5 minute read
SALPALINJA ...................................................SIVULLA
from Yhdysmies 2/2020
by Yhdysmies
Salpalinja 80 vuotta - vahva linnoitus kesti myös kylmän sodan paineen
Perinteinen Salpavaellus jouduttiin perumaan
Advertisement
Salpalinjan rakentaminen alkoi 80 vuotta sitten huhtikuussa 1940 välittömästi talvisodan jälkeen. Itärajan linnoitusta pidettiin silloin itsenäisen Suomen ja jopa Skandinavian suurimpana yksittäisenä rakennustyömaana. Se rakennettiin pääosin välirauhan 1940 - 41 aikana. Salpalinja täytti tehtävänsä ennaltaehkäisevänä pelotteena myös kylmän sodan paineet. Enempää Salpalinjalta ei voitu vaatia. Linnoitus osaltaan vaikutti siihen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä ja läntisen yhteiskuntajärjestelmänsä.
Linnoituksen kustannukset valtion tulo- ja menoarviosta olivat esimerkiksi vuonna 1941 viisi prosenttia, samaa suuruusluokkaa kuin koko puolustusbudjetti nykyisin!
Linnoittamisen taustalla oli tosiasia siitä, että Neuvostoliitto ei saavuttanut talvisodassa tavoitteitaan. Oli nähtävissä, että Josif Stalin yrittää Suomen valloitusta ennemmin tai myöhemmin uudelleen. Siksi siihen piti Suomen varautua.
Suomen nopea linnoittamispäätös heti sodan jälkeen oli viesti itään, että Suomi aikoo edelleen puolustaa olemassaolonsa oikeutusta kynsin ja hampain. Sitä paremmalla syyllä Neuvostoliiton oli vahvistettava hyökkäysvoimaansa. Siinä samalla myös Suomi sai aikavoiton saattaa puolustusvoimansa, armeijansa taistelukuntoon. Välirauha on edelleen Suomen historian tehokkainta varustautumisen aikaa, jossa Salpalinjalla oli iso osa.
Virolahdelta Savukoskelle ja aikanaan aina Jäämerelle saakka ulottunut Itärajan linnoitusketju sai vasta 1944 nimen Suomen Salpa. Puolustusvoimat käytti paikoin syvyydessä useita linjoja sisältäneestä linnoituksesta nimeä Salpa-asema. Kansan suussa nimeksi vakiintui Salpalinja.
Salpalinjan vahvimmat ja yhtenäisimmät rakennetut osat ovat Karjalankannaksen jatkeella Suomenlahden ja Saimaan välissä. Siitä pohjoiseen merkittävänä osana puolustusta ovat luonnonesteet, vesistöt ja erämaat; vain todennäköiset vihollisen kulku-urat ja etenemissuunnat linnoitettiin.
Kuva: YM-arkisto
Museoita ja julkaisuja
Vasta Neuvostoliiton luhistumisen ja YYA-sopimuksen irtisanomisen jälkeen 1990-luvun alussa Salpalinjan salat avautuivat Suomessa suurelle yleisölle. Virolahdella ja Miehikkälässä avattiin 1980-luvulla ensimmäiset edelleen toimivat Salpalinjaa esittelevät matkailukohteet; Ylämaalla ensimmäiset esittelyt yleisölle järjestettiin jo 1970-luvun puolella.
Nykyisin linnoitusta, jossa ei koskaan taisteltu, esitellään yleisölle käytännössä kaikissa itärajan kunnissa. Sotahistoriallisia Salpalinja-museoita on Virolahdella, Miehikkälässä ja Joensuussa.
Museovirasto inventoi Salpalinjan vuosina 2009-2012. Vuonna 2017 julkaistiin Salpalinjan perinneyhdistyksen artikkelikokoelma Salpalinja – itsenäisyyden monumentti –kirja lappeenrantalaisen storyTv films Oy:n tuottama puolentoista tunnin SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta –elokuva.
Salpavaellus 2020 peruttiin
Suurin toistuva Salpalinjaa esittelevä vuotuinen tapahtuma Suomessa on Salpavaellus. Se järjestettiin puolustusvoimien aloitteesta Miehikkälästä käsin ensimmäisen kerran vuonna 1994, silloin osana Salpa-aseman rakentamisen päättymisen 50-vuotisjuhlasarjaa. Johdettu ja opastettu tapahtuma maastossa onnistui ja kokosi yli 200 vaeltajaa.
Tämän vuotinen Lappeenrannassa pidettäväksi aiottu 27. Salpavaellus jouduttiin koronapandemian takia perumaan. Teemana olisi ollut Salpalinja 80 vuotta.
Salpavaelluksen järjestelyissä vuodesta 2018 lähtien on ollut mukana MPK:n KaakkoisSuomen maanpuolustuspiiri apunaan alkuperäisjärjestäjät Virolahden, Miehikkälän ja Luumäen reserviupseeri- ja reserviläiskerhot sekä 2018 lähtien mukaan tullut, Lappeenrannassa kotipaikkaa pitävä Salpalinjan Oppaat ry.
Salpavaelluksille on osallistunut vuosittain 60 – 250 henkeä kerrallaan ja se on tavoittanut yhteensä noin 4000 vaeltajaa. Reserviupseerikoulun reserviupseerikurssien perehdyttäminen Salpalinjaan Virolahdella loppuvuodesta 2011 alkaen on tavoittanut kevääseen 2020 mennessä yhteensä jo 10 319 upseerioppilasta!
TERHO AHONEN
Imatran reserviupseerikerhon omistama, historiaa huokuva Haloniemen maja on nyt entistä paremmin vuokrattavissa maanpuolustusjärjestöjen jäsenille. Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen päätyttyä paikallisen teräsyhtiön kanssa, kerho voi nyt entistä vapaammin vuokrata majaa yksityishenkilöille, yhdistyksille ja yrityksille.
Haloniemen maja sijaitsee kuvan kauniilla paikalla Ruokolahdella, Saimaan rannalla, vain 15 minuutin ajomatkan päässä Imatralta.
Tilava tuparakennus soveltuu hyvin esimerkiksi perhejuhlien järjestämiseen. Myös yritysten tyhy-päivien yms. toteutukseen Haloniemen maja piha-alueineen tarjoaa mainiot puitteet.
Keittiön varustukseen kuuluu jääkaappi, liesi, mikro, kahvinkeitin, lämmin & kylmä vesi. Tuvassa ja keittiössä on sähkölämmitys ja lisäksi takka kummassakin. Myös rantasaunassa on erillinen jääkaapilla varustettu takkahuone oleskelutilana.
Puulämmitteisen rantasaunan lauteille sopii toistakymmentäkin saunojaa kerrallaan ja löylyä riittää. Ranta on loiva ja hiekkapohjainen, joten paikka sopii hyvin myös lapsiperheille. Saimaasta otettava pesuvesi lämpiää entisaikojen malliin pesuhuoneen padassa.
Tuparakennuksen yhteydessä on erillinen makuuhuone, jossa laverisänky kahdelle henkilölle. Lisää majoitustilaa on kahdessa aittarakennuksessa, joissa kummassakin on petipaikat neljälle. Kompostoiva puucee ulkorakennuksessa.
Piha-alueella on tilaa temmeltää erilaisten pihapelien ja kesäaktiviteettien parissa. Grillikatoksessa on mukava istua iltaa makkaraa paistellen ja maisemia ihaillen. Vuokrahintaan kuuluvia polttopuita on pihavarastossa.
Suomen historian siipien suorastaan kuulee havisevan yli 100-vuotiaassa majassa. Kunnanlääkäri Sivenin aikoinaan rakennuttama kohde on toiminut Suomen itsenäisyyden aattona mm. jääkäreiden etappipaikkana. Historiaan perehtyneiden tuntema Paavo Susitaival on viettänyt majalla lapsuutensa kesiä. 1950luvulta alkaen maja on ollut Imatran reserviupseerikerhon omistuksessa ja käytössä.
Haloniemen maja on vuokrattavissa yhteisöille ja yksityishenkilöille toukokuun ja lokakuun välisenä aikana. Vuokra on 100€/vrk + loppusiivousmaksu 90€. Omat liinavaatteet tarvitaan. Maanpuolustusjärjestöjen jäsenillä on mahdollisuus alennettuun vuokrahintaan.
Kunniavartiossa Luumäellä Kansallisena veteraanipäivänä 27.4. vas. Antero Sarvilahti ja Jukka Sillanpää sekä oik. Teuvo Vikman ja Tapio Suokas
Veteraanipäivä Luumäellä
Kansallisen veteraanipäivänä perinteiset juhlallisuudet jäivät koronakriisin vuoksi väliin , mutta Luumäen Reserviupseerit ry. ja Luumäen Reserviläiset ry. halusivat muistaa ja kunnioittaa sotiemme veteraaneja kunniavartiolla ja seppeleellä joka toimitettiin kunnan puolesta kirkon sankarihautausmaalle. Facebookissa on käynnistynyt Kun sankarit käyvät vähiin , on vahdinvaihdon aika -kampanja , joka on Reserviläisliiton lanseeraama kampanja. Luumäen Reserviläisjärjestöt Jukka Sillanpää ja Kari Tahvanainen
Lounas arkipäivinä klo 11.00 – 14.00 Muuten avoinna tilauksesta Upseeritie 2, Lappeenranta TERVETULOA!
Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry www .ekres.netEtelä-Karjalan maanpuolustusLiittymislomake: työn tukija vuodesta 1975 Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry
Henkilön, yrityksen tai yhdistyksen nimi
Liittymislomake:
Katuosoite
Henkilön, yrityksen tai yhdistyksen nimi
Katuosoite
Postinumero ja – paikka
Puhelimet Faksi
Sähköposti ja www-sivusto
Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä)
Allekirjoitus ja nimen selvennös
Postinumero ja – paikka
Puhelimet
Faksi
Sähköposti ja www-sivusto
Yhteyshenkilö (vain yritykseltä ja yhdistykseltä)
Allekirjoitus ja nimen selvennös JÄSENMAKSUT 2020, liittyminen rastitetaan
HENKILÖJÄSENET:
HENKILÖJÄSENET:
JÄSENMA vuosijäsen ainaisjäsen KSUT 2010, liittyminen rastitetaan 15,00 €/vuosi 150,00 €/liittyminen YHDISTYSJÄSENET:
YHDISTYSJÄSENET:
vuosijäsen 10,00 ¤/vuosi ainaisjäsen 60,00 ¤/liittyminen vuosijäsen, pieni yhdistys 10,00 ¤/vuosi vuosijäsen, iso yhdistys 20,00 ¤/vuosi ainaisjäseYRITYS/YHTEISÖJÄSENET: n, pieni yhdistys 90,00 ¤/liittyminen ainaisjäsen, iso yhdistys 200,00 ¤/liittyminen YRITYS/YHTEISÖJÄSENET: vuosijäsen 30,00 ¤/vuosi ainaisjäsen 300,00 ¤/liittyminen
vuosijäsen, pieni yhdistys 15,00 €/vuosi ainaisjäsen, pieni yhdistys 200,00 €/liittyminen vuosijäsen, iso yhdistys 30,00 €/vuosi ainaisjäsen, iso yhdistys 450,00 €/liittyminen vuosijäsen 50,00 €/vuosi ainaisjäsen 450,00 €/liittyminen
Lomakkeen palautus: Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Taloudenhoitaja Juhani Pylkkänen puh. (05) 4120 363 tai 0400-552 307Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Faksi (05) 4120 363 Taloudenhoitaja Kari Tahvanainen puh. 044 259 5410 Rantakatu 8 A 19, 53900 LappeenraTorikatu 6, 54500 Taavettinta Sähköposti: juhani.pylkkanen@quicknet.inet.fiSähköposti: karittahvanainen@gmail.com
Liittymisen jäsenmaksuumme kuuluu Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla. Liittymisen jäsenmaksuumme kuuluu Etelä-Karjalan maakunnan ainoa maapuolustusaiheinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Saat mielenkiintoista maanpuolustusasiaa hyvin pienellä jäsenmaksulla.
KERHOT JA YHDISTYKSET
UUDET JÄSENET JA OSOITTEEN MUUTOKSET SUORAAN: Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki tai mieluimmin internetin osoitteessa:
http://www.rul.fi (Reserviupseeriliitto ry)
http://www.reservilaisliitto.fi (Reserviläisliitto ry)
LIITTOJEN YHTEYSTIEDOT
Osoite kaikilla Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
• RUL:n toimisto puh� 09-4056 2050 • RES:n toimisto, puh� 09-4056 2040 • Maanpuolustuksen Tuki ry puh� 09-4056 2022 • Reserviläisurheiluliitto ry puh� 09-4056 2060 • Maanpuolustusnaisten Liitto ry puh� 09-4056 2094
YHDYSMIES-LEHTI
Aineistopäivät vuonna 2020:
Nro 1 3�2� ilmestyy viikolla 8
Nro 2 26�5� ilmestyy viikolla 25
Nro 3 6�9 ilmestyy viikolla 40
Nro 4 29�11 ilmestyy viikolla 51 Julkaisija: Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen Tuki ry Päätoimittaja: Raili Leino, puh� 0400 251 740 yhdysmies@hotmail�com
