Yrittäjäinfo 6/2012

6 2012 Yrittäjän ja perheenjäsenen työttömyysturvaan parannuksia Vuoden 2013 tärkeät luvut ja maksut

Löydä oma uneLmasi

www.yritysporssi.fi yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

Yrityspörssi on maan laajin kauppapaikka yrityksen myyntiä tai ostoa suunnittelevalle. Löydä oma unelmasi! Jätä ilmoituksesi myytävästä tai ostettavasta yrityksestä www.yritysporssi.fi.

Yrittäjä

INFO 6 • 2012

Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUS

1. VEROT JA RAHAT............................................................................................4 Arvonlisäverotuksen verokannat nousevat ............................................................4 Luontoisedut 2013.................................................................................................. 5 Suoraveloitus päättyy 2014 – yrittäjien syytä toimia ajoissa.................................... 5 Vuoden 2013 veromuutokset..................................................................................6 Verohallinnon laskutusohjetta päivitetty.................................................................8 Lait uusista kasvukannusteista edelleen valmisteltavana.......................................8

Viestintäassistentti Anna Lantee p. 09 2292 2855 anna.lantee@yrittajat.fi Suomen Yrittäjät

2. TYÖNANTAJAN ABC.....................................................................................9

Visuaalinen ilme suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät

3. YRITYSTOIMINNAN ABC..........................................................................11

Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Tässä numerossa kirjoittavat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, lakineuvoja Antti Huotilainen, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, veroasiantuntija Laura Kurki, lakineuvoja Tuomas Liinamaa, lainopillinen asiamies Atte Rytkönen, järjestöpäällikkö Hanna Tapala ja lainopillinen asiamies Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sekä Pekka Salokoski Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassasta.

ISSN 1239-4637

Lakineuvoja vastaa: Irtisanominen henkilöön liittyvällä syyllä................................9 Määräaikaisen ja vuokratyön perusteita täsmennettävä.......................................10 CV-netti uudistuu: Esittelyt vain työnantajien näkyville........................................10 Muutoksia maksuaikoihin ja perintään..................................................................11 Yrittäjille epäselviä muistutuskirjeitä tavaramerkin rekisteröinnistä..................... 12 Patenttitietoa verkko-oppaasta............................................................................. 12 Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva julkaistu.................................... 13 28 keinoa parantaa yritysten turvallisuutta........................................................... 13

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ.................................................................................. 14 Yrittäjän ja perheenjäsenen työttömyysturvaan merkittäviä parannuksia............. 14 Työttömyysturva ei ole tuttu juttu......................................................................... 17 Isälle korvamerkittyjen vanhempainvapaiden käyttö joustavoituu . ..................... 19 Varhaiseläkereitit vähenevät................................................................................. 19 Työkyvyttömyyseläkeläinen, tarkista vanhuuseläkkeesi alkamisen ajankohta........ 19 Sairausvakuutusmaksut vuonna 2013 ..................................................................20 Työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2013.............................................................20

5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN.......................................................... 21 Kuntarakennelaki lausuntokierroksella................................................................. 21 Viidennes valtuutetuista yrittäjiä..........................................................................22

1. VEROT JA RAHAT

6 • 2012

Arvonlisäverotuksen verokannat nousevat Arvonlisäverotuksen kaikkia verokantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alusta. Muutoksessa sovelletaan samoja siirtymäsäännöksiä kuin kesällä 2010, jolloin verokantoja nostettiin edellisen kerran.

Mitä verokantaa sovelletaan?

kin maksaa myyjälle kertyneen ennakkomaksun vuoden 2013 puolella, verokanta Tavaran tai palvelun toimitushetki ratkaion 24 prosenttia. Myyjän pitäisi näin olsee oikean verokannan. Verokanta ei siis len tietää laskutushetkellä, koska asiakas määräydy laskutus- tai maksuhetken mumaksaa laskun. Odotettavissa on, että vekaan. Poikkeuksena on kuitenkin ennakkorokantamuutos aiheuttaa jonkin verran limaksu, jonka verokansätyötä korjauslaskujen ta määräytyy maksutekemisen vuoksi. hetkellä voimassa oleVerokannan muutVerokannan ratkaisee van verokannan mutuessa keskeneräisiin pääsääntöisesti tavaran tai palvelumyynteihin sokaan. Muutos tulee otpalvelun toimitushetki. velletaan palvelusuoritaa huomioon taloushallinnon järjestelmistuksen päättymisajansä ja sopimuspohjissa. kohdan verokantaa.

Jos yleisen verokannan alainen tavara Palvelu katsotaan suoritetuksi, kun se on tai palvelu on toimitettu tämän vuoden tosiasiallisesti asiakkaan käytettävissä. Jatpuolella, verokanta on 23 prosenttia, vaikka kuvana suorituksena tapahtuviin tavaran ja asiakas mahdollisesti maksaisikin laskun palvelun myynteihin sovellettava verokanensi vuoden puolella. Toisaalta, jos myyta määräytyy tilitysjakson päättymishetkeljälle kertyy ennakkomaksua vuoden 2012 lä voimassa olevan verokannan mukaan. puolella vuonna 2013 toimitettavasta yleiJatkuvana suorituksena tapahtuvissa tasen verokannan alaisesta tavaran tai palvaran ja palvelun myynneissä (esimerkikvelun myynnistä, sovellettava verokanta on si vuokrauspalvelu) vastike määräytyy ajan 23 prosenttia, kun asiakas maksaa suorikulumisen perusteella. Jos vuokranmaksutuksen vuonna 2012. Jos asiakas kuitenjakso on 1.9.2012–28.2.2013, palvelu kat-

23 % > 24

Suomen Yrittäjät veroasiantuntija Laura Kurki p. 09 2292 2928 laura.kurki@yrittajat.fi

sotaan suoritetuksi 28.2.2013 ja sovellettava verokanta on 24 prosenttia koko jaksolta. Jos myyjä saa ennakkomaksun ennen 1.1.2013, myyntiin sovelletaan 23 prosentin verokantaa.

Osamaksukaupassa veronsuorittamisvelvollisuus syntyy, kun tavara luovutetaan ostajalle.

Oikaisuerien verokanta Annettuihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun tavara tai palvelu suoritettiin. Oikaisuerät tulee kohdistaa toimitusperiaatteen mukaan, vaikka kysymyksessä olisi aikanaan ollut esimerkiksi ennakkomaksu.

Lisätietoa: Verohallinnon ohje alvmuutoksista 2010: www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Arvonlisäverotus > Verokannat > Arvonlisäverokantojen muutos (1.7.2010)

% 13 % > 14 % 9 % > 10 % 4 YRITTÄJÄINFO 6:2012

1. VEROT JA RAHAT

6 • 2012

Luontoisedut 2013

Ravintoetu

Asunto valmistunut

Edun arvo, euro/kk

ennen vuotta 1984

105 € + 5,60 € neliömetriltä

Ravintoedun arvo on 5,90 euroa ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,90 euroa ja enintään 9,70 euroa. Jos tämä määrä alittaa 5,90 euroa tai ylittää 9,70 euroa, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

Enintään 9,70 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 prosenttia ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,90 euroa. Nimellisarvoltaan yli 9,70 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

vuosina 1984–1991

108 € + 6,60 € neliömetriltä

Puhelinetu

vuonna 1992 tai myöhemmin

113 € + 7,70 € neliömetriltä

Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset.

Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.

Asuntoetu Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

A) PÄÄKAUPUNKISEUTU (HELSINKI, ESPOO, KAUNIAINEN, VANTAA) Asunto valmistunut

Edun arvo, euro/kk

ennen vuotta 1961

171 € + 10,30 € neliömetriltä

vuosina 1961–1983

159 € + 7,90 € neliömetriltä

vuonna 1984 tai myöhemmin

166 € + 8,70 € neliömetriltä

B) MUU SUOMI

Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä.

IKÄRYHMÄ (KÄYTTÖÖNOTTOVUOSI)

VAPAA AUTOETU KUUKAUDESSA

AUTON KÄYTTÖETU KUUKAUDESSA

A (2011–2013)

1,4 % auton uushankintahinnasta + 285 € tai 19 s/km

1,4 % auton uushankintahinnasta + 90 € tai 6 s/km

B (2008–2010)

1,2 % auton uushankintahinnasta + 300 € tai 20 s/km

1,2 % auton uushankintahinnasta + 105 € tai 7 s/km

C (–2008)

0,9 % auton uushankintahinnasta + 315 € tai 21 s/km

0,9 % auton uushankintahinnasta + 120 € tai 8 s/km

Suoraveloitus päättyy 2014 – yrittäjien syytä toimia ajoissa Mahdollisuus suoraveloitukseen päättyy tammikuun lopussa 2014.

Vaikka ajankohta tuntuu ehkä kaukaiselta, yrittäjien on syytä varautua siihen ajoissa. Laskuttajat voivat 18.1.–20.11.2013 muuttaa kuluttaja-asiakkaiden suoraveloitusvaltakirjat e-laskun automaattisen maksamisen toimeksiannoiksi. 20.11.2013 jälkeen konversio e-laskuksi ja suoramaksuksi

ei ole enää mahdollista. Tätä ennen yrityksen laskutusohjelmisto on tärkeää päivittää tukemaan uusia maksutapoja.

Yritysten on hyvä ottaa asia harkittavakseen mahdollisimman ajoissa. Ohjelmistotalot ruuhkautuvat, jos suunnitteluun ryhdytään liian myöhään. Jos laskuttaja päättää korvata suoraveloituksen muulla maksutavalla, hänen on kuitenkin informoita-

va muutoksesta asiakkaita ja tehtävä valinta ja päätös suoraveloituksen korvaavasta maksutavasta. Varsinkin asiakkaille tiedottamiseen kannattaa varata aikaa.

Lisätietoja: Finanssialan keskusliitto: www.fkl.fi > Teemasivut > Sepa > Vaikutukset yritystoimintaan

YRITTÄJÄINFO 6:2012 5

1. VEROT JA RAHAT

6 • 2012

Vuoden 2013 veromuutokset Eduskunta on hyväksynyt osan vuoden 2013 budjettiverolaeista, mutta osa on vielä käsiteltävänä. Uusia kasvukannusteita koskevat hallituksen esitykset annetaan erikseen.

Tuloveroasteikko Tuloveroasteikkoon ei tehdä vuosina 2013 ja 2014 indeksitarkistuksia. Asteikkoon sisältyy kuitenkin uusi tuloluokka 100 000 euroa ylittäville tuloille, ja sitä on tarkoitus soveltaa myös vuosina 2014 ja 2015.

Vuoden 2013 asteikko vastaa muilta osin vuoden 2012 asteikkoa. Työtulovähennyksen ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärät nousevat kuitenkin hieman.

Verosta vapaa kilometrikorvaus Verosta vapaa kilometrikorvaus laskee nykyisestä 45 sentistä 43 senttiin kilometriltä.

Muutosta sovelletaan vuoden 2013 alusta.

15 000 kilometriä vuodessa ylittäviltä kilometreiltä korvaus puolittuu 25 senttiin.

Tätä osaa sovelletaan kuitenkin vasta vuoden 2014 alusta.

Arvonlisäverolain muutokset Yleinen arvonlisäverokanta nousee 23 prosentista 24 prosenttiin. Elintarvikkeisiin, rehuihin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettava verokanta nousee 13 prosentista 14 prosenttiin.

Kirjoihin, tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saatuihin korvauksiin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taide-esinei-

6 YRITTÄJÄINFO 6:2012

den myynteihin, kaikkien taide-esineiden maahantuontiin sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin sovellettava nousee 9 prosentista 10 prosenttiin.

Yle-vero Televisiolupamaksut korvataan vuoden 2013 alusta Yle-verolla, jota peritään henkilökohtaisen Yle-veron lisäksi myös osakeyhtiöiltä. Yle-vero peritään yrityksen tuloksen perusteella. Jos osakeyhtiön tulos on alle 50 000 euroa, Yle-veroa ei peritä lainkaan. Rajan ylittyessä vero on 140 euroa ja nousee enimmillään 3 000 euroon tuloksen ylittäessä 867 143 euroa.

Toiminimet ja henkilöyhtiöiden osakkaat jäävät yritysten veron ulkopuolelle ja maksavat vain kotitalouksien Yle-veron. Henkilökohtaisen Yle-veron määrä on 0,68 prosenttia ansio- ja pääomatuloista. Vähimmillään maksettavaksi tulee 50 euroa, ja suurin henkilökohtainen vero on 140 euroa vuodessa.

Tuotannollisten investointien korotetut poistot Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä niissä käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saa verotuksessa tehdä enintään kahtena verovuonna kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Enimmäismäärän korotus koskee uusia vuosina 2013–2015 hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä.

Suomen Yrittäjät johtaja Anna Lundén p. 09 2292 2937 anna.lunden@yrittajat.fi

Perintö- ja lahjaveroon uusi porras Sekä perintövero- että lahjaveroasteikkoihin lisätään uusi porras 1 000 000 euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta.

Ensimmäisessä veroluokassa veroprosentti on 19 prosenttia ja toisessa veroluokassa 35 prosenttia.

Ensi vuonna lahjaveroa maksetaan myös sellaisesta vakuutuskorvauksesta, joka on saatu edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta. Aiemmin tällainen vakuutuskorvaus on ollut verovapaa 8 500 euroon asti.

Vapaaehtoinen eläkevakuutus ja pitkäaikaissäästäminen Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimusten sekä kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennysoikeutta muutetaan. Vuoden 2013 alusta maksut ovat vähennyskelpoisia vain, jos vanhuuseläkettä tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvia suorituksia voidaan alkaa maksaa aikaisintaan työntekijän eläkelain mukaisesta lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeuttavasta 68 vuoden iästä.

Uutta säännöstä ei sovelleta eläkevakuutuksiin ja sopimuksiin, jotka on otettu ennen lain voimaantuloa.

6 • 2012

Rakennusalan verovalvontaa tehostetaan Rakentamispalvelujen tilaajan on toimitettava kuukausittain Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot työntekijöistä ja rakennusurakoista. Tiedot on toimitettava niistä yrityksistä, jotka suorittavat tilaajalle arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua taikka rakennustelineiden pystytys- tai purkutyötä tai jotka vuokraavat tilaajalle työvoimaa edellä mainittuihin tarkoituksiin. Verohallintoon on ilmoitettava myös tiedot tilaajan näille yrityksille maksamista vastikkeista.

Yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan on toimitettava tiedot yhteisellä työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista.

Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön on annettava Verohallinnolle tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä sekä näille maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista ennen loppukatselmusta, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuttajan on lisäksi annettava loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että hän on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa.

Työturvallisuuslakiin lisätään säännös yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan velvollisuudesta pitää ja säilyttää luetteloa työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista.

Polttoaineiden verotus Energiaverotuksen painopistettä siirretään vähäpäästöisyyteen kannustavaksi korottamalla lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron hiilidioksidiosuutta.

Kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostetaan nykyisestä 30 eurosta 35 euroon. Samalla alennetaan energiasisäl-

töveron osuutta 7,70 eurosta 6,65 euroon megawattitunnilta.

Maakaasusta kannetaan alennettua energiasisältöveroa, 4,45 euroa megawattitunnilta, vuoden 2014 loppuun. Lämmityspolttoaineista turpeen verotukseen ei ehdoteta muutoksia. Mäntyöljyn jatkojalostuksen raaka-ainesaannin turvaamiseksi mäntyöljyn veroa korotetaan saman verran kuin raskaan polttoöljyn.

Kaupallisen vesiliikenteen polttoaineiden verottomuus laajennetaan koskemaan myös maakaasua ja kivihiiltä.

Varainsiirtoverotus Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja muun kiinteistöyhtiön osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron veroprosentti korotetaan 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Niin sanottujen liikeosakkeiden veroprosentti säilyy 1,6 prosenttina.

Muutokset tulevat voimaan vuoden 2013 alusta. Uusia säännöksiä sovelletaan, jos luovutus tapahtuu voimaantulon jälkeen tehdyn sopimuksen perusteella.

Veron laskentaperusteena olevaan vastikkeeseen luetaan myös osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus. Osakkaalla on silloin oikeus maksaa osuutensa pois kertasuorituksena tai velvollisuus maksaa se vähitellen rahoitusvastikkeena.

Rakentamisaikaiset lainat otetaan aina huomioon, vaikka yhtiössä ei ole vielä tehty konkreettista päätöstä lainan poismaksuoikeudesta tai -velvollisuudesta. Veron laskentaperusteeseen luetaan myös sellainen sopimusehtona oleva ostajan muulle kuin myyjälle tekemä suoritus, joka tulee myyjän hyväksi. Tällaisia voi syntyä esimerkiksi yrityskauppojen yhteydessä.

Kotitalousvähennys myönnetään myös ulkomaisen yrityksen myymistä palveluista, kun palvelu tarjotaan toisessa EU-valtiossa. Vähennystä voi hakea takautuvasti vuodesta 2007 alkaen.

1. VEROT JA RAHAT Konsernien korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan Yritysten korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan, mutta vasta vuoden 2014 alusta. Tarkoituksena on hillitä verosuunnittelua, jossa konsernin korot ohjataan lievästi verotettuun valtioon. Jos konserniyrityksen nettokorkomenot ovat verovuonna enintään 500 000 euroa, ne voidaan vähentää kuitenkin kokonaan. Jos nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa, niitä voi vähentää enintään 30 prosenttia tuloksesta. Tämän 30 prosentin määrän ylittävät nettokorkomenot eivät ole vähennyskelpoisia. Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen määrä on kuitenkin enintään konserniyritysten välisten nettokorkomenojen suuruinen.

Vähennystä leikataan kuitenkin vain, jos yhtiön oman pääoman suhde taseen loppusummaan on heikompi kuin konsernin vastaava suhde. Rajoitusta sovelletaan kotimaisiin ja ulkomaisiin yhteisöihin ja yhtiöihin ja rajoitus koskee sekä kansallisia että rajat ylittäviä korkoja. Vähennyskelvottomat nettokorkomenot voidaan vähentää seuraavien verovuosien tuloista kunkin verovuoden vähennyskelpoisten korkomenojen rajoissa.

Verotilin myöhästymismaksu alenee Verotili-ilmoituksen tehostamiseksi säädetty myöhästymismaksu alenee 20 prosentista 15 prosenttiin vuoden 2013 alusta lukien. Myöhästymismaksu on ollut korkea muuhun verokorotuskäytäntöön nähden.

Lisätietoja: Muutosehdotukset löytyvät kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.vm.fi.

YRITTÄJÄINFO 6:2012 7

1. VEROT JA RAHAT

6 • 2012

Verohallinnon laskutusohjetta päivitetty Laskutukseen tulee muutoksia 1.1.2013. Kunkin kohdan jälkeen mainittu numero viittaa Verohallinnon ohjeen lukuihin.

Minkä EU-maan laskutussäännöksiä sovelletaan?

▪▪ Arvonlisäverolaissa säädetään, milloin laskutukseen sovelletaan Suomen säännöksiä (4).

Laskunantovelvollisuus ▪▪ Tavaroiden yhteisömyyntejä koskevista ennakkomaksuista ei enää ole velvollisuutta antaa laskua (5.1).

▪▪ Lasku on annettava myös eräistä toisessa EU-maassa tapahtuvista myynneistä, jotka ovat Suomessa verottomia (5.2).

▪▪ Yhteisömyyntejä ja toisen EU-maan arvonlisäverolain (AVL) 65 §:ää vastaavan säännöksen mukaisesti kyseisessä jäsenvaltiossa verotettavaa palvelun myyntiä koskevien laskujen antamiseen on säädetty määräaika (5.6).

▪▪ Tavaroiden yhteisömyynnistä on annettava lasku viimeistään tavaran toimituskuukautta seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä (5.6).

Laskumerkinnät ▪▪ Laskumerkintävaatimuksia on tarkennettu käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa, marginaaliverotusjärjestelmää sovellettaessa ja kun ostaja laatii laskun (6.1).

▪▪ Ulkomaan valuutan muunnossa euroiksi voidaan käyttää myös Euroopan keskuspankin julkaisemaa myyntikurssia (6.1).

▪▪ Kevennettyjä laskumerkintävaatimuksia sovellettaessa vähäarvoisen laskun yläraja nousee 400 euroon (6.2).

Laskuihin liittyvä varmistusvelvollisuus ▪▪ Laskujen alkuperän aitous ja sisällön muuttumattomuus sekä luettavuus on varmistettava koko säilytysajan (7).

Lisätietoja: Laskutusohje on luettavissa kokonaisuudessaan verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2012 > Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa (18.10.2012)

Lait uusista kasvukannusteista edelleen valmisteltavana Valtiovarainministeriössä on valmisteltu esitysluonnokset pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevaksi verokannustimeksi sekä pääomasijoituskannustimeksi.

T&k-vähennys koskisi EU-määritelmän täyttäviä pk-osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, jotka voisivat vähentää lisävähennyksenä 140 prosenttia tutkimus- ja kehityshankkeidensa palkkamenoista. Lisävähennykseen olisivat oikeutettuja alle 250 henkeä työllistävät yritykset, joiden taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa tai liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa.

Laissa t&k-toiminta olisi määritelty systemaattiseksi toiminnaksi, jolla tavoitellaan tiedon lisäämistä tai tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Vähennyksen alaraja olisi 15 000 euroa ja yläraja 400 000 euroa. Lisävähennys ei koskisi alihankintana ostettua t&k-palvelua. Valtiolle uusi verokannustin maksaisi arviolta 181 miljoonaa euroa, ja verovähennys olisi voimassa vuosina 2013–2015.

8 YRITTÄJÄINFO 6:2012

Vähennysoikeus myös ulkopuolisille sijoittajille Yrityksen ulkopuoliset sijoittajat voisivat myös vähentää pääomatulostaan 50 prosenttia listaamattomaan pk-yritykseen tehdystä sijoituksesta vuosina 2013–2015. Yrityksen perustamisesta tulisi olla kulunut enintään kuusi vuotta. Vähennyksen määrä voisi olla 5 000–75 000 euroa, ja vähennetty määrä luettaisiin tuloksi osakkeita luovutettaessa tai omistuksen lakatessa, kuitenkin viimeistään kahdeksantena vuonna sijoituksen tekemisvuodesta. Kustannus valtiolle olisi arviolta seitsemän miljoonaa euroa.

Hallitus on linjannut myös pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten myyntivoittoverotusta kevennettäväksi määräajaksi. Tarkoituk-

seen valmisteltu hankintameno-olettaman korottaminen ei kuitenkaan ole saanut EU:n komissiolta valtiontukisäännöksiltä edellytettävää hyväksyntää, minkä vuoksi asian jatkovalmistelu on avoin.

Esitysluonnokset löytyvät sivulta www.vm.fi > Julkaistu ja asiakirjat > Muut asiakirjat > Vuosi 2012 ▪▪ Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013–2015 ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta (9.11.2012) ▪▪ Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan väliaikaisesta lisävähennyksestä (6.11.2012)

6 • 2012

2. TYÖNANTAJAN ABC

Lakineuvoja vastaa KYSYMYS: Olen irtisanomassa työntekijääni henkilöön liittyvillä syillä. Mitä minun tulee huomioida?

VASTAUS: Perusteen täytyy olla kunnossa Työnantaja saa irtisanoa työntekijän työsuhteen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Irtisanomisperusteet jaetaan laissa kahteen ryhmään, tuotannollisiin ja taloudellisiin sekä henkilöön liittyviin syihin.

Laki ei määrittele, mikä on asiallinen ja painava henkilöön liittyvä irtisanomisperuste. Kyse on lähinnä joko merkittävästä työntekoedellytysten muuttumisesta siten, ettei työntekijä enää kykene selviytymään työtehtävistään, tai työntekijän lain tai työsopimuksen mukaisten olennaisten velvoitteiden vakavasta rikkomisesta tai laiminlyönnistä. Sairaus ei yleensä ole peruste työsuhteen irtisanomiselle.

Olennaista on, että irtisanomisperusteen on oltava selkeästi yksilöitävä ja merkityksellinen. Vaikka pienistä puroista kasvaakin iso virta, ei työntekijää välttämättä voi irtisanoa tilanteessa, jossa pieniä mutta toisistaan poikkeavia rikkomuksia kertyy ilman yhtään yksittäistä merkittävää tekoa.

Jos irtisanominen voitaisiin välttää siirtämällä työntekijä toiseen tehtävään (esimerkiksi ajokortin menettäneelle työntekijälle olisi osoittaa muita tehtäviä), ei irtisanomiseen saa normaalisti ryhtyä.

Työntekijää on yleensä varoitettava Työsopimuslain sanamuodon mukaan velvollisuuksiaan laiminlyönyttä tai niitä rikkonutta työntekijää ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Vas-

toin yleistä luuloa varoituksia ei sinänsä tarvitse olla useita; yksikin moitittavasta käyttäytymisestä annettu varoitus saattaa riittää. Olennaista on, että juuri kyseisestä käyttäytymisestä on varoitettu. Joskus lienee kuitenkin järkevää koettaa korjata asia lievemmin pelkällä suullisella huomautuksella. Tähän voi tarvittaessa myöhemmin annettavassa varoituksessa viitata.

Varoituksessa on yksilöitävä, mitä käyttäytymistä varoitus koskee. Samalla kerralla voidaan toki varoittaa useammastakin eri asiasta, mikäli se on tarpeen. Varoituksesta ei ole muotosäännöksiä, mutta kirjallinen muoto on sen todistettavuuden vuoksi hyödyllinen. Työntekijän on myös ymmärrettävä, että kyse on mahdollista irtisanomista edeltävästä varoituksesta.

Poikkeuksellisesti työntekijä voi olla mahdollista irtisanoa ilman varoitusta.

Tällöin kyse on niin vakavasta rikkomuksesta, että työnantajalta ei – lain sanamuodon mukaan – kohtuudella voida edellyttää työsuhteen jatkamista. Tällainen tilanne on kuitenkin käsillä vain harvoin.

Suomen Yrittäjät lakineuvoja Tuomas Liinamaa p. 09 229 221 tuomas.liinamaa@yrittajat.fi

on enemmänkin mahdollisten väärinkäsitysten oikaisemisesta ja viimeisen sovinnon mahdollisuudesta.

Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, jolloin sen oletetaan tulleen työntekijän tietoon seitsemäntenä päivänä lähettämisestä (ja irtisanomisaikakin alkaa juosta tästä hetkestä). Olennaista on, että ilmoituksen toimittamisen voi todistaa: Kirje kannattaa lähettää kirjattuna ja ottaa itselle kopio siitä. Henkilökohtaisesti annettaessa paikalla kannattaa olla todistaja. Työntekijällä ei ole velvollisuutta allekirjoittaa varoituksia tai irtisanomisilmoituksia, mutta todistaja voi todentaa niiden antamisen, mikäli työntekijä kieltäytyy tästä.

Mallikappaleet mm. varoitukselle ja irtisanomisilmoitukselle voit hakea kotisivuiltamme. Mikäli irtisanomisasiassa herää epäselvyyksiä, kannattaa ne selvittää jo ennen työntekijän kanssa keskustelemista esimerkiksi soittamalla lakineuvontaamme.

Irtisanomisilmoitus annetaan ensisijaisesti henkilökohtaisesti Mikäli työntekijä päätetään irtisanoa, on irtisanominen tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa irtisanomisperusteen tietoon tulemisesta. Ennen irtisanomista työntekijälle tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä, ja tässä kuulemisessa työntekijällä on oikeus käyttää avustajaa. Kuulemisen ei sinänsä tarvitse vaikuttaa lopputulokseen, vaan kyse

Lisätietoa: Varoituksen ja irtisanomisilmoituksen mallit www. yrittajat.fi > Työnantajan ABC > Työsuhdelomakkeet. Sivun käyttö edellyttää jäsennumeron antamista.

Suomen Yrittäjien lakineuvonta palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 09 229 221.

Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi!

Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun 09 229 221.

Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

YRITTÄJÄINFO 6:2012 9

2. TYÖNANTAJAN ABC

6 • 2012

Määräaikaisen ja vuokratyön perusteita täsmennettävä Marraskuun alussa on annettu hallituksen esitys (HE 152/2012) työsopimuslain ja tilaajavastuulain muuttamisesta. Muutokset koskevat pääasiassa vuokratyötä sekä määräaikaisia työsopimuksia. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2013 alusta.

Esitettävien muutosten tarkoituksena on parantaa työntekijän tiedonsaantioikeuksia sekä selkeyttää määräaikaisiin työsopimuksiin ja niiden päättymiseen liittyvää lainsäädäntöä. Muutoksilla ei ole tarkoitus ottaa kantaa vuokratyön käyttämisen perusteisiin tai rajoittaa määräaikaisten työsopimusten perusteltua käyttämistä.

Määräaikaisen sopimuksen kesto ilmoitettava Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslain 2 luvun 4 pykälän säännöstä työsuhteen keskeisistä ehdoista annettavista selvityksistä. Jatkossa määräaikaisissa työsuhteissa työntekijälle annettavas-

sa selvityksessä olisi ilmoitettava sopimuksen päättymisen ajankohta tai arvio siitä.

Lisäksi esitetään täydennystä työnantajan velvollisuuteen antaa selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista vuokratyössä.

Jatkossa kun käytetään työnantajan aloitteesta määräaikaista vuokratyösopimusta, työnantajan antamasta selvityksestä tulisi ilmetä tieto määräaikaisuuden taustasta eli käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä sekä kestosta tai arvioidusta kestosta.

Lisäksi vuokrayrityksen tulee jatkossa liittää selvitykseen arvio vuokrayrityksessä työsopimuksen päättymishetkellä tarjolla olevista muista, työsopimuksessa sovittuja tehtäviä vastaavista tehtävistä. Arvio

Suomen Yrittäjät Atte Rytkönen lainopillinen asiamies p. 09 2292 2871 atte.rytkonen@yrittajat.fi

mahdollisista muista tehtävistä tehdään sopimuksentekohetkellä.

Henkilöstön edustajalle tieto vuokratyön syystä Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös tilaajavastuulain 6 §:n 1 momentin säännöstä käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajan oikeudesta saada tietoja ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

Jatkossa työnantajan käyttäessä vuokratyötä henkilöstön edustajalla olisi oikeus pyynnöstä saada tieto myös vuokratyön käyttämisen syistä.

CV-netti uudistuu: Esittelyt vain työnantajien näkyville CV-netti-palvelun työnhakijaesittelyt näkyvät jatkossa vain työnantajille. Uudistus otetaan käyttöön joulukuun 2012 aikana.

CV-netti on palvelu, johon työnhakijat voivat jättää ansioluettelonsa työnantajien selattavaksi. Palvelu on osa työ- ja elinkeinotoimiston verkkosivua, www.mol.fi:tä.

Uudistuksen jälkeen työnhakijoiden CVesittelyitä voi hakea ja katsella ainoastaan verohallinnon Katso- tunnisteella. Maksuton Katso-tunniste on ns. vahva tunniste, joka myönnetään yrityksille, yhteisöille ja julkisille organisaatioille.

Useimmilla y-tunnuksella toimivilla organisaatioilla tunniste on jo käytössä, sillä

10 YRITTÄJÄINFO 6:2012

sitä käytetään myös muun muassa Verohallinnon kanssa asiointiin. Jos tunnistetta ei vielä ole, sen voi pyytää Verohallinnosta.

Tarkempaa tietoa työnhakijoista Uudistuksen myötä työnhakijan tietosuoja paranee. CV:n julkaisija voi paremmin luottaa siihen, että omaa esittelyä katsovat vain työnantajien edustajat.

Paremmin suojatussa palvelussa esittelystä on mahdollista tehdä tarkempi ja henkilökohtaisempi. Myös yhteystiedot voi-

daan esittää ilman ns. anonyymiä julkaisutapaa. Näin työnantajat löytävät osaajat entistä paremmin ja helpommin.

CV-netti-verkkopalvelu on maksuton, ja se on käytettävissä ympäri vuorokauden.

Lisätietoa: CV-netti-palvelu: https://asiointi.mol.fi/cvhaku/

Katso-tunniste: www.vero.fi/katso

6 • 2012

3. YRITYSTOIMINNAN ABC

Muutoksia maksuaikoihin ja perintään Vuonna 2013 astuu voimaan uusia säännöksiä, jotka koskevat elinkeinonharjoittajien keskinäisiä sekä elinkeinonharjoittajan ja julkisyhteisön, kuten kunnan, välisiä liikesuhteita.

Kuluttajakauppaan muutokset eivät vaikuta. Uudistusten on tarkoitus astua voimaan maaliskuussa.

Jatkossa elinkeinonharjoittajan ja julkisyhteisön välisissä tavara- ja palvelusopimuksissa tulee huomioida muun muassa muutokset maksuajan enimmäiskestosta, perinnän vakiokorvauksesta sekä lakisääteisestä viivästyskoron määrästä.

ta maksuaikaa. Sopimusvapaudesta huolimatta maksuaika ei saa olla koskaan velkojayritykselle kohtuuttoman pitkä.

Sääntelyn taustalla on tahto suojata velkoja-asemassa olevien yrittäjien ja pkyrityksien omaa maksuvalmiutta ja kilpailukykyä niin, etteivät suuret toimijat veMaksuaikoihin tulossa rajoituksia nytä omia maksuaikojaan kohtuuttoman Uudella lailla kaupallisten sopimusten pitkiksi. On kuitenkin hyvä huomata, etmaksuehdoista rajoitetaan sitä, kuinka tä osapuolet voivat sopia jatkossakin aipitkistä maksuajoista na laissa määrättyjä elinkeinonharjoittajan lyhyemmistä Osapuolet voivat sopia ylärajoja ja hankintayksikön välimaksuajoista. jatkossakin aina laissa sissä liikesuhteissa voiViivästyskorkoihin daan enintään sopia. määrättyjä ylärajoja muutoksia Jos julkisyhteisö ostaa lyhyemmistä maksuajoista. tavaroita tai palveluja yritykseltä, maksuaika Lakimuutoksen myötä saa olla lähtökohtaisesti enintään 30 päiSuomessa sovelletaan lakisääteiselle viivää laskun vastaanottamisesta. Säännökvästyskorolle kahta eri korkokantaa. Kulutsellä halutaan suojata tavallisesti heikomtajakaupassa viivästyskorko ei muutu, vaan massa asemassa olevaa yrittäjää ja yritystä sen määrä tulee olemaan jatkossakin viitekohtuuttoman pitkiltä maksuajoilta. korko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosentin lisäkorolla. Tällä hetkellä viivästysOsapuolet voivat poikkeuksellisesti sokoron suuruus on 8 prosenttia vuodessa. pia yli 30 päivän maksuajasta, jos tällaiselSen sijaan yritysten sekä yritysten ja julle sopimukselle on olemassa selviä ja hykisyhteisöjen välisiin kaupallisiin sopimukväksyttäviä perusteita. Yli 60 päivän maksiin sovelletaan lakimuutoksen myötä viisuajasta sopiminen on kuitenkin kaikissa västyskorkoa, jonka määrä on kahdeksan tilanteissa kielletty. Maksuaikoja koskevia prosenttiyksikköä korkeampi kuin viitekorrajoituksia ei sovelleta sopimuksiin, jotka ko. Näin ollen viivästyskoron suuruus olisi on tehty ennen lain voimaantuloa.

9 prosenttia vuodessa. Lakimuutos ei kuiMaksuajoista sopimista rajoitetaan ketenkaan edellytä käyttämään lakisääteistä vyemmin, kun liikesuhteen osapuolet ovat viivästyskorkoa, vaan velkoja voi jatkaa nymolemmat elinkeinonharjoittajia tai yritykkyisen suuruisen viivästyskoron perimistä siä. Elinkeinonharjoittajien välisissä sopitai osapuolet voivat sopia muusta viiväsmussuhteissa tulee sopia nimenomaisestyksen seuraamuksesta. ti, jos halutaan käyttää yli 60 päivän pituis-

Suomen Yrittäjät lainopillinen asiamies Tiina Toivonen p. 09 2292 2917 tiina.toivonen@yrittajat.fi

Perinnästä 40 euron vakiokorvaus Viivästyskoron lisäksi velkojayrityksellä on mahdollisuus jatkossa periä viivästyneestä maksusta ja sen perinnästä vakiokorvausta enintään 40 euroa. Säännös on uusi, eikä velkojalla ole ollut aikaisemmin mahdollisuutta periä viivästyskorvausta ellei siitä ole osapuolten välillä sovittu. Vakiohyvitys ei koske kuluttajakauppaa.

Vakiokorvauksen lisäksi velkojalla on oikeus saada korvausta perinnästä aiheutuvista kuluista, jos niiden tosiasiallinen määrä ylittää 40 euroa. Esimerkiksi perintätoimiston käyttäminen saatavien perinnässä nostaa tavallisesti yrittäjälle koituvia kustannuksia yli 40 euron. Laki ei velvoita käyttämään hyvityssanktiota, vaan velkoja voi jättää sen niin halutessaan myös perimättä.

Lisätietoa: Perintälainsäädännön muutoksia käsitellään tarkemmin seuraavassa Yrittäjäinfossa.

Yritys myy julkisyhteisölle ▪▪ Maksuaika enintään 30 päivää.

▪▪ Yli 30 päivää vain erikseen sovittaessa ja hyvin perustein.

▪▪ Yli 60 päivän maksuaika kielletty.

Yritys myy yritykselle ▪▪ Yli 60 päivän maksuajasta sovittava erikseen.

YRITTÄJÄINFO 6:2012 11

3. YRITYSTOIMINNAN ABC

6 • 2012

Yrittäjille epäselviä muistutuskirjeitä tavaramerkin rekisteröinnistä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun on vuoden aikana tullut useita kyselyjä tavaramerkkirekisteröinnin uusimisesta. Yrittäjille on lähetetty asiasta harhaanjohtavia muistutuskirjeitä. hyväksyä tarjous. Yhden tavaramerkin uuErääntymässä olevien tavaramerkkirekisdistaminen tällä tavalla on voinut maksaa teröintien haltijat ovat saaneet harhaanjopa 1000 euroa. johtavia muistutuskirjeitä tavaramerkkirekisteröintiensä uusimisesta. Kirjeiden ulkoasu on ollut sellainen, että ainakin osa PRH muistuttaa yrittäjistä on erehtynyt luulemaan muistuuudistamisesta myös itse tuksen olevan peräisin Patentti- ja rekisteTavaramerkkirekisteröinti on voimasrihallitukselta (PRH), joka on toimivaltaisa 10 vuotta rekisteröintipäivästä ja sen nen viranomainen tavaramerkkiasioissa. voi uudistaa aina kymmenen vuoden väMuistutuskirjeitä on saatettu lähettää siilein. PRH:n ohjeistuktäkin huolimatta, että yrittäjä olisi jo hoitanut sen mukaan yksinkerJos epäilet tulleesi rekisteröintien uudistataisimmillaan se onnismisen asianmukaisesti harhaanjohdetuksi, ota tuu maksamalla uudiskuntoon.

PRH:n tililyhteyttä lakineuvontaamme. tusmaksu Tavallisesti muistule, mikäli uudistamituskirjeiden taustalla sen yhteydessä ei haon ollut kaupallisia palveluita tarjoava yriluta tehdä muutoksia rekisterimerkintöihin. tys, joka on tarjoutunut suorittamaan reTavaramerkin uudistamismaksu, joka kisteröinnin yrittäjän puolesta erillistä korkattaa kolme luokkaa ja on voimassa 10 vausta vastaan. Yrittäjälle lähetettävät asiavuotta, on tällä hetkellä 235 euroa. PRH läkirjat on saatettu lähettää siten, että kaikki hettää itse tavaramerkkirekisteröinnin uutavaramerkkirekisteröinnin uudistamisen distamista koskevan muistutuskirjeen noin kannalta tarvittavat tiedot ovat olleet jo 4–5 kuukautta ennen rekisteröinnin eräänvalmiina, eikä yrittäjän ole tarvinnut kuin tymistä. PRH on myös itse kehottanut asi-

Suomen Yrittäjät lakineuvoja Antti Huotilainen p. 09 229 221 antti.huotilainen@yrittajat.fi

akkaitaan olemaan tarkkana, sillä kaikki tavaramerkin uudistamista koskevat kirjeet eivät välttämättä ole PRH:n lähettämiä.

Jos epäilet – soita lakineuvontaan Jos yrittäjä katsoo tulleensa tavaramerkkien rekisteröintiasioissa harhaanjohdetuksi ja saa siten mielestään aiheettoman laskun, kannattaa hänen olla yhteydessä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun asiansa selvittämiseksi.

Sopimus saattaa olla pätemätön, mikäli se on harhaanjohtava ja siinä on selkeästi pyritty erehdyttämään yrittäjää luulemaan, että kyseessä on viranomaistahon lähettämä asiakirja, eikä sen kaupallinen luonne käy asiakirjoista selvästi ilmi. Muussa tapauksessa sitovan sopimuksen mukaiset aiheelliset laskut tulee aina maksaa.

Lisätietoa: Suomen Yrittäjien lakineuvonta palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 09 229 221.

Patenttitietoa verkko-oppaasta Aalto-yliopiston InnoTransfer-hanke on julkaissut verkko-oppaan ”Patenttitiedon hyödyntäminen tuoteideoiden arvioinnissa ja valinnassa”.

Oppaan tarkoituksena on kannustaa hyödyntämään olemassa olevaa tietoa ja erityisesti patenttitietoa osana tuotekehitystyötä. Opas perehdyttää ohjeiden ja esimerkkien avulla patenttitietokantojen sisältöön ja käyttöön, patenttitiedonhakuun, patenttijulkaisujen lukemiseen ja analysointiin sekä patenttiluokituksen hyödyntämiseen tiedon hakemisessa.

– Yrityksen panos kannattaa sijoittaa uuden tiedon ja osaamisen luomiseen ja oikeasti uusien asioiden keksimiseen, ei pyörän keksimiseen uudelleen. Silloin on hyödyllistä tietää mitä on jo keksitty; mikä on niin sanottu tekniikan taso ja mitä asioi-

12 YRITTÄJÄINFO 6:2012

ta voi vapaasti hyödyntää, toteaa kirjan kirjoittanut Pekka Koivukunnas Innotiimistä.

Koivukunnas muistuttaa, että on tärkeää tietää, mitä asioita ja missä maissa on suojattu patenteilla ja hyödyllisyysmalleilla, jotta voisi välttää loukkaamasta niitä. Tämä on tärkeää tietoa, vaikkei itse patentoisikaan.

Opas on toteutettu niin, että hakeminen on mahdollisimman helppoa. Edetä voi kolmella eri tavalla: käyttäen ”oikopolkua eli suoraan asiaan tekemisen avulla”, tutustumalla ensin ”patenttitiedon haun eri osatekijöihin” tai kokeilemalla ”harjoituksen” avulla.

Lisätietoa: Verkko-opas patenttitiedonhakuihin löytyy osoitteesta http:// lib.tkk.fi/CROSSOVER/2012/ isbn9789526048086.pdf

6 • 2012

3. YRITYSTOIMINNAN ABC

Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva julkaistu Yrityksiin kohdistuvan ja yrityksiä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva julkaistiin 15.10.2012. Tilannekuva on laadittu Keskusrikospoliisin vetämässä asiantuntijaverkostossa, jossa on edustettuina laajasti viranomaisia ja elinkeinoelämän edustajia.

Tilannekuvan tarkoituksena on kuvata yrityksiin kohdistuvan ja yrityksiä hyödyntävän rikollisuuden uusimpia kehityssuuntia.

Tavoitteena on, että yritykset voisivat varautua niihin nykyistä paremmin.

Tilannekuvan mukaan poliisin tietoon tulleiden laittomien uhkausten määrä on edelleen lisääntynyt. Osa kasvusta liittyy ammattirikollisuuden jengiytymiseen. Tämä kehitys on otettu huomioon myös valtioneuvoston periaatepäätöksessä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Ohjelmassa on päätetty, että selvitetään vuoden 2013 loppuun mennessä mahdollisuudet saattaa laiton uhkaus virallisen syytteen alaisek-

si rikokseksi (STO toimenpide 16). Tilannekuvassa todetaan myös, että avainhenkilöiden uhkailu on lisääntynyt erityisesti suurissa yrityksissä.

Murrot ja etäpetokset yleistyneet Liiketiloihin kohdistuneet murtojen määrä on kääntynyt kasvuun. Poliisin tietoon tulleiden myymälävarkauksien määrä sen sijaan on kääntynyt laskuun, mutta kaupan alalla epätavallista hävikkiä raportoineiden yritysten määrä on lisääntynyt. Merkittävä osa myymälävarkauksista on ammattimaista sarjarikollisuutta, jonka taustalla ovat ulkomailta tulleet rikolliset.

Verkkoympäristöä hyödynnetään lähes kaikessa rikollisuudessa. Etäpetokset ovat lisääntyneet verkkokaupan kasvun ja nopeuden myötä, ja yrityksiin kohdistuvat identiteettivarkaudet ja identiteettien väärinkäyttö yleistyvät. Yritysten tietopääoman kaappaamiseen tähtäävät rikokset ovat yleistyneet. Tietorikollisuus on nopeaa ja maailmanlaajuista, ja on tärkeää että yritykset tunnistavat uhkat ja riskikohteet ja reagoivat niihin nopeasti.

Tilannekuvassa tuodaan esille, että järjestäytyneillä rikollisilla on runsaasti yrityksiä ja yrityskytköksiä erityisesti rakennus-, siivous- ja ravintola-alalla.

28 keinoa parantaa yritysten turvallisuutta Sisäasiainministeriö on julkaissut Kansallisen yritysturvallisuusstrategian. Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhdessä laatima strategia koostuu 28 toimenpiteestä, joilla parannetaan suomalaisten yritysten toimintaympäristöä ja turvallisuutta.

Kansallisen yritysturvallisuusstrategian Liiketoimintaa turvallisesti -toimeenpanosuunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisesti, miten strategian 28 toimenpidettä tullaan toteuttamaan. Elinkeinoelämä yhdessä viranomaisten kanssa tunnistaa, että erityisesti pienempiä yrityksiä tulee voida suojata nykyistä paremmin harhaanjohtavalta ja vilpilliseltä toiminnalta.

Strategia edellyttää muutoksia tiedonsaantiin ja lainsäädäntöön Strategian toimeenpano edellyttää sekä viranomaisilta että elinkeinoelämältä vastuunkantoa. Merkittävä osa toimenpiteis-

tä sisältyy valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Yritysten turvallisuustilannetta parannetaan usealla lainsäädäntöhankkeella. Nyt selvitetään muun muassa keinoja työpaikan henkilöstön suojaamiseksi toistuvilta, saman tekijän aiheuttamilta rikoksilta ja häiriöiltä esimerkiksi lähestymiskiellon tyyppisellä menettelyllä.

Suuri osa toimenpiteistä edellyttää muutoksia lainsäädäntöön tai tiedonvaihtoon. Jatkossa yritykset voivat saada viranomaisilta yhä enemmän operatiivista turvallisuustilannetietoa päätöstensä tueksi.

Huoltovarmuuskeskuksessa on käynnistetty elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyönä tilannekuvatoiminta.

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva syksy 2012 www.intermin.fi/sisainenturvallisuus > Yritysturvallisuus > Tilannekuvat > Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva syksy 2012

Yritysturvallisuusstrategia www.intermin.fi/sisainenturvallisuus > Yritysturvallisuus > Julkaisut > Liiketoimintaa turvallisesti – Kansallinen strategia yritystoiminnan turvallisuuden parantamiseksi (30/2012)

YRITTÄJÄINFO 6:2012 13

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ

6 • 2012

Yrittäjän ja perheenjäsenen työttömyysturvaan merkittäviä parannuksia

Suomen Yrittäjät lainopillinen asiamies Harri Hellstén p. 09 2292 2940 harri.hellsten@yrittajat.fi

Sekä varsinaisen yrittäjän että perheyrityksessä työskentelevän samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen työttömyysturvaan on tulossa vuoden 2013 alusta merkittäviä muutoksia.

Yrittäjien työttömyysturvaan liittyvien muutosten tavoitteena on selkeyttää työttömyysturvalain säännöksiä siten, että työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisena ehtona olisi lähtökohtaisesti ainoastaan se, voiko henkilö ottaa vastaan kokoaikaista työtä. Tätä tavoitetta toteutetaan erityisesti yritystoiminnan lopettamista ja keskeyttämistä koskevilla muutoksilla.

Perusteettomia eroja yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvassa puolestaan poistetaan säätämällä yrittäjän perheenjäsenelle lomautusajalta maksettavasta työttömyysetuudesta.

Muutoksilla pyritään myös nopeuttamaan yrittäjinä toimineiden pääsyä kaikkien työvoimapalvelujen piiriin ja tätä kautta nopeuttamaan heidän työllistymistään.

Lakiehdotukset ovat eduskunnan käsittelyssä, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2013.

14 YRITTÄJÄINFO 6:2012

Sivutoiminen yrittäjyys Sivutoimista yritystoimintaa harjoittavalla yrittäjällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jonka määrässä huomioidaan yritystoiminnasta saatavat tulot. Sivutoimisen työllistymisen määritelmää selkeytetään lakimuutoksella. Jatkossa henkilö voi osoittaa, ettei yritystoiminta tai oma työ ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle tekemällä yritystoimintaan tai omaan työhön liittymätöntä kokoaikatyötä vähintään kahdeksan kuukautta nykyisen 10 kuukauden sijasta edellyttäen, ettei yritystoiminnan laajuudessa tapahdu muutoksia.

Työssäoloksi hyväksyttäisiin nykyisestä poiketen myös esimerkiksi palkansaajan työssäoloehtoon luettava osa-aikatyö.

Edelleen yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi myös toiminnan vähäisyydestä kertovalla muulla selvityksellä.

Yritystoiminnan lopettaminen ja keskeyttämiskäsitteestä luopuminen Lähtökohtana työttömyysturvalaissa säilyy sääntö, jonka mukaan yritystoiminta tulee lopettaa kokonaan, jotta yrittäjä pääsee työttömyysetuudelle. Sen sijaan yritystoiminnan keskeyttämistä koskevasta käsitteestä ja siihen liittyvästä neljän kuukauden odotusajasta luovutaan. Tavoitteena on selkeyttää niitä vaatimuksia, jotka yrittäjän on täytettävä työttömyysetuutta saadakseen.

Yritystoiminta katsotaan jatkossa nykyistä vastaavasti lopetetuksi, kun yritys on asetettu konkurssiin. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi myös silloin, kun osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan tai muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus. Nykyisestä poiketen lope-

6 • 2012

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ

tetuksi katsominen ei selvitystilan ja yhtamista ei kuitenkaan edellytetä, jos hentiön purkamisen osalta enää edellytä, etkilöä on pidettävä ns. palkansaajaan rintä yrityksen vaihto- ja käyttöomaisuudesnastettavana yrittäjänä, vaan tällöin riittää ta on luovuttu tai siitä selvitys toimeksiantoon tehty myyntivoittosuhteen päättymisestä. laskelmaa työttömyyse- Palkansaajaan rinnastettava Nykyisen lain mutuuden maksajalle. kainen palkansaajaan yrittäjä voi jatkossa Merkittävin muutos yrittäjän työskennellä useammalle rinnastettavan on se, että muissa kuin määritelmä on kuitentoimeksiantajalle. edellä mainituissa tikin varsin tiukka, eikä lanteissa riittää jatkossitä käytännössä sovelsa, että yrityksen taloudellinen ja tuotanleta kovinkaan usein. Lainmuutoksen myönollinen toiminta on lopetettu, henkilö on tä palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän ei tehnyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen jatkossa enää tarvitse selvittää, onko hän poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnanollut toimeksiantajan johdon ja valvonnan tajarekistereistä ja luopunut yrittäjän eläalaisena. Lisäksi palkansaajaan rinnastettakelain tai maatalousyrittäjän eläkelain muvan yrittäjän määritelmää muutetaan siten, kaisesta eläkevakuutuksesta. Lisäksi edelettä toimeksiantoja voi ottaa useammalta lytetään, että henkilö on jättänyt verohalkuin yhdeltä toimeksiantajalta. linnolle ilmoituksen yrityksen poistamisekYrittäjän perheenjäsenen lomautus si arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai ilmoituksen toiminnan keskeyttämisestä.

Yritykset palkkaavat yleensä ensimmäisikNykyisestä poiketen muista vakuutuksi työntekijöikseen yrittäjän perheenjäsesista, toimitiloista sekä vaihto- ja käyttöniä ja muita läheisiä. Perheenjäsenet työlomaisuudesta luopumista ei enää edellylistyvät yrityksessä usein täysin työntekitetä. Myöskään myyntivoittolaskelman jätjän asemassa, ja heistä maksetaan palkantämistä ei enää edellytetä työttömyysetuusaajan työeläke- ja muut vakuutusmaksut. den saamisen työvoimapoliittisena edellyHe myös itse kokevat olevansa työntekijöityksenä. Sen sijaan etuuden maksajalle siltä erityisesti silloin, kun heillä ei ole minlä on edelleen merkitystä. käänlaista omistusta yrityksestä tai päätäntävaltaa yrityksen toimintaan. Osaa heistä Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä pidetään kuitenkin työttömyysturvassa yritNykysäännösten mukaan henkilön tehtyä täjänä ja heidän työttömyysturvan saamityön työsuhteessa tai toimeksiantosuhsen edellytykset ovat samat kuin varsinaiteessa (perustamatta yritystä) hän pääsella yrittäjällä. Asia selviää ko. henkilöille see työttömyysturvalle muiden edellytysyleensä vasta silloin, kun heillä olisi tarvetten täyttyessä heti työ- tai toimeksiantosuhta työttömyysturvaetuuksille ja etuus eväteen päättyessä. Yksinyrittäjiltä sen sijaan tään heiltä yrittäjyyden vuoksi. Tämä saatedellytetään lähtökohtaisesti koko yritystoitaa merkitä perheenjäsenille suurenkin sominnan lopettamista työttömyysetuudelle siaaliturvariskin ottamista ilman, että he pääsemiseksi. Koko yritystoiminnan lopetedes ovat tietoisia asiasta.

Joissain poikkeustilanteissa on jo nykysäännösten puitteissa todettu kohtuuttomaksi edellyttää koko yritystoiminnan lopettamista, jotta yritystoiminnassa työllistyvä perheenjäsen pääsisi työttömyysetuuksien piiriin. Perheenjäsenillä ei kuitenkaan nykyisin ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos heidän työnsä päättyy tilapäisesti yrityksen lomauttaessa. Näin he ovat täysin eri asemassa kuin yrityksen mahdolliset muut työntekijät ja kaikki muut palkansaajat.

Jotta kaikkia yrityksen työntekijöitä kohdeltaisiin mahdollisimman samalla tavalla myös lomautusaikana, muulle kuin YEL- tai MYEL-vakuutettuna olleelle yrittäjän perheenjäsenelle tulee vuoden 2013 alusta oikeus työttömyysetuuteen myös lomautuksen perusteella. Edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle on, että yritys on lomauttanut tai irtisanonut taloudellisella tai tuotannollisella perusteella myös sellaisia työntekijöitä, jotka eivät ole työttömyysturvalaissa tarkoitettuja yrittäjän perheenjäseniä.

Suomen Yrittäjät teki kesällä 2012 jäsenistönsä keskuudessa tutkimuksen, jossa kysyttiin yrittäjien perheenjäsenten työllistymisestä yrityksessä. Tutkimukseen vastanneista työllistävistä yrityksistä noin 21 prosentissa työskentelee työsuhteessa sekä ulkopuolisia että yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvia yrittäjän perheenjäseniä. Perheenjäseniä koskevat muutokset tulevat koskemaan siten lukumäärällisesti varsin merkittävää joukkoa.

YRITTÄJÄINFO 6:2012 15

rahanarvoista tietoa yhdellä puhelinsoitolla!

puhelinneuvontaa Suomen Yrittäjien jäSenille: Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta ▪ ▪ ▪ ▪

Soita arkisin kello 9–16 09 229 221

▪ ▪

yhtiömuodot kuluttajansuoja kirjanpito ja tilintarkastus tietosuoja riitojen ratkaisu sovintomenettely

Sopimusoikeus ▪ ▪ ▪

maksuttomaan neuvontapalveluun, puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

▪

yrityksen sopimukset toimitussopimukset kiinteistöt ja rakentaminen kuljetus ja liikenne

Verotus ▪ ▪ ▪

Suomen Yrittäjien maksuton puhelinneuvonta vastaa vuosittain noin 50 000 neuvontapyyntöön. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on laaja sadan asiantuntijan verkosto.

Puhelinneuvonnasta saat opastusta muun muassa yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä, sopimusasioissa, verotuksessa, yrittäjän sosiaaliturvassa, työsuhdeasioissa tai sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa.

Neuvontapalvelu on tarkoitettu jäsenyrityksille, joten varaudu soittaessasi kertomaan jäsennumerosi. Löydät sen jäsenkortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta.

▪ ▪ ▪ ▪

▪ ▪ ▪ ▪

arvonlisäverotus elinkeinoverotus henkilöverotus eläkkeet sairaus työterveyshuolto työkyvyttömyys työttömyys

▪ ▪ ▪ ▪

▪ ▪ ▪

▪ ▪

työsuhteet työaika palkkataulukot työehtosopimusten sisältö, yleissitovat sopimukset työnantajamaksut YT-laki

▪

▪ ▪

▪ ▪ ▪ ▪

verotus perintöoikeus uuden omistajan löytäminen Yrityspörssi

Koulutus ▪

▪ ▪ ▪ ▪

yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja koulutuksen rahoittaminen yrittäjätutkinnot yrittäjän oppisopimus henkilöstökoulutus työpaikallaoppimisen järjestelyt

Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus ▪ ▪ ▪ ▪

kilpailu julkiset hankinnat tekijänoikeus IT-oikeus patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym.

estöstäsi!

asta aluejärj

eluista om euvontapalv

ista n

ympäristönsuojelu ympäristövahingot jätehuolto viranomaisvelvoitteet

Sukupolven- ja omistajanvaihdokset

▪

is Kysy alueell

konkurssi yrityssaneeraus velkajärjestely luottotiedot

Ympäristöasiat

Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta ▪

EU ja ulkomaankauppa idänkauppa USA:n ja latinalaisen Amerikan kauppa kv. neuvontaverkosto lähes 30 maassa

Maksukyvyttömyysasiat

▪

Yrittäjän sosiaaliturva ▪

Ulkomaankauppa

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ

6 • 2012

Työttömyysturva ei ole tuttu juttu Yrittäjät eivät tunne työttömyysturvaansa kovinkaan hyvin.

Tämä selviää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan tekemästä tutkimuksesta.

Pekka Salokoski Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.fi

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYTnaisesta päivärahaan, jos yritystoiminsaava perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja kassa) ja Innolink Research Oy teetti elota joudutaan lopettamaan. Noin 45 propalkansaajakassaan, mutta se järjestelmä syyskuussa tutkimuksen työttömyyskassenttia vastaajista ei tiennyt, että yrittäjän ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. san jäsenyyden kiinnostavuudesta. Sähsamassa yrityksessä työskentelevää puoPuolison yrityksessä työskentelevä on köinen kyselylomake lälisoa kohdellaan työttötyöttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä hetettiin 20 000 pk-yriPuolison yrityksessä myysturvalaissa yrittä- palkansaajien työttömyyskassat maksa antyksen toimitusjohtajalle. jänä. 75 prosenttia vassiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle työskentelevä on Tutkimuksen tarkoitanneista tunsi SYT-kasmuuten kuin poikkeustapauksissa. työttömyysturvassa tuksena oli kartoittaa san melko huonosti tai

Yrittäjät luottavat tulevaisuuteensa

yrittäjien tietoisuus työthuonosti. myös yrittäjä. tömyyskassasta, kassaan SYT-kassan kassan­ Tutkimustulosten valossa positiivisena sigliitetyt mielikuvat sekä ylipäätään tietoisuus johtaja Merja Jokinen on huolissaan naalina voidaan pitää, en tunne lainkaan 11,8 % 46,3 % 41,9 % että noin 53 prosent yrittäjän mahdollisuudesta työttömyysturtilanteesta. tia vastaajista oli41,9 erittäin tai melko kiinnos melko huonosti 9,3 % 48,8 % % vaan. Kartoitukselle on tarvetta, sillä Suo– keskinkertaisesti Onenedelleen paljon11,8 yrittäjiä, jotka ei-46,3 %tunut liittymään työttömyyskassan jäsenektunne lainkaan % 41,9 % 3,8 % 37,7 % 58,5 % messa on noin 300 000 työttömyysturvavät tiedä melko kokohuonosti ansioturvajärjestelmästä 9,3 % 48,8 % si. 62 prosenttia piti kassan 41,9 % jäsenmaksua melko hyvin 3,511,8 % % 23,5 % 73,0 % en tunne lainkaan 46,3 % 41,9 % lain mukaiseksi luokiteltavaa yrittäjää, kosmitään. Meillä on suuri3,8haaste tiedottaa kohtuullisena. Yrittäjien tulevaisuudennäkeskinkertaisesti % 37,7 % 58,5 % erittäin hyvin 7,1 7,1 % 85,7 % melko huonosti 9,3% % 48,8 % 41,9 % ka myös yrityksen osaomistajat ja perheenasiasta. kymät olivat positiivisia, sillä vain 1,8 promelko hyvin 3,5 % 23,5 % 73,0 % en tunne lainkaan 46,3 % 41,9 % keskinkertaisesti 3,8Suomessa % 11,8 % 37,7 58,5 % ilmoitti, jäsenet ovat työttömyysturvalain mukaan Jokisen mukaan on% tuhansia senttia(646) vastaajista että(699) heidän yriErittäin kiinnostunut (130) Melko kiinnostunut En ole kiinnostunut erittäin hyvin 7,123,5 %%7,1 % 85,7 % melko huonosti 48,8 % tyksensä 41,9 %seuraavan vuohyvin 3,5 % 9,3 % on vakuu73,0toiminta % yrittäjiä. Kuitenkin yrittäjien työttömyysyrittäjienmelko perheenjäsenistä, jotka loppuu Kuva 1. Jäsenyyden kiinnostavuus palvelujen tunnettuuden mukaan keskinkertaisesti 37,7 % 58,5 % erittäin hyvin perheyrityksestä 7,1 % 7,13,8% % 85,7 % kassoihin kuuluu vain noin 13 prosenttia tettu väärin.

Moni palkkaa den aikana.

Erittäin kiinnostunut (130) Melko kiinnostunut (646) En ole kiinnostunut (699) kaikista yrittäjiksi luokitelluista henkilöistä. melko hyvin 3,5 % 23,5 % 73,0 % Erittäin kiinnostunut (130) Melko kiinnostunut (646) En ole kiinnostunut (699) Oletteko aiemmin tiennyt, että myös yrittäjän on mahdollista saada Palkansaajista noin 70 prosenttia on anerittäin hyvin 7,1 % 7,1 % 85,7 % Tietoisuus yrittäjän ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta työttömäksi jäätyään? ansiosidonnaista päivärahaa 1. Jäsenyyden kiinnostavuus palvelujen tunnettuuden mukaan siosidonnaisen työttömyysturvan piirissä. jaKuva yrittäjänä kohtelusta Erittäin kiinnostunut (130)

Työttömyysturvasta tiedotettava enemmän Tutkimukseen vastasi yhteensä 1871 yrittäjää, joista 365 oli kassan jäseniä ja 1506 ei kuulunut SYT-kassaan. Tutkimusotos koostui pk-yrityksistä jakautuen tasaisesti maantieteellisesti sekä eri toimialoille. Valtaosa tutkimukseen vastaajista oli toiminut yrittäjänä pidempään kuin kolme vuotta.

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että noin 40 prosenttia vastaajista ei tiennyt, että yrittäjälläkin on oikeus ansiosidon-

Melko En kiinnostunut (646) Kyllä

En ole kiinnostunut (699)

Oletteko aiemmin tiennyt, että myös yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömäksi jäätyään?

60,6 % 39,4 % Kyllä En

60,6 %

39,4 %

60,6 %

39,4 %

Tiesitkö, että omassa asuvia 55,1 % yrityksessä työskenteleviä, samassa 44,9 taloudessa % 60,6 % kohdellaan työttömyysturvassa39,4 % yrittäjinä? perheenjäseniä Kyllä

En

Tiesitkö, että omassa yrityksessä työskenteleviä, samassa taloudessa asuvia 55,1 % 44,9yrittäjinä? % kohdellaan työttömyysturvassa perheenjäseniä 55,1 % 44,9 % Kyllä En

Jäsenyyden kiinnostavuus palvelujen tunnettuuden mukaan

55,1 %

44,9 %

Isälle korvamerkittyjen vanhempainvapaiden käyttö joustavoituu / Harri Hellstén

en tunne lainkaan melko huonosti

9,3 %

keskinkertaisesti

3,8 %

melko hyvin

3,5 %

erittäin hyvin

Isyysrahaa

koskevat muuttunevat vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on 46,3 %sairausvakuutuslain mukaiset säännökset 41,9 % kannustaa isiä käyttämään aiempaa enemmän vanhempainvapaita. Lisäksi muutoksilla pyritään perhevapaiden

tasaisempaan käyttöön 48,8 % isän ja äidin kesken.

41,9 %

11,8 %

Isälle korvamerkittyjen vanhempainvapaiden käyttö joustavoituu / Harri Hellstén Isyysrahakauden käytön joustavoittaminen helpottanee myös yrittäjäisien mahdollisuuksia pitää isyysvapaata.

23,5

7,1 % 7,1 %

Erittäin kiinnostunut

Isyysrahaa sairausvakuutuslain mukaiset 58,5 säännökset muuttunevat vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on 37,7 % kjoskevat Muutoksen älkeen isällä on oikeus yhteensä enintään 54 a% rkipäivältä maksettavaan isyysrahaan nykyisen 42 päivän kannustaa isiä käyttämään aiempaa enemmän vanhempainvapaita. Lisäksi muutoksilla pyritään perhevapaiden sijaan. Oikeus isyysrahaan ei jatkossa ole enää miltään osin sidoksissa vanhempainrahaan. Isyysrahaa voidaan nykyiseen käyttöön isän ja äidin kesken.

%tasaisempaan 73,0 % äidille maksettavan äitiys-­‐ tai vanhempainrahan kanssa. Isä voi tapaan maksaa enintään 18 arkipäivältä samanaikaisesti pitää o man k autensa m yös k okonaan e ri a ikaan kuin äiti, mjolloin vanhempien käytössä yhteensä vapaa ulottuu Isyysrahakauden käytön joustavoittaminen helpottanee yös yrittäjäisien mahdollisuuksia pitää oileva syysvapaata.

85,7 % ajallisesti 12 jälkeen arkipäivää nykyistä pitemmälle.

Muutoksen isällä on oikeus yhteensä enintään 54 arkipäivältä maksettavaan isyysrahaan nykyisen 42 päivän sijaan. Oikeus isyysrahaan ei jatkossa ole enää miltään osin sidoksissa vanhempainrahaan. Isyysrahaa voidaan nykyiseen Isyysrahakausi äitiys-­‐ ja vanhempainrahakauden ulkopuolella voidaan jatkossa jakaa enintään kahteen osaan, kun tapaan maksaa enintään 18 arkipäivältä samanaikaisesti äidille maksettavan äitiys-­‐ tai vanhempainrahan kanssa. Isä voi nykyinen isäkuukausi tulee pitää yhtäjaksoisesti. ulisi ole käyttää ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Nykyisin (130) Melko kiinnostunut (646)Isyysraha tEn kiinnostunut (699) pitää oman kautensa myös kokonaan eri aikaan kuin äiti, jolloin vanhempien käytössä yhteensä oleva vapaa ulottuu käytössä oleva isäkuukausi tulee pitää puolen vuoden sisällä siitä, kun oikeus vanhempainrahaan päättyy, eli ajallisesti 12 arkipäivää nykyistä pitemmälle.

Isyysrahakausi äitiys-­‐ ja vanhempainrahakauden ulkopuolella voidaan jatkossa jakaa enintään kahteen osaan, kun nykyinen isäkuukausi tulee pitää yhtäjaksoisesti. Isyysraha tulisi käyttää ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Nykyisin käytössä oleva isäkuukausi tulee pitää puolen vuoden sisällä siitä, kun oikeus vanhempainrahaan päättyy, eli

YRITTÄJÄINFO 6:2012 17

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ

6 • 2012

Seniorijäsenyys Suomen Yrittäjissä Oletko vähintään 55-vuotias liiketoiminnasta luopunut jäsenyrittäjä?

Seniorijäsenyys on yritystoiminnasta luopuneelle hyvä tapa pysyä mukana tutuissa yrittäjäympyröissä!

Seniorijäsenen palvelut ▪ Paikallisyhdistys määrittelee ne omat palvelunsa, jotka se tarjoaa seniorijäsenilleen. Seniorijäsenellä ei ole äänioikeutta paikallisyhdistyksen kokouksissa, mutta paikallisyhdistys voi kutsua seniorijäsenensä yhdistyksen kokouksiin ja tilaisuuksiin ▪ Aluejärjestösi tiedotteet ja tilaisuudet ▪ Suomen Yrittäjien YrittäjäSanomat ja YrittäjäInfo (lukuoikeus) ▪ Neuvontapalvelut

Jäsenmaksu 50 euroa/vuosi

Miten seniorijäseneksi?

Ota yhteyttä paikallisyhdistyksesi puheenjohtajaan tai hallituksen jäseneen.

Hän tarvitsee ajantasaiset yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite) ja voi viedä asian eteenpäin. Yhteystiedot löydät yrittajat.fi-sivulta. Paikallisyhdistyksen hallitus päättää seniorijäsenyydestä.

18 YRITTÄJÄINFO 6:2012

6 • 2012

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ

Isälle korvamerkittyjen vanhempainvapaiden käyttö joustavoituu Isyysrahaa koskevat sairausvakuutuslain mukaiset säännökset muuttunevat vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään aiempaa enemmän vanhempainvapaita. Lisäksi muutoksilla pyritään perhevapaiden tasaisempaan käyttöön isän ja äidin kesken.

Isyysrahakauden käytön joustavoittaminen helpottanee myös yrittäjäisien mahdollisuuksia pitää isyysvapaata. Muutoksen jälkeen isällä on oikeus yhteensä enintään 54 arkipäivältä maksettavaan isyysrahaan nykyisen 42 päivän sijaan. Oikeus isyysrahaan ei jatkossa ole enää miltään osin sidoksissa vanhempainrahaan. Isyysrahaa voidaan nykyiseen tapaan maksaa enintään 18 arkipäivältä samanaikaisesti äidille maksettavan äitiys- tai vanhempainrahan kanssa. Isä voi pitää oman kautensa myös kokonaan eri aikaan kuin äiti, jolloin vanhempien käytössä yhteensä oleva vapaa ulottuu ajallisesti 12 arkipäivää nykyistä pitemmälle.

Isyysrahakausi äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella voidaan jatkossa jakaa enintään kahteen osaan, kun nykyinen isäkuukausi tulee pitää yhtäjaksoisesti. Isyysraha tulisi käyttää ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Nykyisin käytössä oleva isäkuukausi tulee pitää puolen vuoden sisällä siitä, kun oikeus vanhempainrahaan päättyy, eli käytännössä siihen mennessä, kun lapsi on noin vuoden ja neljän kuukauden ikäinen. Isyysrahakauden siirtämiseksi ei jatkossa enää edellytetä, että lasta on hoidettu kotona vanhempainrahakauden ja sen jälkeen pidettävän isyysrahakauden välillä.

Suomen Yrittäjät lainopillinen asiamies Harri Hellstén p. 09 2292 2940 harri.hellsten@yrittajat.fi

Isyysrahasta tulee myös lapsikohtainen siten, että uuden lapsen syntyminen perheeseen ei jatkossa enää lakkauta isän oikeutta isyysrahaan edellisen lapsen perusteella.

Muutokset koskevat tilanteita, joissa ensimmäinen saman lapsen perusteella maksettava vanhempainpäivärahapäivä on 1.1.2013 tai sen jälkeen.

Vuonna 2011 isyysrahaa maksettiin äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana 73 prosentille isistä. Vanhempainrahaa sai vain 3,3 prosenttia isistä, kun isäkuukautta ei lasketa mukaan. Isäkuukautta puolestaan käytti 26,9 prosenttia isistä.

Varhaiseläkereitit vähenevät Mahdollisuudet jäädä vanhuuseläkkeelle ennen laissa määriteltyä joustavan vanhuuseläkeiän 63 vuoden alarajaa kaventuvat merkittävästi. Eläkelakien muutokset astuvat voimaan 1. tammikuuta 2013.

Muutosten tavoitteena on pidentää työuria ja myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä nykysäännösten mukaan 62-vuoti-

aana. Karttunutta eläkettä pienennetään tällöin pysyvästi. Vähennys on 0,6 prosenttia jokaista varhennuskuukautta kohti. Vuoden 2013 alussa voimaan tulevien lakimuutosten myötä varhennettu vanhuuseläke eläkemuotona kuitenkin lopetetaan työeläkejärjestelmästä kokonaan.

Kansaneläkkeen puolestaan voi jatkossa saada varhennettuna vanhuuseläkkeenä nykyisen 62 vuoden iän sijasta aikaisintaan

63 vuoden iän täyttymisen jälkeen. Varhennettua vanhuuseläkettä koskevia muutoksia tullaan soveltamaan vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneisiin henkilöihin.

Lisäksi oikeus osa-aikaeläkkeeseen eri työeläkelakien mukaan muutetaan alkavaksi nykyisen 60 vuoden sijasta aikaisintaan 61 vuoden iässä. Osa-aikaeläkettä koskevia muutoksia sovelletaan 1954 ja sen jälkeen syntyneisiin.

Työkyvyttömyyseläkeläinen, tarkista vanhuuseläkkeesi alkamisen ajankohta Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi joko 63 tai 65 vuoden iässä sen mukaan, koska eläke on alkanut. Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun on tullut yhteydenottoja työkyvyttömyyseläkkeellä olevilta yrittäjiltä, jotka ovat virheellisesti luulleet pääsevänsä vanhuuseläkkeelle 63 vuoden iässä. Varmista ikäraja ennen kuin ryhdyt ajamaan yritystoimintaasi alas.

Vuoden 2006 alussa voimaan tulleessa suuressa työeläkelainsäädännön remontissa muutettiin vanhuuseläkeikärajaa 65 vuodesta joustavaan 63–68 vuoden ikään.

Samassa yhteydessä päätettiin, että ennen muutosta vanhojen sääntöjen perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet muuttuvat vanhuuseläkkeeksi vanhan lainsäädännön mukaisesti 65 vuoden ikärajan täytty-

essä. Uusien sääntöjen mukaan 1.1.2006 tai myöhemmin alkavat työkyvyttömyyseläkkeet puolestaan muuttuvat vanhuuseläkkeeksi, kun eläkkeensaaja täyttää uuden vanhuuseläkeiän 63 vuoden alarajan.

YRITTÄJÄINFO 6:2012 19

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ

6 • 2012

Sairausvakuutusmaksut vuonna 2013 Sairausvakuutusmaksujen vuoden 2013 maksuprosentit on vahvistettu.

Työnantajan maksu Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,04 prosenttia palkoista. Maksu laskee 0,08 prosenttiyksikköä vuodesta 2012.

Henkilön sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,30 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Ve-

rotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,47 prosenttia. Molemmat maksut nousevat vuoden 2012 tasosta 0,08 prosenttiyksikköä.

Palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,74 prosenttia palkasta tai työtulosta. Maksu laskee 0,08 prosenttiyksikköä vuodesta 2012.

Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,14 prosenttia. Lisärahoitusosuus laskee vuoden 2012 tasosta 0,01 prosenttiyksikköä.

Työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuihin ei tule muutoksia vuonna 2013. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on edelleen 0,6 prosenttia palkasta.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on edelleen 0,8 prosenttia palkasta, jos

Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä.

Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonen puhelin (09) 2292 2915 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

20 YRITTÄJÄINFO 6:2012

palkkasumma on korkeintaan 1 990 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 3,2 prosenttia palkasta.

Myös yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksut pysyvät samoina kuin vuonna 2012. Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysva-

kuutusmaksu on ensi vuonna 0,2 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta.

Kiitä muista

6 • 2012

Kuntarakennelaki lausuntokierroksella Kuntarakennelakia valmistelevan työryhmän esitys on nyt lausuntokierroksella. Kevään aluekierroksella mukana oli myös yrittäjäjärjestön toimijoita.

Valtiovarainministeriö asetti helmikuuspauden lisääntyessä. Vahvat kunnat halusa 2012 kuntarakennelakia valmistelevan taan tehokkaammin työhön huolehtimaan työryhmän. Työryhmän tehtävänä oli seuyhdyskuntarakenteen kehittymisestä sekä rata ja arvioida kunta- ja palvelurakennetalouskasvun ja työllisyyden luomisesta. selvityksestä saatua palautetta, laatia yhteenveto alue- ja kuulemiskierroksesta seKeskustelussa kä tehdä vaikutusarviointia. Keväiselle aluekuntarajat vai palvelut? kierrokselle oli kutsuttu myös yrittäjäjärjestön aluetoimijat. Lisäksi ryhmän tehYrittäjäjärjestölle koko uudistuksessa sisältävänä oli laatia tarkennettu esitys uudislölliset kysymykset ovat olleet keskeisempiä tuksen kriteereistä ja valmistella luonnos kuin kuntien koon ja määrän pyörittely. Nähallituksen esitykseksi mä kysymykset on huokuntarakennelaiksi. kohtalaisesti raVahvat kunnat halutaan mioitu Valmistelutyöhön kennelain perusteluistehokkaammin liittyivät myös sosiaalisa. Näkemyksemme ja terveyspoliittisen mimukaan palvelujen tutyöhön huolehtimaan nisterityöryhmän linjalevaisuus kulminoituu yhdyskuntarakenteen ukset sosiaali- ja terveniiden järjestämis- ja ydenhuollon palveluratuottamisvastuuseen. kehittymisestä sekä kenteen uudistamises- talouskasvun ja työllisyyden Hallitusohjelmaan on ta. Pohjatyö on nyt valkirjattu selkeät tavoitluomisesta. miina, ja valtiovarainteet siitä, että kunnilla ministeriön kuntaraitsellään tulee olla valta kennelaki on valmistelun pohjalta laajalpäättää, kuka kunnan palvelut tuottaa. Täla lausuntokierroksella, joka kestää maamän periaatteen soisi toteutuvan, erityisesliskuuhun 2013. ti sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Pohjaesityksessä korostetaan kuntien Tavoitteena on, että kuntien järjestämiskykyä hallita markkinoita palvelujen tuotanvastuulla olevat palvelut tuotetaan asiatotapojen monipuolistuessa ja valinnanvakaslähtöisesti sekä laadukkaalla ja kustan-

Kuka on vaikuttanut eniten sinun elämääsi?

Me kaikki tiedämme keitä ovat Richard Branson ja Steve Jobs.

Samaan aikaan moni suomalainen yritys ja yrittäjä yrityksen takana on ravistanut meidän jokaisen arkea merkittävästi. Ja tulee ravistamaan.

Ravistajat-ohjelman tehtävänä on

5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Suomen Yrittäjät elinkeinopoliittinen asiamies Tuomas Telkkä p. 09 2292 2924 tuomas.telkka@yrittajat.fi

nusvaikuttavalla tavalla. Tämä tarkoittanee edelleen sitä, että asiakaslähtöisiä palvelusetelijärjestelmiä sekä kuntien kustannuslaskentaa kehitetään yrittäjämyönteiseen suuntaan.

Järjestämisvastuu ja yhteistyö nousevat esiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutavoitteita linjattaessa. Uuden kuntavaalikauden alkaessa keskeistä on siis se, millä tavalla kunnissa tehdään linjauksia palvelujen järjestämisestä ja miten nämä kysymykset huomioidaan kuntatasolla kuntarakenteen kehittämisen ohella.

Selkeä strategia tarpeen Nyt ministeriön pyytäessä kunnilta kommentteja rakenteeseen kannattaa siis huomioida myös sisällölliset tavoitteet. Kuntien kyky selviytyä palvelujen järjestämisestä väestön ikääntyessä vaatii palvelurakenteiden kehittämistä ja selkeää strategista näkymää palvelutuotannon tulevaisuudesta. Näitä tavoitteita voidaan pitää vastuullisen ja tavoitteellisen elinkeinopolitiikan elementteinä palvelualan elinkeinojen kehittämisessä.

Ravistajissa mukana:

hakea kymmenen eniten suomalaisten arkea muuttanutta tai seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttavaa yritystä. Tässä työssä Sinä voit auttaa meitä. Ilmianna omat ehdokkaasi ja/tai käy äänestämässä suosikkiasi www.ravistajat.fi

YRITTÄJÄINFO 6:2012 21

5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN

6 • 2012

Viidennes valtuutetuista yrittäjiä Kunnallisvaaleissa kuntiin valittiin 9 674 valtuutettua. Yrittäjien osuus valtuustoissa kasvoi: valtuutetuista viidennes on yrittäjiä, heitä valittiin päättämään kuntien tulevaisuudesta yhteensä 1 996 kappaletta.

Suomen Yrittäjien jäseniä valittiin valtuustoihin 1 226 kappaletta, mikä on 61 prosenttia kaikista valtuutetuista. Yrittäjävaltuutetut edustavat kaikkia puolueita. Yrittäjyys voikin olla valtuustoissa yhdistävä tekijä yli puoluerajojen. Yrittäjien tavoitteet, kuten kunnan elinvoimaisuuden turvaaminen ja toimivat palvelumarkkinat, eivät ole puoluesidonnaisia tavoitteita.

Kaikista Suomen valtuustoista löytyy yrittäjä. Yrittäjien osuus valtuutetuista vaihtelee kunnittain. Pienimmillään yksi yrittäjä vastaa 3,7:ää prosenttia valtuustosta, suurimmillaan yrittäjillä on yksinkertainen enemmistö 66,7 prosentin osuudella valtuutetuista.

Suomen Yrittäjät on valtuutettujen käytettävissä koko valtuustokauden ajan.

Yrittäjävaltuutetut ovat myös oiva kanava vaikuttamiseen kaikille yrittäjille. Jos sinulla on siis ajatuksia kuntasi kehittämiseksi tai haluat muistuttaa keskustelussa olevien asioiden vaikutuksista kunnan yrityksiin, ole yhteydessä oman kuntasi yrittäjävaltuutettuihin.

Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjävaltuutetut löytyvät Suomen Yrittäjien kuntasivuilta osoitteesta www.yrittajat.fi/kunta.

Yrittäjävaltuutettujen ja SY:n jäsenvaltuutettujen määrä 2008 ja 2012.

Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle.

2000

Lähde: Suomen Yrittäjien ehdokaskanava

1500 1000 500 0

1761

1066

2008 Yrittäjävaltuutettuja

Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

www.yritysporssi.fi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

22 YRITTÄJÄINFO 6:2012

Suomen Yrittäjät järjestöpäällikkö Hanna Tapala p. 09 2292 2844 hanna.tapala@yrittajat.fi

1996

1226

2012 SY:n jäseniä

Käännä lehti.

Rentoudu hetkeksi.

t! tesi ny

Rentous auttaa menestymään. Varmista ensi vuonna ainakin kuusi virkistävää lukuhetkeä ja tilaa Yrittäjä-lehti, Uusia näkökulmia, ajankohtaisia teemoja, virikkeitä yrittäjyyteen, juttuja yrittäjistä. Toimi heti ja tilaa nyt, jäsenille vain 44 €/vuosi.

Maksa tilauksesi kätevästi jäsenmaksun yhteydessä. Muistathan, että tilausmaksun voi vähentää verotuksessa.

44 €

-leh Yrittäjä a oma

Tila

Hinta vain

TUNTEE YRITTÄJIEN JUTUT.

Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI PL 999, 00101 HELSINKI Puhelin 09 229 221 Faksi 09 2292 2980 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi