Anna
Editorial
Sanna
Johanna
Samuli
Emilia
Anna
Erika
Ikimuistoinen vuosi takana
Moikka lukijat! Ompa haikeeta kirjoittaa pääkirjoitusta viimeistä kertaa. Vuosi tosiaan lähenee loppuaan, ja nyt onkin sopiva aika katsoa taaksepäin ilon kyynel silmäkulmassa. Ei vaan siksi, että vapaa-aika häämöttää tulevaisuudessa, vaan miettien mitä saatiin yhdessä hallituksen ja jaoston kanssa kokea vuoden 2025 aikana.
Vuosi hallituksessa lähenee loppuaan, ja niin tekee myös mun aika Vaasassa. Tasan vuosi sitten en tiennyt edes vielä mitä kaikkea mulla on edessä, ja nyt oonkin jo muuttamassa pois. Ensi kevät tuleekin vietettyä Sardinian lämmössä, joka kelpaa erinomaisesti Vaasan talven jälkeen. Kun taaksepäin katsoo, tänne muuttaminen ja aktiivitoimintaan osallistuminen oli todellakin yhtiä parhaimmista päätöksistä, mitä oon lyhyen elämäni aikana tehnyt. Aika täällä, ja se kaikki mitä on päässyt tekemään, on ollut korvaamatonta. Mediavastaavana oon päässyt tekemään huikeita, mulle täysin uusia juttuja, kuten lehden taittoa ja podcastin tuottamista. Hallitusvuodesta tärkein käytännön oppi mulle jäi kuitenkin ajanhallinnasta ja aikatauluttamisesta, näitä kun en välttämättä ihan hallinnut entuudestaan. Eikä voi kyllä ammattilaiseksi vieläkään kutsua, mutta hirveästi kuitenkin opin.
Haluan onnitella vielä suuresti meidän seuraavaa Mediavastaavaa, Emiliaa! Suurella ilolla ja luottamuksella jätän nämä hommat nyt Emilian käsiin. Odotan innolla mitä mediajaostossa saadaan aikaiseksi ensi vuonnakin <3
Tässä numerossa teemana on kyltereille aina ajankohtainen aihe – nimittäin ura ja työllistyminen. Kansien välistä löydät teemaan liittyen erinomaisia vinkkejä työnhakuun sekä mm. alumni- ja yrittäjätarinoita. Lisäksi lehdestä löytyy mm. Warrantin alumnien terveiset, mielipidekirjoitus ja kirjavinkkejä talven synkkyyden keskelle. Löydät eteenpäin selaamalla myös paljon muuta.
Viimeisenä haluan kiittää koko meidän Wallitusta ‘25, teitte tästä vuodesta unohtumattoman. Haluan kiittää myös medaria, ootte ollut korvaamaton apu näissä hommissa. Ootte huikee porukka ja Wykyzineä ja W-podia ei olisi ilman teitä.
Viimeisen kerran, ja hyvää loppuvuotta toivottaen,
Mediavastaava ’25,
Mia Wichmann
Pääkirjoitus
Puheenjohtajan terveiset
Kopo-palsta
Hyvä sinä, hyvä me, hyvä meidän Warrantti!
Warrantin 36. vuosijuhlat
Ammattilaisten parhaat työhaastatteluvinkit
Yrittäjätarinoita
Alumnin Uratarina
Jobhopping
Vinkit työnhakuun
NESU:n 2025 recap
Mielipidepalsta
Entering English
Aktiivitoiminnasta hyötyä työelämään
Hei kaikki rakkaat Warranttilaiset! <3 Ensimmäisestä Wykyzineen kirjoittamastani tekstistä alkaa olla lähes kaksi vuotta. Jos silloin minulle olisi kerrottu, että pääsen viettämään kaksi upeaa vuotta Warrantin hallituksessa ja toimimaan tiivistä kauppatieteilijöiden edunvalvonnan parissa, en olisi uskonut.
Ainejärjestön puheenjohtajana toimiminen on ollut uskomaton kokemus, jollaista tuskin pääsen enää koskaan kokemaan. Ihmiset, kokemukset ja uuden oppiminen on ollut omien aktiivivuosieni suola. Olen päässyt haastamaan itseäni uuden äärellä, tutustunut mielettömään määrään uusia ihmisiä ja löytänyt erittäin rakkaita ystäviä. Monia kokemuksia, mitä vuosiin kuuluu, ei voi mitata rahassa. Kaikki naurut ja kyyneleet, mitä yhdessä on koettu, juurtuvat syvälle mieleeni.
Tämän lehden teema on ura ja työllistyminen, ja uskon vahvasti, että yliopistoaikana aktiivitoiminnassa mukana oleminen edistää uraa ja
työllistymistä. Aktiivitoiminta pitää olla ennen kaikkea mukavaa vapaa-ajan tekemistä, joka tuo uutta sisältöä ja tasapainoa opiskelijan arkeen. Siitä voi kuitenkin olla hyötyä tulevaa työelämää ajatellen.
Itse olen aikanaan yrityssuhdejaostossa saanut rohkeutta kylmäsoittoihin yrityksille ja oppinut myymään Warranttia ja meidän tapahtumia. Olen myös päässyt pyörittämään Canvaa ja oppinut sen saloja, suunnittelemaan postauksia ja miettimään esteettisyyttä. Ihmistuntemukseni ja sosiaaliset taitoni ovat kehittyneet. Ja ennen kaikkea, uskallan nykyään puhua suurenkin yleisön edessä, vaikka käteni tärisevätkin edelleen.
Tahdon kiittää teistä jokaista näistä kahdesta vuodesta, mahdollisuudesta päästä vaikuttamaan ja kaikesta siitä tuesta, mitä olen saanut. Kohta pääsen viettämään niin sanottuja eläkepäiviä, vaikka edunvalvontatyö ja aktiiviura jatkuvatkin pienemmässä muodossa. Valta ja vastuu siirtyvät vuoden 2026 puheenjohtajalle Joelille sekä hänen upealle hallitukselle. Haluan toivottaa teille upeaa ja tapahtumarikasta vuotta, siitä tulee varmasti unohtumaton! <3
Lopuksi haluan muutamalla sanalla muistaa omaa hallitustani. Wallitus 2025 olette kultaakin kalliimpia, rakkaita ystäviä. Tulen aina olemaan teille kiitollinen kaikesta siitä, mitä olemme yhdessä kokeneet. Olette kaikki nähneet valtavasti vaivaa tämän vuoden aikana ja voitte olla ylpeitä saavutuksistanne.
Kiitos Wallitus 2025, kiitos warranttilaiset! Tämä vuosi on ollut unohtumaton.
Viimeistä kertaa, Puheenjohtaja 2025
Laura Vuorenoja
Edunvalvontasektorilla tapahtuu
Huhhuh mikä vuosi on takana! Olen erittäin kiitollinen, että olen saanut toimia tämän vuoden Warrantin varapuheenjohtajana sekä koulutuspoliittisena ja päässyt vaikuttamaan Warrantin edunvalvontatyöhön. Edunvalvonta on ainejärjestömme tärkein tehtävä ja on ollut mahtavaa päästä tekemään tätä työtä warranttilaisten eteen tämän vuoden ajan.
Syksyllä edunvalvonnassa on pyörinyt useita eri teemoja. Näistä henkilökohtaisesti pidän tärkeimpänä EQUIS-akkreditointia, jota haemme nyt loppuvuodesta Vaasan yliopiston kauppatieteiden opetukselle. Akkreditoinnit ovat monelle warranttilaiselle vielä tuntematon käsite, sillä ne ovat nousseet pinnalle vasta viime vuosina. Akkreditointi tarkoittaa käytännössä tutkinnolle annettua laatuleimaa, jonka myöntää ulkopuolinen instituutio. Erilaisten akkreditointien saaminen kertoo opetuksen laadusta, lisää tutkinnon arvoa sekä parantaa esimerkiksi vaihto-opintojen mahdollisuutta.
Nyt käynnissä oleva EQUIS-akkreditoinnin saaminen olisikin loistava saavutus yliopistoltamme, sillä tällä hetkellä se löytyy vain kahdelta suomalaiselta yliopistolta. Kansainvälisellä tasolla tunnustus olisi myös huomattava, sillä EQUIS-akkreditoituja yliopistoja on alle 250 koko maailmassa. Akkreditointiprosessissa on mukana useita eri opiskelijoita ja tässä vaiheessa haluaisinkin kiittää teistä jokaista, sillä ilman teitä tämän tavoittelu ei olisi mahdollista!
Edunvalvontasektorilla on myös tapahtunut muita muutoksia ja ajattelin tähän kasata niistä pienen tietopaketin. Tietojärjestelmätieteiden nimi muuttuu ensi syksystä eteenpäin kyberjohtamiseksi ja tuotantotalous sekä kyberjohtaminen eriytetään omiksi hakukohteiksi. Jo olemassa olevia tutkintonimikkeitä ei tietenkään muuteta, ellei
opiskelija niin itse halua, ja kyberjohtaminen nimenä koskeekin eniten uusia fukseja. Lisäksi taloustieteen sekä laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriohjelmat muuttuvat kaksikielisiksi, eli ohjelman voi suorittaa myös kokonaan englanniksi. Tämän ei pitäisi tuottaa suuria muutoksia kurssitarjonnassa, vaan ennemin lisätä mahdollisuuksia. Eli muutoksia tapahtuu edunvalvonnan vauhdikkaassa maailmassa, mutta toivottavasti nämä palvelevat ennen kaikkea meitä opiskelijoita.
Tässä vaiheessa on hyvä kiittää jokaista, joka on tän vuoden aikana jaksanut näitä mun höpinöitä lueskella. Valitettavasti ette musta vielä eroon pääse, vaan ensi vuonna kirjoittelut jatkuvat puheenjohtajan palstalla. Haluan toivottaa hurjasti tsemppiä ensi vuoteen uudelle varapuheenjohtalle ja koulutuspoliittiselle vastaavalle Sakulle, joka perii tämän palstan multa. Erityiskiitos myös rakkaalle W25:lle tästä vuodesta! <3
Varapuheenjohtaja ja koulutuspoliittinen vastaava ‘25
Joel Jaatinen
Hyvä sinä, hyvä me, hyvä meidän Warrantti!
Hei onpa ollut aivan huikea lukuvuoden aloitus taas kerran! Itselleni siitä erityisen tekee ensimmäinen ja pian päättyvä syksy Kyllinä. Olen edelleen fiiliksissä näistä muutamasta jo kesän jälkeen Vaasassa vietetystä kuukaudesta. Suurin kiitos siitä kuuluu sinulle warranttilainen, olit sitten fuksi tai jo useamman vuoden Vaasassa opiskellut! Teistä jokainen on osaltaan luomassa sitä ihanaa Warrantin henkeä ja yhteisöllisyydestä, josta me olemme kuuluisia ympäri Suomen muiden opiskelijoiden keskuudessa. Teillä siis on totisesti syytä olla ylpeä siitä, että olette juuri warranttilaisia.
Onnistuneiden fuksiviikkojen lisäksi kuluneen syksyn kohokohdiksi haluan mainita onnistuneet RannikkoApprot, loistokkaat 36-vuotiaan Warrantin vuosijuhlat sekä tietysti aivan upean Sointu Borgin tähdittämä NUEK-kiertue. Haluan nostaa lyhyesti esiin vuosijuhlissa pitämästäni puheestani, kuinka korostin juhlaväelle Vaasan olevan aivan mahtava kaupunki kasvaa, opiskella ja luoda uusia elämän mittaisia ihmissuhteita! Monella erityisesti Vaasan ulkopuolelta tulevalla opiskelijalla on toiveena päästä pois Vaasasta esimerkiksi pääkaupunkiseudulle mahdollisimman nopeasti. Haluan kuitenkin painottaa jokaiselle kylterille: teillä ei ole kiire, teidän elämänne on vasta edessä. Nauttikaa täysillä Vaasa-vuosistanne ja ottakaa kaikki ilo irti uusista kokemuksista, joita opiskelijaelämä eteenne luo. Työelämästä puhuessa ei voi liikaa korostaa kontaktien ja verkostojen merkitystä. Niitä opiskelijaelämä täällä Vaasassa tarjoaa yllin kyllin!
Työelämästä puheen ollen: loppusyksy ja pian alkava uusi vuosi tuovat mukanaan monelle opiskelijalle merkittäviä ja paljon mietityttäviä asioita. Tiedän hyvin omasta kokemuksesta, että nämä asiat painavat ja ahdistavat monia. Osalle kandin ja gradun kirjoittaminen on tällä hetkellä tai aivan pian ajankohtainen ja iso työllistävä tekijä. Haluan kuitenkin helpottaa oloanne muistuttamalla, että ette ole koskaan yksin. Apua on aina saatavilla! Kandin ja gra-
dun kirjoittamisen aikana eteen tulevia pulmia saattavat olla esimerkiksi aiheen valinta tai kirjoittamisen aikataulu. Ei hätää, minulla ja Suomen Ekonomeilla on siihen ratkaisu: Kylterin Gradupalvelu, joka antaa vinkkejä monipuolisesti koko kirjoitusprosessin ajalle. Muista siis hyödyntää tämä apu.
Samaan aikaan suurin osa opiskelijoista alkaa pohtimaan tulevaa kesää ja työnhakua. Ymmärrän hyvin stressin ja paineet, joita jokavuotinen työnhaku monissa aiheuttaa. Muistakaa hyvät warranttilaiset, ettette ole tässäkään asiassa yksin ja apua todellakin on tarjolla! Alkuvuoden aikana tulen pitämään erilaisia työnhakuun liittyviä tapahtumia, joista voit saada tukea niin CV:n tekemiseen kuin esimerkiksi työhaastatteluihinkin. Näitä tapahtumia odotellessa suosittelen sinua tutustumaan myös Kylterin työnhaun palveluun, joka on täynnä käytännöllisiä vinkkejä laidasta laitaan. Älä myöskään koskaan epäröi kääntyä minun ja Suomen Ekonomien puoleen!
Nyt haluan toivottaa jokaiselle ihanaa loppusyksyä! Nauttikaa pimenevistä syysilloista ja pian koittavasta joululomasta!
Terkuin Kyllinne, Rasmus <3
vaikutusvaltaa Enemmän jäseniä, lisää
Me Ekonomeilla edistämme kauppatieteellisen koulutuksen laatua ja arvostusta.
Vaikutamme lainsäädäntöön ja pyrimme poistamaan menestystäsi haittaavia työelämän käytäntöjä, kuten kilpailukieltosopimuksia. Lisäksi edistämme tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työelämässä.
Jäsenenämme edesautat sitä, että kauppatieteiden osaajien näkemyksiä kuullaan yhteiskunnassa. ekonomit.fi/vaikuttamistyo
Warrantin 36. Vuosijuhlat
Rakas ainejärjestömme täytti tänä vuonna 36 vuotta! 36. vuosijuhliamme juhlimme 26.-27.9.2025. Cocktail-tilaisuus järjestettiin kansalaisopisto Almassa perjantaina iltapäivällä, jota seurasi iltajuhla ravintola Åminnessa. Jatkoille siirryimme minne muuallekkaan, kuin Fontana Clubille. Seuraavana päivänä olikin perinteinen silliaamiainen, eli sillis. Halusimmekin uusien toimituksen jäsenien kesken hieman koota tähän ajatuksia juhlapäivistä eri näkökulmista.
Vuosijuhla hallituslaisen näkökulmasta
Olipa unohtumaton juhla. Cocktailtilaisuus jäi itselläni päällimmäisenä mieleen, oli todella hauskaa seistä hallituksen kanssa vastaanottamassa muiden ainejärjestöjen ja toimijoiden tervehdyksiä. Oli myös ilo päästä palkitsemaan jäseniä, jotka ovat tehneet merkittävää työtä Warrantin eteen. Vuosijuhlissa Warrantin yhteisöllisyys korostui erityisesti, ja oli lämmin olo seurata iloisia naamoja nauttimassa Ainon ja Lauran, sekä tietenkin vujutiimin- ja staffin kovan työn tuloksesta.
Ylipäätään, juhlasta jäi minulle yksi parhaista kokemuksista hallitusvuodelta. Oli ihanaa nähdä, kun vieraat ja hallitus juhlivat yhdessä iloisin mielin Warranttia. Tunnelma oli mitä lämpimin, ruoka erinomaista ja kaiken kaikkiaan todella kaunis juhlapäivä. Unoohtamatta tietenkään ihanista ihaninta, sillistä.
Vuosijuhla vujutiimiläisen näkökulmasta
Lähdin mukaan vujutiimiin, koska halusin saada kokemusta suuren juhlan järjestämisestä sekä tutustua matkan varrella uusiin ihmisiin. Vujutiimin tehtäviin kuuluu monenlaista markkinoinnista operatiiviseen toimintaan, ja itse pääsin tekemään hommia minulle ihan uuden teeman parissa – vuosijuhlienyrityssponsoreiden hankinnassa. Vastuualueesta sai esittää toiveen oman kiinnostuksen mukaan ja jokainen sai tehtäviin perehdytyksen ja tukea. Projekteihin kannattaa lähteä mukaan avoimin mielin ja ajatellen, että on mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä. Yhteistyöllä isokin projekti saadaan valmiiksi ja tiiminä tekeminen on hauskempaa. Oman kokemuksen vujutiimistä kruunasi se onnellisuus, kun iltajuhlassa meidät tiimiläiset kutsuttiin lavalle, ja näimme kaikki iloiset juhlijat nauttimassa koko tiimin työn tuloksista. Silliksen jälkeen lauantai-iltana kokoonnuimme vielä tiiminä ryhmähaliin, ja siinä hetkessä oli iso kiitollisuuden tunne siitä, että yhdessä saimme onnistuneesti projektin loppuun. Jos kiin-
nostaa lähteä osaksi vujutiimiä, suosittelen lämpimästi! Tänäkin vuonna meitä tiimiläisiä oli erilaisilla taustoilla ja eri vaiheista opintoja, ja tärkeimpänä meitä yhdisti halu tehdä hienot juhlat Warrantin kunniaksi.
Vuosijuhla vujustaffilaisen näkökulmasta
Kauppisfuksina wujuille ei valitettavasti ole vieraana vielä asiaa, mutta staffilaisena se on mahdollista! Ennakkokäsitykseni vuosijuhlista oli hieman erilainen ja staffilaisena pääsin raottamaan verhoa ja näkemään, millaista vuosijuhlilla todella on.
Puheita, laulua ja tanssia sekä unohtamatta hyvää ruokaa ja juomaa. Vaikka päivä olikin pitkä, niin sen jaksoi todella hyvin meidän mahtavien staffilaisten ryhmähengellä! Allekirjoittaneella oli kunnia päästä tarjoilemaan yrityselämän kutsuvieraille sekä yliopistomme henkilökunnalle. On pakko myöntää, että käteni saattoivat hieman täristä, kun tuli aika kaataa punaviinit juhlaväelle. Kaikesta selviää, sanoi joku vii-
sas joskus, ja niin tosiaan on!
Seuraavan päivän agendana oli tietenkin sillis ja matka alkoi varhain aamulla ja nyt roolini olikin muuttunut tarjoilijasta bussi-isännäksi. Odotukseni oli, että istuisin lähes koko päivän bussissa, mutta toisin kävi. Kun vieraat vihdoin oltiin saatu paikalle, tuli myös itselläni tilaisuus hypätä mukaan ja nauttia silliksestä. Staffilaisena oleminen oli aivan uskomaton kokemus. Pääsin tutustumaan siisteihin tyyppeihin ja kokemaan vuosijuhlat, vaikkakin staffilaisen näkökulmasta. En malta odottaa seuraavia vuosijuhlia, joihin toivottavasti pääsen ottamaan osaa vieraana ja kokemaan tuon kaiken magian uudelleen toisesta näkökulmasta!
TEKSTI: ERIKA STRÖMBERG, (EEVA RIIPINEN, VUJUTIIMI). SAMULI HERRALA, MIA WICHMANN
KUVAT: MIA WICHMANN, LARRY LÄHDE, AINO ARVONEN
Ammattilaisten parhaimmat työhaastatteluvinkit
Kysyimme Ekonomien Anton Pajoslahdelta ja Veera Hellmanilta tärkeimpiä vinkkejä työhaastatteluihin valmistautumiseen. Näin he vastasivat!
Mikä on ollut tähän asti vaikein työhaastattelu ja miksi?
A: Vaikein työhaastattelu, jossa olen ollut, sattui opiskeluaikoina, kun hain kesätyöpaikkaa IF:lle asiakasneuvontaan. En ollut perehtynyt yritykseen enkä tehtävään, jota hain. Ryhmäkeskustelun jälkeen meille annettiin case-tilanne, jossa piti kirjoittaa paperille, miten toimisin tietyssä asiakaspalvelutilanteessa. Menin täysin lukkoon, koska en tiennyt, mitä minulta odotettiin ja millainen toimintatapa olisi ollut toivottu roolissa.
Kokemus jäi mieleen muistutuksena siitä, miten tärkeää on valmistautua kunnolla ennen haastattelua ja ymmärtää, millaista tehtävää on hakemassa.
V: Pääsin haastateltavaksi tehtävään, jollaista ei ole ollut aiemmin ja johon ei ollut selkeää työnhakuilmoitusta, sillä aluksi paikka oli nk. hiljaisessa haussa. Vinkin saatuani hain, koska tehtävä kiinnosti ja ne asiat, mitä olin kuullut tehtävästä vastasi juuri sitä, mitä halusin siinä hetkessä tehdä. Haasteita työhaastatteluun aiheuttivat se, että en ollut täysin varma siitä, mitä asioita minun kannattaa painottaa ja miten korostaa parhaita puoliaan tehtävään, jossa ei ollut täysin selkeää tehtävänkuvausta. Onneksi kuitenkin minut valittiin!
Mitä odottamatonta olet oppinut työhaastattelukokemuksista?
A: Olen oppinut, että olemalla oma itseni voin oikeasti erottautua hakijamassasta, uskallus näyttää omaa persoonaa on usein etu. Kun hain opiskeluaikoina ensimmäistä kertaa oman alan töihin, olin kirjoittanut CV:ni profiilitekstiksi: ”Kun olin kolmevuotias, äitini kysyi, miksi kyselen niin paljon. Vastasin, että haluan isona tietää kaiken kaikesta. Ja sillä matkalla olen edelleen 20 vuotta myöhemmin.”
Pääsin haastatteluun ja sain kuulla, että juuri tuo profiiliteksti oli herättänyt heidän kiinnostuksensa. Se oli minulle positiivinen yllätys ja opetti, että persoonallinen ote ja aitous voivat olla ratkaisevia tekijöitä työnhaussa.
V: Että kaikkeen ei voi valmistautua. Voit opiskella yritykseen ja toimialaan liittyviä asioita ulkoa ja voit pohtia kehitysehdotuksia ja vaikka ja mitä. Voi kuitenkin olla, että työnantaja ei haekaan tyyppiä, joka tietää kaikesta kaiken, vaan sellaista tyyppiä, joka on oikea just siihen tehtävään ja jolta löytyy esimerkiksi taitoa ideoida ja soveltaa osaamaansa.
Mikä on mielestäsi tärkein taito työhaastattelun onnistumiseen työnhakijalla?
A: Tärkein taito on mielestäni kyky kertoa omasta osaamisestaan. On tärkeää, että osaa tunnistaa omat vahvuutensa ja pystyy kuvaamaan niitä konkreettisten esimerkkien avulla, missä tilanteissa on hyödyntänyt kyseistä taitoa ja mitä positiivista taidoilla on saanut aikaiseksi. Tätä kannattaa siis harjoitella.
V: Tule työhaastatteluun omana itsenäsi. Saattaa olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta ainakin omalla urallani tärkeintä on ollut juuri se, kuka oikeasti olen. On tärkeää tuoda esille omaa osaamista, mutta myös omaa persoonaa.
Kuinka paljon taustatietoa yrityksestä kannattaa tehdä ennen haastattelua?
A: Taustatietoja ei mielestäni voi kerätä liikaa, olen itse sitä koulukuntaa, että more is more. Käytettävissä oleva aika on usein se rajoittava tekijä. Kannattaa perehtyä yrityksen kotisivuihin, sosiaalisen median kanaviin, taloustietoihin ja ajankohtaisiin projekteihin. Mieti samalla, miten sinä sovit tähän kokonaisuuteen. Ymmärrän toki, että opiskelijana ei ole mahdollista panostaa samalla tavalla jokaiseen hakemukseen. Mutta niihin paikkoihin, joihin todella haluat päästä, kannattaa selvittää taustatiedot mahdollisimman perusteellisesti. Plussaa on jos pystyt miettimään visiota roolille, minnepäin sinä haluaisit kehittää positiota (ei ehkä päde kesätöihin).
V: Tämä varmasti riippuu tosi paljon siitä, millaiseen tehtävään hakee. On tietysti hyvä tutustua yritykseen ja toimialaan, mutta jotenkaan en usko, että työnantaja olettaisi, että tuntisit kaikki talousluvut tai toimintasuunnitelmien kirjaukset. Kannattaa tietysti myös tutustua työpaikkailmoitukseen, jos sieltä tulisi hyviä vinkkejä niistä asioista, joihin kannattaa tutustua (somekanavat, strategia tms.)
Kuinka on paras tapa reagoida yllättäviin ja vaikeisiin kysymyksiin, joihin ei tiedä vastausta työhaastattelutilanteessa?
A: Tärkein vinkkini työhaastatteluun valmistautumiseen on miettiä etukäteen oma pääviesti: mitä työnantaja saa, kun palkkaa sinut. Sen alle kannattaa listata neljä–viisi tärkeintä pointtia, jotka työnantajan pitää tietää sinusta, kun haastattelu on ohi.
Kun tiedät, mitä haluat kertoa, ei tarvitse pelkästään lähteä reagoimaan haastattelijan kysymyksiin, vaan pystyt tuomaan esiin juuri ne asiat, jotka tukevat pääviestiäsi. Jos eteen tulee yllättävä tai vaikea kysymys, voit miettiä, miten jokin näistä viesteistäsi sopisi kysymykseen.
V: Panikoimisen sijaan pyytäisin mahdollisuutta miettiä hetken. Pieni pohdinta voi avata solmuja ja vastauksesta saattaa tulla timanttinen, sillä joskus esimerkiksi jännitys saattaa vaikuttaa siihen että tarvitsee pienen hetken pohdinnalle.
Mikä on mielestäsi kaikista tärkein vinkki haastattelutilanteeseen tai siihen valmistautumiseen liittyen?
A: Haastattelun lopuksi on hyvä tarkistaa, että olet saanut kaikki tärkeimmät asiat sanotuksi. Jos jokin jäi vielä mainitsematta, voit lopuksi lisätä: “Haluaisin vielä nostaa esiin nämä asiat, jotka mielestäni on tärkeää tietää minusta.”
V: Jotta en toistaisi tässä samaa ”ole oma itsesi”, muistutan myös siitä, että jokainen työhaastattelijakin on ihminen ja hän ei lähtökohtaisesti ole sinua vastaan. Se on hyvä muistaa myös haastattelussa, vaikka jännittäisi.
Koodarista kasvuyrittäjäksi: 7-vuotiaan pelikielto käynnisti
Atte Pohjanmaan miljoonataipaleen
Monen kauppatieteilijän ura alkaa muodollisesta koulutuksesta ja harjoittelupaikoista. Atte Pohjanmaan polku yrittäjäksi käynnistyi kuitenkin jo 7-vuotiaana, kun vanhempien asettama kielto aikuisten videopeleille sai hänet opettelemaan koodaamisen alkeet. Tämä proaktiivinen asenne ongelmanratkaisuun kantoi hedelmää 11-vuotiaana, kun hän kehitti Android-sovelluksen puhekyvyttömille ihmisille apuvälineeksi. Sovellus korvasi markkinoilla olleen 5000 euron erikoislaitteen, mikä oli varhainen osoitus kyvystä nähdä teknologialla ratkaistava liiketoimintaongelma.
Varsinainen sysäys yrittäjyyteen tapahtui 14-vuotiaana sattuman kautta bussissa numero 106. Huomattuaan Startup Sauna -paitaisen matkustajan, Pohjanmaa aloitti rohkeasti keskustelun, joka vei hänet vielä samana iltana Aallon startup-tapahtumaan. Päästäkseen sisään alaikäisenä, turvautui hän pieneen luovaan tarinaan: hän esitteli itsensä Vaa-
san kauppakorkeakoulun kandiopiskelijana. Tämä avasi oven maailmaan, jossa hän vietti seuraavat vuodet verkostoituen ja oppien kasvuyrittäjyyden perusteet käytännössä.
Oma yritys perustettiin lukiossa, Pohjanmaan ollessa 17-vuotias. Koska perustajat olivat alaikäisiä, täysi-ikäinen ystävä rekisteröi osakeyhtiön ja myi osakkeet heille välittömästi seuraavana päivänä. Tämä Vertics-nimeä kantava ohjelmistotalo kokeili alkuun erilaisia liiketoimintamalleja, mutta teki nopean strategisen käännöksen ja siirtyi perinteisempään asiantuntijabisnekseen. Päätös oli oikea: jo abivuonna yhtiön liikevaihto oli 200 000 euroa.
Lukion jälkeen Pohjanmaa teki tietoisen riskin ja päätti panostaa kasvuun täysillä. Hän osti yhtiökumppaninsa ulos ja otti merkittävän henkilökohtaisen lainan Finnveralta – vain hetkeä ennen koronapandemian tuomaa epävarmuutta. Riskisyys kuitenkin
kannatti. Nyt, 26-vuotiaana, hän johtaa noin 40 hengen asiantuntijayritystä, jonka liikevaihto suuntaa kahteen miljoonaan euroon. Hän korostaa, että kasvu on vaatinut siirtymistä käytännön koodaajasta strategiseksi johtajaksi.
Matka ei ole ollut helppo. Pohjanmaa myöntää kohdanneensa nuoren ikänsä vuoksi jatkuvasti merkittäviä ennakkoluuloja. Tärkeimmäksi opikseen hän nostaa ”sokean uskon” omaan tekemiseen, silloinkin kun kaikki tuntuu kaatuvan. Hän haastaa suomalaisen pessimistisen ”miksi ei” -ajattelun ja korostaa ”miksi joo” -asenteen voimaa. Nykyään yrittäjyys merkitsee hänelle intohimon, vapauden ja taloudellisten tavoitteiden liittoa. Tasapainoa intensiiviselle työlle hän hakee personal trainerin avulla sekä tuoreilla opinnoilla Vaasassa, jotka hän näkee tapana täydentää käytännön oppejaan muodollisella tutkinnolla ja hyödyntää yrittäjän työn syklisiä, hiljaisempia kausia.
Arvo Alangon filosofia vei konetekniikasta energia-alan yrittäjäksi.
”Itsekurista.” Näin vastaa Arvo Alanko, kun häneltä kysytään motivaationsa lähdettä. Alangon yrittäjäfilosofia ei kumpua oppikirjoista, vaan syvästä kiitollisuudesta ja periaatteesta, että elämää ei tule elää vajaalla kapasiteetilla. Hän herää joka aamu 6:20, ei pakosta, vaan koska hän näkee terveenä heräämisen mittaamattoman arvokkaana lahjana. Alanko ei miellä itseään stereotyyppiseksi yrittäjäksi, vaan pikemminkin henkilöksi, joka on yksinkertaisesti vastuussa omasta suorittamisestaan.
Tämä vastuu ja työmoraali juontavat juurensa lapsuuteen Tuusulaan. Perheen ainoana lapsena työnteko tuli tutuksi varhain. Ensimmäinen kesätyökin löytyi jo 4. luokalla, kun hän oli enollaan apuna kalustamassa Jyväskylän Suurajoja. Hän oppi, että ”jos haluaa pärjätä, on pakko tehdä töitä”. Tämä asenne ja vahva looginen ongelmanratkaisukyky veivät hänet armeijan ja RUK:n jälkeen opiskelemaan konetekniikkaa Lappeenrannan LUT-yliopistoon.
Verkostot ovat Alangon mielestä ihmisen tärkeimpiä voimavaroja, ja juuri LUT:ssa opintojen ohella aktiivinen verkostoituminen kannatti. Alanko tapasi kaksi kauppatieteiden opiskelijaa, jotka pyörittivät aurinkoener-
giayritystä. Keskellä energiakriisiä tilaisuus oli täydellinen. Alanko perusti toiminimen ja hyppäsi mukaan hoitamaan yrityksen myyntiä ja asennuskoordinointia Lappeenrannassa, vastaten pian koko Itä-Suomen toiminnoista. Hän kuvaa tätä aikaa ”alkupuraisuksi” yrittäyyteen; se tuntui enemmän hauskanpidolta kavereiden kanssa kuin työltä.
Todellinen ”ahaa-elämys” syntyi, kun Alanko alkoi tutkia energiavarastoja eli akkuja. Hän ymmärsi, että sähkön varastointi tulee olemaan entistä tärkeämpää tulevaisuudessa, sekä ajatus raskaan liikenteen sähköistämisestä ei olisi mahdollista ilman paikallista varastointia. Tästä oivalluksesta lähti liikkeelle hänen nykyinen uransa energia-alan keskiössä. Nykyään Alanko kehittää omia energiavarastohankkeita, hoitaen kaiken ”likaisen työn” maan hankinnasta tonttien luvitukseen, sekä samalla tarjoaa asiakkaillensa konsultaatiota erityyppisissä projekteissa.
Tämä yrittäjäpolku sai hänet myös vaihtamaan akateemista suuntaansa: tekniset opinnot
vaihtuivat liiketoimintaan, ja nykyään Alanko opiskelee Vaasan yliopistossa kauppatieteitä samalla kun pyörittää liiketoimintaansa.
Työ on hänelle väline kohti yhtä suurimmista tavoitteista: taloudellista riippumattomuutta. Se ei kuitenkaan ole päämäärä itsessään, vaan vapaus tehdä asioita omasta halusta, ei pakosta. Arvo Alangon tarina onkin vähemmän kertomus perinteisestä yrittäjyydestä ja enemmän todistus siitä, mitä rautaisella itsekurilla ja jatkuvalla tekemisellä voi saavuttaa. Hänen viestinsä kauppatieteilijöille kiteyttää kaiken: ”Olkaa rohkeita. Ihmisen suurin rajoittava tekijä löytyy sen pään sisältä. Uskaltakaa tehdä asioita.”
W - podi
LISTEN ON
TEKSTI: SAMULI
Alumnin uratarina:
Sami-Janne Tuominen
Johtamisen opinnoista strategisen hankinnan ytimeen
Wärtsilälle
Monen kauppatieteilijän polku rakentuu opintojen edetessä, mutta Vaasan yliopiston alumni Sami-Janne Tuomisella suunta oli selvä jo varhain. Nyt 27-vuotiaana hän työskentelee Wärtsilän globaalissa organisaatiossa epäsuoran hankinnan kategoriapäällikkönä (Category Manager). Salosta kotoisin oleva Tuominen päätyi Vaasaan opintojen perässä ja on sittemmin jäänyt kaupunkiin, jossa hän nykyään asuu vaimonsa ja mäyräkoiransa kanssa. Kesäisin hän pyöräilee sekä pelaa golfia. Tuomisen tie kohti nykyistä tehtävää ei ollut sattumaa, vaan määrätietoisen kiinnostuksen tulosta.
Visio kirkkaana jo yläasteelta
Siinä missä monet lukiolaiset pohtivat tulevaisuuden alojaan, Tuominen tiesi jo yläasteen lopulla haluavansa opiskelemaan kaupallista alaa. Vaikka matkan varrella oli lyhyitä pohdintoja mm. arkkitehtuurista, kiinnostus johtamiseen oli ja pysyi. ”Mulla on ollut tosi pitkään selkeä se, että mitä mä haluan lähteä opiskelemaan, missä mä olen hyvä ja mikä
mulla kiinnostaa”, kertoo Tuominen. Tämä palo ei tullut suoraan perhepiiristä, vaikka isä olikin ollut johtotehtävissä. Motivaatio kumpusi enemmän omasta persoonasta ja luontaisesta kyvystä hahmottaa kokonaisuuksia. ”Mä koen, että mulla on luontainen kyky artikuloida asioita ihmisille siten, että isot kokonaisuudet muuttuu helposti ymmärrettäviksi”, Tuominen pohtii.
Opinnot: Teoriaa ja käytännön nälkää
Tuominen sai opiskelupaikan Vaasan yliopistosta jo vuonna 2017 vanhan pääsykoemallin kautta, mutta aloitti opintonsa lopulta vuonna 2019. Pääaineeksi valikoitui luonnollisesti johtaminen. Käytännönläheisenä ihmisenä hän kuitenkin kaipasi johtamisen rinnalle jotain konkreettista. Ratkaisu löytyi sivuaineesta: laskentatoimesta. Yhdistelmä osoittautui tehokkaaksi. Laskentatoimen opinnot antoivat kyvyn ymmärtää numeroita ja nähdä asioiden taakse, mikä tukee hänen nykyistä rooliaan hankinnassa. Vaikka osa yliopiston hyvin teoriapainotteisista ja tutkimuspohjaisista kursseista tuntui välillä ”korkealentoisilta”, Tuominen kokee johtamisen opintojen skaalan valmistaneen häntä hyvin tulevaan.
Työelämä kutsuu – jo ennen valmistumista
Tuomisen siirtymä työelämään tapahtui poikkeuksellisen varhain. Hän pääsi Wärtsilälle harjoittelijaksi jo toisen opiskeluvuotensa keväällä, keskellä koronapandemiaa. Työt alkoivat käytännössä etänä. Harjoittelijana vierähti lähes kolme vuotta, kattaen koko kandivaiheen lopun ja maisteriopintojen ensimmäisen vuoden. Kun tiimiin aukesi vakituinen paikka Tuomisen ollessa vielä maisteriopiskelija, hän tarttui tilaisuuteen. Viimeinen opiskeluvuosi olikin tasapainottelua: hän teki täysipäiväisesti töitä ja viimeisteli samaan aikaan opintojaan.
Kategoriapäällikkö: Asian, ei ihmisten johtaja
Siirryttyään harjoittelijan roolista ensin Suomen stategisen ostajan rooliin ja lopulta nykyiseen globaaliin kategoriapäällikön rooliin, Tuomisen työnkuva muuttui merkittävästi. Hän työskentelee hankinnan puolella, mutta ei osta moottoreihin tarvittavia raaka-aineita. Tuominen vastaa Professional Services kokonaisuudesta epäsuoran hankinnan puolella – käytännössä palveluiden ja osaamisen ostaminen. Vaikka Tuominen opiskeli johtamista, hänen nykyisessä roolissaan korostuu asian johtaminen. ”Mun roolihan ei ole johtaa suoranaisesti ihmisiä, mulla ei ole yhtään alaista mun nykyisessä roolissa”, hän selventää. ”Mun pitää pystyä jalkauttamaan hankintastrategia meidän alueellisiin hankintatiimeihin, mutta loppujen lopuksi mä johdan asiaa”. Hänen edeltäjänsä kuvaili roolia ”tämän kategorian toimitusjohtajaksi”. Työ on strategista ja pitkäjänteistä; Tällä hetkellä Tuominen suunnittelee kategoriansa toimintaa ja visiota aina vuoteen 2030 asti.
Työelämän suurimmat opit
Vaikka opinnot antoivat hyvän peruspohjan strategiatyöhön, todelliset haasteet ovat opettaneet eniten. Siirtymä globaaliin rooliin pakotti opettelemaan eri kulttuurien toimintatapoja – asia, jolle hän olisi toivonut antaneensa opinnoissa enemmän huomiota. Toinen suuri oppi on ollut ison kuvan hahmottaminen. Harjoittelijana Tuominen oppi prosessit ja byrokratian yksityiskohtaisesti. Nyt hänen haasteensa on päästää irti pienten yksityiskohtien hallinnoinnista ja keskittyä strategiseen ohjaamiseen.
Tulevaisuus: Asian johtajasta ihmisten johtajaksi
Tuominen on tällä hetkellä keskittynyt nykyiseen tehtäväänsä ja seuraavaan strategiasykliin, eli uran seuraava askel ei ole muutamaan vuoteen konkreettisesti harkinnassa. Akateeminen jatkopolku, kuten tohtoriopinnot, ei häntä kiinnosta – hän kokee olevansa siihen liian käytännönläheinen. Tulevaisuuden tavoite on kuitenkin kirkas ja johdonmukainen hänen alkuperäiselle kiinnostuk-
selleen: ”Mä haluan roolin, missä mulla on alaisia. Se on asia, mitä mä en ole vielä kokenut”, Tuominen toteaa. ”Se on kuitenkin ehkä se ensimmäinen asia, mitä mä johtamisessa olen ajatellut”. Vaikka hän nauttii nykyisen roolinsa haasteista, seuraava askel uralla on siirtyä asian johtamisesta ihmisten johtamiseen.
Terveiset opiskelijoille: Ole aktiivinen ja luo oma onnesi
Lopuksi Tuominen jakaa terveisensä nykyisille kauppatieteiden opiskelijoille. Hän korostaa aktiivisuuden merkitystä: ”Kaikille tulee mahdollisuuksia, mutta lopulta se onni täytyy myös ansaita itse omalla aktiivisuudella, kunnianhimolla sekä yrittelijäisyydellä. Kukaan ei tule sua kotoa hakemaan”. Tuominen myös suosittelee haasteisiin ja mahdollisuuksiin tarttumista vaikka ne tulisivat eteen aikaisemmin kuin olet suunnitellut. Hän kannustaa opiskelijoita myös hyödyntämään opintojen ryhmätyöt ja yrityscaset rohkeammin. Helppojen kontaktien sijaan kannattaa lähestyä itselle täysin uusia yrityksiä ja johtajia. Kirjasuositukseksi hän antaa Simon Sinekin teoksen Start With Why: ”Jos sä itse ostat sen syyn, jos sun mahdolliset alaiset ostaa sen syyn, niin se vie tosi pitkälle kohti määränpäätä”.
Onko sinusta työpaikkashoppailijaksi?
Job hopping eli työpaikkashoppailu on tietoisuuteen noussut ilmiö, joka vaatii suunnittelua ja rohkeutta - vai uhkarohkeutta - tehdä tiukkoja omaa uraa koskevia valintoja. Forbesin mukaan työpaikanvaihdos kuuluu työpaikkashoppailun puolelle, mikäli työpaikka vaihtuu useammin kuin kahden vuoden välein, tai 5-10 vuoden aikana on ollut useampi kuin kaksi työnantajaa.
Forbesin määritelmä on melko laaja. Yksimielisiä useimmat lähteet ovat siitä, että job hopping on tapa päästä lähemmäs omia ura- ja palkkatasotavoitteitaan nopeammin, kuin pitkään kestävä lojaalius yhtä yritystä kohtaan. Pitääkö poukkoilevaa CV:tä pitää merkkinä epäsopivuudesta työpaikoilla vai osoituksena kattavasta työkokemuksesta?
Stigma katoaa
Asenteet job hoppingin ympärillä ovat muuttuneet positiivisemmiksi. Lisäksi Forbers uutisoi, että job hopperit ovat saaneet melkein kaksinkertaiset lisät palkkoihinsa kuluneen kolmen vuoden aikana verrattuna muihin työntekijöihin. Palkkaukseen liittyvät taidot ja kokemus, joita job hopperit kartuttavat erilaisista työpaikoista lojaalimpia työntekijöitä nopeammin.
Lojaalina työntekijänä työtä tehdään samassa yrityksessä vuosia, ja uralla edetään pääsääntöisesti sisäisten palkkausten myötä. Vuosien varrella on helpompaa lähentyä johtoportaa-
seen paremman pestin toivossa, mutta antaako se todella potkua omalle uralle? Onko tämä lojaalius-ajattelu jäämässä taka-alalle?
Mutta onko työpaikkashoppailu todella niin suuri ilmiö, kuin media sitä väittää?
National retirement institution kommentoi tutkimusta, jonka mukaan milleniaalit ja Gen Z itse asiassa vaihtavat työpaikkaa yhtä usein, kuin Boomerit ja Gen X vaihtoivat saman ikäisinä. Onko Job hoppingista annettu negatiivinen kuva siis vain tavanomaista “nuoriso on pilalla” ajattelua?
Nuoriso on aina ollut pilalla. Oli kyse sitten musiikista, protesteista tai muodista, kritisoitavaa löytyy aina seuraavaa sukupolvea kohtaan. Koronavuosien aikainen epävarmuus monilla aloilla on selvästi lisännyt nuorempien sukupolvien rohkeutta edetä urallaan omin säännöin. Tällöin myös rima irtisanoutumisiin esimerkiksi huonon työympäristön vuoksi on laskenut, minkä vuoksi saattaa näyttää siltä, että työpaikkashoppailua tapahtuu enemmän.
Omien taitojen aktiivinen kasvattaminen ja uusiin mahdollisuuksiin tarttuminen on aina hyvästä. Toki on huomioitava, että se vaatii työntekijältä suunnitelmallisuutta ja ennen kaikkea määrätietoisuutta. Työpaikanvaihdokset neuvotaan asettelemaan
omaksi eduksi: miten se on opettanut mukautumista ja sopeutumista erilaisiin kulttuureihin työpaikalla. Toisin sanoen, kyse on pitkälti siitä, miten onnistuu asian myymään rekrytoijalle.
Kenelle Jobhopping sopii?
Job hopping vaatii riskinottokykyä ja epävarmuuden sietoa. Kuten aikaisemmin mainittu, se vaatii myös suunnittelutaitoa, jotta työpaikanvaihdokset palvelevat parhaiten uratavoitteita.
Piirteet joita job hopperit tavanomaisemmin jakavat ovat
- Nopea ja jatkuva oppija; useiden eri taitojen oppiminen nopealla tahdilla
- Joustava ja sopeutuva työntekijä; työpaikkojen, -kulttuurien ja työnantajien vaihtaminen vaatii sopeutumista
- Hyviä verkostoitujia; työpaikkoja on helpompi saada omien verkostojen kautta
- Hyvä johtotehtävissä; sopeutumiskyky ja useisiin kulttuureihin osallistuminen auttaa tiiminjohdossa
- Helppo rekrytoida; job hopperit jättävät työpaikan helpommin jos huomaavat esimerkiksi työympäristön olevan huono, ja niinpä vievät taidot helposti muualle
- Projektiluontoisesta työstä pitävät
Lähde: indeed.com
Työpaikkashoppailun riskit ja haitat
Osa rekrytoijista näkee useat työpaikanvaihdokset riskinä. Samalla kun job hopper on helppo rekrytoida, on tällainen työntekijä myös helppo menettää. Jatkuva rekrytointi on kallista, ja sitä halutaan välttää. Lisäksi rekrytoijat voivat pelätä, että on olemassa
jokin toinen syy, miksi työnhakija ei pysty pysymään työpaikassa.
Toistuva työpaikkojen vaihtaminen auttaa kartuttamaan osaamista lukuisilta eri osa-alueilta. Voi käydä niin, ettei erikoistumista tapahdu uran alkuvaiheessa, mikä voi vaikeuttaa senior-rooleihin pääsemistä myöhemmin uralla. Tällaisiin rooleihin lojaalit työntekijät pääsevät helpommin, esitettyään työpanostaan yhtiölle lukuisia vuosia.
Muina haittoina voidaan pitää epävarmasta tilanteesta aiheutuvaa stressiä. Työpaikanvaihdos aiheuttaa muutenkin taloudellisen riskin, jonka ottaminen toistuvasti kuormittaa.
Kokonaisuudessaan job hopping on ilmiö, jonka ympärillä oleva stigma katoaa sen tullessa tunnetummaksi ilmiöksi. Se vaatii tietynlaista persoonaa ja rohkeutta, mutta kaikille se ei luonteensa vuoksi sovi. Job hopping voi auttaa urapolulla alkuun.
TEKSTI: EMILIA RANTA-KUIVILA
KUVA: MIKAEL PONYI
NESU-Waasan 2025 recap
Hei
ihanat Wykkärin lukijat! Vuosi alkaa vedellä viimeisiä, ja NESU-Waasa haluaa vielä pysähtyä fiilistelemään, mitäs kaikkea tän vuoden aikana on oikeen tapahtunut. Ja sitähän on tapahtunut, mm. yhdeksät sitsit saman vuoden aikana, ihan mieletöntä!
Kevät startattiin niin sanotusti lappu lattiassa. Kolmet sitsit kolmeen viikkoon maaliskuussa eikä sovi unohtaa, että päästiin järkkäämään NESU Conferencea. Oli super kivaa saada porukkaa ympäri Pohjolaa ja Suomea meidän luo Vaasaan – ja vielä siistimpää nähdä, miten hyvä meininki kaikilla oli.
Keväällä ehdittiin myös pyörähtää Tallinnassa virkistäytymässä ja vierailla muiden kaupunkien sitseillä. On ollut aivan huikeeta huomata, miten NESU-Waasa näkyy ja kuuluu kotikaupungin ulkopuolellakin. Suuri kiitos kaikille, jotka lähtivät edustamaan NESU-Waasaa muihin kylterikaupunkeihin ja jopa ulkomaille!
Syksyn tullen saatiin nauttia kaksista aivan uskomattomista hark-
kasitseistä. Fuksien energia ja into täytti Fonan kumpanakin päivänä, ja oli siistiä nähdä, kui rohkees ti uus NESU-sukupolvi heittäytyy messiin. Way to go!
Vuoden loppua kohti lähestyi pe rinteisesti hallitushaku ja saatiinkin valittua aivan huipputekijät ensi vuodelle. Heihin on täys luotto – ensi vuonna NESU-Waasa on varmasti erittäin hyvissä käsissä!
Kiitos tästä vuodesta ihan jokaiselle, joka on tullut sitseille, auttanut tapahtumissa, lähtenyt úlkkaroimaan, tuonut hyvää fiilistä tai ollut mukana muuten vaan. Te teette tästä yhteisöstä sen, mitä se on! Nautitaan vielä loppuvuodesta ja nostetaan maljat menneille ja tuleville riennoille!
Terkuin<33,
NESU-WAASA ‘25
KUMPPANI EI OLE STATUSSYMBOLI
TEKSTI: EMILIA RANTA-KUIVILA
Vogue
julkaisi lokakuun lopussa mielipidetekstin “Is Having a Boyfriend Embarrassing Now?”, joka herätti paljon keskustelua suuntaan ja toiseen. Kirjoittaja Chanté Joseph kuvasi naisten deittailumaailmaa ja teki nostoja influenssereiden ja podcast-hostien kommenteista ja kokemuksista.
Sinkkuudesta uskalletaan puhua, ja naisten sinkkuutta pidetään hyvänä ja juhlittavana asiana. Ollaan päästy pitkälle niistä vanhapiika-palopuheista, joissa pelotellaan ikääntymisestä kissan kanssa. Moni pitää tätä lopputulemaa toivottavana. Miten tähän ollaan sitten päästy?
Yksinäisyys aseena
Naisten yksinäisyys on ollut vitsinä mediassa stereotypioina pitkään. “Hullu kissanainen” on ollut ikävä kuvaus, jonka jokainen tunnistaa. Siitä huolimatta naiset ilman parisuhdetta ovat harvemmin yksin. Naisten välinen ystävyys on ihana lahja, jossa ajatukset, murheet ja onnistumiset jaetaan estoitta. Naisten alkaessa seurustelemaan käy alkuhuumassa usein niin, että nämä kaverisuhteet unohtuvat tai jäävät tauolle. Se ei ole reilua kavereita kohtaan, eikä auta uutta parisuhdetta rakentumaan terveelle pohjalle, luoden toisinaan riippuvaisuutta kumppanien välillä. Silti näin käy.
Nyt sinkkuus on taas ok. Tai ainakin naisten kesken. “Male loneliness epi-
demic” on ollut nousussa keskustelunaiheena. Pidän tilanteen aiheuttamaa hätätilaa ironisena. Erilaiset reaktiot naisten ja miesten yksinäisyyteen osoittavat mielestäni yhteiskunnallista prioriteettijärjestystä ja tarvetta sen ravistelulle ja muutokselle. Naisten kohtaamat ongelmat ovat aivan yhtä arvokkaita kuin miesten.
Arvomaailman muutos
Sophie Milnerin parisuhdetta puidaan artikkelissa. Milner myöntää postauksessaan, ettei ole halunnut tuoda uutta kumppaniaan osaksi somesisältöään, sillä epäilee parisuhteensa muuttavan sisällön tasapaksuksi. Hän kuvailee seurustelevien naisten muuttuvan beigeiksi ja “laimennetuiksi” versioiksi itsestään. Miksi naiset pehmentävät itseään ja arvojaan miehen takia? Tällainen reaktio parisuhteessa ei näyttäydy molemminpuolisena.
Naisten itsearvostus on kasvanut sinkkuuden normalisoituessa. Tämä näkyy poikaystävien katoamisena sosiaalisesta mediasta. Naiset ovat entistä itsevarmempia ilman vierellä olevaa miestä, eikä tätä siksi ole tarvetta julkistaa jatkuvasti. Tämä muutos on saanut vastarintaa. Ei kai naisen kuulu pehmentää ja pienentää itseään poikaystävän vuoksi? Alkaako varattu nainen empaattisempana useammin antamaan periksi
kompromisseissa? Ja onko nyt korkea aika myöntää se itselle, ja palata takaisin omaan itseensä?
Yksi merkittävä tekijä naisten lisääntyvässä sinkkuudessa on nuorten naisten ja nuorten miesten arvomaailman eroavaisuudet. Tilastoista nähdään, että naisten kesken arvoliberalismi on nousussa, kun taas miehistä tulee konservatiivisempia (The Financial Times 2024). Samalla tietoisuus politiikasta ja sen vaikutuksesta yksityiselämään lisääntyy, nykyisen sukupolven ollessa poliittisin sukupolvi vuosikymmeniin. Tottakai tällaiset eroavaisuudet vaikuttavat. Miksi nainen, joka haluaa luoda uraa, olisi vakavassa suhteessa miehen kanssa, joka haluaa kotiäidin? Ulospäin näyttää siltä, että tässä asetelmassa kukaan ei voita, mutta jääkö nainen lopulta häviölle, jos suostuu miehen tulevaisuuden suunnitelmiin?
Nykyään naiset jättävät kompromissit vähemmälle. Poikaystävä ei ole enää statussymboli, jolla kerätään internetissä pisteitä, kuten mielipidetekstin kirjoittanut Joseph sanoo. Parisuhteet jäävät yksityiselämään, eikä niiden yksityiskohdilla enää kehuskella netissä, oli kyseessä sitten upeat treffit tai riita. Ja näin sen mielestäni kuuluu olla.
Mieskeskeisen ajattelumallin murros
Mieskeskeinen ajattelutapa, tai jopa maailmankuva, vähättelee ystävien roolia elämässä, nostaen poikaystävän tai miesten antaman huomion jalustalle.
Naisten arvomaailman liberalisoituminen on vauhdittanut tähän ilmiöön havahtumista. Onko tervettä, että ystävät unohtuvat parisuhteessa? Onko tervettä, että poikaystävä menee aina kaiken edelle? Onko tervettä, että omat rajat ja arvot pehmenevät väistämättä kumppanin takia?
Pick me -naiset nousivat vitsin- ja keskustelun aiheeksi muutama vuosi takaperin. Uskon, että tällöin moni nainen havahtui pohtimaan omaa käytöstään ja sitä, palveleeko se tosiaan omaa arvomaailmaa, oli hän sitten pick me tai ei. Tällainen käytös ei välttämättä ole oma, tietoinen valinta vaan lopputulema patriarkaattisesta sosiaalistumisesta, jossa nainen on ehdollistettu hakemaan miesten hyväksyntää. Siihen herääminen on saanut monet naiset keskittymään itseensä elämässään olevien miesten sijasta.
On ymmärrettävä laittaa itsensä ja oma hyvinvointinsa etusijalle, ykkösprioriteetiksi parisuhteen yläpuolelle. Tällainen ajattelu voi auttaa lopettamaan parisuhteen, jossa ei muuten näennäisesti ole mitään vikaa, mutta muuten tuntuu tukahduttavalta. Itsensä priorisointi ei ole huono asia. Tämän ajattelumallin murros ei hyökkää parisuhteita vastaan. Ennemminkin, se vaatii parisuhdetta, jossa molemmat osapuolet voivat kasvaa kokonaisina menettämättä itseään.
Ei ole noloa olla parisuhteessa. On noloa unohtaa ystävänsä, arvonsa ja itsensä kumppanin takia. Aion lopettaa ikivanhaan neuvoon: ole vaan oma itsesi.
You are now entering the english section of this magazine
A memorable year behind us
Hello readers! It feels strange to be writing my last editorial. The year is indeed coming to an end, and for me, now is the time to look back with tears of joy in my eyes. Not only because I see free time looming in the future, but because I find myself reflecting on what we have experienced together with the Board and the Media Division during 2025.
My year on the board is coming to an end, and so is my time in Vaasa. Exactly a year ago, I had no idea what lay ahead of me, and now I am already moving away. Next spring will be spent in the warmth of Sardinia, which is perfect after the winter in Vaasa. Moving here and participating in Warranntti’s activities was truly one of the best decisions I have made in my short life. My time here and everything I got to experience has been irreplaceable. As media manager, I have been able to do amazing things that were completely new to me, such as magazine layout and podcast production. However, the most important practical lesson I learned during my year on the board was time management and scheduling, as these were things I did not necessarily master before. However, I still wouldn’t call myself a professional.
I would like to congratulate our next Media Manager, Emilia! It is with great joy and confidence that I now leave these tasks in Emilia’s hands. I look forward to seeing what the Media Division will achieve next year <3
reer and employment. In the english section we have included greetings from the Chair and Vice Chair of the board and Warrantin Alumnit ry in addition t0 book recommendations for the gloomy winter months as well as a recap of the Corporate Relations Division’s Amsterdam excursion. You will also find much more by browsing through the magazine.
Finally, I would like to thank the entire Board of Warrantti ’25 for making this year unforgettable. I would also like to thank the Media Division, you have been an invaluable help in these tasks. You are an amazing group, and Wykyzine and W-pod would not exist without you.
For the last time, and wishing you a lovely end of the year,
Mia Wichmann
Media Manager of ’25
The theme of this issue is a topic that is always relevant to business students: ca-
Benefits of student association activities in working life
Hello all dear Warrantti’s members! <3
It’s been almost two years since the first time I wrote in Wykyzine. If someone had told me back then that I would get to spend two wonderful years on Warrantti’s board and work closely with student advocacy for business students, I wouldn’t have believed it.
Serving as the chair of our student association has been an incredible experience, something I will probably never have the chance to live through again. The people, the experiences, and all the learning have been the essence of my active years. I’ve had the chance to challenge myself with new things, meet an amazing number of new people, and find very dear friends. Many of the experiences that these years hold simply can’t be measured in money. All the laughter and tears we’ve shared together are etched deeply in my memory.
The theme of this issue is careers and employment, and I strongly believe that being active
in student organizations during studies supports both career development and employability. Above all, student activity should be enjoyable free-time involvement that brings new content and balance to everyday student life. Still, it can be truly beneficial for future working life.
Back in the day, being part of the corporate relations division gave me the courage to make cold calls to companies and taught me how to sell Warrantti and our events. I also got to work with Canva, learn its secrets, design posts, and think about aesthetics. My people skills and social skills have improved. And most importantly, I now dare to speak in front of a large audience, even if my hands still shake.
I want to thank every one of you for these two years, for the opportunity to make an impact, and for all the support I’ve received. Soon, I’ll get to enjoy my so-called retirement days, even though advocacy work and being active will continue for me in a smaller role. Power and responsibility will pass on to the 2026 chair, Joel, and his wonderful board. I want to wish you an amazing and eventful year, it will surely be unforgettable! <3
Lastly, I want to say a few words to my own board. Wallitus 2025, you are more precious than gold and dear friends. I will always be grateful for everything we’ve experienced together. Each of you has put in an enormous amount of effort this year, and you can be proud of what you’ve accomplished.
Thank you Wallitus 2025, thank you Warrantti’s members! This year has been unforgettable. For the very last time, Chair of the Board 2025
Laura Vuorenoja
Changes in the advocacy sector
What a year it’s been! I am extremely grateful for the opportunity to have served this year as Warrantti’s Vice Chair of the Board and Head of Educational Affairs, and to have contributed to Warrantti’s advocacy work. Advocacy is the most important mission of our student organization, and it has been truly rewarding to work for the benefit of all Warrantti members throughout the year.
This autumn, several different themes have been at the center of our advocacy efforts. Personally, I find the EQUIS accreditation process the most significant one. The University of Vaasa is currently applying for this accreditation at the end of the year. For many of Warrantti’s members, accreditations are still a relatively new concept, as they have only recently become a topic of discussion. In practice, an accreditation is a kind of quality label awarded to a degree program by an external institution. Earning such accreditations demonstrates the quality of teaching, increases the value of the degree, and for example can improve opportunities for exchange studies.
Obtaining EQUIS accreditation would be a remarkable achievement for our university, as currently only two Finnish universities hold it. On an international level, this recognition would also be significant as there are fewer than 250 EQUIS-accredited universities worldwide. Many students have been involved in this process, and at this point, I would like to thank each and every one of you. This pursuit would not be possible without your contribution!
There have also been other developments within the academic affairs sector, and I wanted to put together a brief overview of them here. Starting next autumn, the name of the Information Systems program will change to Cyber Management, and both Industrial Management and Cyber Management will become separate application destinations. Existing degree titles will, of course, remain unchanged unless a student
wishes otherwise, so this change mainly affects future students. In addition, the Economics and Accounting and Auditing master’s programs will become bilingual, meaning they can also be completed entirely in English. This should not cause major changes in course offerings but rather increase flexibility and opportunities for students. So, changes are certainly happening in the fast-paced world of academic advocacy but hopefully, they will serve us students above all.
At this point, I want to thank everyone who has taken the time to read my updates throughout the year. Unfortunately, you won’t be getting rid of me just yet as next year, I’ll continue writing from the Chair of the Board’s column. I also want to wish the best of luck to our new vice chair and head of educational affairs, Saku, who will take over this column next year. And finally, a heartfelt thank-you to my beloved W25 for this unforgettable year! <3
Vice chair of the board and head of educational affairs ‘25
Joel Jaatinen
Medari’s book recommendations Medari’s book recommendations
Sanna recommends:
Sanna recommends:
Samuli recommends:
Jarkko Tontti - Tarkoituksista ja Keinoista -esseekokoelma
Jarkko Tontti’s Tarkoituksista ja Keinoista (On Purposes and Means) is a collection of essays that offers contemporary reflections on the political development and current state of our society. The book covers the period up to the 2020s, examining how liberal democracy is under constant threat, how extremist movements on both the right and left are very similar to each other, and how the horseshoe theory is very much a reality. The book also addresses current issues in our society, such as climate change, the friction created by identity politics in our society, and the hysteria surrounding hate speech, which threatens to erode freedom of speech. The book is an incredibly exciting read and an overview of the state of our society with a dash of philosophical reflection! *The book is in Finnish.
Matt Query & Harrison Query – Old Country
Matt Query & Harrison Query – Old Country
I was looking for something fast-paced and exhilarating, and happen ed to pick up something random from a stand at the library. I didn’t expect it to be so exciting, but the pace and the unique plot surpri sed me positively. It’s about a couple who moves into this ranch lo cated in the “old country” the title speaks of. After moving in, they make friends with the locals and weird supernatural things start happening to them. The type of supernatural that they deal with was anything but stereotypical, and the way Matt and Harrison described the horrific situations so vividly made the book suck you in while reading it. The characters also begin unraveling the mystery exactly the way you would try to yourself, which is probably why it’s so easy to put yourself in their shoes. All in all, definitely recommend it if you’re in a reading rut!
I was looking for something fast-paced and exhilarating, and happened to pick up something random from a stand at the library. I didn’t expect it to be so exciting, but the pace and the unique plot surprised me positively. It’s about a couple who moves into this ranch located in the “old country” the title speaks of. After moving in, they make friends with the locals and weird supernatural things start happening to them. The type of supernatural that they deal with was anything but stereotypical, and the way Matt and Harrison described the horrific situations so vividly made the book suck you in while reading it. The characters also begin unraveling the mystery exactly the way you would try to yourself, which is probably why it’s so easy to put yourself in their shoes. All in all, definitely recommend it if you’re in a reading rut!
Emilia recommends:
Lisa Scottoline - Totuuden Hetki (Moment of Truth)
I was looking for a murder mystery and a thriller written from a woman’s perspective. Scottoline writes mainly about a fictional law firm that takes on difficult cases - sometimes by accident. Her books have humoristic descriptions and thrilling plots. In this book, the real murderer is revealed relatively fast. This makes it interesting to see how the detectives and the police are working on a strict timeline. *The book is in Finnish.
Anna recommends:
Rutger
Bregman – Humankind:
A Hopeful History
Humankind challenges the common belief that people are inherently bad and driven by self-interest, instead arguing that cooperation and kindness are a natural part of us. Bregman goes through several examples to prove his point, including psychological experiments and historical events. Even if you don’t agree with his ideas, the book is a refreshing read thanks to its optimistic outlook and Bregman’s entertaining and thought-provoking writing style. It is definitely a worthy book to read if you are looking for some new perspective!
Mia recommends:
Never Lie - Freida McFadden
Never Lie is a psychological thriller that always leaves you wanting to turn to the next page. The book is about a newly wed couple looking for a house, exploring an old mansion that belonged to a missing person. It dives deep into the insights of several characters at different points in time, creating immense suspense. The setting gives you the creeps from the beginning, and you can never really guess what’s coming next. Having read a few of McFadden’s other pieces such as The Housemaid, I was already expecting a plot with many twists and turns. I enjoy her books, because they always keep me guessing how it’s going to end (and I never end up getting it right). The book is really easily read, which made it the perfect tanning activity in the summertime.
The sense of communitydoesn’tendatgraduation
Igetit, right now the Master’s thesis seems to be so far away in the distant future. Why should you worry about life after graduation? Well, honestly, you should not. What you should do, however, is to enjoy the carefree student life to the fullest, do your best in every course and to experience everything Warrantti and its amazing community has to offer you. You are living perhaps the best chapter of your life, at least so far. But trust me when I say this; in a blink of an eye it’s all behind you, and you face a new, perhaps a little scary, reality. All the fun nights at the Fontana club’s dance floor are gone, all the courses have been completed, and you find yourself standing with a Master’s degree in your hands, knowing that the carefree days of student life are over. However, beneath all that melancholy, you feel eagerness to face whatever the world is about to offer you next. Now, a new chapter begins.
There are plenty of things the world will offer you when you graduate. Honestly, if you think about it, there is nothing you can not do or accomplish. It all comes down to how eager and curious you are to face all the new opportunities that are thrown at you. But among all these countless possibilities, there is and always will be us; Warrantin Alumnit ry. The sense of community, various free-time activities and possibility to network with others continues after graduation, with us. Everything that you enjoyed, loved and missed about Warrantti is waiting for you here. Graduation does not mean that the sense of community comes to an end, it just changes its form. Our mission is to continue the legacy of Warrantti, but from the alumni perspective. We want to make sure that the feeling of being a “Warranttilainen” continues on.
We are a fairly young association, founded in 2023. Despite that, our operations have expanded rapidly, gathering alumni of various years and backgrounds together
to network and participate in many kinds of free-time activities. For instance, we arrange sports activities, seminars, parties and monthly after work gatherings. Once you join as a member of Warrantin Alumnit (which is for a lifetime by the way) you get to continue to experience the warmth of the community, and to take part in various events as much as you like. However, we cannot offer you a RannikkoAppro type of events (at least not yet), but I assure you that the activities and possibilities we offer, give you the same sense of community that you once loved about Warrantti. We are happy to arrange activities and events that our members desire, so do not hesitate to tell us your visions of different kinds of activities! Being a new and young association is our strength; only the sky is the limit. In addition, as a member, you can apply to the board of Warrantin Alumnit, and help to shape the future of the association.
That being said, I encourage you to live your student life to the fullest now that you are living that chapter of your life. But, once that chapter comes to an end, as it eventually does, join us and continue to live your alumni life to the fullest. Joining us is simple; just scan the provided QR-code, follow the instructions on KideApp, pay the 30 euro joining fee and enjoy the member benefits for the rest of your life. When you purchase a membership, it is for life. We accept anyone as a member who has completed either a Bachelor’s or a Master’s degree at the University of Vaasa School of Business. Therefore, you can join us even if you are still completing your Master’s studies.
Now, go and live that amazing student life! But remember, we are here waiting for you.
Best regards, Joni
Mattila
The Board of Warrantin Alumnit ry
Hello Warrantti!
It may be that time gilds memories, but every single time I think about the times I spent in Vaasa, I remember the warm people, the fun encounters, the best parties of course, and, well, also the hours spent sitting in Tritonia. We want the sense of community and network that connects us like-minded ”Warranttilaiset” to remain even after our studies. On the other hand, above all else, we alumni want you students to get the most out of your studies before you let go of them. You will certainly not regret it. We alumni will be waiting for you.
Good luck with the windy winter in Vaasa! Come and say hello at our events in either Vaasa or Helsinki ;)
BestSofiaRegards, Kurki
Day two we focused on exploring the city and had a visit to De Nederlandsche Bank’s visitor centre, De Nieuwe Schatkamer. We joined a guided tour that outlined DNB’s role in price stability and supervision, and how the euro cash cycle works. There was also a brief look at gold reserves and the current inflation discussion. In the evening we once again enjoyed dinner and drinks as a group. TEXT:
AmsterdAm excursion Corporate relations division’s 2025
We landed in Amsterdam on 1 October, headed to the hostel, ate, and started to prepare for our first night. We had the opportunity to join a leadership event hosted by the Finnish Dutch Chamber of Commerce (FDCC). Speakers included Eeva Sipilä (CFO, Neste), Frank Prillevitz (VP International Affairs & Corporate Legal, KLM), Peter Seligson (Chair of the Board, A. Ahlström), and Ann-Nina Finne (Chair, FDCC). The discussion focused on leading through uncertainty: keeping priorities clear, communicating with data, and balancing long-term strategy with fast decisions. Aviation’s recovery, industrial transformation, and cross-border collaboration came up repeatedly. After the event we spent the evening eating, glasses raised on a cozy Amsterdam terrace.
On Friday, the third day of our visit, we visited Wärtsilä’s factory in Rotterdam, where we heard about Wärtsilä’s job opportunities in the Netherlands. Wärtsilä has nine different workplaces in the Netherlands, and there are direct flights from Rotterdam to Vaasa and back, as Vaasa is an important center for Wärtsilä. This flight is called the Wärtsilä flight because its passengers are mainly Wärtsilä employees.
At Wärtsilä, we had lunch with local delicacies, together with representatives of the Finnish Chamber of Commerce. After lunch we had the opportunity to see Wärtsilä’s factory facilities in Rotterdam.
After the visit to the facilities, we moved to Rotterdam city where we had some hours to explore Rotterdam and enjoy Rotterdam’s market hall and other shopping possibilities. Later in the evening, we joined The Finnish Chamber of Commerce to an afterparty in the heart of Rotterdam, where we got to enjoy nice wines and cocktails.
On Saturday, the highlight of the trip awaited us: a wine cruise on the canals of Amsterdam with an open bar. Even though the weather was somewhat unpredictable, shifting between sunshine and rain, the drinks didn’t offer us any real competition. We drank our cruiser dry just before arriving at the port. After that, we continued our day in the city, each in our own style...
Did you know that the water in Amsterdam’s canals is crystal clear in a glass because all the boats are powered by electricity?
On Sunday, we had a late flight to Helsinki which allowed us to spend the last minutes in the city of Amsterdam. Some of us visited the stores and some visited the famous Heineken experience, where we got to know the secrets of Heineken beer production and create our own beer bottle.
Overall, the trip was a great success and where we got to learn about local businesses, career opportunities, culture, and network with new people. Thank you to the wonderful group of participants who made the trip unforgettable!
