647 647 083 083 958 921 731 231 705 029 903 340 512 299 711 661

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

26

Liitteet

200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268

Pihtipudas Taivalkoski Sysmä Ranua Petäjävesi Aura Kolari Vieremä Rantasalmi Salla Maaninka Kuortane Pello Savitaipale Heinävesi Posio Rautjärvi Uurainen Paltamo Virolahti Rautalampi Toholampi Luvia Veteli Simo Pyhäjoki Lappajärvi Merikarvia Tervola Kaavi Padasjoki Vaala Punkalaidun Lemi Vimpeli Hartola Sauvo Utajärvi Reisjärvi Perho Konnevesi Puolanka Sulkava Lapinjärvi Tuusniemi Kärsämäki Alavieska Evijärvi Köyliö Finström Karvia Hyrynsalmi Toivakka Ypäjä Humppila Koski Rääkkylä Keitele Muonio Kuhmoinen Valtimo Vehmaa Hirvensalmi Puumala Soini Pomarkku Vesanto Korsnäs Isojoki

4 4 4 4 4 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2

264 224 099 093 085 984 842 818 816 789 748 727 674 669 641 636 628 617 567 407 373 356 343 342 299 291 260 241 238 213 199 136 116 115 107 073 999 901 899 896 833 825 794 778 752 698 689 654 649 536 493 489 476 472 442 441 435 399 375 373 361 343 328 307 278 274 246 221 198

314 311 301 301 300 293 283 281 281 279 276 274 270 270 268 267 267 266 262 250 248 247 246 246 243 242 240 238 238 236 235 230 229 229 228 226 220 213 213 213 208 208 205 204 202 198 198 195 195 186 183 183 182 182 179 179 179 176 174 174 173 172 171 169 167 167 165 163 161

086 140 932 490 901 461 002 234 087 098 078 531 627 259 196 828 238 428 745 960 455 203 245 172 004 415 132 732 511 670 638 998 525 451 862 357 906 688 540 319 679 090 806 627 712 735 072 494 125 802 634 340 382 088 878 804 362 710 943 795 911 585 480 934 797 503 440 599 905

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

53 52 51 51 51 49 48 47 47 47 46 46 45 45 45 45 45 45 44 42 42 42 41 41 41 41 40 40 40 40 40 39 39 39 38 38 37 36 36 36 35 35 34 34 34 33 33 33 33 31 31 31 31 30 30 30 30 30 29 29 29 29 29 28 28 28 28 27 27

385 884 319 244 144 880 102 801 776 438 925 662 998 936 585 523 423 285 659 656 230 017 854 842 303 203 815 577 540 227 051 263 012 000 900 474 547 321 295 258 469 369 981 781 455 779 666 228 165 751 212 162 000 949 574 561 486 035 735 710 560 334 147 884 521 470 120 807 519

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Liitteet

27

269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320

Pyhäranta Miehikkälä Hämeenkoski Kihniö Lumijoki Marttila Juupajoki Pukkila Jämijärvi Myrskylä Tarvasjoki Lemland Lavia Enontekiö Pertunmaa Saltvik Honkajoki Rautavaara Kinnula Multia Taivassalo Tervo Siikainen Pyhäntä Hammarland Enonkoski Kannonkoski Ristijärvi Oripää Karijoki Kyyjärvi Kaskinen Utsjoki Kivijärvi Halsua Merijärvi Savukoski Sund Hailuoto Pelkosenniemi Eckerö Kustavi Lestijärvi Luhanka Föglö Geta Brändö Vårdö Lumparland Kumlinge Kökar Sottunga

KOKO MAA YHTEENSÄ

2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

140 124 105 081 073 070 037 011 997 988 968 943 904 892 829 820 789 770 767 762 649 628 591 563 533 505 477 416 415 411 400 323 259 245 220 154 100 037 996 949 931 887 818 762 568 497 474 439 418 328 253 101

5 475 429

157 156 155 153 152 152 150 148 147 146 144 143 140 139 134 134 131 130 130 129 121 119 117 115 112 110 108 104 104 103 103 97 92 91 89 85 81 76 73 69 68 65 60 56 41 36 34 32 30 24 18 7

632 454 054 286 697 476 045 130 099 436 963 121 249 365 724 061 778 378 157 789 465 918 193 131 921 858 796 303 229 934 124 452 738 707 865 004 026 385 365 903 577 336 254 129 839 609 915 337 790 160 636 440

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

403 319 945 €

Mannerheimintie 76 A | PL 999, 00101 Helsinki | 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

26 26 26 26 25 25 25 25 25 24 24 24 23 23 22 22 22 22 22 22 20 20 19 19 19 18 18 17 17 17 17 16 15 15 15 14 13 12 12 11 11 11 10 9 7 6 5 5 5 4 3 1

793 592 355 054 954 916 503 178 002 890 639 326 838 688 899 786 398 160 123 060 645 383 919 569 193 843 492 728 716 666 528 564 763 587 274 448 772 983 470 881 656 105 241 540 111 222 934 496 233 107 168 265

€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

68 552 371 €

Julkaisija: Suomen Yritt채j채t | Mannerheimintie 76 A, PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi | www.yrittajat.fi