YrittäjäInfo 2/2012

2 2012

Lakineuvoja vastaa: Petollinen viettely J채telain muutokset Matkakustannusten v채hent채minen

Laki- ja työsuhdepäivät Viking Line m/s Gabriella, Helsinki - Tukholma - Helsinki

18.– 20.4.2012 KESKIVIIKKO 18.4.

Tervetuloa

mukaan!

TORSTAI 19.4.

11.00

Ilmoittautuminen

7.00

Aamiainen

11.30

Kahvi ja hedelmätarjoilu

9.45

Laiva saapuu Tukholmaan

12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

12.00 Seminaarin avaus

Oikeusturvavakuutus yrityksen tukena

12.30

12.45

Finnveran rahoitusmahdollisuudet pien- ja pk-yritykselle Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo, Finnvera Oyj

13.45

Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen

14.30

Ennusteissa matalapainetta – varaudu parempaan!

Fil. tri, Business Coach Eija Mäkirintala, Altonova Oy ▪ Hyvä fiilis on tarttuvaa – altista ympäristösi tekemisen meiningille ja säilytä luova ote myös huonoina päivinä!

15.30

13.30

▪ ▪ ▪ ▪ ▪

Kahvi ja välipala

15.00

Työsuhteen päättäminen tuotannollisin ja taloudellisin syin Työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, Suomen Yrittäjät ▪ tarjolla olevan työn väheneminen yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyessä tai työn uudelleen järjestelyn vuoksi ▪ irtisanomismenettely ▪ onko irtisanomiselle vaihtoehtoja

16.00

▪ ▪ ▪ ▪

Tauko, kahvia tarjolla (laiva lähtee Helsinkiin)

17.00

Tehovartit: Asiamies, oik.tiet. kand. Max Lindholm, Suomen Yrittäjät ▪ Työsuhteen päättäminen erillisellä sopimuksella ▪ Työntekijän työttömyysturva ▪ Työterveyshuolto poissaolojen aikana

18.00

18.30

Kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille

20.00 Buffetillallinen

Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmassa Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy ▪ KKO:n uunituoreita ratkaisuja ▪ Työtuomioistuimen ennakkotapauksia

Puhelinsopimusten sudenkuopat – harhaanjohtavaan markkinointiin varautuminen Lakineuvoja Tuomas Liinamaa, Suomen Yrittäjät Lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, Suomen Yrittäjät ▪ milloin ja millainen sopimus syntyy ▪ ongelmiin varautuminen ▪ ”Sain silti maksukehotuksen, mitä teen?”

Lomautus

16.45

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan) 17.45

Keskiviiikkona seminaarin puheenjohtajana toimii lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy ▪ lomautuksen perusteet ▪ roikkulomautus ▪ lomautuksen kierto

Asiakkaan maksut myöhässä – yrittäjän varautumiskeinot ja toimenpiteet ▪

Lainopillinen asiamies Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät työsuhteen synty ja määrittäminen työnantajan työnjohto-oikeus työntekijän palkka ja muut edut kilpailukielto ja salassapitovelvoite

14.30

16.30 Tauko, kahvia tarjolla

Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät miten voin varautua etukäteen asiakkaan maksukyvyttömyyteen maksuajasta sopiminen ja sopimusrikkomus milloin asiakas maksaa laskun myöhässä maksuviivästyksen seuraukset: viivästyskorko, perintä, tratta, ulosotto ja maksuhäiriömerkintä miten toimin, jos asiakas reklamoi laskusta

Työsuhteen mukaiset työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ▪ ▪ ▪ ▪

Yritysmuodot, yrityksen toiminta ja vastuut Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät toiminimiyrittäjä, henkilöyhtiöt, osakeyhtiö yritysmuodon muuttaminen ja vastuu velvoitteista yrityksen ja omistajan vastuu sopimuskumppanille osakeyhtiön hallituksen jäsenen, varajäsenen ja toimitusjohtajan vastuu voiko vahingonkorvausvastuuta rajoittaa

Vuosilomat Lainopillinen asiantuntija, varatuomari Risto Tuominen ▪ vuosiloman ansainta ▪ lomapalkka ja -korvaus ▪ lomaraha ja lomaltapaluuraha

Riskipäällikkö Virva Ojala, vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, Fennia

18.45

Kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille

19.45

Seminaarin päätös ja coctail

20.00 A la carte -illallinen

PERJANTAI 20.4.

8.00

Ilmoittautuminen viimeistään 4.4.2012

Aamiainen (10.00 laiva saapuu Helsinkiin)

Osallistumismaksu

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat.

Jäsenhinta (normaalihinta) 440 € (610 €)/ hlö 2 h ikkunallisessa hytissä 470 € (630 €)/ hlö 1 h sisähytissä 490 € (650 €)/ hlö 1 h ikkunallisessa hytissä

Peruutus: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdystä peruutuksesta peritään 50 € (+ alv). Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 6 vrk ennen seminaaria peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

kirsi.harkonen@yrittajat.fi, puh. 09 229 229 23 /Härkönen tai www.yrittajat.fi/ilmo/laki_ja_tyosuhde

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | p. 09 2292 2994 | koulutus@yrittajat.fi

Torstaina seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

Yrittäjä

INFO 21 • 2012

Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUS Viestintäassistentti Anna Lantee p. 09 2292 2855 anna.lantee@yrittajat.fi Suomen Yrittäjät Visuaalinen ilme suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Tässä numerossa kirjoittavat varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, veroasiantuntija Laura Kurki, lakineuvoja Tuomas Liinamäki, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen ja lainopillinen asiamies Lauri Rautio.

1. VEROT JA RAHAT............................................................................................4 Valtiontalouden tasapainottaminen........................................................................4 Tilattujen lehtien arvonlisävero.............................................................................. 5 Liikkeen- ja ammatinharjoittajien matkakustannukset...........................................6 KHO:n ratkaisu tennistuntien verokannasta...........................................................8 Lakineuvoja vastaa: määräaikaisen työsuhteen perusteet.......................................9

2. TYÖNANTAJAN ABC...................................................................................10 Kaupan alan työehtosopimukseen muutoksia......................................................10 Hae työterveyshuollon korvaukset nyt verkossa....................................................10

3. YRITYSTOIMINNAN ABC..........................................................................11 Laiton maahanmuutto halutaan kuriin..................................................................11 Lakineuvoja vastaa: petollinen viettely . ................................................................11 Jätteiden vastaanottovelvollisuuteen muutoksia.................................................. 12 Pitkäkestoisesta ulosotosta maksuhäiriömerkintä................................................ 14 Hovioikeudet hylänneet Directan velkomuskanteita............................................. 14

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ...................................................................................15 Työssäoloehdon arviointiin uusi laskuri.................................................................15 Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee ....................................................................15

5. VAIKUTTAMINEN. ....................................................................................... 16 Hyvällä hankintapolitiikalla toimivat markkinat.................................................... 16

ISSN 1239-4637

YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2012 Numero

Lue Yrittäjäinfo netissä: kirjaudu jäsennumerolla www.yrittajat.fi

1/2012

13.1.

2/2012

9.3.

3/2012

4.5.

4/2012

17.8.

5/2012

5.10.

6/2012

7.12.

1. VEROT JA RAHAT

2 • 2012

Valtiontalouden tasapainottaminen Vuoden 2011 heikentynyt talouskehitys sekä varovaiset näkymät tälle vuodelle ovat johtaneet tilanteeseen, jossa hallituksen tähänastiset päätökset valtiontalouden tasapainottamiseksi eivät riitä. Valtiontalouteen on muodostumassa rakenteellinen alijäämä. Suomen Pankin arvion mukaan valtion tulojen ja menojen erotuksena muodostuva vaje on sekä tänä että ensi vuonna 3,7 prosenttia BKT:stä, mikä tarkoittaa noin 7 miljardin euron vuotuista velan lisäystä.

Hallituksen kehysriihessä joudutaan punnen on osoittautunut paljon vaikeammaknitsemaan tasapainottamistoimien lyhyen si. Ilman menojen kasvun hillintää valtioja pitkän ajan vaikutuksia. Tavoitteeksi kirtaloutta on kuitenkin vaikea tasapainottaa jattu valtionvelan BKT-suhteen kääntämiedes pitkällä ajalla. nen laskuun vaalikauden aikana on ilman Menojen kasvun rajoittaminen ripeää talouskasvua hyvin vaativa.

Valtiontaloudessa on mahdollista toValtion budjetin suurin menoerä on valteuttaa noin 1,5 miljardin euron vuosittaistionavut kunnille, noin 11,5 miljardia euten säästöjen ja veronkorotusten yhdistelroa. Kuntatalous kaipaa tehostusta, mutmä, jotka kolmelle vuota valtionapujen vähendelle jaksotettuna tartämisen yhteydessä on koittaisivat yhteensä Suomen Yrittäjät korostaa tarkasteltava uudelleen noin 4,5 miljardin eu- valtiontalouden korjaamisessa kuntien tehtävien laaron tasapainotusta. Täjuus ja toteutustapa. pitkävaikutteisia, mänsuuruisista toimisValtion palkkameta sopiminen on kui- rakenteellisia, talouskasvua not ovat runsaat 6 miltenkin poliittisesti vaijardia euroa vuodessa. tukevia uudistuksia. keaa, ja tätä suuremHenkilöstön määrä valpi tasapainotus voisi puolestaan jarruttiolla on jo vähentynyt, ja tämänsuuntaisen taa lähivuosien talouskehitystä oleellisesti. trendin hallittu jatkaminen hillitsisi valtion Suomen Yrittäjät korostaa valtiontaloumenojen kasvua selvästi. den korjaamisessa pitkävaikutteisia, rakenJulkisten yritystukien hallinnointi on kalteellisia, talouskasvua tukevia uudistuksia. lista, ja tukia käsittelevä palveluverkosMitä enemmän niitä löytyy, sitä pienempi to on asiakkaiden näkökulmasta monelon paine lyhyen ajan veronkorotuksiin tai ta osin vaikeasti hyödynnettävissä. Näimenosäästöihin. Näitä rakenteellisia toiden palvelujen henkilöstö- ja muut halmia olisivat kaikki kotimaisia investoinlintokustannukset ovat arviolta 600 milteja edistävät finanssipolitiikan ratkaisut. joonaa euroa vuodessa. Palvelujen kesJulkisen talouden ahtaasta liikkumavarasta kittäminen ja päällekkäisyyksien purkamihuolimatta on tehtävä kaikki voitava, jotta nen on yksi mahdollinen valtion menojen talouskasvu vauhdittuisi. säästökohde.

Menosäästöjen ja veronkorotusten Valtion tulonsiirrot kotitalouksille ovat osuudet on hallitusohjelmassa määritelkokonaisuudessaan noin 10 miljardia euroa ty yhtä suuriksi. On silti huomattava, etvuodessa. Tulonsiirtojen indeksisidonnaitä nykyinen veroaste ja veropohjan laasuutta laajennettiin vuonna 2011. Osittainen juus lisäävät verokertymiä kohtuullisisluopuminen indeksikorotuksista erityisesti sa talouden oloissa merkittävästi. Sen sisiltä osin, kuin se lisäisi työnteon kannusjaan valtion menojen kasvun rajoittamitavuutta, hillitsisi valtion menojen kasvua.

4 YRITTÄJÄINFO 2:2012

Suomen Yrittäjät varatoimitusjohtaja Timo Lindholm p. 09 2292 2856 timo.lindholm@yrittajat.fi

Verotulojen lisäys Valtion budjettitalouden tuloista noin 85 prosenttia on veroja ja veronluonteisia tuloja, ja talouskasvu ratkaisee niiden kertymisen. Kun valtiontaloutta tasapainotetaan veronkorotuksilla, on arvioitava, mitkä verot ovat yritystoiminnalle ja siten talouskasvulle vähiten haitallisia. Peruslinjana tulisi olla, että välttämättömät korotukset kohdistuvat kulutukseen, kun taas työn ja yrittämisen verojen nostoa tulisi välttää viimeiseen asti.

Arvonlisäveron tuotto on 14 miljardin euron luokkaa, ja yhden prosenttiyksikön korotus tuottaa vajaat 500 miljoonaa euroa vuodessa. Jos yleistä arvonlisäverokantaa on valtiontalouden tasapainottamiseksi välttämätöntä nostaa, tulee samalla ehdottomasti korottaa yritysten liikevaihtoon kytkettyä veron alarajahuojennusta 50 000 euroon. Silloin arvonlisävero olisi kulutusvero, eikä työllisyyttä heikentävä vero pienille palvelualan yrityksille. Samassa yhteydessä pienyrityksissä voitaisiin siirtyä maksuperusteiseen arvonlisäveroon.

Muiden välillisten verojen valtiontaloudellinen merkitys on arvonlisäveroa vähäisempi mutta kasvussa. Valmiste- ja liikenneverotuksen tuotto on yhteensä 8,5 miljardia euroa. Näiden verojen kohdalla joudutaan ottamaan huomioon veropohjan liikkuvuus sekä vaikutukset yritystoimintaan. Nämä seikat huomioon ottaen tupakka- ja alkoholiveron korotukset olisivat vähiten haitallisia, vaikka ne osin lisäisivätkin näiden hyödykkeiden tuontia.

1. VEROT JA RAHAT

2 • 2012

Tilattujen lehtien arvonlisävero Verohallinto on julkaissut 31.1.2012 ohjeen tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokannan muutoksesta (Dnro: A3/430010/2012).

Vähintään kuukauden ajaksi tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien myyntiin, yhteisöhankintaan ja maahantuontiin sovellettava verokanta korotettiin 0 prosentista 9 prosenttiin 1.1.2012 alkaen. Alennettua verokantaa sovelletaan vain tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Lehtien irtomyyntiin sovelletaan yleistä 23 prosentin verokantaa.

Lehden tilaajan vähennysoikeus Tilattujen sanoma- ja aikakauslehden hankintaan sisältyvän veron saa vähentää, kun lehti on hankittu verollista liiketoimintaa varten. Veroa ei voida vähentää, jos lehti on tilattu muuta tarkoitusta varten tai jos vähennysoikeutta on rajoitettu.

Arvonlisäverovelvollisen elinkeinonharjoittajan tilatessa lehtiä toimitiloihinsa asiakkaidensa tai henkilöstönsä käyttöön hankinta kohdistuu yleensä verolliseen liiketoimintaan ja vähennysoikeus on olemassa.

Kotiin tilatut lehdet ovat yleensä yksityistä kulutusta. Työntekijän kotiin tilatun lehden arvonlisäveron voi kuitenkin vähentää, jos kyse on ammattilehdestä tai muusta henkilön työtehtäviin liittyvästä lehdestä ja tehtävien hoitaminen edellyttää perustellusti lehden tilaamista työnte-

kijän kotiin. Työnantajan on oltava lehden tilaaja ja laskun tulee myös olla sille osoitettu. Jos työnantaja maksaa työntekijälle osoitettuja laskuja, vähennysoikeutta ei ole.

Alennukset, luottotappiot ja muut oikaisuerät Myönnettyihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa tilattuja lehtiä toimitettaessa tai sinä kuukautena, jolle yhteisöhankinta oli kohdistettava.

Voimaantulo Uutta 9 prosentin verokantaa sovelletaan, kun lehti on toimitettu, otettu omaan käyttöön tai maahantuotu 1.1.2012 tai sen jälkeen tai lehden yhteisöhankinta on kohdistettu lain voimaantulon jälkeisille kalenterikuukausille.

Ennen lain voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan 0 prosentin verokantaa. Kun tilauksen maksu kertyy myyjälle viimeistään 31.12.2011 lehdistä, jotka toimitetaan 1.1.2012 tai sen jälkeen, sovelletaan näiden lehtien myyntiin 0 prosentin verokantaa. Myyntiin sovellettava verokanta määräytyy siten tavaran luo-

18 allerg iarokot e tulee 54 kreika • 41 jet n histor hr

o ia on By rokr iaa rostedt – ku inau 32 Kotim ihuk ja ko tiskipul inteistö ainen ambu atke ää istä ki rruptiota in kkeistä kiinteis lääk ns pula töihin stä kiinteistöih si ki on lää is kipu hukkei kaut lp – kuukautis pe uu edt k a rost o äl t – ethr ya 41 j uto e • sted ihin te tule ro ö a iota oko o t ot rupt giar hr kor ti is ller ja e 18 a iaa krat rrup 41 jet ko • oria iint o on Byro to k e ja u hist le a a ä an ia reiktu 54 k älyäppe atälyaut ea hul okote rokrat kkeis sipon ergiar oria on By hulp ambul ulä nans 18 all an 32 hist Kotimainen lanssi o uukautiskip ik 54 kre n ambu e – k in t a d m e a tiot rost 32 Koti auto hro korrup 1 jet ea äly • 4 ratiaa ja ulpp ulee h te t n Byrok n o o k o si giar toria o ulans ller is 18 a eikan h amb r 54 k ainen im t o 32 K

ia m l u k Näkö aiseen al suom mään ja lä e e n. k i a li a t n ku s i e t h y

Suomen Yrittäjät veroasiantuntija Laura Kurki p. 09 2292 2928 laura.kurki@yrittajat.fi

vutushetken tai mahdollisen ennakkomaksun kertymishetken mukaan. Esimerkiksi laskutusajankohdalla ei ole merkitystä.

Lisätietoja: Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan internetosoitteessa: www.vero.fi > Syventävä vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2012 > Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokannan muutos.

ESIMERKKEJÄ LEHTIEN VEROVÄHENNYKSESTÄ

1.

2.

Parturikampaamo tilaa erilaisia sanoma- ja aikakauslehtiä asiakkaidensa luettavaksi parturi-kampaamossa.

Hankinnat on tehty verollista liiketoimintaa varten ja kampaamolla on vähennysoikeus hankintojen arvonlisäveroista.

Teleyhtiö tilaa päivälehden työntekijänsä kotiin. Vähennysoikeutta ei ole, koska hankinta liittyy työntekijän yksityiseen kulutukseen.

Tilaa netistä

www.yrittajat.fi/tilaa

1/2012

Irtonumero

6,50€

yrittaja t.fi 12001 12001 6 4300 12 34 1/20

210078

ero 6,50€ Irtonum 6 4300

34 2100 78

12 0€ fi 1/20 ajat. yritt ero 6,5 Irtonum

at.fi yrittaj

12001 12001 12001

12001 6 430034 210078

Smueolm oo melallaella SSuu ella m o u S

t ä ö s i s i s s ö i ttööisssää t

mItä YrIttäjät ä SIItä, eväStIvät at.

INIStö pk-YrItY toIvov SaulI NISaul tI NIlt INäISt kSvä etttulevaeSIdeNIIStö , mItä öä -3 äStI SIItä SII äu 24 tä1 tä pr lI t NIIN lta jät ev a Sau t lt pr v tä Itä, mI tIvä eS It Si va IdeN eväS m011 YrYrIttäjät t. Ä ,5/2 ova tIl ÄJ ä tä ttoIv et tule tIltä to YRITT II IdeN kS t.

Ivo S preS a tY ä -YrI rItYkSet tulevalt ova31vat. pkpk-Y Iv24IStö SivSi o ut N t vu II t 241-31 N ä YRI 5/2011 ÄJÄ tIltYRITT 24-3 TTÄ aulI 11 011 ät S preSIdeN SivutJÄ 5/JÄ205/2 Iv t S TÄ ä YRIT alta t ev täjä et tulev YrIt kS rItY pk-Y

tai soita

09 2292 2946 Voit maksaa lehden myös jäsenmaksun yhteydessä.

12 1/20

6 430034 210078 078€ 034 210 o 6,50 6 430 umer Irton 034 210078 6 430

t.fi taja

yrit

1200

1

1200

00 6 43

34

00 6 43

34

2100

78

2100

78

1

YRITTÄJÄINFO 2:2012 5

1. VEROT JA RAHAT

2 • 2012

Liikkeen- ja ammatinharjoittajien matkakustannukset Verohallinto on julkaissut uuden ohjeen liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentämisestä.

Uusi ohje matkakustannusten vähentämisestä (Dnro: 410/349/2011) on julkaistu 25.1.2012. Ohjetta on päivitetty ja täsmennetty, ja se korvaa aikaisemman 23.2.2001 julkaistun ohjeen. Tässä artikkelissa käsitellään selvityksiä, joita lisävähennyksen saaminen edellyttää.

Lisävähennys elantokustannusten lisääntymisestä Työmatkojen aiheuttamasta elinkustannusten lisääntymisestä myönnetään lisävähennys verotusta toimitettaessa. Mitä ovat elantokustannukset ja niiden liTällöin oletetaan, että kaikki tulokseen vaikuttavat kirjaukset on tehty kirjanpidossa ja maatalouden muistiinpanoissa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien on selvitettävä elinkeinotoimintaan liittyvien matkojen kestot ja kohteet. Laskelmassa tulee eritellä, kuinka monelta päivältä on oikeus kokopäivärahan, osapäivärahan ja mahdollisten ulkomaanpäivärahan suuruiseen lisävähennykseen enimmäismäärään.

Kaikkien päivien lisävähennyksen enimmäismäärien yhteenlasketusta määrästä vähennetään kirjanpitoon merkityt todelliset lisääntyneet elantomenot, ja erotus vähennetään veroilmoituksella.

Jos kirjanpitoon ei ole merkitty todellisia kustannuksia lainkaan, lisävähennyksenä voi vähentää verovapaiden päivärahojen enimmäismäärän mukaan lasketun määrän.

Jos todelliset kustannukset ovat suuremmat kuin verovapaiden päivärahojen

6 YRITTÄJÄINFO 2:2012

mukaan lasketut kokonaismäärät, vähennyksen määrä on kirjanpidossa olevien todellisten kustannusten määrä. Tällöin verotuksessa ei voi tehdä lisävähennystä.

Omalla autolla tehdyn matkan etäisyys, kesto ja kohde käyvät yleensä ilmi ajopäiväkirjasta. Jos tilapäinen työmatka on tehty muulla kuin omalla autolla, matkasta liitetään selvitys kirjanpitoon tai muistiinpanoihin. Selvitys tulee laatia todellisten kellonaikojen mukaan.

Yksityisvaroihin kuuluvan auton käyttäminen Elinkeinonharjoittaja saa vähentää yksityisvaroihinsa kuuluvalla autolla (tai TVL 7 º:ssä tarkoitetun puolison autolla) tehdyistä elinkeinotoimintaan liittyvistä matkoista lisävähennyksen. Elinkeinotoimintaan liittyviä matkoja eivät ole asunnon ja varsinaisten toimipaikkojen väliset matkat.

Auton katsotaan kuuluvan yksityisiin varoihin, jos auton muut kuin elinkeinotoimintaan liittyvät ajot ovat vähintään 50 prosenttia auton kokonaisajosta. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 23.1.2012/64 katsonut, ettei lisävähennystä saa, kun verovelvollinen ei ollut esittänyt riittävää selvitystä siitä, että autolla olisi ajettu puolet tai enemmän kuin puolet yksityisajoja.

Elinkeinotoiminnan varoihin kuuluvalla autolla tehdyistä matkoista lisävähennystä ei voi saada. Sillä ei ole merkitystä, onko auto kirjattu elinkeinotoiminnan varoihin. Vaikka auto olisi kirjattu yksityisvaroihin, lisävähennystä ei voi saada, jos ajos-

Suomen Yrittäjät veroasiantuntija Laura Kurki p. 09 2292 2928 laura.kurki@yrittajat.fi

ta puolet on elinkeinotoimintaan liittyvää.

Lisävähennyksen määrä on verovapaista matkakustannuksista annetun Verohallinnon matkakustannuspäätöksen mukaisen verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän ja elinkeinotoimintaan liittyvästä matkasta aiheutuneiden kirjanpitoon kirjattujen menojen erotus. Jos yksityisvaroihin kuuluvan auton käytöstä elinkeinotoiminnassa aiheutuneet todelliset menot ovat suuremmat kuin verovapaan kilometrikorvauksen määrä, verotuksessa vähennetään todelliset menot. Jos matka on tehty autolla, joka muun tahon kuin liikkeenja ammatinharjoittajan itsensä tai tämän puolison omistuksessa, verotuksessa voi vähentää vain todelliset elinkeinotoiminnan ajoista syntyneet menot.

Ajopäiväkirja Elinkeinotoiminnan ajokilometrit tulee selvittää ajopäiväkirjalla tai muulla luotettavalla selvityksellä. Ajopäiväkirjasta tulee käydä ilmi autolla verovuonna ajettu kokonaiskilometrimäärä. Elinkeinotoimintaan liittyvistä ajoista ajopäiväkirjaan on lisäksi merkittävä seuraavat tiedot: ▪▪ ajon alkamis- ja päättymisajankohta ▪▪ ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti ▪▪ matkan pituus ▪▪ ajon tarkoitus.

Jos ajopäiväkirjaa ei ole pidetty, lisävähennyksen tekemisen edellytyksenä on tällöinkin, että elinkeinotoiminnan ajokilometrit

2 • 2012

1. VEROT JA RAHAT

voidaan luotettavasti selvittää. Jos elinkeinonharjoittajalla on vuoden aikana säännöllisesti toistuvia, esimerkiksi kerran viikossa, matkoja samaan kohteeseen, ilmoitetaan tällaisen matkan kilometrimäärä ja se, kuinka monta kertaa vuodessa kohteeseen ajetaan. Lisäksi aina on selvitettävä autolla verovuoden aikana ajettu kokonaiskilometrimäärä.

Luontoisetuauto yritystoiminnassa Liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi yritystoimintansa harjoittamisen ohella olla samanaikaisesti myös työsuhteessa ulkopuoliseen työnantajaan, jolta hänellä saattaa olla palkkaetuna esimerkiksi luontoisetuauto. Työnantajalta saatu luontoisetuauto, leasingauto tai sopimukseen perustuvalla hallintaoikeudella hallintaan saatu auto ei kuulu elinkeinonharjoittajan yksityisiin varoihin, eikä tällaisen auton käytöstä elinkeinotoiminnassa voida tehdä lisävähennystä.

Mainittujen autojen käytöstä voidaan vähentää elinkeinotoiminnassa aiheutuneet todelliset kulut. Vähennys voidaan tehdä myös luotettavan, elinkeinotoiminnan ajojen kilometrimäärään perustuvan laskelman mukaan. Luontoisetuauton käytöstä aiheutuneiden kulujen vähentäminen perustuu palkaksi luetun edun määrän kilometrikohtaiseen arvoon. Käyttöetuautojen kuluissa otetaan lisäksi huomioon itse maksettujen kulujen määrä.

Lisätietoja: Ohje ovat luettavissa kokonaisuudessaan internetosoitteessa www.vero.fi > Syventävä vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2012 > Liikkeenja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan matkakustannusten vähentäminen.

ESIMERKKI LUONTOISETUAUTON KÄYTTÄMISESTÄ ▪▪ Liikkeenharjoittaja on saanut työnantajaltaan käyttöön luontoisetuauton, jota hän käyttää myös oman elinkeinotoimintansa ajoihin. Kyseessä on täysi autoetu, jonka arvo vuodessa on 6 600 euroa, eikä edun arvoa ole tarkistettu ajettujen yksityisajojen tai työajojen määrän perusteella.

▪▪ Edun kilometrikohtaiseksi määräksi saadaan 0,37 €/km (6 600 € : 18 000 km). Kyseisellä autolla ajetuista elinkeinotoiminnan ajoista voidaan siis vähentää 0,37 €/km. Luontoisetuautolla tehdyt elinkeinotoiminnan tai maatalouden matkat katsotaan luontoisedun arvoa laskettaessa yksityisajoiksi.

YRITTÄJÄINFO 2:2012 7

1. VEROT JA RAHAT

2 • 2012

KHO:n ratkaisu tennistuntien verokannasta Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 19.1.2012/52 todennut, että A Oy ei voinut soveltaa tennisliikuntapalvelujen myyntiin 9 prosentin verokantaa. Yrityksen toiminnan pääpainon katsottiin olevan tenniksen ohjauksessa ja opetuksessa eikä pelkässä pelaamisessa.

A Oy harjoitti muun ohella ohjattua tennisliikuntatoimintaa, ja se oli toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen. Yhtiön järjestämiin harjoitusryhmiin varattiin viikoittaiset harjoitusajat kevät- tai syyskaudeksi kauden alussa. Pelaajakohtainen maksu maksettiin kertamaksuna, ja se oikeutti tenniksen harjoitteluun 4–6 hengen ryhmissä 18–20 kertaa kaudessa. Maksu oli sama riippumatta siitä, kuinka monta osallistujaa ryhmässä oli. Harjoitusryhmiä oli kolmea eri tasoa. Harjoitusaika kesti kulloinkin joko tunnin, puolitoista tuntia tai kaksi tuntia. Harjoitusryhmiin osallistuvilla oli käytettävissään yhtiön järjestämä ohjaaja, joka perehdytti aloittelijoita oikeaan tekniikkaan ja ohjeisti muutoinkin tehok-

8 YRITTÄJÄINFO 2:2012

kaaseen ja teknisesti oikeaan pelaamiseen sekä motivoi ja kannusti ryhmiin osallistuvia harjoitteluun.

A Oy järjesti tilausten perusteella vastaavia harjoitusryhmiä myös yritysten henkilökunnille ja asiakastilaisuuksiin. Tällöinkin ryhmiin osallistuvilla oli käytettävissään yhtiön järjestämä ohjaaja, joka toimi edellä selostetuin tavoin kuitenkin niin, että ohjaajia oli yksi 6–8 osallistujaa kohti. Yhtiö peri näihin ryhmiin osallistuvilta maksun pääsääntöisesti harrastajakohtaisesti vuosi- tai kausimaksuna. Joissakin tapauksissa maksu perittiin ryhmä- tai tapahtumakohtaisesti.

A Oy järjesti kesäisin myös viikon kestäviä tennisleirejä 4–16-vuotiaille lapsille ja

nuorille. Tennisleirit olivat joko kokopäivätai aamupäiväleirejä. Aamupäiväleirit kestivät taukoineen 2,5 tuntia ja kokopäiväleirit 7 tuntia. Aamupäiväleirillä pelattiin ainoastaan tennistä, eikä leiriohjelmaan sisältynyt ruokailua. Kokopäiväleirillä pelattiin tennistä 4,5 tuntia ja harrastettiin muuta urheilua yhden tunnin ajan. Kokopäiväleirillä tarjottiin lounas, jonka hinta sisältyi erittelemättömänä leirin kokonaishintaan. Tenniksen ohjaus leireillä tapahtui 4–8 henkilön ryhmissä. Ohjaaja ei antanut missään harjoitusryhmissä eikä leireillä yksityisopetusta eikä valmentanut ryhmiin osallistuvia kilpaurheiluun.

Harjoittaessaan ohjattua tennisliikuntatoimintaa A Oy tarjosi asiakkailleen palvelun, joka sisälsi paitsi tenniksen ohjausta ja opetusta myös mahdollisuuden tenniksen pelaamiseen. Tämän kaltaisessa tilanteessa palvelun verokohtelua ei voitu jakaa, vaan se määräytyi yhtenäisesti sen mukaan, oliko pääpaino tenniksen ohjauksella ja opetuksella vai tenniksen pelaamisella.

Kun otettiin huomioon palveluun sisältyvän tenniksen ohjauksen ja opetuksen sisältö ja määrä, jota oli pidettävä vähäistä suurempana, palvelun myynnin pääpainon katsottiin olevan tenniksen ohjauksessa ja opetuksessa. Tenniksen ohjauksella ja opetuksella katsottiin olevan myös asiakkaiden kannalta oleellinen merkitys verrattuna tilanteeseen, jossa kysymys oli pelkästään tenniksen pelaamisesta eli liikunnan harjoittamisesta siihen tarkoitukseen varatussa tilassa.

Kun lisäksi otettiin huomioon, että arvonlisäverodirektiivin mukaan alennettua verokantaa voitiin soveltaa vain urheilulaitosten käyttöoikeuteen ja että alennettuja verokantoja koskevia poikkeuksia oli tulkittava suppeasti ja niin pitkälle kuin mahdollista unionin oikeuden mukaisesti, A Oy ei voinut soveltaa tennisliikuntapalvelujen myyntiin arvonlisäverolain 85 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua alennettua verokantaa.

2 • 2012

Lakineuvoja vastaa: määräaikaisen työsuhteen perusteet KYSYMYS Missä tilanteissa voin palkata työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen?

VASTAUS

Kausiluontoisuudella taas tarkoitetaan sitä, että työtä tehdään ainoastaan ennalta tiedossa olevana aikana vuodesta tai työn määrä olennaisesti lisääntyy etukäteen tiedossa olevina ajanjaksoina. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vähittäiskaupan jouluapulaiset tai vain kesällä auki olevan pienvenesataman työntekijät.

Mikäli työntekokausi muodostaa suurimman osan vuodesta, tulee ensin arvioida muitakin vaihtoehtoja määräaikaisten työsopimusten sijaan. Voitaisiinko työntekijöille tarjota hiljaisempina aikoina riittävästi työtä uudelleenjärjestelyin tai lomaporrastuksin tai olisiko esimerkiksi lomauttaminen mielekkäämpi keino hallita hiljaisia kausia?

Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.

Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää siten perusteltua syytä. Hyväksyttäviä perusteita työsopimuksen määräaikaisuudelle voivat olla esimerkiksi työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä seikka.

Työsopimuksen päättyminen määräytyy joko sovitun päivämäärän perusteella tai jonkin ulkopuolisen seikan, kuten tietyn tehtävän loppuun saattamisen tai tieTuotannolliset erityistarpeet tyn tapahtuman perusteella. Määräajan pituutta ei luonnollisesti saa valita mielivalMääräaikaisuus voi myös perustua tiettyitaisesti, vaan se useimmiten liittyy määrähin tuotannollisiin syihin. Työnantaja voi aikaisuuden perusteeseen. Mikäli määräpalkata määräaikaisia lisätyöntekijöitä jonaikaisuudelle ei ole hykin tietyn tilauksen kesväksyttävää perustetta, toajaksi. Edellytyksenä katsotaan työsopimuk- Pysyvää työvoimantarvetta tälle on, että lisätyövoisen olevan tehty tois- ei saa täyttää määräaikaisilla ma on välttämätöntä titaiseksi voimassa olelauksen toimittamisektyöntekijöillä. vana – se ei siis lakkaa si ja että työnantajalla olemasta. on perusteltu aihe oletKoska työsopimusten oletetaan ensitaa, ettei voi tarjota kyseisille työntekijöilsijaisesti olevan voimassa toistaiseksi, le muuta työtä tilauksen toimittamisen on tärkeää tehdä työsopimus kirjallisesjälkeen. Yksittäisen tilauksen lisäksi myös ti. Muutoin riitatilanteessa voi olla vaikemuun tuotantohuipun tasaaminen voi oiaa osoittaa, että työsopimus on ollut tarkeuttaa määräaikaisten työsuhteiden käytkoitus tehdä määräaikaisena. töön samoin perustein.

Määräaikaisuuden perustetta arvioiToiminnan alkuvaiheessa saattaa olla daan aina tapauskohtaisesti. Tässä on esimahdollista määräaikaisten työsopimustelty muutamia tyypillisimpiä perusteita. ten tekeminen sillä perusteella, että kysyntä Epävarmoissa tilanteissa on parempi katei vielä ole vakiintunut. Siinä vaiheessa kun soa kuin katua. Lakineuvontamme auttaa kysyntä vakiintuu jollekin – hyvälle tai heimielellään määräaikaisuuden perusteisiin kolle – tasolle, ei vakiintumattomuus enää liittyvissä kysymyksissä. oikeuta käyttämään määräaikaisuuksia.

Myös muu yrityksen toimintaan tai tehTilapäinen tai kausiluontoinen työ tävään liittyvä perusteltu syy voi oikeuttaa Määräaikaisuus voi olla perusteltu esimääräaikaisten työsopimusten käyttämimerkiksi työn tilapäisyyden tai kausiluonseen. Tapauskohtainen arviointi on tärkeää. teisuuden vuoksi. Tilapäisyydestä on kySijaisuudet se silloin, kun työnantaja tarvitsee työvoimaa johonkin määrättyyn työhön tai työMääräaikaista työsopimusta voidaan käytkokonaisuuteen, jota ei teetetä jatkuvastää myös silloin, kun tarvitaan sijaista selti. Esimerkiksi jos tilitoimisto palkkaa itse laiselle poissaolevalle työntekijälle, jonka henkilön korjaamaan ja maalaamaan toityösuhde jatkuu poissaolosta huolimatta. mistotilojen seinät.

Esimerkiksi jos työntekijä on jäänyt perhe-

1. VEROT JA RAHAT Suomen Yrittäjät lakineuvoja Tuomas Liinamaa p. 09 229 221 tuomas.liinamaa@yrittajat.fi

vapaalle. Sijaisen ei välttämättä tarvitse tehdä samoja työtehtäviä kuin mitä poissaoleva työntekijä on tehnyt, vaan työnantaja voi jakaa tehtäviä uudelleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Olennaista on, että työvoiman tarve työpaikalla johtuu pohjimmiltaan työntekijän puuttumisesta.

Työntekijään liittyvät perusteet Määräaikainen työsopimus voidaan pätevästi tehdä, jos työntekijä sitä nimenomaisesti pyytää. Tämä työntekijän pyyntö on syytä kirjata myös työsopimukseen.

Oppisopimus on aina määräaikainen työsuhde. Myös muu tutkintoon kuuluva harjoittelu voi olla määräaikaisuuden peruste.

Tavanomainen työhön perehdyttäminen tai valmistumisen jälkeinen kokemuksen hankkiminen ei kuitenkaan yleensä ole perusteltu syy määräaikaisuudelle. On syytä muistaa, että työntekijän soveltuvuus työhönsä on arvioitava koeaikana. Määräaikaisen työsopimuksen perusteena ei siis voi olla työntekijän soveltuvuuden arvioiminen (eli käytännössä koeajan enimmäispituuden kiertäminen).

Mikäli työntekijä on täyttänyt 68 vuotta, voidaan työsopimus solmia määräaikaisena ilman muita perusteita.

Määräajan ei tarvitse olla päivämäärä Määräaikaisuus ei edellytä välttämättä sitä, että työsuhteen päättymispäivä olisi jo työsopimusta tehtäessä tarkasti tiedossa.

Olennaista on, että työsopimus päättyy objektiivisin perustein: päättyminen voidaan sitoa tiettyyn päivämäärään tai vaikkapa tiettyyn tapahtumaan, kuten määritellyn tehtävän loppuun saattamiseen tai tietyn henkilön työhön paluuseen.

Määräaikaisuuden pituudelle ei myöskään ole asetettu laissa erityisiä vaatimuksia, sen on ainoastaan oltava perusteltavissa. Määräaikaisia työsopimuksia on myös mahdollista olla useampia peräkkäin. Tällöin kuitenkin jokaisen määräaikaisuuden on oltava erikseen perusteltu sekä pituudeltaan että syyltään. Pysyvää työvoimantarvetta ei siis lähtökohtaisesti saa täyttää määräaikaisilla työntekijöillä.

YRITTÄJÄINFO 2:2012 9

2. TYÖNANTAJAN ABC

2 • 2012

Kaupan alan työehtosopimukseen muutoksia Suomen Yrittäjiin on tullut useita kysymyksiä kaupan alan työehtosopimuksesta ja siihen mahdollisesti tehdyistä muutoksista.

Erityisesti kysymyksiä on herättänyt alkuvuodesta 2012 se, lyhentääkö loppiainen kaupan alalla työaikaa.

Kaupan alan työehtosopimukseen on 12.4.2011 hyväksytty uusia sopimusmääräyksiä. Yhtenä tällaisena on sopimuksen 7 §:n 5. kohtaan tehty muutos, jonka mukaan myös maanantaista perjantaihin sijoittuva loppiainen lyhentää työaikaa. Aikaisemminhan näin on ollut vain konttorityöntekijän kohdalla.

Lisäksi sopimuksen 7 §:ään on tullut muun muassa uusi 6. kohta, jonka mukaan työntekijä on nyt oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden.

Kaupan alan työehtosopimukseen 12.4.2011 tehdyt muutokset ovat nyttemmin kokonaisuudessaan nähtävillä PAMin verkkosivuilla.

Suomen Yrittäjät lainopillinen asiamies Lauri Rautio p. 09 2292 2871 lauri.rautio@yrittajat.fi

Lisätietoja: www.pam.fi > Työnantajille >Työ > Työehtosopimukset > Kaupan työehtosopimus, teksti- ja palkkaliite.

Hae työterveyshuollon korvaukset nyt verkossa Työnantajat voivat hakea työterveyshuollon korvauksia tilikauden 2011 kustannuksista verkossa, uudessa Työterveyshuollon asiointipalvelussa. Alkuvaiheessa työnantaja täyttää hakemuksen asiointipalvelus-

sa kokonaan itse. Palvelun jatkokehitys on jo aloitettu; tulevaisuudessa työnantaja voi käyttää hyväkseen oman työterveyshuollon palveluntuottajansa Kelaan lähettämiä tietoja.

Lisätietoja: www.kela.fi > Asioi verkossa > Työterveyshuollon asiointipalvelu

Kiitä Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä.

Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonen puhelin (09) 2292 2915 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

10 YRITTÄJÄINFO 2:2012

muista

2 • 2012

3. YRITYSTOIMINNAN ABC

Laiton maahanmuutto halutaan kuriin Hallitus esittää, että laittomasti maassa oleskelevan henkilön palkkaamisesta seuraisi työnantajalle seuraamusmaksu.

Esitys perustuu EU:n niin sanottuun työnantajasanktiodirektiiviin. Direktiivillä yritetään kieltää EU:n alueella laittomasti oleskelevien henkilöiden työhönotto ja näin ehkäistä laitonta maahanmuuttoa. Esityksessä muutetaan ulkomaalaislakia, työsopimuslakia, lähetetyistä työntekijöistä annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia.

Työnantajalle seuraamusmaksu Keskeisin esitetty muutos tulisi työsopimuslakiin, jossa määrättäisiin erityinen

seuraamusmaksu sellaiselle työnantajalle, joka on ottanut työhön laittomasti maassa oleskelevan kolmannen maan kansalaisen. Seuraamusmaksu voisi olla 1000–30 000 euroa. Seuraamusmaksun määräisi Maahanmuuttovirasto. Säännösten noudattamista valvoisivat ensisijaisesti työsuojeluviranomaiset yhdessä Maahanmuuttoviraston kanssa. Seuraamusmaksun täytäntöönpanosta huolehtisi Oikeusrekisterikeskus.

Lisäksi lisättäisiin ulkomaalaislakiin säännökset harkinta-ajan antamisesta ja

oleskeluluvan myöntämisestä sellaiselle laittomasti työskennelleelle kolmannen maan kansalaiselle, jonka tapaukseen liittyy erityistä hyväksikäyttöä tai joka on alaikäinen. Nämä säännökset olisivat samankaltaisia kuin ihmiskaupan uhreja koskevat säännökset.

Esitys on eduskunnan käsiteltävänä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kevään aikana.

Lisätietoja: ylitarkastaja Tero Mikkola, 071878 8617

Lakineuvoja vastaa: petollinen viettely KYSYMYS Tein puhelimessa sopimuksen minulle annettujen väärien tietojen perusteella.

Voinko peruuttaa sopimuksen?

VASTAUS

teen voi vedota. Myöskään tavanomainen oman palvelun kehuminen ei vielä sinänLähtökohtaisesti puhelimessa tehdyt sosä ole petollista viettelyä, jos siihen ei sipimukset ovat yhtä päteviä kuin suullisetsälly olennaisesti vääriä ja päätökseen vaikin. Yritysten välillä myös etäsopimukset kuttaneita väitteitä. ovat heti sitovia, eikä niillä ole lakiin peVirheellisen tiedon ei tarvitse välttämätrustuvaa yleistä peruutusaikaa. Yleistä petä liittyä suoraan palvelun sisältöön. Peruutusoikeutta ei siis ole. Tämä ei kuitentollista viettelyä voi myös olla esimerkikkaan tarkoita sitä, että si väite siitä, että kyse sopimus olisi kaikissa olemassa olevan Ainoastaan tilaaja voi vedota olisi tilanteissa tullut myysopimussuhteen jatkajän väitteistä huolimat- sopimuksen pätemättömyyteen misesta, vaikka todellita voimaan tämän esitvapauttavana seikkana. suudessa kyse olisi täytämällä tavalla. sin uudesta kontaktisOikeustoimilaissa luetellaan tiettyjä yleita. Viettelyyn syyllistyvän tahon ei myössiä sopimuksen pätemättömyysperusteikään välttämättä tarvitse olla itse sopimusta. Lain mukaan oikeustoimi, joka on saakumppani. Jos petolliseen viettelyyn on tu aikaan petollisella viettelyllä, ei sido siisyyllistynyt muu taho, on tosin sopimushen vieteltyä osapuolta. Petollisena viettekumppanin täytynyt tietää viettelystä. Milynä voidaan pitää esimerkiksi paikkansakäli sopimuskumppani on ollut itse vilpipitämättömien tai harhaanjohtavien tietotön, on sopimus sinänsä syntynyt. Tällöin jen antamista. Myös asioiden salaaminen vietelty voi toki vaatia vahingonkorvausta voi olla petollista viettelyä. viettelyyn syyllistyneeltä taholta.

Petollinen viettelykään ei kuitenkaan Virheellisen tiedon oltava suojaa harkitsemattomien sopimusten tekemiseltä, jos sopimuskumppani on tilanolennaista teessa toiminut täysin asianmukaisesti.

Jotta sopimus olisi pätemätön, on virheelJos siis sopimuksesta saadut tiedot ovat lisellä tiedolla tai muulla toimella täytyolleet sinänsä oikeat ja täydelliset, vaikkanyt olla olennaista merkitystä sopimukkin mahdollisesti epäedulliset tilaajan kansen tekemisen kannalta. Jos virheellinen nalta, ei petolliseen viettelyyn voi luonnoltieto on ollut sivuseikka, ei pätemättömyylisestikaan vedota.

Suomen Yrittäjät lakineuvoja Tuomas Liinamaa p. 09 229 221 tuomas.liinamaa@yrittajat.fi

Pätemättömyyteen vetoaminen ja reklamointi Oikeustoimilain pätemättömyysperusteista seuraa, että sopimus kokonaisuudessaan on pätemätön. Sopimus ei siis jää osittaisenakaan voimaan. Pätemättömyyteen voi näissä tilanteissa lähtökohtaisesti vedota vain se osapuoli, johon väärinkäytös on kohdistunut. Siten esimerkiksi petollisella viettelyllä sopimuksen aikaan saanut myyjä ei voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen, jos sopimukseen vietelty tilaaja jostain syystä haluaakin pysyttää sopimuksen voimassa. Ainoastaan tilaaja voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen vapauttavana seikkana. Tällöinkään kyse ei ole sopimuksen peruuttamisesta tai irtisanomisesta, vaan pätevää sopimusta ei ole ollenkaan.

Mikäli tilaaja katsoo, että sopimusta rasittaa jokin mainituista pätemättömyysperusteista, on siitä lähtökohtaisesti syytä reklamoida. Kuten todettua, kyse ei ole sopimuksen peruuttamisesta, vaan reklamaatiossaan tilaaja katsoo, ettei sopimus ole petollisen viettelyn vuoksi häntä sitova ja sopimukseen perustuvat laskut tms. velvoitteet siksi aiheettomia. Jos tilaaja pätemättömyysperusteesta kuultuaan ei reklamoi sopimuksesta vaan jatkaa sopimuksen mukaista toimintaa, esimerkiksi verkkopalvelun käyttöä, hän ei voi enää vedota pätemättömyysperusteeseen.

YRITTÄJÄINFO 2:2012 11

3. YRITYSTOIMINNAN ABC

2 • 2012

Jätteiden vastaanottovelvollisuuteen muutoksia 1.5.2012 voimaan tuleva uusi jätelaki tuo muutoksia yritysten velvoitteisiin ottaa kuluttajilta vastaan tiettyjä kierrätettäviä tuotteita maksutta. Muutokset koskevat renkaita, sähkö- ja elektroniikkatuotteita sekä pantillisia juomapakkauksia myyviä kauppiaita sekä majoitus- ja ravitsemisalan yrityksiä.

Kaupat sekä majoitus- ja ravitsemusalan toksia. Näiden tuotteiden myyjien tulee jatyritykset vastaavat jatkossakin liiketoiminkossa tiedottaa järjestämästään tuotteiden nassaan syntyvistä jätteistään nykyiseen tavastaanotosta myyntipisteissä olevin kilvin paan ellei ole kyse tuottajavastuun piiriin tai muutoin asiakasmarkkinoinnissaan. kuuluvista jätteistä. Tuottajavastuulla tarRenkaat koitetaan tuottajavastuunalaisten tuotteiden valmistajien, maahantuojien ja pakAutonrenkaiden myyjät ovat velvollisia otkaajien velvollisuutta järjestää käytöstä tamaan uuden tuotteen ostajalta vastaan poistettujen tuotteiden keräys ja käsittely. käytöstä poistettavat autonrenkaat. NykyiTuottajavastuu ei koske myyjiä tai muita sellään vastaanottovelvollisuus ei rajaudu tuottajavastuun alaisten tuotteiden jakerenkaiden lukumäärään. Uusi jätelaki tuo lijoita, elleivät nämä ole samalla tuotteen tähän hieman helpotusta, sillä rengaskaupvalmistajia, maahantuojia tai pakkaajia. pias on jatkossa velvollinen ottamaan vasTuottajavastuun piirissä ovat muun mutaan vain ostosta vastaavan määrän renassa sähkö- ja elektroniikkalaitteet, pariskaita. Uutta säännöstä sovelletaan vuoden tot ja akut, henkilöausiirtymäkauden jälkeen tot ja muut vastaavat 1.5.2013 alkaen.

Jatkossa tuotteiden ajoneuvot sekä ajoneuVastaanottovelvollivastaanottamisesta tulee suus koskee jatkossavon renkaat.

Kauppiailla tai muil- tiedottaa kilvin tai muuten kin vain sentyyppisiä la tuottajavastuunalaisrenkaita, joita kauppiasiakasmarkkinoinnissa. as itse myy. Henkilöauten tuotteiden myyjillä ei pääsääntöisesti ole tojen renkaita myyvän velvollisuutta huolehtia tuottajavastuunyrityksen ei näin tarvitse ottaa vastaan trakalaisista jätteistä. Heidän on kuitenkin otettorin renkaita. Käytettyjen renkaiden kiertava maksutta vastaan tietyt käytöstä poisrätys rahoitetaan uusien renkaiden oston tuvat tuotteet kuluttajalta. Jo nykyisinkin yhteydessä perittävällä kierrätysmaksulla. voimassa olevaan velvollisuuteen vastaanSähkö- ja elektroniikkaromu ottaa käytöstä poistettuja renkaita, juomapakkauksia sekä sähkö- ja elektroniikkalaitSähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SE-laitteita on tulossa uuden jätelain myötä muuteet) myyjän ja muun jakelijan on otet-

12 YRITTÄJÄINFO 2:2012

Suomen Yrittäjät lainopillinen asiamies Tiina Toivonen p. 09 2292 2917 tiina.toivonen@yrittajat.fi

tava ostajalta vastaan kotitaloudesta peräisin oleva, käytöstä poistettava sähköja elektroniikkalaite, jonka tilalle ostetaan uusi vastaava laite. Tuottajien tulee kerätä kauppojen vastaanottamat laitteet.

Vaihtoehtoisesti myyjä voi nykyisin osoittaa ostajalle muunkin vastaanottopaikan, esimerkiksi tuottajien virallisen keräyspisteen. Tällaisia keräyspisteitä on Suomessa noin 500. Jos kauppa ottaa vastaan vanhoja tuotteita, tulee sen hoitaa ne asianmukaisesti keräykseen.

Lainmuutos tiukentaa kauppiaan velvollisuutta ottaa vastaan sähkö- ja elektroniikkaromua. Jatkossa vastaanotto tulisi järjestää ensisijaisesti myymälän omissa tiloissa. Tiettyjen edellytysten täyttyessä yritys voi osoittaa asiakkaalle muunkin vastaanottopaikan, kuten virallisen keräys­pisteen.

Tällaisen vastaanottopaikan on kuitenkin jatkossa oltava laitteen ostajan kannalta vähintään yhtä helposti saatavilla kuin kauppiaan myyntipiste. Muu paikka voi olla esimerkiksi samassa kauppakeskuksessa oleva useamman kauppiaan järjestämä yhteinen vastaanottopaikka.

Velvoite astuu voimaan vuoden siirtymäkauden jälkeen 1.5.2013 alkaen, mutta tarvittaviin järjestelyihin on syytä ryhtyä hyvissä ajoin.

2 • 2012

Juomapakkaukset Pantillisia juomapakkauksia myyvän kauppiaan on otettava vastaan samaan palautusjärjestelmään kuuluvia tyhjiä juomapakkauksia. Myyjä on velvollinen maksamaan palauttajalle pantin. Palautuksen yhteydessä asiakkaalla ei ole ostovelvollisuutta.

Jätelain muutoksen myötä juomapakkausten vastaanottovelvollisuus laajenee 1.5.2012 koskemaan kauppojen lisäksi hotelleja, ravintoloita, kahviloita sekä ateria-

3. YRITYSTOIMINNAN ABC

ja pitopalveluita tarjoavia yrityksiä. Vastaanottovelvollisuus edellyttää, että yritykset myyvät juomapakkauksia kauppojen tapaan. Vastaanotetuista juomapakkauksista on maksettava palauttajalle pantti.

Juomia myyvällä yrityksellä on kuitenkin velvollisuus ottaa vastaan vain myyntimääräänsä nähden kohtuullinen määrä juomapakkauksia. Vähäisessä määrin juomapakkauksia myyvän yrityksen ei siis tarvitse ottaa vastaan suuria eriä juomapakkauksia.

JÄTELAIN MUUTOKSET LYHYESTI ▪▪ Renkaat 1.5.2013 alkaen: Myyjän otettava vastaan vain ostosta vastaava määrä renkaita ja vain samaa tyyppiä kuin itse myy.

▪▪ SE-romu 1.5.2013 alkaen: Vastaanottoon järjestettävä myyjän omissa tiloissa tai yhtä helposti saavutettavassa paikassa, kuten samassa kauppakeskuksessa.

▪▪ Juomapakkaukset 1.5.2012 alkaen: Hotellien, kahviloiden sekä ateria- ja pitopalveluiden on otettava palautuspulloja vastaan, jos ne myyvät juomia kauppojen tapaan, kuitenkin vain kohtuullinen määrä myyntimääriin nähden.

YRITTÄJÄINFO 2:2012 13

3. YRITYSTOIMINNAN ABC

2 • 2012

Pitkäkestoisesta ulosotosta maksuhäiriömerkintä Pitkäkestoinen ulosotto aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän luottotietorekisteriin 1.4.2012 alkaen. Muutos perustuu vuonna 2010 voimaan tulleisiin ulosottokaaren ja luottotietolain muutoksiin, joille säädettiin kahden vuoden siirtymäaika.

Säännökset koskevat sekä yksityisiä henkilöitä että yrityksiä.

Uuden maksuhäiriömerkinnän saa huhtikuussa noin 40 000 velallista, joista suurimmalla osalla on jo ennestään maksuhäiriömerkintöjä. Noin 9 000 velalliselle pitkäkestoinen ulosotto aiheuttaa kuitenkin ensimmäisen ulosottoon liittyvän maksuhäiriömerkinnän, joka todennäköisesti vaikeuttaa esimerkiksi luoton saantia. Toisaalta velkojat saavat aikaisempaa kattavammat tiedot luotonhakijasta tai yhteistyökumppanista.

Mitä on pitkäkestoinen ulosotto?

Ulosottoa pidetään lain mukaan pitkäkestoisena, jos palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittaus on jatkunut kahden vuoden aikana vähintään 18 kuukauden ajan. Kahden vuoden aika lasketaan siitä, kun luottotietotoiminnan harjoittaja pyytää ulosotosta tiedon, onko ulosotto jatkunut pyyntöä edeltävän kahden vuoden aikana vähintään yhteensä 18 kuukauden ajan. Käytännössä luottotietoyhtiö saa tiedot suoraan ulosoton tietojärjestelmästä.

Pitkäkestoisen ulosoton piiriin kuuluvat myös sellaiset ulosmittaukset, jotka toteutetaan ulosottomiehen vahvistaman maksusuunnitelman avulla. Esimerkiksi yritys saattaa suorittaa ulosoton kautta maksusuunnitelmalla vaikkapa verovelkaa. Näin ollen jos ulosottomiehen kanssa tehty maksusuunnitelma on ollut voimassa viimeisen kahden vuoden aikana

yhteensä 18 kuukauden ajan, siitä aiheutuu maksuhäiriömerkintä.

Mikäli edellä mainitut aikarajat eivät täyty, maksuhäiriömerkintää ei mainitusta ulosotosta uuden sääntelyn seurauksena tule.

Voiko maksuhäiriömerkinnältä välttyä?

Pitkäkestoisen ulosoton aiheuttamalta maksuhäiriömerkinnältä välttyy, mikäli suorittaa ulosotossa olevan saatavan kokonaisuudessaan ennen 1.4.2012.

Elatusavusta on laissa erityissäännös, jonka mukaan ulosmittaus (ja siten myös maksuhäiriömerkintä) on voimassa, kunnes velallinen on suorittanut erääntyneet erät sekä niiden lisäksi etukäteen seuraavan kuukauden elatusapumäärän ja tekee uskottavaksi, että hän vastaisuudessa täyttää elatusvelvollisuutensa. Edellä mainittu säännös ei koske muun saatavan kuin elatusavun ulosottoperintää.

Milloin maksuhäiriömerkintä poistuu?

Luottotietolain mukaan maksuhäiriömerkintä poistetaan luottotietorekisteristä heti, kun pitkäkestoinen ulosotto on päättynyt ja kun ulosottomies on tehnyt peruuttamisilmoituksen luottotietotoiminnan har-

Hovioikeudet hylänneet Directan velkomuskanteita Helsingin ja Turun hovioikeudet ovat antaneet tuoreita ratkaisuja Directan nostamissa velkomuskanteissa.

Helsingin hovioikeus on 31.1.2012 antamillaan tuomioilla säilyttänyt Helsingin käräjäoikeuden aikaisemmat tuomiot, joilla käräjäoikeus oli hylännyt Directa Oy:n velkomuskanteet kyseisissä asioissa. Turun hovioikeus taas on 9.2.2012 antamallaan tuomiolla hylännyt Directa Oy:n velkomuskan-

14 YRITTÄJÄINFO 2:2012

teen asiassa, jossa Pirkanmaan käräjäoikeus oli aikaisemmin hyväksynyt Directan kanteen.Pirkanmaan käräjäoikeus oli aikaisemmin katsonut Directan kanteen tultua toteen näytetyksi.

Uusin Suomen Yrittäjien tiedossa oleva hovioikeustasoinen ratkaisu on Helsingin

Suomen Yrittäjät lainsäädäntöasioiden päällikkö varatuomari Janne Makkula p. 09 2292 2951 janne.makkula@yrittajat.fi

joittajalle. Lain mukaan velallisen tulee itse pyytää ulosottomieheltä peruuttamisilmoituksen tekemistä.

Jos siis velalliselle aiheutuu pitkäkestoisesta ulosotosta maksuhäiriömerkintä 1.4.2012, mutta hän suorittaa velkansa kokonaan 15.5.2012 (eli pitkäkestoinen ulosotto päättyy) ja pyytää ulosottomieheltä peruuttamisilmoituksen tekemistä, ulosottotieto poistetaan luottotiedoista heti. Toisin sanoen mikäli velallisella ei ole muita kuin pitkäkestoisesta ulosotosta johtuvia maksuhäiriömerkintöjä, ulosottomiehen peruuttamisilmoitus ”puhdistaa” luottotiedot heti.

MAKSUHÄIRIÖMERKINNÄN POISTOA PYYDETTÄVÄ ITSE ▪▪ Pitkäkestoisesta ulosotosta aiheutuva maksuhäiriömerkintä poistetaan luottotietorekisteristä heti, kun velka on maksettu ja ulosottomies on tehnyt peruuttamisilmoituksen.

▪▪ Velallisen tulee itse pyytää ulosottomieheltä peruuttamisilmoituksen tekemistä.

Suomen Yrittäjät lainopillinen asiamies Lauri Rautio p. 09 2292 2871 lauri.rautio@yrittajat.fi

hovioikeuden 15.2.2012 antama tuomio, jossa Directan kanne on käräjäoikeuden aikaisemman kannan mukaisesti hylätty.

Lisätietoja: Tuomiot ovat nähtävissä yrittajat.fi-sivuilla: Yritystoiminnan ABC > Hakemistopalveluja koskevat erikoissivut

2 • 2012

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ

Työssäoloehdon arviointiin uusi laskuri Uudet laskentaohjelmat ovat muiden laskurien tapaan kaikille avoimia palveluita, eivätkä ne vaadi tunnistautumista. Laskuri löytyy osoitteesta www.kela.fi/laskurit.

Kelan verkkosivuilla on julkaistu uusia laskentaohjelmia. Työtön työnhakija voi nyt itse arvioida, onko hänelle kertynyt riittävästi työssäoloa tai yritystoimintaa, jotta hän voi saada peruspäivärahaa. Laskurilla voi myös arvioida, miten pitkälle ajanjaksolle lomakorvaus jaksotetaan työsuhteen päätyttyä.

Jos hakija täyttää palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon, hänellä on oikeus

peruspäivärahaan, joka ei riipu puolison tai vanhempien tuloista. Laskurilla hakija voi arvioida, onko hänelle kertynyt riittävästi yritystoimintaa, jotta hän voisi saada peruspäivärahaa.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, jos hakija on toiminut yrittäjänä vähintään 1,5 vuotta työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa. Toiminta on ollut riittävän laajaa,

jos yrittäjän YEL-vakuutuksen työtulo on ollut koko ajan vähintään 710 euroa kuukaudessa ja maatalousyrittäjän MYEL-vakuutuksen työtulo vähintään 400 euroa kuukaudessa.

Lisätietoja: www.kela.fi/laskurit

Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos astuu voimaan 1.6.2012.

VUODEN SUURIN & KUUMIN NUORTEN YRITTÄJIEN KOHTAAMINEN! Lähde mukaan kokemaan Hot Spot: viikonloppu täynnä viihtymistä ja vaikuttamista sekä mukana tietysti kuumimmat puhujat ja puheenaiheet!

Tsekkaa ohjelma ja varaa paikkasi:

Muutos lyhentää sairauspäivärahan hakuajan nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen kuukauteen.

Myös osasairauspäivärahaa on jatkossa haettava kahden kuukauden kuluessa osaaikatyön alkamisesta. Muutokset koskevat päivärahoja, joissa työkyvyttömyys alkaa 1.6.2012 tai sen jälkeen. Muutos koskee sekä yrittäjän omia että työnantajan työntekijälle hakemia päivärahoja.

www.hotspot2012.fi

Verkostoitumisbileet, Madventures, Minna Parikka, Nuorten yrittäjien Gaala, EER-huippuseminaari, Sami Hedberg...

YRITTÄJÄINFO 2:2012 15

5. VAIKUTTAMINEN

2 • 2012

Hyvällä hankintapolitiikalla toimivat markkinat Julkisten hankintojen volyymi Suomessa on vuositasolla noin 23 miljardia euroa, josta 75 prosenttia tulee kuntasektorilta.

On sanomattakin selvää, että kuntien hankinnoilla on todella merkittävä kansantaloudellinen merkitys ja ne luovat työtä Suomeen ja suomalaisille yrityksille. Kuntien hankintaosaamisella ja hankintapolitiikalla on siis erittäin suuri elinkeinopoliittinen vaikutus erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan.

Aihepiiri on merkityksensä vuoksi keskiössä myös Suomen Yrittäjien toiminnassa. Jäsenyrittäjät näkevät kunnan hankintaosaamisen kehittämisen keskeisenä osana kunnan elinkeinopolitiikkaa. Yrittäjien käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta mittaavassa Suomen Yrittäjien Elinkeinopolitiikan mittaristossa ”Julkisten palveluiden järjestäminen ja kuntien hankintapolitiikka” -kokonaisuus nousi yhdeksi tärkeimmäksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi. 35 prosenttia yli 3000 vastaajasta nimesi hankintapolitiikan kehittämisen kolmen tärkeimmän elinkeinopolitiikan osaalueen joukkoon. Tämä tulos on mielestäni selvä signaali kunnille hankintaosaamisen kehittämiseen.

Hallitusohjelmassa taas esitetään julkisten hankintojen ns. kynnysarvojen nostamista lähemmäs eurooppalaista tasoa.

Tämä tavoite on kokonaisuudessaan hankala pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Jo nyt on nähtävissä liian suurien hankintakokonaisuuksien muodostumista. Pitkällä aikavälillä tämä kehitys johtaa siihen, että markkinoilla toimii vain muutama palveluntarjoaja. Tämä taas nostaa julkisen sektorin kustannuksia. Hallituksen ja kuntapäättäjien tärkein tehtävä onkin nyt huolehtia siitä, että palvelutuotan-

Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle.

vastaamaan markkinoiden toimivuudesta. Edellytyksenä on palveluiden ja tuotteiden toimialakohtainen tunteminen ja tekninen osaaminen hankintamenettelyssä.

Oikeilla hankintameVastuu kunnilla nettelyillä aikaan saaKotimaisten, myös pie- Kuntien tulee ottaa selkeä daan kilpailua ja turnempien ja paikallisten vastuu hankintaosaamisen vataan tarjoajien syrjimätön ja tasapuolitoimijoiden, menestykehittämisestä ja nen kohtelu. Tarjousmisedellytyksiä kilpaierikokoisten yritysten pyyntö onkin käytänlutuksissa pystytään nössä huomattavasti merkittävästi parantahuomioimisesta merkittävämpi kuin itmaan hienosäätämälhankinnoissa. se hankintapäätös. lä julkisia hankintameKuntien tulee siis ottaa selkeä vastuu nettelyjä nykyistä paremmin markkinoiden hankintaosaamisen kehittämisestä ja eritoimivuuden ja monimuotoisuuden huokokoisten yritysten huomioimisesta hanmioivaan suuntaan. On ennen kaikkea oskinnoissa. Ennen kaikkea kuntien pitää tuntajan etu, että kysyntäkokonaisuudet mahtea vastuunsa markkinoiden toimivuudesdollistavat aidon kilpailun ja mahdollisimta. Tässä mielessä hankintapolitiikka tuman monen toimijan osallistumisen kilpailee kunnissa nähdä osana kunnan elinkeilutuksiin. Osatarjousmahdollisuudet hannopolitiikkaa. Samalla kuntien on hyvällä kinnoissa ovat hyvä esimerkki konkreettihankintapolitiikalla kannettava vastuu palsesta erikokoisia erityksiä huomioivasta velumarkkinoiden terveestä kehittymiseshienosäädöstä. tä. Erityisesti markkinoiden kehitystä ohPienet yritykset menestyvät tarjouskiljaavat strategiset hankintalinjaukset ovat pailuissa, jos ostoja ei tehdä liian suurina tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluiden alalkokonaisuuksina. Mikäli hankinnoissa pyla, jossa palvelutarve ja julkisen sektorin ritään yksisilmäisesti mittakaavaetuihin ja paineet kasvavat huimaa vauhtia tulevina pudotetaan tietoisesti toimittajamäärää, vuosina väestön ikääntyessä. markkinat keskittyvät, vaihtoehdot väheneJokaisessa kunnassa on käytävä ennakvät ja hinnat nousevat. koluulotonta keskustelua yksityisistä palLaaja palveluidentuottajakanta estää velutuotantovaihtoehdoista. Palvelun tuotmarkkinoiden haitallisen keskittymisen. tamistapa ei saa olla itseisarvo, vaan pääToimivat markkinat ovat kaikkien etu: kunmääränä tulee olla kuntalaisille tarjottavinan, veronmaksajien, palveluiden käytättäen palveluiden kustannustehokkuus ja korjien ja niitä tuottavien yritysten. kealaatuisuus tuottajasta riippumatta. TäsHankintaosaaminen onkin ratkaiseva sä ”kisassa” yritykset pärjäävät varmasti. tekijä siinä, että julkinen sektori pystyy nossa entinen kunnan monopoli ei korvaudu yksityisellä monopolilla. Tarvitaan paljon hyviä ja erikokoisia palveluiden tuottajia tai tavarantoimittajia.

Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

www.yritysporssi.fi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

16 YRITTÄJÄINFO 2:2012

Suomen Yrittäjät varatoimitusjohtaja Anssi Kujala p. 09 2292 2942 anssi.kujala@yrittajat.fi

2 • 2012

Julkiset hankinnat – opas yrittäjälle.

Uusi painos Tarjoajan näkökulmasta oleellista on ymmärtää hankintamenettelyn periaatteet ja niiden oikeudellinen viitekehys.

Suomen Yrittäjien tuottama opas tarjoaa yrityksille tietoa hankintamenettelyyn osallistumisen perusedellytyksistä sekä esimerkiksi virheellisten hankintapäätösten muutoksenhausta. Julkaisuja on toimitettu aluejärjestöjen toimistoille, ja lisäksi opas on jäsenyrittäjiemme luettavissa verkkosivuillamme.

5. VAIKUTTAMINEN

Kunnallisjohdon seminaari Jyväskylä 23.–24.5.2012

Seminaarissa haemme vastauksia elinvoimaiseen uuteen elinkeinopolitiikkaan.

Keskustelemme lisäksi kuntauudistuksessa asetettujen tavoitteiden mahdollisista vaikutuksista pk-yritysten toimintaan.

Tavoitteemme on antaa osallistujille eväitä ja ideoita kuntien palvelutuotannon välttämättömään uudistamiseen.

Asiapitoisen ohjelman lisäksi vietämme rennonletkeän illan yhdessä.

Tilaukset: toimisto@yrittajat.fi

Neuvontaa ja apua yrittäjille Lisätietoja ja neuvontaa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä antaa Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu numerossa 09 229 221.

Tervetuloa!

Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan 20.4. mennessä osoitteessa: www.yrittajat.fi/kunnallisjohto2012

Lisäksi asiantuntijoina toimivat mm. seuraavat henkilöt:

▪▪ lainopillinen asiamies Anja Tuomola p. 09 2292 2954 anja.tuomola.yrittajat.fi ▪▪ elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen p. 09 2292 2842 kari.jaaskelainen@yrittajat.fi ▪▪ elinkeinopoliittinen asiamies Tuomas Telkkä p. 09 2292 2924 tuomas.telkka@yrittajat.fi

YRITTÄJÄINFO 2:2012 17

rahanarvoista tietoa yhdellä puhelinsoitolla!

puhelinneuvontaa Suomen Yrittäjien jäSenille: Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta ▪ ▪ ▪ ▪

Soita arkisin kello 9–16 09 229 221

▪ ▪

yhtiömuodot kuluttajansuoja kirjanpito ja tilintarkastus tietosuoja riitojen ratkaisu sovintomenettely

Sopimusoikeus ▪ ▪ ▪

maksuttomaan neuvontapalveluun, puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

▪

yrityksen sopimukset toimitussopimukset kiinteistöt ja rakentaminen kuljetus ja liikenne

Verotus ▪ ▪ ▪

Suomen Yrittäjien maksuton puhelinneuvonta vastaa vuosittain noin 50 000 neuvontapyyntöön. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on laaja sadan asiantuntijan verkosto.

Puhelinneuvonnasta saat opastusta muun muassa yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä, sopimusasioissa, verotuksessa, yrittäjän sosiaaliturvassa, työsuhdeasioissa tai sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa.

Neuvontapalvelu on tarkoitettu jäsenyrityksille, joten varaudu soittaessasi kertomaan jäsennumerosi. Löydät sen jäsenkortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta.

▪ ▪ ▪ ▪

▪ ▪ ▪ ▪

arvonlisäverotus elinkeinoverotus henkilöverotus eläkkeet sairaus työterveyshuolto työkyvyttömyys työttömyys

▪ ▪ ▪ ▪

▪ ▪ ▪

▪ ▪

työsuhteet työaika palkkataulukot työehtosopimusten sisältö, yleissitovat sopimukset työnantajamaksut YT-laki

▪

▪ ▪

▪ ▪ ▪ ▪

verotus perintöoikeus uuden omistajan löytäminen Yrityspörssi

Koulutus ▪

▪ ▪ ▪ ▪

yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja koulutuksen rahoittaminen yrittäjätutkinnot yrittäjän oppisopimus henkilöstökoulutus työpaikallaoppimisen järjestelyt

Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus ▪ ▪ ▪ ▪

kilpailu julkiset hankinnat tekijänoikeus IT-oikeus patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym.

stöstäsi!

sta aluejärje

luista oma uvontapalve

ista ne

ympäristönsuojelu ympäristövahingot jätehuolto viranomaisvelvoitteet

Sukupolven- ja omistajanvaihdokset

▪

is Kysy alueell

konkurssi yrityssaneeraus velkajärjestely luottotiedot

Ympäristöasiat

Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta ▪

EU ja ulkomaankauppa idänkauppa USA:n ja latinalaisen Amerikan kauppa kv. neuvontaverkosto lähes 30 maassa

Maksukyvyttömyysasiat

▪

Yrittäjän sosiaaliturva ▪

Ulkomaankauppa

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

Valtakunnalliset jäsenedut 2012 Fenniasta 45 %:n alennus ja 70 %:n lähtöbonus yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutus maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään maksutta ryhmätapaturmavakuutus.

Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia.

Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujen tarkistamiseksi. Lisätietoja: www.fennia. fi/suomenyrittajat tai p. 010 802 290.

Elisa Yrityspotin kokoluokista 1–5 myönnetään jäsenille –25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspotti ja muut Elisan jäsenedut www.elisa. fi/yedut. Lisätietoja: p.010 191 319 (mpm/pvm) tai varaa tapaaminen: www.elisa.fi/ ajanvaraus tai p. 0800 96900.

Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Lisäksi Kuka soittaa -palvelu käyttöön jäsenhintaan. Lisätietoja: finder@fonecta.com tai p. 020 692 999.

IT-palvelutalo Vetonaula: jäsenetuna jatkuva alennus tietotekniikkapalvelusta. Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. Lisätietoja: www. vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0 tai pyydä palvelutarjous: asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus.

Jäsenenä saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Kysy, miten ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoitteessa www.spotti.fi. Lisätietoja: www.spotti.fi tai p. 010 300 300.

Jäsenyrityksille –50 % työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenhinta 240 € + alv (norm. 480 €).

Alennuskoodi ”SYuranus2012”, laita jäsenumero sille varattuun kenttään. www.uranus.fi. Lisätietoja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi.

Jäsenyritys saa –5 % kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelumaksusta. Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Lisätietoja: www.skapatenergia.fi tai asiakaspalvelu@skapatenergia.fi tai p. 020 741 4110.

Jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % normaalihintaisista autopesuista.

Lisätietoja: www.helmisimpukka.fi.

Jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil-voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Yrityskortilla ei tilinhoitomaksua. Lisätietoja: annemaria.juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739.

Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopimusintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä 1 000 litraa. Pyydä hintatarjous ja tilaa p. 0800 183 301 tai tilauskeskus@teboil.fi.

Neste Oil Yrityskortilla alennusta –2,5 snt/litra (sis. alv) Neste Oil -asemilta bensiinin ja dieselin asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä.

Jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti.

Lisätietoja: p. 010 458 8480, www.neste.fi.

Jäsenyrityksille mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut, autojen nouto- ja sijaisautopalvelut erikoisehdoin ja huoltoleasingpalvelut (LaakkonenLeasing) jäsenetuhintaan.

Autovalikoima www.laakkonen.fi. Lisätietoja: p.

09 5407 4414 tai suomenyrittajat@laakkonen.fi.

Jäsenyrityksille –15 % kaikista Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fisivustolla ilmoitetuista hinnoista. Alennus koskee myös tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja.

Lisätietoja ja varaukset: Europcar-varauspalvelu p. 0200 121 54 tai varaukset@europcar.fi.

Yrityskäyttöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätietoja ja varaukset: p. 010 804 123 tai www.tallinksilja.com, mainitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero 38754.

Yksityismatkustajana pääset Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: www.clubone.fi, liittymisohjeet ja asiakaskoodit saat yrittajat.fi-jäsensivuilta.

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fi-jäsensivulta. Lisätietoja: www.vikingline.fi. Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava, käytä tuotetunnusta FVYRI ja ilmoita SY:n asiakasnumero 330147.

Jäsenille –20 % päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin.

Jäsenyys mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. Varaukset: www.bestwestern. fi tai p. 0800 12010, käytä internet-varauksessa SY:n varauskoodia 0135 9030.

Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnoista 10–40 %:n alennus sesongin mukaan. Kerro varatessa, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätietoja ja varaukset: p. 03 06 8600, www.holidayclub.fi.

Cumulus: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi, www.cumulus.fi.

Holiday Inn: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta muut tarjoukset, etusi jopa –35 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi, www.finland.holidayinn.com.

Rantasipi: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: my.reservation@ restel.fi, p. 020 055 055, www.rantasipi.fi.

Crowne Plaza: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Yrittajat.fijäsensivuilta muut tarjoukset. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi, www.crowneplaza-helsinki.fi.

Jäsenyrittäjille etuja ruokailun yhteydessä Martina- ja Huviretketki-ravintoloissa sekä Holiday Innja Rantasipi-hotellien ravintoloissa. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. Etu ei voimassa Holiday Inn Messukeskus Helsinki.

MM-KOTIKISAT 2012 – VIP-PAKETIT JÄSENYRITYKSILLE! JÄÄKIEKON MM-KISAT JÄRJESTETÄÄN SUOMESSA JA RUOTSISSA 4.–20.5.2012 MM-kotikisojen lippupaketit tarjoavat kaikenlaisille yrityksille helpon tavan tuoda asiakkaita tai oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitality-paketteihin sisältyy otteluliput sekä VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Mikäli VIP-paketit eivät tunnu sopivilta vaihtoehdoilta, on ryh-

mille tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä paketteja. Yhteyttä ottaneiden ja yhteystietonsa 31.3.2012 mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun.

Lisätietoja: max.kolu@2012.iihfworlds.com, p. 050 597 9040 tai www.iihfworlds2012.com.

Lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille!

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI PL 999, 00101 HELSINKI Puhelin 09 229 221 Faksi 09 2292 2980 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi