M2-asiakaslehti 1/2020

M2-KOTIEN LEHTI HYVILLE NAAPUREILLE 1/2020

Hyvä koti kaikille Järvenpäässä eletään yhteisöllisesti S. 22 ASUKKAAN PUOLELLA M2-Kodit välittää asukkaista ja ympäristöstä monin tavoin S. 8

M2-lehti |

1

LEEN

A K IS

ONE

N

SISÄLTÖ 1/2020

NÄIN MINÄ ASUN Keittiö on Tiinan ja Jessen kodin viihtyisä sydän.

SIVU 4

JOKO SEURAAT M2-KOTEJA SOMESSA? Ryhdy seuraajaksi jo tänään. Löydät meidät Facebookista, Twitteristä ja Insta­ gramista. Tilaa myös uutiskirjeemme osoitteessa m2kodit.fi.

M2-KODIT HUOLEHTII Jukka Virta vastaa Koti Kuntoon -remonteista.

SIVU 8

M2-ALUEET

HYVÄ KOTI KAIKILLE

Asukkaat kertovat, mikä omalla asuinalueella on parasta.

SIVU 18

Anun uusi koti on Järvenpään Wärtsilänkadulla.

SIVU 22

M2-lehti toimitetaan jokaiselle M2-Kotien asukkaalle kotiin. JULKAISIJA: Y-Säätiö PÄÄTOIMITTAJA: Johanna Lassy TOIMITUSPÄÄLLIKÖT: Leena Filpus ja Jenni Junkala / Kubo ULKOASU: Markus Frey ja Iina Lievonen-Thapa / Kubo KIRJOITTAJAT & KUVAAJAT: Krista Ahola, Saara Autere, Kaisu Jouppi, Susa Junnola, Emmi Laukkanen, Juho Paavola, Liisa Takala KANNEN KUVITUS: Leena Kisonen PAINO: Hämeen Kirjapaino Oy PAINOS: 11 500, LEHTI ILMESTYY KAKSI KERTAA VUODESSA ISSN: 2489-3846 (painettu), 2669-8250 (verkkojulkaisu) M2-KODIT VERKOSSA: m2kodit.fi M2-KOTIEN ASIAKASPALVELU: m2.asiakaspalvelu@ysaatio.fi tai puh. 09 7742 5500 TUTUSTU TIETOSUOJASELOSTEESEEMME: m2kodit.fi

2

| M2-lehti

PÄÄKIRJOITUS: JOHANNA LASSY

TÄSSÄ LEHDESSÄ puhutaan huolenpidosta. Kun teema v­ alittiin, en olisi voinut kuvitellakaan, kuinka tärkeäksi se on noussut viime kuukausina. ”Pidetään huolta toisistamme” on ollut varmasti kevään käytetyin lause.

Omassa naapurustossani huolenpito on näkynyt ­tänä keväänä pienissä, mieltä lämmittävissä eleissä. Kun korona­v irus alkoi levitä, ei mennyt kuin hetki ja talon ­Facebook-ryhmässä tarjouduttiin auttamaan. Jos tarvitset apua kaupassakäyntiin tai ruuanlaittoon, täällä ollaan!

Tuntuu turvalliselta ja lisää yhteenkuuluvuutta, että tutut ihmiset ympärillä huolehtivat.

Myös me vuokranantajana haluamme tukea asukkaidemme kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tässä lehdessä ­tapaamme joukon M2-Kotien asiantuntijoita, jotka pitävät huolta asukkaistamme ja taloistamme.

Jututamme Jenniä, jonka ykköstehtävänä on tukea asukkaita raha-asioiden hoidossa. Tapaamme Koti kuntoon -remonteista vastaavan Jukan, joka huolehtii siitä, että remontit onnistuvat. M2-Kotien Riku taas vastaa, että uusia koteja rakentuu eri puolille Suomea. Viimeksi uuteen taloon päästiin muuttamaan Järvenpäässä. Wärtsilänkadun muuttohulinaan palataan myös tässä lehdessä.

Kolumnissa Nappi naapuri -palvelun Pauliina väittää, että suomalaisia on vaikea saada tutustumaan tuntemat-

KIR SI TUUR A

Pidetään huolta!

Tuntuu turvalliselta ja lisää yhteenkuuluvuutta, että tutut ihmiset ympärillä huolehtivat.

tomiin. Ei kuulosta meidän asukkailtamme – osoitetaan se taas tänä kesänä! Jos kokoontuminen on jälleen turvallista, kesällä on lukemattomia M2-Kotien asukastapahtumia ympäri Suomea. Nappaa naapuri mukaan ja tule paikalle.

Aurinkoista kesää, JOHANNA LASSY M2-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA

M2-lehti |

3

NÄIN MINÄ ASUN ASUKAS: Tiina Alanko, 53, ja Jesse Nieminen, 22 ASUINPAIKKA: M2-Kotien asunto Vantaan Laajaniitynkujalla ASUNTO: 3h+k, 66 m² MUUTTANEET TALOON: lokakuussa 2018

Yllättäen kotiutuneet TEKSTI: EMMI LAUKKANEN KUVAT: SUSA JUNNOLA

”TÄMÄ ON ensimmäinen uusi asunto, jossa olemme koskaan asuneet. Valoisia huoneita ja uusia pintoja osaa arvostaa nuhruisten vanhojen nurkkien jälkeen.

Asuimme 18 vuotta Varistossa.

Kun asuntomme meni remonttiin, haimme uutta M2-Kodeilta. Olin juuri eronnut ja kaipasimme nopeasti uutta kotia. Ajattelin, että heitämme kamat sisään. En ajatellut, että jäisimme, mutta olemmekin kotiutuneet tänne.

Kulkuyhteydet ovat hyvät ja talossa asuu tosi mukavia ihmisiä. Juttelemme aina käytävässä ja pihalla.

Työskentelen erityisluokalla kehitysvammaisten lasten ja nuorten kanssa, mutta päätyöni on olla omaishoitaja. Pojallani Jessellä on Downin syndrooma. Meille asumisessa tärkeää on rauhallinen normaali arki.

Viikonloppuisin katsomme leffoja, kuuntelemme musiikkia ja Jessen kaverit käyvät yökylässä. Kun on sateista ja synkkää, käperrymme sohvannurkkaan ja poltamme kynttilöitä.”

4

| M2-lehti

Tiina Alanko (oik) kertoo, että keittiö on heidän kotinsa sydän. Siellä kokoonnutaan usein kahvittelemaan ja pölisemään. Jesse (vas) tarvitsee hoitajia koko ajan.

Varamummo Maija Iitiä kaataa kahvia Tiinan ystävälle Vuokko Lietolahdelle. Tiina puolestaan tarjoaa kakkua Loivahoivan hoitajalle Päivi Mörtille.

Jesse ja Tiina harrastavat keskiaikapäiviä. Siellä pääsee irti arjesta.

Tiinaa historia on aina kiinnostanut ja Jessestä on mukava pukeutua. Ensi kesäksi Tiina suunnittelee ompelevansa hänelle käärmeennahkakuosisen sepän essun.

Tiina ja Jesse kuuntelevat joka ilta rentoutusmusiikkia ja lukevat jonkin kirjan.

Se rauhoittaa ja pysäyttää päivän kiireet. Kodin lähellä on kirjasto, jossa Tiina ja Jesse käyvät usein.

M2-lehti |

5

AJANKOHTAISTA

tta Etsitkö uu tä y ä kotia? T mus e k a h asunto a osoit teess .fi it d m 2 ko

Tampereen Jallukasta tulee kulttuurialan ammattilaisten ja M2-Kotien asukkaiden yhteinen talo.

M2-KODIT rakennuttaa tällä hetkellä monella paikkakunnalla. Uusia vuokrakoteja nousee muun muassa Helsinkiin, Tampereelle ja Nokialle. ”Rakennutamme kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kasvukeskuksiin, joissa niistä on pula. On hienoa päästä tarjoamaan ihmisille uusia koteja hyviltä paikoilta”, rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman sanoo.

Helsingin Pohjois-Pasilan entisen maaliikennekeskuksen paikal-

le tulee kokonaan uusi Postipuiston asuinalue. M2-Kodit on mukana suuressa kumppanuushankkeessa, jossa alueelle rakennetaan 300 asunnon kortteli. Korttelissa sekoittuvat vuokra-, omistus- ja asumisoikeusasunnot.

Alustavan aikataulun mukaan M2-Kotien asunnot ovat muuttovalmiit alkusyksystä ensi vuonna.

Tampereella rakennutamme taloa yhdessä Elmu-säätiön kanssa Kale-

M2-Kodit rakentaa kohtuuhintaisia koteja kasvukeskuksiin eri puolille Suomea.

6

| M2-lehti

van asuinalueelle. Tampereen Jallukaksi ristittyyn taloon muuttaa ensi vuonna kulttuurialan ammattilaisia ja M2-Kotien asukkaita. Esikuvana toimii kolme vuotta sitten Helsingin Jätkäsaareen valmistunut Jallukka.

M2-Kodeille valmistuu talo e­ nsi vuonna myös Nokian keskustaan.

Kasvavan kaupungin hyvät yhteydet ja Tampereen läheisyys houkuttelevat kaupunkiin jatkuvasti uusia asukkaita.

KUVAT AR K KITEHTITOIMISTO Q - AR K OY, ISTOCK JA AMY SHAMBLEM

Uusia koteja nousee vauhdilla

Kesätyöntekijät pitävät pihat kunnossa PALKKAAMME tänäkin kesänä kymmeniä nuoria kesätöihin. Osa heistä on myös asukkaitamme.

Kesän ajan nuoret pitävät muun muassa huolta pääkaupunkiseudun talojemme pihois-

ta. Moni työllistyy myös toimistoihimme ympäri Suomea.

Viime kesänä meidät palkittiin parhaana kesätyönantajana pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa. Palkinto perustui nuorten antamiin arvioihin.

1000

työkeikkaa tehtynä Uuras-ohjelmassamme.

Tule mukaan! ysaatio.fi/uuras

Tule OmaM2-kanavalle UUDESSA sähköisessä OmaM2-palvelussa voi tarkastella omia vuokranmaksutietojaan ja ­vuokrasopimuksensa tilannetta. Palvelun käyttö on helppoa älypuhelimella tai ­tietokoneella.

OmaM2-palvelun myötä käyttöön tulee paljon toivottu M2-Kotien asunnonvaihtopörssi. Palvelussa pystyy ilmoittamaan oman asunnon ja

kertomaan toiveita siitä, millaista vaihtoasuntoa etsii. Kun sopiva vaihtokohde löytyy, vuokrasopimukset tehdään M2-Kotien kanssa.

Palvelusta löytyy oman talon huoltoyhtiön ja isännöitsijän yhteystiedot. OmaM2-palvelun kautta lähetetyn huolto­­pyynnön etenemistä voi seurata palvelussa. Käy tutustumassa m2kodit.fi/omam2

Koronan aiheuttamat poikkeukset KORONAVIRUS ON pakottanut järjestelemään arkea uudelleen. Viruksen jyllätessä on tärkeää, että me kaikki noudatamme erityistä varovaisuutta ja viranomaisten ohjeita.

Me M2-Kodeilla haluamme varmistaa, ettei kenenkään asukkaan terveys vaarannu turhaan. Ajankohtaiset tiedot koronan tuomista muutoksista saat seuraamalla talosi tiedotteita ja vierailemalla verkkosivuillamme m2kodit.fi.

Talojen saunat ovat suljettuina siihen asti, kunnes omat vuorot ja lenkkisaunat voidaan jälleen turvallisesti palauttaa.

Asukastoimintaa ei järjestetä koronapandemian aikana.

Olemme peruneet myös kevään alueelliset asukastapahtumat tartuntojen välttämiseksi. Kesän tapahtumia tarkastellaan toukokuussa.

Kiireelliset asuntojen vikakorjaukset tehdään myös tässä tilanteessa. Ilmoita esimerkiksi vesivahingosta aina heti oman talosi huoltoyhtiöön. Kiireettömiä huoltotoimia ei pandemian aikana tehdä.

M2-lehti |

7

8

| M2-lehti

ASUKKAAN PUOLELLA M2-Kodit välittää asukkaista ja ympäristöstä monin tavoin.

Remontoimme asuntoja, autamme talousongelmissa ja osallistumme ilmastotalkoisiin.

TEKSTI: EMMI LAUKKANEN JA JUHO PAAVOLA KUVAT: LIISA TAKALA

M2-Kotien ­talousneuvoja Jenni Lindfors ja rakennuttaja­ päällikkö Jukka Virta kävivät tarkistamassa, miten hienolta ­juuri remontoitu M2-Kotien asunto näyttää.

M2-lehti |

9

”Itse olisin ­hyvin ­t yytyväinen, jos ­kotiini tulisi ­ilmainen remontti. Tämä ­parantaa selkeästi asumisen viihtyvyyttä”, rakennuttajapäällikkö Jukka Virta ­sanoo.

Remontilla uudenveroinen koti

Lue lisää on Koti kunto a st ti n o -rem / .fi it d o k 2 m n o to n kotiku

M2-Kotien asunnoista pidetään huolta, jotta niissä olisi mukava asua.

Koti kuntoon -remontti uudistaa asunnon täysin.

HELSINGIN Roihuvuoressa sijaitsevaan M2-Kotien asuntoon on asennettu juuri uusi keittiö. Tiskipöytä kiiltää ja uunin luukussa on vielä pakkaustarra.

Kohteessa on parhaillaan käynnissä Koti kuntoon -remontti. ”Tämän ikäisissä kiinteistöissä erityisesti pesuhuoneiden pinnat ovat ikänsä päässä. Remonteissa kaikki pinnat laatoitetaan ja vesikalusteet uusitaan. Ei ole enää tiputtavia hanoja tai vuotavia wc-istuimia”, rakennuttajapäällikkö Jukka Virta kertoo.

Kerralla koko koti kuntoon Koti kuntoon -remontteja tehdään nyt M2-Kotien 1990-luvulla rakennettuihin taloihin. Niissä uusitaan kaikki asunnon näkyvät osat: pinnat, kalusteet ja kodinkoneet. Remontti kestää kussakin asunnossa 3–5 viikkoa, ja asukkaat voivat saada sen ajak10

| M2-lehti

si sijaisasunnon omasta tai toisesta M2-Kotien talosta.

Ajatus remonteista sai alkunsa, kun 1990-luvulla rakennettujen talojen korjaus tuli ajankohtaiseksi. Mietittiin, miten remontti kannattaisi toteuttaa. Kävi ilmi, että järkevintä olisi laittaa kaikki kerralla kuntoon. ”Emme halunneet, että asukkaita häiritään koko ajan jollakin tulevalla korjauksella.”

Remonttia ei kannata pelätä Remontteja tehdään ympäri Suomea.

Tänä vuonna uudenveroisia koteja syntyy Helsingissä, Vantaalla, Hyvinkäällä, Kirkkonummella, Tampereella, Pirkkalassa, Jyväskylässä ja Oulussa.

Ennen remontin alkua pidetään aina asukasinfo, jossa vastataan asukkaiden kysymyksiin.

Moni riemuitsee uudenveroisesta kodista, mutta remontit myös huolet-

tavat. Eniten mietityttävät muuttaminen ja raha. Mihin tavarat laitetaan?

Nouseeko vuokra?

Jukka lievittää huolta: tavaroita voi säilyttää omassa varastossa, sijaisasunnon varastossa tai sijaisasunnossa. ”Ihan jokaista laatikkoa ei kannata purkaa, koska remontti kestää vain kolmesta viiteen viikkoa”, Jukka sanoo.

Tällä hetkellä remontointi ei maksa asukkaille mitään. ”Tähän mennessä emme ole korottaneet yhdenkään korjatun kiinteistön vuokria remontin takia. Samalla vuokralla saa siis uudistetun asunnon, joka kestää ilman suuria korjauksia taas 10–20 vuotta.” ”Tuleva remontti kannattaa ottaa vastaan avoimin mielin. Pienestä vaivasta tulee huomattava hyöty moneksi vuodeksi. Remontti on positiivinen asia, jota ei tarvitse pelätä ollenkaan”, Jukka sanoo.

Apua rahahuoliin syyllistämättä M2-Kotien talousneuvonta auttaa, jos vuokrat ovat rästissä tai oma rahatilanne huolettaa.

TALOUSNEUVOJA Jenni Lindforsin työnä on auttaa M2-Kotien asukkaita kaikissa talouden kysymyksissä.

Huolena voivat olla vuokranmaksuun liittyvät ongelmat tai ylipäätään rahojen riittäminen arjessa. Hän työskentelee M2-Kotien talousneuvonnassa, osana asumisneuvonnan tiimiä.

Pääsääntöisesti asukkaiden taloushuolet koskevat maksamattomia vuokria, mutta Jenniin sekä muihin asumisneuvojiin voi ottaa yhteyttä jo ennen kuin ongelmia on edes näkyvissä.

”Yleinen harhaluulo on, että olemme pelottavia ja tuomitsemme tai syyllistämme. Monella on haasteita jossain vaiheessa elämää”, Jenni kertoo.

Taloushuolet ovat usein monen tekijän summa. Taustalla voi olla esimerkiksi työttömyyttä, ero tai pienet tulot. Joskus Kelan etuuksissa on viivettä, joskus kaikkia itselle kuuluvia tukia ei ole osattu hakea. Myös pikavipit aiheuttavat talousongelmia.

Moni tuntee tilanteestaan häpeää ja syyllisyyttä.

”Ja moni luulee, että on ainoa, jolla on ongelmia. Taloushuolista ei usein uskalleta kertoa kenellekään. Saatamme olla ensimmäinen taho, jolle asiasta edes puhutaan”, Jenni kertoo.

Neuvonta vähentää häätöjä M2-Kotien talousneuvonta perustettiin reilu vuosi sitten. Sen tavoite on vähentää maksamattomista vuokrista aiheutuvia häätöjä. Palvelu on osa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tukemaa kolmivuotista ASTA-hanketta. ”Neuvonnalla taataan, että asuminen jatkuu eikä asukkaita irtisanota maksamattomien vuokrien takia. Palvelu parantaa asukkaiden taloudellista ja muuta hyvinvointia.”

Lindfors ottaa pääkaupunkiseudun asukkaita vastaan M2-Kotien toimistolla Helsingin Hakaniemessä.

Muualla Suomessa asuvia hän neuvoo pääosin puhelimitse ja sähköpostitse. Myös muut asumisneuvojat auttavat asukkaita talouskysymyksissä.

Ratkaisuja mietitään yhdessä Apu on hyvin konkreettista. Ensin kartoitetaan, kuinka isot asukkaan tulot ja menot ovat. Yhdessä tarkastellaan, onko maksamattomien vuokrien lisäksi muita velkoja ja mitä niille voitaisiin tehdä.

”Moni haluaisi maksaa vuokravelkansa ­nopeasti isoissa erissä, mutta liian kuormittavia maksusuunnitelmia ei kannata tehdä”, M2-Kotien talousneuvoja Jenni Lindfors sanoo.

M2-lehti |

11

”Tilannetta on vaikea ratkaista, jos sitä ei käydä kokonaisvaltaisesti läpi.

Asiat eivät ratkea vain sillä, että hoidetaan vuokravelka, jos taustalla on jotain muutakin.”

Lindfors miettii yhdessä asukkaan kanssa esimerkiksi löytyisikö hänelle edullisempaa asuntoa, ja tarkistaa, että asukas on hakenut kaikkia itselleen kuuluvia tukia. Jos tuloja on sen verran, että niistä pystyy lyhentämään velkaa kuukausittain, laaditaan yhdessä maksusuunnitelma.

Tarvittaessa Jenni ohjaa asiakkaita eteenpäin, esimerkiksi oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvontaan tai Takuusäätiöön. Se auttaa velkakierteessä ja taloudellisesti haastavassa tilanteessa olevia.

Hirsitalossa keskellä kaupunkia Puutalon edut ja kerrostaloasumisen helppous yhdistyvät Jyväskylän uudiskohteessa. Puurakentamisella M2-Kodit pitää huolta ympäristöstä.

Talousneuvoja ei tuomitse Jennin työn palkitsevimpia hetkiä ovat ne, kun tilanne selviää ja asukkaan olo helpottuu. Joskus taloushuolet ovat painaneet niin pitkään, että ihminen saattaa silminnähden rentoutua niiden ratkettua.

Asukkaat ovat olleet iloisia s­ iitä, että M2-Kotien talousneuvontaan pääsee nopeasti, Etelä-Suomessa yleensä parin viikon sisällä. Sähköpostilla apua saa jo saman tai seuraavan päivän aikana, eikä apu maksa mitään. ”Ihmiset ovat kiittäneet siitä, että saavat vielä mahdollisuuden. Moni luulee ennen yhteydenottoa, ettei saa ymmärrystä tilanteeseensa, mutta me emme tuomitse ketään.”

eoilta Katso vid ja in n Jen kit in v in ik e H taan! in ll a taloudenh .fi/ m2kodit uvonta asumisne

12

| M2-lehti

Riku Lehtiön takana on havainnekuva ­Jyväskylän Mannisenmäkeen valmistuvasta puukerrostalosta.

VUOKRA-ASUNTOTOIMIJAN huolenpito merkitsee myös rakentamista ympäristöstä huolehtien. Siksi M2-Kodit on rakentamassa Jyväskylän Mannisenmäkeen kaksi kerrostaloa, jotka ovat lähes kokonaan puuta. ”Meillä on mahdollisuus kokeilla uudenlaista rakentamista. Tai oikeastaan voisi sanoa, että yleishyödyllisenä rakennuttajana se on velvollisuutemme”, projektipäällikkö Riku Lehtiö sanoo.

Puurakentaminen on Suomessa jälleen kasvussa. Jos Riku ei kavahtaisi sanaa, voitaisiin puhua jopa puurakentamisen trendistä. ”Kyse ei ole ohimenevästä muodista. Tultuaan takaisin puurakentaminen lähtee nyt kehittymään ja tulee vain kasvamaan.”

Ilmastovaikutukset syyniin Merkittävä syy rakennushankkeelle on ilmasto, jonka ­lämpenemistä myös rakentamisen hiilidioksidipäästöt edistävät.

Puun käytössä ajatuksena on, ­että eläessään ja kasvaessaan puu sitoo hiilidioksidia itseensä ja muuttaa sen yhteyttäessään hapeksi. Puulla myös korvataan esimerkiksi betonia, jonka valmistaminen vaatii energiaa.

Riku painottaa, että yhtiön ­k uvaa kiillottavaa viherpesua ei haluta. Sen sijaan puurakentamisen ilmastovaikutuksesta halutaan M2-Kodeilla tiukkaa faktaa. ”Olemme puurakentamisessa vasta alussa. Haluamme selvittää, mitä eri rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset oikeassa elämässä ovat.”

Hallittua rakentamista Puun käytöllä voidaan pitää huolta ihmisten terveydestä. Jyväskylän Mannisenmäellä käytetty materiaali on niin sanottua CLT:tä (Cross Laminated Timber) eli ristiliimattua massiivipuuta. Rinnetontille nousevan talon betonisia perustuksia lukuun ottamatta koko talo on tehty CLT-elementeistä.

Kuin hirsitalo mutta hirret ovat koko kerroksen korkuisia. ”Se on kuin hirsitalo, mutta meillä hirret ovat koko kerroksen korkuisia.”

Juuri se tekee Jyväskylän kerrostaloista lajissaan erityisiä, vaikka puukerrostaloja on muuallakin. Paikan päällä talot kootaan täysin valmiista tilaelementeistä, jotka on valmistettu Elementti Sampo Oy:n tehtaalla Kuhmossa. ”Kaikki tilaelementit on rakennettu kokonaan kuivissa tehdasolosuhteissa ja koottu paikan päällä vain kuivalla säällä. Samanlaista kuivattamista kuin betonin kanssa rakentamisen aikana ei siis tarvita.”

Kuin Lego-palikat paikoilleen Kun talot kesän alussa valmistuvat, ylemmistä kerroksista katsotaan puiden latvojen ylitse järvimaisemiin. Ei uskoisi, että ympärillä ovat tehtaalla valmistuneet tilaelementit.

Talon 36-neliöiset yksiöt ja 48,5-neliöiset kaksiot on koottu tehtaalla valmiiksi ja loksautettu paikan päällä hieman Lego-palikan tapaan toisiinsa kiinni. Suuremmat, 67,5 neliön kolmiot puolestaan rakentuvat kahdesta moduulista.

Asukkaan arjessa moduulit tai rakennustekniikka eivät näy. Lehtiö uskoo, että hallituissa olosuhteissa tapahtuva puurakentaminen voi johtaa yhä parempaan rakentamisen laatuun. Lisäksi nykylaskelmilla CLT vaikuttaa hiilijalanjäljeltään aavistuksen betonia ympäristöystävällisemmältä. ”Uskon, että jatkossa käytämme eri paikoissa tarkoituksen mukaan eri materiaaleja. Puurakentaminen kehittyy ja pakottaa luultavasti myös betoniteollisuuden kehittämään yhä ekologisempia ratkaisuja.”

M2-lehti |

13

VINKIT ASUMISEEN

MUISTA HUOLEHTIA ITSESTÄSI Löydä oma tapasi lisätä hyvinvointia arkeesi.

Ota mallia eri tavoista rentoutua.

TEKSTI: KRISTA AHOLA

ASKELMITTARI RAKSUTTAA KAUPPAREISSULLA

ATHANASÍA KERTOO: ”Koetan päästä meren rantaan päivittäin. Jos muutama päivä jää väliin, minusta tulee kärttyisä.

Vesi rauhoittaa, ja meri edustaa minulle pakotietä. Vettä pitkin pääsee helposti muualle.

Voi uida pois tai rakentaa lautan. Vesi ei ole sidottu yhteen paikkaan. Meren tematiikkaan liittyy myös kaipuu. Perinteisesti vesi on muutenkin innostanut unelmoimaan kaukaisista maista ja paremmasta elämästä.”

14

| M2-lehti

JAAKKO KERTOO: ”Yhdistän liikunnan päivittäisiin arkiaskareisiin. Se on tehokasta ja tuo päivään mukavaa vaihtelua.

Hoidan esimerkiksi kaikki perheen kaupassakäynnit kävelemällä. Kannan ostokset isossa repussa, jotta kädet ovat vapaina. Jos ehdin kävellä puiston tai metsikön kautta, saan samalla mukavaa hiljentymistä.

Arkiliikunnan askelmääriä mittaan ilmaisella Walk­droidsovelluksella. En ota paineita tavoitteiden täyttymisestä, mutta välillä on kiva huomata, että aivan tavallisissa edestakaisissa kulkemisissa on kertynyt vaikka 15 000 askelta.”

ISTOCK

” ” LUONTO RAUHOITTAA MIELEN

”

TELEVISIO KIINNI JA NUKKUMAAN

”

JOOGAA PÄIVÄN PÄÄTTEEKSI NINA KERTOO: ”Ruuhkavuosi­ arjessa omiin harrastuksiin käytettävissä oleva aika on kortilla. Kun saan illalla lapset nukkumaan, osallistun k­ otona Instagramin ­joogahaasteisiin.

Ne innostavat tekemään edes pienen treenin joka päivä, säännöllisesti.

Olen enemmän fyysinen kuin henkinen joogaaja ja tykkään siitä, että opin uusia temppuja ja asentoja. Jooga tuo kuitenkin voiman ja notkeuden lisäksi myös henkistä hyvinvointia. Joogatessa ajatus ei harhaile työ- tai kotijuttuihin.”

”

”

PÖRRÖISTÄ KARVATERAPIAA

HENGITÄ JA KÄVELE RIIKKA KERTOO: ”Teen stressaavan päivän keskellä hengi­ tysharjoituksia. Suljen s­ ilmäni ja hengitän syvään sisään nenän kautta. Sitten hitaasti ja pitkään ulos. Lasken sisäänhengittäessä mielessäni kolmeen ja uloshengityksellä vähitellen pidentäen neljään ja kuuteen. Koetan hengittää ­rennosti ja pakottamatta.

MINNA KERTOO: ”Luovuimme mieheni kanssa telkkari-­ illoista ja käymme nykyisin ­arkisin nukkumaan klo 21–22 aikoihin. Tajusimme, ­etteivät ne tv-ohjelmat niin hyviä ole, että niiden takia kannattaa kulkea zombiena joka ­aamu.

Eron virkeydessä huomasi ­välittömästi.

Omaan hyvinvointiin panostus on poikinut elämään paljon muitakin muutoksia.

Hyvien yöunien lisäksi jooga, juoksu, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen hieronnassa käyminen ovat nykyisin minulle tärkeitä. Taustalla m ­ inulla on burn out ja synnytyksen jälkeinen masennus, joiden myötä kyseenalaistin a ­ iemmat elämäntapani. Päätin, ­että haluan olla hyvinvoiva äiti, ­joka jaksaa paremmin.”

Harrastan myös meditatiivista kävelyä. Silloin kävelen hitaasti ja jokaiseen askeleeseen keskittyen. Havainnoin maan muotoja jalkojeni alla.

Harjoitus on parasta paljain jaloin, mutta kyllä se kengilläkin onnistuu. Meditatiivista kävelyä voi tehdä missä ja milloin vain. Tärkeintä on, ettei ole kiire.”

EINE KERTOO: ”Kun haluan rentoutua, rapsuttelen meidän alle vuoden ikäistä havannankoiraamme. Kun upotan käteni koiran pehmoiseen turkkiin, stressitasot laskevat humisten.

On vain minä, koira ja hetkellinen pysähdys.

Kun ulkoilen koiran kanssa, en koskaan räplää puhelinta.

Ihmettelemme yhdessä luontoa ja vastaantulijoita. Se on ihanaa kiireestä irti päästämistä. Lyhytkin lenkki rentouttaa.”

M2-lehti |

15

ASUMINEN

12 LITRAA JÄÄTELÖÄ!

Tämä määrä herkutellaan Suomessa vuosittain ihmistä kohden. Vaikka jäätelö ja kesä kuuluvat ­mielikuvissa yhteen, ­todellisuudessa jäätelöä syödään Suomessa suht ­tasaisesti ­ympäri vuoden. 60 prosenttia ­jäätelöstä syödään ­huhti– syyskuussa.

LÄHDE: FRONERI FINLAND

TOP 5 Kesäjuhlaherkut

KUN ON TAAS JUHLAN AIKA Juhlien järjestämiseen ei tarvita erityistä syytä.

Sekin riittää, että haluat nauttia ajasta ystäviesi tai naapureittesi kanssa.

PÄÄSTÄ JUHLIEN teemaa miettiessä mielikuvitus valloilleen. Juhlan voi järjestää niin taloyhtiön pihasyreenin kukinnan kunniaksi, kesäloman alun fiiliksennostattajaksi kuin parvekekauden korkkaamiseksi.

Teemaksi käy myös ”No juhlitaan sitten sisällä, kun kerran aina sataa”.

Kerhotilat ovat M2-Kotien asukkaille ilmainen juhlapaik-

ka. Kurkista tilavarauksen käytännöt oman talosi ilmoitustaululta, ­kerhotilojen yhteydestä tai kysäise asiaa suoraan talotoimikunnalta.

Muistathan, että huomaavainen juhlanjärjestäjä kertoo juhlista etukäteen naapureille esimerkiksi laittamalla lapun ilmoitustaululle. Tai mitä jos kutsuisit kaikki naapurisi m ­ ukaan juhliisi?

1. LETTU-BUFFET jäätelöllä ja kesän marjoilla.

3. ALKOHOLITTOMAT DRINKIT 4. NAKUVOILEIPÄKAKKU eli voileipäkakku ilman ­reunojen kuorrutusta esimerkiksi savukalatäytteellä.

5. BRITAKAKKU mansikoilla LÄHDE: LIEMESSÄ-RUOKABLOGGAAJA JENNI HÄYRINEN

16

| M2-lehti

Paljonko ruokaa tarvitaan?

• Noutopöytään 350– 700 grammaa per vieras. Mitä useampaa lajia on tarjolla, sitä vähemmän yksittäistä ruokalajia tarvitaan.

• Piirakkapellillisestä tulee noin 30 palaa, 6 munan täytekakusta 20 palaa.

• Karjalanpiirakoita ja pasteijoita 1–2 kappaletta vierasta kohden, kahvia 2–3 kuppia.

• Nuoret syövät vanhuksia enemmän, miehet isompia annoksia kuin naiset. Lasten suosikkiruokia kuluu eniten.

• Juhlan luonne ja kesto vaikuttavat, pitkämatkalaiset ovat nälkäisempiä.

• Valmistujaisjuhlissa ruokaa kuluu vähemmän, sillä osa vieraista kiertää useammassa juhlapaikassa.

LÄHDE: MARTAT

TEK STI: KR ISTA AHOL A KUVAT: ISTOCK, TAYLOR KISER

2. SAARISTOLAISLAUTA: uudet perunat, sillit, rapusalaatti, saaristolaisleipä, mummonkurkut ja tillisipsit.

V ESA L AI T I NE N

KOLUMNI: PAULIINA SEPPÄLÄ

Naapurustosta iloa ja hyötyä elämään

”

H

ei! Olen vasta muuttanut enkä tunne täältä ketään. Löytyisikö seuraa kävelyille?” ”Moikka Arja! Sama juttu! Laitan yksityisviestiä!” ”Kuka osaisi kiinnittää minulle lampun kattoon?” ”Minä voin tulla, koska sinulle sopisi?” ”Olen yksinhuoltajaäiti, olisiko lähellä lapsiperheitä, joiden kanssa voitaisiin jakaa lastenhoitovuoroja?” ”Täällä toinen yksinhuoltajaäiti, hyvä idea, ollaan yhteydessä!”

Nämä ovat aitoja viestejä Nappi Naapuri -palvelusta, naapurustojen sähköiseltä ilmoitustaululta. Perustin sellaisen kollegoitteni kanssa muutama vuosi sitten. Joka kerta kun ihmiset löytävät toisensa, sydämessäni läikähtää.

Vielä viestejä ja kohtaamisia on aika vähän, sillä naapurusten välistä sosiaalisuutta ei ole tässä maassa helppo luoda.

Jos maalla tunnetaan kaikki, kaupungeissa naapureita ei aina edes tervehditä. Olemme myös tottuneet, että valtio tai kunta auttaa. Emme oikeastaan tarvitse muita ihmisiä. Sen seurauksena tunnemme itsemme usein irrallisiksi, emme ole osa yhteisöä. Yksi yhteisö, johon ihan jokainen kuuluu, on naapurusto, sillä me kaikki asumme jossain.

Hyvä naapuruus voisi lieventää monia nykyajan ongelmia: yksinäisyyttä, ikäihmisten avuntarvetta. Tutkimusten mukaan sosiaalisissa naapurustoissa tapahtuu jopa vähemmän rikoksia.

Toisten ihmisten läheinen sijainti on ilmainen aarre, jota emme osaa tarpeeksi hyödyntää. Kaikki se määrä osaavia käsiä, tuntevia sydämiä, ajattelevia aivoja ihan lähellä. Ja

Miten helppoa olisikaan tuoda naapurin ikäihmisellekin ostoksia kauppareissulta? samaan aikaan ihmiset ovat toimettomina, yksinäisinä tai kohtuuttoman kotityömäärän kanssa omissa kodeissaan.

Miten helppoa olisikaan tuoda naapurin ikäihmisellekin ostoksia kauppareissulta? Miksei mestariompelija-naapuri paikkaisi meidänkin lasten farkut, ja minä taas voisin auttaa tietokoneasioissa. Tai voisimme yhdessä tarjota vaikka nuorille kesätöitä.

Miten me saisimme tämän toimimaan Suomessa? Naapurustokulttuuria ei oikein enää ole, joten se pitää luoda alusta. Esimerkiksi juuri M2-Kotien kaltaiset vuokra-asuntoja tarjoavat yhteisöt ovat jo ryhtyneet tähän.

M2-Kodeilla talotoimikunnat auttavat ihmisiä löytämään apua ja yhteyden saman talon asukkaiden kesken.

Kaikki lähtee kuitenkin yksilöistä, asukkaista, jotka toivottavasti tarttuvat yhteiseen tekemiseen.

Jotkut tykkäävät yhteistiloista ja tapahtumista. Toisille taas sopii paremmin teknologian käyttö yhteyden luomisessa. Jotkut haluavat tutustua yhteen ihmiseen kerrallaan, toiset taas toimia porukassa.

Kaikkea kannattaa yrittää, sillä palkinto, jonka voimme saada, on valtava. Toisemme.

KIRJOITTAJA ON HELSINKILÄINEN YRITTÄJÄ, JOKA ON PERUSTANUT MUUN MUASSA MESENAATTI-JOUKKORAHOITUSPALVELUN, NAPPI NAAPURI -ALUSTAN SEKÄ SIIVOUSPÄIVÄ- JA ILLALLINEN TAIVAAN ALLA -TAPAHTUMAT.

M2-lehti |

17

M2-ALUEET

MIKSI ASUN MISSÄ ASUN? Kysymme suositussa juttusarjassa asukkailtamme, mikä omalla asuinalueella on parasta ja miten M2-Kodit heidän mielestään huolehtii asukkaistaan.

TEKSTI: SAARA AUTERE KUVITUS: LEENA KISONEN

18

| M2-lehti

M2-lehti |

19

M2-ALUEET

Tuusulanjärvi on Tuusulan henkireikä.

Järven kallioilla istuskellessa silmä ja sielu lepäävät.

VESA VALKEALAHTI, 52, asuu Tuusulan Naavankierrolla ”ETSIMME viime keväänä uutta kotia, kun vaimo löysi tämän netistä. Pistimme hakemuksen heti sisään, sillä vuokra kuulosti sopivalta.

Muuttofiilis vain vahvistui, kun kävimme katsomassa asuntoa.

Tätä remontoitiin parhaillaan, ja näimme ­heti, e­ ttä tästä tulee viisihenkiselle perheellemme hyvä koti.

Asumme kaksikerroksisessa rivitaloasunnossa, johon kuuluu iso piha. Kiinteistö on hyvällä ja rauhallisella paikalla Tuusulassa. Sekä minun että vaimon työpaikat ovat lähellä.

Minut on yllättänyt, kuinka hienosti vuorovaikutus isännöitsijän kanssa täällä toimii.

Apua saa aina tarvittaessa, asiat ­oikeasti etenevät ja fiksut toiveet toteutetaan. Ennen muuttoamme myös kylpyhuonetta remontoitiin, joten toivoimme, ­että lavuaarin alle saisi kaapin. Kunhan ei pyydä kuuta taivaalta, meitä asukkaita kyllä kuunnellaan.”

Minut on yllättänyt se, kuinka hienosti vuorovaikutus isännöitsijän kanssa toimii.

20

| M2-lehti

SATU NYMAN, 50, asuu Tampereen Härmälässä Tuiskunkadulla ”MUUTIMME 13-vuotiaan tyttäreni kanssa Härmälän Tuiskunkadulle toissa syksynä. Tämä oli edullinen uudiskohde sopivalla sijainnilla. Lähellä on kouluja ja täältä on hyvät yhteydet moneen paikkaan. Myös kodin toimivalla pohjaratkaisulla oli meille merkitystä. Makuuhuoneeni on toisessa päässä asuntoa ja tyttären toisessa, joten kummallakin on omaa rauhaa.

Enää meillä ei ole omaa

saunaa, mutta täällä on joustava saunasysteemi. Itselleen voi varata kaksi vuoroa viikossa.

Samoin maksuttomasta pyykkituvasta saa hyvin vuoroja. Talomme ylimmässä kerroksessa on mahtava suuri ­kerhohuone parvekkeineen ja grilleineen.

Asukkaat ovat käyttäneet sitä paljon, kerhohuoneen voi vuokrata juhlatilaksi. Olemme itsekin järjestäneet kerhohuoneella ­tyttären kaverisynttärit.”

ULLA LEHMUSOKSA, 73, asuu Lahdessa Korkeakadulla ”KATSELIN pari vuotta sitten asuntoja, kun tuttu asuntovälittäjä sanoi, että nyt olisi tarjolla ihan minun näköinen kaksio.

Kävin katsomassa asuntoa ja totesin hänen olleen oikeassa.

Kotini on ihana, tykkään asua siinä.

Asunto on valoisa ja siinä on käytännöllinen pohjaratkaisu. Minulla on oma sauna s­ ekä mahtava iso parveke. K ­ esällä vietän parvekkeella ­runsaasti aikaa ja laitan sinne aina pal-

mäessä Puskintiellä, vuonna 1952 rakennetussa, peruskorjatussa talossa. Tykkään asua vanhassa talossa, ja esimerkiksi vanha puulattia säilytettiin toiveestani, kun muutin tänne.

Olen asunut nykyisessä kodissani reilut pari vuotta, naapureihin tutustuin heti ensimmäisen kuukauden aikana.

Kaikki puhaltavat täällä yhteen hiileen, ja se näkyy asu-

mismukavuutena. Ketään ei ­jätetä ­pulaan.

Viime kesänä taloon muuttanut pariskunta on elävöittänyt asukastoimintaa mukavasti. He ovat järjestäneet vaikka mitä toimintaa, kuten esimerkiksi lautapeli-iltoja.

Kotini on kaikkiin tarpeisiini erittäin näpsäkkä ja toimiva. Asun rauhallisella paikalla, mutta ympärillä on myös elämää.”

HY VINKÄÄN K AUPUNKI

TUUSUL AN KUNTA / ANT TI K ALLIO

Me asukkaat huolehdimme ja välitämme toinen toisistamme.

PEKKA, 36, asuu Hyvinkään Puskintiellä ”ASUN Hyvinkään Sahan­

jon kukkia. Syön parvekkeella ja usein myös ratkon kryptoja tai virkkaan. Talomme on rauhallinen ja hyvällä paikalla, Lahden keskusta ja Vesijärven ranta ovat lähellä.

Me asukkaat huolehdimme ja välitämme toinen toisistamme. Jos joku kaipaa apua, teen mielelläni mitä pystyn. Minulla on yhden naapurin vara-avain ja hänellä minun. Rakastan koiria, joten toisen naapurin Lilli-koira on toisinaan luonani hoidossa.”

Hyvinkäällä kaikenikäisiä ilahduttaa Suomen Rautatiemuseo.

M2-lehti |

21

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

Anu Juurmannin uuteen kotiin kuljetaan luhtikäytävän kautta.

22

| M2-lehti

HYVÄ KOTI KAIKILLE Järvenpäähän valmistunut yhteisöllisen asumisen kohde tarjoaa kodin niillekin, jotka tarvitsevat tukea asumisessaan.

Samalla talo on kohtaamispaikka asukkaille ja koko naapurustolle.

TEKSTI: SAARA AUTERE KUVAT: KAISU JOUPPI

M2-lehti |

23

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

Avaimet luovutettiin muuttoilmoitusta vastaan.

Järvenpään muuttajia oli auttamassa Uuras-ohjelman pop up -muuttajat.

U

lkona on synkeä päivä, mutta sisällä raikaa iloinen puheensorina. Olemme Järvenpään Wärtsilänkadulla, jonne M2-Kodit on rakennuttanut kaksi kolmikerroksista pienkerrostaloa yhteistyössä Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n kanssa.

Kyseessä on uniikki yhteisöllisen asumisen kohde, sillä asunnoista 67 on tavallisia M2-Kotien vuokra-asuntoja ja 20 tukiasuntoja.

Tuetun asumisen vuokra-asunnot on tarkoitettu niille, joilla on ­taustalla 24

| M2-lehti

asunnottomuutta ja siihen liittyviä sosiaalisia ongelmia. Tukiasuntojen asukkaiden ja koko yhteisön osallisuuden tunnetta vahvistetaan aktiivisella naapurustotyöllä.

Uudenlainen asumiskokonaisuus saa tänään ensimmäiset M2-Kotien asukkaansa. Avaimet luovutetaan A-talon ensimmäisen kerroksen kansalaistoiminnan keskuksessa, josta toivotaan muodostuvan koko korttelin yhteinen olohuone ja kohtaamispaikka.

Avaran ja valoisan tilan poikki kiemurtelee jono, ihmiset vilkuilevat uteliaina uusia naapureitaan. Pöy-

dällä on numeroituja avainpusseja, ja joku kuuluu juuri ohjeistavan, että avaimet saa muuttoilmoituksen täytettyään.

Yksi jonottajista on lukiolainen Patrik Heikkinen. M2-Kotien vuokra-asunto on hänen ensimmäinen oma kotinsa. ”Selailin netistä vuokrakämppiä ja tämän hinta ja sijainti olivat sopivat.

Käyn Järvenpään lukiota, se on ihan vieressä. Myös juna-asema on lähellä”, Patrik kehuu.

Lapsuudenkodistaan muuttava Patrik ei ole aiemmin asunut yksin. ”Minulla ei ole vertailukohteita,

Oma terassi on Anu Juurmannin mieleen uudessa kodissa.

Kansalaistoiminnan keskuksen toimintaan ovat kaikki tervetulleita.

mutta olen ehdottomasti positiivisin odotuksin. Aion myös seurata, millaiseksi talon yhteistoiminta muotoutuu. En ole vielä ihan varma mitä kaikkea täällä tapahtuu.”

Kaikki ovat tervetulleita Mukaan kansalaistoiminnan keskuksen toimintaan ovat tervetulleita kaikki alueen asukkaat, oppilaitokset ja järjestöt. Yhteistyöllä naapuruston kanssa vahvistetaan alueen turvallisuutta sekä asukkaiden osallisuuden tunnetta. Keskuksen tilat ovatkin arkipäivisin avoinna ihan kaikille – ku-

ka vain voi halutessaan astua sisään ja järjestää toimintaa. ”Asukkaat saavat itse vaikuttaa siihen, mitä täällä tapahtuu. Heidät otetaan mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Valmiudet ovat esimerkiksi hävikkiruokalatoimintaan, samoin vieressä sijaitsevan ammattikoulu Keudan kanssa on suunnitteilla yhteistyötä”, Hoiva Oy:n yksikönjohtaja Juha Soivio kertoo.

Toiveissa on, että kansalaistoiminnan keskuksesta syntyisi yhteisöllinen paikka, jonka löytäisivät M2-Kotien ja Hoivan asukkaiden lisäksi muutkin järvenpääläiset.

M2-lehti |

25

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

Erkki Silppula (vas) ja Jama Mohamed auttoivat Marita Nymania muuttamaan uuteen kotiinsa.

xxxx

”Näin tiiviisti asumisympäristöön sisäänrakennettua kansalaistoiminnan areenaa ei ole aiemmin ollut olemassa. Odotan innolla mitä kaikkea tänne syntyy”, Juha sanoo.

Mieluisa yllätys uusille asukkaille Avaimia noutamaan tulleita asukkaita on vastassa myös M2-Kotien asiakaspalvelupäällikkö Tiina Savander. Hän koordinoi M2-Kotien asiakaspalvelun ideoimaa yllätystä uudiskohteeseen muuttaville: Pop up 26

| M2-lehti

-tapahtumassa on tarjolla muutto­ apua ja kahvipannu on kuumana. ”Samalla tulemme tutuiksi asukkaiden kanssa. Tutulta ihmiseltä on aina helpompi kysyä neuvoa myöhemminkin”, Tiina kertoo.

Konkreettinen muuttoapu on jo hajaantunut ympäri kiinteistöä. Pihalla muuttoliikennettä ohjaa kehittämiskoordinaattori Eero Untamala Uuras-työllistämispalveluista. Uuras on M2-Kodit omistavan Y-Säätiön työllistymisohjelma, jossa asukkaita autetaan työllistymään. Kuka tahan-

sa M2-Kotien asukas voi osallistua sen toimintaan.

Tänään Eerolla on apunaan kolmihenkinen pop up -muuttajien tiimi, joka koostuu suurimmalta osin juuri muista M2-Kotien asukkaista. ”Nämä hommat ovat oikeaa palkkatyötä. Töitä tarjotaan ensin omille asukkaillemme, sitten muille”, Eero kertoo.

Järvenpäässä asukkaille piisaa hommia myös jatkossa, sillä kiinteistön siivoaminen on yksi Uuras-ohjelman palkkatöistä.

Anu Juurmann purki ensimmäistä muuttokuormaansa. .

auto on tyhjä ja kaikki pienemmät tavarat asunnossa. Sohva ja muut huonekalut kun ovat tulossa vasta myöhemmin. ”Kantoapua on järjestetty kivasti”, Marita kehuu tyytyväisenä. ”Tämä on mahtavaa työtä. On mukava olla asukkaiden apuna”, Jama puolestaan tuumaa.

Vauvoja ja koiranpentuja

Tutulta ihmiseltä on helppo kysyä neuvoa myöhemminkin.

Iloista muuttoapua Toiseen kerrokseen muuttavan Marita Nymanin asunnossa piisaa säpinää. Pop up -muuttaja Jama Mohamed kantaa juuri sisään televisiota.

Marita itse järjestelee tavaroita keittiössä, kaappiin on aseteltu jo lautasia ja kahvinkeittotarpeet.

Jama harppoo takaisin rappuun ja palaa pian Erkki Silppulan kanssa.

Kummallakin on sylissään pahvilaatikko, josta pilkistää keittiötarvikkeita. Seuraavaksi tehokaksikko kantaa sisään vuodevaatteita. Pian henkilö­

Samassa pihaan kaartaa taas uusi auto. Tulija on Jinna Jetsu viiden kuukauden ikäisen Jiro-vauvan kanssa. ”Etsimme uutta kotia, sillä asuimme ylimmässä kerroksessa, eikä talossa ollut hissiä. Se oli haastavaa pienen lapsen kanssa”, Jinna kertoo. Äidin ja pojan uusi koti on reilun 40 neliön kaksio kolmannessa kerroksessa, ja talossa on hissi! Sitä paitsi rahaa jää vuokranmaksun jälkeen myös muuhun elämään. ”Vuokra on edullinen ja ­asunto ­hyvällä paikalla”, Jinna sanoo hymyillen.

Ensimmäisessä kerroksessa uuteen kotiinsa puolestaan tutustuu Anu Juurmann. Hän asui aiemmin yhdessä ystävänsä kanssa, ja etsi omilleen muuttaessaan pienempää asuntoa. ”Pelkäsin ensin, että uusi koti on tosi pieni, mutta tämähän on juuri sopiva ja paras minulle.”

Anu iloitsee erityisesti maan tasolla sijaitsevan asuntonsa terassista. ”Oma piha on kätevä, sillä kanssani tänne muuttaa villakoiranpentu Robin.”

Kansalaistoiminnan keskukseen Anu aikoo tutustua, kunhan on ensin asettunut rauhassa taloksi. ”Olen ammatiltani hieroja, siellähän voisi vaikka olla joskus tarvetta hierojalle”, hän keksii heti.

M2-lehti |

27

AKTIIVISET ASUKKAAT

Hyvä naapuruus on yhteistä tekemistä ja avunantoa M2-Päivä järjestettiin helmikuussa tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Yksi tilaisuuden aiheista oli hyvä naapuruus. Kysyimme päivän osallistujilta, miten se näkyy heidän talossaan.

TEKSTI JA KUVAT: SAARA AUTERE

YRJÖ KALMANLEHTO, 66, asuu Tampereella Mummunkujalla

RAILI KOIVUKOSKI, 71, asuu Helsingissä Juutinraumankadulla

EERO LAMPINEN, 60, asuu Turussa Hippoksentiellä

”TALOSSAMME ASUVA rouva kertoi olevansa joulun yksin kotona, joten kutsuimme vaimoni kanssa hänet meille jouluaatoksi. Olemme kaikki aika vilkkaita, joten juttua riitti, ja ystävyytemme on vain syventynyt sen joulun jälkeen. Rouvan lapset asuvat ulkomailla ja ovat tulossa kesällä vierailulle äitinsä luo. Aiomme mennä silloin siirtolapuutarhamökkiimme asumaan ja tarjota kotimme heille majapaikaksi. Tuntuu hyvältä, kun voimme tarjota tällaista naapuri­apua.”

”TALOSSAMME ON hyvä yhteishenki.

Joka toinen maanantai meillä on asukasilta talvipuutarhassa eli talomme ylimmän kerroksen monin kasvein sisustetussa kerhotilassa. Juomme teetä ja rupattelemme rennosti, mukana ovat aina myös Sohvi-koira ja Zahra-­ kissa. Sohvin omistaja on seinänaapurini, ja autan välillä koiran hoidossa ja ulkoiluttamisessa. Olen myös pitänyt talon lapsille satutunteja.”

”PIHALLAMME ON grillikatos, jonka luona vietämme paljon aikaa naapureiden kanssa. Juomme kahvia, grillaamme kaikenlaisia herkkuja ja pelaamme mölkkyä ja petankkia. Välillä järjestämme kisojakin! Kesällä lähdemme talon porukalla tutustumaan Lounais-Suomen Jätehuollon tiloihin. Se kannustaa varmasti kierrättämään. Naapureiden kesken on suunnitteilla myös retket Biologiseen museoon ja Turun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan.”

”Ystävyytemme on vain syventynyt sen joulun jälkeen.”

28

| M2-lehti

235 uutta asuntoa vuonna 2019 Koteja

M2-KOTIEN VUOKRAASUNTOJA ON JO YLI 10 500

ROVANIEMI

30 paikka­ kunnalla

OULU

IISALMI KUOPIO JYVÄSKYLÄ TAMPERE RAUMA TURKU

LAHTI

LAPPEENRANTA

JÄRVENPÄÄ KOTKA HELSINKI

Vuokrat eivät nouse vuonna 2020 M2-lehti |

29

SA AR A AUT E R E

ASUKASINFO

Vantaan Leinelässä, Puunhaltijankujalla, asukkaiden ilona on kasvihuone. Oman maan antimia nautitaan muun muassa yhteisissä grillijuhlissa. Juha Säkkinen (vas) ja Markku Vuorinen valmistelevat tulevaa kautta. Lue lisää m2kodit.fi.

Asukastapahtumat 2020 KESÄKUU Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Porvoo, Tuusula 4.–7.6. Erämessut 28.6. Krapin kesäteatteri 30.6. Hämeenlinnan kesäteatteri Turku 14.6. Asukaspäivä Kupittaan puistossa

| M2-lehti

SYYSKUU Oulu

19.9. Rokua kylpylä-ulkoilupäivä

LOKAKUU Helsinki

ELOKUU

24.10. Perheiden sporttipäivä

Kuopio 1.8. Danny show -musikaali, Rauhalahden kesäteatteri

Lahti, Kotka, Kouvola 18.10. Sinitaivas-konsertti, Sibeliustalo

Tampere 1.8. Kesäteatteri Hämeenkyrö

Vantaa 24.10. Super Park

Vantaa 5.8. Olen suomalainen -kesäteatteri

MARRASKUU

Pääkaupunkiseutu 29.8. Koko perheen ulkoilupäivä Kuusijärvellä

30

Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Porvoo, Tuusula 29.8. Retkipäivä Hyvinkään Sveitsiin

Pääkaupunkiseutu Joulukonsertti Anna Hanski & Jallukka. Aika ja paikka varmentuvat myöhemmin.

Tampere Joulukonsertti. Aika ja paikka varmentuvat myöhemmin.

Lahti, Kotka, Kouvola Joulukonsertti. Aika ja paikka varmentuvat myöhemmin.

Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Porvoo, Tuusula Joulukonsertit. Ajat ja paikat varmentuvat myöhemmin.

JOULUKUU Tampere Koiramäen joulu.

Aika varmentuu myöhemmin.

Kuopio 11.12. Joulukonsertti Tuomiokirkossa Tapahtum iin saa tulla muuto ttaa ksia koronaviru stilanteen vuoksi. Ta rkista ajankohta inen tieto osoit teest a m2kodit .fi/ asukastap ahtumat

Anna palautetta lehdestä! m2kodit.fi/m2lehti Kerro mielipiteesi, anna juttuvinkki tai ilmoittaudu haastateltavaksi. Arvomme verkossa tai alla olevalla kupongilla 30.6.2020 mennessä vastanneiden kesken kaksi 50 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia!

KERRO MIELIPITEESI M2-KOTIEN ASIAKASLEHDESTÄ Ympyröi valitsemasi vaihtoehto

Vastaanottaja maksaa postimaksun

ERINOMAINEN HYVÄ PARANNETTAVAA HUONO

OLIVATKO LUKEMASI JUTUT MIELESTÄSI?

 viihdyttäviä  kiinnostavia  hyödyllisiä

 inspiroivia  tavanomaisia  yhdentekeviä

 tylsiä  yllättäviä  jotakin muuta, mitä?

Mikä oli mielestäsi lehden paras juttu?

Y-Säätiö/M2-lehti PL 322 00531 Helsinki

Mistä aiheesta haluaisit lukea M2-lehdestä?

Jos haluat osallistua arvontaan, jätä yhteystietosi.

Nimi:

Tunnus: 5021280 00003 Vastauslähetys

Osoite: Sähköposti:

Puhelin:

Olen kiinnostunut kertomaan elämästäni tai kodistani M2-lehdessä:

 kyllä, haluaisin kertoa aiheesta: Saako sinulle lähettää M2-Kotien uutiskirjeen sähköpostitse?

 kyllä  ei

 ei

Etsi reitti M2-Kotiin ja väritä kuva. Jaa somessa #M2Kodit

m2kodit.fi

32

| M2-lehti