SKELFTEÅ, Northvolt akkutehdas

YBT mukana Euroopan suurimman akkutehtaan rakentamisessa

YBT on ollut pitkään mukana elementtitoimittajana erilaisissa energia-alan hankkeissa, mutta Northvoltin akkutehdas Skellefteåssa on täysin omanlaisensa työkohde. Euroopan suurin akkutehdas on täysin valmiina 55 jalkapallokentän kokoinen ja tuottaa akkuja alkuvaiheessa yli 200 000 sähköautoon. Miljardien rahoituksella nouseva Northvolt Ett työllistää rakennusvaiheessa noin tuhat ihmistä ja täysin valmiina noin 2000.

Eurooppalaista teollisuushistoriaa

Ensimmäinen akkukenno valmistui tehtaalta vuoden 2021 lopussa, mikä oli yksi merkkipaalu vihreässä siirtymässä ja fossiilisista polttoaineista luopumisessa. Norhtvolt lupaa valmistaa maailman ympäristöystävällisimpiä akkuja.

Pohjois-Ruotsin suurhankkeissa jalansijaa saanut YBT on ollut elementtitoimittajana mukana tehtaan rakentamisessa ja on kiinni hankkeen elementtitoimituksissa.

Vihreää siirtymää tuetaan ja kehitetään monin keinoin. Se on alkanut pyöriä viime vuosina suuremmilla kierroksilla. Tästä kertovat mm. suuret tuulivoimahankkeet, Pohjanlahden vetytalouden kehittäminen ja SSAB:n matka kohti hiilineutraalia teräksen tuotantoa. Maailma vihertyy, mutta vanha totuus pysyy: rakentaminen ei lopu koskaan.

Rakennamme kestävää huomista

Vastuullisuus on kiinteä osa YBT:n toimintaa ja siihen liittyvät asiat huomioidaan niin arjen valinnoissa kuin strategisissa päätöksissäkin. Yritystoiminnalta vaaditaan yhä enemmän vastuullisuutta etenkin ympäristöasioissa. YBT tekee oman osansa mielellään, sillä vihreämpi tuotanto on samalla myös nykyaikaisempaa ja energiatehokkaampaa. Vastuullisuus on myös sisäänkirjoitettu arvomaailmaamme.

Vuoden päivät käytössä olleen uuden betoniaseman lisäksi Ylitorniolla on myös uusi aurinkovoimala. Nykyisin YBT:n tuotannon hiilijalanjälki voidaan laskea omaan tuotantoomme räätälöidyn laskurin avulla.

– Tavoitteemme on pienentää betonikuutiokohtaista hiilijalanjälkeämme vuosittain. Nyt meillä on mittarit sen seuraamiseen, YBT:n tekninen johtaja Reijo Alapuranen kertoo.

Vuoden päivät käytössä ollut YBT:n uusi betoniasema säästää käytännössä kaikkea, kun sitä vertaa vuonna 1992 käyttöön otettuun vanhaan asemaan: sähköä kuluu vähemmän, samoin sementtiä tarkemman punnituksen ansiosta. Suurpainepesu säästää puolestaan vettä.

– Lisäksi säästyy myös aikaa, sillä asemaa voidaan hallita netin yli vaikka iPadilla.

YBT:n Ylitornion tehtaan katolla on 60 teholtaan megawatin aurinkovoimala. Se tuottaa Ylitornion olosuhteissa noin 50 megawattituntia aurinkoenergiaa vuodessa ja pienentää hiilidioksidipäästöjä yhdeksän tonnia vuodessa.

– Meillä sähköä käytetään muun teollisuuden tapaan päivisin, jolloin aurinkovoimalasta saadaan sähköä suoraan omaan käyttöön. Business Finland tuki aurinkovoimalainvestoinnin kustannuksia 15 % osuudella.

– Tarvittaessa katolle mahtuisi vielä moninkertainen määrä lisää paneeleita, Alapuranen sanoo.

YBT:n kokonaisvastuullisuus kehittyy myös jatkuvasti. Työturvallisuus paranee ja lisäksi sosiaaliset ja taloudelliset vastuut hoidetaan asianmukaisesti. YBT on syrjimätön työpaikka, mikä ilmenee muun muassa kansainvälisten työntekijöiden hyvänä kohteluna.

– Pyrimme kaikin keinoin tapaturmattoman työyhteisön kehittämiseen. Lisäksi panostamme työhyvinvointiin ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Hiilijalanjälki selvitetään laskurilla

Janne Rautio kehitti YBT:n tuotannon hiilijalanjälkilaskurin kestävän energiatalouden YAMK-tutkinnon lopputyönä.

– Nyt YBT:llä voidaan syöttää lukemat Exceliin, joka laskee toiminnan hiilijalanjäljen. Laskurin suunnittelu oli äärimmäisen mielenkiintoista ja lisäsi paljon ymmärrystäni, Rautio kertoo. Hän työskentelee Kemin Digipoliksella kiertotalouden parissa.

– Laskuriin on räätälöity mm. sähkön ja tuotannon raaka-aineiden kulutus, Rautio taustoittaa.

Laskuri pohjautuu Greenhouse Gas Protocolin laskentastandardeihin, joten sen avulla saadaan joka suhteessa pätevää dataa YBT:n hiilijalanjäljestä ja pystytään vaikuttamaan oikeisiin asioihin sen pienentämisessä.

– Jatkossa laskuri on tarkoitus integroida YBT:n toiminnanohjausjärjestelmään, mikä mahdollistaa tuotekohtaisen hiilijalanjäljen seurannan, YBT:n tietohallintojohtaja Mika Alapuranen kertoo.

Olemme kehittäneet toiminnanohjausjärjestelmäämme mobiilisovelluksen. Sovelluksella parannamme tiedonkulkua ja helpotamme tiedon kirjaamista.

Asiakastyytyväisyys 2022

Laatujärjestelmämme olennaisena osana on seurata asiakkaidemme tyytyväisyyttä toimintaamme. Vuoden 2022 kyselyn keskiarvoksi muodostui erinomainen arvosana 8,9 asteikolla 4-10 vastausprosentin ollessa 72 %. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

BLE II -tyyppisillan rakentamiseen saa entistä enemmän tukea

Teräsbetonisen BLE II -tyypin laattasillan tyyppipiirustussarja suunnitteluohjeineen julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1982. Silta on ollut siitä lähtien suosittu ja varma ratkaisu yksityisteillä.

Tyyppipiirustukset päivitettiin vastaamaan eurokoodien soveltamisohjeita vuonna 2017. Suosio ei ole ihme, sillä siltatyyppi kestää käytössä vähintään viisikymmentä vuotta. Lisäksi se käy Liikenneviraston hyväksymänä valtion avustusta saavien yksityisteiden sillaksi ilman erillisiä rakennelaskelmia.

– Tämän elementtisillan vahvuus on erityisesti siinä, ettei paikallavaluja tarvitse tehdä ja sillan kasaaminen on nopeaa. Se tietysti lyhentää sillanrakentamisen kokonaisaikaa, kertoo VeiTa Tekniikka Oy:n insinööri Petri Repola. VeiTa Tekniikka on asiantuntijayritys, joka kilpailuttaa, suunnittelee ja valvoo siltaprojekteja yksityisille tiekunnille.

Jatkossa BLE II -tyyppisiltojen rakentaminen saattaa olla tiekunnille entistä houkuttelevampaa, sillä ELY-keskusten tuki yksityistiekunnille nousee kymmenellä prosentilla 85 prosenttiin vuonna 2023.

– Tuen nouseminen tulee todennäköisesti lisäämään tiekuntien halukkuutta siltojen uusimiseen.

Useita yhteistyöprojekteja

YBT:n yritysryhmään kuuluva Kuhmon Betoni on toimittanut vuonna 2022 useita VeiTa Tekniikan suunnittelemia BLE II -tyyppisiltoja, mm. Kuivasjoen sillan Kuusamossa, Siikajoen sillan Lieksassa sekä Paasiniementien sillan Savonlinnassa.

– Savonlinnaan valmistuva silta sijaitsee aivan Salpalinjan vieressä ja sopii tyylillisesti hyvin ympäristöön, Repola kertoo.

Kuhmon Betoni valmistaa BLE II -tyyppisiltoja Kuhmon tehtaalla. Siltaelementeiltä vaaditaan paljon, mutta Kuhmossa osataan tehdä vaatimukset täyttäviä elementtejä kovalla rutiinilla.

– Yhteistyö Kuhmon Betonin kanssa on sujunut hyvin. Toimitukset tulevat sovittuna ajankohtana ja elementtien laatu on ollut erinomainen, Repola kiittelee.

Hänen lisäkseen yrityksessä työskentelee insinöörinä Veikko Heikkinen, joka on tehnyt yhteistyötä Kuhmon Betonin kanssa lähes 10 vuoden ajan. Tänä aikana Kuhmon Betoni on toimittanut BLE II -siltaelementit noin 30:een Heikkisen suunnittelemaan siltaan.

BLE II -tyyppisilta käy yksityis- ja metsäautotielle, jossa sillan vapaa aukko on 4-10 metriä. Kuva: VeiTa Tekniikka 27