M2-asiakaslehti 2/2018

M2-KOTIEN LEHTI HYVILLE NAAPUREILLE 2/2018

Ympäristön ehdoilla Kolme näkökulmaa ekologisempaan asumiseen. S. 8 KIINASTA MARTSARIIN Anna muutti tuliterään kotiin. S. 22

M2-lehti |

1

SISÄLTÖ 2/2018

NÄIN MINÄ ASUN Kiljalan perheessä värejä käytetään luovasti. SIVU 4

JOKO SEURAAT M2-KOTEJA SOMESSA? Ryhdy seuraajaksi jo tänään. Löydät meidät Facebookista, Twitteristä ja Insta­ gramista. Tilaa myös uutiskirjeemme osoitteessa m2kodit.fi. LEE NA KISONEN

ASUMISTA YMPÄRISTÖN EHDOILLA Luontoa säästävä arki on oma valinta. SIVU 8

M2-ALUEET M2-Kotien asukkaat kertovat, miten he ovat valinneet asuinpaikkansa. SIVU 18

KIINASTA MARTINLAAKSOON Anna Laitisen uusi koti löytyi tutuista maisemista. SIVU 22

M2-lehti toimitetaan jokaiselle M2-Kotien asukkaalle kotiin. JULKAISIJA: Y-Säätiö PÄÄTOIMITTAJA: Sari Tikkanen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Leena Filpus / Kubo ULKOASU: Markus Frey, Iina Lievonen-Thapa KIRJOITTAJAT & KUVAAJAT: Krista Ahola, Leena Filpus, Jenni Junkala, Linda Mustakari, Juho Paavola, Kirsi Tuura, Meeri Utti KANNEN KUVITUS: Leena Kisonen PAINO: SP-Paino PAINOS: 11200, LEHTI ILMESTYY KAKSI KERTAA VUODESSA ISSN: 2489-3846 M2-KODIT VERKOSSA: m2kodit.fi M2-KOTIEN ASIAKASPALVELU: m2.asiakaspalvelu@ysaatio.fi tai puh. 09 7742 5500

2

| M2-lehti

PÄÄKIRJOITUS: JUHA KAAKINEN

MIHIN SUUNTAAN ilmaston lämpötila muuttuu: leikkivätkö lapset tulevaisuudessa ympäri vuoden shortseissaan vai toppahaalareissaan suomalaisilla kotipihoilla? Maailmanlaajuisesti on kiinnitetty huomiota siihen, että talot, tilat ja kodit ovat ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Rakennettu ympäristö aiheuttaa arviolta 40 prosenttia maailmanlaajuisesta energiankulutuksesta ja luonnonvarojen käytöstä sekä kolmanneksen ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä. Rakennusten ja rakennetun ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa onkin mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan ilmastonmuutoksen etenemiseen. Tässä ovat avainasemassa esimerkiksi energiatehokkuuden ja kierrätyksen parantaminen. Myös me M2-Kodeilla kannamme kortemme kekoon. Tänä vuonna kymmenen kiinteistöämme pääkaupunkiseudulla osallistui Ekokompassi-ympäristöohjelman pilottiin, jossa kiinnitettiin huomiota muun muassa jätteiden lajitteluun ja energiatehokkuuteen. Myös pääkonttorimme Helsingissä oli yksi Ekokompassi-kohteistamme. Pilotointi onnistui niin hyvin, että sertifikaatti on nyt meillä! Lue lisää sivulta 8. Pyrimme rakennuttamaan uudiskohteemme ja perusparannuskohteemme ekologisesti ja ympäristöystävällisesti. Haluamme käyttää materiaaleja, jotka kestävät aikaa ja kulutusta. Mielestämme kestävää asumista on myös se, että asukkaamme viihtyvät kodeissaan elämäntilan-

SANNA LIIM ATAINEN

Välitetään ympäristöstä ”Kestävää asumista on se, että asukkaamme viihtyvät kodeissaan myös elämäntilanteiden muuttuessa.” teiden muuttuessa. Meille on tärkeää tehdä yhdessä asioita ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Näihin talkoisiin tarvitaan arjen valintoja meiltä jokaiselta. Omista pienistä teoistaan kertovat asukkaamme Sonja Pakkanen, joka tunnustautuu kirppisfaniksi, sivulta 10, ja tutkija Michael Lettenmeier, joka valitsee useammin ruokapöytäänsä kasviksia kuin braatvurstin, sivulta 13. Mikä on sinun arjen ekotekosi? Ollaan ystäviä ympäristölle, myös jouluna. Tunnelmallista loppuvuotta!

JUHA KAAKINEN Y-SÄÄTIÖN TOIMITUSJOHTAJA

M2-lehti |

3

NÄIN MINÄ ASUN ASUKAS: Katariina Kiljala, 50, Jouko Kiljala, 50, ja Kirsikka Kiljala, 14. ASUINPAIKKA: M2-Kotien asunto, Pappilanmäki, Kuopio ASUNTO: 2 h + tupakeittiö, 51,5 m² MUUTTANEET TALOON: joulukuussa 2017

Ikuinen väri­humala TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: PETRI JAUHIAINEN

”VÄRIT OVAT minulle todella tärkeitä. Ne luovat tunnelman ja vaikuttavat mielialaan. Elämänmuutosten myötä kodin värimaailma on muuttunut kylmistä sävyistä lämpimämpiin. Kuopioon muutto on tuonut sisustukseen ja vaatteisiini keltaista ja oranssia. Pinkin ystävä olen ollut aina, ja se korostui etenkin tyttäremme Kirsikan syntymän jälkeen 14 vuotta sitten. Tosin Kirsikka suosii itse nykyisin enimmäkseen mustaa, harmaata ja geometrisia kuvioita. Mieheni Jouko antaa minulle aika vapaat kädet sisustamisen suhteen. Jopa nukkekotiharrastukselleni on kotona tilaa, vaikka neliöitä on vähän. Parasta kotonamme on olohuone, joka toimii myös makuuhuoneenamme. Kirsikalla on oma huone. On tärkeää, että kotona on viihtyisää ja harmonista. Vaikka olemme fyysisesti lähekkäin, jokainen saa olla omassa rauhassaan ja rennosti. Meillä ei siivoamisestakaan nipoteta.” Tykkään luoda käsilläni uutta, mutta neulominen on minulle aika uusi juttu. Tässä syntyvät sukat äidilleni syntymäpäivälahjaksi. 4

| M2-lehti

Vähän minua jännitti, mitä Jouko sanoo pinkistä kahvinkeittimestä, mutta minun oli vain ihan pakko saada tämä. Olin jo melkein aikuinen, kun tajusin, että voin tosiaankin harrastaa nukkekoteja, jos haluan. Tämä metallinen, oikeastikin toimiva uuni on ensimmäisiä hankkimiani oikeita nukkekotikalusteita.

M2-lehti |

5

I STO CK

AJANKOHTAISTA

Ilmianna itsesi! PALKKAAMME ensi vuonna työntekijöitä pääkaupunkiseudulle määräaikaisiin työsuhteisiin muun muassa remonttitiimiin, siivoustyöhön sekä vihertiimin kausitöihin. Voit olla valmis osaaja tai matkalla sellaiseksi. Tarjoamme tarvittaessa valmennusta ja erilaisia väyliä, esimerkiksi oppisopimuskoulutusta ja työssä oppimista, osaamisen kartuttamiseksi. Lähetä vapaamuotoinen viesti itsestäsi, osaamisestasi ja motivaatiostasi osoitteeseen uuras@ysaatio.fi. Lue lisää ysaatio.fi/uuras.

M2-Kotien kiinteistö­huolto uudistui pääkaupunkiseudulla LAATUA ja parempaa asiakastyytyväisyyttä. Näitä tavoitellaan M2-­ Kotien kiinteistönhuollon uudistuksessa pääkaupunkiseudulla. Syyskuun alussa Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kirkkonummen kohteissa aloittivat uudet huollon yhteistyökumppanit. Lisäksi viidessä Vantaan ja Helsingin kohteessa aloitettiin myös M2-Kotien oman kiinteistönhoidon ja siivouksen pilotti. Uudistusten toivotaan parantavan kiinteistöhuollon laatua ja asukkaiden tyytyväisyyttä. Kun kiinteistönhuolto on M2-Kotien omassa hallus6

| M2-lehti

sa, talo on parhaimmillaan talkkarille entuudestaan tuttu, ja asukkaatkin tuntevat talkkarin. Tuttua on helppo nykäistä tarvittaessa hihasta. ”Meille on tärkeää, että kiinteistöjämme hoidetaan hyvin, ja että asukkaamme saavat asua hoidetussa asuin­ ympäristössä. Uusi toimintamalli tukee myös tavoitettamme työllistää asukkaitamme”, kiinteistöjohtaja Juha Niskanen Y-Säätiö -konsernista kertoo. Tarkista oman huoltoyhtiön tiedot porraskäytävän ilmoitustaululta tai kotiin jaetusta tiedotteesta.

35

Uusia M2-Koteja Tampereen Kalevaan TAMPEREEN Kalevaan rakennetaan vuokratalo, jossa sekoittuvat M2-Kotien ja taiteilijoiden asunnot. M2-Kodit rakennuttaa yhteistyössä Elmu-säätiön kanssa vuokratalon, johon tulee arviolta 35 ARA-vuokra-asuntoa. Näistä noin puolet on tarkoitettu M2-Kotien asukkaille. Loput ovat Elmu-säätiön hallinnoimia taiteilija-asuntoja. M2-Kodit ja Elmu ovat aiemminkin rakennuttaneet yhdes-

sä. Vuonna 2017 Jätkäsaareen valmistui Helsingin Jallukka, jossa muusikot ja M2-Kotien asukkaat asuvat samassa talossa. Eri kohderyhmien yhdistäminen on tuonut asukkailta paljon hyvää palautetta, sillä Jallukassa on erityisen vilkasta asukastoimintaa. Tampereen kiinteistön suunnittelu on juuri aloitettu. Asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa arviolta vuonna 2020.

Maailman kärkeä ntun Jouluto o ja soitt puhelin mestyneet e eell il parvekk Lue lisää M2n lahjat. a asuvie Kodeiss a t is isto joulumu it.fi d o k 2 m

JIHUU! M2-lehti sai kunniamaininnat parhaan ulkoasun ja parhaan kannen sarjoissa maailman arvostetuimmassa digimedioiden ja printtilehtien Folio Awards -kilpailussa. Kilpailuun osallistui yli 2 000 kilpailutyötä ympäri maailman, joten New Yorkissa 9. lokakuuta julkistetusta menestyksestä voi olla syystäkin ylpeä.

kesätyöntekijää työllistyi meillä viime kesänä.

Työtä tarjolla! TARJOAMME keikkatöitä helppokäyttöisen Treamer-­ puhelinsovelluksen kautta. Lataa ilmainen sovellus puhelimeen App Storesta, Google Play Storesta tai netistä osoitteesta treamer.com/­ ryhdy-treameriksi. Latauksen jälkeen liity Y-Säätiö-konsernin sisäiseen Y-Tekijät-ryhmään, jonka kautta välitämme työmahdollisuuksia. Helpoiten ryhmään liittyminen käy oheisesta QR-koodista tai käymällä osoitteessa goo.gl/kEK3V2. Profiilia luodessasi varaudu syöttämään tilinumerosi ja kuva verokortistasi. Näin sinut hyväksytään Treamerin keikkatyöntekijäksi. LISÄTIETOJA UURAS@YSAATIO.FI

M2-lehti |

7

ASUMISTA YMPÄRISTÖN EHDOILLA TEKSTI JA KUVAT: JUHO PAAVOLA

Asuminen ja arjen valinnat vaikuttavat siihen, kauanko maapallo tottumuksiamme sietää. Kerromme kolme näkökulmaa ympäristöystävällisempään arkeen. 8

| M2-lehti

M2-Kotien kiinteistÜÜn Helsingin Aleksis Kiven kadulla saatiin Molokroskikset vuosi sitten.

M2-lehti |

9

Kierrätyksen kuningatar M2-Kodissa asuva Sonja Pakkanen lajittelee ja kierrättää. Kirpputorit ovat hänelle aarreaittoja, joista tekee loistolöytöjä. SONJA PAKKASELLE on taas kertynyt paperia aika lailla. Kirjekuoria, muistiinpanoja, mainoksia, lehtiä. Hän on tunnollisesti lajitellut ne koriin, jolla paperit on helppo viedä ulos. Näin Pakkanen on tehnyt aina. ”Minulla oli tapana lajitella jätteet aika tarkasti jo ennen kuin lajitteluroskiksia edes oli talossamme. Silloin ne piti viedä vähän kauemmas, lähiseudun yleiseen keräyspisteeseen”, Pakkanen sanoo. Pakkanen on asunut samassa talossa Helsingin Aleksis Kiven kadulla 24 vuotta. Parempaa paikkaa kun on ollut vaikea keksiä. Asuinpaikka on

säilyttänyt charminsa, ja jätehuoltokin on vain helpottunut. Viime vuonna M2-Kotiin saatiin uudet, maahan kaivetut Molok-roskikset. ”Kun roskikset ovat hyvässä kunnossa, jätteiden lajittelu ei vie yhtään sen enempää aikaa kuin jos heittäisi kaiken yhteen ja samaan sekajätteeseen.”

Kirpparilla hypistelemään Jätteiden lajittelu ja kierrätys ylipäätään kiinnostavat Pakkasta yhdestä ja samasta syystä. ”Kyllä se on ympäristö! Tällä yhteisellä planeetallahan

meidän pitäisi elää, ja toivottavasti vielä hyvin kauan. Esimerkiksi muovisaastetta tulee kuitenkin koko ajan lisää.” Niinpä myös kirpputorit ovat kiehtoneet Pakkasta pitkään. Moni kirppisfani on siirtynyt verkon digitaalisille kauppapaikoille. Pakkanen vannoo kuitenkin perinteisten kivijalka-kirppisten nimeen. Sieltä ovat löytyneet niin etanapannut, talvitakit kuin edustusmekko tuttavan häihinkin. ”Kun ostan, tykkään itse koskea ja hypistellä tavaroita.” Asuntonsa Pakkanen on konmarittanut minimiin – jäljellä ovat tärkeät

Sonja Pakkanen kierrättää ja lajittelee, koska luonnon- ja ympäristönsuojelu ovat hänelle tärkeitä.

10

| M2-lehti

ja merkitykselliset kalusteet. Tavaran vähentämisessä hän on toiminut ympäristö edellä, kierrätys ohjenuoranaan. ”Olen huomannut, että etenkin vanhemmat ihmiset saattavat heittää vaatteita roskiin tai tehdä niistä rättejä. Jos vaate on ehjä, se kannattaa ehdottomasti viedä vaatekeräykseen. Siellä siitä voi olla tarvitsevalle iloa.”

Kierrätystä myös taloyhtiöön Pakkanen on talonsa talotoimikunnan puheenjohtaja. Yhdessä muutaman muun aktiivin kanssa heidän M2-Kodissaan on saatu paljon mukavaa aikaan. ”Kerhohuoneemme on parhaasta päästä. On tikkataulua ja biljardipöytää. Kuntosalikin on moderni”, Pakkanen listaa. Hetki sitten Pakkasen puhelimeen on tullut viesti. Asukkaiden keskuudessa on pähkäilty, että taloon tarvittaisiin iskuporakone. Sitä tarvitsee jokainen, mutta harva päivittäin. Siksi sellaiset tavarat kannattaa hankkia yhteisiksi. ”Eli kyllä tästä kohta on rautakauppaan lähdettävä”, Pakkanen sanoo nauraen. Hän toivoisi, että tavaroiden kierrätys tehostuisi talon sisällä. Tarpeettomaksi jääneitä tavaroita voitaisiin jakaa muille esimerkiksi kerhohuoneella. Tosin monessa taloyhtiössä kierrätyshuone on alkanut muistuttaa lähinnä sorttiaseman etäpistettä. ”Meillä on yhteinen Facebook-ryhmä viereisen taloyhtiön kanssa. Ehkä voisimme markkinoida tarpeettomia tavaroita siellä. Näin tavaroiden vaihdosta voitaisiin sopia suoraan, eivätkä ne kerääntyisi taloyhtiön nurkkiin”, Pakkanen suunnittelee.

”Jos vaate on ehjä, se kannattaa viedä vaatekeräykseen.”

Jätteiden lajittelun parantaminen on yksi Ekokompassi-pilotin painopiste­alueista, sanovat M2-­Kotien isännöitsijä Aleksi Sutinen (vas.) ja Aurinkolahden Huollon toimitusjohtaja Juha Vähätalo.

Kestävämpää asumista M2-Kotien Ekokompassi-pilotissa ympäristöystävällinen asuminen nostetaan ykköseksi. Osa sitä on myös paikallinen huoltoyhtiö. HELSINGIN Herttoniemenrannassa sijaitsevan M2-Kodin roskakatoksen ovesta kelpaa syksyisen auringon helottaa sisään. Ei roskan roskaa – paitsi roskasäiliöissä. ”Kun paikat pistetään siistiksi, ne yleensä pysyvätkin sellaisina”, M2-Kotien isännöitsijä Aleksi Sutinen sanoo. Sutinen ja Laivalahdenkaari 18:n kiinteistön ylläpidosta vastaavan Aurinkolahden Huollon toimitusjohtaja Juha Vähätalo tutkivat jätehuonetta ylpeinä. ”Huolehdimme siitä, että jätehuoneesta löytyvät paikat kaikille jätelajeille. Ja että tilaa on myös riittävästi. Silloin hajut pysyvät poissa ja järjestelmä kannustaa lajitteluun”, Vähätalo sanoo. M2-lehti |

11

Arkiset teot luovat viihtyvyyttä Laivalahdenkaari 18 on yksi M2-Kotien kymmenestä pilottikohteesta, joissa toteutetaan Ekokompassi-ympäristöjärjestelmää. Pienillä arkisilla teoilla kotikulmista tulee viihtyisämmät ja ympäristöystävällisemmät. ”Ohjelman pääpaino on jätehuollon ja lajittelun tehostamisessa ja talon energiatehokkuuden hienosäädössä. Pilottitaloissa on otettu käyttöön muun muassa vihreä sähkö”, Sutinen kiteyttää. Pilottikohteiden avulla testataan, miten Ekokompassi-talot saadaan parhaaseen iskuun. Tavoitteena on muuttaa hankkeen tulosten avulla pikkuhiljaa koko M2-Kotien talokanta ekologisemmiksi. ”Talot ovat toki keskenään erilaisia. Jossakin huomiota vaatii jätehuolto, lapsiperheiden suosimissa kohteissa säästöä saadaan käyttöveden virtausta säätämällä. Eikä elämänlaadusta silti tingitä”, Vähätalo sanoo.

hael Testaa Mic n ri ie Lettenme illä, st te ä tekemäll en minkälain let. o kuluttaja testi. a p ta n elama i sitra.f

Ekokompassi näkyy kukkarossa Sutinen ja Vähätalo nostavat ympäristönäkökulman lisäksi esiin myös kiinteistöjen hoitokulut. Raha on asumisessa aina läsnä. Tärkeä osa Ekokompassia on asuintilojen lämmitys. Sen osuus asumisen energiankulutuksesta on noin 68 prosenttia. Kun kotien sisälämpötila säädetään sopivaksi, turha tuulettaminen jää pois. ”Sekajätteen kuljettaminen on kalliimpaa kuin huolella lajiteltujen jätteiden. Kun lajittelemme ja opimme säästämään energiaa entistä tehokkaammin, pysyvät kiinteistöjen hoitokulut ja myös asuinkulut kurissa”, Sutinen tiivistää.

M2-Kotien huoltomies tutuksi Mutta palataan Laivalahdenkaaren jätekatokseen. Kuluvan vuoden aikana osassa M2-Koteja yhteistyökumppaneiksi valittiin pieniä, paikallisia huoltoyhtiöitä. ”On tärkeää, että asukkaat 12

| M2-lehti

Tutkija Michael Lettenmeierin perheessä suositaan kasvisruokaa ja syödään lihaa niukasti.

kokevat, että heistä välitetään. Silloin he haluavat myös pitää ympäristöstä huolta”, Vähätalo sanoo. ”Pienet yhtiöt toimivat joustavasti, ja silloin myös ongelmat saadaan nopeasti korjattua”, Sutinen jatkaa. Tehokkaan toiminnan lisäksi pieni huoltoyhtiö tavoittelee kodinomaista tunnelmaa koko alueelle. Siitä hyötyvät kaikki. Vähätalo onkin huomannut, että kun huoltomies on tuttu, kynnys nykäistä hihasta madaltuu. Juttuhetket lisäävät yhteisöllisyyttä. ”Meidän huoltomiehillämme on nimi ja kasvot, jotka asukkaat tuntevat. Laivalahdenkaarella hän on Jetro Koro”, Vähätalo sanoo.

EKOKOMPASSI-ympäristöjärjestelmä on käytössä myös M2-Kotien toimistolla Helsingin Hakaniemessä. Syksyllä myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti kertoo, että homma on hallussa!

liön kolmioon. ”Mahdumme hyvin, kun lapset voivat jakaa huoneen. Siitä huolimatta asuntomme on kooltaan suunnilleen puolet siitä, mitä suomalaisilla keskimäärin.” Lettenmeierin mukaan olisi ekologisesti kestävää, jos jokaiselle olisi asuinneliöitä noin 20. Tarkkoja neliömääriä tärkeämpää olisi kuitenkin suunnitella asuintalot järkevästi. ”Kerrostaloon voisi vaikka suunnitella mukavat yhteiset vierashuoneet. Näin oma koti voisi olla pienempi.”

Uusi tapa ajatella Lettenmeier on tehnyt väitöskirjansa dematerialisaatiosta. Suomeksi sana tarkoittaa elämiseen tarvittavan energian ja raaka-aineiden käytön vähentämistä. Mitä pienempi materiaalijalanjälkemme on, sitä vähemmän sivutuotteena syntyy kasvihuonepäästöjä. ”Suomalaisen materiaalijalanjälki on 40 tonnia vuodessa, rekan perävaunullisen verran. Jotta elämäntapamme olisi kestävällä pohjalla, jalanjälki pitäisi saada 8 tonniin vuoteen 2050 mennessä”, Lettenmeier sanoo. Ekologisemman elämäntavan pitäisi olla jokaiselle itsestäänselvyys. Muuten ihmiskunnalla ei ole nykyisen kaltaista tulevaisuutta. Jotta maailma pelastuu, tarvitaan uutta tapaa ajatella ja elää arkea.

Braatvurstia harkiten pöytään Tutkija Michael Lettenmeier elää niin kuin opettaa ja kehottaa kuluttamaan yhä järkevämmin.

”MINULLA EI OLE ollut autoa 11 vuoteen. Se on ehkä näkyvin merkki ekologisesta elämäntavasta omalla kohdallani”, Aalto-yliopiston tutkija Michael Lettenmeier sanoo. Saksasta Suomeen 30 vuotta sitten muuttanut tutkija asuu vaimonsa sekä tarha- ja kouluikäisten lastensa kanssa Helsingin Oulunkylässä. Palvelut ovat kävelymatkan päässä, keskustaan hurauttaa junalla kymmenessä minuutissa. ”Minun ei ole tarvinnut luopua mistään. Paitsi korkeintaan autoon menevistä kuluista ja huolesta.” Kaksi vuotta sitten perhe vaihtoi omakotitalon nykyiseen, 80 ne-

Makkaraa kasvisten jälkeen Lettenmeier elää, kuten opettaa ja puhuu kasvisruokavalion puolesta. ”Ei lihasta tarvitse kokonaan luopua, mutta on mietittävä, milloin sitä syödään. Jos jokainen suomalainen kuluttaisi lihaa viidesosan nykyisestä, oltaisiin maapallon kannalta kestävällä pohjalla.” Lettenmeierin perhe elää pääosin kasvisruoalla. ”Kokonaan ei vain pysty”, hän sanoo nauraen. ”Joskus nakkipaketti on hyvä ratkaisu lapsille. Ja kyllähän minunkin on aika ajoin käytävä ostamassa kaupasta nürnbergiläistä braatvurstia!” M2-lehti |

13

VINKIT ASUMISEEN

KUKA AUTTAA ASUMISEN ONGELMISSA?

2

TEKSTI: KRISTA AHOLA

Piha kaipaa hiekoitusta eikä jääkaappi viilennä? Tiedätkö, mihin M2Kodeilla kannattaa olla yhteydessä?

1

JÄÄKAAPPI VETELEE VIIMEISIÄÄN MIKÄS TÄÄLLÄ jääkaapissa tuoksahtaa? Kahvimaito on hapan, vaikka päiväystä on jäljellä. Tilannetta ihmetellessä Taina huomaa, ettei vanha jääkaappi viilennä kunnolla eikä nappien vääntely auta. Laitteen pohjalle on kertynyt vähän vettäkin. Mihin yhteys? Ei hätää, M2-Kodit korjauttavat asunnon rikkoutuneet kalusteet, kuten jääkaappi-­ pakastimet, lavuaarit tai parvekelasit. Jos kalusteet eivät ole korjattavissa, niiden tilalle hankitaan uudet. Jääkaapin sisällä on arvokilpi, jossa lukee laitteen merkki ja malli. Niitä kysytään, kun soitat huoltoyhtiöön.

14

| M2-lehti

HUPS, VEDENPAISUMUS! NYT TÄYTYY olla maanantai! Liina oli unenpöpperöisenä aloittamassa hampaiden pesua, kun koko hana jää käteen. Vettä suihkuaa kaikkialle, kohta tarvitaan sukelluspukua! Mitä tehdä? Toivottavasti Liina on etukäteen tallentanut kännykkäänsä talon huoltoyhtiön numeron. Nyt sitä tarvitaan nopeasti. Mitä akuutimpi tilanne, sitä tärkeämpää

3

on olla yhteydessä suoraan huoltoon, jotta apu pääsee viiveettä paikalle. Huoltoyhtiön puhelinnumero löytyy talon ilmoitustaululta, mutta talleta se myös kännykkään. Päivystävään numeroon saa hädässä yhteyden 24/7. Esimerkiksi vesivahingon sattuessa ole välittömästi yhteydessä huoltoon, älä jää odottelemaan asiakaspalvelun avautumista.

LUISTINRATA OMALLA PIHALLA PIHATIE ON peilikirkas ja naapuruston lapsilla riittää riemua: ikioma luistinrata! Helmi ei halua olla ilonpilaaja, mutta häntä huolettaa, että liukas käytävä on turvallisuusriski. Talossa kun asuu vanhuksiakin. Entä jos joku heistä kaatuu? Kenelle pihateiden hiekoitus oikein kuuluu?

Mihin yhteys? M2-Kotien asiakaspalvelussa tiedetään, kenen kuuluu hoitaa talon hiekoitukset. He myös mielellään haluavat tiedon siitä, jos joku osapuoli laiminlyö heille kuuluvia tehtäviä esimerkiksi hiekoituksen, lumien luonnin tai rappujen siivoamisen suhteen. Myös omaan huoltoyhtiöön soittaminen on tällaisessa tapauksessa aivan yhtä oikein.

4

IKUISET JUHLAT YLÄKERRASSA BILEET! Mikäpä sen mukavampaa kuin iloiset juhlat hyvien ystävien kanssa. Paitsi jos bakkanaalit jatkuvat kellon ympäri ja joka ikinen päivä. Noora ja Mikko pitävät itseään suvaitsevaisina, mutta yläkerran jatkuva yöllinen mökä rasittaa hermoja. Joskus huutojen volyymi nousee niin, ettei voi olla varma, onko kyseessä hauskanpito vai vapaa­painitreenit.

ISTOCK

Mitä voi tehdä? Häiriötapauksissa tilanne­taju on tärkeää. Jos kyseessä on tuttu naapuri ja yksittäiset yöhön asti venyneet juhlat, voi itsekin käydä soittamassa ovikelloa ja pyytää volyyminappia hallintaan. Mutta jos tilanne epäilyttää, ei kannata lähteä yöllä lukemaan järjestyssääntöjä tuntemattomalle naapurille. Oma harkinta siis käyttöön ja aina turvallisuus ensin! Akuutissa häiriötilanteessa ota yhteyttä yleiseen hätänumeroon 112. Jos kyse on pidempiaikaisesta tai toistuvasta häiriöstä, joka ei kuulu normaaleihin elämisen ääniin, ­ilmoita asiasta M2-Kodeille. Häiriöilmoituslomake löytyy M2-Kotien nettisivuilta.

5

TAAS MUN PAIKALLA ON JOKU! JUHA SAI kuin saikin pihasta näppärän autopaikan. Joku toinen kuitenkin käyttää röyhkeästi oman käden oikeuttaan ja toistuvasti valtaa paikan kiiltävällä koslallaan. Ärräpäät pärisevät, kun Juha kaartaa työpäivän jälkeen väsyneenä pihaan ja toinen auto jököttää omalla autopaikalla. Ei ihme, että nyppii! Mihin yhteys? Tietääköhän toisen auton omistaja, ettei paikka ole hänen? Ensin kannattaa kokeilla perinteistä ystävällistä lappuviestintää – ja paino sanalle ystävällistä. Usein pelkkä lappumuistutus toimii. Jos lappu ei auta, ei kannata jäädä pihalle itsekseen pärisemään. Kirjaa ylös auton rekisterinumero, merkki ja malli. Sitten puhelu M2-Kotien asiakaspalveluun. He välittävät tiedon oikealle taholle. Vapaiden autopaikkojen kyselyt, muutokset ja perumiset kuuluvat talon huoltoyhtiölle.

Pursuilevatko roskikset? Ole yhteydessä huoltoyhtiöön. M2-lehti |

15

ASUMINEN

1,5 miljoonaa

SUOMESSA hankitaan noin 1,5 miljoonaa joulukuusta vuosittain. Myytävistä kuusista noin miljoona tulee kotimaisilta joulupuuviljelmiltä, loput metsänomistajien metsistä tai ulkomailta.

LAJITTELE JOULUN JÄTTEET FIKSUSTI Jouluna syntyy tyypillisesti paljon jätettä. Ovatko nämä lajitteluvinkit tuttuja? • Kinkun rasva ei kuulu viemäriin, sillä se tukkii putket. Kerää jäähtynyt rasva tyhjään margariinirasiaan ja laita sekajätteisiin. Hyytyneen rasvan voi myös laittaa bio­ jätteisiin. • Joulukukkien käärepaperit kuuluvat keräyskartongin tai energiajakeen joukkoon. • Kynttilänpätkät voi lajitella

energiajakeeseen tai sekajätteisiin. • Runsaan painovärimääränsä vuoksi lahjapaperit kuuluvat energiajakeeseen tai sekajätteeseen. • Muoviset lahjanarut ovat energiajaetta tai sekajätettä. • Nestekartonkipakkaukset kuuluvat keräyskartongin joukkoon.

Lisää vinkkejä m2kodit.fi/nain-kierratat-joulun-jatteet/

LÄHDE: JOULUPUUSEURA, SUOMEN JOULUPUUTUOTANTO.

Suos aineet i t tai itse omia tehtyjä lahjoja !

TOP 5 Striimatuimmat joulubiisit

MARIAH CAREY All I Want for Christmas Is You WHAM! Last Christmas JUSTIN BIEBER Mistletoe SUVI TERÄSNISKA Hei Mummo VESA-MATTI LOIRI Sydämeeni joulun teen LÄHDE: SPOTIFY

16

| M2-lehti

Jouluiloa koirakavereille MYÖS PERHEEN nelijalkaiset jäsenet nauttivat joulunvietosta, kunhan muistaa huolehtia muutamasta asiasta: Suklaakonvehdit on syytä pitää karvakuonojen ulottumattomissa. Samoin suosituimmista joulukukista muun muassa amaryllis, atsalea,

­ yasintti, jouluruusu, joulutähh ti ja tulppaani ovat myrkyllisiä lemmikeille. Sen sijaan yhteinen ja normaalia pidempi jouluaattoaamun lenkki talvisessa metsässä saa monen kodissa aikaan tyytyväistä hännän heiluttelua. LÄHDE: WWW.SYMPAATTI.FI/ARTIKKELIT/ TURVALLISTA-JOULUA

KUVITUK SE T ISTOCK KUVAT PE TER PRYHAR SKI, K AR I SHE A

Löydätkö joukosta omat suosikkisi?

KOLUMNI: MARI VAATTOVAARA

­­­A

suminen ja koti ovat elämämme keskipisteitä. Ne vaativat myös merkittävää taloudellista panostusta. Asumisella on väliä. Kaupunkien suunnittelijoilla ja rakentajilla on vastuullinen tehtävä luoda laadukasta ja monipuolista asumista viihtyisässä ympäristössä. Asumisen laatu on paljon muutakin kuin neliöitä, liikenneyhteyksiä ja energiatehokkuutta. Laatu on myös henkilökohtainen kokemus. Yhdelle se on mahdollisimman moderni asunto luonnon keskellä, toiselle jo elämää nähnyt asuntovanhus kivikaupungissa, kolmannelle jotain muuta. Asumisen toiveet vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Jotta erilaiset asumistoiveet täyttyisivät, tarvitaan toimivia vuokra-asuntomarkkinoita. Vuokra-asuminen on erityisesti nuorten suosima asumismuoto. Alle kolmekymppisten asuntokunnista vuokralla asuu lähes 80 prosenttia. Etenkin kaupungeissa vuokra-asuminen on suosittua. Esimerkiksi Helsingissä vuokralla asuu puolet kaikista asuntokunnista. Vuokra-asuminen on myös pienten asuntokuntien suosiossa. Lähes 90 prosenttia vuokralla asuvista on yksin tai kaksin asuvia. Suomalaisten asuntokunnat ovat pienentyneet jo pitkään. Sekin on lisännyt vuokra-asuntojen kysyntää. Kaupunkiseudut kasvavat nopeasti. Yksin Helsinkiin tuli viime vuonna 40 prosenttia koko Suomen väestönkasvusta. Samalla tapaa pääkaupunkiseutu on usean vuosikymmenen ajan – joka ikinen vuosi – kasvanut useamman keskikokoisen kunnan väkimäärän verran. Vaikka omistusasuminen on meillä jatkossakin merkittävässä roolissa ja monen unelma, vahvistaa kaupungistuminen vuokra-asumisen roolia.

IL M AR I FABR IZI US

Kaupungis­tuminen kirittää vuokraasumista

”Lähes 90 prosenttia vuokralla asuvista on yksin tai kaksin asuvia.” Asuntotuotanto ei ole pysynyt mukana kaupunkien nopean kasvun vauhdissa. Tulijoita on asuntoja enemmän. Tämä kysynnän ja tarjonnan epäsuhta on nostanut asuntojen hintoja ja myös vuokria erityisesti pääkaupunkiseudulla. Edullisimpienkin asuntojen hinnat ovat monille jo kipurajalla. Vaikka asumismukavuuteen tai väljyyteen olisi halua panostaa, ei vaihto kalliimpaan asuntoon ole aina mahdollista tai järkevää asukkaiden taloustilanteen vuoksi. Asuntotuotanto on vastannut tähän tilanteeseen rakentamalla yhä pienempiä asuntoja. Mutta ollaanko oikealla tiellä? Tutkimusten mukaan asukkaiden, myös yksinasuvien, toive on kohtuullinen asumisväljyys ja huomattavasti nykyistä rakentamista tilavammat asunnot. Nopeasti kallistuneilla asuntomarkkinoilla vuokra-asuminen voi olla myös omistusasumista edullisempi asumismuoto. Perinteisesti oma asunto on nähty mahdollisuutena säästää ja kasvattaa omaa varallisuutta. Haave omasta asunnosta elää vahvana, mutta sen rinnalla yhä useampi valitsee aktiivisesti vuokra-asumisen ja kohdistaa säästönsä muihin sijoituksiin. Tältä perustalta on mahdollista puhua jopa vuokra-asumisen uudesta tulemisesta. KIRJOITTAJA ON HELSINGIN YLIOPISTON KAUPUNKIMAANTIETEEN PROFESSORI JA KAUPUNKITUTKIMUSINSTITUUTIN JOHTAJA.

M2-lehti |

17

M2-ALUEET

MIKSI ASUN MISSÄ ASUN? Kysymme suositussa juttusarjassa M2-Kotien asukkailta, miten he ovat valinneet asuinpaikkansa. TEKSTI: KRISTA AHOLA JA LEENA FILPUS KUVITUS: LEENA KISONEN

18

| M2-lehti

M2-lehti |

19

HEL SIN GIN K AUPUNKI / ANT TI PULKKINEN

M2-ALUEET

Crusellin siltaa pitkin pääsee Ruoholahdesta Jätkäsaareen autolla, raitiovaunulla ja jalkapatikassa.

ANNE VAIRIMAA asuu Helsingin Jätkäsaaressa Juutinraumankadulla ”OLEN SYNTYNYT, kasvanut ja elänyt lähes koko elämäni Helsingin keskustassa ja koen olevani henkisesti töölöläinen. Jossain vaiheessa ajauduin Vantaalle asumaan ja siellä vierähti kahdeksan vuotta. Kaipasin kuitenkin takaisin kantakaupunkiin. Nyt olen asunut Jätkäsaaressa neljä vuotta ja olen tämän M2-Kotien Preesens-talon “alkuperäisasukkaita”. Täällä on kiva tunnelma, ja sijainti on erinomainen. Keskustaan kävelee 20 minuutissa, ja meri näkyy koko ajan. Tämä on nyt oma kotipesäni, jossa viihdyn.” 20

| M2-lehti

AKI TUOVINEN, 40, asuu Vihdin Nummelassa Vanhan-Sepäntiellä ”VAIMONI ANNIINA on alun perinkin Nummelasta kotoisin, ja minäkin olen muuttanut tänne lapsuudenperheeni mukana jo parikymmentä vuotta sitten. Olemme asuneet Vanhan-Sepäntiellä seitsemän vuotta, ensin pienemmässä ja poikamme Leevin synnyttyä suuremmassa kodissa. Parasta täällä on viihtyisä ympäristö. Alue on luonnonläheistä, mutta palvelut ovat silti ihan vieressä. Helsingin keskustaankin pääsee hujauksessa bussilla läheltä kotia. Leevi on perhepäivähoidossa omassa piha­

piirissämme, ja sekin tuntuu turvalliselta. Jos kodissamme olisi sauna, emme muuttaisi­ varmaan koskaan pois täältä. Meille valmistuu kuitenkin­­ensi vuonna ihan oma koti. Nummelasta emme silti lähde ­mihinkään.”

HY V I NKÄ Ä N K AUPUNKI

SINIKKA SALONEN, 65, asuu Pirkkalassa Kullaantiellä Hyvinkäällä on luontoa, jossa retkeillä.

JUHA NURMINEN, 46, asuu Hyvinkäällä Vesitorninkadulla ”OLEMME ASUNEET Hyvinkään Vesitorninkadulla seitsemän vuotta. Muutimme tänne Espoosta, kun vaimoni sai täältä töitä. Minulla on täällä myös sukua. Olemme viihtyneet todella hyvin. Talo on museoviraston suojelema, vuonna 1949 VR:n työsuhdeasunnoksi rakentama. Lautalattiat narisevat, ja tunnelma on kodissamme muutenkin idyllinen. Pihapiiri on puistomainen ja sijainti parin kilometrin päässä Hyvinkään keskustasta kätevä. Espoossa kaikki oli kaukana, mutta Hyvinkää on juuri sopivan kokoinen. Tyttäremme Siirin koulukin on ihan vieressä.”

TARJA TAURIAINEN, 54, asuu Porvoossa Veräjätiellä ”ASUIN AIEMMIN kerrostalon kolmannessa kerroksessa, mutta se oli hankalaa perhoskoiralleni Ronille. Muutin tänne kuutisen vuotta sitten, kun lapseni muuttivat pois kotoa. Ensin asuin pienemmässä asunnossa ja nyt 62 neliömetrin kaksiossa. Hyvää täällä on erityisesti se, että Ronilla on

”ASUIN AIEMMIN lähes 35 vuotta omakotitalossa, mutta seitsemän Kullaantiellä asumani vuoden perusteella olen kyllä kerrostaloihminen. Minusta on ihanaa olla elämän keskellä, kuulla ihmisten askareiden ääniä ja lasten naurua. Kotimme on maan tasossa ja meillä on patio. Pation aidan ohi kulkevat kääpiö­snautseri­

Bertan koirakaverit ja moikkailevat. Samalla minäkin olen tutustunut uusiin ihmisiin. Patio on muutenkin kovassa käytössä. Täällä mahtuu grillailemaan, pelaamaan nuorimman lapsenlapsen kanssa palloa ja kasvattamaan kukkia. Pa­ tion kivetys tosin kaipaisi pientä kunnostusta. En haluaisi muuttaa täältä mihinkään, sillä paikka on Pirkkalan parhaita. Kaikki palvelut ovat muutaman kilometrin säteellä, uimarantakin kivenheiton päässä.”

”Tämä on oma kotipesäni, jossa viihdyn.”

Vanhan Porvoon kapeilla kujilla on nähtävää ja koettavaa ympäri vuoden.

vain yhdet portaat kivuttavana kotiin. Talo on rauhallinen ja pihakin viihtyisä. Olen monen naapurin tapaan istuttanut omia kukkia parvekkeeni edessä olevalle nurmikolle. Maalasin myös kiviä reunustamaan kukkapenkkiä. On mukava, kun saa puuhastella. Jos jotain voisin kotonani muuttaa, olisi hienoa saada parvekelasit. Silloin parveke olisi oikeastaan ylimääräinen huone pitkälle syksyyn ja aikaisin keväällä.” M2-lehti |

21

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

Anna Laitinen ja hänen isänsä Jukka Laitinen ovat hoitaneet kaikki Annan muutot yhdessä. Tällä kertaa pakettiauto tyhjennettiin tunnissa.

KIINASTA MARTSARIIN Anna Laitinen palasi Kiinasta kotikulmilleen Martinlaaksoon ja muutti ensimmäisten joukossa uuteen M2-Kotien asuntoon. “Meinasin hypätä heti lentokoneeseen, kun sain tietää saaneeni kodin Laajaniitynkujalta.” TEKSTI: JENNI JUNKALA KUVAT: MEERI UTTI

22

| M2-lehti

M2-lehti |

23

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

Anna Laitinen muuttaa ensimmäistä kertaa elämässään upouuteen asuntoon.

O

n vuoden ensimmäinen kirpeä syysaamu. Kahdeksankerroksisen kerrostalon rakennustyömaalla Martinlaakson Laajaniitynkujalla hyörii kelta-asuisia ja kypäräpäisiä työmiehiä. Tontille on rakennettu kolme uutta M2-Kotien asuintaloa, joista ensimmäinen on nyt muuttovalmis. Tältä tontilta purettiin vuonna 2016 M2-Kotien kolmikerroksinen 70-luvun kerrostalo. Viisi vanhaa taloa on vielä jäljellä. Tänään uuden talon asukkaat pääsevät koteihinsa. Kaksi muuta taloa saavat asukkaansa vasta myöhemmin. 24

| M2-lehti

Ensimmäisenä paikalla on Tuula Tötterman. Hän odottaa kuumeisesti uuteen kotiin pääsemistä. Muuttomatka ei ole pitkä, sillä Tötterman on asunut yhdessä tontin vanhoista kerrostaloista. Kuluu hetki ja uuden talon eteen peruuttaa pakettiauto. Autosta hyppäävät ulos Anna Laitinen ja hänen isänsä Jukka Laitinen. Laitisten jälkeen seuraa muitakin, ja pian paikalla kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono. Naapuritalojen parvekkeilla näkyy uteliaita ihmisiä. Kaikki kurkistelevat, mitä pihalla tapahtuu. Nyt alkaa avainten jako. M2-Kotien vuokrausneuvottelija Leena Winqvist ja isännöitsijä Aleksi Sutinen ovat luovuttamassa avaimia ja toivot-

tamassa asukkaat tervetulleiksi. Näin alkaa muutto Laajaniitynkujalla. Pian ensimmäisenä valmistuneen talon kaikki 35 asuntoa ovat täynnä elämää.

Kotiin Kiinasta ”Ihanan iso parveke – ainakin kaksi kertaa niin suuri kuin kuvittelin! Hiekanharmaa lattia on täydellisen värinen, ja kuinka siistiä täällä on!” kolmikymppinen Anna Laitinen huokailee ihastuneena ja pyörii uudessa 35,5 neliön yksiössään. Hän on palannut kuukausi sitten Kiinasta Suomeen. Laitinen asui puoli vuotta Pekingissä ja työskenteli Suomen suurlähetystössä.

Monet muutot ovat opettaneet Annan luopumaan turhasta tavarasta.

“Monet naapuri­ ongelmat johtuvat siitä, etteivät ihmiset tunne toisiaan. Yhteinen olohuone on ratkaisu tähän.”

Martinlaakso on tuttua aluetta Annalle. Perhe ja kaverit asuvat lähellä.

”Opiskelen kansainvälistä politiikka yliopistolla. Minulla on enää vähän opintoja jäljellä. Ne pitää suorittaa nyt loppuun. Se ei ollut mahdollista Kiinasta asti. Ja alkoi koti-ikäväkin painaa. Ikävöin kissojani Harria ja Kallea ja läheisiäni Suomessa.” Laitinen kävi yläasteen ja lukion Martinlaaksossa ja asui siellä myös ennen Pekingiin muuttoa. Nyt hän seisoo uuden kotinsa valtavalla parvekkeella ja nojaa kaiteeseen. Koivut humisevat syystuulessa, ja Laitinen voi ihailla näkymää, joka avautuu kattojen ylle. ”Täällähän sitä on riekuttu, varsinkin teinivuosina. Pikkusiskoni asuu radan toisella puolella, isosiskoni Myyrmäessä, äitini Rajatorpassa ja

isällä on yritys lähellä. Koko perhe on tässä aivan vieressä”, hän viittelöi.

Uusi koti ja työ Suomesta Laitisen viime kesä Kiinassa kului työkiireen keskellä. Paluu Suomeen alkoi pyöriä mielessä. ”Aloin katsella asuntoja ja M2-Kotien ilmoitus osui silmään. Ihailin asuntojen kuvia ja paikkakin tuntui täydelliseltä, joten päätin jättää hakemuksen. Kun sain tietää saaneeni asunnon, meinasin hypätä ensimmäiseen Suomen-koneeseen.” Eikä Laitinen saanut pelkkää asuntoa, vaan myös uuden työpaikan. ”Vartti junassa ja olen perillä”, hän hehkuttaa näppärää työmatkaansa. M2-lehti |

25

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

Anna L a muutto itisen tehtiin hulinasta my Käy ka ös video. tsom m 2 ko d a s s a it.fi.

Anna on muuttanut monta kertaa aiemminkin ja asunut myös ulkomailla.

Isä on muuttojen luottoapu

Naapuri tutuksi

”Jos puhtia riittää vielä, kanna nämä ylös ennen kuin alkaa sataa”, Annan isä Jukka Laitinen ohjeistaa. Hän on ollut mukana jokaisessa tyttärensä muutossa, ja niitähän on riittänyt! Anna Laitinen listaa asuneensa vähintään kymmenessä paikassa. Banaanilaatikko toisensa jälkeen pakettiauto tyhjenee. Laatikot ja huonekalut siirtyvät uudelta rakennukselta tuoksuvassa hississä perille oikeaan kerrokseen.

Laajaniitynkujalle valmistuu vuonna 2019 asukkaiden yhteinen olohuone. ”Suomalaisten perisynti taitaa olla se, että naapureiden kanssa ei jutella. Suurin osa naapuriongelmista johtuu mielestäni juuri siitä, kun ei tunneta toisia”, Laitinen pohtii. Hänen mielestään yhteinen olohuone on hyvä juttu, sillä tutun naapurin ovelle on helppo mennä koputtamaan. ”Asukasolohuoneilla pyritään luomaan spontaaneja kohtaami-

26

| M2-lehti

”Parasta on, että näinkin hienossa ja uudessa asunnossa saa pitää myös lemmikkejä.”

sia asukkaiden välille eli lisätään yhteisöllisyyttä. Se on asukkaiden ja kiinteistönomistajan näkökulmasta tervetullutta. Kun asukkaat tuntevat toisensa, asukasyhteisö on vahva. Omasta yhteisöstä ja rakennuksista halutaan pitää huolta”, projektipäällikkö Riku Lehtiö Y-Säätiö-konsernista kertoo.

Koteja täydennysrakentamisella Laajaniitynkuja on M2-Kotien isoin täydennysrakennuskohde. Täydennysrakentaminen tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että rakennettavien kerrostalojen alta on purettu pois vanhoja. Uusiin taloihin saadaan ­useammalle ihmiselle kohtuuhin­ tainen koti. Martinlaakso, kuten moni muukin 1960- ja 1970-luvun lähiö, on sen ikäinen, että ilman uudistamista talot rapistuvat. ”Tietyissä tapauksissa täydennysrakentaminen on kannattavampaa kuin vanhan saneeraaminen. Pääkaupunkiseudulle tulee niin paljon uusia asukkaita, että maankäyttöä pitää tiivistää. Näin voimme tarjota enemmän koteja tulijoille”, Lehtiö selventää. Hän kuitenkin korostaa, että tärkeintä on tehdä koteja, joissa on hyvä olla ja elää.

koilleen. Tällainen laite pysyy paremmassa kunnossa ja asukkaat saavat nauttia puhtaammasta ilmasta. ”Taloista löytyy myös esimerkiksi sähköinen varausjärjestelmä yhteistiloihin, kuten saunaan. Se korvaa täysin perinteiset varausvihkot. Vuoron voi varata vaikka omalla puhelimella.” Kaikissa uusissa taloissa kannustetaan myös terveelliseen elämään. Ne ovat savuttomia. Asunnoissa ei saa polttaa sisällä eikä parvekkeella. Yksi tupakkapaikka piha-alueelta löytyy.

Lemmikitkin tervetulleita Anna Laitinen ei ole koskaan aiemmin asunut aivan uudessa talossa. ”Parasta tässä on, että näinkin hienossa ja uudessa asunnossa saa pitää myös lemmikkejä. Pelkäsin, että minun pitää muuttaa johonkin murjuun kissojeni takia.” Rescue-kissat Harald eli Harri ja Carl Gustav eli Kalle ovat olleet Laitisella puolitoista vuotta. Ne eivät ole muuttopäivänä mukana, vaan pääsevät uuteen kotiinsa muutaman päivän päästä. ”Näin jo naapureitakin ja uskon, että tulemme varmasti toimeen.”

LAAJANIITYNKUJAN TÄYDENNYS­ RAKENTAMINEN 2016: Laajaniitynkuja 5:stä purettiin elinkaarensa päähän tullut kolmikerroksinen kerrostalo. Jäljellä on vielä viisi 70-luvun kerrostaloa. 2018: Puretun paikalle rakennetaan kolme uutta kahdeksankerroksista taloa. Ensimmäiseen niistä muutettiin syyskuussa. 2019: Keväällä valmistuu kaksi upouutta taloa.

Asumista fiksussa talossa ”Uudet talot on suunniteltu niin, että ne ovat pitkäikäisiä, maltillisia energiankulutukseltaan, huoltovarmoja ja asumisolosuhteiltaan miellyttäviä”, Riku Lehtiö listaa. Laajaniitynkujalla asuntojen lämpötiloja mitataan ja säädellään tekoälyn avulla. Se on energiatehokasta ja parantaa asumisolosuhteita. Lisäksi jokaisen uuden talon katolta löytyy kuutiomainen ilmanvaihtokonehuone, joka on tuotu tehtaalta valmiiksi kasattuna ja nostettu pai-

Asuntoon muuttavat myös Anna Laitisen kissat Kalle ja Harri.

M2-lehti |

27

AKTIIVISET ASUKKAAT Jukka-Pekka Koskinen, Turku

Eero Niemi, Imatra

Pentti Piipari, Oulu

Jari Makkonen, Järvenpää

Aarre Paljakka, Kirkkonummi

Anne Achrén, Tampere

Jari Puustinen, Helsinki

Lea Kaislasuo, Kuopio

Pauli Teräväinen, Lahti Pia Luostarinen, Vantaa

Leena Siivola, Rovaniemi, 5/18 asti

Asukasneuvoston kuulumisia M2-Kotien asukastoiminta on kolmiportaista: talokohtaista, alueellista ja valtakunnallista. KAIKKI M2-KOTIEN asukkaat ovat t­ ervetulleita talokohtaiseen ja alueel­ liseen asukastoimintaan. Alueryh­ missä käydään läpi oman alueen ajankohtaisia asioita sekä suunnitellaan yhteistä toimintaa ja tapahtumia. Alueryhmän puheenjohtaja vie oman alueensa kuulumiset asukasneuvostoon. Se on asukastoiminnan ylin taso. Asukasneuvosto on asukkaiden ääni myös M2-Kotien hallituksessa. Asukasneuvoston ensimmäinen nelivuotiskausi on nyt puolivälissä. Tänä aikana se on ollut aktiivisesti luomassa asukastoiminnan raameja. Muun muassa tällaisia konkreettisia asioita asukasneuvosto on tehnyt M2-Kotien asukasviihtyvyyden ja asukastoiminnan edistämiseksi: 28

| M2-lehti

> ASUKASTOIMINNAN julkilausuma kertoo, miksi M2-Kotien asukastoiminta on tärkeää. Se tiivistää sen, kuinka yhdessä luotu yhteishenki asukkaiden kesken luo asumisviihtyvyyttä. Jokaisella asukkaalla on mahdollisuus osallistua ja olla luomassa parempaa ja viihtyisämpää asumista. M2-henki syntyy yhdessä tekemisestä. Julkilausuman voi lukea asukastoiminnan käsikirjasta. > ASUKASTOIMINNAN KÄSIKIRJA. Asukasneuvosto on ollut mukana laatimassa yhdessä M2-Kotien kanssa Asukastoiminnan käsikirjaa. Siinä on hyödyllistä tietoa kaikille asukkaille ja etenkin talotoimikunnille. Opas on käytännönläheinen tietopankki asukastoiminnasta ja sen

järjestämisestä. Käsikirja antaa yksityiskohtaiset suuntaviivat talotoimikuntien työhön. Lataa käsikirja osoitteesta m2kodit.fi/asukastoiminnan-materiaalit. > SAVUTTOMUUDEN EDISTÄMINEN. M2-Kodit on linjannut, että valmistuvat uudet talot ovat kokonaan savuttomia. Niissä tupakointi on kielletty asunnoissa, parvekkeilla ja kaikissa yhteisissä tiloissa. Tupakoinnille on osoitettu aina tietty paikka taloyhtiön pihalla. Asukasneuvosto on ollut edesauttamassa savuttomuuden lisääntymistä uusissa ja vanhoissa taloissa. Savuttomuus on tärkeää asukasviihtyvyyden ja asukkaiden terveyden kannalta.

SA MP SA KE T T UNE N

Veli-Pekka Nissinen, Jyväskylä

Talotoimikunnan määräraha Jokaisella M2-Kotien kohteella on oma talotoimikunta. Se järjestää asukkaiden kesken asukasviihtyvyyttä lisäävää tekemistä ja tapahtumia. Resurssit jaetaan neliöiden mukaan.

0,046 e x m² x 12 kk Paljonko: Talotoimikunnan käytössä oleva rahasumma määräytyy talon neliöiden mukaan. Esimerkiksi 44 asunnon talossa, jossa on 2 427 neliötä, talotoimikunnan määräraha on 1 340 euroa vuodessa. Neliöt eivät kuitenkaan määritä kaikkea. Ensi vuonna määräraha on pienemmissäkin taloissa vähintään 500 euroa.

YHTEISTÄ ILOA

TOIMINTA­ SUUNNITELMA Miten: Talotoimikunta laatii tulevan vuoden hankinnoista ja yhteisestä tekemisestä toimintasuunnitelman. Siitä käy ilmi, miten vuotuinen määräraha käytetään. Suunnitelmista voi poiketa tilanteen mukaan, mutta kun tapahtumat ja hankinnat on mietitty etukäteen, suunnitelmat myös toteutuvat varmemmin. Toimintasuunnitelma annetaan isännöitsijälle tammikuun loppuun mennessä.

Kenelle: Määrärahat käytetään asioihin, joista on iloa kaikille. Tapahtumien järjestämisessä huomioidaan kaiken­ikäiset ja ne järjestetään niin, että mahdollisimman moni voi niihin osallistua.

voi ostaa määrärahoilla vaikkapa pihagrillin tai ompelukoneen ja hankkia talkootarjoiluja ja kukkasipuleita istutettavaksi. Pihan kesäkukat ja mullat eivät kuitenkaan mene talotoiminnan määrärahoista. Talotoiminnan määrärahaa voidaan käyttää myös oman talon ulkopuolelle suuntautuvaan toimintaan ja retkiin, jos yhdessä näin päätetään.

KUVITUS ISTOCK

Mitä: Hankitut tavarat säilytetään esimerkiksi kerhohuoneessa, johon kaikkien on helppo päästä. Talotoimikunta

Miten: Jokaisella talotoimikunnalla on käytössään S-ryhmän luottokortti, jolla voi tehdä toimintaan liittyviä ostoksia. Apua hankintoihin saa myös isännöitsijältä.

M2-lehti |

29

ASUKASINFO

Pysy ajan tasalla umista. tulevista tapaht lo Seuraa ta si i katso ilmoitustaulua ta fi/ verkosta m2kodit. at um ht pa asukasta

TIMO AHO PELTO/ ÄHTÄR I ZOO

Vantaan M2-Kotien alueryhmä järjesti syyskuussa ulkoiluja liikuntapäivän Vantaan Kuusijärvellä. Vihtiläinen Tuovisen perhe kokeili muun muassa melontaa. Lue koko tarina m2kodit.fi.

Asukastapahtumien parhaat palat

TIMO AHO PELTO/ ÄHTÄR I ZOO

30

| M2-lehti

jo lähelle 3 000 osallistujaa. Tapahtumissa tehtiin muun muassa saariretkiä ja seikkailtiin Saimaalla, mutta erityisen innokkaasti vierailtiin eläintarhoissa eri puolilla Suomea. Erityisesti pandat tulivat tuntuiksi!

Ähtärin pandat Pyry ja Lumi houkuttelivat Turun seudun ja Järvenpään alueryhmiä päiväretkelle. Pandojen ohella lasten suosikeiksi nousivat sudet ja karhut.

Pääkaupunkiseutulaiset viettivät 1 000 asukkaan voimin päivän Korkeasaaressa. Kasvomaalauspisteellä riitti jonoa.

PA SI M AR KK ANE N

SYKSYYN MENNESSÄ lähes 2 200 M2-Kotien asukasta on osallistunut erilaisiin alueellisiin tapahtumiin eri puolilla Suomea. Kun mukaan lasketaan syys- ja joulukonsertit, aktiivisten asukkaiden määrä nousee

Tampereen seudun asukkaat tekivät retken Turun lähellä Liedossa sijaitsevaan Zoolandiaan. Vetonauloina olivat puuhapuisto ja alueen eläimet.

Anna palautetta lehdestä! m2kodit.fi/m2lehti Kerro mielipiteesi, anna juttuvinkki tai ilmoittaudu haastateltavaksi. Verkossa tai alla olevalla kupongilla 31.1.2019 mennessä vastanneiden kesken arvotaan JBL Flip 4 Bluetooth -kaiutin.

KERRO MIELIPITEESI M2-KOTIEN ASIAKASLEHDESTÄ Ympyröi valitsemasi vaihtoehto

Vastaanottaja maksaa postimaksun

ERINOMAINEN HYVÄ PARANNETTAVAA HUONO

OLIVATKO LUKEMASI JUTUT MIELESTÄSI?

 viihdyttäviä  kiinnostavia  hyödyllisiä

 inspiroivia  tavanomaisia  yhdentekeviä

 tylsiä  yllättäviä  Jotakin muuta, mitä?

Mikä oli mielestäsi lehden paras juttu?

Y-Säätiö/M2-lehti PL 322 00531 Helsinki

Mistä aiheesta haluaisit lukea M2-lehdestä?

Jos haluat osallistua arvontaan, jätä yhteystietosi. Nimi:

Tunnus: 5021280 00003 Vastauslähetys

Osoite: Sähköposti: Olen kiinnostunut kertomaan elämästäni tai kodistani M2-lehdessä:

 kyllä, haluaisin kertoa aiheesta: Saako sinulle lähettää M2-Kotien uutiskirjeen sähköpostitse?

 kyllä  ei

 ei

Reiluus on sitä, että vakuus on 0 euroa. Reiluus on sitä, että koteja on eri elämäntilanteisiin. Reiluus on sitä, että netti on ilmainen.

m2kodit.fi

32

| M2-lehti

M2-Kotien jokaisella asukkaalla on oikeus viihtyisään ja turvalliseen asumiseen. Meillä asukkaat huomioivat toisensa ja käyttävät yhteisiä tiloja ja piha-alueita vastuullisesti. Asukkaamme ja heidän vieraansa noudattavat lakien, asetusten sekä vuokrasopimusehtojen lisäksi järjestyssääntöjä ja talon yhteisten tilojen kuten saunan, pesutuvan ja kerhotilan tilakohtaisia ohjeita.

1

YHTEISET TILAT • Sinulla on oikeus käyttää talon yhteisiä tiloja. Noudata siisteyttä ja vältä häiriöiden aiheuttamista. • Ulko-ovet ovat lukittuina sovittuina aikoina. Huolehdi, että ne sulkeutuvat jälkeesi. • Pidä kulkuväylät vapaina paloturvallisuuden vuoksi. Porrashuoneissa ei saa p ­ itää esimerkiksi omia kynnysmattoja. Säilytä­lasten­vaunuja, polkupyöriä ja muita ­tavaroita niille osoitetuissa paikoissa, älä porrashuoneissa tai varastotilojen käytävillä. Myös porrashuoneiden edustat ja ­pihakäytävät on pidettävä vapaina. • Varastotiloissa ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa, joka lisää tulipalon vaaraa tai vaikeuttaa tulipalon sammuttamista. Älä säilytä tarpeettomia tavaroita yhteisissä tiloissa, vaan vie ne alueen kierrätyspisteeseen. • Jos talossa on pesutupa, suosittelemme sen käyttöä, jotta vähennät kosteus­ vaurioiden riskiä asunnossasi.

2

JÄTTEET • Lajittele jätteet ohjeiden mukaisesti ja vie ne talon keräysastioihin. Sinun tulee huolehtia kiinteistön jäteastioihin kuulumattomien jätteiden, kuten huonekalujen ja vaarallisten jätteiden, viemisestä kunnallisiin keräyspisteisiin. Viemäreihin ei saa laittaa jätteitä tai esineitä, jotka saattavat tukkia ne.

3

PIHAT, PARVEKKEET JA HUONEISTOPIHAT • Pihat, parvekkeet ja huoneistopihat lisäävät asumisen viihtyisyyttä. Äänten kaikumisen takia vältä yöaikaan kovia ääniä. • Grillatessa käytä ensisijaisesti talon grillipaikkaa, jos sellainen on. Avotulen teko ja kertakäyttögrillien käyttö on kielletty. Parvekkeilla ja huoneistopihoilla on turvallisinta käyttää sähkögrilliä. Tärkeintä on aina paloturvallisuus. • Huolehdi parvekkeesi tai huoneistopihasi siisteydestä ja lumen luonnista. Jos asuntoosi kuuluu huoneistopiha, pidä nurmikko ja istutukset siistinä. • Älä tomuta parvekkeella tai ripusta mitään parvekkeen kaiteen ulkopuolelle. • Huoneiston tai parvekkeen ulkopuolelle ei saa kiinnittää rakenteita tai laitteita. • Käytä mattojen ja vuodevaatteiden tomutukseen sekä pyykin kuivatukseen niille varattuja tiloja. • Huolehdi, ettei lemmikkieläimesi tee tarpeitaan kiinteistön alueelle. Lemmikit on pidettävä kytkettyinä eikä niitä saa päästää lasten leikkipaikalle. Lintuja ja muita luonnonvaraisia eläimiä ei saa ruokkia kiinteistön alueella.

LEIKKAA TALTEEN

M2-Kotien järjestyssäännöt

LEIKKAA TALTEEN

4 5 6

ELÄMISEN ÄÄNET • Asumiseen kuuluvat myös äänet. Esimerkiksi lasten leikeistä kuuluvat tavanomaiset äänet kuuluvat normaaliin asumiseen. Sen sijaan kovaääninen, toistuva tai pitkä­ kestoinen meteli tai koiran haukunta on häiritsevää ja sen aiheuttamista on vältettävä. Anna naapureille yörauha välttämällä­kello 22–07 pyykin pesua, remontoimista tai muuta sellaista toimintaa, josta syntyy kovaa ääntä tai tärinää.

TUPAKOINTI • Tupakointi on kielletty yhteistiloissa ja huoneiston sisätiloissa vuokra­ sopimusehtojen mukaisesti. • Savuttomissa kiinteistöissä tupakointi on kielletty koko kiinteistön alueella lukuun ottamatta erillistä tupakointitilaa, jos kiinteistön alueella on sellainen. • Tupakointikielto koskee myös sähkötupakointia.

PYSÄKÖINTI • Pysäköinti on sallittua kiinteistön alueella ainoastaan merkityillä paikoilla. Muualla kiinteistön alueella on sallittu vain tilapäinen huoltoajo. Pelastustiet on pidettävä vapaina. • Autopaikat ovat pääsääntöisesti varattu autopaikkasopimuksen tehneille talon asukkaille. Sopimusehdoissa on määritelty tarkemmin niiden käytöstä. • Vieraspaikat on tarkoitettu asukkaiden vieraille tilapäiseen pysäköintiin.

m2kodit.fi

7 8

VIAT JA PUUTTEET • Ilmoita kiinteistön huoltoyhtiöön mah­ dollisista vioista ja puutteista. Sinulla on velvollisuus tehdä ilmoitus aina, kun vika tai rikkoontuminen saattaa aiheuttaa lisävahinkoja, ellei sitä korjata heti. • Jos haluat remontoida tai maalata, sovi etukäteen asiasta isännöitsijän kanssa.

JÄRJESTYSHÄIRIÖT • Jos havaitset järjestyshäiriöitä tai puutteita turvallisuudessa, olisi hyvä keskustella asiasta ensin häiriön aiheuttajan kanssa. Ilmoita toistuvasta häiriöistä kirjallisesti isännöitsijälle, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Valituksen kohteella on oikeus kertoa oma näkemyksensä asiasta. Rikosepäilyistä tulee aina tehdä ilmoitus poliisille. • Lain mukaan vuokranantaja voi irtisanoa tai purkaa vuokrasopimuksen, jos vuokralainen viettää häiritsevää elämää, ­hoitaa asuntoa huonosti tai rikkoo terveyden ja järjestyksen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. • Kiinteistön rakenteita tai istutuksia tahallisesti vahingoittaneella on aina korvaus­ velvollisuus.

KIINTEISTÖ OY M2-KODIT / M2.ASIAKASPALVELU@YSAATIO.FI / 09 7742 5500 / Y-TUNNUS: 1839043-0

M2-KOTIEN ASUKASNEUVOSTO 9/2018