YBT Oy Historiikki

Parasta betonista vuodesta 1958 Ylitornion Sementtivalimon ja Ylitornion Betonituotteen tarina

Mika Kulju

© YBT Oy ja Mika Kulju Graafinen suunnittelu ja taitto: Avalon Oy Kansi: Avalon Oy Kuvitukset: Avalon Oy Julkaisija: YBT Oy Kirjapaino: Saarijärven Offset Oy ISBN 978-952-92-4490-4

Sisällys 4

Esipuhe Osa I 1958-1972 ”Kaikki alkoi reikätiilistä” Yleiskatsaus aikakauteen Perheyrityksen juuret

8 9 10

Osa II 1973-1991 ”Meillä oli hiekkalaatikollakin sepeliä” Yleiskatsaus aikakauteen Tehdas muutti tien toiselle puolelle ”Nostan hattua Armas Kristolle” Portimokosken urakka tuplasi työt YBT:n synnytys alkoi kunnanjohtajan puhelusta Lamakauden karikot onnistuttiin välttämään ”Rakentaminen ei lopu koskaan”

24 25 26 32 46 52 56 58

Osa III 1992-2004 ”Kyllä se kannattee” Yleiskatsaus aikakauteen Tehdas nousi Kopanmäen teollisuusalueelle ”Työnjako oli heti alusta alkaen selvä” ”Ota minut töihin hallia rakentamaan?!”

Mika mukaan liiketoimintaan Uutta ilmettä betonille Outokumpu leivän isänä Laatu, toimitusvarmuus ja hinta Kannattavaa kasvua TT-laatoista ja Raahesta Ei pelkkää auringonpaistetta

64 65 66 75 83 92 96 106 110 116 124

Osa IV 2005-2008 YBT:n ”tupla” Yleiskatsaus aikakauteen MK3 – tärkeä päänavaus suurille kokonaistoimituksille Ruotsiin Nord Elementti Oy kehitysaskeleena Lisää toimitusvarmuutta Rajavillestä YBT matkailukeskusten rakentajana Palkittua koulutusta ja tunnustettua laatua

136 137 138 145 152 164 178

Osa V 2008- YBT elää perinteitä kunnioittaen tässä ja nyt

194

Pезюме

210 220 228 238

YBT koulujen kummina YBT urheilun maailmassa

246 250

Kehityskaari

294

Sammandrag Sammendrag Summary

Esipuhe Moni voisi luulla, että betoni on meidän aikamme keksintö, mutta totuus on toisenlainen. Betonin historia juontaa aina antiikkiin, jossa käytettiin rakentamisessa ainetta ”opus caementitium”. Kyseessä oli betonin kaltainen aine, joka syntyi sementin ja poltetun kalkin sekoituksena. Aikansa ”betonituotteita” olivat mm. Pantheonin temppelin kupoli ja monet Rooman valtakunnan rakenteet.

Keskiajalla betoni unohdettiin rakennusaineena, kunnes 1800-luku toi sen takaisin muotiin. Viime vuosisadalla kehitettiin betonin ja raudoitusten yhdistelmänä teräsbetoni (aluksi puhuttiin rautabetonista), joka takasi rakennusaineen nykyisen maineen. Olisikin vaikea kuvitella yhteiskuntaamme ilman betonia.

Käsissäsi oleva kuvateos kertoo pohjoisen betonirakentamisen vaiheita ja Alapurasten perheyritysten tarinan. Kirja ei ole tieteellinen tutkimus, vaan puhtaasti historiikki. Teos syntyi parin vuoden työn tuloksena, ja urakan päätteeksi ovat paikallaan kiitokset monille ihmisille.

Koko työn ajan ilmapiiri oli inspiroiva. Alapurasen perheen kanssa oli erittäin mukava tehdä töitä ja projekti jää ikuisesti mieleeni miellyttävänä kokemuksena, jonka myötä pääsin tutustumaan myös Ylitornion lähihistoriaan.

Kiitokset myös kaikille haastatelluille ja eri sanomalehdille, joilta saimme luvan käyttää artikkeleita lähteinä.

Mainostoimisto Avalonin toimitusjohtaja Jari Laakso esitti ensimmäisenä idean historiikin kirjoittamisesta loppuvuodesta 2006, ja kehitysjohtaja Petri Laakso puolestaan hoiti käytännön järjestelyt projektin eri vaiheissa. YBT ei ole imagoltaan väritön betonialan yritys, joten kirjasta tehtiin kohteensa näköinen. ”The Buraset” –sarjakuvan piirtäjän, Avalonin Art Director Jan Åqvistin käden jälki onkin olennainen osa tätä kirjaa. Alunperin

4

idea sarjakuvahahmojen hyödyntämisestä yrityksen markkinoinnissa syntyi aloitelaatikon kautta työntekijä Petri Jaakolta.

Maailma on todennäköisesti varsin erilainen silloin, kun yrityksen tarina kootaan seuraavan kerran kansien väliin. Sattumalta kirjan julkaisu osuu ajankohtaan, jolloin otsikoissa ovat hyvin paljon samantapaiset asiat kuin YBT:n rakennusvaiheessa vuosina 1991-1993. Taloudellista taantumaa on ennustettu jo pitkään, ja kansainvälinen finanssikriisi on kaatanut monia rahoituslaitoksia. Syystäkin useilla teollisuuden aloilla kannetaan huolta tulevaisuudesta eikä suhdanneherkkä rakennusteollisuus ole poikkeus säännöstä.

Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta yksi YBT:n perusviisauksista tulee takuuvarmasti kantamaan sekä hyvinä että huonoina aikoina: rakentaminen ei lopu koskaan. Sen vuoksi on helppo uskoa, että tämä kirja on vasta tarinan alku.

Yrityksen tuoreinta historiaa valetaan koko ajan, ja marraskuussa aputoiminimi (YBT) ja virallinen nimi (Ylitornion Betonituote) vaihtoivat paikkaa.

Nyt yrityksen nimi on siis virallisestikin YBT.

Ylitorniolla 17.11.2008

Mika Kulju

5

Näkymä Ylitorniolta etelään ja pohjoiseen kesällä 2007.

6

7

Osa I 1958-1972 ”Kaikki alkoi reikätiilistä”

8

Yleiskatsaus aikakauteen

Ylitornion Sementtivalimo perustettiin Nuotiorannalla vuonna 1958. Sattumalta suomalaisen valmisbetonin kaupallinen historia alkoi samana vuonna, kun Lohjan Kalkkitehdas ja sen tytäryhtiö Rudus rakensivat ensimmäisen valmisbetonitehtaansa Helsinkiin.

Ylitornion Sementtivalimon perustamisen aikaan Pohjois-Suomi eli suurta murroskautta. Maaseudulla koettiin 1940-1950-luvuilla jälleenrakentamisen jakso, kun taas 1950-luvun lopulla alkoi joukkomuutto Etelä-Suomen kaupunkeihin ja Ruotsiin. Siihen aikaan ikäluokat olivat suuria, ja parhaimmillaan Ylitorniollakin oli reilusti yli 10 000 asukasta.

Kaikkiaan 1950-luvun loppu oli mielenkiintoinen ajanjakso. Suomi totutteli ulkopoliittisesti uuteen tilanteeseen Neuvostoliiton kupeessa kylmän sodan ilmapiirissä, ja vuonna 1956 Tasavallan Presidentiksi valittiin tiukassa vaalitaistossa Urho Kaleva Kekkonen. Hän hallitsi maata suvereenisti peräti neljännesvuosisadan.

1950-1960-luvuilla Neuvostoliitto puuttui monella tavalla Suomen sisäisiin asioihin ja tarkkaili maan tilannetta YYA-sopimukseen vedoten. Suomen ulkopoliittista asemaa kuvaa hyvin yöpakkaskriisi, joka osui samalle vuodelle yrityksen perustamisen kanssa. Vuoden 1958 eduskuntavaalien jälkeen Suomeen muodostettiin hallitus, joka ei ollut Neuvostoliitolle mieleen. Uhkaava tilanne ratkesi hallituksen erottua ja Kekkosen Neuvostoliiton vierailun jälkeen. Presidentin rooli idänsuhteiden takuumiehenä korostui myös vuoden 1961 noottikriisissä.

Viimeiset sodasta muistuttaneet säännöstelytalouden merkit poistuivat vuonna 1962, kun henkilöautojen tuonti länsimaista vapautui. Seuraavana vuonna tehtiin rahan arvon muutos. Rahan arvosta poistettiin tuolloin kaksi nollaa eli 100 markkaa muuttui yhdeksi markaksi.

Kansakunnan vaurastuminen alkoi näkyä mm. erilaisina uusina kodinkoneina. Varsinkin televisio mullisti vapaa-ajan viettoa, kun ihmiset viihtyivät entistä enemmän kotona neljän seinän sisällä. Eero Mäntyranta hiihti mestaruuksia vielä 1960-luvulla mustavalkoisena, mutta Lasse Virénin kultainen kaatuminen 1972 nähtiin monessa kodissa jo väreissä.

9

Perheyrityksen juuret Mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei lähde miehestä. Vanha sanonta pätee myös YBT:n kohdalla. Laajentumisestaan ja vientitoiminnastaan huolimatta YBT on edelleen yritys, jonka juuret ovat vahvasti Ylitorniolla. Yrityksen tarinaa onkin vaikea hahmottaa ilman muutaman rivin oppituntia syntymäpaikkakunnan historiasta ja maantieteestä.

Vuonna 1482 perustettu Ylitornion kunta sijaitsee Napapiirillä ja sen naapureita ovat Suomen puolella Rovaniemi, Pello, Tornio ja Tervola sekä Tornionjoen eli väylän toisella puolella Ruotsin Övertorneå, joka on suunnilleen samankokoinen suomalaisen kaimansa kanssa. Ylitornio ja Övertorneå olivat sama kunta aina vuoteen 1809, jolloin Suomen sodan jälkeinen Haminan rauha jakoi sen kahtia. Tornionjoesta tuli tuolloin Venäjään liitetyn Suomen suuriruhtinaskunnan ja Ruotsin raja.

Historiansa aikana Ylitornio ja sen jylhä Aavasaksan vaara ovat kiinnostaneet monenlaisia matkamiehiä. Ylitornio jätti jälkensä maailmanhistoriaan vuosina 1736-1737, kun Ranskan tiedeakatemia lähetti astemittausretkikunnat pohjoiselle pallonpuoliskolle tarkistamaan Isaac Newtonin laskelmat maapallon muodosta. Jean-Pierre de Maupertuis’n retkikunta teki tärkeitä mittauksia Aavasaksalla ja todisti laskelmillaan, että maapallo on hieman litistynyt. Samalla napapiiri paikannettiin ensimmäisen kerran kartalle.

Lähes yhtä kuuluisa vieras oli värikäs Giuseppe Acerbi. Hän oli italialainen tutkimusmatkailija, kirjailija ja muusikko, joka matkusti vuosina 1798– 1799 Lapin halki Nordkappiin. Acerbi julkaisi retkestään kansainvälistä huomiota herättäneen teoksen ja hänen mukanaan matkustanut eversti A.F. Skjöldebrand nousi maineeseen maisemapiirroksillaan. Tutkimusmatkailijat loivat perustan Ylitornion ja Aavasaksan maineelle matkailukohteena.

Myöhemmin Aavasaksa saavutti legendaarisen maineen mm. juhannusjuhliensa ansiosta.

Nykyisen Ylitornion pinta-ala on 2 213 km², josta on vesistöjä peräti 184 km². Ylitornio tarjoaa todella hienon lappilaismaiseman Tornionjoen ja Aavasaksan ansiosta. Kainuunkylän kohdalla on Pohjolan laajin jokisaaristo, ja kokonaan oma lukunsa on Tornionjokeen laskevan Tengeliöjoen vesistö, joka muodostaa kuuluisan järvireitin kylineen. Alkulähteet pulppuavat Rattostunturin takaa ja virtaavat Raanujärven, Vietosen ja Miekojärven läpi kohti Tornionjokea. Tällaisissa maisemissa on tämän kirjan tarinan juuri.

10

Perheyrityksen perustaja Erkki Alapuranen syntyi vuonna 1935 Hellin ja Arvid Alapurasen maanviljelijäperheeseen, jonka kotitila on Ylitornion Purasenvaarassa. Perheessä oli kolme lasta, joista vanhempi poika Pekka jäi sukupolvenvaihdoksen jälkeen tilan isännäksi. Nuorempi poika Erkki puolestaan perusti yrityksensä Nuotiorannalle äitinsä perintömaille. Myöhemmin paikalliset maanviljelijät vitsailivatkin, että sementtivalimon varastotuotteet veivät tilaa hyviltä pelloilta. ”Maanviljelijän töitä en koskaan vakavasti harkinnut, sillä eihän pienelle tilalle olisi kovin monta isäntää mahtunut. Minua on nuoresta pitäen kiinnostanut liiketoiminta ja voin sanoa, että olen aina ollut yrittäjäluonne. En vaihtaisi alaa, vaikka saisin aloittaa kaiken alusta. Minun ei ole ikinä tarvinnut lähteä väkisin töihin”, Erkki kertoo.

Alapurasten perheyritysten historian katsotaan alkavan päivämäärästä 14.6.1958. Tuolloin Erkki jätti Ylitornion piirin nimismiehelle elinkeinoilmoituksen, jossa hän ilmoitti ryhtyvänsä harjoittamaan Nuotiorannan kylässä sementtivalimoliikettä toiminimellä Ylitornion Sementtivalimo om.

Erkki Alapuranen.

Erkistä ei tullut sementtivalimoyrittäjää hetken mielijohteesta, vaan kysynnän ja tarjonnan lain kautta. Alun perin Erkin oli tarkoitus toimia puuseppänä omassa verstaassaan, sillä hän oli hankkinut alan opin työskentelemällä kolmena talvena (1951-1953) Ruotsin Armasjärvellä serkkunsa Axel Purasen yrityksessä. Lisäksi hän suoritti kirvestyön peruskurssin Länsi-Pohjan kuntain ammattioppilaitoksessa Torniossa (1954-1955). Kesätöitä oli puolestaan Aavasaksan sahalla, joten puun hyödyntäminen tuli nuorelle miehelle monella tapaa tutuksi.

Tulevaisuutta harkitessaan Erkki päätyi kuitenkin laskelmissaan johtopäätökseen, että Ylitornion kaltaisessa paikassa eräs toinen ammattiala voisi olla puusepänverstasta kannattavampi. Erkin mukaan sementtivalimolle oli Ylitorniolla selkeä tilaus, sillä sodan jälkeisten vuosikymmenten vireä rakentaminen vaati paljon tarvikkeita. Maaseudulla uusiin asuinrakennuksiin tehtiin mm. kellareita, joita rakennettiin tiilistä. ”Kaikki alkoi reikätiilistä, joiden tekoa opiskelin ennen armeijaan lähtöä Matarengissa Anderssonin tiilitehtaalla. Suomen puolella lähin reikätiilien valmistaja oli siihen aikaan Kemissä Ajoksen tien varressa”, kertoo Erkki.

11

JORMA WESTERLUND / YLITORNION KUNNAN ARKISTO

Ylitornion Sementtivalimon ensimmäinen tuotantolaitos oli Rajavartiolaitokselta hankittu parakki.

Kuva Nuotiorannalta vuodelta 1959.

Erkin ensimmäinen liiketoimintasuunnitelma oli hyvin yksinkertainen: hän osti Anderssonilta tärytiilikoneen ja aloitti valmistuksen Nuotiorannalla.

Vielä 1950-luvun lopulla yrityksen perustaminen ei ollut kuitenkaan niin yksinkertaista kuin nykyään, sillä laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta oli hyvin byrokraattinen. Kova kynnys oli lupa elinkeinon harjoittamiseen, johon tarvittiin paikallisen kunnanjohdon siunaus.

Erkin yllätykseksi vuonna 1957 pyydetty kunnan puoltolause elinkeinoilmoituksen liitteeksi hylättiin Ylitornion kunnantalolla. Kunnan erään virkamiehen mukaan Erkin suunnitelmien kaltaista yritystä ei tarvittu Ylitorniolla. Todennäköisesti syynä jyrkän kielteiseen asenteeseen oli, että paikkakunnalla toimi jo ennestään betonialan yritys sekä punatiiliä valmistanut tehdas (jonka viimeinen toimituserä käytettiin Aavasaksan näköalatornin rakentamiseen vuonna 1969). Menestyville yrittäjille ominaiseen tapaan Erkki ei kuitenkaan antanut periksi, vaan jatkoi neuvotteluja kunnan kanssa. Lopulta lupa elinkeinon harjoittamiseen irtosi, ja Erkki aloitti armeijan jälkeen pitkän taipaleensa yrittäjänä.

Ylitornion Sementtivalimon ensimmäinen tuotantolaitos rakennettiin Nuotiorannalle Rantalan tilalle Torniontien itäpuolelle. Kyseessä oli Rajavartiolaitokselta ostettu puinen parakki, jota laajennettiin omista tuotteista vuon12

Sementtiyhdistyksen kurssi Jyväskylässä 1960.

Silmälasipäinen Erkki keskellä.

na 1961 saadulla rakennusluvalla. Puisen ja betonisen tehtaan kolmannen osan muodosti pannuhuone. Tällaisissa puitteissa töitä tehtiin aina vuoteen 1973 asti. ”Ensimmäinen asiakas oli muistaakseni Nikkisen talo, johon toimitimme kellarin tiilet.

Alkuaikoina töitä sai tehdä niin paljon kuin kerkesi. Työt alkoivat aamun valossa ja loppuivat illan pimeään. Mainontaan ei tarvinnut panostaa, sillä puskaradio kertoi omaa kieltään”, Erkki kertoo.

Erkkiä voi monella tapaa pitää 1950-luvun lopun pienyrittäjän perikuvana. Purasenvaarasta itsekin kotoisin oleva Lapin Kansan toimittaja Seppo Savolainen kirjoitti Erkin yrittäjähengestä 12. elokuuta 2008 julkaistussa artikkelissa: Yrityksen alkutaival kertoo kaiken perustajastaan.

Erkki Alapuranen kulki kahdeksan kilometrin mat13

kan valimolleen kotoaan Purasenvaarasta polkupyörällä, sitten mopedilla ja viimein, kun hän katsoi varojen sallivan, ensimmäisellä autollaan, joka oli harmaa Austin A 40.

Erkin liiketoimia siivitti alusta lähtien se tosiseikka, että tuotteille oli markkinoita väylän molemmin puolin. Osa tuotteista myytiin Ruotsiin, joten kansainvälistymisen historia kattaa siis perheyritysten elinkaaren kokonaisuudessaan. Kerran erästä isompaa urakkaa varten koneetkin vietiin Ruotsin lainsäädännöstä johtuen naapurin puolelle, ja Erkki miehineen kävi töissä veneellä.

Vaikka Erkki teki töissä pitkää päivää, ehti hän puuhastelemaan muutakin. Erkin tulevaisuuden kannalta kohtalokkaaksi muodostui vuoden 1962 Ranuan retki, kun hän lähti tapaamaan Elsa-siskoaan. Siltä reissulta löytyi elämänkumppaniksi Hilkka, joka on omaa sukuaan paikkakunnan mukaisesti Ranua. Vuonna 1939 syntyneen Hilkan perheessä oli kahdeksan lasta, ja suvun perintönä on yrittäjien ja maanviljelijöiden verta.

Perhesiteillä on kaikkiaan suuri merkitys tämän kirjan tarinan kannalta, sillä Elsa on naimissa Hilkan serkun Toivo Ranuan kanssa. Elsa huomasi Erkin ja Hilkan molemminpuolisen ihastuksen ja huolehti velipojalle kukatkin mukaan, kun tuleva vävy vieraili ensimmäisen kerran anoppilassa.

Hääkellojen sointia kuultiin Ranuan kirkossa kesäkuun lopussa 1963.

Vuonna 1964 Alapurasen perhe rakensi Nuotiorannalle omakotitalon, joka nousi vanhan tehtaan naapuriin Torniontien länsipuolelle. Kotitalo rakennettiin tietenkin oman tehtaan tiilistä. Isommalle kodille oli tarvetta, sillä yrittäjäperhe kasvoi. Perheen vanhin poika Juha syntyi vuonna 1964, ja neljä vuotta myöhemmin hän sai pikkuveljekseen Reijon. Perheen iltatähti Mika näki päivänvalon vuonna 1979.

Alapurasten perheyrityksissä kaikki ovat kantaneet kortensa kekoon, ja Erkinkin tapauksessa menestyneen yrittäjän taustalla on ollut vahva nainen.

Hilkan ensimmäinen työpaikka oli Ranuan Osuuskaupassa, minkä jälkeen hän lähti kauppakouluun. Opiskelujen jälkeen Hilkka teki viisi vuotta töitä Ranuan Yhdyspankissa. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki kuitenkin Ylitornion Säästöpankissa, jonka palveluksessa vierähti 31 vuotta. Toisen työuransa hän teki perheyrityksen palveluksessa ja nykyaikana hänen tittelinsä olisi ollut todennäköisesti talouspäällikkö. Hilkka kertoo roolistaan perheyrityksen äitinä:

14

15

Sementtivalimo 1960-luvun alussa tehdyn ensimmäisen laajennuksen jälkeen.

”Tietenkin meillä oli taloudellisesti tiukkaa yrityksen alkuaikoina, mutta aina leipä tuli tienattua. Sitten kun yritys alkoi tuottaa, Erkki houkutteli minua moneen kertaan jäämään kotiin hoitamaan yrityksen asioita, mutta halusin käydä muualla töissä.” ”Kirjanpidon lisäksi minua olisi tarvittu yrityksen töissä myös puhelinvaihteen hoitajana. Siihen aikaan puhelin oli vähintään yhtä tärkeä kuin nykyään, ja meillä oli niitä neljä kiinteää ja yksi jatkojohdolla sekä ulkohälytin ilmoittamassa puheluista. Yrittäjän piti olla koko ajan tavoitettavissa, jotta tilaukset voitiin hoitaa.” ”Laskutusta tehtiin aina sunnuntai-iltana, kun lapset oli saatu nukkumaan.

Laskutus oli siihen aikaan varsin työlästä, sillä kaikki piti tehdä käsin kirjoituskoneella. Tilinpäätöksen tein yleensä kesälomani ensimmäisellä viikolla.”

Nykypäivänä puhutaan paljon työssä jaksamisesta. Erkin ja Hilkan tarinoita kuunnellessa perheyrityksen voimavaraksi nousee positiivinen asenne, 16

Alapurasten kotitalon harjannostajaiset syksyll채 1964.

Kotitalo rakennusvaiheessa vuonna 1964.

17

vaikka pariskunta ei sitä erikseen pöydälle nostakaan. Yrittäjän asema ei ollut menneinä vuosikymmeninä läheskään yhtä hohdokas kuin nykypäivänä, vaan pikemminkin yrittäjän ura oli valintana riski. Erkin aloitellessa liiketoimintaansa pankista ei uskallettu ottaa lainaa yritystä varten.

Erkin liiketoiminta vilkastui kysynnän mukana nopeasti, ja tuotevalikoimaan lisättiin mm. kaivonrenkaita ja siltarumpuja. Töiden lisääntyminen merkitsi hyvin nopeasti sitä, että Erkki tarvitsi yritykseensä lisää miehiä, jotka eivät pelänneet työntekoa. Betonimiehen ammatti oli raskaimmasta päästä senkin ajan mittapuulla, sillä fyysisempää työtä sai etsiä. Vuosien varrella Erkin palveluksessa oli kymmeniä työntekijöitä, jotka muistavat Nuotiorannan tehtaan hyvänä, mutta ruumiillisesti vaativana työpaikkana. Ensimmäisiä työntekijöitä oli Erkki Orre, joka oli vuonna 1959 vasta 16-vuotias poikanen. ”Erkki aloitti yrityksensä pienessä punaisessa mökissä armeijan jälkeen.

Valmistimme aluksi tiiliä ja kaivonrenkaita, jotka kaikki tehtiin käsityönä. Muistan hyvin, kun kaivonrenkaat pyöriteltiin auton lavalle parruja myöten. Tämän päivän mittapuun mukaan töitä tehtiin todella hurjasti”, kertoo Orre. ”Olimme silloin nuoria ja jutut olivat sen mukaisia. Erkki oli hieman ujo ja vaatimaton kaveri, jolla oli yritykseen liittyvissä ajatuksissa kauaskantoisuutta. Hän ei yrittänyt äkkirikastumista, vaan halusi selkeästi kasvattaa sementtivalimoa rahkeitten mukaan”, jatkaa Orre.

Alapurasten perheyritysten pitkäaikaisimpia työntekijöitä on ollut Mikko Lahtinen (s. 1950), joka aloitti kesäpoikana vuonna 1964 ja siirtyi vakituiseksi työntekijäksi pari vuotta myöhemmin. Hän viihtyi yrityksen palveluksessa neljännesvuosisadan. Pitkän työuran katkaisi ainoastaan varusmiespalvelus.

Alapurasen yritys oli nuorelle Lahtiselle siinä mielessä tuttu paikka, että ennen häntä samassa työpaikassa oli työskennellyt kolme vanhempaa veljeä (Jussi, Lasse ja Matti). Lahtinen oli tottunut eri talojen renkinä ruumiilliseen työhön, ja lisäksi kova urheilumies oli SM-tason kestävyysjuoksija sekä painonnoston harrastaja. Silti kesätyönä ollut betonitiilten valmistus otti voimille. ”Kaikki tehtiin lapiohommina. Se oli rankkaa hommaa nuorelle miehelle, vaikka olinkin pieni ja riski. Välillä oikein pelotti lähteä töihin, kun raskaita 18

Juha 1-vuotiaana tulevan tehtaan paikalla.

Taustalla Ruotsin Luppiovaara.

tiiliä kannettiin käsin”, Lahtinen naureskelee muistellessaan nuoruutensa työelämää.

Kesällä töiden pääpaino oli tiilenvalmistuksessa, ja tärkeimmät työkalut olivat kädet ja lapio. Alkuaikoina betonin raaka-ainetta soraa haettiin lähiseutujen kuopilta illalla, joten työpäivät venyivät helposti pitkiksi. Päi19

vän tuotanto riippui työmiesten kunnosta, sillä kuorma-auton lastauksessa kauhakoneen virkaa toimittivat kärryt ja lapio. Sora tuotiin kuorma-autolla pihalle ja lapioitiin sisätiloihin säilöön. Raskaat 50 kilon painoiset sementtisäkit nosteltiin auton lavalta käsin. Mikko Lahtisen mukaan pari sementtisäkkiä kulki kerralla mukavasti olalla, kunhan vain jalat ja kädet kestivät.

Alkuaikojen tiilikoneet olivat vielä alkukantaisia, joten niitä oli yksin vaikea käyttää. Betoniset reikätiilet tehtiin ruotsalaisella puoliautomaattikoneella, jonka parissa työskenneltiin kahden miehen voimin käsipelillä.

Betonimassa laskettiin kaukaloon, josta se siirrettiin muottikoneeseen kauhalla. Muottiin valetut tiilet kannettiin kuivumaan lankuille. Kantaminen oli taitolaji, sillä jopa 30 kilon tiilen piti pysyä koossa lankulle saakka. Jos työmiehen kädet tärisivät, saattoi tiili painua kasaan, jolloin se piti valaa uudelleen. Suurempia tiiliä valmistui hyvällä työtahdilla päivässä 200-400.

Vuonna 1965 tuotevalikoimaan otettiin uutena artikkelina leca-tiilet, joiden menekki oli alusta lähtien erinomainen. ”Leca-tiilen valmistaminen oli kuin leikintekoa entiseen verrattuna. Prosessi oli sama, mutta painoa oli vain murto-osa”, Mikko Lahtinen kertoo.

Leca-sora painoi noin 700 kiloa kuutiolta, kun taas normaali betoni painoi noin 2400 kiloa kuutiolta. Kyseessä oli alaa mullistanut innovaatio, jonka kekseliäs yrittäjä tajusi ottaa käyttöön. Erkki kertoo: ”Sain idean leca-tiilien valmistamisesta Sementtiyhdistyksen tarkastajalta omakotitalomme rakentamisen aikoihin. Siihen aikaan leca-tiilien valmistaminen oli luvanvaraista työtä, ja tarkastaja kehotti pistämään hakemuksen vetämään. Kotitalo tehtiin perinteisistä betonitiilistä, sillä vielä siihen aikaan minulla ei ollut lupaa leca-tiilien valmistamiseen.”

Suositut leca-tiilet olivat pitkään yrityksen pääartikkeli. Osittain tämä johtui siitä, että 1960-luvun lopulta lähtien Ylitornion Sementtivalimo oli kauan leca-tiilien ainoa valmistaja koko Pohjois-Suomessa. Leca-tiilien raaka-aineena käytetty kevyt sora hankittiin Kuusankoskelta ja tuotiin Ylitorniolle rautateitse. Parhaimmillaan Kuusankosken soraa kuljetti säännöllisesti kaksi kippivaunua, joihin mahtui 40-70 kuutiota raaka-ainetta. Liikenne oli sen verran vilkasta, että Valtion Rautatiet rakensi Ylitornion Sementtivalimolle oman laiturin helpottamaan raskasta lastin purkamista kuorma-autoon. Erkki muistelee:

20

Mikko Lahtinen tulossa töistä.

”Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä rakentaminen oli Lapissa vilkasta.

Esimerkiksi Muonion ja Pellon Osuuskaupat myivät tuotteitamme todella paljon. Koskaan ei ollut sellaista pelkoa, että varastot eivät olisi menneet kaupaksi. Myös Ruotsin merkitys oli heti alusta alkaen suuri, sillä sinne vietiin 40 prosenttia tuotannosta. Väylän toisella puolella ei ollut meidän alallamme juurikaan kilpailua, ja pelkästään Matarenkiin rakennettiin parhaina vuosina jopa 40-50 taloa.”

Kesällä työmiehiä oli useampi, mutta talvella Erkki ja Mikko pyörittivät tehdasta kahdestaan. Talvella tuotanto keskittyi rumpuihin, kaivonrenkaisiin ja putkiin. Kaivonrenkaita syntyi normaalisti 10-15 päivätahtiin kesäisin, mutta talvella tuotanto oli hitaampaa heikomman kuivumisen vuoksi.

Kaivonrenkaat tehtiin tuohonkin aikaan rautamuoteilla.

Työviikko oli aikansa tapaan kuusipäiväinen. Työpäivä oli kahdeksantuntinen, ja ruokatunnin pituus oli 30 minuuttia. Ylitöitä ei juuri tehty, eikä

21

Erkki, 3-vuotias Juha ja Hilkka.

niitä moni olisi fyysisessä työssä jaksanutkaan. Kaikkiaan sementtivalimon töissä joutuivat koville sekä yrittäjä että työntekijät. Entisaikaan ei tosin tunnettu burnoutia, koska sellaista käsitettä ei ollut olemassakaan. Lahtisen Mikon jaksamista auttoi se seikka, että tarpeen tullen Erkki haki luottomiehensä töihin vaikka kotoa. ”Nuorena kuljin kirkonkylältä mopolla Nuotiorannalla ja joskus aamulla tuntui siltä, ettei töihin jaksa lähteä. Silloin Erkki kävi hakemassa minut samalla kun vei Hilkan töihin. Erkki tiesi tilanteen. Minulla oli aina sellainen tunne, että olimme enemmänkin työkavereita sen sijaan, että olisimme olleet johtaja ja työntekijä”, Mikko Lahtinen kertoo.

Pienessä yrityksessä ja pienellä paikkakunnalla yrittäjä oppi tuntemaan työntekijänsä ja päinvastoin.

22

23

Osa II 1973-1991 ”Meillä oli hiekkalaatikollakin sepeliä”

24

Yleiskatsaus aikakauteen

Suomalaisessa rakentamisessa koettiin 1970-luvulla murroskausi, joka tehosti alan tuotantoa huomattavasti.

Kerrostalo oli asuntorakentamisen valtatyyppi aina 1950-luvulta 1970-luvun puoliväliin saakka, jolloin alkoi omakoti- ja rivitalojen vahva esiinmarssi. Kerrostalorakentamisen kulta-aika oli elementtirakentamisen suuri kehityskausi. Samaan aikaan myös teollisuusrakentamisessa aloitettiin esijännitystekniikan soveltaminen. Syyt kehitykseen olivat yksinkertaiset, sillä elementtirakentaminen on nopeaa verrattuna paikalla tehtävään valuun, ja nopeuden lisäksi etuna on rakenneosien parempi mittatarkkuus. Elementtitehtaita alkoikin syntyä ympäri Suomea 1960-1970-lukujen vaihteessa ja samalla paikallavalut harvenivat.

Yleisesti ottaen 1970-luku jäi suomalaisille mieleen mm. öljykriisistä, Virénin olympiavoitoista, Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla, ETYK-isännyydestä, ensimmäisen ydinvoimalan rakentamisesta ja peruskoulu-uudistuksesta.

Yhteiskunnallisesti vuosikymmenet eivät olleet Ylitornion kaltaiselle maaseutukunnalle kovin aurinkoisia, sillä moni muutti muille maille leveämmän leivän perässä. Siinä kehityksessä Ylitornion väkimäärä puolittui.

Neljännesvuosisadan tasavallan päämiehenä ollut Urho Kekkonen vetäytyi presidentin tehtävistä 1981. Hänen seuraajakseen valittiin vuonna 1982 Mauno Koivisto, joka hoiti virkaa kaksi kautta. Poliittisen ilmapiirin muuttuminen alkoi näkyä vuonna 1987, kun kokoomus pääsi hallitusvastuuseen lähes 30 vuoden tauon jälkeen.

Muutenkin Suomi muuttui. Tultaessa 1980-luvun lopulle Suomi eli hulvatonta nousukautta, jonka pyörteissä kaikki näytti olevan mahdollista. Lauluilla oli kuitenkin kalliit lunnaat. Seuraavan vuosikymmenen alkajaisiksi Suomi sukelsi laman pyörteissä pahaan talouskriisiin, jonka viuluja makseltiin kansantaloudessa pitkään.

Suuri muutos tapahtui myös Suomen naapurissa, kun suuri ja mahtava Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Seurauksina olivat Suomen idänkaupan romahdus ja suuntautuminen länteen.

25

Tehdas muutti tien toiselle puolelle Ylitornion Sementtivalimon toiminta kehittyi ensimmäisen 15 vuoden aikana suotuisissa merkeissä, ja 1970-luvun alussa oli selvää, että yritys tarvitsi uudet ja modernimmat tuotantotilat. Yritys ei muuttanut kovin kauas, sillä uusi tehdas rakennettiin Nuotiorannalla toiselle puolen tietä perheen kotitalon takapihalle. Rakentajina olivat yrityksen omien miesten lisäksi muurari Erkki Karekivi ja kirvesmies Iisak Ylitulkkila.

Oman yrityksen tuotteista rakennettu tehdas valmistui vuonna 1973. Ensimmäisessä vaiheessa tehtaaseen rakennettiin 30 metriä pitkä ja 10 metriä leveä halli. Tehdasta laajennettiin myöhemmin kahdessa vaiheessa. Uusi tehdas oli öljylämmitteinen ja hallia pidettiin kovemmilla pakkasilla lämpimänä myös puhaltimien avulla.

Muuttonsa jälkeen Nuotiorannan tehdas oli entistäkin tiiviimpi työyhteisö, sillä nyt kaikki tehtiin Alapurasten pihapiirissä. Tehdas oli takapihalla ja Erkki piti yrityksen konttoria olohuoneessa, jossa Hilkka hoiti vapaa-aikanaan laskutusta ja kirjanpitoa. Kiireisinä aikoina tehdas oli käynnissä lähes vuorokauden ympäri, ja asiakkaita palveltiin normaalin työpäivän lisäksi myös iltaisin ja viikonloppuisin. Varastoa saattoi olla pihamaalla parhaimmillaan joen rantaan saakka, ja kaivonrenkaat olivat perheen pojille ja kylän lapsille tuttuja leikkipaikkoja.

Alapurasilla työt olivat käytännössä koko ajan läsnä. Perhe eli yrityksestä, ja yritys eli perheestä. Juhan mukaan: ”Meillä oli hiekkalaatikollakin sepeliä. Tietenkin sitä yritti olla apuna heti, kun kynnelle kykeni, vaikka todellisuudessa taisin olla siihen aikaan vain tiellä. Kotona oppi palvelualttiuden asiakkaita kohtaan. Heti kun auto kaarsi pihaan, olimme palvelemassa asiakasta. Työtä ja vapaa-aikaa ei meillä pystynyt erottelemaan, sillä yrityksessä oltiin kiinni arkina ja pyhinä sekä päivällä ja yöllä.”

Ensimmäisinä perheyrityksen töinään lapset hoitivat kukin vuorollaan työntekijöiden koppien siivouksen viikkorahapalkalla. Siivoojan tehtävä siirtyi ensin Juhalta Reijolle, ja myöhemmin Reijolta Mikalle. Poikien varttuessa he pääsivät tekemään kaikkia töitä, jotka kuuluivat sementtivalimon arkeen. Perheen lapset saivatkin kuin automaattisesti kasvatuksen yrittäjiksi, vaikka sitä uraa ei heille kotona missään nimessä tuputettukaan.

26

Sementtivalimon ensimmäinen tuotantolaitos sijaitsi tien toisella puolen kotitalon naapurissa.

Reijo leikkimässä kotipihalla.

Uusi tehdas valmistui vuonna 1973 Alapurasten kotitalon takapihalle.

Rannassa näkyvä Mercedes Benz oli yrityksen ensimmäinen lavakuorma-auto.

27

”Isän mukana näki ja oppi, että töitä pitää tehdä. Toisaalta kotona näki myös sen, että yrittäjällä oli olemassa tietty vapaus”, sanoo Reijo.

Pojat kouliutuivat alan töihin varsinkin betoniautojen kuskeina. Erkki hankki ensimmäisen Mercedes Benz -merkkisen lavakuorma-auton vuonna 1977.

Kaksi vuotta myöhemmin yrityksen kalustoon ostettiin Scania-merkkinen ”kuuppamallinen” betoniauto. Seuraavana vuonna kalustoa täydennettiin Scania-merkkisellä vaihtolava-autolla, johon saatiin isompi betonisäiliö ja hiab-nosturilla varustettu kuljetuslava. Neljänneksi autoksi vuonna 1984 ostettu Scania oli Lapin läänin ensimmäisiä pyörintäsäiliöautoja. Autojen suhteen merkittävät hankinnat olivat vuosina 1986-1987 ostetut kaksi uutta Volvo FL-10-pyörintäsäiliöautoa, jotka oli varustettu hihnapurkulaitteistolla.

Sementtivalimo 1970-luvun lopulla. Taustalla Ruotsin Luppiovaara.

Jotain perheyrityksen arjesta kertoo, että 18-vuotiaana Juha suoritti aamulla ajokortin ajokokeen ja oli jo samana iltana kuskaamassa Scanialla kaivonrenkaita asiakkaalle. Betoniauton ratissa maakunta tuli Juhalle ja Reijolle tutuksi Tervolaa, Torniota, Pelloa ja Kolaria myöten. Tietenkin betonia ajettiin myös Pohjois-Ruotsin rakennuskohteisiin.

28

Reijo pyöräilee sorakasojen välissä kalareissulla.

Sementtivalimon varasto oli suosittu (ja myös kielletty) leikkipaikka. Reijon pää näkyy rummusta.

Juha, Jeni-koira ja reikätiilet 1970-luvun puolivälissä.

29

Sementtivalimon ensimmäinen varsinainen betoniauto, joka hankittiin vuonna 1979.

Sementtivalimon kolmas auto. Scaniassa oli hiab-nosturi ja tarvittaessa säiliÜn tilalle saattoi vaihtaa lavan. Kuva 1980-luvun alkupuolelta.

30

Vuonna 1984 hankittu Scania oli Lapin läänin ensimmäisiä pyörintäsäiliöautoja.

Vuosina 1986-1987 hankittiin kaksi Volvo FL 10 betoniautoa hihnapurkulaitteistolla.

31

Uudet sorasiilot rakennettiin 1980-luvun alussa tehtaan laajennuksen yhteydessä.

”Nostan hattua Armas Kristolle” Vuodet 1973-1982 olivat Alapurasen perheyrityksessä tasaisen kehityksen aikaa. Jos yrityksen perustaminen 1958 ja uuden tehtaan valmistuminen 1973 olivat kaksi ensimmäistä suurta kehitysaskelta, niin kolmas oli vuonna 1983 valmistunut tietokoneohjattu betoniasema. Tässä vaiheessa valmisbetonin osuus oli noussut jo yli puoleen liikevaihdosta. Aikansa alan huippuosaamista edustanut asema rakennettiin valimon yhteyteen, ja tietokone ohjasi betonin valmistusta itsenäisesti. Varmuuden vuoksi järjestelmässä oli myös käsiohjaus. Erkki Alapuranen kertoi pohjoisen yrittäjän arjesta seuraavasti Pohjan Tornio –lehdessä: ”Normaaleja yrittäjyyteen liittyviä ongelmia lukuun ottamatta ei yrityksellä tällä hetkellä ole sanottavampia vaikeuksia. Kova talvi vaikuttaa luonnollisesti tällaisen kausiluontoisen homman sujumiseen. Kun on hiljaista, niin teemme kevättä ja kesää varten varastoon valimotuotteita. Kyllä niille aina tarvetta on ja kaupaksi ne saadaan”, kertoo Erkki, kun pakkasta kyseisellä hetkellä oli -25° C.

32

Uuden betoniaseman rakennustyöt 1982.

Normaalina vuonna yrityksen tuotteista meni kotikuntaan alle puolet. Muu osa jakaantui pääasiassa lähikuntiin Pelloon ja Tornioon. Valmisbetonin kannalta hiljaisempana talviaikana päätuotteina olivat kaivonrenkaat ja rummut, joiden markkina-alueena oli käytännössä koko Lapin lääni. Pohjoisen vilkkaan rakentamisen vuosina kaivonrenkaiden ja tierumpujen menekki oli taattu, joten niitä saattoi huoletta valmistaa varastoon suuriakin määriä. Parhaimpina aikoina kaivonrenkaita oli varastossa jopa tuhansia.

Vuonna 1986 lähes puolet valmisbetonista myytiin Ruotsin Tornionjokilaaksoon, ja koko liikevaihdosta noin 30 prosenttia muodostui länsinaapurin kanssa käydystä kaupasta. Ruotsin puolella yritys oli yhteen aikaan erityisasemassa, sillä se oli ainoa alan toimija Norrbottenissa, jolla oli lupa siltojen rakennusaineena käytetyn betonin tuottamiseen. Parhaimmillaan Ylitornion Sementtivalimo toimittikin Ruotsiin betonia yhtä aikaa kolmen eri sillan rakentamiseen.

33

Betoniaseman ohjaushuone otettiin käyttöön vuonna 1983.

Vaakatehdas Koskisen asentajat, Erkki (toinen vasemmalta) ja sähkötöistä vastannut Matti Tolppi (toinen oikealta).

Yrityksen toiminta oli kausiluontoista, ja kesäisin töitä oli käytännössä niin paljon kuin niitä ehdittiin tehdä. Parhaimmillaan kaksi betoniautoa ajoi aamusta iltaan Suomen ja Ruotsin kohteisiin. Erkki totesikin leikkisästi, että hän osasi Lapin ja Norrbottenin kartat ulkoa järvikyliä myöten.

Nuotiorannan liiketoiminnan vuosina Erkille tulivat tutuksi monenlaiset lappilaiset ja norrbottenilaiset vaikuttajat. Erkille on jäänyt erityisesti mieleen sodanjälkeisen Tornionjokilaakson tunnetuin liikemies, jota sekä ihailijat että kadehtijat ovat kutsuneet Lapin keisariksi: ”Nostan hattua Armas Kristolle, joka oli hieno asiakas. Puhelin saattoi soida vaikka kahden aikaan yöllä, kun Armas ilmoitti, että auto on tulossa tuomaan ja hakemaan tavaraa. Ennen omaa asemaa auto toi sementtisäkkikuorman ja otti mukaansa renkaita, joita saattoi mennä 40-50 yhdellä tilauksella. Armas on hyvä mies ja yrityksen leivän isä yhteen aikaan. Sellaisia liikemiehiä on maailmassa vähän”, Erkki toteaa.

34

Reijo ja Erkki opiskelemassa uuden betoniaseman ohjausjärjestelmää oikealla olevan asentajan opastuksella.

Alusta alkaen Ylitornion kunta oli yrityksen vakioasiakas. Myös Ylitornion kunnan virkamiehet tulivat vuosikymmenten saatossa paikalliselle yrittäjälle tutuiksi. Merkittävässä asemassa oli esimerkiksi Jorma Uusimaa, joka toimi Ylitornion kunnan rakennustarkastajana vuosina 1972-2008. Uusimaa osaakin antaa arvoa Erkin pioneerityölle paikallisen rakentamisen kehittämisessä.

Vuonna 1981 Nuotiorannalla valmistuivat ensimmäiset kokonaiset seinäelementit maatalouden tarpeisiin. Uusimaan mukaan Erkin ansiosta ylitorniolaisessa rakentamisessa siirryttiinkin jo varhain elementtitekniikkaan, jota näki siihen aikaan vain kaupungeissa, mutta ei Pohjois-Suomen maaseuduilla.

Ylitornion Sementtivalimon jälki näkyy edelleenkin vahvasti Pohjois-Suomen maataloudessa, kuten laakasiiloissa sekä virtsa- ja lietesäiliöissä.

Menneinä vuosikymmeninä maaseudun elämänmeno oli huomattavasti leppoisampaa kuin nykyään. Maakunta oli täynnä rehtejä Lapin miehiä, joten kaupan ja töiden tekeminen oli mutkatonta ja helppoa. Tilaukset tehtiin yleensä puhelimella, ja asiakkaisiin luotettiin vahvasti.

35

Reijo uuden betoniaseman sekoittimessa lapaa kiinnittämässä.

Jussi Myllymäki ”kippaa” ja Erkki vastaanottaa sorakuormaa.

36

37

Erkki puhdistamassa betoniaseman alustaa.

38

Veljekset Juha, Mika ja Reijo 1980-luvun puolivälissä.

Suuremmissa tilauksissa tietenkin neuvoteltiin tarkasti summista, mutta yleensä asiakas vain haki varastosta tarvitsemansa artikkelit, jotka merkittiin tilauslistaan. Asiakas kirjoitti nimen listan vahvistukseksi, eikä epärehellisiä ostajia ollut muutamaa pakollista poikkeusta lukuun ottamatta. Aikalaisten kuvausten mukaan Erkki jäi työvuosiltaan mieleen kaverina, jolle oli tärkeää, että tavara saatiin ostajan tontille aikataulussa. Laskulla ei ollut monestikaan yhtä kiire.

1970-1980-luvuilla yrityksen työnjako oli hyvin selkeä. Erkki johti yritystä ja hänen luottomiehenään oli betonimies Mikko Lahtinen, joka pystyi pyörittämään tehdasta ja tilauksia yksinäänkin. Hänen ammattitaitonsa ansiosta yrityksen toiminta ei ollut seisokissa edes Alapurasen perheen lomien aikaan. Pitkän linjan työmies oli myös Keijo Taavettila, joka oli yrityksen palveluksessa vuosina 1984-2002. Lisäksi yrityksen palveluksessa oli lukuisia lyhyemmän pestin miehiä ja tietenkin perheen pojat.

Lahtinen päätti pitkän uransa Alapurasten palveluksessa vuonna 1990.

Nuotiorannan tehtaan miljöö tuli Mikko Lahtiselle ja hänen perheelleen tutuksi muutenkin kuin vain työn kautta. Lahtisen perhe asui vuokralaisena Alapurasen omakotitalon yläkerrassa vuosina 1971-1978.

39

Erkki vastaanotti Ylitornion Vuoden yrittäjäpalkinnon vuonna 1986.

”Nuotiorannalla työpaikka oli liiankin lähellä, kun sinne oli nurkalta matkaa vain parikymmentä metriä. Verhot piti olla ikkunassa, ettei sitä koko ajan nähnyt. Olin 40-vuotias lopettaessani työt sementtivalimolla. Olin silloin tehnyt samaa työtä lähes 25 vuotta ja minulla oli saman verran aikaa eläkeikään. Päätin, että on aika tehdä jotain muuta”, hymyilee Mikko Lahtinen muistoilleen.

Lahtinen asuu tätä kirjoitettaessa Tampereen seudulla Lempäälässä, mutta käy säännöllisesti lomillaan vanhoilla kotikonnuillaan. Muistona Nuotiorannan työvuosista ovat edelleen vahvat kädet. Menneistä vuosista miehellä on monta tarinaa, joista eräs kertoo oman aikansa pohjoisen olosuhteista. ”Se oli yksi 1960-luvun lopun talvista, kun lähdin Erkin kanssa katsomaan traktoria Ranualta. Päivän mittaan puhkesi kova lumimyrsky, minkä ansiosta kotimatkalla tie oli Rovaniemeltä Ylitorniolle tukossa. Reissu oli melkoinen, kun välillä lapioimme tietä auki ja ajoimme vauhdilla nietoksista läpi. Kaiken kaikkiaan työ on nykyään ruumiillisesti kevyempää, mutta henkisesti paljon raskaampaa.”

Mikko Lahtinen palasi YBT:n töihin pariksi viikoksi kesällä 1993, jolloin hän oli valmistamassa uuden tehtaan ensimmäisen työkohteen, Kallijoen sillan elementtejä.

40

L채nsiraja 4.12.1986.

41

Uuden trukin käyttöönotto 1980-luvun alkupuolella. Ohjaimissa Reijo.

42

VTT:n tutkimusavustaja Leo Moilanen, betonimies Mikko Lahtinen ja Erkki mittaamassa voimalaitosbetonin ilmam채채r채채.

Voimalaitosbetonin suhteutusta ennakkokokeita varten.

Leo Moilanen kouluttamassa Juhaa vuonna 1986.

43

Nuotiorannan asemalta toimitettiin kaikki betonit vuosina 1986-1987 Portimokosken voimalaitoksen rakentamiseen ja siltaurakoihin.

44

JUHA SARKKINEN

Portimokosken voimalaitos vuonna 2008.

45

Portimokosken urakka tuplasi työt Vuodesta 1986 muodostui monella tapaa merkittävä perheyrityksen historiassa. Yritysmuoto muutettiin syyskuussa allekirjoitetulla sopimuksella kommandiittiyhtiöksi, ja nimeksi muokattiin kuvaavampi Ylitornion Sementtivalimo ja Betoniasema. Samalla Nuotiorannalla otettiin ensimmäinen askel sukupolvenvaihdoksen suuntaan. Yrityksen äänivaltaisina osakkaina olivat Erkki ja Hilkka, kun taas Juha ja Reijo olivat äänettömiä yhtiömiehiä.

Näin perheen vanhemmat pojat oli otettu virallisestikin mukaan yrityksen toimintaan.

Samana vuonna Erkki valittiin Ylitornion Vuoden yrittäjäksi. Tuolloin betonimylly oli pyörinyt Nuotiorannalla jo 28 vuotta. Valinnan tehnyt Ylitornion elinkeinolautakunta luonnehti Erkkiä ”puurtajayrittäjäksi” ja perusteluissa muun muassa todettiin, että Alapuranen on aloittanut tyhjästä ja kasvattanut yrityksensä pienestä suureksi.

Muina valinnan perusteluina olivat pitkä ura paikallisena yrittäjänä sekä alan kehityksen menestyksekäs hyödyntäminen. Nuotiorannan betoniasema olikin yksi nykyaikaisimmista Pohjois-Suomessa. Tuohon aikaan yritys työllisti Alapurasen perheen lisäksi neljä vakituista työmiestä ja väliaikaisesti automiehiä. Välillisesti yritys työllisti myös soran ja sementin toimittajia.

Laadunvalvonnan ja tuotteiden testauksen merkitys kasvoi 1980-luvun kuluessa, ja niistä muodostui varsinainen elinehto alalla toimimiselle. Varsinkin Tornionlaakson Voima Oy:n Portimokosken voimalaitoksen rakentaminen 1986-1987 oli yrityksen kehityksen kannalta merkittävä projekti.

Tasalaatuinen voimalaitoksen erikoisvalu oli huomattavasti vaativampaa työtä kuin yrityksen aiemmat urakat niitä yhtään väheksymättä.

Yrityksen alkuaikoina virallinen laadunvalvonta oli Sementtiyhdistyksen vastuulla. Käytännössä valvonta sujui siten, että valvoja saapui yllätystarkastukselle, leimasi haluamansa tuotteet ja kävi myöhemmin testaamassa niiden lujuuden henkilöauton peräkärryssä kulkeneen puristimen kanssa.

Myöhemmin sama tehtävä siirtyi Valtion tekniselle tutkimuslaitokselle (VTT). Vaikka VTT tarkastikin valmisbetonin laadun säännöllisesti, oli kuitenkin vastuu päivittäisestä kontrollista yrittäjällä.

Vuonna 1984 tehtaan yhteyteen valmistui oma betonilaboratorio kalusteineen ja varusteineen. Kehitysaskel oli tärkeä, sillä oman laboratorion

46

Kaivonrenkaita täytettiin vedellä, kun VTT mittasi niiden tiiviyttä.

Vasemmalta Ylitornion VPK:n palomies Pekka Rantanen, soratoimittaja Väinö Siikavirta, betonimies Mikko Lahtinen ja taempana palomies Timo Salonen.

Rumpurenkaan lujuustestausta yhteistyössä VTT:n kanssa 1980-luvun puolivälissä. Erkki, VTT:n Martti Metsäketelä, Mikko Lahtinen ja Keijo Taavettila.

47

Ylitornion Sementtivalimon 30-vuotisjuhlia vietettiin paikallisessa Kievarissa vuonna 1988. Kuvissa pöydän oikealla puolen: Keijo Taavettila, Antti Yrjänheikki, Erkki, Hilkka ja Mika.

Pöydän vasemmalla puolen: Mikko ja Ritva Lahtinen, Reijon puoliso Tytti sekä Juha.

48

Pitkäaikaiset työntekijät Keijo Taavettila ja Mikko Lahtinen vastaanottivat kultakellon yrityksen 30-vuotisjuhlissa.

49

Keväistä tulvavarastointia Nuotiorannalla.

ansiosta valmisbetonin ja valimotuotteiden kokeita voitiin tehdä entistä helpommin ja joustavammin. Vuonna 1986 yritykseen palkattiin ensimmäiseksi laborantiksi Pekka Portaankorva valvomaan Portimokosken työmaalle menevän betonimassan laatua. Voimalaitosurakasta saatua tietoa hyödynnettiin jatkossa paljon yrityksen tuotannossa.

Voimalatyömaa tarjosi myös haasteita yrityksen resursseille. Yritys lienee ollut ensimmäinen voimalaitosbetonin toimittaja, joka kuljetti suuriin valuihin valmisbetonia omalta asemaltaan. Muualla voimalatyömaille yleensä perustettiin oma betoniasema. Kiihkeimpänä rakennusaikana vuosina 1986-1987 yrityksen liikevaihto kaksinkertaistui. ”Patosillan suuret valut kestivät tammikuussa kovien pakkasten keskellä pari viikkoa. Silloin ajoimme valmisbetonia kolmella autolla ja tehdas oli toiminnassa ympäri vuorokauden”, Erkki muistaa.

Vuonna 1986 myös päättyi yksi aikakausi historiassa. Ylitornion Sementtivalimo ja Betoniasema oli valmistanut leca-tiiliä vuodesta 1965, mutta nyt niiden aika oli kannattavana tuotteena ohi. Etelä-Suomen suuret tehtaat pystyivät massavalmistuksella polkemaan hinnat kannattavuuden rajoille, joten kesä 1986 oli ensimmäinen, jolloin tiilentekoon ei enää muiden kiireiden lomassa ryhdytty. Muuten valimolla tehtiin töitä entiseen malliin kaivonrenkaiden ja rumpujen parissa.

50

Vuosien kuluessa Alapurasten yrittäjäperheen toinen polvi kasvoi miesten mittoihin. Vanhin poika Juha osallistui Lapin Korkeakoulun yrittäjäkurssille vuosina 1985-1986, minkä jälkeen hän oli yrityksen palkkalistoilla vakituisena työntekijänä. Samoihin aikoihin yritys siirtyi eturivissä atkaikakauteen Reijon harrastusten ansiosta: ”Sain ensimmäisen tietokoneeni rippikoululahjaksi ja hyvin nopeasti aloin tehdä omia ohjelmia. Siihen aikaan Erkki teki soran suhteutuksia laskimella. Huomasin, että työn voisi tehdä tietokoneella ja väsäsin sitä varten ohjelman, joka hoiti laskutoimituksen hetkessä. Jatkossa tein yritykselle muun muassa laskutusohjelman”, Reijo kertoo.

Myöhemmin Reijo opiskeli ylioppilaaksi, jonka jälkeen hän oli töissä perheyrityksessä betoniautonkuljettajana. Vuoden työskentelyn jälkeen Reijo lähti opiskelemaan Rovaniemelle ammattikorkeakouluun tietotekniikkainsinööriksi.

Juha kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1985 ja lähti pari vuotta myöhemmin Kajaaniin teknilliseen oppilaitokseen. Kajaanin reissusta muodostui Juhalle miellyttävällä tavalla kauaskantoinen, sillä lokakuussa 1988 hän tapasi tulevan vaimonsa Sarin, jolla tuli myöhemmin olemaan rooli myös YBT:n historiassa. Ennen Ylitorniolle muuttamista Sari työskenteli synnyinkaupungissaan Kajaanissa Asfaltti Heikkisellä palkanlaskijana ja Suomussalmella Ikihongalla vientisihteerinä erikoisalueenaan Venäjän kauppa.

Monipuolisesti oppilasyhdistyksen toimintaan osallistunut Juha valmistui rakennusmestariksi vuonna 1990, minkä jälkeen hän siirtyi työnjohtajaksi Ämmän Betonin palvelukseen Suomussalmelle. Yritys oli tullut Juhalle jo aiemmin tutuksi kahtena vuonna kesätyöpaikkana. Ämmän Betoni oli jo tuohon aikaan edistyksellinen elementtitehdas. Juha oli yrityksen palveluksessa kevääseen 1992 saakka, ja nuo pari Suomussalmella vietettyä vuotta olivat erittäin tärkeää oppia jatkoa ajatellen. Jos opiskeluaikojen kesätyöt lasketaan mukaan, teki Juha Ämmän Betonin palveluksessa käytännössä kaikkia mahdollisia töitä, joita modernissa elementtitehtaassa tehdään. Juha sai myös kokemusta idänkaupasta, jossa oli loppuvaiheessa seikkailunkin aineksia: ”Olin rajan takana Kostamuksessa, kun Janajevin juntta yritti Venäjällä vallankaappausta elokuussa 1991. Se oli hyvin mielenkiintoista ja jännittävääkin aikaa.”

51

POHJOLAN SANOMAT

Tuomo Karjalainen oli vuonna 1991 Ylitornion kunnanjohtajana tärkeässä roolissa YBT:n synnytyksessä.

YBT:n synnytys alkoi kunnanjohtajan puhelusta Alapuraset ovat aina korostaneet, että Ylitornio on maailman paras paikka asua, elää ja yrittää, joten Ämmänsaaressa työskennelleen Juhankin sisimmässä mieli teki takaisin kotikonnuille pohjoiseen. Muuton esteenä oli, ettei Ylitornio näyttänyt tarjoavan tarpeeksi mielenkiintoisia ja kunnianhimoisia ammatillisia haasteita. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat syksyllä 1991 yhden puhelun ansiosta.

YBT:n tarina sai sytykkeensä Ylitornion kunnalta, kun silloinen kunnanjohtaja Tuomo Karjalainen päätti soittaa Juhalle kauaskantoisen puhelun.

Tilanne on jäänyt Juhalle hyvin mieleen:

52

”Siihen aikaan ei ollut käytössä kännyköitä, joten otin puhelun vastaan laboratoriossa, jossa satuin olemaan sillä hetkellä töissä. Karjalainen esitteli aluksi itsensä, sillä emme olleet koskaan tavanneet. Esittelyn jälkeen Karjalainen sanoi, että hänellä on pieni ongelma. Kysyin, että mikäs sinulla on hätänä?”

Karjalainen kyseli Juhalta kiinnostusta palata kotiseudulle yrittäjäksi. Karjalaisella oli tarjota kyselynsä tueksi kunnan vastaanottohallin rakentamiseen saama 2,7 miljoonan markan tuki, joka voitiin muuttaa elementtitehtaan rakentamisavustukseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) tuen saamisen takarajana oli vuoden 1991 loppu, johon mennessä kohteen piti olla tiedossa. Tehtaan rakentamisen kokonaiskustannukset muodostuivat tukeen nähden nelinkertaisiksi, mutta kunnanjohtajan positiivisella asenteella oli ratkaiseva vaikutus YBT:n syntyyn.

YBT:n syntyhistoria kuulostaa tuurinsekaiselta improvisoinnilta, mutta kunnanjohtaja Karjalainen ei soittanut Juhalle sokkona. Ensimmäinen ehdotus uudesta tehtaasta tehtiin Erkille Nuotiorannalla: ”Vuonna 1991 sementtivalimon tontin läpi oli suunnitteilla ohikulkutie, joka ei koskaan toteutunut. Olimme TVL:n ja kunnan päättäjien kanssa suunnitellun tien paikalla ja totesimme varastoalueen menevän suunnitelman mukana käyttökelvottomaksi. Kunnanjohtaja ehdotti sementtivalimolle uutta paikkaa teollisuusalueelta. Totesin, että en lähde yksin sellaiseen hankkeeseen, mutta voin harkita asiaa, jos Juha on kiinnostunut”, Erkki kertoo.

Kun tilaisuus sitten tuli eteen, ei Juhan tarvinnut asiaa kauan miettiä. Hetkessä betonitehtaan työnjohtajan urasuunnitelmat vaihtuivat yrittäjän rooliin, joka oli tullut veljeksille perintönä jo äidinmaidossa. Avovaimo Sari ymmärsi miehensä innostuksen ja oli hengessä mukana alusta asti.

Alapurasen perheessä yrityksen sukupolvenvaihdos kävi hieman tavallisesta poikkeavalla tavalla. Pojat olivat kasvaneet ulos Nuotiorannan pihapiiristä siinä mielessä, että toiminnan suuruusluokka ei enää kiinnostanut tontin ja vanhan tehtaan koon vuoksi. Vanha tehdas ei yksinkertaisesti soveltunut suurempien elementtien valmistamiseen, vaan tilat kävivät auttamatta pieniksi. Nuorempi polvi halusi pistää paremmaksi, mutta siihen tarvittiin vanhemman polven vahva tuki.

53

Juha myöntää, että vuonna 1991 hän oli jo betonialan ammattilainen, mutta yrittäjänä aloittelija. Takana olivat perheen parissa hankittu käytännön kokemus ja yrittäjäkurssi. Uuden yrityksen perustamisessa Erkillä olikin luonnollisesti ratkaiseva rooli, sillä hänellä oli alalta yli 30 vuoden kokemus.

Perheyrityksen suunnittelukokouksia pidettiin Nuotiorannalla kotitalon keittiön pöydässä, ja kaikki veljekset olivat innolla mukana. Erkki piti täysin luonnollisena asiana, että pojat halusivat laajentaa liiketoimintaa. Erkillä oli myös oma näkemyksensä lasten tulevaisuudesta. Veljeksistä vanhimpana rakennusmestari Juha oli luonnollinen jatkaja perheyritykselle, jolle oli avautumassa uusi aikakausi kunnanjohtajan tarjouksen myötä. Mika oli sen verran nuori, että hän kyllä ehtisi vielä miettiä tulevaisuuttaan moneen kertaan. Sen sijaan Reijo oli hankkinut tietotekniikkainsinöörin koulutuksen, joka takasi kaikkien ennusteiden mukaan valoisan tulevaisuuden. Se pisti Erkin mielen mietteliääksi.

Erkki oli tehnyt koko pienen ikänsä perheyrityksen ruumiillisesti raskaita ja entisaikaan myös likaisia töitä. Tietotekniikka edusti huomattavasti siistimpää ja modernimpaa työympäristöä, ja isä Erkki ei ollutkaan aluksi kovin innoissaan, kun Reijo ilmoitti halunsa jäädä laajentuvan perheyrityksen palvelukseen. Asiasta käytiin perhepiirissä kipakoitakin keskusteluja, mutta Reijo piti päänsä. ”En ole päivääkään katunut sitä, että olen töissä oman perheen yrityksessä.

Tietenkin olisin valinnut toisenlaisen uran, jos YBT olisi jäänyt perustamatta. Täytyy muistaa, että Nuotiorannan tuotantotilat olivat pienet ja laajentaminen käytännössä mahdotonta”, Reijo toteaa.

Vuosien varrella Erkinkin mieli on muuttunut Reijon uravalinnan suhteen, kun YBT on saanut tuulta alleen. Yrityksen kasvun myötä Mikan uravalinta perheyrityksen palveluksessa on tuntunut hyvinkin luontevalta ratkaisulta.

Erkki on puolestaan ollut YBT:n koko historian ajan hallituksen puheenjohtaja ja hänen auktoriteettinsa oli ratkaisevassa roolissa mm. alkuaikojen lainaneuvotteluissa.

Kaikkiaan Erkin pitkän yrittäjäuran tuomia oppeja on hyödynnetty YBT:n toiminnassa ahkerasti alusta saakka. Erkki on sanonut, ettei mikään yritys ole kuollut pienuuteen, mutta moni on kuollut suuruuteen. Se on veljesten mukaan varteenotettava huomio. Erkin oppien pohjalta YBT on lähtenyt pienestä liikkeelle, investoinut harkiten ja kasvanut rahkeidensa mukaan.

Tästä periaatteesta aiotaan pitää kiinni jatkossakin.

54

POHJOLAN SANOMAT

Nuori toimitusjohtaja Juha vuosimallia 1993.

55

Lamakauden karikot onnistuttiin välttämään Karjalaisen puhelun jälkeen asiat tapahtuivat nopeasti ja kunnanjohtaja oli tärkeä tuki jatkossakin. Yrityksen perustamispäätöksen jälkeen Juha ja kunnanjohtaja matkasivat Rovaniemelle KTM:n aluekonttoriin esittelemään suunnitelmaansa piiripäällikkö Aarne Aholle. Karjalainen esitteli suunnitelmat betonitehtaasta, kertoi rahoituksen olevan selvä ja kysyi yksinpuhelunsa päätteeksi piiripäällikön kantaa. Seurauksena oli kovasanainen keskustelu, joka jäi Juhalle erittäin hyvin mieleen: ”Aho oli aluksi täysin suunnitelmaa vastaan, sillä betonitehtaita pantiin juuri silloin, syvimmän laman aikaan kiinni. Ahon mukaan vastaanottohallin muuttaminen elementtitehtaaksi vaati monia laajamittaisia lakiteknisiä ja virkamiesten toimenpiteitä. Karjalainen ei kuitenkaan antanut periksi. Karjalainen sanoi, ettemme ole lähdössä pois ennen kuin asia on selvä.”

Lopulta piiripäällikkö taipui ylitorniolaisten sitkeyden edessä, ja hanke lähti etenemään. Karjalainen ei ollut ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, sillä hän oli tehnyt samanlaisen manööverin aiemmin työskennellessään Kaavin kunnanjohtajana. Juha myöntääkin, että tehdasta ei olisi rakennettu, jos Karjalainen ei olisi pistänyt asioita pyörimään. Yhteiskunnan panostukset eivät tietenkään päättyneet yrityksen perustamiseen, ja neuvottelut jatkuivat toisilla rintamilla. Eräs episodi oli tosin lähellä vaarantaa koko hankkeen, kuten Juha muistaa: ”Tuntui lottovoitolta, kun Kehitysaluerahasto (KERA) lupasi meille laman keskellä viiden vuoden korkotukilainan, mikä oli osaltaan yrityksen perustamisen tärkeä edellytys. Laina luvattiin meille puhelinneuvotteluissa, mutta allekirjoitushetkellä se päätettiin yllättäen perua. Kyselin jo osoitetta, mihin hamekankaan voi lähettää, mutta Erkin avulla siitäkin selvittiin. Neuvotteluissa Erkki kertoi ottavansa vastuun toiminnan kannattavuudesta niin kauan kuin hänellä pysyvät kumisaappaat jalassa. Erkin antamiin takuisiin muun muassa kuului, että Ylitornion Sementtivalimo ja Betoniasema jatkaa toimintaansa ainakin kaksi vuotta. Se lopulta vakuutti KERA:n ja KTM:n edustajat.”

Jokainen aloittava yritys joutuu alkuvaiheessa tekemään töitä uskottavuutensa eteen, eikä YBT ollut poikkeus säännöstä. Uskottavuutta rakennettiin osaksi Erkin maineen ja osaamiseen varaan. YBT:n alkuaikoina riittikin tekemistä maineenhallinnan parissa, sillä toisaalta piti antaa kuva perinteikkään

56

liiketoiminnan (Ylitornion Sementtivalimo ja Betoniasema) jatkuvuudesta, kun taas toisaalta piti markkinoida kokonaan uudenlaista yritystä (Ylitornion Betonituote).

Kun yritykselle oli luotu perusedellytykset, alkoivat käytännön järjestelyt.

Syksyllä 1991 Juha jatkoi vielä töitä Ämmänsaaressa, ja ensimmäisenä Ylitorniolle muuttikin Sari. Yrityksen tuleva talouspäällikkö sopeutui Ylitornion elämänmenoon varsin nopeasti, ja toisen polven yrittäjäperheen maailma alkoi muovautua uomiinsa. Sari sai työpaikan Ylitornion Työvoimatoimistosta ja hoiti aluksi sivutyönä YBT:n kirjanpitoa.

Sarin panoksen ansiosta yritykselle tärkeä raportointi saatiin toimimaan sujuvasti ensiaskelista lähtien. Samalla jälleen yksi perheyrityksen toimintamalli siirtyi sukupolvelta toiselle. Aikoinaan Hilkka huolehti yrityksen kirjanpidosta Nuotiorannalla, ja nykyään Sari vastaa yrityksen taloudesta Kopanmäessä.

Valmisteluvaiheessa hankkeelle ei haluttu julkisuutta, joten kunnanvaltuustossa asiaa vietiin eteenpäin kaikessa hiljaisuudessa. Pienellä paikkakunnalla asiat eivät tietenkään pysy kovin kauan aikaa salassa. Viimeistään koko kylä tiesi tehdashankkeesta, kun ylitorniolaiset kokoontuivat perinteiseen kalastustapahtumaansa Reväsjärvelle. Kunnan rakennustarkastaja Jorma Uusimaa huusi Juhalle järven poikki, että tehtaan kaavoitus on hoitumassa pikavauhtia. Kuulijoina oli kymmeniä paikallisia venekuntia, joten sana uudesta yrityksestä alkoi levitä.

Joulukuun alussa 1991 paikallislehdet tiesivät kertoa, että maakuntaan on perustettu uusi yritys Ylitornion Betonituote, jonka takana ovat Erkki, Juha, Reijo ja Mika Alapuranen. Kotipaikan ja tuotteensa mukaan kastettu yritys kuulostaa hyvin luonnolliselta, mutta aikoinaan nimeä mietittiin Nuotiorannalla keittiön pöydässä pitkään ja koko perheen voimin. ”Vaihtoehtoina olivat mm. Aavasaksan Aurinkobetoni ja Aavabetoni. Niillä nimillä olisimme olleet yrityshakemiston aakkosissa ensimmäisenä, kun taas nykyään olemme viimeisenä, mutta emme toivottavasti vähäisimpänä”, vitsailee Juha.

57

”Rakentaminen ei lopu koskaan” Vuosina 1991-1992 Ylitornion Betonituotetta synnytettiin vahvan tulevaisuudenuskon siivittämänä, vaikka muuten valtakunnassa tunnelmat olivat tyystin toisenlaiset. Uuden tehtaan rakentaminen osui aikakauteen, jolloin Suomi rypi historiansa pahimmassa lamassa. Tuhannet suomalaisyritykset tekivät konkurssin. Kansantalouden tilasta kertovat omaa kieltään työttömyyslukemat. Vuonna 1990 Suomessa oli alle 100 000 työtöntä, mutta heinäkuussa 1993 peräti 540 000 kansalaista oli vailla työpaikkaa.

Laman syyt olivat moninaiset. Neuvostoliiton kaupan romahtaminen, 1980-luvun lopun rahamarkkinoiden vapautumisesta johtunut talouden ylikuumeneminen, maailmantalouden kehitys ja talouspoliittiset virheet olivat laman siemenistä tärkeimpiä. Olipa tärkein syy mikä tahansa, Suomen talous rysähti vuonna 1991 rytinällä alas. Kokonaistuotanto laski 1990-luvun alkuvuosina lähes 10 prosenttia eli enemmän kuin 1930-luvun pulavuosina.

Lama näkyi rajusti rakennusalalla monen yrityksen loppuna. Laman aikana tai sen jälkimainingeissa lopettivat toimintansa mm. betonielementtitehtaat Torniossa, Kemissä, Kolarissa ja Rovaniemellä. Vuodet 1992-1996 olivat valtakunnallisesti betonialalle erittäin rajuja, sillä lähes 70 yritystä joko teki konkurssin, lopetti toimintansa tai vaihtoi omistajaa. Vastaavaa alan uusjakoa ei ole nähty ennen tai jälkeen.

Loppujen lopuksi YBT oli lamakauden voittajia, sillä yritys selvitti kuolemanlaaksonsa ja pääsi kiinni Suomen talouden uuteen nousukauteen 1990-luvun lopussa. Jälkikäteen ajateltuna uuden tehtaan rakentaminen vuosina 1992-1993 oli uhkarohkea hanke, sillä tuohon aikaan sanomalehdet kertoivat viikoittain konkurssiuutisia. Reijo kertoo: ”Juha oli nähnyt edellisessä työpaikassaan, että Pohjois-Suomessa oli tilausta meidän kaltaisellemme yritykselle. Yleisestä taloustilanteesta huolimatta ajankohta oli suosiollinen, sillä samaan aikaan moni alan yritys joutui lopettamaan toimintansa. Markkinoilla oli laman ansiosta tilaa.”

Alapuraset eivät olleet ainoa taho, joka kiinnostui Ylitorniosta tehtaan sijoituspaikkana, vaan YBT:n perustamisen aikoihin vireillä oli kilpaileviakin hankkeita. Aikansa henkisessä ilmapiirissä YBT:n perustaminen ja tehtaan rakentaminen vaativat melkoista optimismia ja tulevaisuudenuskoa. Turuil58

Tornionlaakso 1.10.1992.

59

60

Lapin Kansa 1.10.1992.

la ja toreilla riitti epäileviä tuomaksia, joiden mukaan yritys ei tulisi koskaan onnistumaan. Juha onkin todennut, että siihen aikaan oli vain pakko uskoa rakentamisen vilkastuvan. Tuolloin arvioitiin, että täyden tuotannon pyörittämiseen tarvittiin kymmenen työntekijää, mikäli markkinat alkaisivat vetää kunnolla. Sari kertoo: ”Asiakaskuntaa ei ollut valmiina. Monesti olen jälkikäteen ihmetellyt, mistä luottamus yrityksen tulevaisuuteen syntyi. Olimme nuoria, ja uskoin täysin, että Juha pystyy johtamaan omaakin tehdasta. Ikäänsä nähden Juhalla oli hirveä määrä alan tietotaitoa. Lisäksi uuden tehtaan rakentamisen mahdollisuus osui ajankohtaan, jolloin Nuotiorannan toiminnoissa sukupolvenvaihdos oli tulossa ajankohtaiseksi.”

Juhalla on aiheeseen ironinen näkemys. ”Jos olisimme tehneet tarkempia laskelmia kilpailutilanteesta, niin tehdasta ei olisi perustettu lainkaan. Siinä mielessä aika oli meidän puolellamme, että laite- ja konehankinnoissa olivat ostajan markkinat. Lisäksi lopetetuilta tehtailta ostettiin YBT:n käyttöön muun muassa elementtipöytiä. Lisäksi tiesin, että tuohon ajankohtaan yhteiskunnan tukea oli mahdollista saada, mutta myöhemmin se olisi ollut mahdotonta.”

Rohkea investointi perustui osaksi alan ennusteisiin. Yrityksessä uskottiin, että laman niska tulisi taittumaan muutaman vuoden sisällä, minkä jälkeen koittaisi parempi ja uudenlainen aika elementtirakentamiselle.

Uuden yrityksen tavoitteena oli valmistaa julkisivuelementtejä kaikenlaisen rakentamisen tarpeisiin, sillä aiemmin elementtirakentaminen oli keskittynyt pohjoisessa lähinnä maatalouteen. Tästä johtuen esimerkiksi tiililaatta-, valko- ja väribetonielementit olivat valikoimassa alusta alkaen. Elementtien lisäksi yrityksen tuotevalikoimaan kuuluivat pilarit, palkit ja tietenkin valmisbetoni. Aluksi tarkoitus oli tukeutua lähimarkkinoihin, mutta samalla luotiin valmiudet myynnille koko valtakunnan alueelle. Ruotsin markkinat olivat tuttuja jo ennestään.

Ensimmäisinä vuosina uuden yrityksen motoksi tuli ”rakentaminen ei lopu koskaan”, joka loi uskoa tulevaisuuteen vaikeilla hetkillä.

61

Erkki ja Hilkka kotitalon pihamaalla Nuotiorannalla elokuussa 2008.

62

JUHA SARKKINEN

63

Osa III 1992-2004 ”Kyllä se kannattee”

64

Yleiskatsaus aikakauteen

Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että 1990-luku mullisti työelämän kännykän, internetin ja sähköpostin ansiosta. Sähköposti syrjäytti perinteiset kirjeet, ja kännykän ansiosta ihminen on käytännössä aina tavoitettavissa, mikä on mahdollistanut entistä kovemman työtahdin ja kontrollin. Internetin myötä tietoa on saatavissa moninkertainen määrä menneisiin vuosikymmeniin verrattuna.

Suomalaisen talouselämän kannalta 1990-luku oli hyvin kaksijakoinen.

Vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla Suomi koki sodanjälkeisen historiansa syvimmän taloudellisen laman, kun taas vuosikymmenen toisella puoliskolla kännykkävallankumous nosti Suomen elektroniikkateollisuuden ennen näkemättömään nousuhuumaan.

Rakennusteollisuudessa lamavuodet näkyivät erittäin kovina. Vuonna 1994 rakennusteollisuuden työttömyysaste oli pahimmillaan 36,7 prosenttia.

Monet perinteikkäätkin yritykset tekivät konkurssin tai vaihtoivat omistajaa. Koko ala koki harvinaisen rajun uusjaon.

Kaikkiaan 1990-luku oli Suomessa suuren muutoksen aikaa. Neuvostoliiton romahdettua vuoden 1991 lopulla YYA-Suomesta tuli muutamassa vuodessa Euroopan Unionin jäsen. Vuoden 1994 kansanäänestyksessä EU:n puolesta liputtaneita oli lähes 57 prosenttia suomalaisista ja kansakunta suuntautui entistä vahvemmin länteen. Kyseessä oli suurin ulkopoliittinen murros sitten toisen maailmansodan päättymisen. Vuonna 1994 tasavallan presidentiksi valittiin Martti Ahtisaari, jonka seuraaja on ollut vuodesta 2000 lähtien Tarja Halonen.

Uuden vuosituhannen alun suurin arjessa näkyvä muutos oli Suomen markan siirtyminen historiaan vuonna 2002. Euron myötä Suomi jatkoi kansainvälistymistään.

Maailmalla käännekohdaksi muodostui 11.9.2001, jolloin terroristit iskivät kaapatuilla lentokoneilla New Yorkin World Trade Centeriin.

65

Tehdas nousi Kopanmäen teollisuusalueelle Vuoden 1991 loppuun mennessä Alapurasten uusi yritys oli selvinnyt synnytystuskistaan, ja miehet alkoivat käytännön töihin. Ylitornion Betonituote pääsi tuotannolliseen toimintaan kohtuullisen nopeassa aikataulussa. Joulukuussa maakunnan lehdissä uutisoitiin, että Ylitornion kunnanvaltuusto oli hyväksynyt uuden tehtaan rakentamis- ja lunastussopimuksen, pääpiirustukset ja kustannusarvion.

Samalla kerrottiin, että yritys rakentaa Kopanmäen teollisuusalueelle yhteensä 1850 neliön suuruisen elementtitehtaan ja valmisbetoniaseman. Rakennusten ja betoniaseman alustava kustannusarvio oli kuusi miljoonaa markkaa, mutta koneiden ja laitteiden hankkimisen myötä loppusumma nousi 10 miljoonaan markkaan. Suunnitelman mukaan rakentamisaikataulu oli puolitoista vuotta.

Kopanmäen teollisuusalue ei ollut Alapurasten ykkösvaihtoehto tehtaan sijoituspaikaksi. Juha olisi halunnut rakentaa tehtaan Nuotiorannalle vanhan meijerin läheisyyteen, mutta kunnanisät eivät olleet ajatuksesta innostuneita.

Nuotioranta olisi ollut logistisesti ideaali tehtaan sijoituspaikka, sillä Tornionjokilaakson valtaväylä Torniontie kulkee kylän poikki. Ehkäpä Nuotiorannan mielekkyyttä puolsivat myös tunnesyyt.

Kunnan panostukset teollisuusalueeseen painoivat kuitenkin vaa’an Kopanmäen suuntaan, jonne erkaantuu tie Alkkulanraitin pohjoispäästä. Kopanmäki tuotti YBT:lle pieniä ongelmia, sillä teollisuusalueen ja valtatien välissä on rautatie. Aluksi rautatie ylitettiin tasoristeyksellä, mikä teki siitä erikoiskuljetuksille turvallisuusriskin. Myöhemmin paikalle rakennettiin alikulkuväylä, josta tuli kuitenkin niin matala, että erikoiskuljetuksena siirrettävät korkeat elementit on jouduttu kuljettamaan kiertotietä valtatielle.

Ylitornion Betonituotteen ja Ylitornion kunnan sopimuksen mukaisesti kunta rakennutti tehtaan, jonka yritys lunasti heti sen valmistumisen jälkeen. Hankkeen rahoittajina olivat KERA, KTM, Työministeriö ja Suomen Säästöpankki.

Tehtaan pääurakoitsijana oli yritys itse. Hallin elementit, pilarit sekä palkit tehtiin Nuotiorannan tehtaalla, jossa oli yksi elementtipöytä. Tehtaan rakentaminen pääsi vauhtiin huhtikuussa 1992, ja työt aloitettiin iskuryhmällä, jonka muodostivat Pauli Jaako, Jorma Jaako, Jukka Jaako, Pasi Jolma ja Jouko Nahkiaisoja. Juha hääri baskerilippalakki päässään vastaavana mestarina.

66

POHJOLAN SANOMAT

Armeijasta lomalla ollut Reijo ja Mecakone Oy:n edustaja Pentti Laukkanen ottamassa käyttöön automatisoitua betoniasemaa kesäkuussa 1993.

Uuden tehtaan ensimmäisiä elementtejä valmistamassa Juha, Jaakko Kvist ja Aki Heikkilä.

67 POHJOLAN SANOMAT

Tehtaan suunnittelusta vastasi ark.yo. Sulo Pajuniemi, LVI-suunnittelijana oli Oulutekno Oy, sähkösuunnittelijana toimi Martti Rauhala ja rakennussuunnittelun teki Eero Takkinen. Lämpö- ja vesiurakoinnista vastasi Putki ja Poltin Reijo Salmi Ky, ilmastointityöt olivat Ylitornion Ilmastointitekniikka Ky:n Simo Rousun jälkeä ja sähkötöistä vastasi Aavasaksan Sähkö Oy:n Teuvo Juuso.

Uudessa tehtaassa oli neljä hydraulisesti täryttävää ja kippaavaa elementtipöytää, joilla voitiin valmistaa viisi metriä korkeita ja 12 metriä pitkiä elementtejä. Runkoelementtien valmistukseen hankittiin Kolarin elementtitehtaan konkurssipesästä kaksivälinen patterimuotti.

Siirroista huolehti kaksi 12,5 tonnin siltanosturia, joiden avulla oli mahdollista käsitellä raskaitakin elementtejä. Laitehankinnoissa panostettiin alusta alkaen laatuun, jotta samaa kalustoa voitaisiin joustavasti hyödyntää myös toiminnan laajentuessa ja suuremmissa tuotantotiloissa. Pohjolan Sanomat (24.6.1993, toimittaja Tuulikki Kourilehto) kertoi moderneista teknisistä ratkaisuista seuraavaa: Betonituotteen uusissa toimitiloissa on kahdeksalle eri kiviainekselle siilo. Betoninvalmistus sujuukin automatiikalla, sillä betoniasema on miehittämätön. Betoni tilataan reseptiä, työnumeroa ja määrää ilmaisevilla koodeilla. Määrätyn suuruiset annokset valmistuvat betoniaseman automatiikan turvin. Esimerkiksi tuotantohalliin tarvittavan betonin voi tilata tilauspäätteeltä hallista. Sekoittimien tuotantokapasiteetti on yli 60 kuutiota tunnissa.

Laitetoimittaja Mecakone Oy:n edustaja Pentti Laukkanen sanoo, että tekniikka on Suomessa huippuluokkaa. Samanlaisen automatiikalla pelaavan betoniaseman Meca on rakentanut vain Saudi-Arabiaan, tosin toinen vastaava laitos Suomeen on tulossa myöhemmin Helsinkiin.

Mecakoneen Yrjö Kolhin kanssa neuvoteltu betoniaseman toimitus oli uuden tehtaan suurin yksittäinen investointi. Lämpöjärjestelmän toimitti tamperelainen Polarmatic Oy, jonka turbomatic-järjestelmä edusti uusinta teknologiaa. Järjestelmä perustuu lämmityksessä syntyvän energian täydelliseen hyötykäyttöön, sillä pakokaasu lämmittää raaka-aineena käytettävän kiviaineksen. Alusta saakka YBT kiinnitti huomiota ympäristöasioihin ja kierrätykseen, jotka eivät olleet siihen aikaan alalla itsestäänselvyyksiä.

Esimerkiksi tehtaan imurijärjestelmä edusti aikansa huipputeknologiaa, joka pärjää alan vertailuissa vielä nykyäänkin.

68

.

Lapin Kansa 24.6.1993.

69

Sarin ja Juhan poika Benjami Alapuranen Kallijoen sillalla elokuussa 2008. Silta oli YBT:n ensimmäinen työkohde kesällä 1993.

70

JUHA SARKKINEN

71

Ensimmäisessä vaiheessa käytössä olivat betoniasema sekä tuotantohalli aputiloineen, kun taas toimisto sekä työntekijöiden sosiaalitilat olivat parakkikopeissa. Myöhemmin valmistuneeseen tehtaan toiseen rakennusvaiheeseen kuuluivat toimistotilat ja muottipaja. Kolmas rakennusvaihe tehtiin 1990-luvun loppupuolella, kun tuotantohallia jatkettiin ja samalla varastotilaa laajennettiin.

Tuotannollinen toiminta alkoi toukokuussa 1993, ja ensimmäinen betonierä valmistui harjannostajaispäivänä perjantaina 23. kesäkuuta. Juhannukseen mennessä uudelta tehtaalta oli lähtenyt maailmalle taloelementtien lisäksi Kallijoen silta, jonka tilaaja oli Eero Jaako Lapin metsälautakunnasta.

Tehtaalla oli harjakaisten aikaan myytynä kolmen kuukauden tilauskanta, johon kuului muutamia omakotitaloja sekä Haapakylän sahan kuivaamo, joka oli YBT:n ensimmäinen toimitus Ruotsiin. Ensimmäinen uuden tehtaan elementeistä rakennettu omakotitalo valmistui Rovaniemelle, ja kesän suurin yksittäinen työkohde oli puolestaan YLE:n Kuusamon toimitilojen laajennus.

Uuden tehtaan valmistumisesta huolimatta perheyrityksen toiminta jatkui myös Nuotiorannalla. Ylitornion Sementtivalimo ja Betoniasema valmisti kaivonrenkaita, kunnallisteknisiä tuotteita ja maatalouselementtejä aina vuoteen 2002 saakka.

Lietesäiliöelementit olivat Ylitornion Sementtivalimon päätuotteita toiminnan loppuun asti.

72

Torniolainen Jukka Härkönen neuvotteli kaupat pesubetonisista navettaelementeistä Maatalousyhtymä Maili ja Janne Härköselle vuonna 1993. Kyseessä oli YBT:n ensimmäinen toimitus lajissaan.

Jukan poika Janne Härkönen (kuvassa) muistaa, että ensimmäinen elementtisuunnitelma tehtiin ruutupaperille.

Härkösen navetassa yhdistyy uusi ja vanha, sillä alkuperäinen rakennus on vuodelta 1861. Molemmat on tehty kivestä.

Vesa Stenuddin navetta ja lietesäiliö Karungissa (rakennettu vuonna 1994) on malliesimerkki YBT:n maatalouselementtien tuotannosta.

73

Ilmakuva Nuotiorannalta 1990-luvulta.

Erkki toimistossaan kotitalon olohuoneessa.

74

YBT:n osasto Tornionlaakson messuilla Övertorneålla toukokuussa 1994 ja 1998.

”Työnjako oli heti alusta alkaen selvä” Alapurasten uuden yrityksen toiminta lähti liikkeelle tuloksekkaasti, ja esimerkiksi vuonna 1994 elementtejä toimitettiin yli 50 erilaiseen kohteeseen.

Kesällä työntekijöitä oli parikymmentä ja talvella elementtien parissa puursi 15 ammattilaista. Talvi 1995 oli rakennusalalla laman jälkimainingeissa vielä hiljainen, mutta tulosta parannettiin onnistuneesti viennillä. Toimittaja Tuulikki Kourilehto otsikoi Pohjolan Sanomissa 20. joulukuuta 1995 julkaistun artikkelinsa ”Ylitorniolla valmistetaan betonielementtejä Norjaan”: Kemijärvellä keitetään pian sellua Ylitorniolla valmistettujen seinäelementtien sisällä ja keskellä Tromssan kaupunkia asustavat norjalaiset kerrostalossaan suomalaisten betoniseinien suojassa.

Ylitornion Betonituote on kirjaamassa ennätyksellistä tulosta. Neljättä vuottaan toimivan yrityksen myynti yltää tänä vuonna kymmeneen miljoonaan markkaan.

75

Kemijärven sellutehtaan laajennukseen tehtiin vuoden 1995 suurin urakka.

Toimitusjohtaja Juha Alapuranen sanoo, että tänä vuonna on panostettu markkinoinnissa vientiin. Norjan markkinointi ei ole mennyt hukkaan, sillä tämän vuoden liikevaihdosta viidennes tulee Norjan myynnistä.

Alkuvaiheessa Ylitornion Betonituotteen henkilöresurssit olivat rajalliset, joten työekonomia näytteli tärkeää roolia ensimetreistä lähtien. Perheen koko osaaminen otettiin hyötykäyttöön. Erkki antoi kokemuksensa yrittäjänuraltaan, Juha tiesi miten moderni elementtitehdas toimii ja Reijolla oli ammattitaitoa sekä betonialasta että tietotekniikasta. Reijo kertoo: ”Työnjako oli heti alusta alkaen selvä. Minä vastasin betonipuolesta kokonaisuudessaan, ja Juha vastasi elementeistä. Alussa hoidin betoniasemaa yksin. Se ei ollut sinänsä fyysisesti kovin raskasta työtä, mutta päivät olivat pitkiä, sillä tulin ensimmäisenä töihin ja laitteiden pesun vuoksi lähdin viimeisenä. Työ helpottui huomattavasti sen jälkeen, kun sain avukseni myllärin.”

Tietotekniikkainsinöörinä Reijo oli alusta alkaen mukana kehittämässä huipputekniikkaa edustavaa betoniasemaa, joka oli lähes täysin automatisoitu. Jopa myllärin tuoli oli tyhjä, sillä tietokone vastasi massojen teos-

76

Martti Oja raudoittamassa Ruotsiin toimitettavaa kuivaamon kattoelementtiä.

ta. Jos tietokoneessa ilmeni ongelmia tai oli näytteenoton aika, syttyivät led-valot palamaan Reijon työhuoneen seinällä. Betoniaseman valvontaohjelmistolla varmistettiin laadun lisäksi toimitusten luotettavuus. Samalla tuotteet saatiin automatiikan turvin mukaan Suomen Betoniteollisuuden laadunvalvontaan. Finnsementin asiakaslehden toimittaja Maarit Järvinen kirjoitti vuonna 1998 seuraavasti: ATK-insinöörin kehitystyö näkyy myös esim. puristuskoneeseen asennetussa anturissa, josta tiedot kirjautuvat suoraan tietokoneeseen. Tämä aikaansaa sen, että puristuslujuustuloksia ei voi ns. ohjata, vaan todelliset hajontoineenkin kirjautuvat näkyviin. RTL:n tarkastajat ovat olleet ihastuneita tästä laadunvalvonnasta ja ehdottaneet systeemin patentointia ja käyttöönottoa kaikkiin tehtaisiin.

Talvella Ylitorniolla vierailleen Järvisen mukaan oli yllättävää löytää metrien korkuisten hankien keskeltä moderni ja suuri tuotantolaitos. Uudenaikaisuutta selitti tietenkin se, että tehtaalla ei ollut tuossa vaiheessa ikää kuin viisi vuotta, mutta tärkeä tekijä oli myös asenneilmapiiri. Yrityksen tekijämiehet olivat nuoria osaajia, jotka hyödynsivät ennakkoluulottomasti kaikkea uutta teknologiaa, mitä oli tarjolla alan parissa. Reijon mukaan YBT:n

77

YBT:n tuotantotilat keväällä 1995.

alkuvaiheesta teki mielenkiintoisen se tosiseikka, että kehitettävää oli lähes kaikilla yrityksen osa-alueilla. Samalla saatiin paljon arvokasta oppia: ”Sisäistä toimintaa pitäisi pyrkiä kehittämään hyvinä aikoina. Huonoina aikoina euro sanelee, että toiminnan on pakostakin kehityttävä”, Reijo kiteyttää.

Vuosikymmenen puolivälissä yritys oli niin hyvässä vauhdissa, että kasvustrategian suunnitteluun panostettiin tosissaan. Strategian kulmakiviksi iskostuivat laatu, toimitusvarmuus ja hinta. Finnsementin asiakaslehti kertoi laatujärjestelmästä, joka oli pitkään Reijon vastuulla: Tuotekehityksen lisäksi YBT panostaa laatuun. ISO 9002 järjestelmä on koko tehtaan kattavana koekäytössä. Osmo Karvonen (Betiso Ky) on ollut asiantuntijana järjestelmää luomassa. Laatujärjestelmää Juha pitää hyvin tärkeänä erityisesti, kun yritys panostaa vientiin. Laatujärjestelmään kuuluu mm. asiakastyytyväisyysmittaus, eli joka tilauksen / toimituksen perään lähtee kysely, joka palautetaan vaikkapa faksilla. Asiakkailta tiedustellaan 78

Ylitornio tarjoaa mahdollisuudet muuhunkin kuin työntekoon.

YBT:n laatujärjestelmän perustaja Osmo Karvonen, Erkki ja Pekka Kärkkäinen selvittämässä verkkoja Tornionjoella.

mielipidettä niin tuotteen laadusta kuin palvelusta jne. Asiakaspalvelun korostamista kuvastanee myös ovenpielessä oleva kyltti, jossa näkyy kaikkien yhtiön ns. asiakkaille tärkeiden henkilöiden nimet ja puhelinnumerot, josta em. henkilöt tavoittaa myös vapaa-aikana.

Myöhemmissä vaiheissa Reijon työtä on jatkanut monella tapaa Mika, joka toimii tätä kirjoitettaessa YBT:n tietohallintojohtajana. Alusta lähtien myös oma tuotekehitys oli tärkeässä asemassa yrityksen toiminnassa, kuten samainen Finnsementin asiakaslehti kertoo: Juhan ja Ylitornion Betonituoteen panostus tuotekehitykseen näkyy mm. kuivaamoelementissä, jonka YBT on kehitellyt yhdessä Alent Drying AB:n kanssa. Kuivaamoelementit joutuvat kestämään 80 C:een lämpötilaa ja kovaa höyrynpainetta, eikä hyväkään betoni tahdo sellaista pitkään kestää.

Niinpä em. yritysten kehityksen tuotteena on syntynyt kuivaamoelementti, joka moiset olosuhteet kestää. Sisäpinta on ruostumatonta peltiä, johon on kiinnitetty kova villa, sitten kantavana sisäkuorena on betonia, jonka jälkeen ulospäin mentäessä vielä toinen kerros villaa ja sitten ulkokuori. Tätä 79

BAC Örarna rst-kuivaamoelementtien asennus vuonna 1998.

Toolasen veljekset Leif ja Bengt kuivaamotyömaalla.

kuivaamoelementtiä on kehitetty pari vuotta ja niin Suomeen kuin Ruotsiinkin on viime kesänä rakennettu kuivaamoja näistä elementeistä. Järjestelmän suhteen kehitystyö on edelleenkin käynnissä mm. saumatekniikan osalta, mutta nykyiselläänkin markkinoita näyttää olevan: Tukholman eteläpuolellekin on juuri tarjottu kyseisiä elementtejä. Kun tuote on pitkälle kehitetty, kannattaa sitä kuljettaa pitemmällekin.

Kuivaamoelementin lisäksi 1990-luvun tuotekehityksen saavutuksiin kuului mm. puubetonielementtejä, joissa oli sisäkuori betonista, ulkokuorena puuta, villaa ja kipsilevyä sekä pellitetty ulkopinta. Tällaisista elementeistä rakennettiin esimerkiksi Angel Filmsin studio Helsingin Herttoniemeen.

Tärkeä oivallus oli myös Altankiven käyttäminen julkisivuelementeissä yhdessä valkopintaisen pesubetonin kanssa. Kivet asetetaan jo valmistusvaiheessa muottiin. YBT käytti yhdistelmää ensimmäisenä Suomessa, ja sitä on hyödynnetty menestyksellä varsinkin Levin kymmenissä alppitaloissa.

YBT on toimittanut kohteisiin betonielementit ja välittänyt ontelolaatat Rajavillen tehtaalta Oulusta. Juha kertoo: ”Kun Levin ’Alppitalojen isä’ Kari Jokinen tuli Ylitornion tehtaalle vuonna 1995 mukanaan Keski-Euroopan Alpeilta ideoimansa piirustukset alppitalotyylistä, YBT lähti heti innolla mukaan julkisivujen kehitystyöhön.

80

Levin ensimmäinen alppitalo Ketunkanto B valmistui vuonna 1996.

Angel Filmsin studio Helsingissä rakennettiin vuonna 1997 YBT:n puubetonielementeistä.

Ideoimme yhdessä tilaajan ja Kittilän kunnan rakennusvalvonnan kanssa valkobetoniset pesubetonitekniikalla valmistetut ja Altan liuskekivillä koristetut julkisivut. Eipä olisi silloin uskonut, että koko Levin ydinkeskusta tullaan rakentamaan samalla tyylillä.”

Lapin matkailukohteiden rakentaminen onkin tarjonnut YBT:lle paljon töitä 1990-luvun puolivälistä saakka.

81

Työntekijät ja autoilija Reijo Välimaa kahvitauolla maaliskuussa 1995.

Ylitornion kunnan rakennustarkastaja Jorma Uusimaa tehdaskäynnillä toukokuussa 1995.

82

YBT:n ensimmäinen työntekijä Pasi Jolma, joka vastaa nykyään betoniaseman toiminnasta yhdessä Reijon kanssa.

”Ota minut töihin hallia rakentamaan?!”

Vuosi 1991 oli monella tapaa käännekohta tämän kirjan tarinassa. Kun päätös uuden yrityksen perustamisesta ja tehtaan rakentamisesta oli tehty, täytyi tietenkin aloittaa työntekijöiden metsästys. YBT:n ensimmäinen työntekijä löytyi hyvin perinteiseen ylitorniolaiseen tapaan. Nuotiorannalla naapurin poika Pasi Jolma näki Juhan pihamaalla ja kysyi töitä huutamalla pellon yli ”Ota minut töihin hallia rakentamaan!?” Juha vastasi, että ”Tule vain!” ja rekrytointi oli tehty. Tätä kirjoitettaessa Jolma vastaa betoniasemasta.

Jolman jälkeen YBT:n ensimmäisiä työntekijöitä olivat Unto Haataja, Jaakko Kvist ja Kolarista lopetetulta tehtaalta tullut työnjohtaja Aki Heikkilä. Haataja on pitkän linjan ammattilaisia, sillä hän tuli ensimmäisen kerran Nuotiorannan tehtaan palvelukseen jo maaliskuussa 1989. Hän on ehtinyt myös tekemään pitkän uran YBT:n Ylitornion tehtaan pääluottamusmiehenä.

Rakennusala on perinteisesti ns. lyhyt sektori, jossa ”tässä ja nyt” –eläminen on arkipäivää. Lomautukset eivät ole alalla harvinaisia, mutta YBT on joutunut turvautumaan niihin harvoin. Kesäpainotteisella alalla YBT on vastannut rajuun sesonkivaihteluun suuntaamalla talvella resursseja varastojen täyttämiseen. Osaksi toimenpiteen ansiosta työllisyys on turvattu ympäri vuoden.

Betonielementtitehtaan arki on korutonta puurtamista, joka vaatii tekijältään huolellista keskittymistä. YBT:llä voidaan tuottaa betonimassaa 60 kuutiota tunnissa, ja tehdas toimii käytännössä ympäri vuorokauden. Ensimmäiset työntekijät saapuvat tehtaalle jo yöllä, ja lastauksia tehdään iltamyöhään.

83

YBT:n työntekijät syksyllä 1997.

Ylärivissä vasemmalta Aki Heikkilä, Unto Haataja, Juha Enbuska, Markku Lahtinen, Pasi Jolma, Pasi Satta, Viljo Rautio, Jouko Pörhölä, Pentti Horneman, Mauno Satta ja Juha Alapuranen. Alarivissä vasemmalta: Pekka Ylitulkkila, Martti Oja, Jari Taavettila, Matti Mellajärvi, Jaakko Kvist sekä Erkki, Tytti, Reijo ja Sari Alapuranen.

84

YBT:n tehdas ja kuljetuskalusto syksyll채 1997.

85

Työpaikan kakkukahvitilaisuus ammattipassien jaon yhteydessä vuonna 2000.

Työntekijöiden kannalta tehtaan suurin ongelma on betonipöly, jota vastaan taistellaan keskusimurin ja jatkuvan siivouksen voimin. YBT:n kunnianhimoisena tavoitteena onkin olla siisteydessä Suomen ykkönen alallaan.

Sairastelusta johtuvia poissaoloja YBT:llä on vähemmän kuin rakennusalalla keskimäärin. Vuosien varrella YBT:n työntekijöiden vaihtuvuus on ollut vähäistä, mikä johtuu osaksi satsauksista viihtyvyyteen ja työturvallisuuteen. YBT on pyrkinyt huolehtimaan väestään monin viihtyvyyttä kehittävin eduin. Ilmaisia uimahalli- ja kuntosalivuoroja saa rajoituksetta, tarjolla on jääkiekko- ja sählyvuoroja, paikallisiin jääkiekko-otteluihin on ilmaiset liput, ja vuosien varrella työntekijöille on myös järjestetty yhteisiä virkistysmatkoja.

YBT mittaa myös säännöllisesti henkilöstön tyytyväisyyttä. Henkilökunnalta kysellään mielipiteitä mm. palkkauksesta, yrityksen sisäisestä viestinnästä, työnjohdosta ja koulutuksesta. Alapurasten mielestä laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmä ei voi toimia, ellei henkilökunta ole täysillä mukana ja myös heidän mielipidettään kuunnella. Vuosien varrella työntekijöiltä on tullut monia esityksiä esimerkiksi tuotannon rationalisoinnista ja niitä on myös toteutettu.

86

Me채n Tornionlaakso 29.6.2000.

87

Juha esittelemässä YBT:n toimintaa maaherra Hannele Pokalle sekä Ylitornion kunnan ja Lapin TE-keskuksen edustajille.

Yksi ratkaiseva tekijä työntekijöiden vähäiseen vaihtuvuuteen on Ylitornion kunnan pieni koko. YBT on ollut jo pitkään Ylitornion suurin yksityinen työnantaja, ja pienellä paikkakunnalla luotettavaa työnantajaa ei kovin helposti vaihdeta, kuten Pasi Jolma toteaa: ”Aika on mennyt nopeasti, sillä yli 15 vuotta on pitkä aika saman työnantajan palveluksessa tällaisella kylällä. Ei sitä aikaa ole oikein kunnolla huomannutkaan. Meillä on työpaikalla hyvä huumori, ja olen tykännyt töistäni. YBT:n laatu on kunnossa, kun töitä ja asiakkaita riittää.”

Työvoiman saanti ei ole kuitenkaan ollut YBT:lle itsestäänselvyys. Heti yrityksen alkutaipaleesta lähtien kävi selväksi, että koulutetusta työvoimasta tulisi pula, sillä betonielementtirakentajien koulutusta ei ollut.

YBT:n koulutusajattelu on siirtynyt isältä pojille, sillä Erkki on neuvonut veljeksiä pitämään hyvää yhteyttä oppilaitoksiin. Kun YBT ei löytänyt ammattitaitoisia elementinvalmistajia, päätti yritys kouluttaa niitä itse. Ongelman ratkaisemiseksi YBT aloitti hedelmällisen yhteistyön Länsi-Lapin Ammatti-instituutin kanssa, ja ensimmäiset koulutetut betonielementin rakentajat valmistuivat vuonna 1995.

88

Me채n V채yl채 14.8.1996.

89

”Länsi-Lapin ammatti-instituutin opettaja Emil Laine pitää nostaa jalustalle, koska hän on tehnyt perustan koko koulutuksellemme. Tornionlaakson Työvoimatoimiston johtajan Tero Hyttisen kanssa yhteistyö on sujunut saumattomasti ja olemme pystyneet rekrytoimaan uutta henkilöstöä koulutuksen kautta”, Juha toteaa.

Kesäkuussa 2000 YBT:llä tehtiin alan koulutuksen historiaa, kun kahdeksan miestä valmistui betonielementtien rakentajiksi. Miehet olivat maan ensimmäiset betonielementtien rakentajat, jotka suorittivat talonrakennusalan ammattitutkinnosta betonielementtien valmistuksen osatutkinnon. Pohjolan Sanomat (27.6.2000, toimittaja Tuulikki Kourilehto) uutisoi seuraavasti: Kaikki kahdeksan saavat vakituisen työpaikan Ylitornion Betonituotteen tehtaalla Ylitorniolla, jossa koulutuskin on pääosin järjestetty.

Betonielementtien rakentajille on kysyntää, sillä Ylitornion Betonituotteella on neljän kuukauden tilauskanta. Torstaina valmistuneet betonimiehet alkavat työt maanantaina ja ryhtyvät valmistamaan elementtejä Nokialle Ouluun, Hullun Poron hotelliin Leville, Ikaalisten S-Markettiin, Jounin kauppaan, paperitehtaalle Hussumiin, sekä Outokummulle Tornioon.

Keskiviikkona oli tehtaan työjärjestyksessä 22 kohdetta ja 672 elementtiä.

Ylitornion Betonituotteen toimitusjohtaja Juha Alapuranen on tyytyväinen koulutuksen tulokseen.

- Laatu syntyy tekemällä, ei valvomalla. Nämä ovat kaikki hyviä miehiä.

Kurssin päättyminen sattuu hyvän saumaan, sillä tehtaalla on kiirettä ja miehiä tarvitaan töihin.

Kesäkuussa 2000 betonielementtien rakentajiksi valmistuivat Juha-Pekka Körkkö, Janne Lahtinen, Tommi Knuuti, Jari Paajanen, Hannu Rantatorikka, Jouko Satta, Mauri Viiri ja Jorma Korte. Nykyään kaikilla YBT:n ammattilaisilla on betonielementtien valmistajan ammattipassit.

Kokonaisuutena YBT on suhtautunut työvoiman hankintaan ennakkoluulottomasti, mistä kertovat seuraavat Juhan kommentit: ”Ulkomaisesta vuokratyövoimasta meillä on pelkästään hyviä kokemuksia. Olemme saanet palvelukseemme kovia virolaisia kavereita, jotka tuovat väriä tähän hommaan. Se on samalla osa yrityksen kansainvälistymistä.

Olemme olleet erittäin tyytyväisiä myös yhteistyöhön Ylitornion avovankilan kanssa. Meillä työharjoittelussa olleet kaverit ovat hoitaneet hommansa moitteettomasti.”

90

Pitkäaikainen pääluottamusmies Unto Haataja betonin valutyössä.

Joulukuussa 2005 YBT tosin pääsi otsikoihin myös virolaistyöntekijöistä syntyneiden ongelmien vuoksi. Syy ei kuitenkaan ollut työntekijöissä tai YBT:ssä, vaan työvoimaa vuokranneessa virolaisyrityksessä. Rakennusliitto julisti virolaisyrityksen saartoon, jolloin Ylitorniolla työskennelleet virolaiset palasivat kotiinsa. Syynä saartoon olivat epäilyt suomalaisen rakennusalan pelisääntöjen noudattamatta jättämisestä palkka- ja muissa työsuhdeasioissa. YBT:n pääluottamusmiehen Unto Haatajan mukaan nykyään pelisäännöt ovat yleisesti ottaen selkiintyneet. ”On tärkeää, että ulkomaisen työvoiman välittäjillä ovat asiat kunnossa. EU on selkiyttänyt tilannetta huomattavasti, ja myös ammattiliittojen toiminnalla on ollut tärkeä merkitys. Sinänsä on pelkästään hyvä, että alalle tulee ulkomaista työvoimaa. YBT:llä olleet virolaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset ovat olleet hyviä työntekijöitä”, sanoo Haataja.

91

Mika mukaan liiketoimintaan Jälkikäteen voidaan sanoa, että Erkki, Juha ja Reijo rakensivat 1990-luvulla perustan YBT:n valoisalle tulevaisuudelle. Tultaessa uudelle vuosituhannelle YBT oli kehittynyt modernia teknologiaa hyödyntäväksi yritykseksi, jolla oli käyttöä tietotekniikan osaajille. Betoniala oli muuttunut radikaalisti, ja Mikalle YBT oli luonnollinen valinta.

1990-luvun mittaan perheen kuopus tuli entistä enemmän mukaan yrityksen toimintaan. Lukion, Yhdysvalloissa (North Carolina) vietetyn vaihtooppilasvuoden ja armeijan jälkeen Mika päätti lähteä opiskelemaan rakennustekniikkaa Otaniemeen. Opiskelupaikaksi vaihtui kuitenkin pian Oulun yliopiston tietotekniikan laboratorio. ”Ensinnäkin tietotekniikka on se ala, josta olen kiinnostunut jo aivan lapsesta saakka. Toiseksi Oulu oli opiskelupaikkana suhteellisen lähellä Ylitorniota. Aluksi tarkoitukseni oli valmistua neljässä vuodessa, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun YBT työllisti minut käytännössä kokopäiväisesti”, Mika kertoo.

Mika oli vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa North Carolinassa vuosina 1996-1997.

92

Mikan yliopisto-opiskelujen alkujakso osui ”Oulun ihmeen” kuumimpaan kulta-aikaan. Vuosituhannen vaihteessa Oulusta kehittyi pohjoinen teknologiakeskus, joka veti puoleensa lahjakkuuksia laajalta alueelta. Nousukiidon aikana tietotekniikan opiskelijoita rekrytoitiin yritysten palvelukseen ensimmäiseltä vuosikurssilta lähtien, ja moni lähtikin vuolemaan oletettua kultaa. IT-huuma ei kuitenkaan vienyt Mikaa mukanaan. Kokemukset omasta perheyrityksestä ja työelämän realiteeteista toivat Mikan takaisin Ylitornion suuntaan. ”Opiskeluaikoina tein muutamia tietotekniikan alan projekteja yrityksille. Niissä pääsin näkemään, minkälaista puurtamista työnteko usein oli koodinvääntämisen parissa. En kokenut sitä parhaaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi työuralleni. Meillä kaikilla veljeksillä on ollut halu päästä päättämään omaan työhön liittyvistä asioista, joten YBT on ollut minulle oikea ratkaisu”, Mika toteaa.

Mika aloitti varsinaiset työt YBT:n palkkalistoilla vuonna 2000 työnjohtajan apulaisena. Kesätyöstä virisi idea diplomityöhön, jonka aiheena oli YBT:n toiminnanohjausjärjestelmä. Mikan mukaan YBT:n kaltaisen yrityksen toimintamallien kehittäminen vaati asiantuntemusta, jota kertyi ainoastaan käytännön töistä: ”Mikään ulkopuolisten konsulttien kehittämistä järjestelmistä ei toiminut meillä parhaalla mahdollisella tavalla. Halusin jäädä yrityksen palvelukseen juuri toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisen vuoksi. Toiminnanohjausjärjestelmää on kehitetty askel askeleelta.”

YBT:ssä on aina suhtauduttu positiivisesti koulutukseen myös yrittäjän näkökulmasta katsottuna. Jo 1980-luvun puolivälistä lähtien veljekset ovat tarttuneet monipuolisesti pohjoisessa järjestettyihin alan kursseihin, joista on ammennettu tehokkaasti oppia. Varsinkin Lapin TE-keskuksen Hallittu Kasvu –koulutus on ollut tärkeässä roolissa. Kaikki veljekset ovat osallistuneet HAKA-koulutukseen, jonka Mika suoritti vuosina 2003-2004. ”Ratkoimme erilaisten yritysten ongelmia, ja samalla opiskelimme yrittämisen eri osa-alueita. Se oli erittäin kehittävää jatkoa ajatellen”, Mika korostaa.

Voimakastahtoisten veljesten perheyrityksessä kuopuksen rooli ei ole välttämättä helpoimpia, sillä vanhemmat puhuvat kokemuksen syvällä rinta-

93

Juha ja vientimyyntiedustaja Kurt Juntti. YBT:n ja Juntin yhteistyรถ alkoi jo 1990-luvun alkupuolella.

Reijo uuden betoniaseman ohjaimissa 1990-luvun lopulla.

94

Tytti ja Sari hoitivat 1990-luvulla kaikki YBT:n konttorityöt.

Työnjohtaja Aki Heikkilä oli YBT:n palveluksessa vuosina 1993-1999.

95

äänellä. Oman näkemyksen esille tuominen vaatii joskus kanttia. Toisaalta nuorimmainen on etulyöntiasemassa, sillä vanhempien veljesten onnistumisista ja epäonnistumisista voi ottaa opiksi. ”Perheyrityksessä on se hyvä puoli, että asioista puhutaan veljesten kesken hyvinkin suoraan. Asiat tulevat selviksi. Ehkä huonompi asia on, että veljesten kesken yrityksen johdon palaverit eivät ole kovin muodollisia. Kun välit ovat kunnossa, niin homma toimii, vaikka päätöksiä ei nuijitakaan pöytään”, Mika toteaa.

Uutta ilmettä betonille Vuonna 1998 Alapurasten liiketoiminnan aloittamisesta tuli kuluneeksi 40 vuotta. YBT:n liikevaihto oli tuolloin 13 miljoona markkaa ja palkkalistoilla oli parikymmentä työntekijää. Yrityksellä oli käytössään viisi betoniautoa ja yksi auto elementtien kuljetusta varten. Saman vuoden alussa YBT keskittyi oman tehtaan elementtien valmistukseen, sillä käynnissä oli kolmas rakennusvaihe.

1990-luvun mittaan YBT:n vaikutus alkoi näkyä pohjoissuomalaisessa elämänmenossa muutenkin kuin näkyviin kohteisiin toimitettuina elementteinä.

YBT työllisti oman väkensä lisäksi lukuisia alihankkijoita, kuljetusliikkeitä ja tavarantoimittajia sekä ulkopuolista myyntiverkostoa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yrityksen tilasta vuosikymmenen lopulla saa tiiviin kuvan maaliskuun 1999 yritysesittelystä: Ylitornion Betonituotteen mottona on tunnuslause ”parasta betonista”, millä periaatteella yritys vie betonielementtejä ympäri Suomen sekä Norjaan ja Ruotsiin. Yritys on Lapin läänin suurin betonintuottaja, jonka tämän vuoden budjetoitu liikevaihto on 15 miljoonaa markkaa.

- Meillä on vuodenaikaan nähden hyvä tilauskanta. Kolmannes tuotannostamme menee vientiin, 20 prosenttia Ruotsiin ja 10 prosenttia Norjaan. Pohjoisin työmaa on Jäämeren rannalla Båtsfjordissa ja eteläisin Helsingissä, kertoo toimitusjohtaja Juha Alapuranen.

YBT on perheyritys, joka työllistää Juhan itsensä lisäksi veljen, Reijo Alapurasen, sekä veljesten vaimot Sarin ja Tytin. Kaikkiaan yrityksessä on töissä 21 henkilöä, ja kesällä on tulossa jokunen lisääkin.

- Me järjestämme myös koulutusta alalle yhdessä aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Tälläkin hetkellä on menossa kurssi, jolla on 12 henkilöä, sanoo Juha Alapuranen.

96

Kerrostalokohde Rovaniemellä vuonna 1996.

Tuotannosta saa hyvän kuvan saman vuoden kesäkuun tilauskannasta: kerrostaloelementtejä Rovaniemelle, Ouluun ja Tornioon, teollisuuselementtejä Ruotsiin ja Suomeen, parveke-elementtejä Helsinkiin, liiketaloelementtejä Tornioon, lomaosake-elementtejä Leville sekä kymmenen omakotitalon elementit eri puolille Pohjois-Suomea. Jo tässä vaiheessa Levin lomarakentaminen haukkasi enemmän elementtejä kuin esimerkiksi Rovaniemen kerrostalotuotanto.

Kesäkuun puolivälissä Juha saattoikin ylpeydellä todeta Pohjolan Sanomissa, että yrityksellä oli historiansa siihen asti vahvin tilauskanta. Samalla hän totesi, että YBT olisi voinut myydä tuplatuotannon, kun kaikki halusivat tilauksensa elokuun puoliväliin mennessä. Juhan sanat kertovat parissa rivissä olennaisen alan lyhytjaksoisuudesta.

1990-luvun mittaan YBT vahvisti asemaansa omakotitalojen elementtien toimittajana. Aluksi Ylitorniolta toimitettiin pientaloihin betonielementtejä satunnaisesti. Tämä johtui siitä, että Lapissa ei toiminut yhtään yritystä, joka olisi myynyt betonirakenteisia omakotitalopaketteja. Pohjois-Suomen suurin kivitaloyritys Pohjolan Kivitalo Oy oli siihen asti operoinut pääasiassa Oulun läänissä.

97

Vuonna 1998 Rovaniemen kerrostalotyömaiden elementtikatselmuksessa Aki Heikkilä, valvoja Olavi Sääskilahti sekä YIT:stä Antero Kansanaho ja Seppo Toratti.

Vuonna 1999 Oulun Hiirosen kerrostalotyömaiden elementtikatselmuksessa etummaisena rakennesuunnittelija Kari Narkaus, taempana vasemmalla YIT:stä Tauno Kestilä, Kimmo Liisanantti ja Jorma Manninen sekä oikealla Aki Heikkilä.

Pohjolan Kivitalo Oy:n toimitusjohtaja Timo Kurtti oli tähyillyt pohjoisen suuntaan, josta löytyi yhteistyökumppaniksi YBT. Yritykset solmivat yhteistyösopimuksen, minkä jälkeen Pohjolan Kivitalon aktiivisena markkinaalueena on ollut Oulun läänin lisäksi myös Lapin lääni. Lapissa myytävien talojen betonielementit valmistetaan Ylitorniolla.

YBT ei ole panostanut pelkästään elementtien laatuun, vaan satsauksia on myös tehty ulkoiseen näyttävyyteen. Sana ”betonielementti” tuo helposti mieleen ankeat lähiöt ja massarakentamisen, mutta todellisuudessa betonielementtitalot valmistetaan kuitenkin yksilöllisesti asiakkaan omien tarpeiden mukaan. Betonipintakaan ei ole välttämättä yksitoikkoinen ja harmaa, vaan valittavana on useita ilmeikkäitä julkisivuvaihtoehtoja, kuten pesu-, väri-, tiili- ja valkobetonipinta. Tästäkin näkökulmasta katsottuna YBT on ollut aktiivinen ja kehityshaluinen toimija alalla jo pitkään.

Oma lukunsa YBT:n historiassa on yhteistyö Graphic Concrete Oy:n kanssa. Alun perin graafinen betoni on Samuli Naamangan vuonna 1997 tekemä keksintö, jossa käytetään painotekniikkaa pintahidastinaineen levittämiseen 98

erikoiskalvolle. Menetelmän avulla betonielementin pinnalle voidaan loihtia vaikkapa Leonardo da Vincin mestariteoksen kopio tai Madonnan kasvot.

Vaikka menetelmää on käytetty jopa taideteoksissa, on graafinen betoni kuitenkin käytännössä eri vaihtoehtoineen varsin arkinen rakentamisen vaihtoehto. Tyypillisesti graafista betonia on käytetty julkisivujen pintakäsittelynä laajoissa ja toistuvissa kuvioissa.

Yhteistyö Graphic Concrete Oy:n kanssa alkoi 2000-luvun alkupuolella koevaluilla ja teknologiaan perehtymisellä. Ensimmäinen varsinainen kohde oli taideteos Oulun asuntomessuilla, jotka järjestettiin 15.7.-14.8.2005 Toppilansaaressa.

YBT toimitti betonielementtejä useisiin Oulun Asuntomessujen kohteisiin.

Pääesittelykohteena oli Solidus, jonka rakensi oululainen Diplo Rakennus Oy. Minna ja Juha Vikeväisen talo edustaa modernia betonirakentamista ja kivitaloarkkitehtuuria. Julkisivut ovat valkobetonia ja väli- sekä yläpohjat ontelolaattaa. Kohteen erikoisuutena oli graafisen betonin käyttö saunan kiukaan taustaelementtinä ja suurena portaikon taideteoksena. Pihalla saunan ulko-oven läheisyydessä on betonista valmistettu ”avanto” eli ympärivuotiseen käyttöön soveltuva kylmävesiuima-allas. Solidus sai osakseen myös tv-julkisuutta, sillä MTV3:n ”Joka kodin asuntomarkkinat” seurasi messutalon valmistumista.

Vuosituhannen vaihteessa YBT:n tuotannossa hyödynnettiin onnistuneesti raikkaita ideoita ja yrityksen omakin julkisivu muovautui varsin erilaiseksi kuin ala yleensä mielletään. 2000-luvulla YBT onkin tullut tunnetuksi yrityksenä, joka on tehnyt ansiokasta työtä imagonsa eteen.

Yrityksen markkinointinimeksi tuli dynaamisempi YBT, ja yrityksen uusi tunnus julkaistiin marraskuussa 2004. Uudistuksen tarkoituksena oli saattaa yrityksen tärkein tunnusmerkki ajan tasalle toiminnan kanssa. Suunnittelusta vastanneen Avalon Oy:n mukaan uudessa tunnuksessa pyrittiin säilyttämään alalle tunnusomainen jämäkkyys yhdistettynä erottuvaan ja hyvin muistettavaan muotoiluun. Samalla päivitettiin yrityksen kaikki painetut ja sähköiset materiaalit yhtenäisiksi uuden tunnuksen ja ilmeen kanssa.YBT:n uudet nettisivut otettiin käyttöön joulukuun alussa 2004. Saman kuun puolivälissä ilmestyi asiakaslehti YBT Betoniuutisten ensimmäinen numero.

99

Muokattu Ylitornion Betonituotteen tunnus (versio 1).

RT Betonikeskuksen elementtivaliokunta vieraili YBT:llä kesällä 2002. Ryhmä sai tutustua kesäkokousmatkallaan mm. Eero Mäntyrannan museoon ja Innsbruckin 1964 olympiakultamitallisuksiin itse maestron opastamana. Juha on toiminut elementtivaliokunnan jäsenenä vuodesta 2000 lähtien ja johtokunnan jäsenenä vuodesta 2006 lähtien.

Yksi sytyke onnistuneeseen markkinointiviestintään voi löytyä Juhan nuoruuden harrastuksista, joiden kautta median parissa toimiminen tuli tutuksi useammallakin tavalla. Juha teki nuorempana töitä urheilutoimittajana freelancer-pohjalta mm. Pohjolan Sanomiin, Länsirajaan, Pohjan Tornioon ja Kainuun Sanomiin sekä harrasti valokuvausta. Varusmiespalveluksensa aikana hän oli puoli vuotta Ruotuväki-lehden valokuvaajana ja toimittajana. Näissä töissä hän näki konkreettisesti, mikä merkitys medialla on tiedonvälityksessä ja mielikuvien rakentajana. ”Olisin varmaan nykyään toimittaja, jos en olisi valinnut näitä hommia.

Esimerkiksi moni Ruotuväen aikaisista kavereista on työskennellyt myöhemmin mm. MTV3:n ja Seiskan palveluksessa. Valokuvaus ja myös toimittajan hommat kuuluvat harrastuksiini vielä nykyäänkin”, Juha sanoo.

Ylitornion Betonituotteen logo vuoteen 2004 asti.

100

101

Martti Oja villoittamassa Solidustalon ulkosein채elementti채.

Mauri Viiri ja Esa Koutonen tekev채t pintaraudoitusta.

102

MTV3:n ”Remontti-Reiska” Jorma Piisinen vieraili Ylitornion tehtaalla kuvauskeikalla syksyllä 2004. Kuvaukset liittyivät vuoden 2005 Asuntomessuille valmistuneeseen Solidus-taloon, jota esiteltiin tv-ohjelmassa ”Joka kodin asuntomarkkinat”.

MTV3:n kuvausryhmä seurasi Soliduksen rakennusprojektia alusta loppuun.

Kuvassa Pasi Jolma lastaamassa elementtiä YBT:n korkeiden elementtien erikoiskuljetusautoon.

103

Solidus oli myรถs Suomen Betonitiedon esittelykohde.

104

Tietohallintojohtaja Mika Alapuranen ja johtoryhm채n konsultti DI Henry Ramstedt tarkastelemassa graafisen betonin koepaloja.

105

Outokumpu leivän isänä Erkki totesi menneistä vuosista, että Armas Kriston jatkuvat ja suuret tilaukset pitivät Ylitornion Sementtivalimon ja Betoniaseman leivässä. Ajat muuttuvat, ja leivän isät vaihtuvat, mutta pitkäjänteinen työ ja kumppanuus kantavat edelleen pitkälle. Jos YBT:n historiaa katsotaan kokonaistuotannon kannalta, niin kaksi kohdetta nousee muiden yläpuolelle. ”Outokumpu on ollut yritykselle leivän isä, sillä YBT on tehnyt sinne elementtejä koko historiansa ajan. Toinen merkittävä kohde on Levi, jonne on toimitettu elementtejä enemmän kuin asuntorakennuksia muualle yhteensä”, Juha kertoo.

Outokummun Tornion jaloterästehdas ei ole ollut pelkästään YBT:lle tärkeä asiakas, vaan kyseessä on yksi koko Pohjois-Suomen tärkeimmistä kehityksen moottoreista. Tehtaan aloittaessa vuonna 1976 tuotanto oli 50 000 tonnia, joka saatiin kymmenkertaiseksi vuoteen 1997 mennessä. Vuonna 2004 valmistunut tuotantokapasiteetin tuplaus teki yksiköstä maailman suurimman alallaan. ”Tupla” oli suuruudeltaan 1,1 miljardin euron investointi, joka työllisti parhaimmillaan 1500 työntekijää ja ahmaisi yhteensä noin 4000 miestyövuotta. Kyseessä lienee ydinvoimaloiden jälkeen Suomen suurin yksittäinen teollisuuden investointi.

Tupla merkitsi myös YBT:lle suurta tilausta, joten se ansaitsee perusteellisemman tarkastelun. YBT:n toimituksiin kuuluivat mm. uuden kylmävalssaamon RAP 5:n sokkelielementti- ja väliseinäelementtiurakat sekä valvomoiden, happovaraston, regenerointilaitoksen, vesilaitoksen ja porrashuoneiden elementit.

YBT toimitti elementtejä myös kuumavalssaamon laajennukseen, muuraushalliin, romupihan sokkeleihin ja tukimuuriin sekä sulattamon runkoon ja seiniin. Tärkeänä osana toimitusta olivat myös elementit spektrometrilaboratorioon, satamakonttorin pilareihin, palkkeihin ja julkisivuihin sekä jokivesipumppaamoon ja jäähdytysvesilaitokseen.

Yhteensä YBT toimitti kahden vuoden aikana tuplaan yli 1500 elementtiä (yli 300 kuormaa), joista suurin osa myös asennettiin itse. Suuruusluokasta kertoo, että esimerkiksi laajennuksien sokkelielementit olivat kolme metriä korkeita ja niitä asennettiin monen kilometrin matkalle. Asennusolosuhteet

106

YBT on koko historiansa ajan toimittanut Outokummun Tornion jaloterästehtaalle elementtejä sekä pienempiin että suurempiin kohteisiin.

Kuvissa elementtitoimittajan unelma: töitä silmän kantamattomiin.

107

YBT:n ja Outokummun edustajat vierailivat EU-parlamentissa Brysselissä 29.10.2008. Hannu Takkulan assistentti Päivikki Kuoppakangas esitteli parlamentin toimintaa. Kuvassa hänen lisäkseen Reijo Alapuranen, Mauri Kauppi, Timo Parviainen, Pertti Kalliosalo, Jouko Mäki ja Jarmo Lähteenmäki.

eivät olleet optimaaliset, mutta alan ammattilaiset tekivät parhailla työvälineillä hyvää jälkeä. Rakentava-lehti (toimittaja Riikka Saari) kertoi tuplan vaiheista numerossa 4/2002: - Tärkeimpänä tekijänä nopeatempoisissa asennustöissä on ollut eri urakoitsijoiden ja tilaajan edustajien saumaton yhteistyö, painottaa Juha Alapuranen.

Hänen mieleensä on erityisesti jäänyt kylmävalssaamon harjannostajaisissa Kraftor Oy:n toimitusjohtajan Matti Heiskan puhe, missä tämä Alapurasen mielestä osuvasti kuvasi työmaan etenemistä: ”Tässä projektissa on ollut kaikkea muuta tarpeeksi paitsi aikaa.”

- Todella tiukassa aikataulussa pysymisen edellytyksenä on ollut kaikkien rakentajien puhaltaminen yhteen hiileen. Myös meidän omissa asennustöissä on eletty päivä kerrallaan periaatteella ja sen mukaan miten muut työt ovat edenneet. Tehtaan asentajat ovat olleet koko ajan varattuina kohteen asennustöihin ja jos välipäiviä on tullut, niin he ovat valmistelleet asennuksia ja tehneet asennusosia, kertoo Juha Alapuranen.

Juhan mukaan YBT:n arvostus Outokumpua kohtaan lähtee ennen kaikkea siitä, että suuryritys on pilkkonut tarjoamansa jättimäiset hankkeet aliurakoihin. Toimintamallin ansiosta myös pienemmät yritykset ovat päässeet tarjoamaan palveluksiaan jättiurakoihin.

Vuoden 2008 tammikuussa Outokumpu ilmoitti uusista 420 miljoonan euron investoinneista, jotka vahvistavat Tornion asemaa entisestään.

108

Suurin osa Outokummulle toimitetuista elementeistä on myÜs asennettu paikoilleen.

Kuvissa elementtejä asentamassa Jorma Korte ja Pekka Ylitulkkila.

109

Tromssan keskustan LHL-kerrostalokohteen toteutti Betonicovientirengas, jossa ovat YBT:n lisäksi mukana Betroc Oy, Napapiirin Betoni Oy ja Lipa-Betoni Oy.

Laatu, toimitusvarmuus ja hinta YBT sai valtakunnallisen huomionosoituksen, kun Kauppalehti arvioi yrityksen Lapin menestyneimmäksi vuonna 2000. Kauppalehti teki arvionsa kuuden tunnusluvun perusteella vuoden tuloksista. YBT keräsi luokituspisteitä täydet sata. Tulos ei ollut perheyhtiölle yllätys, sillä aiemmin Rakennuslehti oli huomioinut YBT:n ykköseksi samantyyppisessä arvioinnissa koko valtakunnan alueella. Rakennuslehden arviossa YBT ylsi rakennustuoteteollisuuden parhaimpaan liiketulokseen (29,8 prosenttia liikevaihdosta). Meän Tornionlaakso-lehdessä Juha kuvaili saavutuksia seuraavasti: Tärkeintä tässä tilanteessa on se, että voimme osoittaa, kuinka Ylitornio on paras paikka elää ja yrittää. Jotkut sanovat, ”ei se kannatte”, mutta me haluamme kumota sen ajatuksen ja nyt olemme todiste siitä, että ”kyllä se kannattee”.

110

YBT:n toimittama ja asentama liikerakennus Tromssan keskustassa.

Alapurasten puhe ei ole pelkkää kotiseutupropagandaa, sillä YBT on onnistunut säilyttämään paikkansa Rakennuslehden rankingin kärkisijoilla koko 2000-luvun ajan. Samalla YBT on todistanut, että Ylitorniolta ponnistava yritys kykenee kilpailemaan niin valtakunnallisessa kuin pohjoismaisessa sarjassa. YBT on vienyt koko olemassaolonsa ajan tuotantoaan Etelä-Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Toimittaja Seppo Savolainen kirjoitti osuvasti YBT:n hengestä Lapin Kansassa 19. maaliskuuta 2003: Miten näin raskaalla tuotteella voi kilpailla Helsingissä, kun kaikki muut rahtaavat tuotantonsa lähietäisyydeltä? Täytyy olla paljon parempi kuin eteläläiset, Juha Alapuranen vastaa.

- Meillä on hyvä, sitoutunut työvoima, palkkaus on tuottopalkkiojärjestelmällä ja homma toimii. Myynti perustuu pitkiin asiakassuhteisiin; Helsingissä on monta sellaista kumppania, joille on ensin tehty Leville.

Lapin elinkeinoista nuorin, matkailu, voi siis tukea raskasta teollisuuttakin.

Näin on, laatu laajasti ottaen ratkaisee, yrittäjä sanoo. Kun sen pääsee kerran näyttämään Kittilässä, kauppakumppani muistaa sen Helsingissäkin.

111

- On kolme asiaa, joiden pitää olla kunnossa: laatu, toimitusvarmuus ja hinta.

Kun kaksi ensimmäistä pitää paikkansa, hinta voi olla vähän parempikin. Asiakas arvostaa, kun saa oikeaa tavaraa oikeaan aikaan ilman jälkitöitä. Ei ole edes tarkoitus kilpailla hinnalla, pitää panostaa muuhun.

Syyskuussa 2003 YBT vastaanotti Länsi-Pohjan Yrittäjien alueellisen yrittäjäpalkinnon. Tuolloin YBT:n Ylitornion tehdas oli harjoittanut tuotannollista toimintaa kymmenen vuotta, joiden aikana elementtejä oli toimitettu noin 5000 rekkakuormaa noin 600 kohteeseen. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana YBT oli valmistanut, kuljettanut ja asentanut betonielementtejä sekä valmisbetonia yhteensä 25 miljoonan euron liikevaihdon edestä. Tuotannosta meni noin 20 prosenttia Ruotsiin ja 10 prosenttia Norjaan.

Palkitsemisen aikaan yrityksen käytössä oli neljä omaa betoniautoa, jotka kuljettivat vuositasolla eri kohteisiin 6000 kuutiota valmisbetonia, jonka osuus liikevaihdosta oli noin 20 prosenttia. Suunnilleen saman verran betonia kului elementti- ja runkotuotantoon. Pohjolan Sanomat (toimittaja Juhani Jaakkola) kertoi 28. syyskuuta palkitsemisesta seuraavaa: Betonituotannon kehittäminen ja kehittyminen ovat veljessarjan leveillä hartioilla, ja tärkeänä taustavoimana on isä-Erkin oman työn kautta oppima bisnestaju ja kokemus. Erkki keskittyy nyt firman hallituksen puheenjohtajuuteen.

Reijo toimii tehtaan teknisenä johtajana, ja talousasioiden sujuvuudesta vastaa Juhan vaimo Sari Alapuranen. Veljessarjan kuopus Mika opiskelee Oulun yliopistossa - hänenkin osaamistaan hyödynnetään yrityksessä.

YBT:n toimitusjohtajana toimiva vanhin poika Juha kertoo, että yrityksen menestyksen avaimina ovat olleet ja ovat tietysti edelleenkin huolellinen laadunvalvonta, osaava henkilökunta ja markkinoiden aktiivinen luotaus.

YBT:n markkina-aluetta on periaatteessa koko Skandinavia. Tehtaan sijainti on erinomainen, sillä sekä Ruotsiin että Norjaan on kohtuullisen lyhyt matka.

Viennin asiakkaat eivät löydy itsestään, joten kontaktiverkoston ylläpitämisen eteen on tehtävä töitä koko ajan. Juhan mukaan betonialalla on pakko seurata aikaansa laajalla skaalalla, jos aikoo tietää, missä seuraavaksi rakennetaan. ”Vienti on tärkeää senkin vuoksi, että yleensä lama ei ole yhtä aikaa kaikissa maissa”, Juha korostaa.

Ruotsin viennistä YBT:n kokemus kattaa koko yrityksen historian, ja YBT on ollut myös suurin suomalainen betonielementtien valmistaja Norjaan. Mer-

112

Ylitornion yrittäjiä juhlimassa Länsi-Pohjan Yrittäjien alueellista yrittäjäpalkintoa Saariselällä 27.9.2003. Vasemmalta Pekka Lovikka, Heikki Eteläaho, Urho Honkuri, Reijo, Sari, Reeta Laitinen, Erkki ja Juha.

Meän Tornionlaakso 31.1.2002.

113

kittävimpiä kohteita ovat olleet mm. Kirkenes Senter (2000), LHL-hoitokeskus Tromssassa (2007) ja Samisk Kultursenter Kautokeinossa (2008).

Vuosituhannen vaihteessa Norjan markkinat näyttivät avautuvan pohjoissuomalaisille rakennusalan yrityksille uudella tavalla laajojen öljy- ja kaasukenttähankkeiden myötä. YBT halusi olla kehityksessä mukana ja perusti yhdessä kolmen muun pohjoissuomalaisen betonialan yrityksen kanssa Betonico-vientirenkaan, joka on ollut merkittävä tekijä varsinkin riskien jakamisen suhteen.

Kauppa- ja teollisuusministeriön tukemat vientirenkaat ovat vakiinnuttaneet asemansa yhtenä tärkeänä kansainvälistymisen muotona. Vientirengas onkin eräänlainen sovellus vuokravientipäälliköstä. Siinä missä vuokravientipäällikkö tekee työtä vain yhdelle yritykselle, vientirenkaassa sama vientipäällikkö jakaa resurssinsa useamman yrityksen kesken. Näin saavutetaan kustannussäästöjen lisäksi merkittäviä synergiaetuja. Markkinoiden selvittämisessä Finpro ja kauppakamarit ovat puolestaan olleet tärkeässä asemassa. Juhan mukaan viennissä myös kurssiriskin huomioiminen on olennainen asia: ”Pitää tutkia ja miettiä tarkasti, mihin valuuttaan kauppa sidotaan. Yksi olennainen asia on myös kielitaito. Yrittäjän ei välttämättä tarvitse opiskella uutta vierasta kieltä, sillä tärkeintä on, että kussakin maassa yrityksen oma avainhenkilö on sataprosenttisesti kielitaitoinen.”

YBT ja muut Betonicon yritykset ovat tehneet Norjan kaupassa paljon yhteistyötä kajaanilaisen Duottar Oy:n kanssa. Duottarin vientipäällikön Jukka Karhun kanssa Alapuraset tekivät ensimmäisen kerran yhteistyötä jo vuonna 1988. Karhu tuntee norjalaisen kulttuurin hyvin, sillä hän on aiemmin asunut Kirkkoniemessä. Juhan mukaan vienti perustuu pitkälti kontakteihin, joiden luominen kestää vuosia: ”Suomessa tehtävänämme on hoitaa piirustusten mukaan tietty osa-alue, joka on tarkasti määrätty. Ruotsissa ja Norjassa kyse on usein kokonaistoimituksista, joihin liittyy suuri vastuu. On äärimmäisen tärkeää, että tunnemme ne ihmiset, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Asiakkaan toimintatavat pitää tuntea muutenkin kuin vain pintapuolisesti. Vain sitä kautta voi syntyä aito luottamus. Kauppaahan saa kyllä aikaiseksi, mutta työ loppuu vasta siinä vaiheessa, kun homma on hoidettu ja rahat ovat tilillä”, Juha korostaa.

114

Kauppakeskus Kirkkoniemess채 oli YBT:n ensimm채inen TT-laattatoimituksen kohde.

Kuvassa tilaaja Jonny Bergman ja Duottarin Jukka Karhu (oik.)

Rakennesuunnittelija Veli-Pekka Ponkala tarkastamassa Tanassa Norjassa autohallin elementtej채. Kohteen elementit toimitettiin vuonna 1995.

115

Ensimmäisten TT-laattojen valmistusta tammikuuussa 2004.

Kannattavaa kasvua TT-laatoista ja Raahesta YBT otti yhden historiansa tärkeimmistä kehitysaskelista vuosina 2003-2004, jolloin toteutettiin 750 000 euron investoinnit TT-linjaan, betonin kuljetusrataan ja uuteen siltanosturiin. Laajennuksen myötä tuotannon valmistusvaiheiden joustavuus parantui huomattavasti. Uusi betoninkuljetusrata mahdollisti betonin tilaamisen ja saamisen tuotantohalliin kolmesta eri tilauspisteestä. ”Sukkula” kuljettaa betonin työpisteiden viereen, minkä ansiosta työntekijöiden ei tarvitse ajaa nosturilla yhtä paljon kuin ennen. Kuljetusradan rakentaminen oli välttämättömyys, sillä TT-linja on hallin perällä, ja betonin hakeminen etuosasta olisi pysäyttänyt koko tuotannon. Sukkula starttasi ensimmäisen kerran 27. elokuuta 2003.

Laajennus helpotti myös tuotteiden jälkikäsittelyä sekä varastointia, kun kaikki työvaiheet aina valmistuksesta lastaukseen voidaan tehdä sisätiloissa. Laajennuksessa optimoitiin myös vedenkulutusta, sillä uudessa järjestelmässä jätevesi kierrätetään takaisin betoninvalmistukseen. Investointiin kuului myös jätteen lajittelujärjestelmä, jossa jätevillat murskataan puhallusvillaksi, puutavarajäte murskataan lämmityshakkeeksi ja jätebetoni valetaan anturoiksi.

Vuonna 2004 yrityksen 20 prosentin kasvu budjetoitiin TT-laatan varaan.

TT-laatta on kuin kahden T-kirjaimen päällä oleva betonitaso, jota käytetään katto- ja välipohjarakenteena.

116

ARTO LIITI ARTO LIITI

ARTO LIITI

Kuvissa TT-laatan valmistuksessa Timo Huhtanen, Ari Kreivi ja Esa Koutonen.

117

Tormetsin huoltohalli rakennettiin valkopesubetonielementeistä.

Tormetsin toimitusjohtaja Matti Kurttio totesi YBT Betoniuutisten ensimmäisessä numerossa, että halli ”saattaa hajota, jos pommi osuu kohdalle”.

118

Juha Alapuranen, Jari Laakso ja Jukka Lakkap채채 luovuttivat taulun Tormetsin Matti Kurttiolle ja Kari Rantamaalle uuden huoltohallin avajaisissa.

119

TT-laatta on jännitetty betonituote, jota ei ollut aikaisemmin valmistettu Pohjois-Suomessa. Vaijereiden jännittäminen tapahtuu linjalla, joka on pituudeltaan 48 metriä. Uusi tuote antoi kokonaan uudenlaiset mahdollisuudet kokonaistoimituksiin. TT-laatta oli muutenkin yrityshistoriassa merkittävä askel, sillä uusi tuote kasvatti vientiä sekä lisäsi kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Ensimmäisenä toimituksena 20 tonnin painoisia TT-laattoja kuljetettiin 50 kuormaa helmikuussa 2004 Norjan Kirkkoniemeen rakennettuun kauppakeskukseen (Spar Kjøp). Tuohon aikaan YBT:n tilanne oli muutenkin vuodenaikaan nähden hyvä. Hammerfestin suurhankkeeseen, Lumikki-kaasukentälle toimitettiin tukielementtejä, ja pitkällä toimituslistalla olivat myös AGA:n kaasutehdas Tornioon, teollisuushallit Kiiminkiin ja Kajaaniin, katsomoelementit Tornioon Pohjan Stadionille, sairaalaelementit Vesisaareen, kerrostaloelementit Tromssaan, alppitaloelementtejä Leville ja elementit Mercurialle Tornioon.

Keväällä 2004 YBT toimitti kaikki betonituotteet Tormetsin uuteen huoltohalliin, joka sijaitsee Torniossa Torpin teollisuusalueella. Huoltohalliksi Tormetsin rakennus on hieno, sillä esimerkiksi seinäpinnat ovat valkoista pesubetonia. Tormetsin toimitusjohtaja Matti Kurttio kiitteli nopeaa rakentamista YBT Betoniuutisten ensimmäisessä numerossa: - Maalis-huhtikuussa päästiin pystyttämään elementtejä, katto saatiin päälle samalla kertaa. Paljon näkyvää tapahtui yhden päivän aikana. Saman tien päästiin vesikaton, ikkunoiden ja ovien asennustyöhön.

Vuonna 2004 YBT panosti entistä vahvemmin tuotantoon ja Pohjois-Pohjanmaan markkina-alueeseen. Laajentuminen Raaheen tuli mahdolliseksi kesällä 2004, kun paikalliselta teollisuusalueelta vapautui vuokrattavaksi betonitehtaan elementtihalli, jossa oli toiminut konkurssiin päätynyt yritys.

Samassa kiinteistössä toimii koko tehtaan omistaja Ruskon Betoni Oy, joka toimittaa YBT:n Raahen toiminnoille betonit.

Alusta alkaen Raahen tehtaan johtajana on toiminut Erkki Maliniemi. Ennen YBT:n pestiään rakennusmestari Maliniemi oli työskennellyt rakennusalalla eri työtehtävissä parikymmentä vuotta. Kun YBT aloitti toiminnan Raahessa, jatkoi Maliniemen johtama työporukka lähes entisenlaisissa tehtävissään: ”Konkurssipesä teki pari viikkoa töitä. Juha soitteli sen päätteeksi perjantaina ja kävi maanantaina katsomassa tehdasta. Tiistaina kokosin vanhan 120

YBT on vuokrannut Raahen betonielementtitehtaan noin 2000 neliön suuruiset tilat Ruskon Betoni Oy:ltä.

Raahen tehtaan tehdaspäällikkö Erkki Maliniemi esittelee Raahen Pikkuporvariin toimitettuja parveke-elementtejä.

121

Elementtivalmistaja Matti Kallio on pitkän linjan ammattilainen, joka on valmistanut betonielementtejä Raahessa vuodesta 1976 lähtien.

YBT:n palvelukseen hän astui kesäkuussa 2004.

Elementtityöntekijä Eira Pietilä on työskennellyt Raahen tehtaalla yli 20 vuotta, joista viimeiset YBT:n palveluksessa.

työporukan kasaan, keskiviikkona olimme tutustumassa YBT:n Ylitornion tehtaaseen ja viikonloppuna teimme työsopimukset kuntoon. Seuraavalla viikolla olimme YBT:n palveluksessa”, Maliniemi muistaa.

YBT Raahe sai palvelukseensa alusta alkaen kokeneen porukan, sillä osalla miehistä oli takanaan lähes kolmen vuosikymmenen työura. Kokeneella miehistöllä tuotanto käynnistyi mutkattomasti, ja YBT Raahen ensimmäinen elementti valmistui 10. kesäkuuta 2004. Ensimmäinen työkohde oli PPO Oy:n laitehalli Raahessa. Ensimmäisinä kuukausina suurin osa tuotteista meni Oulun seudulle ja Raaheen, mutta jo syksyllä 2004 tehtiin parveke-elementtejä vientituotteiksi Osloon.

Nykyään YBT:n osaamisen laatua on nähtävissä myös Raahen ydinkeskustassa. YBT toimitti yhteensä 217 elementtiä Kiinteistö Oy Raahen Pikkuporvariin, joka valmistui kesällä 2007. Pikkuporvari on tähän mennessä suurin yksittäinen kohde, jonka YBT on toimittanut Raahen alueelle.

122

Raahen Pikkuporvarin julkisivuelementit ovat pääosin tiililaattapintaisia ja lisäksi on jonkin verran sileää valkobetonipintaa.

123

Aroof Arctic Ab:n kattotiilitehdas Ruotsin Vuollerimissa.

Ei pelkkää auringonpaistetta Kun yritys saavuttaa puolen vuosisadan rajapyykin, niin yleensä juhlia vietetään aurinkoisissa tunnelmissa. Aika kultaa muistot, sillä terveen ihmisen psyyke on rakennettu siten, että paremmat ajat jäävät mieleen kirkkaammin kuin huonot. Jokaisen yrityksen historiaan mahtuu kuitenkin sateisia päiviä, joista myös Alapuraset ovat saaneet osansa.

Turpiin tuli esimerkiksi vuonna 1998, jolloin veljeksistä Juha ja Reijo päättivät laajentaa yritystoimintaansa Ruotsin puolelle Norrbottenin suuntaan.

Miehet lähtivät yksityishenkilöinä osakkaiksi Aroof Arctic-nimiseen yritykseen, joka valmisti betonikattotiiliä Vuollerimissä. Isä Erkki oli alusta alkaen hanketta vastaan.

Yritys perustettiin konkurssipesän pohjalle, ja siihen sijoitettiin jo alkuvaiheessa noin kuusi miljoonaa Ruotsin kruunua. Käytössä oli uusinta valmistusteknologiaa, jolla varmistettiin tuotteiden korkeaa laatua. Suurten suunnitelmien ja lupaavan alun jälkeen betonikattotiilien tuotanto kohtasi kuitenkin jatkuvia valmistusongelmia. Yritys osoittautui virheeksi, ja veljekset saivat tehdä suuren urakan, että konkurssilta vältyttiin. Menestysyrityksen sijaan omistajat saivat hoidettavakseen pelastusoperaation. ”Opiskelimme kantapään kautta ruotsalaista yrityskulttuuria. Päätimme, että konkurssia ei tehdä millään hinnalla, vaikka Ruotsissa se on käytän124

Sanomalehti NSD kertoi laajasti Aroof-hankkeen lennokkaasta alusta.

125

nössä välttämätön tapa lopettaa yritystoiminta. Positiivista oli, että yhtenä osakkaana olleesta A-Tiilikate Oy:n Hannu Hakalasta tuli kovien kokemusten myötä erittäin hyvä kaveri, jonka kanssa ystävyys kestää edelleen”, Juha kertoo.

Myös ydinbisneksessä oli varjoisammat hetkensä. Tultaessa kohti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppua, ovat lehtien otsikoissa olleet entistä enemmän kuljetusalan kustannusongelmat. YBT:n kaltaiselle yritykselle ongelmat ovat enemmän kuin tuttuja, sillä kasvavia kuljetuskustannuksia on vaikea siirtää tuotteiden hintoihin. Pohjolan Sanomat (toimittaja Jorma Rauwala) kertoi syyskuussa 2000: Juha Alapurasen mukaan ruotsalaiset yritykset ovat yhteismarkkinoilla hyvinkin kattavasti kuljetustuen piirissä päinvastoin kuin suomalaiset yritykset.

Alapuranen sanoo, että vaikka olisimme omassa tehtaassa kuinka tehokkaita, emme pysty enää kilpailemaan tasavertaisesti ruotsalaisten kanssa esimerkiksi Pohjois-Norjaan, minne kuljetusmatkat ovat pitkiä.

Vuonna 2004 Juha puhui muutenkin pienoisin huolensävyin tulevaisuudesta. Hän sanoi, että suhdanteet heikkenivät koko maassa, kun teollisuus veti ikään kuin henkeä, eikä uusia suurinvestointeja ollut näköpiirissä. Pe126

JUHA SARKKINEN

rämeren teollisuusinvestoinnit olivat työllistäneet yritystä kiitettävän hyvin koko toimintahistorian ajan, mutta nyt elettiin hiljaisempia aikoja. Näytti siltä, että pohjoisen rakennuskohteet vähenisivät radikaalisti.

Lisäksi Ruotsin tekemä eurokielteinen valuuttapäätös oli kylmä suihku betoninvalmistajien niskaan. Valuuttakurssit olivat länsirajan tällä puolella toimiville niin epäedulliset, että se alkoi näkyä tuloksessa. Samaan aikaan Norjankin kruunun arvo oli laskenut selvästi. YBT:lle molemmat maat ovat tärkeitä vientikohteita.

Vuollerimin harha-askeleesta ja suhdannevaihteluistakin selvittiin kovalla työllä, ja loppujen lopuksi ne murheet olivat inhimillisesti katsottuna hyvin pieniä. Syyskuussa 2002 Reijon vaimo Tytti menehtyi syöpään melkein heti Olivia-tyttären syntymän jälkeen. Ristiäiset ja hautajaiset seurasivat toisiaan vain kahden viikon välein. Reijosta tuli yksinhuoltaja, joka oli osaksi sivussa työelämästä lähes vuoden. ”Se aika on edelleenkin musta aukko elämässämme. Ihmettelen jälkeenpäin miten siitäkin selvittiin”, kertoo Sari.

Perheyrityksessä onkin jaettu menestyksen lisäksi myös surun hetket.

127

128

JUHA SARKKINEN

Ylitornion Sementtivalimo ja YBT ovat olleet tukemassa paikallista jääkiekkoilua ”niin kauan kuin Erkki muistaa”.

Ylitorniolla on jääkiekossa vahvat perinteet, sillä aikoinaan lähes jokaisella kylällä oli oma seuransa. 1970-luvulla paikallinen jääkiekko keskittyi EtPo-72:n piiriin, ja seura on ollut lajin lappilaisia lipunkantajia. Seuran nimi tulee pienen Etelä-Portimon kylän mukaan, mutta EtPo-72 edustaa koko Ylitornion jääkiekkoilua.

Ylitornion oman jäähallin vihkiäisiä vietettiin 17. syyskuuta 2000. Hallin rakentamisen mahdollistivat Ylitornion kunnan, Opetusministeriön, Jääkiekkoliiton sekä paikallisten yhteisöjen kuten Lions Clubin antama taloudellinen tuki. Myös paikalliset yritykset antoivat vahvan tukensa, ja kortensa kekoon kantoi myös YBT. Ennen kaikkea hallin rakentaminen oli ylitorniolaisen talkootyön suuri voimannäyttö.

Juha kertoo: - Jäähallia rakennettiin suorastaan hurmoksen vallassa, ja talkoolaisten vaimot kehottivat miehiään asentamaan postilaatikoita hallille. Esimerkiksi vuorokauden kestäneen kaukalon lattian valun (200 kuutiota) aikana pukattiin noin 3000 kärryllistä betonia käsivoimin. Yhteensä talkoolaisia oli pari sataa. Paikalliset maanviljelijät kävivät välillä lypsyllä ja jatkoivat sitten töitä. Mukana oli miehiä poikasesta vaariin, ja vanhimmat olivat reilusti yli 60-vuotiaita.

Ainiovaaran Jäähalli Oy:n toimitusjohtajana Juha haluaa antaa tunnustuksen varsinkin yhdelle tärkeälle tekijämiehelle: - Hallituksen puheenjohtaja Juha Kuitunen (kuvassa) oli hankkeen päällepäsmäri, ja ilman häntä hallia ei olisi koskaan rakennettu. Hän ei antanut periksi missään vaiheessa, vaikka tällainen hanke tietenkin sisälsi myös riskejä.

129

Kuivaniemen alikulkusilta Merihelmen kohdalla toimitettiin Tieliikennelaitokselle vuonna 2002.

YBT toimitti Levin huipulle menev채n tien kahden sillan betonielementit.

130

YBT toimitti Espooseen Kiinteistö Oy Kartanonherratie 7:ään kaikki betonielementit vuonna 2007.

YBT on toimittanut elementit useisiin kaupparakennuksiin.

Kemin Kivikonperän betonielementtirakenteinen Siwa rakennettiin vuonna 2004.

131

Powerparkin Park Hotel, Alah채rm채 (2001).

132

Kurkelan perheen betonitalo Helsingin Ruskeasuolla (2002).

Oulun Hintassa sijaitseva p채iv채koti (2000).

133

Kauvosaari, Ylitornio (1993).

Koskelainen, Oulu (1999).

Nissi, Oulu (2002).

Kuivam채ki, Kiiminki (2003).

Koivu, Oulu (2003).

Niemel채, Ii (2003).

134

Hautaj채rvi, Oulu (2004).

Vikev채inen, Oulu (2003).

Salonen, Helsinki (2005).

Kupari, Tervola (2005).

Korkala, Tornio (2006).

Angeria, Tornio (2006).

135

Osa IV 2005-2008 YBT:n ”tupla”

136

Yleiskatsaus aikakauteen

Vuodet 2005-2008 olivat tärkeä kehitysaskel YBT:n tarinassa, sillä tuona aikana yritys tuplasi liikevaihtonsa ja kasvoi uuteen kokoluokkaan.

YBT:n edustaman rakennusteollisuuden merkitys on kokonaisuutena Suomen kansantaloudelle suuri. Rakennuslehden tietojen mukaan rakennusten, maa- ja vesirakenteiden sekä rakennetun ympäristön osuus on 70 prosentin luokkaa kansallisvarallisuudestamme. Myös Suomessa tehdyistä investoinneista yli 60 prosenttia on rakentamista. Kansainvälisessä vertailussa rakentamisen osuus investoinneista on Suomessa huomattava, mikä osaksi selittyy vaativilla ilmasto-olosuhteilla.

Rakentamisen merkitys on suuri myös työllistäjänä. Rakennusalan työvoima on melko ikääntynyttä, minkä vuoksi alan henkilöstöä siirtyy paljon eläkkeelle lähitulevaisuudessa. Tästä johtuen uuden ja koulutetun työvoiman merkitys kasvaa.

Tätä kirjoitettaessa ovat rakennusalan näkymät synkentyneet, mutta pitkällä tähtäimellä alan tulevaisuus näyttää hyvältä ja vakaalta. VTT on arvioinut, että esimerkiksi asuntorakentamisen tarve pysyy nykyisessä noin 30 000 asunnossa vuoteen 2025 saakka.

Yleisesti ottaen vuosille 2005-2008 oli talouselämässä ominaista polttoaineiden hinnan vaihtelu, taloudellista taantumaa tukevat ennusteet ja perinteisen suomalaisen metsäteollisuuden alasajo monilla paikkakunnilla.

Kehitys oli jatkoa koko vuosikymmenen jatkuneelle tuotannollisen työn siirrolle halvemman kustannustason maihin. Todellinen työelämän murroskausi on kuitenkin vielä tulevaisuudessa.

Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle lähivuosina, mikä muuttaa olennaisesti suomalaista työelämää. Eläkeläisten määrä kasvaa huomattavasti 2010-luvulla, ja monilla aloilla edessä on todennäköisesti työvoimapula. Toteutuessaan Lapin suuret kaivos- ja matkailuhankkeet ovat kääntämässä maan sisäisen muuton suuntaa vahvasti pohjoiseen. Tästä perspektiivistä katsottuna Pohjois-Suomen tulevaisuus näyttää jopa valoisammalta kuin aikoihin. Toisaalta kansainvälinen finanssikriisi on kasannut pohjoisen taivaalle myös synkkiä pilviä.

Ylitorniolla vuoden 2008 kuumimpia puheenaiheita oli Aavasaksan lentomäkihanke, josta mahdollisesti kerrotaan enemmän YBT:n seuraavassa historiikissa.

137

MK3 - tärkeä päänavaus suurille kokonaistoimituksille Ruotsiin Betoni on tuotteena staattinen, mutta yritysalana erittäin liikkuva. Kilpailu on kovaa, ja kausivaihtelut ovat suuria. Alan luonne ei anna mahdollisuutta paikoilleen jämähtämiseen. ”Sadan päivän tilauskanta on meille pitkä aika. Alamme on hyvin suhdanneherkkä, eikä tulevaisuudesta koskaan tiedä. Kilpailutilanteet kiristyvät aina suhdanteiden mukana. Suhdanteiden kanssa pitääkin olla koko ajan hereillä, mikä on samalla yksi työmme suurimmista viehätyksistä”, Juha kuvailee.

Alan reippaista suhdannevaihteluista huolimatta on harvinaista, että yritys tekee yksittäisen kaupan, jonka arvo ylittää edellisvuoden liikevaihdon. Tällaisen tempun teki YBT tammikuun lopussa vuonna 2005, jolloin se solmi historiansa suurimman yksittäisen kauppasopimuksen NCC Construction Sverige Ab:n kanssa.

YBT:n ja NCC:n kauppa oli kokonaisurakka betonielementtien toimittamisesta ja asennustöistä LKAB:n Jällivaaran kaivoksen pellettilaitokseen, rikastamoon sekä oheisrakennuksiin, joita ovat junaradan purku- ja lastausasemat. Kokonaisuutta kutsutaan nimellä MK3. Urakkasumma oli 5,2 miljoonaa euroa, kun taas YBT:n liikevaihto oli edellisenä vuonna 4,5 miljoonaa euroa.

Betonielementtejä toimitettiin ja asennettiin yhteensä yli 3000 kappaletta eli lähes 20 000 tonnia. Pellettilaitoksen rakentamiseen loi erikoispiirteensä se, että rakenteiden tulee kestää erittäin suuria kuormia.

YBT sai tilaajalta kiitosta aikataulujen muutosherkkyyden huomioonottamisesta. Aikataulumuutokset asettivat haasteita, joiden hallitsemiseen kaikki alan toimittajat eivät olisi pystyneet vastaamaan. YBT:n vastaavana mestarina toimi insinööri Kari Kilpeläinen Övertorneålta.

Kauppa oli YBT:lle merkittävä monessa mielessä. Ensinnäkin kauppa oli tärkeä avaus suurille kokonaistoimituksille Ruotsiin. Toiseksi sopimus takasi perustyötä Ylitornion tehtaalle yli vuodeksi. Kolmanneksi kauppa osui juuri oikeaan aikaan, sillä edellinen talvi oli ollut Pohjois-Suomessa betonielementtien markkinoiden osalta harvinaisen hiljainen. Kaikkea Ylitornion

138

LKAB:n Jällivaaran rikastamorakennuksen runkovaihe.

tehtaan kapasiteettia MK3 ei kuitenkaan vienyt, vaan YBT pystyi koko ajan tarjoamaan betonituotteita kaikille asiakkaille joustavasti myös nopealla aikataululla.

MK3:n myötä YBT harppasi kokonaan uuteen kokoluokkaan, mikä toi mukanaan uudet haasteet: ”Riskin tiedostaminen ja minimointi on meidän alallamme äärimmäisen tärkeää. LKAB:n Jällivaaran terästehtaan toimituksessa se tarkoitti mm. luotettavien aliurakoitsijoiden etsimistä ja löytämistä”, Juha kertoo. ”Meidän tavoitteenamme on ollut hallittu kasvu, jota on lähdetty hakemaan ulkomailta. Viennissä pitää edetä pienin askelin, sillä pikavoitot ovat yleensä enemmän kuin harvassa. Homma pitää olla kunnossa kotipesässä ennen kuin lähdetään ulkomaille”, Juha jatkaa.

139

140

LKAB:n J채llivaaran pellettilaitoksen ja rikastamon toimitukset olivat t채h채n asti YBT:n historian suurimmat. Toimitus k채sitti koko projektin suunnittelusta asennukseen.

141

Bengt Johansson ja Krister Jansson rikastamotyรถmaalla.

142

Lapin Kansa kertoi 10. toukokuuta 2005 J채llivaaran suururakasta.

143

Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Aarno Rantapelkonen, Ruskon Betoni Oy:n toimitusjohtaja Martti Väänänen, YM-Elementti Oy:n omistaja Risto Ollonen, Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara ja YBT:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen YM-Elementin liiketoiminnan oston yhteydessä.

144

Osa Nord Elementin työntekijöistä joulukuussa 2005. Vasemmalta oikealle Juha Alapuranen, Rauno Ollonen, Pentti Häyrynen, Teijo Haahtikari, Tuomo Leinonen, Keijo Kitti, Janne Hautala, Reima Mettovaara, Sauli Niskala, Jukka Kärkkäinen ja Esko Rasila.

Nord Elementti Oy kehitysaskeleena Vuonna 2005 YBT oli selvästi suurin lappilainen betonielementtien valmistaja ja koko Pohjois-Suomen rankingissa sijoitus oli toinen heti oululaisen Rajavillen jälkeen. Vuoden 2005 lopulla YBT tarvitsi lisäystä kapasiteettiinsa, sillä tammi-helmikuussa 2006 valmistui loppuosa suuresta MK3tilauksesta. Kannattavaa ja vientiä tukevaa kasvua haettiin ontelolaattojen tuotannosta.

Alunperin uutta ontelolaattoihin keskittyvää tehdasta suunniteltiin Iihin, mistä löydettiin sopiva tonttikin. Tehtaan rakentamisesta oltiin jo tekemässä sopimusta, kun uusi lupaava sijoituspaikka löytyi kuin tilauksesta Haukiputaan Annalankankaan teollisuusalueelta. Tarjolla oli valmis tehdas, joka oli helposti laajennettavissa uusia tarpeita vastaavaksi.

Joulukuussa 2005 YBT ja Martti Väänäsen omistama Ruskon Betoni Oy ostivat YM-Elementti Oy:n liiketoiminnan irtaimistoineen. YM-Elementti Oy oli 145

yrittäjä Risto Ollosen luomus ja tehdas toimi hänen omistuksessaan kymmenen vuotta. Yritys oli pitkään Suomen suurin maatalouden tuotantorakennuksien valmistaja, joka tuotti vuositasolla maatilojen seinäelementtejä peräti 30 000 neliötä. Kaupan yhteydessä YBT ja Ruskon Betoni perustivat tasaosuuksin Nord Elementti Oy:n, joka jatkoi betonielementtien valmistusta Haukiputaalla.

Kaupan yhteydessä Nord Elementti osti Haukiputaan kunnalta yli 3,2 hehtaarin maa-alueen ja Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:ltä 3340 neliön toimitilat. Tehtaan palveluksessa oli 12 työntekijää, jotka jatkoivat uuden yrityksen palveluksessa vanhoina työntekijöinä. Tehdaspäällikkönä jatkoi insinööri Janne Hautala, ja uuden yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin Juha.

Haukiputaan tehtaan kapasiteetti oli kaupantekohetkellä 150 neliötä seinäelementtiä päivässä. YBT:n näkökulmasta yrityksen perustamisen tärkeimpänä motiivina oli, että kauppa paransi olennaisesti toimitusvarmuutta, mikä on elementtialan tärkein myyntivaltti.

Tammikuussa 2006 Nord Elementin kolmanneksi osakkaaksi tuli Suomen kolmanneksi suurin elementtien valmistaja, kyyjärveläinen Betset Oy. Samalla tehtiin päätökset 7,5 miljoonan euron investoinnista, jolla tuotantoa laajennettiin ontelolaattoihin. Investoinnin tavoitteena oli mm. viennin nopea lisääminen suuriin projekteihin pohjoiseen Ruotsiin ja Norjaan.

Vuonna 2006 Nord Elementti rakensi uuden ontelolaattatehtaan, joka sijoittui seinäelementtitehtaan yhteyteen rakennettuun laajennusosaan. Uuden tehtaan laajuus oli 4500 neliötä ja valmistuessaan se oli tekniikaltaan ja tuotantotiloiltaan Suomen nykyaikaisin. Tarkasti suunnitellun tuotannonohjauksen ja logistiikan ansiosta tehdas pystyy tuottamaan vuositasolla yli 200 000 neliötä ontelolaattaa eli noin 2500 rekkakuormaa.

Uusien tuotantotilojen rakentamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota ympäristön kuormituksen minimoimiseen. Järkevällä suunnittelulla jätteiden määrä saatiin vähäiseksi ja lisäksi mahdollisimman paljon materiaalia kierrätettiin. Tehtaan rakentamisen yhteydessä uusittiin myös vanhojen betonija rouheasemien ohjelmistoja ja laitteistoja. Lämmitysjärjestelmästä vastaa Ylitornion tehtaan tapaan Polarmatic. Uusien tehdastilojen valmistumisen jälkeen aloitettiin vanhojen tuotantotilojen saneeraus. Perinteistä seinäelementtituotantoa maatalouden tarpeisiin on jatkettu entiseen malliin.

146

Saumatonta julkisivua YBT -elementeillä

As Oy Lohiluodon vastaavamestari Matias Surakka

Saumaton julkisivu viehättää niin arkkitehtien kuin rakennusviranomaistenkin silmää. Saumattoman julkisivupinnan mahdollistava tehtaalla pohjarapattu julkisivuelementti on uutta Suomessa.

YBT toimitti ensimmäisen ohutrappausmenetelmällä valmistetun kohteen Espoon Haukilahteen 3 S Kiinteistöt Oy:lle. As Oy Espoon Lohiluodon julkisivut valmistettiin Narmacon Oy:n projektipäällikkö Esa Narmalan opastuksella Raahen tehtaalla.

Valmistuksessa tarkkaan leikatut molemmilta pinnoilta pinnoitetut Rockwool Speedrock villalamellit ladotaan teräsmuotin pohjalle ohuen Alsecco julkisivulaasti-

kerroksen päälle ja sisäkuori valmistetaan normaalisti teräsbetonista. Pinnoitettu eriste suojaa veden lisäksi auringon lämpö ja uv-säteilyltä. Elementtiasennuksen jälkeen sileä valmis julkisivu pinnoitetaan työmaalla saumattomaksi pinnaksi ohutrappaustekniikalla arkkitehdin määrittelemään värisävyyn.

Tehtaalla valmiiksi primeroitu villalamelli varmistaa pinnoitteen tartunnan ja se on huomattavasti nopeampi asentaa kuin levymäinen eriste. Lamellien erinomaiset ominaisuudet takaavat lisäksi seinäeristykselle korkeat puristus- ja vetolujuusarvot, kertoo avainasiakaspäällikkö Markus Koski Rockwoolista.

Ohut eristerappausrakenne on Euroopassa jo valta-asemassa ja uskon sen yleistyvän myös pohjoismaissa, kertoo Rockwool A/S Suomen toimintojen johtaja Teemu Kuusijärvi.

Menetelmä on nerokas ja se helpottaa vaihtelevissa keleissä työmaalla tehtävää työtä ja uskon tämän rakenteen yleistyvän, kertoo As Oy Espoon Lohiluodon vastaava mestari Matias Surakka.

7 YBT Betoniuutiset 4/2006.

147

Suomen nykyaikaisin ontelolaattatehdas Haukiputaalla.

148

149

150

Pääministeri Matti Vanhanen vieraili YBT:n Ylitornion tehtaalla huhtikuussa 2006.

Kuvassa vasemmalta oikealle pääministeri Matti Vanhanen, Juha Alapuranen, Erkki Alapuranen, pääministerin avustaja Timo Laaninen, kansanedustaja Simo Rundgren, kansanedustaja Tatja Karvonen, Reijo Alapuranen, Utbildning Nordin johtaja Stina Tiainen ja Utbildning Nordin ryhmänjohtaja Eero Ylitalo.

151

KALEVA

Parma Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Murtonen, Ruskon Betoni Oy:n toimitusjohtaja Martti Väänänen, YBT:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen, uuden Rajaville Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Kangas ja Betset Oy:n toimitusjohtaja Hannu Löytönen. Kuva otettu 25.6.2007 Rajaville-sopimuksen allekirjoituspäivänä.

Lisää toimitusvarmuutta Rajavillestä YBT:n asema Pohjois-Suomen markkinoilla vahvistui edelleen huomattavasti vuoden 2007 kuluessa. Kesäkuun lopussa allekirjoitetuilla sopimuksilla Parma Oy myi Rajaville Oy:n Oulun liiketoiminnat ja Rajaville-nimen Nord Elementti Oy:lle. Ennen liiketoimintojen yhdistämistä Nord Elementti Oy:n omistivat Betset Oy, Ruskon Betoni Oy ja YBT tasaosuuksin. Parma tuli Nord Elementtiin uudeksi omistajaksi 47,5 prosentin osuudella ja Nord Elementin nimi muutettiin Rajaville Oy:ksi. Liiketoimintojen yhdistämisen jälkeen Juha ja YBT omistavat Rajaville Oy:stä 17,5 prosenttia.

152

Korvenkylään rakennettava Rajavillen uusi tehdas valmistuu vuoden 2009 aikana.

Rajaville Oy on YBT:n tapaan yksi Suomen perinteikkäimmistä yrityksistä alallaan. Perustajansa Ville Rajakaltion mukaan nimetty yritys syntyi vuonna 1950. Rajakaltio asetti alusta saakka yhdeksi toiminnan peruskiveksi laadun, ja Rajaville sai ensimmäisen laatusertifikaattinsa jo vuonna 1952. Ensimmäiset pienimuotoiset betonielementit oululaisyritys valmisti jo 1950-luvun lopulla, ja laajamittaisempi seinäelementtien tuotanto käynnistyi seuraavalla vuosikymmenellä.

Vuosikymmenten varrella Rajavillestä kasvoi alansa markkinajohtaja Pohjois-Suomessa, mikä merkitsi ajoittain kovaakin kilpailua YBT:n kanssa.

Vaiherikkaan historiansa aikana Rajaville on kokenut monia rakenteellisia ja omistuksellisia muutoksia, joista viimeisin tapahtui siis vuonna 2007.

YBT:n kannalta Rajaville-kaupan tärkein merkitys oli, että yritys sai varman takuun jännitettyjen laattojen ja runkoelementtien toimituksista. Järjestelyl-

153

Rajavillen uuden Korvenkylän tehtaan harjannostajaisia vietettiin 6.11.2008.

Kuvassa vasemalta Ruskon Betonin toimitusjohtaja Martti Väänänen, Parman toimitusjohtaja Jarmo Murtonen, Eteran toimitusjohtaja Kalevi Hemilä, Skanskan toimialajohtaja Matti Heiska, Prodecon johtaja Ari-Pekka Jänkälä, Eteran kiinteistösijoituspäällikkö Hannu Keinänen, Nordean aluejohtaja Arto Peltokorpi, Betsetin toimitusjohtaja Hannu Löytönen, Rajavillen toimitusjohtaja Ilkka Kangas ja Skanskan aluejohtaja Sakari Lämsä seuraavat taikuriesitystä ja YLE:n kuvaaja tallentaa tempun myös nauhalle.

lä omistajat uskovat Rajavillen pystyvän palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin. Yhtiön tarkoituksena on kehittää monipuolisesti toimintoja sekä tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita tuotteita ja palveluja.

Samalla omistajat ja uusi Rajaville varmistavat tarvittavien investointien ja tuotantokapasiteetin tehokkaan käyttöasteen ja siten kilpailukykyisen tuotannon.

Järjestelyssä uusi Rajaville sai entisen omistuksen lisäksi selkeästi pohjois- ja keskisuomalaista omistusta, jolla on mielenkiintoa kehittää yritystä Pohjois-Suomen ja Pohjoiskalotin tarpeita varten. Consolis-konserniin 154

kuuluvan Parman mukanaolo puolestaan antaa yritykselle mahdollisuuden kehittyä alan parhaan kansainvälisen tietotaidon varassa. Toimitusjohtajaksi yhtiöön siirtyi Parma Oy:n varatoimitusjohtaja Ilkka Kangas.

Rajavillellä on henkilöstöä noin 150 ja liikevaihtoa yli 20 miljoonaa euroa. Tätä kirjoitettaessa Rajavillen Oulun tehtaan tuotantoa ollaan siirtämässä Alppilan kaupunginosasta. Tuotannon siirto Korvenkylään toteutetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Uusi tehdas on investointina yli 10 miljoonaa euroa.

Rajaville-kaupan lisäksi vuosi 2007 oli muutenkin YBT:n kannalta merkittävä.

Elokuussa uutisoitiin, että YBT toimittaa Talvivaaran nikkelikaivoksen kaikki betonielementit kaivoskorjaamoon, hienomurskaamoon, agglomerointirakennukseen, saostusreaktorirakennukseen, korjaamoon, valvontarakennukseen ja kaivoskonttoriin.

Talvivaara on Outokummun Tornion jaloterästehtaan jälkeen kansallisesti merkittävin hanke, jossa YBT on ollut mukana. Talvivaara sijaitsee Kainuussa, noin 25 kilometriä Sotkamon keskustasta lounaaseen ja 35 kilometriä Kajaanista kaakkoon, jossa on Euroopan suurin hyödyntämätön sulfidinen nikkeliesiintymä. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on listautunut Lontoon pörssiin, ja rakennusprojektiin investoidaan vuoteen 2010 mennessä noin 450 miljoonaa euroa.

YBT:n Talvivaaran toimitus sisälsi yhteensä 1200 elementtiä. Toimitukset alkoivat vuoden 2007 lokakuussa ja kestivät seuraavan vuoden kevääseen saakka. Elementtiurakan kauppasumma oli lähes kaksi miljoonaa euroa.Suurhankkeiden myötä YBT oli kovemmassa vauhdissa kuin koskaan aiemmin, ja valtakunnan vilkas rakentaminen aiheutti jopa tilapäisen sementin puutteen.

Lokakuussa 2007 Pohjolan Sanomat (toimittaja Tuulikki Kourilehto) pääsi kertomaan harvinaisen uutisen: - Pulveri meinaa loppua. Tällaista tilannetta yrityksen historiassa ei ole ennen koettu, sanoo Ylitornion Betonituote Oy:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen.

YBT:n suurtoimitukset saivat jatkoa huhtikuussa 2008, jolloin uutisoitiin, että YBT toimittaa Södertäljeen rakennettavaan Söderenergin lämpövoimalaitokseen kaikki betonielementit. Södertäljen Igelstaan rakennettava laitos valmistuu vuonna 2010 ja siitä tulee Ruotsin suurin biopolttoaineita käyttävä lämpövoimalaitos. Suurimmillaan rakennustyömaa työllistää noin 400 työntekijää, ja kokonaisuudessaan projektin kustannusarvio on 2,5 miljardia Ruotsin kruunua.

155

Talvivaaran rakentamisen ensimm채inen vaihe vuosina 2007-2008 merkitsi YBT:lle 1200 elementin toimitusta.

156

157

Pohjolan Sanomat 8.4.2008.

Söderenergin kokonaistoimitus oli 4500 tonnia, joka kattoi kaikki rakennusvaiheet suunnittelusta asennukseen, ja kauppa oli arvoltaan kaksi miljoonaa euroa. YBT:lle Söderenergi oli päänavaus suurille toimituksille eteläisemmän Ruotsin suuntaan.

Vuosi 2008 oli muutenkin erinomainen Ruotsin markkinoiden suhteen.

Muita kokonaistoimitusten kohteita olivat Coop Arena (Luulaja), Uddebo Biorening (Luulaja), Örnäset-urheiluhalli (Luulaja), Luleå Energi, SCA:n paperitehtaan laajennus (Piteå), LKAB:n siilorakennus (Kiiruna), Lagerhall bränslehantering (Kiiruna) ja ICA-kauppakeskus (Haaparanta).

158

KIMMO LĂ…NG

SÜderenergin 4500 tonnin kokonaistoimitus kattoi kaikki rakennusvaiheet suunnittelusta asennukseen. Kuvassa bioenergialaitoksen 62 metriä korkea hissikuilu.

159

DI Krister Jansson on YBT:n Ruotsin kohteiden projektipäällikkö.

160

KIMMO Lร NG

Sรถderenergin elementtikatselmus YBT:n Ylitornion tehtaalla 8.5.2008.

Vasemmalta Lars Bofeldt, Staffan Dyrsch, Krister Jansson, Juha Alapuranen ja Leif Lundstrรถm.

161

Esa Koutonen valmistelee yli 40 tonnia painavan pilarin nostoa Boden Energill채 vuonna 2006.

162

Boden Energin rakennustyรถmaa 2006.

SCA:n paperitehtaan laajennus 2008.

Luleรฅ Biorening -kohteen elementtikatselmuksessa Per Ola Patomella ja Bjรถrn Pettersson toukokuussa 2008.

163

YBT matkailukeskusten rakentajana Kuten jo aiemmin todettua, matkailuun liittyvistä hankkeista on muodostunut YBT:lle erittäin merkittävä asiakasryhmä. YBT:n osaamista on hyödynnetty monissa merkittävissä Lapin kohteissa.

Yksin Leville YBT on toimittanut betonielementit 40 alppitaloon ja seitsemään hotelliin. Myös Levin huipputien sillat ovat YBT:n valmistamia.

Malliesimerkki YBT:n osaamisesta on Lapin matkailun suurin yksittäinen hanke Levin Tori, joka muodostaa Levin kaupunkimaisesti rakennetun keskustan. YBT toimitti Levin Toriin kaikkien viiden rakennuksen julkisivu-, parveke- ja porraselementit.

Levin Torin rakennuttajina olivat Osuuskauppa Arina, Hullu Poro Oy ja LTA-Group. Kaikkiaan massiivisen kokonaisuuden pinta-ala on noin 24 000 neliötä. Kokonaisuuteen kuuluu viisi Hullu Poro Oy:n ravintolaa sekä Sokos Hotels -majoitusliike, joka on ketjun pohjoisin hotelli. Lisäksi Levin uuteen keskustaan kuuluu liike- ja asuinhuoneistoja sekä 177 paikan lämmin pysäköintihalli. Investointina Levin Torin arvo on yli 50 miljoonaa euroa. Levin Torin rakentamisesta vastasi Palmberg-Rakennus Oy ja suunnittelusta arkkitehtitoimisto Archeus Oy pääsuunittelijanaan arkkitehti SAFA Juho Paavo Mikkonen.

YBT on ollut pitkään myös Lapland Hotelsin luottotoimittaja. Esimerkiksi vuonna 2004 YBT toimitti Lapland Hotel Oloksen kaikki betonielementit, ja pari vuotta myöhemmin olivat vuorossa elementit Äkäshotellin lomahuoneistoihin ja Ylläs Skin ala-asemaan. Ylläksen kehitys onkin ollut viime vuosina erittäin vauhdikasta ja varsinkin Ylläs Skin uusi palvelurakennus Y1 muutti perinteisen hiihtokeskuksen ilmettä uuteen uskoon.

YBT toimitti kolmekerroksiseen ja alppihenkiseen palvelurakennukseen kaikki betonielementit.

YBT:n kenties näyttävin matkailukohde löytyy kuitenkin Ruotsista. YBT suunnitteli, toimitti ja asensi vuosina 2006-2008 teräsbetonirunkorakenteet Åren hiihtokeskuksen uuteen hienostohotelliin, joka kantaa nimeä Copperhill Mountain Lodge. Hotelli sijaitsee Åren keskustassa Björnenin alueella, josta on upeat näkymät Åreskutanin tunturiin. Copperhill Mountain Lodge on noin 160 metriä pitkä kuusikerroksinen rakennus, jossa on 76 erilaista lomahuoneistoa, ravintola, baari ja kylpylä. Copperhill Mountain Lodgen urakka oli YBT:lle 2,8 miljoonan euron arvoinen.

164

Hotelli K5, Levi (2001).

Lapland Hotel Olos (2004).

Yll채s Skin uusi palvelurakennus Y1 (2008).

165

Asentaja Timo Huhtanen ja projektipäällikkö Krister Jansson Åressa.

Copperhill Mountain Lodgen rakennuttajina olivat hollantilaiset sijoittajat Peter Kat ja Frans Scholtes, joiden projektipäällikkönä oli Stefan Söderberg Boetten Utveckling AB:sta. Projektin rakennesuunnittelusta vastasi Bjerking Ab. Hankkeena Åren projekti oli YBT:n asentajille haastava, sillä hotelli rakennettiin tunturin huipulle. Rakennustyömaan sijainti oli noin 700 metriä merenpinnan yläpuolella, joten olosuhteet olivat talvella kylmät, lumiset ja tuuliset. Kaikki rakenteet suunnitteli Arkins Oy ja YBT:n projektipäällikkönä oli Krister Jansson.

Imagoarvoltaan Copperhill Mountain Lodge on yksi näyttävimmistä kohteista, joita YBT on ollut rakentamassa. Hotellin on suunnitellut kuuluisa amerikkalainen arkkitehti Peter Bohlin, jonka käsialaa ovat mm. Bill Gatesin kotitalo ja Applen näyttävät myymälät Tokiossa ja Lontoossa. Bohlinin edustama, vuonna 1965 perustettu arkkitehtitoimisto Bohlin Cywanski Jackson on Pohjois-Amerikassa yksi alansa menestyneimpiä.

166

Lapin Kansa 26.6.2007.

167

Useimmissa YBT:n Ruotsin ja Norjan kohteissa rakennesuunnittelusta on vastannut Arkins Oy vastaavana rakennesuunnittelijanaan DI Kalle Hautajärvi.

YBT toimitti kaikki teräsbetonirunkorakenteet Åren hiihtokeskuksen hienostohotelliin Copperhill Mountain Lodgeen.

168

169 COPPERHILL

COPPERHILL

Elokuussa 1999.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Levistä on kasvanut kansainvälisesti arvostettu matkailukeskus. Kuvat kertovat vahvasti kuinka YBT:n jälki näkyy Levin rakentamisessa. Vuodesta 1995 lähtien YBT on toimittanut elementtejä yhteensä 40 alppitaloon ja seitsemään hotelliin.

PEKKA AHO

Elokuussa 2007.

170

Huhtikuussa 2005.

Helmikuussa 2008.

171

LèVinski (1996).

Hullu Poro Valkea Vaadin (1998).

Kuningaskotka (1999).

Levilodge (2001).

Moonlight I (2002).

172

LeviStar I (2003).

Levin huoltamo (2003).

Levin Kaakkuri 1-6 (2003).

Levin Kolmio (2005).

Levin Hansa (2007).

173

Levin Hissitiellä eturinteiden läheisyydessä sijaitsevat Levin Riekko talot F ja G ovat YBT:n näyttävimpiä alppitalokohteita. Talojen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Pertti Rantakokko.

174

175 SAULI KOSKI

Levin Torin rakennustรถiden aloittamista juhlittiin 19.11.2006.

176

JORMA RAUWALA

JORMA RAUWALA

Levin Torin avajaisia juhlittiin 7.11.2008. Rakennuskohteen urakoitsijat luovuttivat hotelli- ja liikekeskuksen tilaajille Sokos-hotellin hissien väliin sijoitetun taiteilija Pia Hentusen maalaaman "Rakkakivikko" -teoksen. Pääurakoitsijana kohteessa oli Palmberg-Rakennus Oy, LV-urakoitsijana Lapin LVI-Asennus Oy, IV-urakoitsijana Tekmanni Oy, sähköurakoitsijana Sortavalan Sähkö Oy, runko- ja laattaelementtien toimittajana Rajaville Oy ja seinä-, parveke ja porraselementtien toimittajana YBT. Kuvassa taulun luovutustilaisuudessa Arina Osuuskaupan toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio, Juha Alapuranen, Sokoksen hotellitoimialajohtaja Ulla Peltoniemi, Palmberg-Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Raimo Hätälä ja Sokos Hotel Levin hotellinjohtaja Katja Laitinen.

Sokos Hotel Levin näyttävästä arkkitehtisuunnitelusta on vastannut Archeus Oy pääsuunnitelijanaan arkkitehti SAFA Juho Paavo Mikkonen (oik).

177

Palkittua koulutusta ja tunnustettua laatua YBT:n menestys ei ole ollut sattumaa, sillä panostukset koulutukseen ja laatuun ovat tuottaneet tulosta. YBT on alansa koulutuksen uranuurtaja, sillä se lähti ensimmäisenä pk-yrityksenä kouluttamaan betonielementtien rakentajia ja asentajia yhdessä oppilaitosten, Ammattiopisto Lappian (entinen Länsi-Lapin ammatti-instituutti) ja Utbildning Nordin sekä Tornionlaakson työvoimatoimiston kanssa.

Lappia myöntää tutkintotodistukset, ja Utbildning Nord vastaa puolestaan teoriaopetuksesta. Jatkuva yhteistyö YBT:n ja Nord-koulutuksen kanssa aloitettiin vuonna 2002 Nordin silloisen ryhmäjohtajan Eero Ylitalon sekä Tornionlaakson työvoimatoimiston johtajan Tero Hyttisen ideoimana ja kehittämänä. Kumppanuus pohjoiskalottiyhteistyön pohjalta syntyneen aikuiskoulutusinstituutin kanssa merkitsee yhteistyötä yli rajojen suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten kesken.

Keväällä 2006 betonituoteala ja betonielementtirakentaminen saivat oman tutkintonsa osana rakennustuotealan ammattitutkintoa. Koulutukseen vahvasti panostava YBT tarttui mahdollisuuteen heti, sillä se mahdollisti uuden ammattitutkinnon suorittamisen myös pitkän linjan työntekijöille. Betonituotealan tutkinto ammattipasseineen onkin ollut luontainen jatkumo YBT:n ja Ammattiopisto Lappian hedelmälliselle yhteistyölle.

Betonituotealan ammattitutkinnossa vakuudet ammattitaidosta annetaan teoriakokeessa ja näyttökokeessa, jossa tehdään tehdasolosuhteissa betonointia ja tuotteesta riippuvia varustelutöitä. Työn ohessa tehty näyttökoe osoittaa ammattitaidon vastaavan alan vaatimuksia. Kriteereinä ovat mm. suunnitelmallisuus, laatu ja työturvallisuus.

Vuoden koulutusmyönteisen työyhteisön palkinnon jakoi maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.

Vuoden koulutusmyönteinen työyhteisö -tunnustuspalkintoa olivat vastaanottamassa Juha ja Mika Alapuranen sekä Ammattiopisto Lappian rakennusalan aikuiskoulutuspäällikkö Sauli Lahdenperä ja aikuiskoulutusjohtaja Martti Holster.

Kuvassa vasemmalta Juha Siren, Sauli Lahdenperä, Veikko Knuutila, Janne Siren, Timo Pirkola, Antti Mäki-Penttilä, Matti Kallio, Esko Koutonen ja YBT:n Raahen tehtaan tehdaspäällikkö Erkki Maliniemi todistustenjakotilaisuudessa 29.11.2007.

179

Tutkinnot toteutettiin ensimmäisessä vaiheessa Ylitornion ja Haukiputaan tehtailla, ja marraskuussa 2007 ammattipassinsa saivat Raahen tehtaan työntekijät. Nuorille työntekijöille tutkinto on tärkeä asiakirja työuran kannalta.

Vanhempien ammattimiesten osalta tutkinnon suorittaminen on ”mustaa valkoisella” siitä, että ammattitaito on kunnossa.

Syyskuussa 2007 YBT vastaanotti arvostetun valtakunnallisen palkinnon pitkäjänteisestä työstä betonialan kouluttajana. YBT valittiin Vuoden koulutusmyönteiseksi työyhteisöksi Suomessa. Palkinto jaettiin Aikuisopiskelijan viikon tapahtumien yhteydessä Helsingissä ja sen luovutti ministeri Astrid Thors. Aikuisopiskelijan viikkoa koordinoivat Aikuiskoulutuksen kehittämisyhtiö AIKE Oy, Erilaisten oppijoiden liitto ja Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö. Viikkoa tukevat opetusministeriö ja työministeriö.

Ehdotus vuoden koulutusmyönteiseksi työyhteisöksi tuli Lappian aikuiskoulutusjohtaja Martti Holsterilta ja apulaisrehtori Sauli Lahdenperältä.

Molemmat kiittivät pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa koulutuksen monipuolisuutta ja jatkuvuutta. Lappian ja YBT:n yhteistyötä ovat lisäksi monipuoliset harjoitustyönä tehtävät rakennushankkeet, joihin on osallistunut myös maahanmuuttajaopiskelijoita. Juhan mukaan valinta arvostetaan korkealle YBT:ssä: ”Palkintoa ei voi ostaa, vaan se pitää ansaita. Palkinto kuuluu koko henkilöstölle, joka on osaltaan jatkuvasti mukana koulutusyhteistyössä. YBT valmentaa ammattitutkintoon, tarjoaa oppisopimuskoulutusta ja järjestää harjoittelumahdollisuuksia rakennusalan opiskelijoille. Monipuolinen ja kattava koulutus toteutetaan saumattomassa yhteistyössä oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa. Koulutus on myös havaittu hyväksi rekrytointikeinoksi.”

Kaikki YBT:n työntekijät sekä Ylitornion että Raahen toimipisteissä ovat osallistuneet koulutukseen ja suorittaneet ammattipassiin oikeuttavan ammattitutkinnon.

Koulutuksen lisäksi YBT on panostanut vahvasti laatuun. YBT sai 16. helmikuuta 2007 ISO 9001 -laatusertifikaatin Ylitornion ja Raahen tehtailleen. Sertifikaatin myönsi Inspecta Sertifiointi Oy, jonka tuotesertifikaatti YBT:llä on ollut jo vuodesta 1994.

Standardin mukainen dokumentoitu laadunhallintajärjestelmä asettaa tiukkoja vaatimuksia tehdasympäristöille, tuotteiden ja prosessien valvonnalle 180

Vasemmalta oikealle opettaja Emil Laine, Sauli Lahdenperä sekä 4.12.2006 todistukset saaneet YBT:n työntekijät Juha Enbuska, Unto Haataja, Kaarlo Junttila, Esa Koutonen, Juha-Pekka Körkkö, Matti Mellajärvi, Martti Oja, Pertti Risto, Pasi Satta ja Mauri Viiri.

Pääluottamusmies Unto Haatajan näyttökoetta arvioimassa Tauno Anttila ja Sauli Lahdenperä.

181

Keväällä 2006 Utbildning Nordin kurssilta valmistuneet Petri Rantakeisu, Mikael Ingelund, Daniel Johansson, Samuli Pykälä ja Kenneth Jauhiainen sekä kouluttaja Kauko Pahajoki.

sekä henkilöstön ja tuotannon tasolle. Sertifikaatti on toistaiseksi voimassa, joten organisaation on täytettävä jatkuvasti standardin ja yleisen ABC 200 –ohjeen vaatimukset.

YBT:llä standardi määrittelee laadunhallintajärjestelmän, jonka avulla organisaation on mahdollista osoittaa kykynsä toimittaa asiakkaan ja soveltuvien säädösten vaatimukset täyttäviä tuotteita tai palveluja. Standardi korostaa myös asiakastyytyväisyyttä ja sisältää vaatimuksia jatkuvasta parantamisesta sekä tuotteiden ja palvelujen vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta. Prosessin laatujärjestelmän dokumentoimiseksi ja sertifioimiseksi toteutti yhdessä YBT:n henkilökunnan kanssa Henry Ramstedt Business Grain Oy:stä.

Laatujärjestelmää rakennettaessa organisaatio joutuu analysoimaan järjestelmällisesti toimintaansa. Puntariin asetetaan vastuunjako, päätöksenteko ja työskentelytavat. Vasta, kun organisaation tapa toimia on analysoitu, voidaan yrityksen tekeminen ohjata tavoitteiden mukaiseksi, laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi toiminnaksi. Tehokkaalla suunnittelulla vältetään muun muassa yli- ja alikuormitukset tuotannon kaikissa eri työvaiheissa. ”Yritysjohdolle laatujärjestelmä tarjoaa työkalun hyvin organisoituun ja vastuulliseen tavoitteiden asettamiseen sekä niiden seurantaan. YBT:llä toimintaa on kuvattu prosessikaavioilla. Sertifiointiprosessi on tarjonnut YBT:lle mahdollisuuden tarkastella toimintaa vieläkin enemmän asiakkaidemme näkökulmasta”, toteaa Mika.

182

Tuotantopäällikkö Pertti Pirttikoski ja SFS Inspecta Sertifioinnin tarkastaja Jouni Kivari vuonna 2000.

Inspecta Sertifioinnin tarkastaja Jarmo Saunajoki YBT:n tehtaalla vuonna 2008.

Inspecta Sertifioinnin tuotteen laadunvalvonnan piiriin kuuluu YBT:llä koko prosessi kiviaineksen murskauksen laadunvalvonnasta aina lopulliseen tuotteeseen.

183

Yhteishenki on olennainen tekijä YBT:n menestyksen taustalla.

YBT on järjestänyt myös monipuolista vapaa-ajan toimintaa.

184

185

Toimistosihteerit Jenni Koivupalo ja Riitta Kehus.

Tuotantopäällikkö Pertti Pirttikoski ja työnjohtaja Mika Ylitalo. ”Tuleva toimitusjohtaja” Benjami Alapuranen elokuussa 2008.

186

Janne Lahtinen, Tenojoen lohikuningas 2008.

Pertti Pirttikoski, Naamisuvanto.

Jari Angeria, Tornionjoki.

Pertti Risto lohen perkuussa.

Erkki kotirannassa.

187

Vierailu Murmanskiin vuonna 2007. Kuvassa vasemmalta asianajaja Jarmo Lähteenmäki, YBT:n Venäjän vientimyyntiedustaja Vadim Artamonov, Juha ja Murmanskin varakuvernööri Nikolay I. Berezhnoy.

YBT on etsinyt aktiivisesti uusia markkinoita Venäjältä. Yritys oli edustettuna mm. ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen johtamassa delegaatiossa huhtikuussa 2008.

188

Pohjolan Sanomat 25.5.2008.

189

YBT:n JCB 436 HT pyöräkoneen vastaanotto lokakuussa 2008. Kuvassa myyjä Mateko Oy:n aluepäällikkö Jarmo Laurila ja YBT:ltä Reijo Alapuranen, Esa Lampinen, Toivo Kaikkonen ja Heli Lohiniva. Taustalla YBT:n toimistolaajennuksen rakennustyömaa.

Erkki ja Ylitornion kunnan rakennustarkastaja Jorma Uusimaa. YBT:n toimistorakennuksen laajennus oli viimeinen Uusimaan myöntämä rakennuslupa ennen eläkkeelle jäämistä 2008.

190

Uusi Tadano Faun ATF 90G-4 nosturi kuului vuoden 2008 merkitt채vimpiin hankintoihin.

191

Ilmakuva Ylitornion tehtaalta kes채lt채 2007.

192

193

Osa V 2008YBT elää perinteitä kunnioittaen tässä ja nyt

194

Vuonna 2008 Alapurasten perheyritykset täyttivät 50 vuotta. Juhlavuonna YBT on pohjoisen Suomen nykyaikaisin betonielementtivalmistaja, joka palvelee asiakkaitaan sloganilla ”Suunnittelusta asennukseen”. YBT tarjoaa elementtitoimitusten lisäksi suunnittelupalvelut, kuljetukset omalla erikoiskalustolla, asennukset ja työmaapalvelut.

Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin käsissäsi oleva kirja, joka kokoaa yhteen perheyritysten tarinan. Elokuussa 2008 järjestettiin Niuron perinnetalon pihapiirissä juhlailta, jossa muisteltiin menneitä vuosikymmeniä sementin, betonin ja rakentamisen parissa. Tervetuliaissanoissaan Juha sitoi yhteen menneen ja nykypäivän: Juhlavuoden teemana on ”Parasta betonista vuodesta 1958”, mikä kertoo neljässä sanassa hyvin paljon yrityksestämme ja arvoistamme. Panostamme laatuun ja arvostamme perinteitä. Lisäksi arvostamme kotiseutuamme, kuten yrityksiemme nimetkin kertovat. Meidän mielestämme Ylitornio on maailman paras paikka elää, asua ja yrittää. Näissä maisemissa on perustaa, mistä ponnistaa. Senkin vuoksi meille on kunnia-asia kummitoiminta paikallisen Nuotiorannan koulun kanssa.

Perheyrityksemme historian katsotaan alkavan päivämäärästä 14.6.1958.

Tuolloin isä Erkki jätti Ylitornion piirin nimismiehelle elinkeinoilmoituksen, jossa hän ilmoitti ryhtyvänsä harjoittamaan Nuotiorannan kylässä sementtivalimoliikettä. Erkin toiminta oli heti alusta alkaen kansainvälistä, sillä tuotteita myytiin tietenkin myös väylän yli Ruotsiin.

Periksi antamaton asenne ja kova työnteko olivat avainasemassa, kun yritys otti ensiaskeleitaan. Ensimmäinen tuote oli betonista valmistettu reikätiili. Siihen aikaan työ oli fyysistä ja kovaa, sillä pääasiallisina työkaluina olivat kädet ja lapio. Ajasta saa oikean kuvan, kun ottaa huomioon, että raskaimmat tiilet painoivat 30 kiloa ja sementtisäkki 50 kiloa. Ei siis ihme, että Erkin palveluksessa oli riskiä miehiä. Vuonna 1965 betonitiilen syrjäytti vain kolmasosan painava lecatiili. Neljännesvuosisadan Ylitornion Sementtivalimon palveluksessa ollut Mikko Lahtinen totesikin, että lecatiilten valmistus oli betonitiiliin verrattuna lasten leikkiä.

Muita alkuaikojen tuotteita olivat lähes kaikki alan tuotteet kaivonrenkaista siltaelementteihin. Illan esiintyjää lainaten Erkki on varmaan vastannut useinkin tilauksiin: ”Saatammahan me tehä senki”.

195

JUHA SARKKINEN JUHA SARKKINEN

Alapurasten perheyritykset juhlivat 50-vuotista taivaltaan Niuron perinnetalolla 9.8.2008. Ensimmäisinä onnittelijoina olivat itseoikeutetusti työntekijät, kärjessä pääluottamusmies Unto Haataja ja tuotantopäällikkö Pertti Pirttikoski.

196

JUHA SARKKINEN

Ylitornion kunnan tervehdys tuotiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Marketta Yrj채nheikin, kunnanjohtaja Erkki Keskinisulan, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reeta Laitisen ja kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Eugen Parviaisen johdolla.

JUHA SARKKINEN

Valtiovallan tervehdyst채 tuomassa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

K채ttelyvuorossa Reijon avopuoliso Jenni Koivupalo.

197

JUHA SARKKINEN

Malja puolelle vuosisadalle betonin parissa!

Jokaisen vahvan miehen takana on vahva nainen. Näin on myös Erkin tapauksessa. Vuonna 1963 Erkillä oli hyvä tuuri Ranuan reissulla, kun tuliaisena oli äitimme Hilkka. Pitää korostaa, että äidin roolin lisäksi Hilkka hoiti yrityksen paperityöt ja kirjanpidon oman 36 vuotta kestäneen pankkiuransa ohella koko Ylitornion Sementtivalimon historian ajan. Samaan tapaan oma rakas vaimoni Sari on vastannut YBT:n taloushallinnosta alusta saakka. Nämäkin perinteet ovat siis siirtyneet isältä pojille ja äidiltä miniöille.

Työt olivat läsnä perheemme arjessa koko ajan, sillä ensimmäinen tehdas sijaitsi kotitalomme tien toisella puolella ja vuonna 1973 valmistui uusi tehdas ja betoniasema kotitalon takapihalle. Sementtivalimon koko historian ajan toimisto on sijainnut olohuoneessamme.

Vuonna 1986 Nuotiorannalla otettiin nimeksi kuvaavampi Ylitornion Sementtivalimo ja Betoniasema. Samana vuonna Erkki valittiin Ylitornion Vuoden yrittäjäksi, jolloin betonimylly oli pyörinyt Nuotiorannalla 28 vuotta. Valinnan tehnyt Ylitornion elinkeinolautakunta luonnehti Erkkiä ”puurtajayrittäjäksi” ja perusteluissa todettiin mm. seuraavaa: Alapuranen on aloittanut tyhjästä ja kasvattanut yrityksensä pienestä suureksi.

198

Länsiraja-lehti kertoi puolestaan valinnasta seuraavasti: Vaatimattomana miehenä tunnettua Alapurasta tuntuu hieman vaivaavan paikallisten aviisien häntä kohtaan osoittama huomio. Haastatteluun hän kyllä suostuu, mutta tyyliin ”ei kai tästä nyt kannata kirjoittaa”.

Erkki teki yli 40 vuoden yrittäjänuran, ja samalla meidät veljekset kasvatettiin kuin itsestään perinteen jatkajiksi. Erkin meille kertomista viisauksista kauaskantoisimpia on toteamus, jonka mukaan yksikään yritys ei ole kuollut pienuuteen, mutta moni on kuollut suuruuteen. Leikkisästi voi todeta, että tätä viisautta me jälkipolvet olemme yrittäneet parhaamme mukaan uhmata.

Tietenkin tuurillakin on osuutta siihen, että olen puhumassa Teille. Vuonna 1991 olin töissä vieraan palveluksessa Kainuussa, kun silloinen Ylitornion kunnanjohtaja Tuomo Karjalainen soitti ja kysyi kiinnostustani palata kotikonnuille yrittäjäksi. Kunnalla oli tuolloin teollisuushalliin KTM:n investointiavustus valmiina, jonka määräaika lähestyi. Minua ei tarvinnut kauan houkutella paluumuuttajaksi. Eikä ollut vaikeuksia houkutella yhtä hulluja velipoikia Reijoa ja myöhemmin Mikaa yrityksen palvelukseen. Isä Erkki on puolestaan toiminut koko YBT:n historian ajan hallituksen puheenjohtajana.

Ylitornion Betonituote perustettiin vuonna 1992 keskellä Suomen historian pahinta lamaa. Jälkikäteen voin todeta, että onneksi en ymmärtänyt siihen aikaan kaikkia yrityselämän realiteetteja samalla tavalla kuin nyt. Kouluarvosanoilla mitattuna siihen aikaan piti olla uskonto 10 ja laskento 4.

Pankkikorko oli reilusti yli 20 % ja markkinoiden luottamus lähes nollassa, silloin todellakin tarvittiin uskoa siihen, että rakentaminen ei lopu koskaan.

Tässä yhteydessä haluan antaa suuren kiitoksen Lapin TE-keskukselle investointiavustuksista ja erittäin arvokkaista koulutusmahdollisuuksista, joita olemme pyrkineet parhaamme mukaan hyödyntämään. Varsinkin Hallittu Kasvu –koulutus on ollut meille tärkeä. Kaikki veljekset ovat osallistuneet HAKA koulutukseen.

Tärkein voimavara yrityksen historiassa on ollut perheen yhtenäisyys.

Kaikkien perheen jäsenten osallistuminen ja sitoutuminen yrityksen kaikkiin töihin on ollut ensiarvoisen tärkeää.

Olen myös aina korostanut, että meillä on maailman parhaat työntekijät.

Työntekijöidemme vaihtuvuus on ollut hyvin pientä ja monessa tapauksessa 199

betonin parissa työskennellään jo toisessa polvessa. Ensimmäinen työntekijä löytyi hyvin perinteiseen ylitorniolaiseen tapaan. Nuotiorannalla naapurin poika Pasi Jolma kysyi töitä huutamalla pellon yli ”Ota minut töihin hallia rakentamaan?!” Ja miehän vastasin että ”Tule vain!” ja rekrytointi oli tehty. Nykyään Pasi vastaa betoniaseman toiminnasta.

Pasin jälkeen ensimmäisiä työntekijöitämme olivat Unto Haataja, Jaakko Kvist ja työnjohtaja Aki Heikkilä. Haataja on pitkän linjan betoniammattilaisia, sillä hän tuli ensimmäisen kerran Nuotiorannan tehtaan palvelukseen jo maaliskuussa 1989. Hän on ehtinyt myös tekemään pitkän uran YBT:n Ylitornion tehtaan pääluottamusmiehenä. Nykyään palveluksessamme on 50 ammattitaitoista työntekijää, joilla on alan koulutuksen merkkinä ammattipassit.

Työnjohdosta vastaavat Pertti Pirttikoski, Erkki Maliniemi ja Mika Ylitalo.

Kansallisesti arvostettu onkin valintamme viime vuoden koulutusmyönteiseksi työyhteisöksi Suomessa. Olemme tehneet alamme uranuurtavaa koulutustyötä jo yli 15 vuotta. Tässä yhteydessä haluan kiittää Ammattiopisto Lappian Sauli Lahdenperää ja lähes kaikki työntekijämme kouluttanutta Emil Lainetta hedelmällisestä yhteistyöstä. Samanlaiset kiitokset menevät myös Utbildning Nordin johtajille Eero Ylitalolle, Stina Tiaiselle ja Simo Rousulle. Yhteistyömme Tornionlaakson Työvoimatoimiston, Ylitornion vankilan ja Ylitornion kunnan kanssa on ollut myös palkinnon arvoista.

Valtakunnallisen palkinnon lisäksi tuoreimmassa historiassamme merkkipaaluja ovat olleet mm. vuonna 2003 saamamme Länsi-Pohjan alueellinen yrittäjäpalkinto, jonka arvostamme korkealle.

Vuonna 2004 avasimme Raahen tehtaan Ruskon Betonilta vuokraamiin tiloihin ja samana vuonna aloitimme jännitettyjen TT-laattojen valmistuksen Ylitorniolla.

Vuonna 2005 olimme mukana perustamassa Haukiputaalla toimivaa Nord Elementti Oy:tä. Nykyisin tehdas kuuluu Rajaville osakeyhtiöön, jossa olemme osakkaana.

Teollisuus- sekä matkailurakentaminen ovat tarjonneet YBT:lle töitä koko yrityksen historian ajan. Teollisuusrakentamisen yksi laajimmista projekteista on ollut betonielementtien toimittaminen Outokummun Tornion jaloterästehtaalle. Outokumpuun meillä on ollut koko historian ajan isompia ja pienempiä toimituksia. Voidaankin sanoa, että Outokumpu on meidän leivän isä.

200

JUHA SARKKINEN

YBT:n 50-vuotisjuhlien juhlapuhujana oli elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, joka kiitti yrityksen ansioita alueellisena toimijana sekä henkilöstön aktiivisena kouluttajana. Puheessaan Pekkarinen totesi mm. seuraavaa: - Ei ole ihan jokapäiväistä, että perheyritys täyttää 50 vuotta. Globalisaation maailmassa omistajuudet ja sukupolvet vaihtuvat, ja monesti näihin muutoksiin liittyy, että omistus siirtyy kokonaan pois suvun piiristä. Tässä tapauksessa suku on juurtunut vahvasti seutukuntaan ja sitoutunut vahvasti yritykseen sekä sen kaikkinaiseen kehittämiseen. Perhe tulee keskenään toimeen ja kykenee rakentamaan yritystä yhteistyössä eri sidosryhmien ja henkilöstönsä kanssa. Tämä on jälleen kerran hyvä esimerkki siitä, että perheen omistama yritys kiinnittyy huomattavasti paremmin paikalliseen yhteisöönsä kuin sellainen yritys, jonka omistus on hajautettu tai hajaantunut ympäri maata tai maailmaa.

201

Matkailurakentamisessa olemme olleet mukana Ukkohallasta Saariselälle.

Yksittäisenä asiakkaana Levi on ollut suurin elementtien toimituskohde.

Hyvien asiakkaiden ansiosta voimme sanoa, että tänä päivänä YBT:llä menee hyvin. Positiivista tulevaisuudenuskoa ovat lisäämässä Outokummun investoinnit, kaivoshankkeet ja muut teollisuuden sekä matkailun hankkeet.

Juhlan hetkellä taivaalla on kuitenkin myös huolen pilviä. Kuljetustuki on asia, jonka haluan nostaa esille polttoainehintojen korotusten aikana. Meidän mielestämme EU:n sisällä kuljetustukien pitäisi olla kaikkialla samalla tasolla. Nyt Suomessa kuljetustuki 400 kilometrille on 15 %, kun Ruotsissa tukiprosentti on 40 %. Kun toimitamme tällä hetkellä suurimmalle työmaallemme Södertäljeen elementtejä 1200 kilometrin matkan, niin suomalaisena yrityksenä kuljetustukemme on pyöreä nolla, koska tuki loppuu rajalle.

Jos olisimme ruotsalainen yritys tuossa Övertorneålla, niin kuljetustukemme olisi 40 %. Tämän epäkohdan korjaaminen on pohjoisen teollisuuden elinvoimaisuuden kannalta avainasemassa!

Kiitokset markkinoiden luottamuksen ja uskollisten asiakkaiden, olemme kuitenkin pystyneet vastaamaan kilpailullisiin haasteisiin. Pitemmän päälle tilanne voi kuitenkin käydä kestämättömäksi. Toivottavasti päättäjämme pitävät tässä asiassa Suomen puolia ja tekevät kuljetustuen tasapuolistamisen suhteen nopeita päätöksiä.

Mutta palataanpa alamme kovasta arkirealismista juhlavampiin tunnelmiin!

Tuoreinta historiaamme valetaan sanan mukaisesti tälläkin hetkellä. Hyvä ystäväni Mika Kulju on parhaillaan kokoamassa yrityksemme historiateosta ja sen verran voin kertoa, että kirjasta tulee erilainen historiikki sarjakuvineen.

Kirjan käsikirjoitusta lukiessa on tullut monenlaisia muistoja mieleen.

Olen monesti todennut, että meistä tuli luonnostaan betonimiehiä, kun meillä oli hiekkalaatikollakin sepeliä ja töihin päästiin kiinni jo kotipihalla.

Kerran äiti Hilkka tuli töistä kotiin, kun kuusivuotias pikkuveli Mika juoksi ovelle vastaan kynä ja paperi kädessä. Hän käski heti kirjoittaa ylös, että isän pitää viedä betonia aamulla eräälle asiakkaalle. Mika oli vastannut puhelimeen ja ottanut tilauksen vastaan, vaikka ei osannut vielä kirjoittaa.

202

JUHA SARKKINEN

Alapuraset kolmessa polvessa elokuussa 2008.

Vasemmalta Juha, Benjami, Sari, Hilkka, Erkki, Jenni, Olivia, Reijo, Taija, Saana ja Mika.

Tietenkin asiakas soitti vielä illalla uudestaan, mutta Erkki saattoi hymyillen todeta asian olevan kunnossa. Seuraavana aamuna Mika kysyi vielä isältä hieman huolestuneena oliko asia varmasti hoidettu?

Mielestäni tarina kertoo jotain hyvin olennaista yrityksestämme. Tuolla samalla asenteella olemme palvelleet asiakkaitamme jo 50 vuotta ja meidän mielestämme se kannattee tulevaisuudessakin.

203

JUHA SARKKINEN

204

YBT:n työntekijöitä puolisoineen 50-vuotisjuhlissa.

205

JUHA SARKKINEN JUHA SARKKINEN

YBT:n kumppanit urheilun maailmasta olivat juhlissa vahvasti esillä, ja illan isäntä Juha ”Peltsi” Peltoperä piti huolta huumorista. Ravivalmentaja Petri Salmela hauskuutti yleisöä kertomalla, ettei aio ryhtyä eläkevuosinaan samoihin hommiin kuin Team Salmelan tähtiravuri Self Timer.

Peltsin tentissä Oulun Kärpät Oy:n toimitusjohtaja Juha Junno ja moninkertaisten Suomen mestareiden ylitorniolaislähtöinen tähti Toni Koivisto.

206

JUHA SARKKINEN JUHA SARKKINEN

Jope Ruonansuu oli 50-vuotisjuhlien tähtiesiintyjä, joka ei jättänyt yleisöään kylmäksi.

207

Sammandrag, sammendrag, summary, pезюме

208

209

Sammandrag

210

Det mesta och bästa av betong sedan 1958 – historien om hur YBT blev elementleverantör i hela Norden Ylitornion Betonituote Oy (YBT) är norra Finlands modernaste tillverkare av prefabricerade betongelement och betjänar kunderna från projektering till montering. Förutom att YBT levererar element, står företaget också till tjänst med projektering, transporter med egna specialfordon och montering med egen mobilkran.

YBT har en omsättning för innevarande år på 10 MEUR (2008) och företagets produkter levereras också till byggprojekt i Sverige och Norge. YBT har numer siktet också inställt på den ryska marknaden.

Ett av de största projekten då det gäller industribyggande i Finland har varit leveranserna till Outokumpus ädelstålverk i Torneå, världens största inom branschen. Hela tiden YBT har funnits, har större och mindre leveranser skett till Torneå området, en del fritt på bil men huvudsakligen monterat på plats.

Av de större enskilda industriprojekten i Finland kan också nämnas Talvivaara nickelgruva i Sotkamo. Under 2007-08 levererade YBT betongelement till gruvverkstaden, finkrossanläggningen, agglomererings- och koagulationsreaktorsenheten, reparationsverkstaden, övervakningsenheten och gruvkontoret.

Andra betydande industribyggnadsprojekt i Sverige har varit till LKAB Gällivare och energianläggningar som Kraftvärmeverket i Boden, Söderenergi Kraftvärmevärket i Södertälje och Luleå Energi.

Till LKAB i Gällivare levererade YBT 2005-06 alla betongelement inklusive projektering och montering för den nya pelletsanläggning (MK3), anrikningsanläggningen med sidobyggnader. Detta var hittills YBT:s största enskilda projekt. Orderns var på totalt 5,2 MEUR. YBT har en lång erfarenhet från uppdrag i Norge. Leveranserna har huvudsakligen varit element till bostadshus, industrier och affärscentra. I Norge har YBT:s viktigaste projekt varit Kirkenes Senter (2000), vårdcentret LHL i Tromsö (2007) och Samisk Kultursenter i Kautokeino (2008). Norge har för varje år blivit allt viktigare för YBT:s exportverksamhet och detta ofta i samarbetet med Duottar Oy och företagets VD Jukka Karhu. Samarbetet inleddes redan år 1988.

211

YBT har haft de flesta leveranserna som efterfrågats för turismens investeringar i finska Lappland. Enbart till Levi-området har YBT levererat betongelement till ett tiotal alphus och flera hotell: Det enskilt största projektet inom området är centret Levin Tori. YBT levererade samtliga fasadelement till projektet under 2007-08. Den totala byggarean (BYA) uppgick till 24 000 kvadratmeter. Även broarna längs vägen upp till toppen av Levi är tillverkade av YBT. I praktiken har YBT levererat element till alla turistobjekt i norra Finland från Ukkohalla till Kilpisjärvi.

Det kanske mest prestigefyllda objektet i YBT:s historia finns dock i Åre i Sverige. Åren 2007-08 levererade YBT stomkonstruktionerna i armerad betong för det förnäma hotellet Copperhill Mountain Lodge i skidsportorten Åre. Lyxhotellet är 160 m långt med sex våningar, där det finns 76 olika utformade semesterlägenheter, restauranger, barer och en spa-anläggning.

Totalytan uppgår till 16 000 kvadratmeter.

YBT har också levererat element till villor och flerfamiljshus under alla år. Den kändaste villakunden av alla är världsmästaren i alpin skidåkning Kalle Palander. Villan finns i Kultaranta i Torneå vid Torne älvens strand. I Palanders hus, som blev färdigt 2008, finns över tusen kvadratmeter fasadelement i betong med vit frilagd ballast.

Framgång med erfarenheter och traditioner från över ett halvt århundrade YBT är ett familjeföretag, där man redan arbetar med betong i andra generationen. Bokens namn ”Det mesta och det bästa av betong från år 1958” berättar med få ord mycket om YBT:s värderingar, där kvalitet och respekt för traditioner ingår.

Familjeföretaget anses ha fått sin början 1958, när Erkki Alapuranen (f.

1935) lämnade in en anmälan och registrerade firman i byn Nuotioranta, i Ylitornio kommun i norra Finland vid Torne älv där han meddelade att han har för avsikt att inleda cementgjuteriverksamhet under firmanamnet Ylitornion Sementtivalimo. Företaget hade redan från början internationell affärsverksamhet, eftersom man också gjorde affärer över älven till Sverige.

En stark övertygelse och hårt arbete gällde när företaget tog de första stegen. Den första produkten var betonghålsten. På den tiden var arbetet fysiskt tungt, för de viktigaste arbetsredskapen var händerna och spaden. Man

212

kan tänka sig hur det var på den tiden, då de tyngsta betonghålstenarna vägde 30 kg och en cementsäck 50 kg. Det var alltså inget förvånande att de flesta av Erkkis anställda var starka män. År 1965 ersattes betongstenen av lecablocken med en vikt som bara var en tredjedel av betonghålstenens. Mikko Lahtinen, som arbetat i betonggjuteriet i ett kvarts sekel konstaterade att tillverkningen av lecaprodukterna bara var en barnlek jämfört med tillverkningen av betongprodukterna. Vid starten bestod produktsortimentet av nästan alla i branschen förekommande produkter, dvs. allt från brunnsringar till broelement.

Vid starten hade företaget sina produktionslokaler på granntomten till familjen Alapuranens hem i Nuotioranta. År 1973 blev den nya fabriken vid hemgården färdig och då startades också tillverkningen av färdigbetong och betongelement. Nästa stora kliv i utvecklingen togs år 1983, när en modern datastyrd betongstation byggdes vid fabriken. Ett par år senare kunde ett eget betonglaboratorium med utrustning tas i bruk. Laboratoriet behövdes, eftersom kvalitetskontrollen alltid varit viktigt i företaget. År 1986 valdes Erkki Alapuranen till ”Årets Företagare i Ylitornio”. Bygget av kraftverket i Portimokoski, som inleddes samma år, var på många sätt ett minnesrikt projekt i företagets historia. Företaget torde ha varit den första finländska leverantören av betongmassa, som transporterade från den egna stationen vid fabriken. För det mesta pågick gjutningar utan avbrott många dygn i sträck.

I början av 1990-talet blåste återigen nya vindar i familjeföretaget. Barnen Juha (f. 1964), Reijo (f. 1968) och Mika (f. 1979) var vana vid arbetet i familjeföretaget sedan barnsben, eftersom företaget och arbetet i praktiken alltid varit närvarande i familjens vardag. Det kändes alltså naturligt att pojkarna skulle fortsätta som företagare i sin fars fotspår. År 1991 frågade kommundirektören i Ylitornio, Tuomo Karjalainen, om Juha Alapuranen, som hade flyttat till Kajani, var villig att återvända till sina hemtrakter som företagare. Kommundirektörens positiva attityd påverkade i hög grad att det togs viktiga beslut om framtiden i familjen. Ylitornion Betonituote Oy grundades av far och sönerna Alapuranen 1992. Bröderna har ansvarat för företagets operativa ledning och Erkki Alapuranen har varit och är också fortsättningsvis styrelseordförande.

213

Fabriken som är byggd på industriområdet i Ylitornio har utvecklats enligt strategin om kontrollerad tillväxt. Produktionen i den nya fabriken startade 1993. Nästan varje år under fabrikens historia har någon ny utbyggnad av fabriken gjorts. En viktig milstolpe var när tillverkningen av förspända TTkasetter inleddes 2003- 2004. Den första leveransen skedde till köpcentret Spar Kjøp i Kirkenes i Norge.

Dessutom förbättrades fabrikens interna logistik genom att en betongtransportör installerades. Den möjliggjorde att betong kunde beställas och levereras vid tre olika ställen i produktionshallen. Idag är även största delen av lagret under tak i uppvärmda hallar. Planering och byggnad av nya kontorslokaler pågår och dessa kommer att stå klara 2009. År 2004 öppnade YBT en fabrik i Brahestad, i lokaler som hyrts av Ruskon Betoni och år 2005 var YBT med och grundade Nord Elementti Oy i Haukipudas. I dag är fabriken i Haukipudas en del av Rajaville Oy, där YBT nu är delägare i. Tack vare de här satsningarna har YBT vuxit till en betydande prefab-leverantör på nordkalotten.

Familjen Alapuranen konstaterar att den viktigaste styrkan i företaget har varit och är familjesamhörigheten. Familjens alla medlemmar deltar engagerat i alla företagets arbeten och detta har varit av största vikt. Familjens mor Hilkka skötte företagets pappersarbete med bokföring vid sidan om sitt eget arbete på banken under hela tiden som Ylitornion Sementtivalimo fanns. På samma sätt har Juhas fru Sari ansvarat för YBT:s ekonomiförvaltning ända från början. De här traditionerna har alltså överförts från far till sönerna och från mor till svärdöttrarna.

Familjen Alapuranen understryker att de har världens bästa personal med mycket liten personalomsättning och i många fall är det redan den andra generationen som arbetar i fabriken. Idag har YBT 50 yrkeskunniga arbetare med yrkesbevis som tecken på branschskolning och yrkesskicklighet.

YBT är banbrytande, då det gäller utbildning inom branschen, då företaget var först i Finland att utbilda arbetare och montörer inom betongprefab industrin i samarbete med yrkesutbildningsanstalterna Ammattiopisto Lappia och Utbildning Nord samt med den finländska arbetskraftsbyrån för Tornedalen. I september 2007 mottog YBT ett uppskattat riksomfattande pris för sitt långvariga arbete som utbildare inom prefabbranschen, då företaget valdes till Årets mest utbildningsvänliga arbetsgemenskap i Finland. Priset delades ut av minister Astrid Thors.

214

215

YBT har också tilldelats andra betydelsefulla offentliga erkännanden, t.ex. det Regionala Företagarpriset i Länsi-Pohja år 2003. Enligt tidningen Kauppalehtis bedömning är företaget det mest framgångsrika i Lappland och tidningen Rakennuslehti har varje år klassat YBT som ett av de lönsammaste företagen inom sin bransch. YBT:s kreditklassificering har under hela företagets verksamma tid varit det bästa vitsordet, AAA. YBT har alltid satsat på kvalité, leveranssäkerhet och produktutveckling.

Företaget har haft Inspecta Sertifiointi Oy:s produktcertifikat sedan år 1994 och efter detta har även kvalitetsövervakningen följt standarden ISO 9001.

Inspecta Sertifiointi Oy beviljade 16 februari 2007 YBT ett certifikat, som styrker att hela YBT:s verksamhet uppfyller kraven enligt standarden SFSEN ISO 9001:2000.

Traditionen med god serviceanda fortsätter Många gånger har det konstaterats att familjen Alapuranens barn har betongen i blodet, för de växte upp med stenkross i sandlådan och fick tidigt börja hjälpa till, då arbetet fanns på bakgården.

En gång när mor Hilkka kom hem, kom den då sexårige Mika springande mot henne med papper och penna i handen. Han bad henne skriva upp att pappa måste föra betong till en viss kund nästa morgon. Mika hade svarat i telefonen och tagit emot en beställning, fastän han ännu inte kunde skriva.

Kunden ringde naturligtvis upp på nytt på kvällen, men Erkki kunde med ett leende konstatera att beställningen var mottagen. Ännu följande morgon frågade Mika lite bekymrat pappa Erkki om beställningen nu riktigt säkert var i ordning.

Den här historien säger något väsentligt om företaget och dess värderingar.

Med samma attityd ”Det mesta och det bästa av betong” betjänar YBT sina kunder nu och i fortsättningen.

216

217

Aavasaksan silta rajattomalla rajalla.

Ylitornio ja Ă–vertorneĂĽ olivat sama paikkakunta vuoteen 1809 asti.

218

219

Sammendrag

220

Best på betong siden 1958 - YBT’s veksthistorie til en skandinavisk leverandør av ferdigelementer Ylitornion Betonituote Oy (YBT) er den mest moderne leverandør av betongelementer i Nord Finland, som betjener sine kunder helt fra arkitekttjenester til montering. I tilegg til levering av betongelementer, tilbyr YBT arkitekttjenester, transport med sitt eget spesialutstyr og montering med sin egen kran.

YBTs omsetning er 10 MEUR (2008), og i tillegg til Finland, produserer og eksporterer selskapet sine produkter til byggeplasser i Sverige og Norge. I fremtiden, vil YBT også fokusere på det Rusiske markedet.

En av de mest omfattende prosjektene av industrielle konstruksjoner som er blitt levert av betongelementer i Finland, er til Outokumpu Tornio Works, som var den største enheten av sitt slag i verden. Under hele YBTs historie, større eller mindre leveringer, og hovedsakelig montert på stedet, har vært gjennomført i Tornio.

En av de største enkeltprosjekter av industriell konstruksjon har også vært Talvivaara nikkelgruve i Sotkamo, i landsdelen Kainuu i Finland. I løpet av årene 2007-2008, leverte YBT betongelementer til reparasjonsverkstedet i Talvivaara gruven, steinknuseranlegget, agglomerasjonsbygningen, utfellingsreaktorbygning, verksted, kontrollbygning og gruvekontoret.

Den gigantiske kontrakten i Sverige, LKAB Jällivaara, og elektrisitetsverkene Kraftvärmeverk Boden, Söderenergi Kraftvärme, og Luleå Energi har hatt en betydelig rolle i industriell konstruksjon.

I Gällivare prosjektet, i løpet av årene 2005–2006, leverte og monterte YBT alle betongelementene, til LKABs pelletsanlegg, (MK3), anrikningsanlegg og tilhørende bygninger. Det var den største enkeltkontrakten i YBTs historie. Den totale verdien på leveringen av betongelementene var 5,2 MEUR. YBT har lang erfaring på bygningsanlegg i Norge, og leveringene har hovedsakelig vært fokusert på konstruksjoner av boligbebyggelse, industrielle og forretningssenter. I Norge har YBTs mest omfattende anlegg vært, blant andre, Kirkenes Senter (2000), LHL behandlingssenter i Tromsø og Samisk 221

Kultursenter i Kautokeino (2008). YBTs eksportaktiviteter til Norges har hatt en betydelig vekst år etter år, og samarbeidet som startet med direktør Jukka Karhu hos Duottar så tidlig som i 1988, har spilt en viktig rolle.

I Finland, har YBTs oppførelse av turistattraksjoner hovedsakelig vært konsentrert om turistindustrien rundt Lappland. Bare i kjerneområdet rundt Levi, har YBT levert betongelementer til et titals alpinhus og til flere hoteller, der det mest omfangsrike anlegget som er sentrum i området, Levin Tori. I løpet av årene 2007–2008, leverte YBT alle ytterveggelementene til Levin Tori. Totalt dekker det hele omtrent 24 000 kvadratmeter. Alle broene til Levis fjellrute er også produsert av YBT. I praksis, har YBT levert betongelementer til alle turistattraksjonene i Nord Finland, fra Ukkohalla til Kilpisjärvi.

Kanskje det mest imponerende anlegget i YBTs historie er imidlertid plassert i Åre, Sverige. I løpet av årene 2007–2008, leverte YBT forsterkede betongstrukturer for Åre skiresort luksushotell, som bærer navnet Copperhill Mountain Lodge. Luksushotellet i seks etasjer er ca 160 meter langt med 76 forskjellige ferieleiligheter, en restaurant, en bar og en spa. Totalarealet er 16 000 kvadratmeter.

I løpet av hele sin historie, har YBT også levert betongelementer til eneboliger og leilighetsbygg. Det mest berømte av disse anleggene er eneboligen til verdensmester i alpint, Kalle Palander, i Tornio’s Kultaranta, ved Tornionjoki kysten. Palander’s hus ble fullført i 2008 og innholder over ett tusen kvadratmeter med vaskebehandlet ytterveggelementer i hvit betong.

222

Over et halvt århundre lange tradisjoner bak suksessen.

YBT er et familiebedrift, som arbeider med betong i andre generasjon. Tittelen på boken ”Best på betong siden 1958” forteller med fire ord mange av YBTs verdier, som inkluderer respekt for kvalitet og tradisjoner.

Historien om familiebedriftet startet den 14. juni 1958, når Erkki Alapuranen (født i 1935) sendte inn en bedriftsregistrering, som erklærte at han ville starte et betongstøpingsbedrift i tettstedet Nuotioranta, under forretningsnavnet Ylitornion Sementtivalimo. Selskapets forretning var internasjonal fra starten av da forretninger også ble gjort over elven Tornionjoki i retning mot Sverige.

Den nådeløse holdningen og det harde arbeidet var en nøkkelrolle, når selskapet tok sine første skritt i Nord Finland. Det første produktet var murstein med ansats produsert av betong. På dette tidspunktet, var arbeidet hardt kroppsarbeid da verktøyet var hender og skuffe. Man får det riktige bildet av denne tiden, med tanke på at de tyngste mursteinene faktisk veide 30 kilo og en sekk med sement 50 kilo. Derfor er det ikke rart at Erkki ansatte sterke menn.

I 1965, ble betongen erstattet av lecasteiner, der vekten kun var en tredjedel av de i betong. Mikko Lahtinen, som har vært ansatt i betongstøperiet i et kvart århundre, erklærte også at det å produsere lecasteiner var barnelek i forhold til betongsteiner. Andre produkter i de tidlige tidene inkluderte nesten alle produktene i bransjen, fra brønnringer til broelementer.

Bedriftens produksjonslokaler ble opprinnelig plassert i Nuotioranta, i nabolaget til familien Alapuranen’s hus. Den nye fabrikken ble fullført i bakgården til familiens hus i 1973, hvoretter tilvirking av ferdigblandet betong og betongelementer ble startet. Den neste større utviklingstrinnet ble gjort i 1983 når en moderne, datastyrt betongstasjon ble bygget i forbindelse med støperiet. Noen år senere, ble et separat betonglaboratorium med alt utstyr fullført i forbindelse med betongstasjonen, da kvalitetskontroll alltid har spilt en viktig rolle i bedriftens forretninger.

I 1986, ble Erkki Alapuranen valgt som Årets gründer i Ylitornio. Konstruksjonen av kraftverk i Portimokoski, som startet samme år, var på mange måter en uforglemmelig kontrakt i selskapets historie. Selskapet har

223

sannsynligvis vært den første Finske betongleverandør til kraftverk som transporterte ferdigblandet betong i sin helhet fra sin egen betongstasjon. I full drift, ble støpingene laget uavbrutt i flere dager.

I 1990 årene, blåste det nye vider igjen i familiebedriftet barna, Juha (født i 1964) Reijo (født i 1968) og Mika (født i 1979) var vant til aktivitetene i familiebedriftet da bedriftens aktiviteter var tilstedeværende praktisk talt hele tiden i familiens hverdagsliv. Så det var naturlig at guttene fulgte sine fedres fotspor som entreprenører.

I 1991, spurte Tuomo Karjalainen, kommunens kontorsjef i Ylitornio, Juha Alapuranen som hadde flyttet til Kainuu, om han var interessert i å flytte hjem som entreprenør. Den positive holdningen til kommunens kontorsjef hadde en avgjørende innvirkning, når diskusjonen om fremtiden ble gjort innenfor familien. Faren og sønnene i familien Alapuranen grunnla YBT i 1992. Brødrene har vært ansvarlige for selskapets driftsledelse, og Erkki Alapuranen har fungert som styreformann.

Fabrikken som ble bygget på industritomten i Ylitornio har utviklet en strategi på kontrollert vekst. De første produktene som ble produsert i den nye fabrikken ble lansert i 1993. Igjennom hele historien, har det blitt gjennomført nye tilleggsprosjekter nesten hvert år. En viktig oppbyggingsfase ble fullført i løpet av årene 2003 – 2004, når produksjonen av TT-takplater i forspent betong ble innledet. Det første leveringen av TT-takplater var Spar Kjøp kjøpesenter i Kirkkoniemi, Norge.

I tillegg, ble fabrikkens interne logistikk forbedret med konstruksjon av at betongtransportanlegg, som muliggjorde bestilling og mottak av betong i produksjonshallen fra tre forskjellige steder. Nå for tiden, er også majoriteten av lagerområdene plassert i varmehallområdet. I 2009, vil den siste utviklingsfasen bli fullført, som inkluderer nye kontorlokaler.

I 2004, åpnet YBT, Raahe fabrikken lokalene som er leid av Ruskon Betoni, og i 2005, grunnla YBT Nord Elementti Oy, som opererer i Haukipudas. I dag er Haukipudas fabrikken en del av Rajaville Oy, der YBT er aksjonær.

Sammen med disse investeringene, har YBT vokst til en synlig konstruktør i hele det arktiske området i de Nordiske landene.

Alapuranens har erklært at den viktigste ressursen i selskapets historie har vært familieenheten. Medvirkningen og engasjementet til hele familien in-

224

JUHA SARKKINEN

nenfor alle oppgaver i selskapet har vært ytterst viktige. Hilkka, familiens mor, tok seg av selskapets papirarbeid og regnskap i tillegg til hennes egen bankkarriere gjennom hele Ylitornion Sementtivalimo sin historie. På samme måte, har Juha’s kone vært ansvarlig for YBTs økonomiske ledelse fra starten av. Slik at disse tradisjonene har blitt overført fra far til sønn og fra mor til svigerdatter.

Alapuranens fremhever at selskapet har verdens beste ansatte, med en mannskapsgjennomtrekk som har vært veldig lav, og i mange tilfeller har man endregenerasjon som arbeider med betong. I dag er 50 erfarne arbeidere med fagbrev som et tegn på opplæring og yrkesferdigheter, ansatt i YBT. YBT er en pioner i opplæring innenfor bransjen som SME var den første i Finland i å lære opp konstruktører og montører av betongelementer sammen med utdanningsinstitusjoner, yrkesskolen i Lappia og Utbildning Nord, og arbeidskontoret i Tornionlaakso. I september 2007, mottok YBT en anerkjent nasjonal pris for iherdig arbeid som instruktører innenfor betongbran-

225

sjen, når selskapet ble utnevnt som årets arbeidssted for utdanningsstøtte i Finland. Prisen ble utdelt av statsråd Astrid Thors.

YBT har også mottatt andre betydningsfulle, offentlige utmerkelser for sitt arbeid, som for eksempel Länsi-Pohja regionale gründerpris i 2003. Kauppalehti har vurdert selskapet til å være det mest suksessrike selskapet i Lappland og, i tillegg har YBT blitt rangert av Rakennuslehti til å være blant de mest lønnsomme selskapene i bransjen. Æresbevisningen til YBT har vært den beste AAA gjennom selskapets historie.

Gjennom hele sin historie, har YBT investert i kvalitet, leveringspålitelighet og produktutvikling. Siden 1994, har YBT innehatt Inspecta Sertifiointi Oy’s produktsertifikat, hvoretter selskapets aktiviteter også har vært styrt av et kvalitetssikringssystem i overensstemmelse med ISO 9001. Et sertifikat, som konstaterer at alle aktivitetene til YBT tilfredsstiller kravene som er satt av FS-EN ISO 9001:2000 standard, ble tildelt den 16. febuar 2007 av Inspecta Sertifiointi Oy.

Tradisjonell serviceholdning nå og i fremtiden Det har vært fastslått mange ganger at Alapuranens ble naturlige betongmenn da de også hadde pukk i sandkassen, og arbeidet kunne bli utført allerede på gårdplassen deres.

En gang da mor Hilkka kom hjem fra arbeid, kom den seks år gamle Mika løpende mot henne i døren med penn og papir i hendene sine. Han fortalte at hun måtte øyeblikkelig skrive ned at faren måtte levere betong til en kunde om morgenen. Mika hadde svart telefonen og mottok ordren, selv om han ikke kunne skrive enda. Naturlig nok ringte kunden igjen om kvelden, men Erkki kunne smilende bekrefte at saken var i orden. Neste morgen spurte Mika faren Erkki litt bekymret, om saken var blitt sikkert ivaretatt?

Historien forteller noe veldig essensielt om selskapet og dets verdier. Med den samme ”Best på betong” holdningen, betjener YBT sine kunder nå og i fremtiden.

226

227

Summary

228

Producing the Best of Concrete since 1958 - the story of YBT’s growth into a Scandinavian prefabricated element supplier Ylitornion Betonituote Oy (YBT) is Northern Finland’s most modern prefabricated concrete element supplier, providing its customers with all-inclusive services right from design to erection. In addition to prefabricated element supplies, YBT offers design services, transportation with its own special equipment and erection using its own crane.

YBT’s sales total 10 MEUR (2008), and in addition to operations in Finland, the company’s products are exported to construction projects in Sweden and Norway. In the future, YBT aims to become a player on the Russian market.

In Finland, one of the most extensive industrial construction projects has been the delivery of prefabricated concrete elements to Outokumpu Tornio Works, which is the largest unit of its kind in the world. YBT has always had Tornio among its destinations for large and small deliveries, mainly erected on-site.

In Finland, one of the largest individual projects of industrial construction has also been the Talvivaara nickel mine in Sotkamo, in the province of Kainuu. In 2007-2008, YBT delivered prefabricated concrete elements for Talvivaara mining repair shop, fine crushed gravel crushing plant, agglomeration building, precipitation reactor building, repair shop, control building, and mining office.

Other important industrial constructions include the gigantic contracts in Sweden, LKAB Gällivare, and the energy plants Kraftvärmeverk Boden, Söderenergi Kraftvärme, and Luleå Energi.

In the Gällivare project in 2005-2006, YBT delivered all the prefabricated concrete elements, including erection, for LKAB’s new pellets plant (MK3), concentrating plant, and service buildings. It was the largest individual contract in YBT’s history. The total value of the prefabricated element shipments was 5.2 MEUR.

229

YBT has long experience of construction projects in Norway, and the deliveries have mainly focused on residential, industrial, and business facility construction. In Norway, YBT’s most significant targets include Kirkenes Senter (2000), LHL treatment centre in Tromsø (2007), and Samisk Kultursenter in Kautokeino (2008). The significance of Norway in YBT’s export activities has grown year by year, and the cooperation with managing director Jukka Karhu of Duottar Oy that started back in 1988 has played an important role.

YBT’s tourism facilities in Finland are mainly concentrated to Lapland.

To the Levi core area alone, YBT has delivered prefabricated concrete elements for dozens of alpine-style buildings and for several hotels, of which the most extensive object is the centre of the area, Levin Tori. In 20072008, YBT delivered all the external wall elements for Levin Tori. It all added up to an enormous 24,000 square metres of floor space. The bridges along the Levi peak route were supplied by YBT. YBT has delivered prefabricated elements to practically every tourist centre in Northern Finland, from Ukkohalla to Kilpisjärvi.

However, perhaps the most impressive object in YBT’s history is located in Åre, Sweden. In 2007-2008, YBT delivered reinforced concrete structures for the Åre ski resort luxury hotel, which bears the name Copperhill Mountain Lodge. The six-story luxury hotel is about 160 metres long with 76 different vacation apartments, a restaurant, a bar and a spa. The total floor space is 16, 000 square metres.

One of YBT’s core operations is to deliver prefabricated elements for single-family houses and apartment buildings. The most high-profile of these projects is the home of the world champion alpine skier Kalle Palander at Tornio’s Kultaranta, on the shore of the River Tornio. Completed in 2008, Palander’s house comprises over one thousand square metres of white concrete wash-surfaced external wall elements.

230

Over half a century of tradition behind the success YBT is a family-owned company, now in its second generation of concrete suppliers. The title of the book “Producing the Best of Concrete since 1958” sums up most of YBT’s values, which include respect for quality and tradition.

The history of the family business began on 14 June 1958, when Erkki Alapuranen (born in 1935) applied to register a business, stating his intention to start a cement foundry business in the village of Nuotioranta, under the business name Ylitornion Sementtivalimo. The company operated internationally from the outset, as business was also done in Sweden, on the other side of the River Tornio.

Determination and hard work played a key role when the company started up in Northern Finland. The first product was airbrick made from concrete.

At that time, work was manual and hard, as the main tools were bare hands and shovel. Imagine it – the heaviest bricks weighed 30 kilos and a sack of cement 50 kilos. It is no wonder that Erkki’s employees were strong.

In 1965, the concrete airbrick was replaced by the breeze block, which weighs only a third of the concrete brick. Mikko Lahtinen, who has been employed in the cement foundry for a quarter of a century, also stated that manufacturing breeze blocks was child’s play compared to that of concrete bricks. Other products of the early days included almost every product in the business, from well rings to bridge elements.

The company’s production facilities were originally located in Nuotioranta, near the family Alapuranen’s house. The new plant was completed in the back yard of the family’s house in 1973, when the manufacture of readymixed concrete and prefabricated concrete elements also started. The next major development step was taken in 1983 when a modern, computer-controlled concrete station was built linked with the foundry. A couple of years later, a separate concrete laboratory with all equipment was completed, linked to the concrete station – quality control has always played an important role in the company’s operations.

In 1986, Erkki Alapuranen was named Entrepreneur of the Year in Ylitornio. The construction of the Portimokoski power plant, which had begun in

231

the same year, was in many ways a memorable contract in company history.

The company has probably been Finland’s first power plant contractor to ship ready-mixed concrete from its own concrete station. In full production, castings were made continuously for days.

In the 1990s, new winds blew again in the family business. The children, Juha (born in 1964), Reijo (born in 1968), and Mika (born in 1979) grew used to the family business operations, since these operations were practically a constant feature in the family’s everyday life. So it was natural that the boys should follow in their father’s footsteps as entrepreneurs.

In 1991, Tuomo Karjalainen, the Municipal Commissioner of Ylitornio, asked Juha Alapuranen, who had moved to Kainuu in eastern Finland, if he was interested in returning home as an entrepreneur. The positive attitude of the Municipal Commissioner swayed the decision about the future made in the family. The father and the sons of the family Alapuranen established Ylitornion Betonituote Oy in 1992. The brothers run the company’s operations, and Erkki Alapuranen chairs the board.

The plant built at the Ylitornio industrial site was developed through a controlled growth strategy. The first products manufactured at the new plant were launched in 1993. Throughout the plant’s history, a new extension project has been implemented almost every year. A significant construction phase was completed in 2003-2004, when manufacturing of TT roof slabs in pre-stressed concrete was initiated. The first delivery object for TT roof slabs was Spar Kjøp shopping centre in Kirkenes, Norway.

In addition, the plant’s internal logistics were improved by the construction of a concrete conveyor, which enabled ordering and shipping concrete at three different locations in the production hall. Nowadays, most of the warehouse areas too are located in the warm hall area. In 2009, the latest development phase will be completed, which includes new office premises.

In 2004, YBT opened the Raahe plant in premises rented from Ruskon Betoni, and in 2005, YBT was a partner in establishing Nord Elementti Oy, based in Haukipudas. Nowadays, the Haukipudas plant is a part of Rajaville Oy, in which YBT is a stakeholder. Through these investments, YBT has grown into a prominent player in the whole of Arctic Scandinavia.

The Alapuranens have stated that the most important resource in the company history has been family unity. The participation and commitment of all 232

the family members in all the company operations have been of the utmost importance. Hilkka, the mother of the family, took care of the company’s paperwork and accounting in addition to her own banking career throughout the entire history of Ylitornion Sementtivalimo. In the same way, Juha’s wife Sari has been responsible for YBT’s financial management from the beginning. So these traditions have been also passed on from father to sons and from mother to daughters-in-law.

The Alapuranens emphasise that the company has the best employees in the world, with very low personnel turnover, and many of them are secondgeneration concrete workers with YBT. Nowadays, 50 skilled workers with vocational diplomas – a proof of their training and occupational skills – are employed in YBT. YBT is a pioneer in training in the industry, as the company was the first in Finland to train constructors and assemblers of prefabricated concrete elements together with educational institutions, the vocational training school Lappia and Utbildning Nord, and the Tornio Valley Employment Office. In September 2007, YBT received a prestigious national award for sustained work as a trainer in the concrete industry, when the company was declared the Education Promoting Workplace of the Year in Finland. The prize was presented by Finland’s Minister of Migration and European Affairs Astrid Thors.

YBT has also received other significant public recognition for its work, like for instance, the Länsi-Pohja Regional Entrepreneur Prize in 2003. The trade journal Kauppalehti judged the company to be the most successful company in Lapland and in addition, YBT has been ranked annually by the construction journal Rakennuslehti among the most profitable companies in its industry. The credit assessment of YBT has been the highest – AAA – throughout the company’s history.

Throughout its entire history, YBT has invested in quality, delivery reliability, and product development. In 1994, YBT achieved Inspecta Sertifiointi Oy’s product certification, and since then the company’s quality management has been run according to ISO 9001. On 16 February 2007, Inspecta Sertifiointi Oy awarded YBT a certification that all the operations of YBT fulfil the requirements of the SFS-EN ISO 9001:2000 standard.

233

Traditional service-mindedness now and in the future It has been stated many times that the Alapuranens have concrete in the blood, as they even had chippings in their sandpit, because the manufacturing was in their back yard.

Once, mother Hilkka came home from work and the six-year-old Mika ran to meet her at the door with a pen and paper in his hand. He told her immediately to write down that father has to deliver concrete to a customer in the morning. Mika had answered the phone and received the order, although he did not yet know how to write. Naturally, the customer called again in the evening, but Erkki could state with a smile that the matter was in hand. The next morning Mika, still a bit concerned, asked father Erkki whether the matter had definitely been taken care of.

The story says something very essential about the company and its values.

YBT serves its customers now and in the future with that same “Producing the Best of Concrete� approach.

234

INSPECTA

CERTIFICATE No. 4709-02 Inspecta Certification has granted this certificate as proof that the quality system of

Ylitornion Betonituote Oy Ylitornio complies with the requirements of the standard

SFS-EN ISO 9001:2000 Certification covers

Marketing, sales, production and delivery of precast concrete element and ready-mixed concrete as well as execution of concrete element.

Ylitornio and Raahe The certificate is valid on condition that the quality system of the organization remains in compliance with the aforementioned standard and the General Regulations ABC 200.

The validity of the certificate can be checked on the Internet at www.sertifiointi.fi The certificate is issued on 2008-08-14 (first issue 2007-02-16).

The certificate is valid until 2010-02-16.

Anne Qvintus, Managing Director

ISO 9001

INSPECTA CERTIFICATION, P.O. BOX 94, MIESTENTIE 3, FI-02151 ESPOO

235

Lapland Business Review 2007.

236

80

BT’s production lines are designed to produce concrete elements of varying forms and sizes, thus facilitating individualised solutions in both the internal structures and the exterior of a building. Stone decorated wall elements, for instance, are one of the results of the company’s own product development.

Y

Durable materials and skillful work that meet the customer’s demands are essential in construction projects.

YBT manufactures concrete elements and ready-mixed concrete for diverse construction projects.

O

RG

AN IZAT I O

CERTIFIED

N

Construction projects for tourism have offered YBT opportunities to show their diverse and specialised competence.

– On-site services are an increasingly important part of our operations. More than half of all the elements we sell are also installed by our own staff, explains Juha Alapuranen, Managing Director of YBT. Successful, on-schedule completion of any construction project is guaranteed by the work performance of skilled professionals, the use of modern, specialised vehicles for transportation, and a network of reliable co-operative partners.

WKH EHVW RI FRQFUHWH

<%7 ± 3URGXFLQJ

www.ybt.fi

YBT Oy Address: Valimotie 1 FI-95600 Ylitornio, Finland Tel. +358 16 3202 400 Fax +358 16 3202 440 E-mail: juha.alapuranen@ybt.fi

Turnover (2006): €8 M Personnel: 50

YBT Oy is the most modern concrete element factory in Northern Finland. We deliver our projects all over Scandinavia.

237

Pезюме

238

Лучшие изделия из бетона с 1958 года - История становления компании YBT в скандинавского поставщика сборных элементов

качестве

Ylitornion Betonituote Oy (YBT) — самый современный поставщик сборных бетонных элементов в Северной Финляндии, осуществляющий комплексное обслуживание своих покупателей от разработки до монтажа. Кроме поставок сборных элементов, YBT предлагает услуги по разработке, транспортировке при помощи собственного специализированного оборудования и монтаж собственным краном. Оборот компании YBT составляет 10 миллионов евро (2008 г.); помимо Финляндии продукция компании экспортируется на строительные участки в Швеции и Норвегии. В будущем YBT планирует также выйти на рынок России. В Финляндии одним из наиболее масштабных проектов промышленного строительства стала поставка сборных бетонных элементов на завод Outokumpu Tornio Works, который является крупнейшим в своем роде предприятием в мире. На протяжении всей истории существования компания YBT постоянно осуществляла для Tornio более или менее крупные поставки элементов, монтаж которых в основном производился на месте. В Финляндии одним из наиболее масштабных индивидуальных проектов промышленного строительства также стал проект компании по производству никеля Talvivaara в г. Sotkamo, регион Kainuu. На протяжении 2007—2008 гг. компания YBT поставляла сборные бетонные элементы на горнодобывающую ремонтную базу, камнедробильный завод, пункт агломерации, пункт реактора осаждения, ремонтную мастерскую, контрольный пункт и управление горнодобывающей компании. Масштабные контракты в Швеции, с компанией LKAB Gällivare и электроэнергетическими предприятиями Kraftvärmeverk Boden, Söderenergi Kraftvärme и Luleå Energi, сыграли значительную роль в промышленном строительстве. В рамках проекта Gällivare на протяжении 2005-2006 гг. компания YBT осуществляла поставку всех сборных бетонных элементов, их разработку и монтаж на новом заводе LKAB (MK3), обогатительной фабрике и сопутствующих строениях. Это был крупнейший индивидуальный контракт в истории YBT. Общая стоимость поставки сборных элементов составила 5,2 миллиона евро.

239

YBT имеет продолжительный опыт участия в строительных проектах в Норвегии. Поставки осуществлялись в основном в сфере жилищного, промышленного строительства и строительства деловых центров. В Норвегии среди важнейших проектов YBT можно назвать, в частности, Kirkenes Senter (2000), оздоровительный центр LHL в г. Тромсса (2007), а также культурный центр Samisk Kultursenter в г. Каутокейно (2008). Доля Норвегии в экспортной деятельности YBT росла год за годом, и в этом важную роль сыграло сотрудничество, начатое в 1988 г. с исполнительным директором компании Duottar Oy Юкка Карху.

В Финляндии туристическое строительство YBT в основном сосредоточено на туристических достопримечательностях Лапландии. Только на территории центрального района Леви YBT осуществила поставки сборных бетонных элементов для тысяч альпийских домов и нескольких отелей, из которых самым масштабным проектом стал центр района, Levin Tori. На протяжении 2007—2008 гг. YBT осуществляла поставки конструкций для наружных стен в Levin Tori. В целом общая площадь составила около 24 000 квадратных метров. Кроме того, мостовые конструкции на маршруте к вершине Леви также произведены компанией YBT. Компания YBT поставляла сборные конструкции практически на все курорты Северной Финляндии, от Уккохалла до Килписьярви. Однако, наверно самый впечатляющий проект в истории YBT был осуществлен на курорте Оре (Швеция). В период 2007-2008 гг. YBT поставляла укрепленные бетонные конструкции для высококлассного отеля на горнолыжном курорте Оре под названием Copperhill Mountain Lodge. Шикарный шестиэтажный отель имеет длину около 160 метров, 76 номеров различного класса для отдыха, ресторан, бар и спа. Его общая площадь составляет 16 000 квадратных метров. На протяжении всего периода существования компания YBT также поставляла сборные конструкции для односемейных домов и многоэтажных жилых зданий. Наиболее известным из таких проектов стал дом чемпиона мира по горнолыжному спорту Калле Паландера в коттеджном центре Култаранта, Торнио на берегу реки Торнионджоки. Завершенный в 2008 г. дом Паландера имеет более тысячи квадратных метров наружных конструкций из бетона на белом цементе. Успех, основанный на более чем полувековых традициях Компания YBT принадлежит семье, второе поколение которой занимается производством бетона. Название «Лучшие изделия из бетона с 1958 года» в нескольких словах точно отражает ценности YBT, включающие уважение качества и традиций.

240

Считается, что история семейного бизнеса началась 14 июня 1958 г., когда Эркки Алапуранен (родился в 1935 г.) подал заявление о регистрации компании, где утверждал, что он откроет завод по производству бетона в деревне Нуотиоранта. Компания получила название Ylitornion Sementtivalimo. Она с самого начала вела международную деятельность, поскольку продажи осуществлялись также на другом берегу реки Торнионджоки, в направлении Швеции. Неослабевающее рвение и напряженная работа имели ключевое значение, когда компания предпринимала свои первые шаги в Северной Финляндии. Первой производимой продукцией стал шпунтовой кирпич, изготовленный из бетона. В то время работа была физической и тяжелой, а основными инструментами были руки и лопата. Можно получить достоверное представление о том времени, если учесть тот факт, что самые тяжелые кирпичи весили 30 кг, а мешок цемента – 50 кг. Поэтому неудивительно, что Эркки нанимал физически сильных работников. В 1965 г. бетонные кирпичи были заменены керамзитобетонными, весившими в три раза меньше. Микко Лахтинен, проработавший на литейном участке четверть века, также отметил, что изготовление керамзитобетонных кирпичей было пустяковой задачей по сравнению с кирпичами из бетона. Другая продукция, производимая в ранний период, охватывала практически весь ассортимент отрасли, от колец крепи опускных колодцев до мостовых конструкций. Производственные мощности компании первоначально располагались в деревне Нуотиоранта, неподалеку от дома Алапуранена. В 1973 г. на заднем дворе семейного дома был построен новый завод , на котором началось производство готовой бетонной смеси и сборных бетонных конструкций. Следующий значительный шаг в развитии был предпринят в 1983 г., когда на базе завода был построен компьютеризированный цех по производству бетона. Через пару лет на базе бетонного цеха была открыта своя бетонная лаборатория со всем оборудованием, так как контроль качества всегда играл важную роль в бизнесе компании. В 1986 г. Эркки Алапуранен был выбран Предпринимателем года в Юлиторнио. Строительство электростанции Portimokoski, которое началось в том же году, стало во многих отношениях знаменательным контрактом в истории компании. Компания была, наверное, первой финской компанией, поставляющей на электростанции готовые бетонные смеси полностью собственного производства. В разгар работы сборные бетонные изделия производились целыми днями без перерыва.

241

В 1990-х гг. в семейном бизнесе снова подул ветер перемен. Дети, Юха (1964 года рождения), Рейхо (1968 года рождения) и Мика (1979 года рождения) освоили семейный бизнес, так как деятельность компании практически все время присутствовала в повседневной жизни семьи. Потому было естественно, что сыновья пошли по стопам отца и стали предпринимателями. В 1991 г. Туомо Карьялайнен, муниципальный управляющий Ylitornio, спросил Юху Алапуранена, в то время переехавшего в Кайнуу, хотел ли тот вернуться домой в качестве бизнесмена. Благосклонное отношение муниципального управляющего имело определяющее значение, когда в семье принималось решение о будущем. В 1992 г. отец и сыновья семьи Алапуранен основали компанию Ylitornion Betonituote Oy . Братья взяли на себя ответственность за операционное управление компанией, а Эркки Алапуренен стал председателя правления. Завод, построенный на промышленной площадке Юлиторнио, развивался по стратегии контролируемого роста. Выпуск первой продукции на новом заводе начался в 1993 г. На протяжении всей истории компании почти ежегодно внедрялся новый проект развития. Масштабный строительный проект был внедрен в 2003-2004 гг., когда началось производство плит покрытия TT из преднапряженного железобетона. Первая поставка плит покрытия TT была произведена в сервисный центр компании Spar Kjøp в г. Киркенес, Норвегия. Помимо этого, внутренняя логистика завода была улучшена в результате строительства конвейера по производству бетона, что дало возможность заказывать и получать бетон в производственном цеху с трех различных направлений. На сегодняшний день большинство складских помещений также находятся на отапливаемых площадях. В 2009 г. будет завершена последняя фаза развития, предусматривающая строительство новых офисных зданий. В 2004 г. компания YBT открыла завод в г. Раахе в помещениях, взятых в аренду у компании Ruskon Betoni, а в 2005 г. YBT учредила компанию Nord Elementti Oy, которая функционирует в г. Хаукипудас. Сегодня завод в г. Хаукипудас входит в состав компании Rajaville Oy, акционером которой является YBT. По мере осуществления этих инвестиций YBT превратилась в заметную строительную компанию на территории арктической области скандинавских стран.

242

Алапуранены утверждают, что ключевым ресурсом в истории компании было единство семьи. Важнейшее значение имело участие и преданность всех членов семьи в достижении целей компании. Хилькка, мать семейства, вела документооборот и бухгалтерию компании, помимо своей карьеры в банковской сфере, на протяжении всей истории Ylitornion Sementtivalimo. Точно так же Сари, жена Юхи с самого начала отвечала за управление финансами YBT. Таким образом, и эти традиции передавались от отца к сыновьям и от матери к женам сыновей. Алапуранены подчеркивают, что в компании работают самые лучшие сотрудники, текучесть персонала чрезвычайно низкая, и во многих семьях работников уже второе поколение работает в производстве бетона. На сегодня в YBT работают 50 квалифицированных сотрудников, получивших сертификаты о прохождении обучения, что свидетельствует об их профессиональных качествах.

YBT является пионером обучения в рамках своего представительства SME, которое первым в Финляндии внедрило обучение конструкторов и монтажников сборных бетонных конструкций вместе с учреждениями образования, производственно-техническими школами Lappia и Utbildning Nord, а также центром занятости Tornionlaakso. В сентябре 2007 г. компания YBT получила признанную национальную награду за последовательную работу в качестве наставника в отрасли бетонного производства – она была избрана Лучшей в Финляндии компанией года, способствующей обучению. Награду вручила министр Астрид Торс. Компания YBT получала и другие свидетельства общественного признания за ее работу, например, награду в сфере предпринимательства Länsi-Pohja Regional Entrepreneur Prize в 2003 г. Журнал Kauppalehti назвал YBT самой успешной компанией в Лапландии. Кроме того, компания вошла в ежегодный рейтинг наиболее прибыльных компаний отрасли по версии газеты Rakennuslehti. Компании YBT всегда присваивалась высшая кредитная оценка AAA. На протяжении всего периода существования компания YBT инвестировала в качество, надежность доставки и разработку продукции. С 1994 г. YBT имеет сертификат продукции Inspecta Sertifiointi Oy, при этом деятельность компании также регулировалась системой управления качеством в соответствии с ISO 9001. Сертификат, подтверждающий, что вся деятельность YBT соответствует требованиям, установленным стандартом SFS-EN ISO 9001:2000, был предоставлен 16 февраля 2007 г. организацией Inspecta Sertifiointi Oy.

243

Традиционное отношение к обслуживанию сегодня и в будущем Уже много раз говорилось о том, что Алапуранены естественным образом вошли в бетонный бизнес, ведь даже в их песочнице был щебень, а работать можно было прямо во дворе дома. Однажды мама Хилькка вернулась с работы домой, а шестилетний Мика бежал ей навстречу с ручкой и листком бумаги в руках. Он сказал немедленно записать, что утром отец должен поставить партию бетона клиенту . Мика ответил на телефонный звонок и принял заказ, хотя еще даже не умел писать. Естественно, вечером клиент снова перезвонил, но Эркки с улыбкой заверил его, что вопрос уже решен. Следующим утром Мика слегка взволнованно переспросил Эркки, точно ли все будет в порядке? Эта история многое говорит о компании и ее ценностях. Используя подход «Лучшие изделия из бетона» компания YBT обслуживает своих клиентов сегодня и будет обслуживать в будущем.

244

245

koulujen kummina

Etelä-Portimon ”Gimmel” vierailulla YBT:n tehtaalla. Esiintyjät Iida Karjalainen, Emilia Rissanen, Johanna Klementti, Laura Ollila ja Leenastiina Hannu.

YBT on tehnyt kummikouluyhteistyötä Etelä-Portimon ja Nuotiorannan koulujen kanssa. Koulujen ja yritysten välinen yhteistyö on saanut konkreettisen muodon, kun kummilapset ovat tutustuneet YBT:n toimintaan mm. tehdasvierailuilla.

Yrityskummitoiminnan kautta lapset pääsevät seuraamaan suoraan tapahtumapaikalle kuinka esimerkiksi betoninen talon seinä valmistuu.

246

Etel채-Portimon kummikoulun kuudes luokka vieraili YBT:ll채 huhtikuussa 2004.

Nuotiorannan kummikoulun 3-4 luokka vieraili YBT:ll채 joulukuussa 2006 opettajansa Arto Heikan johdolla. Heikka on kummikouluidean is채.

247

Pohjolan Sanomat 21.4.2004

248

Kevään 2007 jääkiekon MMkisojen jälkeen Nuotiorannan koulu haastoi kumminsa YBT:n ykkösketjun pöytäkiekossa, ja niinhän siinä kävi, että oppilaat voittivat maalein 8-7.

– Emme keskittyneet omaan tekemiseen ottelun kulminaatiopisteessä, myönsi Reijo tappion juuret.

Turnauksen päätteeksi jaettiin hienot kiekkoilijapystit ”Fair Play” hengessä arpomalla.

249

urheilun maailmassa

Torniolainen pujottelun maailmanmestari Kalle Palander on YBT:n yhteistyökumppani alppilajien huipulta.

YBT toimitti Kallelle kesällä 2007 Tornion Kivirannan Kultarantaan valkobetonisen rantasaunan sekä ison autotallin, ja vuonna 2008 vuorossa oli kaksikerroksinen omakotitalo. Kultarannassa on seinäneliöitä yli tuhat, ja suurimmat elementit ovat yli 25 tonnin painoisia. YBT vastasi myös elementtien asennuksesta ja valmisbetonitoimituksista.

250

JUHANI FRÄKI

Kalle Palander tutustumassa talonsa elementteihin Ylitornion tehtaalla 29.1.2008.

Erkki, Juha, Reijo ja valmentajaisä Jouni Palander sekä Kalle Ylitornion tehtaalla.

251

JUHANI FRĂ&#x201E;KI

JUHANI FRĂ&#x201E;KI

252

Kalle Palanderin omakotitalon autotalli rakennettiin vuonna 2007. Alemmassa kuvassa rantasauna Tornionjoen rannalla.

Ylitornion oma maastohiihtosankari, Suomen miesten maajoukkueen ykkösnimi Sami Jauhojärvi löi itsensä maailman kärkikastiin kauden 2006-2007 Tour de Skissä, jossa parhaassa osakilpailussa irtosi kolmas sija.

Voittojen hetkellä Suomen hiihtokuningas esittelee maalisuoralla YBT-tuuletuksensa, jossa hän osoittaa sormellaan ykköstilan merkiksi pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa logoa käsivarressaan.

Jauhojärvi luovutti YBT:n 50-vuotisjuhlissa pitkäaikaiselle yhteistyökumppanille kultalevyn, joka on tehty palkinnoksi saadusta arvometallista.

JUHA SARKKINEN

253

JUHA SARKKINEN

YBT on ollut yhteistyökumppanina mukana kaikissa Oulun Kärppien 2000-luvulla voittamissa Suomen mestaruuksissa.

TAPANI PIKKARAINEN

Kaudella 2008-2009 YBT:n kummipelaaja oli Kärppien tehomies Toni Koivisto, joka on lähtöisin Ylitorniolta.

254

YBT on myös Norrbottenin jääkiekkoylpeyden Luleå Hockeyn yhteistyökumppani.

Luleå Hockey on viimeisten vuosikymmenten legendaarisimpia ruotsalaisseuroja, joka kiusaa talvesta toiseen eteläisiä kilpakumppaneitaan. Luulajalaiset ovat pelanneet yhtäjaksoisesti Elitserienissä kaudesta 1984-1985 lähtien ja seura voitti Ruotsin mestaruuden vuonna 1996. Luleå Hockeyn historian kuuluisimpia pelaajia ovat NHL-tähti Mikael Renberg ja Suomen jääkiekon ikoni Jarmo Myllys.

EtPo-72 on niittänyt mainetta jo vuosikymmenten ajan Lapin kiekkoykkösenä. Pienestä Etelä-Portimon kylästä ponnistanut seura on jalostanut useita nuoria kiekkotähtiä Suomen huipputasolle saakka.

Seuran toiminta kattaa useita juniorijoukkueita, mimmien toimintaa sekä tietysti miesten edustusjoukkueen, joka taistelee Suomisarjassa.

Ylitorniolla syntyneenä yrityksenä YBT katsoo etuoikeudekseen tukea paikallista urheilua, jota EtPo-72:n edustusjoukkue ja vahva juniorityö edustavat parhaimmillaan.

Kuvassa kapteeni Tuomas Rautio, manageri Seppo Saukkoriipi ja pelaajavalmentana Nikolai Sikorski.

255

Self Timer Solvallan radalla ohjaimissaan Jorma Kontio.

Ravimaailmassa YBT:n yhteistyökumppani on valmentaja Petri Salmelan johtama Team Salmela, jolla on paljon yhteistä sponsorinsa kanssa. Molemmat ovat lähtöisin Länsi-Pohjasta ja toimivat sekä Suomessa että Ruotsissa. Team Salmelalla on tallit Torniossa, Bodenissa ja Örsundsbrossa (Enköping). Pohjoisessa Tornion talli keskittyy kasvatustoimintaan ja Bodenin talli kilparavureihin.

Torniolaislähtöisen Petri Salmelan teki kuuluisaksi Plant The Seedin kansainvälinen menestysputki 1990-luvun alussa.

Plant The Seedin ohella tallin menestysravureita ovat olleet mm. Tender Bride, Ivette Hornline, Ariette Gow, Chick Tunis ja Self Timer, jonka omistajiin kuuluu myös Juha Alapuranen.

YBT on mainonnallaan näkyvästi esillä Team Salmelan henkilökunnan kypärissä sekä Bodenin, Rovaniemen Mäntyvaaran ja Tornion Laivakankaan raviradoilla.

Tormetsin toimitusjohtaja Matti Kurttio, YBT:n sponsoroima ennätysravuri Self Timer ja hiihtäjä Jari Isometsä. Juhan lisäksi Kurttio ja Isometsä kuuluvat Self Timerin omistajiin.

256

YBT on tukenut voimakkaasti Aavasaksan Kisan toimintaa. Kisa järjesti vuosina 1993-2003 yksitoista kertaa Tornionlaakson Vahvamieskilpailut, jotka olivat Ylitorniolla merkittävä tapahtuma. Kahtena viimeisenä vuonna kilpailut televisioitiin sekä Eurosport- että MTV3-kanaville, kun mukaan järjestelyihin saatiin Kansainvälinen vahvamiesliitto (IFSA).

Voimanostossa Kisa on järjestänyt lukuisia arvokilpailuja SM-tasolla vuodesta 1996 lähtien. Pohjoismaiden mestaruuksista Ylitorniolla on voimailtu kahdesti (1998 ja 2008). Naisten MM-kilpailut olivat järjestelyvuorossa vuonna 2005. Näitä kaikkia tapahtumia YBT on tukenut osaltaan. Vuoden 2009 toukokuussa Ylitorniolla järjestetään voimanoston miesten ja naisten EM-kilpailut.

Torniolainen lihaskimppu Jani Illikainen kantaa leveillä harteillaan Suomen vahvin mies -titteliä. Mestaruuskilpailu muodostuu useasta voimaa, nopeutta ja kestävyyttä vaativasta osasuorituksesta. Voimamies Jani Illikaisen tausta on yleisurheilussa ja kuulantyönnössä.

Miehen Torniossa 2001 pukkaama kuulakaari 20,56 vie hänet kaikkien aikojen parhaiden suomalaisten mörssäreiden joukkoon. YBT:n ja Illikaisen yhteistyön tavoitteena on menestyminen kansainvälisillä kentillä.

257

Rovaniemeläinen Santasport on miesten lentopallon Suomen mestari vuosilta 2007 ja 2008. Santasportin menestys on perustunut rovaniemeläiseen lentopallokulttuuriin, huippuvalmennukseen ja tasaiseen pelaajamateriaaliin. YBT on rovaniemeläisen huippulentopallon pitkäaikainen yhteistyökumppani. Santasportin edeltäjä Perungan Pojat voitti Suomen mestaruuden vuonna 2003. Kuvassa Jussi Kolehmainen, Normunds Veinbergs ja Marko Stålnacke vuonna 2004.

YBT on myös Levi Ski Clubin junioreiden vahva tukija. Tässä joukossa voi hyvinkin olla seuraava Kalle Palander tai Tanja Poutiainen!

258

Pohjoismaisen yhdistetyn lupaus Joakim Lehto kuuluu YBT:n sponsoroimiin urheilijoihin. Kuvassa Joakim kisareissulla Chaux Neuvessa Ranskassa.

259

YBT on Tornion Pallo-47:n pitkäaikainen yhteistyökumppani, jonka laadukkaan työn jälki näkyy konkreettisesti mm. Pohjan Stadionin tyylikkäässä monitoimitilassa (kuvassa taustalla). Ottelutapahtumissa monitoimitila on VIP-katsomon roolissa. Kuvassa TP-47:n vahvat miehet Kari Vaalto, Jussi Hakasalo ja Oleg Eprintsev.

Ampumahiihtäjä Sanna-Leena Perunka oli ensimmäisiä YBT:n sponsoroimia huippuurheilijoita. Tornionlaakson messuilla YBT:n osastolla Perunka piti ampumakilpailua.

Ampumavuorossa Luleå Hockeyn maalivahti Jarmo Myllys.

260

LAPIN KANSA

Suomen kuuluisimpiin jalkapalloilijoihin lukeutuva Mika Nurmela oli Rovaniemen Palloseuran kantavia voimia kaudella 2008. YBT on Lapin kaikkien aikojen menestyneimmän jalkapalloseuran yhteistyökumppani.

JANNE PUSSILA

YBT:n yhteistyökumppani Pattijoen Urheilijat on pesäpallon vahvimpia seuroja, joka juhli Suomen mestaruutta kaudella 2008.

261

Lähteet Haastattelut Erkki Alapuranen Hilkka Alapuranen Juha Alapuranen Reijo Alapuranen Mika Alapuranen Sari Alapuranen Unto Haataja Pasi Jolma Jukka Karhu Mikko Lahtinen Erkki Maliniemi Erkki Orre Jorma Uusimaa Sanoma- ja erikoislehdet AKK Forum Betoni Kaleva Kauppalehti Lapin Kansa Liikelehti Länsiraja Pohjan Tornio Pohjolan Sanomat Meän Tornionlaakso Meän Väylä NSD Rakennuslehti Rakentava SementtiSanomat Tilisanomat Tornionlaakso YBT Betoniuutiset Ylitornion Joulu

262

Valokuvat Aero-Kuva Oy Pekka Aho Alapurasten yksityiskokoelmat Juhani Fräki Sauli Koski Kaleva Lapin Kansa Arto Liiti Kimmo Lång Tapani Pikkarainen Pohjolan Sanomat Janne Pussila Jorma Rauwala Juha Sarkkinen Suomen Ilmakuva Oy Jorma Westerlund / Ylitornion kunnan arkisto YBT Kirjat Riitta Juvonen (toim.): Rajaville Oy 1950-2000 – 50 vuotta Pohjois-Suomea rakentamassa (Rajaville 2000).

Kotikylämme Nuotioranta – Ylitornion entinen valtakylä (Nuotiorannan kylätoimikunta 1993).

Mika Kulju ja Seppo Huhta: Luja tahto – Havator Group 1956-2006 (Havator Group 2006).

Lauri Seppänen: Valmisbetonia 50 vuotta – valmisbetoniteollisuus Suomessa 1958-2008 (Betonitieto 2008).

Suomen historian pikkujättiläinen (WSOY 1989).

Jouko Vahtola: Suomen historia – Jääkaudesta Euroopan unioniin (Suuri Suomalainen Kirjakerho 2003).

Internet www.aavasaksa.fi www.betoni.com www.inspecta.com www.ybt.fi www.ylitornio.fi Lisäksi lähteinä on käytetty Ylitornion Sementtivalimon ja Betoniaseman sekä YBT:n asiakirjamateriaalia.

263

YBT:lle ovat työskennelleet vuonna 2008 seuraavat henkilöt:

264

Aikio Janne

Juntti Kurt

Alapuranen Juha

Junttila Kaarlo

Alapuranen Mika

Juuso Teuvo

Alapuranen Reijo

Juvani Mauri

Alapuranen Sari

Kaikkonen Toivo

Artamonov Vadim

Kallio Juha

Duberg Romet

Kallio Matti

Efremov Sergey

Kallioinen Jari

Ekorre Väinö

Kantolainen Timo

Enbuska Juha

Kantomaa Tarmo

Haataja Unto

Karpov Andrei

Hautajärvi Jukka

Kehus Riitta

Hautajärvi Kalle

Kelhä Jonna

Helala Hannu

Kellokoski Pekka

Herttuala Jussi

Keskitalo Juhani

Hietikko Juha-Matti

Kiiskinen Hannu

Holster Juho

Kilpeläinen Kari

Honka Antti

Knuuttila Veikko

Huhta Aulis

Koivisto Jani

Huhtanen Pauli

Koivisto Petri

Huhtanen Timo

Koivupalo Jenni

Hyrkäs Antti

Kokko Aulis

Jaako Joni

Korpi Tapani

Jaako Olli-Pekka

Korte Jorma

Jaako Petri

Koutonen Esa

Jansson Antti

Koutonen Esko

Jansson Krister

Kreivi Ari

Jansson Markus

Kreus Priit

Jolma Pasi

Kruusimaa Margus

Kruusimaa Meelis

Pykälä Samuli

Kulju Mika

Ramstedt Henry

Körkkö Juha-Pekka

Rantakeisu Petri

Laakso Tero

Risto Pertti

Lahtinen Janne

Räävi Jouni

Lahtinen Veli-Matti

Saarela Jarmo

Laitakari Antti

Satta Jouko

Lampinen Esa

Satta Mauno

Lauri Juha

Satta Pasi

Lehtonen Kari

Selks Mihkel

Lohiniva Heidi

Seppälä Ilkka

Lohiniva Heli

Shneur Dimtry

Lähteenmäki Jarmo

Siivonen Petri

Maliniemi Erkki

Sirén Janne

Maliniemi Tuomas

Sirén Juha

Mellajärvi Matti

Siurua Mika

Mäkikyrö Sammeli

Soosalu Mart

Mäkinen Timo

Suomela Markku

Mäki-Penttilä Juhani

Syväjärvi Tuomas

Nahkiaisoja Kalervo

Sääskilahti Veikko

Niskala Mari

Tonteri Arvo

Oja Martti

Tuppurainen Jani

Ollikainen Pasi

Turunen Urmas

Onnela Tero

Törmänen Mika

Pelkonen Pekka

Viiri Mauri

Peltola Teija

Väliaho Juha-Matti

Pietilä Eira

Ylitalo Mika

Pirkola Timo

Yrjänheikki Antti

Pirttikoski Pertti

265

The Buraset -sarjakuvaa on julkaistu YBT Betoniuutisissa vuodesta 2006 l채htien.

266

267

- Tulee ihan lapsuus mieleen.

- Aivan, muistatte kun aina talvisin tehtiin lumilinnoja?

Eräänä kauniina päivänä raikkaan talvisessa Aavasaksassa.

Lapset laskevat mäkeä ja puuhastelevat talviaskareitaan.

Pikku Buraset puuhastelevat lumielementtejä - Kyllä elämä on ihmisen parasta aikaa

Buraset jatkavat tallustelua

- Jotenkin se rakentava elämäntapa oli jo verissä silloin.

- Niinhän se oli, eikä vain talvisin.

Hiukan kaihomieliset Buraset jatkavat tallustelua ja katselevat mäen päällä olevia poikia, jotka laskevat omatekoista hyppymäkeä

- Tehtiinpä Aavasaksalla jo silloin kunnon hyppymäkejä.

- Niin se oli silloin se ja huominen on tulevaisuutta.

268

-Harmi vain että ne sulivat keväällä, kun oli niin suuri hommakin niissä.

Oikeastaan hauskuushan olikin siinä mäen tekemisessä.

-Hauskaahan se olisi vieläkin.

Pitäisköhän rakentaa se?

- Mikä ettei kysytäänpäs Papaltakin

-Joo, jokainen tsäänsi on mahdollisuus!

Veljekset Papan juttusilla

- Muistatko Pappa kun lupasit rakentaa meille sen muita isomman ja paremman mäen?

-Joko aloitetaan?

Lyhimmän hypännyt on...

- Niin ei se myöhäistä olisi vieläkään!

Pojat, pojat, eiköhän se onnistu jo teiltä itseltään !

- Eikös se taikabetoni ole vain hätätapauksiin, varsionkin kun R tippui pienenä betonimyllyyn ja otti yliannostuksen?

-Ehkä otin, ehkä en, so not

- Kyllä mäki on hätätapaus, varsinkin kun sulla on jo varusteetkin päällä. ja onhan siitä iloa kaikille.

-Pitäisiköhän se mäki rakentaa ensin?

-Papan taikabetonin turvin rakennamme sen alle aikayksikön.

Työn touhuttua valmista tuli!

- Lentomäki? Pitihän se arvata liikaa taikabetonia.

Pappa toteaa poikien tuotoksesta.

Homma tais kasvaa, kuin pullataikina, mutta ei haittaa hieno on!

Pullahan se mielessä aina on, mutta hypätään ensin.

269

Lapin lääninhallituksen päätös poikkeusluvasta sementtivalimon laajennukseen.

270

271

272

YBT:n ensimm채iset referenssilistat.

273

274

275

276

277

278

279

280

281

282

283

YBT on kuulunut Dun & Bradstreet Finland Oy:n parhaaseen AAA-luottoluokaan vuodesta 1998.

284

285

286

Ylitornion Sementtivalimon ja Betoniaseman sek채 YBT:n mainoksia vuosien varrelta.

287

288

289

290

291

the

292

293

Parasta Betonista vuodesta 1958.

Hyv채t elementit kest채v채t

294

Kehityskaari

295