M2-lehti 2/2021

M2-KOTIEN LEHTI HYVILLE NAAPUREILLE 2/2021

Helppoa kierrätystä Tavaroiden uusiokäyttö voi olla jopa harrastus s. 8 JONGLÖÖRIN UNELMAKOTI Wilma ja Onni asuvat Tampereen Jallukassa s. 22

M2-lehti |

1

SISÄLTÖ 2/2021 JOKO SEURAAT M2-KOTEJA SOMESSA? Ryhdy seuraajaksi jo tänään. Löydät meidät Facebookista, Insta­gramista ja Twitteristä. Tilaa myös uutiskirjeemme osoitteessa m2kodit.fi.

NÄIN MINÄ ASUN Satu nauttii pihapiirin puutarhatöistä.

SIVU 4

KIERRÄTYSTÄ M2-KODEISSA Tuulalle ja Leolle lajittelu on elämäntapa.

LEENA KISONEN

Lue M2-lehti digiversiona m2kodit.fi/m2lehti

SIVU 8

VALOKEILASSA ESPOO M2-Kotien asukkaat kertovat, mikä on omalla asuinalueella parasta.

KATTO KORKEALLA Taiteilijapariskunnan uudessa kodissa on tilaa harjoitella.

SIVU 22

R

I

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Leena Filpus / Kubo ULKOASU: Markus Frey ja Mette Rönnberg / Kubo KIRJOITTAJAT & KUVAAJAT: Krista Ahola, Sanna-Kaisa Hongisto, Hanna Kangasniemi, Mikko Käkelä, Marjaana Malkamäki, Meeri Utti KANNEN KUVITUS: Leena Kisonen PAINO: PunaMusta Oy PAINOS: 12 300, LEHTI ILMESTYY KAKSI KERTAA VUODESSA ISSN: 2489-3846 (painettu), 2669-8250 (verkkojulkaisu) M2-KODIT VERKOSSA: m2kodit.fi M2-KOTIEN ASIAKASPALVELU: m2.asiakaspalvelu@ysaatio.fi tai puh. 09 7742 5500 TUTUSTU TIETOSUOJASELOSTEESEEMME: m2kodit.fi

2

| M2-lehti

M

ILJ

ÖMÄRK

HIILIN E

ISTÖME

RAALI PAIN UT

E UOT OT

R PÄ

KK

M2-lehti toimitetaan jokaiselle M2-Kotien asukkaalle kotiin. JULKAISIJA: Y-Säätiö PÄÄTOIMITTAJA: Johanna Lassy

YM

SIVU 14

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

ClimateCalc CC-000025/FI PunaMusta Printing

PUNAMUSTA OY

Tee roskisreissu uusin silmin OLEMME M2-KODEILLA puhuneet tänä vuonna paljon jätteistä. Miten kierrätys onnistuisi kodeissa helposti? Miten asukkaidemme arki olisi mahdollisimman sujuvaa?

Olen itsekin ryhdistäytynyt kierrättäjänä viimeisen vuoden aikana. Kerroin tässä samaisessa lehdessä vuosi sitten, että koska arki on muutenkin täynnä erilaisia ratkottavia asioita, kierrätys tuntuu välillä vaivalloiselta.

Tässä tulee avuksi omien rutiinien tarkastelu. Tänä syksynä on ollut tapetilla kotitöiden sujuvoittaminen lean-menetelmällä, joka on yritysmaailmasta tuttu tapa.

Trendikäs termi on käytännössä hyvin arkinen juttu. Se tarkoittaa sitä, että erilaiset tehtävät suunnitellaan sellaisiksi, että kiireisempikin saa aikaiseksi. Kaikille asioille varataan oma aika ja paikka. Tarvittaessa otetaan listat ja taulukot avuksi. Asioiden hoitamisesta tehdään niin yksinkertaista, että ne kuormittavat arjessa mahdollisimman vähän ja tulevat silti hoidetuiksi.

Olin ollut tietämättäni trendikäs, kun ”liinasin” oman perheeni kierrätyksen helpommaksi. Keittiön nurkassa seisovan uuden kierrätyslaatikon käytöstä on tullut automaatio. Huomaan ilokseni, että enää harvoin sekajäteastiaan tulee laiskuuttaan viskattua mitään sinne kuulumatonta, sillä on yhtä helppoa laittaa jäte oikeaan paikkaan.

Ja roskat liikkuvat asunnosta ulos niille varatuilla siisteillä kasseilla ilman, että asiaa tarvitsee erityisesti miettiä.

Moni asia arjessa menee automaatiolla. Omassa talossani on keskusteltu paljon siitä, miten saisimme koko naa-

KIRSI TUURA

PÄÄKIRJOITUS: JOHANNA LASSY

Olin ollut tietämättäni trendikäs, kun ”liinasin” oman perheeni kierrätyksen. puruston laittamaan roskat oikeaan jäteastiaan. Naapurini on tehnyt roskiksilla epävirallista tutkimusta. Kuulemma vasta ystävällisen huomautuksen jälkeen moni havahtuu, että on jo pidempään latonut esimerkiksi sekajätepussit muovinkeräykseen. Näin on käynyt vain siksi, että sekajätelaatikko sijaitsi aiemmin tuolla paikalla. Inhimillistä.

Eihän siitä mitään tulisi, jos jokaista roskisreissua joutuisi pohtimaan kuin tekisi sen ensimmäistä kertaa.

Silti vinkkinä kaikille kiireisille kulkijoille: lue seuraavalla kerralla, mitä roskalaatikon kyljessä lukee. Jätelaatikot ovat vuosien saatossa saattaneet vaihtaa paikkaa.

Hyvää talven juhla-aikaa!

JOHANNA LASSY M2-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA

M2-lehti |

3

NÄIN MINÄ ASUN ASUKKAAT: Satu Brunfeldt, 55 ASUINPAIKKA: M2-Kotien asunto Vesitorninkadulla Hyvinkäällä ASUNTO: 1 h + k, 37 m2 MUUTTANEET TALOON: asuntoon syyskuussa 2019 (taloon 2002)

Pihapuutarha kodin jatkeena TEKSTI: HANNA KANGASNIEMI KUVAT: MEERI UTTI

”OLEN viihtynyt tässä talossa jo 19 vuot-

ta. Muutin ensin kolmioon kolmen lapseni kanssa, mutta kun viimeinenkin lapsi oli lentänyt pesästä 2019, en halunnut maksaa turhista neliöistä. Muutin talon sisällä yksiöön. Kierrätykseen lähti samalla varmaan rekkalastillinen tavaraa.

Kun muutimme tänne, piha oli laittamaton. Olen M2-Kotien kannustamana ja määrärahoilla kehittänyt pihaa muiden asukkaiden kanssa. Siellä on nyt kukkia, viljelylaatikoita, keinuja, grillipaikat ja paviljonkeja. Talon ympärillä on myös hyvät ulkoilumaastot. Piha ja ympäröivä kaunis luonto ovat tärkeitä, kun asuu itse pienessä asunnossa.

Teen työtä reskontran hoitajana kansainvälisessä yrityksessä. Tein jo aiemmin kymmenen päivää kuukaudessa etätöitä, mutta koronapandemian alusta asti olen ollut täysin etätöissä. Kun aikaa ei mene työmatkoihin, ehtii lähimetsien mustikkamaastoistakin nauttia paremmin.

Asuntoni on pohjaltaan niin toimiva, että olen saanut rakennettua samaan tilaan makuusopen, olohuoneen ja työpisteen. Olohuone on huoneen perällä, sänky ikkunan vieressä. Työpisteen saan häivytettyä näkyvistä nojatuolia kääntämällä työpäivän päätyttyä.”

4

| M2-lehti

Päivän päätteeksi Satu kääntää selkänsä ja nojatuolinsa työpöydälle ja tila muuttuu olohuoneeksi.

Satu on osallistunut aktiivisesti talon pihapiirin ja puutarhan istutusten hoitamiseen.

Neulominen ja lähiluonnossa liikkuminen ovat etätyöläisen henkireikiä.

M2-lehti |

5

AJANKOHTAISTA

Vuokraamme asuntoja myös nuorille M2-Kodeilla oli jo ennestään yksi nuorille varattu vuokratalo Espoon Olarissa. Espoon Friisinmäkeen valmistuu lisäksi nyt joulukuussa upouusi nuorisokohde. Asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa vuodenvaihteessa.

Kuten kaikki vuokra-asuntomme, myös nuorille tarkoitetut kodit ovat ARA-asuntoja. Asukasvalinnat tehdään ARA-kriteerien mukaisesti eli etusijalla ovat kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat ja pienituloisimmat hakijat. Asuntoihin on varallisuusrajat.

I STO C K

M2-KODIT on nyt myös huomattava nuorisoasuntojen tarjoaja. Meillä on jo lähes 700 vuokrakotia, jotka on tarkoitettu vain nuorille. Näissä kodeissa asukkaiden on oltava 18–35-vuotiaita.

Nuorisoasuntojen määrä kasvoi, kun M2-Kodit omistava Y-Säätiö osti lähes 600 nuorille tarkoitettua vuokra-asuntoa Nuorisosäätiöltä. Kauppa varmisti, että asunnot pysyvät myös jatkossa nuorten vuokrattavina.

Asunnot sijaitsevat pääosin Uudellamaalla. Kauppaan sisältyivät asuintalot myös Lahdessa, Hollolassa, Orimattilassa ja Lappeenrannassa.

6

| M2-lehti

Mihin M2-Kodit rakennuttaa?

MEILLÄ on tällä hetkellä rakenteilla satoja uusia koteja eri puolille Suomea. Rakennutamme erityisesti niillä paikkakunnilla, joilla kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on kysyntää. Näitä alueita ovat pääkaupunkiseutu ja Tampereen työssäkäyntialue.

Muissa kasvukeskuksissa rakennushankkeemme ovat hyvien liikenneyhteyksien varrella, palvelujen läheisyydessä. Tulevana vuonna asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihin muun muassa Espoossa, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Kuopiossa.

315 asuntoon tehdään ensi vuonna Koti kuntoon -remontti.

Paras kesäduunipaikka!

KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN loistavat arviot toivat meille jo toistamiseen Vastuullinen kesäduuni -kilpailun voiton. ”Voiton takana on yksinkertainen resepti. Kesätyöntekijöitä kohdellaan kuten muitakin työntekijöitä, tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. Haluamme, että kesätyöstä meillä jää muistijälki, johon kaikkia tulevia työpaikkoja verrataan”, toimitusjohtaja Juha Kaakinen sanoo.

Lämmin kiitos kesätyöntekijöillemme! Meillä työskenteli tänäkin vuonna yli 30 nuorta.

O R AS

?

Asukkaiden vinkit vedensäästämiseen JÄRVENPÄÄN alueen taloissamme osallistuttiin kesän ajan Veden vastuullinen käyttö -asukaskampanjaan.

Osana kampanjaa asukkaat jakoivat omia oivalluksiaan veden säästämiseksi. Vinkkejä tuli paljon! Tässä muutamia: • SÄILYTÄ vesikannua jääkaapissa ja täytä lasisi siitä. Näin ei tarvitse valuttaa hanaa ja odottaa kylmää vettä.

• PIDÄ ulkona aina muutamaa ämpäriä, niin sateiden jälkeen on kukkienkasteluvedet valmiiksi kerättyinä.

• PIDÄ suihkuhetket lyhyinä ja sulje suihku pesuaineen levittämisen ajaksi.

Myöskään hampaidenpesun aikana ei kannata pitää hanaa auki.

• KÄY lapsesi kanssa suihkussa samaan aikaan ”tanssien”. Eli kun toinen huuhtoo, toinen vaahdottaa ja paikat vaihtuvat lennosta! Näin vettä ei valu hetkeäkään turhaan.

• PESE vain täysiä pyykki- tai tiskikoneellisia.

M2-lehti |

7

KIERRÄTYS HYÖDYTTÄÄ LUONTOA JA ASUKKAITA

Kun kierrätys on osa vastuullista elämäntapaa, jätteiden lajittelukaan ei tunnu vaivalta. Luonto kiittää ja taloyhtiön kulut laskevat, kun kaikki tekevät osansa kierrätyksen ja jätteiden lajittelun edistämiseksi.

TEKSTI: HANNA KANGASNIEMI KUVAT: MIKKO KÄKELÄ

8

M2-lehti || M2-lehti

Tuula Savinainen nauttii Tapanilan kodin rehevästä pihapiiristä, jossa jätteiden lajittelu onnistuu.

M2-lehti || M2-lehti

9

Kierrätys elämänasenteena Lajittelun ja kierrätyksen merkitys on voimistunut Savinaisilla vuosien myötä. Vanhojen tavaroiden ja vaatteiden uusiokäytöstä on tullut harrastus.

ASUNNOSSA MAKOILEE tyytyväisinä kaksi nuorta kissaa, Sisu ja Söpö. Kissat muuttivat vajaa vuosi sitten asumaan Tuula Savinaisen, 57, ja hänen miehensä Leon, 58, kotiin.

Kissojen muutto 73-neliöiseen kaksioon kertoo paljon myös pariskunnan elämänasenteesta. ”Haimme tämän sisarusparin eläinsuojeluyhdistykseltä. Halusimme antaa niille uuden kodin.”

10

| M2-lehti

Savinaiset suhtautuvat eläimiin yhtä vastuullisesti kuin ympäristöönsäkin. ”Olen aina ollut kierrättäjäluonne.

On vaikea ajatus heittää pois jotain, jolla voisi olla arvoa jollekin toiselle.

Iän myötä ympäristöasioista on tullut yhä tietoisemmaksi ja olemme mieheni kanssa sopineet, että hankimme mahdollisimman vähän uutta. Vähempikin on tarpeeksi.”

”Olen aina ollut kierrättäjäluonne.”

Tuula ja Leo Savinainen ovat ahkeria kierrättäjiä ja haluavat elää muutenkin vastuullisesti.

Kissansa Söpön ja Sisun he hakivat eläinsuojeluyhdistykseltä.

Tuula Savinaisen käsissä lumpuistakin kehkeytyy uutta, kuten mattoja tai pannulappuja.

Harvoin tavara on täysin käyttökelvotonta

Asiakaspalvelussa työskentelevä Tuula on miehineen asunut M2-Kodeilla Helsingin Tapanilassa vuodesta 1997. Lapset ovat jo muuttaneet pois, mutta pari viihtyy edelleen hyvin isojen pihojen ja rehevän puiston ympäröimässä talossa.

Kodin jätteet vaativat monta kierrätysastiaa

Savinaisilla kierrätys ja jätteiden lajittelu ovat itsestäänselvyyksiä. Olleet aina, mutta paljon on muuttunut sitten 90-luvun, jolloin taloyhtiöissä kierrätettiin lähinnä sanomalehdet. ”90-luvulla rakennetun talomme keittiöissä on isot allaskaapit, mutta niissä on rakennusajan hengen mukaisesti vain kaksi roska-astiaa. Ny-

kyään talossa on roskahuone, jonne voi lajitella sekajätteen lisäksi muovin, paperin, kartongin, biojätteen, lasin ja metallin. Se tarkoittaa myös lisää lajitteluastioita kotikeittiöön.”

Savinaiset ovat varustaneet keittiönsä perusroskisten lisäksi paperin, kartongin ja pullojen keräykseen tarkoitetuilla kasseilla. Tiskipöydältä löytyy kannellinen biojäteastia. Allaskaapissa on myös pienet lokerikot muun muassa metallille, lasille ja pattereille. ”M2-Kodeille annan ison kiitoksen siitä, että saamme talon puolesta biojätepussit. Ainoa mikä harmittaa on se, että ihmiset lajittelevat yhä toisinaan väärin pihan jäteastioihin.

Siihen voisi auttaa selkeät kuvalliset ohjeet seinällä”, Tuula miettii.

Savinaisilla vaatteet ja tavarat eivät jää nurkkiin lojumaan, vaan kaikki hyväkuntoinen ja kierrätettäväksi kelpaava myös kierrätetään. ”Meillä on aina kassi lähdössä kirppikselle. Ainoastaan kuluneille lumpuille kaipaisin käyttökohdetta”, Tuula sanoo, vaikka kertookin samaan hengenvetoon olevansa käsityöihmisiä ja virkkaavansa edesmenneen äitinsä lailla vanhoista lakanoista ja t-paidoista muun muassa mattoja ja tabletteja. ”Vanhoista tekstiileistä revityistä kuteista ja leikatuista paloista syntyy myös pannulappuja, patakintaita ja kauppakasseja”, Tuula lisää.

Aviomies Leo on myös kätevä käsistään ja kunnostaa mielellään vanhoja huonekaluja uuteen käyttöön.

Keittiössä on hänen kunnostamansa 40-luvun tuolit ja pöytä. Viimeksi jätekatoksesta löytyneestä huonokuntoisesta pöydästä syntyi kaventamalla kukkapöytä. ”Leo käytti ylijääneen osan lisähyllyn rakentamiseen ja maalasi lopuksi kukkapöydän. Vanhat, käytetyt M2-lehti |

11

huonekalut ovat hyviä kaltaiselleni allergikolle, joka saattaa saada oireita uusien huonekalujen materiaaleista”, Tuula kertoo.

Ruokahävikkiä vastaan

Ruokahävikkiä vastaan Savinaisilla tehdään myös työtä. Ja hävikin hyödyntämisessä on vielä paljon uusia mahdollisuuksia. ”Jos teen enemmän ruokaa, otamme sitä evääksi töihin. Leipomuksista menee aina osa pakkaseen. Vanhat leivät saavat myös uuden elämän korppujauhoina tai köyhinä ritareina. Käytämme lisäksi paljon lähiruokaa. Marjastamme ja sienestämme ja meillä on pakkasessa tutun metsästäjän peuraa”, Tuula kertoo perheen ruokatottumuksista.

Savinaisia vastuullinen elämäntapa ja kierrätys eivät kuormita, vaan ne tuovat pikemminkin hyvää mieltä ja iloa elämään. ”Kirpparitkin ovat meille yhteinen harrastus, joiden löydöistä hyötyvät myös lapsemme.”

Jätteiden lajittelu hyödyttää kaikkia Jätteiden oikeaoppinen kierrätys säästää luontoa ja taloyhtiöiden kuluja.

12

| M2-lehti

VIELÄKIN TÖRMÄÄ myyttiin, ettei jätteitä kannata lajitella, koska kaikki päätyy lopulta kaatopaikalle. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kierrätys ja jätteiden hyödyntäminen on Suomessa huippuluokkaa. Kaatopaikalle päätyy enää prosentti taloyhtiöiden jätteistä.

Myös jätteiden matka talon roskakatoksesta kierrätykseen on mietitty: jokainen jätelaji kerätään omalla jäteautollaan, omaan noutoaikaansa.

Osalla paikkakuntia jätteet kerätään yhdellä autolla, mutta lokeroautoissa on 2–4 lajittelusammiota eri jätteille.

Kotitalousjätteet voidaan hyödyntää monipuolisesti. Metalli taipuu uusiksi metallituotteiksi ja biojät-

teestä syntyy multaa ja biokaasua. Sekajätteistäkin saadaan kaukolämpöä. ”Luonnolle jätteiden kierrätys on elintärkeää, sillä materiaaleja voidaan käyttää uudelleen vain kierrättämällä. Näin ei esimerkiksi tarvita öljyä uuden muovituotteen valmistamiseen. Oikein käsiteltyinä jätteet eivät myöskään pääse vahingoittamaan luontoa”, sanoo HSY:n ympäristöasiantuntija Elina MatteroMeronen.

Lajittelu pienentää menoja

Taloyhtiöille sekajäte on kalleinta jätettä. Mitä enemmän lajitellaan, sen

Roosa Halonen ja Elina Mattero-Meronen kannustavat ottamaan kierrätyksen osaksi elämäntapaa matalalla kynnyksellä.

edullisempaa jätehuolto on. Jos lajittelu jää vähiin, talon huoltokulut nousevat ja sitä kautta mahdollisesti myös vuokrat. ”Karkeasti arvioiden esimerkiksi helsinkiläinen 50-asuntoinen kerrostalokiinteistö maksaisi jätehuollosta lähes 68 prosenttia eli 3 000 euroa enemmän vuodessa, jos mitään ei lajiteltaisi.”

Lajittelu pienentää hiilijalanjälkeä

Elina kannustaa aloittamaan rohkeasti lajittelun – pieniä virheitä ei tarvitse pelätä. Lajittelemalla pienentää omaa hiilijalanjälkeään.

”Koko satsi ei mene pienistä virheistä tai epäpuhtauksista pilalle. Lasi on herkin. Lasinkeräykseen saisi laittaa vain pakkauslasia eli pulloja ja purkkeja. Esimerkiksi eri sulamispisteiden takia vaikkapa juomalasi ei kuulu lasinkeräykseen”, Elina vinkkaa lajittelijoille.

Biojäte saisi kiertää paremmin. Jos asukkaat laittavat biojätettä sekajätteeseen, biojätteen arvokkaat ravinteet jäävät hyödyntämättä ja sekajätteen palamistehokin huononee. ”Pääkaupunkiseudulla jopa 39 prosenttia sekajätteestä on biojätettä. Se on määrällisesti enemmän kuin mitä biojätettä kerätään erikseen.”

HSY onkin halunnut innostaa ihmisiä ideoimaan välineitä ruokajätteen kierrätyksen helpottamiseksi siihen keskittyneessä hankkeessa. ”Saimme ideakilpailussa asukkailta 50 ratkaisuehdotusta kierrättämisen helpottamiseksi. M2-Kotien asukkaita oli niitä ideoimassa ja testaamassa”, hankkeen projektipäällikkö Roosa Halonen kertoo.

Tutkimuksen mukaan 36 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista pitää suurimpana esteenä kierrättämiselle tilanpuutetta kotona. 73 prosenttia haluaisi kierrättää enemmän. ”Kierrätykselle löytyy kodeissakin tilaa, kun alkaa etsiä sitä myös keittiön tai jätekaapin ulkopuolelta. Esimerkiksi pyykkikori tai kenkäkaappi taipuu kodin kierrätysasemaksi”, Roosa sanoo.

Leikkaa kierrätys ohjeet sisäkann esta. Kats o myös lasin kiertokulku, s. 2 9.

M2-lehti |

13

U N S PA LS H

M2-ALUEET

Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki.

MIKSI ASUN MISSÄ ASUN? Kysyimme tällä kertaa espoolaisilta, mikä heidän asuinalueellaan on parasta ja miten asumisen laatu näkyy heidän talossaan.

Espoo

14

| M2-lehti

TEKSTI: LEENA FILPUS

• M2-KODEILLA on Espoossa vuoden lopussa 16 kohdetta 11 alueella eri puolilla kaupunkia.

• UUSIMMAT TALOT valmistuvat joulukuussa Friisinmäkeen ja asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa tammikuussa. Tämän nuorisokohteen asuntoja voivat hakea 18–29-vuotiaat.

Nuorisokohteita on myös Olarissa ja Ymmerstassa.

• LUE LISÄÄ m2kodit.fi/espoo

”

DANIEL LIIMATAINEN, 18, asuu Ullantorppa 2:ssa ”MUUTIN Ymmerstaan puolisen vuotta sitten Maunulasta. Siellä asuin yksiössä, nyt minulla on 50 neliömetrin kaksio. On tosi hyvä, kun on erillinen olohuone ja makkari. Koti jakautuu selkeästi julkiseen ja yksityiseen puoleen.

Täällä on kaikki tarpeellinen lähellä, ruokakaupat ja liikuntamahdollisuudet. Opiskelen kolmatta vuotta lähihoitajaksi. Tavoitteenani on jatkaa vielä ensihoitajaksi.

Lisäksi teen videoita omalle kanavalleni ja yrityksille. Ainakin toistaiseksi se on vain harrastus.

Tämä on nuorisokohde ja täällä saa asua 35-vuotiaaksi. Olenkin miettinyt, että hoidan ensin opinnot loppuun. Sitten menen töihin ja alan säästää omaa asuntoa. Uskoisin että se onnistuu, sillä vuokra on kohtuullinen.”

” ”

JOUNI, 57, asuu Lyhtykujalla

”OLEN ASUNUT ensimmäistä elinvuottani lukuunottamatta aina Espoossa ja olen espoolaisuudestani ylpeä. Matinkylään muutin 3- ja 5-vuotiaiden lasteni kanssa puolisen vuotta sitten. Tätä ennen asuimme myös M2-Kodeilla, mutta Saunalahdessa. Espoo on lapsiperheelle hyvä paikka asua, ei niin kiireinen kuin Helsinki.

Muutimme Matinkylään hieman edullisemman vuokran ja Saunalahteakin parempien liikenneyhteyksien vuoksi.

Etenkin lasten kannalta on hienoa, kun ihan vieressä on kolmekin leikkipaikkaa, joita vaihdella. Eihän heitä saisi sisälle ollenkaan, jos saisivat päättää. Alue viehättää muutenkin.

Ranta, hevostallit, ulkoilumaastot ja Ison Omenan kauppakeskus ovat vieressä. Sekarotuinen Frankie-koirammekin viihtyy.

Parasta kodissamme on lasitettu parveke. Siellä on ihana polttaa kynttilää ja juoda kuppi teetä ja rauhoittua, kun lapset ovat nukkumassa. Omaa rauhaa osaa arvostaa, kun on aktiivisia, pieniä lapsia.”

”ASUIN aiemmin yksityisellä vuokranantajalla, mutta asunto meni myyntiin. Mietin, että M2-Kodeilla asuminen olisi turvatumpaa. Olen asunut 49,5-neliömetrin kaksiossani puolisen vuotta ja viihdyn hyvin. Alue on rauhallinen ja palvelutkin ovat hyvät.

Kun astuin ensimmäisen kerran eteisen ovesta sisään, tiesin heti, että tämä on kotini.

Alueella on myös tunnearvoa, sillä vanhempani menivät tässä lähellä Tuomarilassa naimisiin vuonna 1960.

Olen harrastanut lapsesta asti pienoismallien ja dioraamojen rakentamista. Erityisesti maailmansotien lentokoneet, laivat ja taistelut kiinnostavat, mutta tutkin muutenkin laaja-alaisesti historiaa. Kotona on hyvät tilat rakenteluun, ja työt saa hienosti vitriiniin esiin.”

889

M2-Kotien asuntoa Espoossa.

LOISTAVAT YHTEYDET!

U N S P L AS H

M2-Kotien Espoo

EBBA JOSEFSSON, 32, asuu Kalastajanmäessä

Espoossa luonto ja rannat ovat lähellä. Lisäksi kaikkialle pääsee julkisilla.

Liikenneyhteydet monipuolistuvat entisestään, kun Länsimetron jatke avautuu liikenteelle 2023.

Pikaraitiolinja Raide-Jokeri parantaa puolestaan poikittaisliikennettä.

M2-lehti |

15

ASUMINEN

PAIKKA ON KORISTE

11,3

Reikä polvessa? Tee asennemuutos: älä surkuttele risaa vaatetta, vaan iloitse hienosta mahdollisuudesta tuunata se uniikiksi!

LÄHDE: SUOMEN TEKSTIILIVIRTA-

TOP 5 Ideat hyödyntää tekstiilijätettä 1. PAIKKAA JA PARSI

käyttäen vanhoja tekstiilejä paikkoina.

2. LEIKKAA PUHDISTUSLIINOIKSI

vanhoja pyyhkeitä, vaatteita ja lakanoita.

3. PURA VILLAPAITA

ja neulo langasta pipo, lapaset tai huivi.

4. INNOSTU TILKKUTÖISTÄ

ja ompele kassi tai peitto.

5. LEIKKELE KUTEIKSI

ja virkkaa pyöreäksi matoksi.

LÄHDE: KÄSITYÖKEKKERIT -BLOGGAAJA VEERA JUSSILA

16

| M2-lehti

LÄHDE: MARTAT

SELVITYS 2021

MALLIA VOIT ottaa 1600-luvun japanilaisista. Sashiko ja boro ovat perinteistä japanilaista kirjontaa: sashiko tarkoittaa pieniä pistoja, boro puolestaan kangaspaikkojen ompelua kiinni sashiko-pistoilla. Yhdistä nämä kaksi, niin saat koristeellisen tavan paikata vaate uuteen kukoistukseen.

Leikkaa sopiva tilkku paikaksi ja päätä, laitatko sen reiän päälle vai alle. Ompele paikka vaatteeseen tasakokoi-

silla sashiko-pistoilla, jotka jäävät näkyviin koristeiksi. Suorilla tikkauksilla saa siistejä rivikuvioita, mutta villi luonne taiteilee myös spiraaleja, ristejä ja vapaita koukeroita.

Yhdistä paikkakankaiden kuoseja ja testaa erimuotoisia paikkoja. Kirjo muistot mukaan: yksi paikka isoäidin pöytäliinasta, toinen vauvan vanhasta pussilakanasta.

Paikkaus kertoo, että vaate on rakastettu!

Tunnista laadukas vaate • Tarkista, että vaatteen materiaali sopii käyttötarkoitukseen. Pieni määrä tekokuitua voi olla perusteltua, mutta pelkästä akryylista tehty villapaita nyppääntyy nopeasti.

• Katso kangasta läheltä. Onko pinta sileä vai valmiiksi nuhjuinen? Jos musta vaate näyttää jo kaupan hyllyllä pölyiseltä, se kerää jatkossakin villakoirat puoleensa.

• Näkyykö orastavia nyppyjä?

Kurkista etenkin kainaloihin.

• Tarkista saumat: Onko ompelujälki tasaista, ovatko saumat suorassa kulmassa toisiinsa nähden ja onko saumanvaraa riittävästi?

• Katso, onko kangas suorassa. Jos kangas kulkee vinoon, vaate voi kiertyä pesussa.

• Onko vaatteen napit napakasti kiinnitetty? Nappien kiinnitys ja napinläpien huolittelu kertovat laadusta tai sen puutteesta.

LÄHDE: KIERRÄTYSKESKUKSEN VASTUULLISET VAATTEET -SIVUSTO.

I STO C K , U N S P L AS H

KILOGRAMMAA kuluttaa jokainen suomalainen vaatteita ja kodintekstiilejä vuodessa. Siitä noin 1,8 kiloa henkeä kohden päätyy uudelleenkäyttöön.

Kierrätyspelillä hyvä fiilis

T

eimme alkuvuodesta M2-Kotien asukasaktiiveille laajan jätekyselyn. Kiinteistöä koskevien jätekysymysten lisäksi kysyimme, miten asukkaat ovat ratkaisseet lajittelun kodissaan. Ei liene yllätys, että kyselyyn vastanneet pitivät kierrättämistä tärkeänä, lajittelivat ahkerasti ja olivat kehitelleet hyviä ratkaisuja omaan lajitteluunsa.

Minulle jätteiden kierrättäminen on keskeinen osa kiertotaloutta: saamme raaka-aineet uudestaan kiertoon ja neitseellisiä luonnonvaroja säästyy. Resurssien hyödyntämisen lisäksi lajittelu ja kierrätys tuovat myös ihmeellistä mielenrauhaa. Kun maailma on monimutkainen ja moni asia tuntuu sekavalta, on yksi asia, jonka osaan ja hallitsen.

Kotona iloitsen kierrätysastioiden virittelyistä talouteemme sopiviksi. Samalla ylpeilen sillä, miten kotimme sekajäte mahtuu hedelmä- tai leipäpussiin. Vasta viime aikoina olen ymmärtänyt, ettei taloudessamme syntyvässä vähässä jätteessä ole kyse vain tehokkaasta ja onnistuneesta lajittelusta vaan laajemmin kuluttamisesta.

Esseisti Antti Nylén on sanonut, ettei ihmisten ongelma ole se, että rakastamme tavaraa, vaan ettemme rakasta sitä tarpeeksi. Omien kulutustottumusten pohtiminen onkin seuraava askel, taklata jäte jo ennen syntymistään!

Meidän perheessämme ruokatarvikkeiden lisäksi ei juuri muita hankintoja tehdä. Jos jotakin tarvitsee hankkia, pyrin löytämään sen käytettynä. Minun on tietysti helppo olla kuluttamatta, sillä keski-iässä suuret hankinnat on tehty, lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja kaupoissa pyöriminen hikoiluttaa ja ostaminen ahdistaa.

MEERI UTTI

KOLUMNI: KAISA NISULA

Olen kehittänyt pelin ylimääräisen tavaran poistamisesta.

Olen myös kehittänyt pelin ylimääräisen tavaran poistamisesta. Sen avulla karsin nurkkiin kertynyttä turhaa tavaraa. Peli menee näin: Kuun ensimmäisenä päivänä hankkiudun eroon yhdestä tavarasta ja toisena kahdesta.

Kuun viimeisenä päivänä poistettavia tavaroita onkin jo 30. Silloin peli on jo aika vaikeaa. Kirjaan tavarat ja niiden uuden tulevaisuuden paperille. Valtaosa menee kierrätykseen, roska-astiaan laitan vain käyttöikänsä päähän tulleet rikkinäiset tavarat.

Peli on rentoa ensimmäiset viikot, mutta viimeisinä päivinä jo aika vaativaa. Mutta mikä palkinto pelistä tuleekaan! Ylimääräisestä tavarasta luopuminen tuo hyvän olon ja vapauttaa energiaa muulle. Se tuo saman tunteen kuin ostamisen vähentäminen.

Yhden ainoan huonon puolen tavaroiden karsiminen on saanut aikaan: jos perheellä on juustohöylä tai salikamat kadoksissa, minua syytetään aina.

KIRJOITTAJA ON M2-KOTIEN ASUKASHALLINNON KOORDINAATTORI. VAPAA-AJALLA HÄNTÄ SYKÄHDYTTÄÄ WOW-ARKKITEHTUURI JA KOMPOSTIN KÄÄNTÄMINEN PERHEEN KANOJEN KANSSA.

M2-lehti |

17

VINKIT ASUMISEEN

ÄLÄ RUOKI ROSKISTA Haasta itsesi löytämään uudet ruokarutiinit!

Näillä kekseliäillä nikseillä ruoka ei päädy roskiin ja säästät selvää rahaa.

TEKSTI: KRISTA AHOLA KUVITUS: LEENA KISONEN

18

| M2-lehti

RUOKAHÄVIKIN VÄHENTÄMISEN VINKKEJÄ ANTOI RUOKAKIRJOITTAJA JA GASTRONAATTI-KIRJOJEN TEKIJÄ SATU KOIVISTO.

M2-lehti |

19

VINKIT ASUMISEEN

ÄLÄ MENE KAUPPAAN JOS OSTAT jatkuvasti uutta ruokaa, aiemmin ostetut ainekset pääsevät helposti unohtumaan jääkaapin perälle. Venytä siis kaupassakäyntiväliä ja ryhdy kotikeittiön kokkisotaan! Tyhjältä näyttävä jääkaappi ei yleensä ole tyhjä,

vaan sieltä voi loihtia vielä aterian tai pari. Mitä löytyy pakastimesta, entä kuivakaapista?

Ota aistit käyttöön jääkaapin löydösten tuoreutta tutkaillessa: ”parasta ennen” -päiväys joustaa, mutta ”viimeinen käyttöpäivä” ei.

SUUNNITTELE ETUKÄTEEN KAUPASSAKÄYNTI nälkäisenä on huono idea. Saatat päätyä ostamaan kolme valmishampurilaista, pussin karkkia ja koukkaamaan vielä pizzerian kautta kotiin. Ennakkosuunnittelu taklaa tehokkaasti satunnaisostokset, vähentää syömättä jäävien jämien määrää ja

tulee lopulta myös pidemmän päälle edullisemmaksi.

Joku tykkää lyödä lukkoon kerralla koko viikon ruokalistan, toiselle riittää pelkkä kauppalista. Kurkista ainakin jääkaappiin ennen kauppareissua. Pääasia, että et osta kaupasta mitä sattuu.

SYÖ NIMETÖNTÄ RUOKAA SOMEAIKA TUO inspiroivat ruokakuvat suoraan kännykkään. Mutta jos aina lähdet liikkeelle toisten laatimista resepteistä, pakkausten pohjat jäävät helposti käyttämättä.

Käännä siis kokkauskuvio toisin päin. Nosta pöydälle jääkaapin ja kuivakaapin sisältö ja kokkaa ronskisti ruokasi niistä.

Voit päätyä yllättäviin yhdistelmiin. Ruoalla ei aina tarvitse olla 20

| M2-lehti

nimeä, mutta se voi silti olla terveellistä ja herkullista.

Jämäruokabuffet on hauska tapa ottaa käyttöön aiempien päivien ruoanjämät. Kata kauniisti ja kutsu perhe tai naapuri pöytään: jokainen saa poimia lautaselleen mieleisensä jämäherkut. Parin päivän takainen keitto voi olla buffetissa juhlava alkupalakeitto. Ripottele yrttejä koristeeksi!

LOPETA TAISTELU AIKAA VASTAAN AHDISTAAKO jääkaapissa tummuva kukkakaali ja nahistuneet porkkanat? Älä taistele mätänemistä vastaan, vaan ota tavaksi esivalmistella kasvikset mahdollisimman pian ostamisen jälkeen. Esivalmisteluun ei tarvitse varata erillistä kokkausaikaa, tee se muun ruoanlaiton ohessa.

Hyödynnä edulliset sesongin kasvikset: paloittele, paahda ja laita lasisissa purkeissa jääkaappiin. Näin näet heti, mitä ruokaa on valmiina. Käytä pitkin viikkoa esimerkiksi pastan kanssa. Näin sinulla on aina jääkaapissa puolivalmista ruokaa, eivätkä kasvikset nahistu yksin vihanneslokerossa.

KATSO RUOKAA UUSIN SILMIN BIOJÄTE VAI herkku? Kukkakaalin lehdet ovat aivan yhtä herkullisia kuin varsinainen kukkakaali. Perunankuorista voit tehdä sipsejä ja kuiva leipä paahtuu herkullisiksi krutongeiksi.

Ulota keittiöluovuutesi pakastimeen asti. Ylimenneet hedelmät voi paloitella ja pakas-

taa smoothie-aineksiksi. Myös yrtit kannattaa laittaa pakkaseen, jolloin niiden säilyvyys pitenee kuukausilla.

Suhtaudu ennakkoluulottomasti myös siihen, mitä ruokaa syöt eri kellonaikoina. Iltapalalla voi hyvin dipata päivälliseltä ylijääneet perunat hummukseen tai kermaviiliin.

PERUSTA OMA HÄVIKKIRUOKAKORI OTA KUIVA-AINEKAAPIN musta aukko hallintaan perustamalla keittiöön hävikkiruokakori. Aseta nätti kori näkyvälle paikalle keittiöön ja nosta siihen kuivakaapista kaikki pakkausten jämät tai pian vanhenevat tuotteet.

Haasta itsesi tyhjentämään ruokahävikkikoria päivittäisen

ruoanlaiton yhteydessä. Ujuta viimeisetkin linssipaketin rippeet kasviskeittoon tai ideoi koko ateria hävikkikorin sisällöstä lähtien.

Muista perussäännöt: tyhjennetty pussi on voitto, eikä ruokahävikkikorin tuotteita saa enää laittaa takaisin kaappiin!

Saatko korin tyhjäksi?

M2-lehti |

21

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

JONGLÖÖRIN UNELMAKOTI Wilma Seppälä ja Onni Toivonen muuttivat korkeaan parvelliseen kaksioon Tampereen Jallukkaan. Siellä kelpaa vaikka singota keiloja ilmaan.

TEKSTI: SANNA-KAISA HONGISTO KUVAT: MARJAANA MALKAMÄKI

22

| M2-lehti

Onnin jongleeratessa Wilma pelkää vähän viherkasviensa puolesta, mutta toistaiseksi mitään ei ole rikkoutunut.

M2-lehti |

23

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

”Yksin ollessani laitan joskus musat soimaan ja tanssin vähän”, Wilma sanoo.

E

siintyvien taiteilijoiden vuokratalo Tampereen Jallukka sijaitsee paraatipaikalla Kalevan kaupunginosassa. Ajan hissillä kuudenteen kerrokseen ja kävelen käytävän päähän. Täällä asuvat tanssija Wilma Seppälä, 26, ja jonglööri Onni Toivonen, 27.

Taiteilijapariskunta vaikuttaa vastaheränneeltä. He tarjoavat kahvia sirosta lasikannusta. Päiden päälle jää epätavallisen paljon ilmatilaa.

Katsahdan ylöspäin, ja avaruus yllättää, vaikka tiesin, mitä odottaa.

Tältä siis näyttää kodissa, joka on neljä ja puoli metriä korkea.

Kelpaa vaikka heitellä keiloja ilmaan.

24

| M2-lehti

Eteisen ja keittiötilan yläpuolelle jää omalaatuinen hylly. Jos sinne pääsisi jotenkin kiipeämään, siellä voisi istua ja heilutella jalkojaan. Silti jalat eivät yltäisi alla seisovan päähän. ”Vanhoissa taloissa on usein ihmeellisiä lokeroita ja muita eriskummallisia ratkaisuja. Tässä talossa on vähän samanlaista fiilistä, vaikka tämä on ihan uusi talo”, Onni kehuu kotia.

Wilma kiittelee ikkunoiden paljoutta. Vaikka alemmat sälekaihtimet sulkisi näkösuojaksi, ylemmistä ruuduista virtaa runsaasti luonnonvaloa. ”Huonekasvit voivat tosi hyvin”, Wilma ihastelee.

Pari on selvästi tyytyväinen upouuteen M2-Kotien asuntoonsa.

Tällaista kämppää ei monella ole.

”Olin tosi mehuissani” Kun Onni kuuli kaveriltaan Tampereelle valmistuvasta taiteilijoiden vuokratalosta, hän kiinnostui heti.

Into kasvoi, kun hän näki netissä ensimmäiset havainnekuvat ylimmän kerroksen huoneistoista. Huonekorkeuden ansiosta hän pystyisi jongleeraamaan kotona. ”Ilmeisistä syistä olin tosi mehuissani tästä talosta ja hypetin tätä tosi paljon. Wilma oli ehkä vähän nirsompi.”

Wilmaa mietitytti, kantautuisiko viereiseltä kadulta ja rakennustyömailta meteliä. Aiemmin Pispalan järvimaisemissa asuneena hän pohti, olisiko Kalevasta liian pitkä matka Tampereen luontokohteisiin.

Korkeasta avokeittiö- ja olohuonetilasta pääsee jyrkkiä portaita parvelle, jossa Wilma ja Onni katsovat tv-sarjoja ja majoittavat vieraita.

”Suhteessamme on ollut paljon enemmän etäilyä kuin läheilyä.”

Hän kuitenkin päätti antaa Jallukalle mahdollisuuden – eikä ole katunut.

Onni kantoi muuttokuormansa sisään toukokuun lopussa. Kesäkuussa tuli Wilma, Ruotsista asti. Hän oli juuri saanut valmiiksi tanssijan kandidaatintutkintonsa Tukholman taideyliopistossa.

Yli kolmen vuoden etäsuhteen jälkeen pari asui nyt saman katon alla. ”Suhteessamme on ollut paljon enemmän etäilyä kuin läheilyä”, Wilma kertoo.

Etäsuhteesta lähisuhteeseen Wilma ja Onni ovat seurustelleet seitsemän vuotta. Molemmat ovat opis-

kelleet Tukholman taideyliopistossa – mutta eri aikaan.

Onni aloitti opiskelun sirkusammattilaiseksi heti lukion jälkeen.

Samana vuonna Wilma kävi ensimmäistä kertaa Tukholmassa tanssilinjan pääsykokeissa. He tunsivat toisensa jo lukioajoilta, joten pääsykokeiden yhteydessä tuli hengailtua. ”Seuraavana kesänä Tampereella ’alettiin oleen’”, Wilma kertoo hymyillen.

Onni vietti opintojensa aikana kesät aina Tampereella.

Onnin asuessa Tukholmassa Wilma opiskeli teatterikansanopistossa Lahdessa ja sitten Outokummussa, missä hän suoritti tanssialan perustutkinnon. Onnin valmistumisen jälkeen pari ehti asua vain puoli vuotta M2-lehti |

25

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

Koti on rauhoittumispaikka, johon voi aina palata työreissuilta. Täydellistä sisustusta tärkeämpää on se, ettei koti aiheuta stressiä.

yhdessä Tampereella, kun Wilma lähti vuorostaan Ruotsiin.

Nyt, muutettuaan Onnin kanssa yhteen, Wilma on paradoksaalisesti enemmän yksin kotona kuin koskaan ennen. Opiskeluaikoinaan hän asui kimppakämpissä. ”Onnin työ on niin liikkuvaa, että suhteemme muistuttaa etäsuhdetta, vaikka asummekin yhdessä”, Wilma kuvailee tyynesti.

Reissaava elämäntapa on molemmille tuttua, eikä etäilyyn liity draamaa. ”Etä- ja lähisuhde ovat täysipainoista yhdessä olemista”, Onni sanoo.

Onni on kuluneen kesän ja syksyn 26

| M2-lehti

aikana työskennellyt paljon Helsingissä ja Joensuussa. Hän on valmistanut sirkusesityksiä eri työryhmien kanssa. Wilma taas on onnistunut saamaan syyskaudeksi tuuraus- ja opetustöitä koti-Tampereelta. Lisäksi hän valmistelee paria esitystä tamperelaisten työryhmien kanssa.

Koti tukee palautumista Tänään molempien reput odottavat eteisessä pakattuina. Pariskunta lähtee kohta ajamaan Ouluun, missä he esittävät sirkusta ja tanssia yhdistävän esityksensä Amalgam. Siinä he esimerkiksi ampuvat puhallusputkel-

Koti on ennen kaikkea rauhoittumispaikka, ei sisustusprojekti.

Taiteilijapariskunnan arki on paljon myös reissaamista työn puolesta.

Syinä ovat liikkuva elämäntyyli sekä koronarajoitukset, joiden vuoksi talon kerhohuonetta ei ole vielä saatu käyttöön. ”Osa talon muusikoista on jo selvästi tutustunut toisiinsa. He taitavat jamitella alakerran treenikämpissä”, Onni kertoo.

Tampereen Jallukalla on myös aktiivinen Facebook-ryhmä. Jos joltakulta jää vaikka saunavuoro käyttämättä, sen voi luovuttaa eteenpäin.

Seitsemän keilaa ilmassa

la riikinkukon sulkia ylös – niin monen metrin korkeuteen, ettei esitystä voi treenata edes heidän kotonaan.

Esityksessä Onni myös pyörittää pitkää lautaa päänsä päällä.

Wilma ja Onni pitävät itseään onnekkaina, sillä molemmille on löytynyt töitä kilpaillulta taidealalta.

Haasteena molemmilla on työmäärän rajaaminen. ”Tulevaisuudessa haluaisin tehdä mielekkäitä töitä, mutta niin, että palautumis- ja rauhoittumisaikaa jäisi tarpeeksi”, Wilma pohtii.

Onni komppaa. Tässä kuviossa koti on ennen kaikkea rauhoittumispaikka, ei esimerkiksi sisustusprojekti.

Pariskunnan tuntemista taiteilijoista osa reissaa jatkuvasti sohvalta toiselle. Niin juureton elämäntapa ei kiehdo. ”On hyvä olla jokin beissi, johon tulla reissujen välissä”, Onni tiivistää.

Mieluusti osa yhteisöä Wilmaa ja Onnia kiinnostaa Jallukassa myös yhteisöllisyys naapureiden kanssa. ”Luulen, että tarve yhteisöllisyyteen on aika syvään koodattu ihmiseen”, Wilma pohtii.

Toistaiseksi he eivät ole ehtineet tutustua naapureihin kovin hyvin.

Onni kaivaa säilytyslaatikosta työvälineitä ja alkaa sinkoilla niitä ylös.

Seitsemän keilaa pysyvät ilmassa hämmästyttävästi. Ne eivät ole edes lähellä osua kattoon.

Kun yksi ”droppaa” eli putoaa matolle, ääni on vaimea. Meluhaittojen minimoimiseksi Onni on ostanut kaksi samanlaista paksua mattoa ja asettanut ne lattialle päälletysten.

Kyseessä on varotoimi. Jallukan äänieristys on huippuluokkaa. Wilma ja Onni eivät ole kuulleet naapuriasunnoista juuri mitään ääniä.

Hellalla kiehuu vesi. Taiteilijat aikovat lounastaa ennen seitsemän tunnin ajoa Ouluun.

Sanomme heipat, koska Onnin pitää ehtiä vielä parturiin ennen lähtöä.

Esityksessä lauta ei pyöri kunnolla pään päällä, jos hiuksia on liikaa.

M2-lehti |

27

AKTIIVISET ASUKKAAT

Uudet talotoimikunnat valittu M2-Kotien asukaskokoukset on pidetty ja uudet talotoimikunnat aloittavat kaksivuotiskautensa.

Asukastoiminnan merkityksestä kertovat isännöitsijä ja uunituore asukasaktiivi.

LAITA M2-PÄIVÄ JO KALENTERIIN!

TAINA HEIKKILÄ on M2-Kotien isännöitsijä Järvenpään aluetoimistossa. Hänen vastuullaan on 13 kohdetta.

REETTA HOTTI on Kuopion Vanhankallionkadulla sijaitsevan massiivipuukerrostalon talotoimikunnan puheenjohtaja.

”TALOTOIMIKUNTIEN kokoukset on saatu hyvin pidettyä ja osallistujia on ollut mukavasti. Olemme kaikki odottavalla kannalla, mikä on uusi normaali, jonka mukaisesti toimitaan.

Ihmiset odottavat pääsevänsä taas tapaamaan toisiaan ja suunnittelemaan yhteistä tekemistä. Ehkä talotoimikunnat kehittävät myös ihan uusia tapoja tehdä asioita.

Isännöitsijälle aktiivinen asukastoiminta ja talojen yhteisöllisyys ovat tärkeitä. Kun asukkaat tuntevat toisensa, he auttavat toisiaan ja mahdolliset ongelmat selviävät jouhevasti.

Kaikki tämä vaikuttaa talon ilmapiiriin. Olen ollut 23 vuotta isännöitsijänä. Yhä edelleen tuntuu mukavalta, kun omassa talossa on hyvä henki.”

”TALOMME ON uusi ja meille valittiin

28

| M2-lehti

nyt ensimmäistä kertaa talotoimikunta. Minun lisäkseni meitä on kuusi muuta eri-ikäistä asukasta. Se on tosi hyvä, sillä näin erilaisten ihmisten ääni pääsee esiin.

Suunnitelmissa on monenlaista tekemistä, esimerkiksi pikkujoulut, retkiä laavulle ja lautapeli-illat kerhohuoneella. Odotan innolla yhteisiä hetkiä ja retkiä.

Lähdin asukastoimintaan, sillä minusta on kiinnostavaa tarttua uusiin tilaisuuksiin. Asukastoiminta on oiva tapa treenata erilaisia vuorovaikutustilanteita, kuten kokousten vetämistä. Samalla omat yhteistyötaidot kehittyvät, ja siitä on hyötyä esimerkiksi työelämässä. ”

• KAIKKI talotoimikuntien puheenjohtajat ovat tervetulleita viettämään M2-Päivää lauantaina 12.2.2022 Helsingissä. Hotelli Presidentissä pidettävässä tapahtumassa kuullaan kiinnostavia puheenvuoroja, saadaan uusia ideoita, verkostoidutaan ja vaihdetaan kokemuksia eri puolilta Suomea tulevien puheenjohtajien kanssa. Kiinnostavan ohjelman lisäksi tarjolla on hyvää ruokaa. M2-Kodit maksaa matkat Helsinkiin ja pitkänmatkalaisille myös yöpymisen. Kutsut ja lisätiedot lähetetään joulukuussa.

• LIITY M2-Kotien asukkaiden Facebook-ryhmään Asukastapahtumat – ideoita talotoimikunnille. Ryhmässä voit jakaa oman talon onnistuneet tapahtumat vinkiksi muille ja napata itsellesi uusia ideoita.

• ASUKASTOIMINNAN käsikirja on saanut uuden ilmeen.

Käsikirja löytyy osoitteesta m2kodit.fi/asukkaalle/ asukastoiminta

K U V I T U K S E T I S TO C K

KUN LAITAT lasipurkin keräykseen, älä sano sille hyvästi vaan näkemiin.

Lasi voi ilmestyä myöhemmin takaisin kotiisi: siitä tehdään uusia lasipulloja ja -purkkeja.

LASI MATKAA keräysastiasta ensin välivarastoon. Sieltä oikein lajiteltu lasi kuljetetaan lasin käsittelylaitoksille.

PANTTIPULLOISTA saa kauppaan viedessä pullonpalautusmaksun. Myös kodin pantittomien lasipurkkien kierrätys vaikuttaa kukkaroosi. Kaikki lajittelu pienentää jätteenkäsittelymaksuja, ja se vaikuttaa kotisi vuokraan.

Lähes ikuinen lasi Kilo kierrätyslasia vähentää 1,2 kilon verran uusien raaka-aineiden tarvetta.

LASI MURSKATAAN ja pestään. Muut materiaalit poistetaan. Lasimurska lajitellaan värin ja koon mukaan.

JALOSTETTU LASI toimitetaan lasitehtaisiin. Nämä sijaitsevat ulkomailla, sillä Suomessa ei enää valmisteta lasipakkauksia.

LÄHDE: HSY

Kierrätys ei mene hukkaan • Myös metallia voi kierrättää lähes loputtomiin.

• Biojätteestä tehdään sähköä ja lämpöä. Mädättämällä saadaan multaa.

• Muovipakkauksista tehdään kukkaruukkuja, ämpäreitä, tiskiharjoja ja muovikasseja.

• Kodin keräyspaperista saadaan uutta sanomalehtipaperia, vaaleasta toimistopaperista talous- ja wc-paperia.

• Keräyskartongista valmistetaan uutta aaltopahvia ja vessapaperirullan hylsyjä.

M2-lehti |

29

I S TO C K

ASUKASINFO

M2-Kotien vuokrat tasa-arvoisiksi Samantasoinen vuokra samantasoisissa kodeissa. M2-Kotien vuokrat tasataan ja jyvitetään, jotta aikojen saatossa syntyneet epätasa-arvoisuudet saadaan korjattua.

ON TÄRKEÄÄ voida luottaa siihen, että oman kodin vuokra on varmasti oikeudenmukainen ja tasaarvoinen. Näin ei ole aina ollut, sillä M2-Kodeille on esimerkiksi siirtynyt taloja eri omistajilta, joilla on ollut omanlaisensa vuokrataso ja -perusteet.

Niinpä joidenkin asukkaiden vuokra on voinut olla korkeammalla tasolla kuin toisten.

Nyt epäkohdat halutaan korjata tasaamalla ja jyvittämällä vuokrat niin, että jatkossa kaikki maksavat varmasti oikeudenmukaisesti asumisestaan ja vuokrat ovat yhdenvertaiset. M2-Kotien keskivuokra ja kokonaisvuokrataso eivät nouse. Muutoksissa noudatetaan ARAn vuokranmääritysohjetta.

TASAPUOLINEN VUOKRAMALLI Tulevaisuudessa selkeä pisteytysmalli ratkaisee asunnon vuokran. Vuokraan vaikuttavat: • kiinteistön sijainti valtakunnallisesti ja alueellisesti • tekninen ikä, laatu ja varustetaso • asuntotyyppi ja neliöt • asukasaktiivisuus talossa • kiinteistön erityiset ominaisuudet

Muutokset tulevat voimaan 1.3 .2022.

Oman kodin uusi vuokra ilmoitetaan kirjeitse joulukuuss a.

TARKISTAMME MYÖS VUOKRIEN OIKEUDENMUKAISUUDEN TALON SISÄLLÄ.

Siihen vaikuttavat: • asunnon koko • asunnon kerros • piha, sauna tai terassi • muut mahdolliset tekijät

KATSO MITÄ OSOITTEITA MUUTOS KOSKEE M2KODIT.FI/TIETOA-VUOKRASTA

30

| M2-lehti

Anna palautetta lehdestä! m2kodit.fi/m2lehti

Kerro mielipiteesi, anna juttuvinkki tai ilmoittaudu haastateltavaksi. Arvomme verkossa tai alla olevalla kupongilla 31.1.2022 mennessä vastanneiden kesken yhden 100 euron arvoisen Verkkokauppa.comin lahjakortin!

KERRO MIELIPITEESI M2-KOTIEN ASIAKASLEHDESTÄ Vastaanottaja maksaa postimaksun

Ympyröi valitsemasi vaihtoehto ERINOMAINEN HYVÄ PARANNETTAVAA HUONO

OLIVATKO LUKEMASI JUTUT MIELESTÄSI?

 viihdyttäviä  inspiroivia  kiinnostavia  tavanomaisia  hyödyllisiä  yhdentekeviä

 tylsiä  yllättäviä  jotakin muuta, mitä?

Mikä oli mielestäsi lehden paras juttu?

Y-Säätiö/M2-lehti PL 322 00531 Helsinki

Mistä aiheesta haluaisit lukea M2-lehdestä?

Jos haluat osallistua arvontaan, jätä yhteystietosi.

Nimi:

Tunnus: 5021280 00003 Vastauslähetys

Osoite: Sähköposti:

Puhelin:

Olen kiinnostunut kertomaan elämästäni tai kodistani M2-lehdessä:

 kyllä, haluaisin kertoa aiheesta:

 ei

Saako sinulle lähettää M2-Kotien uutiskirjeen sähköpostitse?

 kyllä  ei M2-lehti |

31

Yhdistä oikea jäte oikeaan roskikseen.

Sekajäte

Lasi

Muovi

Metalli

Biojäte m2kodit.fi

Pahvi

Paperi

Nappaa talteen lajitteluohje! Kiinnitä vaikka jääkaapin tai roskakaapin oveen, niin löydät tarvitsemasi tiedot.

1

BIOJÄTE Kaikki maatuva ja kompostoituva, kuten ruoantähteet, kuihtuneet kukat, talouspaperi ja kahvipurut suodatinpusseineen.

• Pienen määrän ruokaöljyä voi imeyttää talouspaperiin ja laittaa biojätteeseen. Suuremmat öljymäärät kuuluvat suljetussa pakkauksessa sekajätteeseen.

2

HUOMIO: • Biojätettä ei kannata laittaa sekajätteeseen, joka on jätelajeista kalleinta käsitellä.

3

KARTONKI JA PAHVI Pakkaukset, jotka on valmistettu pahvista, kartongista tai paperista sekä alumiinilla vuoratut pahvitölkit, talous- ja wc-paperin hylsyt ja munakennot.

• Huuhdo tai pyyhi ruokaa tai juomaa sisältäneet pakkaukset ja valuta kuiviksi.

• Irrota muoviset korkit muovikeräykseen.

Korkkien kauluksia, teippejä tai niittejä ei tarvitse poistaa.

HUOMIO: • Pakkaa litistetyt pakkaukset sisäkkäin, niin säästät tilaa.

MUOVIPAKKAUKSET Kodin muovipakkaukset, kuten elintarvikkeiden pakkaukset ja pesuainepullot.

• Irrota korkit ja kannet. Huuhtaise tai pyyhi pakkaus, jotta se ei ala haista.

• Muovipakkauksia ei kannata laittaa sisäkkäin. Näin jatkojalostaminen helpottuu.

• Vaarallisia aineita sisältäneet pakkaukset laitetaan sekajätteeseen.

HUOMIO: • Ämpärit, muovilelut tai hammasharjat eivät ole pakkauksia, joten ne kuuluvat sekajätteeseen.

4

PIENMETALLI Kodin pienmetallijäte, kuten metallipakkaukset, säilyketölkit, lasipurkkien metalliset kannet ja alumiinivuoat ja -foliot, tuikkukynttilöiden kuoret ja tyhjät aerosolipurkit sekä tyhjäksi puristetut sinappituubit.

• Pienmetalliin voi laittaa myös kattiloita ja pannuja, jos ne mahtuvat keräysastiaan.

HUOMIO: • Isommat metalliset esineet, kuten polkupyörän rungot voi viedä jäteasemille, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Sortti-asemille.

LEIKKAA TALTEEN

NÄIN LAJITTELET KODIN JÄTTEET

LEIKKAA TALTEEN

5

PAPERI

HUOMIO: • Märät, likaiset tai voimakkaasti värjätyt paperit, kuten lahjapaperi, kuuluvat sekajätteisiin.

VAATTEET JA TEKSTIILIT • Käyttökelpoiset tekstiilit voi antaa hyväntekeväisyyteen, kuten Fidalle tai UFF:lle. Vanhoja lakanoita ja peitteitä ottavat vastaan myös eläinsuojeluyhdistykset.

• H&M:n ja Lindexin myymälät vastaanottavat vanhoja vaatteita, Finlayson vanhoja pussilakanoita ja farkkuja.

• Käyttökelvottomia vaatteita ja tekstiilejä voi viedä poistotekstiilien keräykseen, pääkaupunkiseudulla Sortti-asemille.

• Likaiset tai homeiset vaatteet ovat sekajätettä.

7 m2kodit.fi

Tarkista kuntasi lajitteluo hjeet!

Jätelajie n nimet voivat va ihdella.

Postiluukusta tuleva paperi, sanomaja aikakauslehdet, mainokset ja kirjekuoret.

• Niittejä ja paperiliittimiä ei tarvitse poistaa.

• Jos keräät paperin paperikassiin, käytä valkoisia. Ruskeat paperikassit kuuluvat kartonkikeräykseen.

VAARALLINEN JÄTE Vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet sekä elohopeaa sisältävät kuumemittarit viedään apteekkiin, paristot ja akut kauppojen paristonkeräyslaatikoihin.

• Teippaa paristojen navat oikosulun ehkäisemiseksi.

• Muu vaarallinen jäte kuuluu vaarallisen jätteen keräyspisteeseen.

6

LASI Värilliset ja värittömät lasipurkit sekä lasipullot.

• Huuhtele likaiset purkit. Irrota kannet ja lajittele ne erikseen. Etikettejä tai kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa.

HUOMIO: • Juomalasit, kuumuutta kestävä lasi, posliini ja keramiikka kuuluvat sekajätteeseen.

MUISTA MYÖS NÄMÄ • Isot esineet, kuten sohvat, runkopatjat tai suuret matot kuuluvat lajitteluasemille. Niitä ei saa jättää talon jätetilaan.

• Sähkö- ja elektroniikkalaitteet viedään SER-keräyspisteisiin.

Pieniä laitteita vastaanottavat myös niitä myyvät kaupat.

• Remonttijäte viedään oman kunnan rakennusjätteiden vastaanottopaikalle, kuten Sortti-asemille.