Betoniuutiset 19

BETONIUUTISET

NRO 19 | 2023

- Täynnä konkreettisia kokemuksia

Kemiin rakentuva Metsä Fibren biotuotetehdas on ydinvoimalahankkeet pois lukien maamme mittavin teollisuusinvestointi koskaan.

YBT on ollut alusta saakka mukana valtavassa projektissa, jossa pohjoisruotsalainen Kiirunan kaupunki muuttaa LKAB:n malmikaivoksen laajentuessa.

Viking Maltin uusi mallastuslaitos Lahdessa on tällä hetkellä suurin elintarviketeollisuuden hanke Suomessa. Vuonna 2023 Kujalan teollisuusalueella aloittava mallastamo on 90 miljoonan euron investointi.

Pyhätunturin hiihtokeskuksen uuteen tunturikylään noussut Hotelli Kultakero avautuu jouluksi 2022. YBT toimittaa elementit ensi vuonna valmistuvaan Kultakeron toiseen vaiheeseen, joka käsittää 26 maisemahuoneistoa.

06. KEMI, Metsä Fibren biotuotetehdas 08. KIIRUNA, Suurhankkeen elementit 12. LAHTI, Viking Malt mallastuslaitos 14. PYHÄTUNTURI, Ski Resort Kultakero II 16. OULU, As Oy Oulun Aurinkoranta 20. SKELFTEÅ, Northvolt akkutehdas

Veneenveistäjänrannan uusi asuntoalue Oulun Pateniemessä tuo kaupunkiin aimo annoksen kaivattua merellisyyttä. YBT on ollut pitkään mukana elementtitoimittajana erilaisissa energia-alan hankkeissa, mutta Northvoltin akkutehdas Skellefteåssa on täysin omanlaisensa työkohde.

28. KALAJOKI, Marina Resort

Hyvää vauhtia rakentuva uusi Marinan matkailualue ja virkistyskeskus betonoivat Kalajoen Hiekkasärkkien asemaa suosittuna matkailukohteena.

Julkaisija: YBT Oy, painos: 1500 kpl, päätoimittaja: Benjami Alapuranen, toimittajat: Mika Kulju ja Sami Korkala, käännökset: Riitta Björk, ulkoasu: alapuranen.com, paino: Punamusta Oy

4 | Parasta Betonista

YBT - Parasta betonista jo yli 30 vuotta

Vuonna 2022 pääsimme todistamaan historiallisia aikoja monessa suhteessa. Tämä vuosi on ollut YBT:n 30-juhlavuosi ja ensi vuonna 60-vuostistaivaltaan juhlii YBT-yritysryhmään kuuluva Kuhmon Betoni Oy. Näistä menestyksekkäistä ja muistorikkaista vuosikymmenistä tulee kiittää asiakkaita ja maailman parhaita työntekijöitä, joihin olemme voineet luottaa niin myötä- kuin vastamäessä.

Koronasta ja Venäjän Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta huolimatta selvisimme hyvin haastavasta vuodesta 2022. Materiaalien hinnat ovat vaihdelleet voimakkaasti ja turbulenssi markkinoilla jatkuu näillä näkymin myös vuonna 2023. Markkinoiden haasteista huolimatta meillä on ollut monia ilonaiheita.

YBT oli mukana Suomen metsäteollisuuden historian suurimman yksittäisen hankkeen, Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan rakentamisessa. Jotain olennaista biotuotetehtaan projektin merkityksestä kertoo, että tämän vuoden liikevaihdosta sen osuus on yli kolmannes. Haluan antaa erityiskiitokset biotuotetehtaan kaikkien kymmenen rakennuksen elementtien asennuksesta vastanneelle YBT:n asennustiimille ja sen vetäjille Mika Ylitalolle ja Timo Huhtaselle

Toiseksi suurin kohde YBT:lle ja Kuhmon Betonille oli Lahden Viking Maltin uuden mallastuslaitoksen elementtitoimitukset. Matkailussa erityisesti Pyhätunturin voimakas kehitys näkyi toiminnassamme positiivisesti, sillä saimme toimittaa lomamökkien kellarien lisäksi kahden Hotelli Kultakeron rakennuksen elementit Lapin Mestarirakentajille.

Olemme investoineet voimakkaasti energiatehokkuuteen ja tiedonhallintaan. Investoimme Ylitornion tehtaalle uuden betoniaseman, jonka yhtenä energialähteenä toimii tehtaan katolle rakennettu aurinkovoimala. Kuhmossa on meneillään koko tehdasalueen kattava uudistamisprojekti, jossa laitetaan paikat kuntoon niin sisältä kuin ulkoakin. Kuhmon Betonin johdossa on Pasi Immosen lisäksi aloittanut Sirpa Huttunen. Toiminnanohjausjärjestelmäämme olemme kehittäneet mobiilisovelluksen.

Suuressa kuvassa tuleva vuosi näyttää vielä hieman usvaiselta, mutta kun kaikki teemme parhaamme, niin kyllä tästäkin selvitään, sillä vanhan viisauden mukaan ”rakentaminen ei lopu koskaan”. Erityisesti Pohjois-Ruotsin teollisuuden miljardihankkeet ja Kiirunan sekä Jällivaaran kaupunkien siirrot antavat meille ja meidän osakkuusyhtiöllemme Prefabmästarna Sverigelle varmasti töitä myös jatkossa.

Haluan toivottaa asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja meidän loistaville työntekijöille hyvää joulua ja rakentavaa uutta vuotta 2023!

PÄÄKIRJOITUS

Rakentavasti,

toimitusjohtaja

Laatu ja tehokkuus valttia Kemin biotuotetehtaan rakentamisessa

Vuonna 2023 käyttöön otettava Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi. Se on näkynyt myös YBT:llä.

– Biotuotetehdas on ollut meille vuoden 2022 suurin ja tärkein työkohde, YBT:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen kertoo. Metsä Groupiin kuuluvalle Metsä Fibrelle on toimitettu elementtejä kaikkiaan kymmeneen eri rakennukseen.

Tehoa omasta asennustiimistä

Biotuotetehdas rakentuu kahdessa ja puolessa vuodessa, joten yhteistyökumppaneilta kysytään aikatauluissa pysymistä. YBT:n Ylitornion tehdas on lähellä Kemin työkohdetta. Lisäksi YBT:llä on poikkeuksellisesti omat autonosturit ja asentajat. Tätä Ruotsista tuotua toimintamallia on hyödynnetty myös biotuotetehtaan raken- tamisessa.

Happilaitos suurin kohde

Metsä Groupin aluevastaava Esa Kadenius on valvonut muun muassa kokonaan betonirakenteisen happilaitoksen rakentamista. Se on suurin YBT:n toimittama rakennus biotuotetehtaalla.

– On todella tärkeää, että elementtitoimittajana on osaava yhteistyökumppani, sillä tällaisessa hankkeessa määrät ovat tavallista suurempia ja aikatauluista täytyy pitää tarkasti kiinni, Kadenius sanoo.

Metsä Fibren Kemin Biotuotetehdas Happilaitos.

8 | Parasta Betonista

Suurhankkeen elementit Kiirunassa – kaupunki siirtyy

YBT on ollut alusta saakka mukana valtavassa projektissa, jossa pohjoisruotsalainen Kiirunan kaupunki muuttaa LKAB:n malmikaivoksen laajentuessa. Kaupungin keskustaa siirretään, sillä osa siitä on satojen miljardien arvoisen rautamalmiesiintymän päällä.

Kaiken kaikkiaan YBT on ollut osakkuusyhtiönsä Prefäbmästarna Sverige AB:n (PFM) ohella suurin yksittäinen elementtitoimittaja Kiirunan rakentamisessa.

YBT:n ensimmäinen työ Kiirunassa oli elementtien toimittaminen arkkitehtonisesti näyttävään uuteen kaupungintaloon vuosina 2016-17. Se oli uuden keskustan ensimmäinen rakennus.

Lisäksi YBT on toimittanut Scandic Hotellin, asuintalojen sekä Kunskapstadenin kampuskokonaisuuden elementtejä. Työ jatkuu nyt kuudennen korttelin rakentamisella. Se käsittää hotellin, parkkihallin, väestönsuojan sekä liiketiloja.

Uusi keskusta on määrä ottaa käyttöön kokonaan vuoden 2035 tietämissä, joten rakentamista riittää jatkossakin. Kaiken kaikkiaan noin kolmannes Kiirunan 19 000 asukkaasta siirtyy kaivoksen laajentumisen tieltä.

Poliisitalon rakentaminen kouli PFM:ää

Kiirunan uuden ja upean poliisitalon rakentaminen on saatu elementtitoimitusten osalta valmiiksi. Poliisitalo on ollut vaativin ja monimutkaisin projekti, missä PFM on ollut mukana.

– Poliisitalon rakentaminen todellakin kouli meitä, sillä matkalla oli monia meistä riippumattomia haasteita. Nyt olemme entistä vahvempia, sillä osoitimme, että pystymme todellakin pitämään lupauksemme asiakkaille, PFM:n toimitusjohtaja Fredrik Kristiansson sanoo. YBT:n ja Lujabetonin puoliksi omistama PFM pystyy palvelemaan Pohjois-Ruotsin rakentamista Öjebynin tehtaaltaan.

– Olemme todella tyytyväisiä ja ylpeistä tiiviistä yhteistyöstämme YBT:n kanssa. Sen ansiosta voimme olla vahva toimija Pohjois-Ruotsissa, Kristiansson näkee. Siellä tarvitaan jatkossakin jämerää betonia luotettavilta toimittajilta. – Markkinat Pohjois-Ruotsissa näyttävät nyt valoisilta, Kristiansson kertoo.

PMF:ää on kehitetty kasvua silmällä pitäen muun muassa organisaatiota vahvistamalla ja tuotantoa kehittämällä.

Kirunan kaupungin uusi poliisitalo. Kuva: © Tomas Utsi

PFM:n toimitusjohtaja Fredrik Kristiansson, tehdaspäällikkö Leif Juntti ja yhteistyökumppani Elematicin Badei Makhmour ja Petteri Laitinen Bauma messuilla Münchenissä. Elematic Oyj toimittaa mm. koneita ja laitteita betoniteollisuudelle.

YBT:ltä yli 4000 tonnia elementtejä mallastuslaitokseen

Viking Maltin uusi mallastuslaitos Lahdessa alkaa vuonna 2023 valmistaa tuotteita maailmanlaajuisesti elintarvike-, juoma- ja panimoteollisuudelle. Mallastuslaitos on yksi suurimmista elintarvikealan investoinneista Suomessa aikoihin.

YBT toimitti Lahteen kaikkiaan 120 rekkakuormaa elementtejä: yhteensä 832 elementtiä yhteispainoltaan 4429 tonnia.

– Kaiken kaikkiaan toimitus sisälsi betonielementtejä 13:een rakennukseen, YBT:n tietohallintojohtaja Mika Alapuranen kertoo.

Elementit toimitettiin Ylitornion ja Kuhmon tehtailta marraskuun 2021 jälkeen. Toimitukset kestivät kesälle saakka.

AFRY on Viking Maltin pääyhteistyökumppani Lahden mallastamohankkeessa. AFRY vastaa hankkeen toteutussuunnittelusta sekä projektin ja rakennuttamisen johtamispalveluista. Hankkeen vastaavana rakennesuunnittelija toimii Kaarle Koskela ja vastaavana elementtisuunnittelijana Mikko Kangas, molemmat AFRYltä.

– Tässä projektissa elementtitoimittaja kykeni mukautumaan suunnitelma- ja laajuusmuutoksiin, minkä ansiosta tarvittavat muutokset saatiin toteutettua, Koskela sanoo. Myös laarien rungot tehtiin elementeistä Suuren kokoluokan kohteen rakentamisessa on aina omat haasteensa.

– Tällaisessa kohteessa rakentaminen toteutetaan yleisesti lohkoittain, jolloin projektin kokonaisaikataulu ja eri rakennuskohteiden aikataulujen sovitus lisää haastavuutta suunnittelu-, valmistus- ja työmaapuolelle. Toinen haastavuutta lisäävä tekijä oli rakennusten mittasuhteet, sillä mittakaava oli suuri niin kuormissa kuin rakennusten mitoissakin, Kangas kertoo.

Mallastuslaitokseen suunniteltiin alun perin enemmän paikallavaluja, mutta rakentajat katsoivat parhaaksi tehdä valmiista betonielementeistä niin paljon kuin mahdollista.

Erikoismallastuksen pyöreät kuivatus- ja idätyslaarien rungot toteutettiin betonielementeistä.

– Koska laarin seinät olivat 7,5 metriä korkeita, päätettiin rungon elementit toteuttaa laattoina. Massiiviset laattaelementit nostettiin työmaalla pystyyn seiniksi, Alapuranen sanoo.

Pohjoismaiden suurimmalla maltaiden valmistajalla Viking Malt Groupilla on useita mallastamoita Itämeren alueella. Lahden tehtaan kapasiteetti on 85 000 tonnia vuodessa.

Kultakero I & II istuvat hyvin Pyhätunturin maisemaan. Kuva: Pyhä

14 | Parasta Betonista

Pyhätunturi luottaa omaleimaisuuteensa

Pyhätunturin hiihtokeskuksen uuteen tunturikylään noussut Hotelli Kultakero avautuu jouluksi 2022. Kokeneena hiihtokeskusrakentajana YBT toimitti elementit Kultakeron 1. vaiheeseen jonka 14 huoneistoa kävivät nopeasti kaupaksi. YBT on toimittanut elementit myös ensi vuonna valmistuvaan Kultakeron toiseen vaiheeseen, joka käsittää 26 maisemahuoneistoa. Nekin näyttävät menevän kuin kuumille kiville.

Elementtien tilaajana toimi Kultakeron pääurakoitsija Lapin Mestarirakentajat Oy.

– Pyhällä näyttää matkailun suhteen nyt erittäin vahvalta, kertoo Pyhätunturi Oy:n toimitusjohtaja Ville Aho.

Kehitystä sopivassa mittakaavassa

Pitkän linjan hiihtokeskusyrittäjä tietää, että pohjoisen matkailijat tarvitsevat vaihtoehtoja. Siksi Pyhä on kehittänyt laskettelupuolta investoimalla mm. uuteen tuolihissiin. Lisäksi Pyhällä pidetään huolta siitä, että tunturiluonto on edelleen vahvasti läsnä ja keskuksen omaleimainen tunnelma säilyy.

– Pyhä ei yritäkään olla Rukan tai Levin kaltainen hiihtokeskus. Haluamme pitää rakentamisen inhimillisessä mittakaavassa ja säilyttää Pyhän Pyhänä, Aho sanoo.

Kultakero on alueen kaikkien aikojen suurin hanke. Huoneistojen lisäksi rakentuu 28 hotellihuonetta sekä uudet vuokraamot, myymälät ja ravintolat. Yhteensä Pyhälle investoidaan kolmessa vuodessa noin 25 miljoonaa euroa.

Tunturirakentamisessa on tullut normaaliksi käytännöksi, että katutaso tehdään betonista ja kerrokset ovat täysin puurakenteisia.

– Täytyy ajatella sekä rakennuksen elinkaarta että tarkoituksenmukaisuutta. Vastuullisuus on meille tärkeä arvo, Aho sanoo.

Korona-aika ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat tuoneet omat haasteensa rakentamiseen ja matkailuun. Pyhällä kysyntä näyttää silti mukavalta.

– Kotimaan matkailu vetää ja kansainvälisten matkailijoiden varaukset ovat edellä viime vuoden lukemista, toimitusjohtaja kertoo.

As Oy Oulun Aurinkoranta

– tyyliä ja merellisyyttä

Veneenveistäjänrannan uusi asuntoalue Oulun Pateniemessä tuo kaupunkiin aimo annoksen kaivattua merellisyyttä. Rantapaviljonki, uimaranta, venesatama ja asunnoista avautuva merinäköala tekevät Veneenveistäjänrannasta ainutlaatuisen alueen.

YBT toimitti elementit Veneenveistäjänrannan ensimmäiseen asuinrakennukseen

As Oy Fregattisatamaan vuoden päivät sitten. Nyt sen viereen nousee YBT:n elementeistä As Oy Oulun Aurinkoranta, joka käsittää 41 erikokoista asuntoa yksiöistä isoon kolmioon.

– Talojen sijainti aivan meren äärellä edellyttää oikein valittuja rakenneratkaisuja ja materiaalivalintoja. Samasta syystä rungon saaminen nopeasti harjaan ja ulkokuoren sulkeminen tiiviiksi on tavallista tärkeämpää, Fregattisataman ja Aurinkorannan rakennuttajan Aalto Asuntorakennus Oy:n toimitusjohtaja Ilari Schouwvlieger kertoo.

Hän on ollut vuosien varrella toteuttamassa monia hankkeita yhdessä YBT:n kanssa. – Tiedämme yhtiön entuudestaan luotettavaksi sekä toimitusten aikataulujen että laadun osalta.

18 | Parasta Betonista

Yksi Oulun halutuimmista alueista

Rakentajan emokonserni Aalto Development tunnetaan laadukkaiden ja arvopaikoille rakennettavien kohteiden toteuttajana. Konsernia johtava Schouwvlieger uskoo vahvasti uuden alueen vetovoimaan.

– Veneenveistäjänranta täyttää kaikki ne kriteerit, jotka yhdistävät laadukkaita ja haluttuja kaupunginosia. Olemme varmoja siitä, että Veneenveistäjänranta tulee valmistuessaan olemaan yksi Oulun halutuimmista asuinalueista.

“Enemmän arkkitehtonista laatua” Schouwvlieger antaa kiitosta kaavoituksen nopeutumisesta suomalaisissa kaupungeissa, mutta kaipaa kaavoihin enemmän arkkitehtonista laatua.

– Niin kauan kuin kaupunkien kaavoista päättävät viime kädessä poliitikoista muodostetut lautakunnat, ei tähän asiaan ole tulossa muutosta. Ongelma näkyy korostuneesti pääkaupunkiseudulla, jossa kaavat vesittyvät järjestään keskitasoisiksi kompromisseiksi.

As Oy Fregattisataman viereen Oulun Veneenveistäjänrantaan nousee As Oy Aurinkoranta. Oulun Veneenveistäjänranta on uusi, mutta merikaupungin historiaa henkivä kaupunginosa. Aiemmin paikalla oli sahalaitos ja laivavarvi.

YBT mukana Euroopan suurimman akkutehtaan rakentamisessa

YBT on ollut pitkään mukana elementtitoimittajana erilaisissa energia-alan hankkeissa, mutta Northvoltin akkutehdas Skellefteåssa on täysin omanlaisensa työkohde. Euroopan suurin akkutehdas on täysin valmiina 55 jalkapallokentän kokoinen ja tuottaa akkuja alkuvaiheessa yli 200 000 sähköautoon. Miljardien rahoituksella nouseva Northvolt Ett työllistää rakennusvaiheessa noin tuhat ihmistä ja täysin valmiina noin 2000.

Eurooppalaista teollisuushistoriaa

Ensimmäinen akkukenno valmistui tehtaalta vuoden 2021 lopussa, mikä oli yksi merkkipaalu vihreässä siirtymässä ja fossiilisista polttoaineista luopumisessa. Norhtvolt lupaa valmistaa maailman ympäristöystävällisimpiä akkuja.

Pohjois-Ruotsin suurhankkeissa jalansijaa saanut YBT on ollut elementtitoimittajana mukana tehtaan rakentamisessa ja on kiinni hankkeen elementtitoimituksissa.

Vihreää siirtymää tuetaan ja kehitetään monin keinoin. Se on alkanut pyöriä viime vuosina suuremmilla kierroksilla. Tästä kertovat mm. suuret tuulivoimahankkeet, Pohjanlahden vetytalouden kehittäminen ja SSAB:n matka kohti hiilineutraalia teräksen tuotantoa. Maailma vihertyy, mutta vanha totuus pysyy: rakentaminen ei lopu koskaan.

Northvolt Ett on Euroopan suurin ja ympäristöystävällisin akkutehdas. Havainnekuva: Northvolt.

YBT:n Ylitornion tehdas ja tehtaan uusi betoniasema.

22 | Parasta Betonista

Rakennamme kestävää huomista

Vastuullisuus on kiinteä osa YBT:n toimintaa ja siihen liittyvät asiat huomioidaan niin arjen valinnoissa kuin strategisissa päätöksissäkin. Yritystoiminnalta vaaditaan yhä enemmän vastuullisuutta etenkin ympäristöasioissa. YBT tekee oman osansa mielellään, sillä vihreämpi tuotanto on samalla myös nykyaikaisempaa ja energiatehokkaampaa. Vastuullisuus on myös sisäänkirjoitettu arvomaailmaamme.

Vuoden päivät käytössä olleen uuden betoniaseman lisäksi Ylitorniolla on myös uusi aurinkovoimala. Nykyisin YBT:n tuotannon hiilijalanjälki voidaan laskea omaan tuotantoomme räätälöidyn laskurin avulla.

– Tavoitteemme on pienentää betonikuutiokohtaista hiilijalanjälkeämme vuosittain. Nyt meillä on mittarit sen seuraamiseen, YBT:n tekninen johtaja Reijo Alapuranen kertoo.

Vuoden päivät käytössä ollut YBT:n uusi betoniasema säästää käytännössä kaikkea, kun sitä vertaa vuonna 1992 käyttöön otettuun vanhaan asemaan: sähköä kuluu vähemmän, samoin sementtiä tarkemman punnituksen ansiosta. Suurpainepesu säästää puolestaan vettä.

– Lisäksi säästyy myös aikaa, sillä asemaa voidaan hallita netin yli vaikka iPadilla.

Aurinkosähköllä säästöä

YBT:n Ylitornion tehtaan katolla on 60 teholtaan megawatin aurinkovoimala. Se tuottaa Ylitornion olosuhteissa noin 50 megawattituntia aurinkoenergiaa vuodessa ja pienentää hiilidioksidipäästöjä yhdeksän tonnia vuodessa.

– Meillä sähköä käytetään muun teollisuuden tapaan päivisin, jolloin aurinkovoimalasta saadaan sähköä suoraan omaan käyttöön. Business Finland tuki aurinkovoimalainvestoinnin kustannuksia 15 % osuudella.

– Tarvittaessa katolle mahtuisi vielä moninkertainen määrä lisää paneeleita, Alapuranen sanoo.

YBT:n kokonaisvastuullisuus kehittyy myös jatkuvasti. Työturvallisuus paranee ja lisäksi sosiaaliset ja taloudelliset vastuut hoidetaan asianmukaisesti. YBT on syrjimätön työpaikka, mikä ilmenee muun muassa kansainvälisten työntekijöiden hyvänä kohteluna.

– Pyrimme kaikin keinoin tapaturmattoman työyhteisön kehittämiseen. Lisäksi panostamme työhyvinvointiin ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Hiilijalanjälki selvitetään laskurilla

Janne Rautio kehitti YBT:n tuotannon hiilijalanjälkilaskurin kestävän energiatalouden YAMK-tutkinnon lopputyönä.

– Nyt YBT:llä voidaan syöttää lukemat Exceliin, joka laskee toiminnan hiilijalanjäljen. Laskurin suunnittelu oli äärimmäisen mielenkiintoista ja lisäsi paljon ymmärrystäni, Rautio kertoo. Hän työskentelee Kemin Digipoliksella kiertotalouden parissa.

– Laskuriin on räätälöity mm. sähkön ja tuotannon raaka-aineiden kulutus, Rautio taustoittaa.

Laskuri pohjautuu Greenhouse Gas Protocolin laskentastandardeihin, joten sen avulla saadaan joka suhteessa pätevää dataa YBT:n hiilijalanjäljestä ja pystytään vaikuttamaan oikeisiin asioihin sen pienentämisessä.

– Jatkossa laskuri on tarkoitus integroida YBT:n toiminnanohjausjärjestelmään, mikä mahdollistaa tuotekohtaisen hiilijalanjäljen seurannan, YBT:n tietohallintojohtaja Mika Alapuranen kertoo.

| Parasta Betonista

Olemme kehittäneet toiminnanohjausjärjestelmäämme mobiilisovelluksen. Sovelluksella parannamme tiedonkulkua ja helpotamme tiedon kirjaamista.

Asiakastyytyväisyys 2022 Laatujärjestelmämme olennaisena osana on seurata asiakkaidemme tyytyväisyyttä toimintaamme. Vuoden 2022 kyselyn keskiarvoksi muodostui erinomainen arvosana 8,9 asteikolla 4-10 vastausprosentin ollessa 72 %. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

BLE II -tyyppisillan rakentamiseen saa entistä enemmän tukea

Teräsbetonisen BLE II -tyypin laattasillan tyyppipiirustussarja suunnitteluohjeineen julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1982. Silta on ollut siitä lähtien suosittu ja varma ratkaisu yksityisteillä.

Tyyppipiirustukset päivitettiin vastaamaan eurokoodien soveltamisohjeita vuonna 2017. Suosio ei ole ihme, sillä siltatyyppi kestää käytössä vähintään viisikymmentä vuotta. Lisäksi se käy Liikenneviraston hyväksymänä valtion avustusta saavien yksityisteiden sillaksi ilman erillisiä rakennelaskelmia.

– Tämän elementtisillan vahvuus on erityisesti siinä, ettei paikallavaluja tarvitse tehdä ja sillan kasaaminen on nopeaa. Se tietysti lyhentää sillanrakentamisen kokonaisaikaa, kertoo VeiTa Tekniikka Oy:n insinööri Petri Repola VeiTa Tekniikka on asiantuntijayritys, joka kilpailuttaa, suunnittelee ja valvoo siltaprojekteja yksityisille tiekunnille.

Jatkossa BLE II -tyyppisiltojen rakentaminen saattaa olla tiekunnille entistä houkuttelevampaa, sillä ELY-keskusten tuki yksityistiekunnille nousee kymmenellä prosentilla 85 prosenttiin vuonna 2023.

– Tuen nouseminen tulee todennäköisesti lisäämään tiekuntien halukkuutta siltojen uusimiseen.

Useita yhteistyöprojekteja

YBT:n yritysryhmään kuuluva Kuhmon Betoni on toimittanut

vuonna 2022 useita VeiTa Tekniikan suunnittelemia BLE II -tyyppisiltoja, mm. Kuivasjoen sillan Kuusamossa, Siikajoen sillan Lieksassa sekä Paasiniementien sillan Savonlinnassa.

– Savonlinnaan valmistuva silta sijaitsee aivan Salpalinjan vieressä ja sopii tyylillisesti hyvin ympäristöön, Repola kertoo.

Kuhmon Betoni valmistaa BLE II -tyyppisiltoja Kuhmon tehtaalla. Siltaelementeiltä vaaditaan paljon, mutta Kuhmossa osataan tehdä vaatimukset täyttäviä elementtejä kovalla rutiinilla.

– Yhteistyö Kuhmon Betonin kanssa on sujunut hyvin. Toimitukset tulevat sovittuna ajankohtana ja elementtien laatu on ollut erinomainen, Repola kiittelee.

Hänen lisäkseen yrityksessä työskentelee insinöörinä Veikko Heikkinen, joka on tehnyt yhteistyötä Kuhmon Betonin kanssa lähes 10 vuoden ajan. Tänä aikana Kuhmon Betoni on toimittanut BLE II -siltaelementit noin 30:een Heikkisen suunnittelemaan siltaan.

BLE II -tyyppisilta käy yksityis- ja metsäautotielle, jossa sillan vapaa aukko on 4-10 metriä. Kuva: VeiTa Tekniikka

Marina Resort on Dyynikylän helmi

Hyvää vauhtia rakentuva uusi Marinan matkailualue ja virkistyskeskus betonoivat Kalajoen Hiekkasärkkien asemaa suosittuna matkailukohteena. Neljä kolmekerroksista taloa käsittävän Marina Resortin toinen talo valmistuu keväällä uudelle Marinan alueelle Hiekkasärkkien eteläosaan.

– Kesän matkailusesonki oli vilkas ensimmäisessä talossa, Kalajoen Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Janne Joki-Erkkilä kertoo.

YBT toimitti myös toiseen Dyynikylään rakentuvaan taloon elementit: kantavien seinien lisäksi parvekkeet, pilarit, palkit ja hissikuilut.

–Elementtitoimitukset olivat toukokuussa. Kaikki meni taas suunnitelmien mukaan ja aikataulut pitivät, Joki-Erkkilä kiittelee.

Betoni tuo rauhaa Rakennusten julkisivut ovat puisia, mutta rakentajalle oli jo ennen suunnitteluvaihetta selvä, että rungot tehdään betonista. Esimerkiksi paloturvallisuus ja äänieristys on helpompi toteuttaa betonirakenteilla.

– Olemme saaneet Marina Resortissa vakituisesti asuvalta hyvää palautetta siitä, että äänieristys toimii erinomaisesti, Joki-Erkkilä kiittelee.

Marinan aluetta rakennetaan laatu edellä. Marina Resortin ulkoasu mukailee dyynien muotoa ja tyylikkyys ulottuu sisustuksen yksityiskohtiin saakka.

Vierasvenesatama kruunaa alueen Kalajoki arvostettiin keväällä ykköseksi tutkimuksessa, jossa mitattiin Suomen seutukaupunkien vetovoimaa ulkoisten ja pehmeiden vetovoimatekijöiden osalta. Matkailutarjonta on yksi arviointikriteereistä ja siihen on panostettu Kalajoella vahvasti. Marinan alue on kaiken kaikkiaan yli 200 miljoonan euron hanke.

– Kaupunki on ollut tyytyväinen siihen, että rakennushankkeet ovat edenneet ripeästi uudella matkailualueella.

Marinan alueella uusittava vierasvenesatama kruunaa kokonaisuuden.

Marina Resortissa on tyylikkyyttä ja merinäköalat. Kuva: Kalajoen Rakennus Oy 29

YBT 30 vuotta

YBT on perheyritys, joka työskentelee betonin parissa kolmannessa sukupolvessa. Ylitornion Sementtivalimo oli vuonna 1958 perustettu YBT:n edeltäjä, jota johti Erkki Alapuranen (1935–2017). Perheen lapset Juha (s. 1964), Reijo (s. 1968) ja Mika (s. 1979) olivat tottuneet perheyrityksen töihin pienestä pitäen, ja niinpä oli luonnollista, että he jatkoivat yrittäjinä isänsä jalanjäljillä. Nyt samalla polulla aloittelee kolmannessa polvessa Juhan poika Benjami (s. 1996).

Vuonna 1991 Ylitornion kunnanjohtaja Tuomo Karjalainen kysyi Kainuuseen muuttaneelta Juha Alapuraselta kiinnostusta palata kotiseudulle yrittäjäksi. Kunnanjohtajan positiivisella asenteella oli ratkaiseva vaikutus, kun perheen parissa tehtiin päätöksiä tulevaisuudesta. Ylitornion Betonituote Oy:n (YBT) perustivat Alapurasen perheen isä ja pojat vuonna 1992. Veljekset ovat vastanneet yrityksen operatiivisesti johdosta, ja Ylitornion teollisuusalueelle rakennettua tehdasta on kehitetty hallitun kasvun strategialla.

YBT on Ylitornion toiseksi suurin työnantaja, jonka liiketoiminta kattaa Suomen lisäksi Ruotsin. Nykyään YBT omistaa myös Kuhmon Betonin ja puolet ruotsalaisesta Prefabmästarna Sverige Ab:sta. Parhaimmillaan 80 prosenttia yrityksen tuotannosta on viety Ruotsiin, jonka merkitys on yrityksen liiketoiminnalle merkittävä.

”Tällä hetkellä Pohjois-Ruotsin suurhankkeet antavat kurssin koko länsinaapurimme kansantaloudelle, eikä Pohjois-Suomi ole jäämässä huonoksi kakkoseksi 20 miljardin teollisten investointiensa ansiosta. Haluamme olla mukana rakentamassa tätä pohjoisen alueen teollisuuden kenties merkittävintä kehitysvaihetta. Olemme valmistautuneet kiihtyvään rakentamiseen investoimalla Ylitornion tehtaalle uuden betoniaseman, betoninkuljetusradan ja tuotantovälineistöä.”, kertoo YBT:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen

”Kehitystyömme ei ole jäänyt pelkästään investointeihin; vaan tehtailla on tehty runsaasti työturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. YBT ja Kuhmon Betoni ovat osallistuneet alusta lähtien Tapaturma Oy:n toteuttamaan Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailuun. Tehtaiden työilmapiiri on kehittynyt vuosittaisen kyselyn mukaan huomattavasti ja meillä onkin maailman parhaat työntekijät. Laadulla on tekijänsä ja sen ovat huomanneet myös muut rakennusalan toimijat”, jatkaa Juha Alapuranen.

1991 YBT tarina sai sytykkeensä kun Ylitornion kunnanjohtaja Tuomo Karjalainen päätti soittaa Juhalle kauaskantoisen puhelun.

1990 luku

1992 YBT Oy perustettiin Suomen historian pahimman laman aikana. Silloin vaadittiin kovaa uskoa tulevaisuuteen, kun korot olivat pilvissä ja rakentaminen vähäistä. Yrityksen motoksi muodostui lausahdus “rakentaminen ei lopu koskaan”.

1993 Armejasta lomalla ollut Reijo ja Mecakone Oy:n edustaja Pentti Laukkanen ottamassa käyttöön automatisoitua betoniasemaa. Reijo opiskeli ennen armejaa itsensä tietotekniikan insinööriksi.

2002 Erkki Alapurasen johtama Ylitornion Sementtivalimo lopetti toimintansa. Erkki toimi YBT:n hallituksen puheenjohtajana 1992 - 2017. Erkin oppeja noudatetaan yrityksen stragisessa toiminnassa edelleen.

2000 luku

1997 Kuva YBT:n työntekijöistä. Kuvassa ylärivissä vasemmalta: Aki Heikkilä, Unto Haataja, Juha Enbuska, Markku Lahtinen, Pasi Jolma, Pasi Satta, Viljo Rautio, Jouko Pörhölä, Pentti Horneman, Mauno Satta ja Juha Alapuranen. Alarivissä vasemmalta: Pekka Ylitulkkila, Martti Oja, Jari Taavettila, Matti Mellajärvi, Jaakko Kvist sekä Erkki, Tytti, Reijo ja Sari Alapuranen.

2003 YBT palkittiin Länsipohjan Yrittäjien alueellisella yrittäjäpalkinnolla Saariselän yrittäjäjuhlassa.

2004 YBT laajentui Raaheen Ruskon Betonilta vuokraamiinsa tehdastiloihin.

2005 YBT ja Ruskon Betoni ostivat tasaosuuksin YM-Elementti Oy:n liiketoiminnan irtaimistoineen. Nord Elementti perustettiin ja Juha Alapuranen nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi.

2007 YBT:n panostukset koulutukseen ja oppilaitosyhteistyöhön palkittiin vuoden koulutusmyönteisimmän työyhteisön palkinnolla.

2008 Parasta Betonista vuodesta 1958 -historiateos julkaistiin ja YBT vietti 50-vuotisjuhlavuottaan. Kuvassa juhlapuhetta pitämässä elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

2012 YBT ja Lujabetoni ostivat tasaosuuksin Ruotsin Öjebynissä vuonna 1916 perustettiin betonielementti tehtaan. Uuden yhtiön nimeksi tuli Prefabmästarna Sverige Ab.

2010 luku 32 | Parasta Betonista

2007 Nord Elementti osti Rajavillen liiketoiminnat (yhtiön nimeksi Rajaville Oy). Omistajiksi tulivat Parma Oy 47,5% osuudella ja YBT, Ruskon Betoni Oy ja Betset Oy kukin 17,5% osuuksilla. Kuusi vuotta myöhemmin Parma osti koko osakekannan.

2009 Kuhmon Betoni Oy siirtyi osaksi YBT yritysryhmää. Kuhmon Betoni Oy on toiminut vuodesta 1963 ja viettää ensivuonna 60-vuotisjuhlavuottaan.

2013 YBT Oy palkittiin Ylitornion yrittäjäpalkinnolla.

2018 Prefabmästarna Sverige AB pääsi juhlistamaan rajapyykkiä, joka tulee muutuvassa maailmassa vain harvalle teollisuuslaitokselle eteen: Öjuebynin tehdas täytti 100 vuotta.

2020 Benjami otti vastaan Vuoden Betonirakenne -kilpailun 2020 kunniamaininnan Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrin elementtitoimituksesta.

2020 luku 2022

2019 YBT:n rakennuttama Levin Kunkku valmistui Levin paraatipaikalle, eturinteen eteen. Levin Kunkussa on yhteensä 24 luksushuoneistoa.

2021 Käyttöönotettiin Ylitornion tehtaan uusi betoniasema. Kuvassa Reijo testaamassa uuden aseman pesuria ensimmäistä kertaa.

12.8.2022 Ylitornion tehtaalla järjestettiin 30 -vuotisjuhlavuoden kunnaksi avoimien ovien tapahtuma. Tapahtuma oli yleisöryntäys.

YBT pohjoisen jääkiekon tukena

Aleksi Kenttämaahan tiivistyy paljon pohjoisen jääkiekkoa, jota YBT on tukenut jo pitkään. Kenttämaa on ylitorniolaisen Et-Po 72:n kasvatti, joka pelaa nykyisin Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Rovaniemen Kiekossa. Hän seuraa mielenkiinnolla Oulun Kärppien otteita Suomen Liigassa ja Luleå Hockeyn taivalta Ruotsin pääsarjassa SHL:ssä.

– Pelaan jääkiekkoa sillä ajatuksella, että tästä tulee minulle joku päivä vielä ammatti, 22-vuotias puolustaja sanoo.

– Joko Suomen Liigassa, tai jossain pääsarjassa ulkomailla.

Kenttämaa lähti jo 16-vuotiaana Rauman Lukon juniorijoukkueisiin tavoittelemaan jääkiekkounelmaansa. Viime kaudeksi hän palasi pohjoiseen, jossa oli luvassa peliaikaa miesten tasolla.

– Tämä kausi näyttää lupaavalta. Olen mennyt eteenpäin, kun olen saanut pelata pitkästä aikaa ilman loukkaantumisia, Kenttämaa kertoo.

Kotikylän mestarit apuna Kenttämaa sai Rauman-vuosinaan paljon apua kotikylänsä kiekkomiehiltä Jarkko Kauvosaarelta ja Toni Koivistolta. Kauvosaari valmensi Kenttämaata Lukon junioreissa ja Koivisto antoi kullanarvoisia vinkkejä nuorelle pelaajalle.

– Etenkin kauden 2020-21 aikana tuli juteltua Tonin kanssa paljon. Hän tuki minua paljon ja ehdotti kokemuksen kartuttamista Rovaniemellä, Kenttämaa kertoo. Koivisto päätti uransa kevään 2021 Suomen mestaruuteen.

“Kärpät tulee olemaan kova” Etenkin lapsena Kenttämaa seurasi tarkasti Kärppiä, joka on voittanut 2000-luvulla eniten mestaruuksia Suomessa.

– Uskon, että Kärpät tulee olemaan vielä todella kova tällä kaudella. Luulajan jääkiekkoylpeys on myös puheenaihe Ylitorniolla.

– Pikkujunnuna tuli pelattua Luulajan junioreita vastaan, kun kiekkoilin Ruotsin puolella Övertorneån joukkueessa.

Paljon hyvää on tapahtunut historian saatossa, että olemme tässä!

30 vuotta Taikabetonia 1958

Ja rakentavaa. Siitä saamme kiittää Pappa ja Mamma Burasta.

Niin. Mekin olemme ihan sepelin jyväsestä asti oppineet tekemään tätä.

S