kiinnostavat ennätysmäisesti

Avantouinti ja saunominen kiinnostavat nyt myös nuoria

Villa Järvelä on nelinkertaistanut asiakasmääränsä

Heli Nieminen, tekstit ja kuvat

Jäinen järvenselkä ja laiturin päässä odottava avanto, puiden taakse laskeva aurinko, pakkasessa höyryävät paljut ja söpöt punaiset saunamökit joiden piipusta lentää kipinöitä – Villa Järvelä on joulukuisena päivänä kuin suoraan postikortista.

Yrittäjä Markku Lipponen ei kuitenkaan ihastele järvimaisemaa vaan viimeistelee pihapiirin uusinta rakennusta, harmaata mökkiä, jonka suojissa on kauan kaivattu lisätila: uudet pukuhuoneet miehille ja naisille, lisää suihkuja ja lisää vessoja.

Juuri pukuhuoneet ovat olleet kovaan suosioon nousseen Villa Järvelän pullonkaula. Vaikka kävijät hajaantuvat alueelle, saunoihin, paljuihin ja järveen ongelmitta, pukuhuoneissa on ollut välillä ruuhkaa ulos asti. Mutta nyt asiaan on luvassa parannus.

Ruuhkat eivät ole ihme: Littoistenjärven rannalla sijaitsevassa Villa Järvelässä käy joka arkipäivä pari sataa kävijää, viikonloppuisin kävijöitä on päivässä yli kolmesataakin. Paikka on auki 60 tuntia viikossa.

Järvelän kävijöiden ikärakenne vaihtelee vauvoista yli 90-vuotiaisiin vakioasiakkaisiin. –Asiakkaiden keski-ikä on pudonnut muutamassa vuodessa noin puoleen, ja nyt meillä käy paljon nuoria viettämässä aikaa yhdessä saunoen. Asiakkainamme on myös paljon opiskelijoita eri maista. He tulevat ensin kerran tutustumaan suomalaiseen saunaan, ja sitten monet käyvät täällä koko opiskeluaikansa ajan. Asiakkainamme on myös paljon huippu-urheilijoita, joita avanto auttaa palautumaan, kertoo yrittäjä Jenny Lipponen.

Kiireet tulevat jäiden myötä

Villa Järvelän suosio räjähti, kun se valittiin vuonna 2019 vuoden avannoksi. Kävijämäärät ovat nyt nelinkertaistuneet siitä, kun Jenny ja Markku Lipponen alkoivat luotsata paikkaa liki kymmenen vuotta sitten.

Alkuun vesi kannettiin ämpäreillä saunaan ja laitureilta hakattiin pakkasella jäätä petkeleen kanssa. Muistot saavat Lipposet pyörittelemään päätään. Tuolloin paikka oli auki vain kahdesti viikossa ja kävijöitä oli hyvänäkin päivänä reilut viitisenkymmentä.

Nyt isoin sauna lämpiää pelleteillä ja pumppu pitää avannon auki pakkasillakin. Yrittäjien itsensä lisäksi paikka työllistää viisi muuta ihmistä.

Järvelän omistaa Liedon kunta, Lipposet ovat siellä vuokralla. He ovat kymmenen vuoden aikana remontoineet ja rakentaneet koko ajan. –Kaikki mitä on tullut, on laitettu tähän takaisin.

Yrittäjät olivat etenkin alkuun paljon kassalla ja juttelivat paljon asiakkaiden kanssa ja kyselivät näiden toiveita. Niiden perusteella paikkaa on kehitetty oikeaan suuntaan. Nyt työntekijät kuuntelevat toiveita herkällä korvalla, ja heidän innovaationsa oli yhden lämminaltaan muuttaminen kylmäaltaaksi koko kesäkauden ajaksi.

Se toi kesällä joka päivä 40-50 lisäkävijää niistä, jotka halusivat jatkaa kylmäuintia myös lämpimänä vuodenaikana.

Kylmäuinti on nimittäin juuri Järvelän juttu, ja juuri se tuo suurimman määrän asiakkaita. Kesäkaudella paikassa on yrittäjien mittapuun mukana melkein hiljaista, mutta kiireet alkavat, kun järvi saa jääpeitteen.

Bisnes kääntyi päälaelleen

Villa Järvelään kuuluu myös ylempänä rinteessä oleva kookas keltainen talo. Sen ja siellä pidettävien kokousten ja juhlien piti olla yrittäjien pääbisnes, mutta toisin kävi. –Tämä homma kääntyi nopeasti päälaelleen, kun huomattiin että avantouimarit ovatkin se juttu, joka kannattaa, Jenny Lipponen sanoo.

Keltaisessa talossa pidetään kuitenkin juhlia, kokouksia ja viikoittain joogaa. Lipposet sanovat, että toiminnat tukevat toisiaan hyvin. Vaikka korona-aika koetteli yritystä, nyt näyttää jo paljon paremmalta. Ensi vuonna ei aiota remontoida, vaan hengähtää hetki.

Zoolandiasta löytyy vuoden savusauna, joka on rakkaudella rakennettu

Valot tuikkivat hämärtyvässä illassa pienen lammen ja massiivisen savusaunan ympärillä. Liedon Zoolandian alueelle on rakentunut uusi savusauna, jonka kattoa peittää kuntta. Saunan vieressä sijaitseva entinen ankkalampi on ruopattu syvemmäksi, ja sinne kelpaa pulahtaa saunomisen lomassa.

Savusauna on yrittäjä Raimo Tuomisen ylpeys – itse suunniteltu ja itse tehty.

Tuominen on toiminut yrittäjänä 1970-luvulta asti, mutta Zoolandian yrittäjäksi hän lähti vuonna 1995. Nyt Zoolandiaa pyörittää jo toinen polvi, tyttäret Katri Vilo ja Heidi Tuimala. Tuominen on ottanut roolin saunamajurina.

Ennen saunan rakentamista Tuominen kiersi pitkin Suomea ja saunoi erilaisissa savusaunoissa. Hän mietti, mikä on toteutettu hyvin ja mitä voisi parantaa. Sitten hän teki suunnitelmat omasta saunastaan. 17. päivä syyskuuta 2018 Tuominen löi lapion maahan Zoolandian pihalla ja aloitti rakennusprojektin, valmista tuli syksyllä 2020. Messevän kokoinen rakennus kätkee sisäänsä betonia ja raakalautaa yhdistelevät pukuhuoneet sekä tilavan hirsisen savusaunan, jonne noustaan rappusia pitkin pehmeisiin löylyihin. Sauna lämpiää pelleteillä, ja sen voi ajastaa halutessaan lämpiämään vaikka jo edellisenä päivänä.

Zoolandian savusauna valittiin tänä vuonna Vuoden savusaunaksi Suomessa. Se voitti yrityssavusaunojen sarjan.

Palkinto nosti Zoolandian saunan ihmisten tietoisuuteen, ja sillä oli iso merkitys myös Tuomiselle, koska sauna on täysin hänen luomuksensa. –Raati vietti täällä saunallamme koko päivän ja tutki 190 eri asiaa kisaa varten. Meidän saunamme on siis todellakin tutkittu perin pohjin!

Korona on mutkistanut saunan käyttöön ottamista, mutta tällä hetkellä yleisövuoroja on yhtenä päivänä viikossa, torstaisin. Lisäksi saunaa voi varata juhliin ja tilaisuuksiin. Tällä hetkellä kävijöitä on ollut yleisövuoroilla 30-50, ja jos kiinnostus kasvaa, yleisövuoroja ollaan valmiit lisäämään.

”Saunassa pestään pois arjen murheet”

Saunomisen suosio on jatkuvassa kasvussa. Se liittyy osaltaan isompaan ilmiöön, wellness-buumiin, jossa omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tullut ihmisille yhtä tärkeämmäksi, arvioi Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi. –Saunassa pestään pois arjen murheet ja se on paikka, jossa hiljennytään ja rentoudutaan. Saunominen on suomalaista meditaatiota.

Erityisesti suomalaisia kiinnostavat nykyisin puusaunat ja savusaunat, eikä yhteissaunoissa enää istu vain senioreita, vaan entistä useammin lauteille nousee nuorten kaveriporukka. –Nuorempi sukupolvi on kokenut kotonaan ehkä vain sähkösaunan, joka on aika erilainen kokemus kuin puusauna. Uskon, että se on yksi syy sille, miksi nuoret haluavat lähteä käymään myös perinteisemmissä saunoissa. Saunominen on kokemus, joka myös yhdistää ja vahvistaa ystävyyttä.

Koko ajan suosiotaan kasvattava talviuinti tukee sekin saunomisen suosiota, sillä moni haluaa pulahtaa kylmäuinnille mieluiten saunasta. –Korona-aika sai ihmiset kiinnostumaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan, ja talviuinnin suosio on kasvanut hurjasti. Kylmäuinti on myös hyvä tapa hiukan haastaa itseään!